Vapaus, September 6, 1924

              Smi2
Lauantaina, syysk. 6 p. — Sat, Sept 6tii, 1924
VAPAUS f sanan vapaus — — niin myös oikeus ilman edeltäpäin
, n™»..llupaa hankkimatta kokoontua ke^ustelemaan yhteisistä
Canadan ^Tsudbu sruyomssaal.a isOenn tt. yjoök^a ätieisst^ai^, torstg. jaiau*« Joi=^a» ja vielä: «Kansalaben työvoima on valu-
ONNI SAAEI. AB^" VAAEA,
vastaava.
kunnan erikoisessa suojeluksessa», niin kaikesta tästä
VAPAUS (Liberty) ^
The only organ of Finnish Worke« m Canada. Pub-
Mshed m Sudb^'. Ont., every Taesday. Thursday and
Satnrdav, ] "
toimitusapulainen, .-^^.^^^^^ ^.^^^^j^ tukkukaupalla jyrkkiä määräyk­siä:
työn juhlaa ei saa toimeenpanna. Tavallisten kan-
AdvertJ5ing raies 40c per col. incL Minimum charge
for Einele insertion 75c Discount on standing adveitoe-ment.
The Vapaus is the best advertismg medium
amorp thP Finnish People in Canada.
TILAUSHIN.\AT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 75c. , , ^
Yhdvsvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $o.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75. , . / „ -
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
jfi>itfn aManippten joilla on takaukset.
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk­sista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta ja 50c
liyää jokaiselta muistovärssyltä, Nimenmuuttoilmoituk-
»et 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
$1.00 kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c
kerta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha geurata mukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. "
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter. . .__
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, • kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
persoonallisella nimellä.
J. V. K.ANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Työväestön "Pyhät kirjat"
Tieteellisen sosialismin cisän» Marxin kirjottamaa;
«Pääomaa» mainitaan lisein sosialistien raamatuksi.
Siellä selitetään kapitalistinen järjestelmä ja kapitalis
tien ja työläisten väliset luokkasuhteet käytännöllisten
tosiasiain valossa ja tieteellisellä tarkkuudella. Sieltä
selviää minkä vuoksi työväenluokan on käytävä luqkka-taistelua
ja kuinka tämä taistelu on loppujen lopuksi
suurta historiallista käymistilaa.'
Mutta taistelevalla köyhälistöllä on monia muita
tällaisia «pyhiä kirjoja.» Jo ennen Pääomaa oli Marx
ottaijut osaa Kommunistisen Manifestin laatiinheen, jota
voidaan ed^leenkin pitäq ehtymättömänä lähteenä luok­kataistelua
koskevien kysymysten tutkimisessa. «Pyhyy-
<iesläätt>'huolimatta Kommuni^inen Manifesti enempää
kuin Mitkään muutkaan marxil£i'iset kirjat eivät pyri
olemaan kaikissa suhteissa ja yksityiskohtiaan myöten
viimeisenä sanana taistelevalle köyhälistölle. Niissä
ennen kaikkea historiallista taustaa vastaan kuvataan ja
opelat^aii niitä ensi askeleita, jotka työväenluokan tu-
Jeev ottaa taistelussaan kapitalistisen järjestelmän ku-kistamisekei^
f «Proletaariaatin on käytettävä valtiollista valtaansa
riisrä-^ikficetl'' vähitellen porvaristolta kajken pääoman,
kesktlfääkseen kiaikki tubtannon välineet valtion, S. o.
v^ilHtsevaksi luokaksi järjestyneen proletaariaatin kä-
8:in ja mahdoHisiraman nopeasti lisätäkseen tuotantovoi­mien
määrää.» '
/ «LuonnoUisesti voi tämä aluksi tapahtua vain jyrkän
kaskevästi käymällä kasiksi omistusoikeuteen ja porva­rillisiin
tuotantostihteisiin.»
Näin neuvotaan Manifestissa.
Mutta marxilaisuus kaikkialla käsittää, että samalla
kun köyhälistön luokkataistelu kuuluu ikäänkuin auto­maattisesti
historian kulkuun, köyhälistön liiokkat^^
^ on kuitenkin mayoillinen vain sen kautta, että työ
järjestyvät. Niinpä Kommunistinen Manifestikin histo­riallisten
tutkimustensa ja tieteellisten tepriainsa kruu­nuksi
päättyy seuraavaan huudahdukseen: «Kaikkien
maiden työläiset, liittykää yhteen. Teillä on menetet
tävänä ainoastaan kahleenne, mutta koko maailma voi-lettavana.
»
' Valkoista terroria vastaan
Canadan suomalainen järjestynyt työväestö tulee näi­nä
päivinä järjestämään protestikokouksia Suomen vai
koista hallituskomentoa vastaan sen harjottaman lait­toman
työläisten vainon johdosta. Me emme ole läh­teneet
tähän protestiliikkeeseen niinkään muodon vuoksi,
vaan sisäisestä vakaimiuksestamme, joka tosiasiain va
. lossa osottaa meille sen huutavan sorron ja vääryyden,
mitä Suomen hallitus on jo pitemmän aikaa järjestel
mällisesti härjottanut maansa järjestyneitä työläisiä
kohtaan. Me olemme varmoja siitä, että me toimimme
ja protesteeraamme oikeuden ja hyvän asian puolesta,
Eräässä Suomen lehdessä kirjotetaan työväenluokan
oikeudettomasta asemasta seuraavaa:
Työväenluokan oikeustun'a vapaassa kansalaistoi­minnassa
on nykyään Suomessa sangen kyseenalaista.
Lukuunottamatta pimeintä bobrikoffilaisaikaa ja sota-ajan
poikkeuksellisia oloja, jolloin tsaristinen Venäjä
poisti laissa tur\'atut kansalaisoikeutemme omilla luke­mattomilla
uksaaseillaan, ei tässä maassa viimeisen nel­jännesvuosisadan
aikana ole niin häikäilemättömästi
kuin nykyään työllään elävän kansan lainmukaista kan­salaistoimintaa
häiritty. Puheenalaisessa suhteessa
näyltää nykyisin kaikki olevan mahdollista. Viime
vuosina luokkaoikeuden harppiessa tunnettua lalu.ansa
on aina silloin tällöin noussut vasemmistöporvaiiston
leirutä joku «huutavan ääni» protesteeraamaan ftiieli-valtaa
vastaan. Mutta sikäli kuin taantumuspotvaristo
on sortoppliliikassaan askel askeleella edennyt, samassa
suhteessa on vasemmistoporvarinkin «omatunto» rau­hoittunut,
joten mielryalta on saavuttanut koko porva­riston
yksiäänisen tunnustuksen ja meidän oikeutemme
on vihin erin :k(^o maan porvariston mielestä tuUui
vääryydebi. Meidän oikeutemme ei enää ole täysipai­noista
muualla k:uin perustuslakien lehdillä, mutta kuol­lut
kirjain ei ole suuren ar\'oinen. \^st*ikään sattut
nert tapaukset monien edellisten lisäksi ovat puheen­alaisessa
suhteessa paljon puhuvia. Vaikka perustus­laeissa
m. m. sanotaan: «Suomen kansalaiset ovat yh-denarvois^
lain edessä — — Suomen kansalaisella on
sanjuhlain järjestäminen työläisten toimesta er sus enaa
ole lain ja h>-vien tapojen mukaan sallittua maassa, jo­ka
ulospäin pitäisi olla kuulu kansanvaltaisuudestaan.
.Näin pitkällä jo olban. Näin kovakouraisesti kohtelee
poriaristorame meidän kansalaistoimintaamme tasavaU
lan jäseninä. Mistä johtuu hätä ja pelko porrarileiris-sä?
Sitä on vaikea arvata. Maassa vallitsee täydelli­nen
rauha, niin täydellinen kuin koskaan kapitalistisesr
sa yhteiskunnassa voi vallita. Mutta sittenkin selittää
porvaristo jokaisen lakkolaistelun suoralta kädeltä val-tiollUeksi
lakoksi, kapinan valmisteluksi tai avunannok­si
valmisteluun ja epäoikeuden työläisiltä järjestää ta-valli=
en, julkisen ja kaiken maailman silmien edessä
pidettävän rauhallisen juhlatilaisuuden. Tällaista säkki-päässä
hosumista por\ariston taholta ei voi kukaan jär-ki-
ihminen käsittää muulla tavoin kuin että hätä, häm­minki
ja pelko on por\arislon tässä maassa vallannut.
Sillä muuten se ei iskisi meidän oikeuksiimme niin tol­kuttomasti
ja niin perusteettomasti, kuin se nyt iskee.
Työlläänelävän kansanenemmistön oikeuteen, mei­dän
oikeuteemme, on sortopolitiikan sormet tavallista
tanakammin tarttuneet. Mutta sittenkään se ei tule on­nistumaan
meitä nujertamaan. Emme elä enää van­hanajan
henki- enempää kuin keskiajan maaorjuuden
aikakauttakaan. Silloin saattoi omistavan luokan sor­topolitiikan
aikaa kestää vuosisatoja, mutta nyt on ky­symys
korkeintaan vuosikymmenistä. Työtätekevästä
kansanluokasta kapitalismin aikakaudella on kehittynyt
yhteiskunnallinen mahti; joka ei voi olla torjumatta
oikeudenloukkausta, jonjca loukkauksen se nyt luokkana
tuntee kansainvälisessä mittakaavassa. Ja porvaristom­me
saa olla vakuutettu siitä, että kansan oikeustaistelu
tässä maassa elää — kahliUunakin. Suomen työtätekevä
kansa on jo sivuuttanut sen asteen, jolloin se pakko­vallan
alle nöyränä taipui ja taittui. Meitä voidaan
härnätä ja vainota, meidän oikeutemme voidaan mieli­valloin
polkea jalkoihin ja haudata sorakuoppiin. Mut­ta
me nousemme soran altakih ja teemme sen joka ker­ta
lisääntynein voimin. Työväenluokka on nykyajan
nouseva voima. Porvaristo elää historiallisen kauten­sa
illan hämärässä, mutta se ei omaksi masennulcsek-seen
rohkene itselleen tunnustaa sortokautensa lähenevää
loppua, vaan iskee kaiken itsekkyytensä vimmalla työ-väniuokkaan,
jonka oikeuden se luulee voivansa väki­vallallaan
hävittää.
Jos joku venäläisvallan pahimpina sortokausina oli­si
rohjeimut ennustaa, että työväenluokan vaino Suo-inen
saavutettua valtiollisen itsenäisyytensä ridiahtaa
laajuteen, jota voidaan verrata kristittyjen vainoon kris­tinuskon
alkuvuosisatoina ja vain katolisen kirkon kes­kiaikana
harjoittamaan'kcretliläisvainotv, biisi sellaista
ennustajaa varmaan pidelty höperönä pahan ilman Iin-
'.una. Mutta nyt kuri se on tapahtunut, nyt pitää koko
«kansanvaltaisen» Suomen porvaristo kansan pohjaker
rokseen kohdistuvaa sortopolitiikkaa länsimaiselle oi
keusvaltioUe luonnostaan lankeavana velvollisuutena.
Meidän oikeutemme on jatkuvasti ollut loukkausten
alaisena, Meidänr kansalaisvapautemme riippuu mieli
vallasta. Mutta mitä pimieämpi on yö, sitä kirkkaampi
on valkeneva aamu, mitä valtavampia oyat tuiskut ja
pakkaset talvella, sitä suurempi pn tulvan voima ke«
väällä — shnotaan. Ja sen on kokemus osoittanut to­deksi
ja pitävän paikkansa myöskin sortopolitiikkaan
nähden. Siksi ! Suomen työväenluokka on vakuutettu
siitä, että se tulee elämään ja sen oikeusvaatimus tulee
elämään vainoista huolimatta.
aiUnibuoh^
väeni
Ammattiomoiden ValitnsIlitoB jnlis-ta*
Nora Scotian järjestyneille
IcaJTosmlehille.
One Big Unio, jonka pääkortteeri
on Winnipegissä, on ahkerana saa­dakseen
Nova Scotian hiilenkaivajat
eroamaan United-Mine Workers lii­tosta.
Sitte viime toukokuun on
Ben Legere niminen OBU:n järjestä-jä
ollut Nova Scotiassa tekemässä
agitatsioonia UMW liitosta eroami­sen
puolesta. Legere agiteeraa sikä­läisiä
hiilenkaivajia kutsumaan kool­le
konventsioonin, tarkoituksella ero­ta
UMW liitosta ja liittyä paikalli­seen
OBU:oon.
Koska tässä hajoittamisyrityksessä
on menty jo niin pitkälle, että N »va
Scotian kaivosmiesten äänenkannat­tajassa,
Maritime Labor Heraldissa,
on julkaistu Ben Legeren tätä kysy­mystä
käsittelevä kirjoitus, on aika
ottaa tämä hajoitustyö vakavan kes­kustelun
alais^. Että kaivosmie­het,
joita tällä agitatsioonilla yrite­tään
Johtaa harhaan, pääsisivät sel­ville
mistä tässä oikeastaan on ky­symys,
lienee paikallaan lähemmin
tarkastella tilannetta ja samalla uu­delleen
selittää kommunistien ja
muiden vasemmistolaisten kanta —
joka on täydellisesti sopusoinnus-sa
sekä Kolmannen Kansainvälisen että
Punaisen Taloudellisen Kansainväli­sen
kanssa — unioiden hajoittamis-kysymykseen'
nähden.
ÖBVin alkapera ja «aavutakfet..
OBU:n liike kehittyi siitä tulokset­tomasta
vasemmistoliikkeestä, mikä
oli Vallassa Länsi-Canadassa unioit-ten
keskuudessa vv. 1918—1919.
Jäätyään häviölle yrityksissään val­loittaa
Canadan Ammattiuniqkon-grfessin
v. 1918, vasemmistolaiset an­tautuivat
lapselliseen epätoivoon.
Erikoisessa konferenssissa, joka pi­dettiin
Calgaryssa maaliskuulla 1919
ja johon ottivat olevien paikallisuni-oiden
edustajat, päätettiin perustaa
uusi unio, itsenäisenä kaikista muis­ta
unioista. Asiasta äänestettiin ja
enemmistö kannatti itsenäisen jär­jestön
perustamista. Mutta ennen­kuin
päätöstä kerittiin panna käy­täntöön,
tuli Wlnnipegin yleislakko
ja sen hävittyä, olivat työläiset en­tistä
suuremmassa määrässä vanhois-kahdeksannessatoista
piirissä v. 19J8
sen pitäisi olla vakavana varoitukse­na
Nova Scotian kaivosmiehille. Vii­memainitussa
piirissä suurin osa bii-lenkaivajistä
erosi järjestöstään ja
liittyi OBUm. Vain pien! osa hii-lenkaivajista
jäi UMW liittoon. Ca­nadan
hallituksen ja hiiliparoonien
kätyrit yhdesiä unioissa olevien,
mutta työnantajien asiamiehinä toi­mivien
petturien kanssa käyttivät
tätä tilannetta hyväkseen hävittääk-seen
hiilenkaivajien järjestön. Check-off-
järjestelmä taantumuksellisten
unionjohtajien käsissä, mustalista
hiiliparoonien käsissä ja hallitusval­ta,
joka oli kummankin käytettävis­sä,
olivat aseita, joiden avulla Al-bertan
hiilenkaivajat pakotettiin hii­liparoonien
armoille samalla kertaa
kun pienellä palkanylennyksellä pet­kutettiin
jälelle jääneitä ja taistelu-kyvyttömiä
hiilenkaivajia alistuvai­suuteen.
Ja niinpä kun hiilenkaivajat olivat
V. 1902 pakoitettu uuteen hajaan­nukseen
tällä kertaa OBU:n nähden
säilyttääkseen teollisuusunio-järjes-tömuodon,
he olivat joutuneet ää­rimmäiseen
sekaannukseen. UMW lii­ton
taantumuksellinen johto veti
heiltä checkoff-järjestelmän mukaan
union maksut, mutta kaivosmiehet
eivät käyneet union kokouksissa, ei­vätkä
mitenkään muutoin yrittäneet
kontrolleerata unioitansa, joista tu^i
työnantajien leikkakalu.
Vuoden 1921 loppuun mennessä
hiilenkaivajat aikoivat käsittää min­kälaisen
erehdyksen he olivat aikai­semmin
tehneet. He alkoivat ottaa
osaa paikallisunioiden asianhoitoon
ja taistella niiden kontrollin saami­seksi
edistysmielisten käsiin. Mutta
hajaannuksen seuraukset eivät ole
niinkään helposti poistetta"issa. UM-tW
liiton kahdeksastoista piirijärjes­tö,
joka yhteen aikaan oli yksi tais-telukykyisempiä
ja edistysmielisem-piä
koko järjestössä, on edelleenkin
peräti heikko. Sekaannusta lisää
vielä se, että hiilenkaivajat ovat luot
taneet miehiin, jotka aikanaan olivat
johtamassa UMW liitosta eroamista,
valiten m.m. erään Shermanin piiri­järjestönsä
, presidentiksi ja tämä
mies on sittemmin antautunut Le­wisin
kätyriksi taislelemaap edistys-
Oma Ichti
Sanomalehden merkitys työväenluokan vapaustaiste
lussa on korvaamaton. Se levittää tietoa ja valistusta
ja tekee siten työläiset taistelukykyisemmiksi. Se ker­too
työväen toimista ja harrastuksista ulkomailla ja
omassa maassa siten ikäänkuin yhdistäen työtätekevät
koko maailmassa yhteistyöskentelyyn etujensa puolesta.
Nykyaikainen sanomalehti — työväen lehtikin, vaik­ka
se on monin kerroin vaatimattomampi kuin porva
rilehdet — on kallis yritys. Paperi, painattaminen,
kuljetus y.m. maksavat huikeita summia, joita tilaushin­nat
eivät kokonaan pysty korvaamaan. Tätä varten
tarvitsee lehti ilmoituksia.
Työväen on pidettävä lehtensä yllä uhrautumisella.
On uhrattava sen hyväksi ennen kaikkea työtä. Jokai­sen
yhteistä etua harrastavan työläisen on jatkuvasti
uurastettava lehtensä puolesta. On toimittava sen hy­väksi
monella tavalla. Kaikki eivät ehkä voi toimia
kaikilla tavoilla, miitta jokainen pystyy jollakin ta­valla
auttamaan lehteä eteenpäin.
Ensimäinen tehtävä on lehden levikin kohottami­nen.
Jos jollekin paikkakunnalle tulee lehteä esim.
10 kappaletta, on siellä otettava lähimmäksi päämää­räkseen
luvun kohottamisen kahden-, viiden- tai mah­dollisuuksien
mukaan kymmenkertaiseksi. Tämä ei ole
vaikeata eikä mutkallista työtä. Aikaa ja uutteruutta
se vain. vaatii.
Ilmoitusten hankinta on jo»:;faikeampaa, mutta ei
sekään käy kenellekään yli voimien. Puhumallahan
siitäkin selviää. On vain saatava porvarilliset liikkeen
harjoittajat ja ilmoittamisen merkitystä tajuamattomat
«omat» ymmärtämään, mitä etuja työvaenlehdessä il­moittaminen
heidän liiketoimilleen tuottaa. Innokkaal­la
työskentelyllä saadaan tässäkin suhteessa varmasti
paljon aikaan.
Uutisten hankkiminen lehteen, s,o. kirjeenvaihtajana
toimiminen, on yhtä tärkeätä kuin edellisetkin. Jos
lehti nopeasti saa tietoja paikkakunnan tapauksista
edistää se suuresti lehden menekkiä. Kirjeenvaihtajan
toimi on niinikään vakavaa hommaa.
Kaikissa suhteissa työväenlehti on laitos, jonka me^
nestyminen ja kohoaminen riippuu meidän kaikkien vh-teisistä
ponnistuksista.
ta järjestöistä eroamisen kannalla, i mielisiä hiilenkaivajia vastaan. OB-Järjestettiin
One Big Unio ja järjes-^U:n aiheuttama hajaannus oli va-tyneet
työläiset läntisessä Canadas- kava isku Albertan hiilenkaivajille
sa liittyivät siihen. Lyhyesti sanOt-jja koko Canadan työväenliikkeelle,
tuna, yritettyään vuoden ajan jär-j Jäsenet, jotka takavuosina olivat
jestää unioitaan uiidelleen ja tässä j eturintamalla taistelemassa Canadan
yrityksessään hävittyään {työläiset'työväenliikkeessä, ovat hajaannuksen
olivat valmiit luopumaan koko tais­telusta.
Uuden järjestön selkärankana oli­vat
British Columbian metsätyöläiset
ja UMW liiton kahdeksannentoista
piirin hiilenkaivajat. Uusi järjestö
edistyi niin kauan kun sen tielle, ei
tullut minkäänlaisia esteitä. ' Mutta
Port Arthurin konventsioonissa v.
1920 tuli esiin järjestössä vallinneet
sisäiset erimielisyydet, jotka hajoit-tlvat
OBUm liikkeen; Kaivosmiehet
ja metsätyöläiset vaativat uuden jär­jestön
tunnustamaan teollisuusunio-nismin
periaatteet, mutta vrinnipegi-laiset
johtajat, joilla oli takanat^n
kaikenlaiset sekalaiset «yksilöt», pi­tivät
edelleenkin kiinni alueellisesta
järjestäytymismuodosta. Kun kon-ventsioonissä
tuli teoUisuusunionis-min
periaate hylättyä, hiilenkaivajat
ja metsätyöläiset erosivÄt OBUrsla.
Sen jälkeen OBU ei ole ollut mi­tään
muuta kuin hajoituskopla Ca­nadan
työväenliikkeessä. Vuoteen
1922 mennessä kävi selväksi, että ko­ko
liike on pelkkä tyhjä kuori. Toi­mintansa
rahastamiseksi on se tur­vautunut
kaikenlaiseen huijaukseen,
kuten pallopelikilpailuihin y.m. työ­väenliikkeelle
vähemmin soveltuviin
keinoihin. Sen pääasiallisimpana teh-tävänä
on ollut eroittaa luokkatais­telun
kannalla olevat työläiset pois
vanhoista ammattiunioista ja jättää
uniot taantumuksellisten johtajien
käsiin. OBU:n agitatsiooiiista on ol­lut
seurauksena se, että monilla paik­kakunnilla
läntisessä Canadassa ovat
työväenjärjestöt hävinneet olematto-miih.
Työläiset ovat menettäneet
luottamuksensa sekä. OBUm ettl
.\merican Federation of Labor liit­toon.
Nekin työläiset, jotka vielä
kuuluvat työväenjärjestöihin, ovat
menettäneet taisteluhalunsa. joien
taantumukselliset johtajat ovat täy^
dellisesti aseman herroina.
Loppujen lopuksi tuloksena OB­Um
hajoitustyöstä on^ollut sekä val­lankumouksellisen
työväenliikkron
että yleensä työväenlnldceen lamaan­tuminen
niillä alueilla, missä tätä
hajoitustyStä on tehty. Edistysmie­linen
aines vetäytyi hajoitustyön
seurauksena pois vanhoista atnmattil
unioista ja ne jäivät täydellisesti
taantumuksellisten johtajien armoil­le.
; '
Hajoitttttyon «enraakset 13MWm
liiton 18 pTirusa.
Mitä OBU:n iajoitnsagitatsiooni
sai «ikaan luDenkaivajien järjestön
temmme tätä kysymystä, jatkoi Lo-sovsky:
'
<3Iitä tämä taistelu työväenJuokan
yhtenäisyyden saavnttamisekfii sisäl­tään'
Onko se vain eahansutkaus?
Eipä suinkaan. Taistelu yhtenäisyy­den
puolesta tarkoittaa yhtenäisen
toiminnan aikaansaamista työväen-,
järjestöissä. Ja vain tällä pohjalla
voi yhtenäisyys voimistuttaa työvä­enjärjestöjä
ja tehdä-niistä vallanku­mouksellisia
taistelu järjestäjä. Jos
me noudatamme yhteistoiminnan
tunnuslausetta, meidän tulee myös­kin
toimia tunnuslauseen «takaisin
unioihin> puolesta. Tämä kuuluu
erikoisesti niille työläisille, jotka
ovat eronneet unioista ja -"'otka väit­tävät
olevansa vallankumoukliikkeen
eturintaman miehiä- Meidän pää­määränämme
on ollut ja on edel­leenkin
unioiden valtaaminen edis­tysmielisten
työläisten käsiin, joka
merkitsee herkeämätöntä tal-rtrlua
näiden järjestöjen taantumuksellista
virkakuntaa vastaan ja työtätekevi­en
joukkojen kannatuksen saamista
edustamallemme asialle.> ,
Raporteeratessaan Kolmannen
Kansainvälisen viidennelle kongres­sille
Losovsky ilmaisi selvin sanoin
vastustavansa sitä, että vallanku­moukselliset
työläiset eroavat van­hoista
unioista perustaakseen kilpai­levia
unioita. Hän sanoi: cMeidän
tehtävänämme on voittaa puolellem­me
taloudellisiin järjestöihin kuulu-vat
työläisjoukot, eikä meitä estä
tästä ammattiunioiden virkailijat
enempää kuin uskollisuuden vala­kaan,
kuten Saksassa on käynyt.
Unioista eroaminen ei.ole merkki
aktiivisesta toiminnasta, vaan epä­toivosta....
Jos kommunisti väittää,
että hän vastoin Kolmannen Kan­sainvälisen
ja kommunistipuolueen
päätöstä ei voi olla ammattiunioissa,
oh hän huono kommunisti.»
Voi olla joitakin, jotka väittävät,
että (Punaisen Taloudellisen , Kan­sainvälisen
päätökset koskevat vain
Europan maita, mutta e* •'Canadan.
Tosiasia on kuitenkin se, että PTK:n
juuri päättyneessä kongressissa kä­siteltiin
. erikoisella huolella myös­kin
Canadan kysymystä. Kongres­sissa
hyväksyttiin erikoinen julistus
Canadan tilanteesta, jossa julistuk­sessa'sanotaan
m. m; s
«Yksi Canadan vasemmistolaisten
suurimpia heikkouksia on . heidän
malttamattomuutensa ja tässä taiste­lussa
vanhoillisuuden kukistamiseksi
eivät he tule ottaneeksi huomioonsa
niitä probleemeja, jotka Pohjois-
Amerikan vasemmistolaisilla on edes­sään.
He nähtävästi eivät täysin kä­sitä
sitä katkeraa taistelua, mikä hei­dän
on käj^tävä enrien!;uin suuret
työläisjoukot ovat saatu vallankumo­usliikkeen
kannattajaksi. Tämä ti­lanteen
ymmärtämättömyys johtaa
hyppimään kilpailevaan unionismiin
milloin hyvänsä he taisteluissa taan­tumuksellisia:
vastaan joutuvat hä­viölle
ja siten pelaavat suorastaan
unioiden taantumuksellisen virka
kunnan käsiin.»
Nova Scotian kaivpamiesten edessä
ollevat tehtävät.
Sitä 'tehtävää, mikä Nova Scotian
kaivfjfsmiehillä on edessään ei voida
suorittaa siten, että paetaan taiste­lua.
Lewisin armoille antautminen
olisi äivaii yhtä turihiollista kuin kil­pailevaan
unionismiinkin antautumi­nen.
Ainoana keinona on ottaa val­ta
UMW liiton taantumuksellisilta
johtajilta vailänkumouksellisen jä­senistön
käsiin. •
Nova Scotian kaivosmiehet ovat
kunnialla käyneet taistelua sekä Bri­tish
Empire Steel yhtiötä että John
Lewistä vastaan. Tämän taistelun
kautta ovat he astuneet maailman
Punaista Taloudellista Kansainvälis- työläisten' taistelurintamaheturivei-seurauksena
menettäneet taisteluky-kynsä
ja halunsa..
Punaisen Taloudellisen Kansainväli­sen
menettelytavat. . !
Nova Scotian kaivosmiehet kannat­tavat
Punaista Taloudellista Kan­sainvälistä
ja sen menettelytapoja.
He tietävät, että se on ainoa mili-tänttinen
taloudellisesti järjestynei­den
työläisten kansainvälinen järjes­tö,
joka yhdessä Kolmannen Kan­sainvälisen
kanssa johtaa maailman
vallankumouksellisten työläiset tais-teluarmeijaa.
Nova Scotian kaivos­miesten
luulisi näin oUeii erikoisella
mielenkiinnolla kuulevan mitä Pu­naisella
Taloudellisella Kansainväli­sellä
on sanottavana yrityksistä ha­joittaa
heidän järjestöänsä.
Erikoinen huomio on lai.nattava
sille seikalle, että OBU vastustaa
kan asiamiehenä
taa vastaan.
Taistelkaa työtäi^Veräa w
hdaarisuuden puolesta, T - ^
täytyy toimia suancca f^-^-i^
nien ryhmien t o ^ J t ^ - ^ K -u
häviämään. KapitaJistUuovL'^'^^
vaja hyvin järjestvny.^^.^^^^
luokka voi kij4l J-""^''
vasta sitten kun ^ i ä H . - ! ! ? : ^ - -
miiluokkataistJlurSS^^^'
-Vova Scotian kaivosm^^h? T • -
kaa siten, että piirijärje:-t"öirn.
kokonaisena taistellessaan {J^I
Bescoa ja kapitalistista valtioTf
taani .I^eisempi.yhteistoimet
nadan ja Yhdysvaltain vallart5
uMisten työläisten keskST
takaamme maailman vaUanbi-^"
seUisten työläisten soIidarisuat^rS'
naisen TaloudelUsen Ka.nsain.ili?;
hpun alla.
tä, samalla kertaa kun: Nova Scoti­an
kaivosmiehet sitä kannattavat.
Kesäkuussa y, 1922'Nova Scotian
kaivosmiehet äänestivät PTK m liit­tymisen
puolesta, ottaakseen paik­kansa
maailman vallankumouksellis­ten
työläisten taistelurintamalla.
Mutta kun UMW liiton presidentti
Lewis uhkasi eroittaa piirijärjestön,
hiilenkaivajat, oikein kylläkin, pe­ruuttivat
päätöksensä PTK m liitty­misestä
mieluimmin kun antoivat
Lewisin hajoittaa järjestönsä. Kä­sittäen
PTK asettui kannattamaan
Nova Scotian kaivosmiesten peruut­tamispäätöstä.
John Lewi8 osoittau­tui
olevansa PTK m verivihollinen ja
samoin on myöskin OBU. Viime­mainittu
on kieltäytynyt liittymästä
PTK:n se pn tuominnut Punaisen
Taloudellisen Kansainvälisen ja kai­kessa
suhteessa ajaa sille vastakkai­sia
menettelytapoja.
Punainen Taloudellinen Kansain­välinen
TO^tustaa jyrkästi kaikkia
unioiden hajoittamisjrrityksiä. Kom­munistit
kaikkialla vastustavat uni­oiden
hajoittamista, vaikka Legr,i,
tietäen että suurin osa Nova Scoti­an
kaivosmiehistä on PTK m kannat­tajia,
yrittää uskotella heille, että
kommunistit LawTencessa muka E n ­nättivät
hajoitnspolitiikkaa.
Punaisen Taloudellisen Kansainvä-
Bsen; neljännessä kongressissa (hei-näk.,
1924) sanoi LosovaVv vasta­tessaan
ky^yiseen:; «Mikä on työ­väenliikkeen
tärkein ppobleemi iällä
heteellä»! <i^öväehluokan ^ yhtenäi-
53^en saavuttaminen on pävän tär-i
a n kysymys.» Ja selostaessaan pi-
Toronton uutisia
Osaston kokonkieita elokuun 31
p. yhtyi osastoon seuraavat: VeDc-ko
Ruotsalainen, Aune Latva iä
Jenny Halme, jotka hy^•äksyttim o-sastoon
täysillä oikeuksilla.
Kenttäjuhlia toimivalle komiteal­le
inyönnettiin oikeus edelleen jat-kaa
iltamien pitoa sisällä huoneus-tossa,
siksi että saavat kokoon sum­man
joka heidän koottavakseen on
jäänyt, jolla maksetaan osastomme
osuus Workerin avustuksesta,
Workerin asiamiehiksi v£
Erkki Niranen ja John Kahila.
Osaston jäsenistä muodostunut
avustuskomitea, joka avustaa paik­kakunnalla
olevia osaston jäseniä
työttömyyden ja kielellisien vaike­uksien
kohdatessa, kokoontuu syys­kuun
13 p. kello 7 illalla, josa jo­kaisen
komiteaan kuuluvan on cl-tava
saapuvilla, taasen talven saa­puessa
saapuu myös nälkä ja kur­juus
kaikille työläisille, mutta mon­ta
kertaa tukalammassa asemassa
ovat monet tovereistamme, jotka
vasta kotimaasta saapuvat ja joutu­vat
rahattomana täällä tuntematto­missa
oloissa, kärsimään sanomatto­masti.
Komitea on näiden tove­rien
avustamiseksi kokoon pantu ja
siksi sen on alettava, innolla teke­mään
työtä saadakseen "tekevää",
jolla tehokkaammin voisi avustaa
hädässä olevia.
Salaperäinen kastamisyritjrt teh­tiin
elokuun 31 päivän illalla TVid-mer
ja Richmond katujen kulmas­sa,
suomalaiselle prresby teriläiseen
seurakuntaan kuuluvalle saarr.amie-helle.
Ukkelin puhuessa herran
laupeudesta melkein yksinomaan it­selleen,
sillä kuulijoita ei juuri ol­lut^
niin yhtäkkiä lensi vedellä täy-tetty
vartin maitopullo katukäytä­vään,
kuitenkaan koskematta. her­ran
pyhää - henkeä,, mutta räiskyvä
,vesi ja lasinkappaleiden helinä oli
kyllin voimakas säikäyttämään pa­hanpäiväisesti
, puhujan. Paikalle
kerääntynyt suuri joukko ihmisiä,
josta poliisi heidät hajoitti ja sa­massa
yhteydessä sai mennä saarna-mieskin
matkoihinsa. Kuka oU il-kityöntekijä
jäi kokonaan tietämät-tä>
ikkunoita kun paikalla oli kym­meniä,
niin sen vuoksi oli roahdo-töin
saada selvää mistä ikkunasta
sanottu pommi lensi. Kertojalla ei
ollut selvyyttä oliko puhuja itse
heira pastori vaiko vaan hänen lä­hettinsä.
Timminsin uutisia
: Vapauden No. 101 Rosegrovesta,
Ont., nimimerkki "Sivustakatsojan
kirjoitukseen katsomme olevamme
oikeutetut vastaamaan ja samaua
tekemään selvää kyseessä oleviste
kuivaleipätynnyreisfä. MeiUa ei oie
koko kesänä ollut leipää varastos^,
että leipätynnyreihin olist W
mennä hiiriä vielä vähemmin hmen
poikia. Leipä on sitä niyx^ten 1^
tetty kun on valmistettukin ja jun
ri nämä kyseessä Plevat ejpa^
nyrit otf samana päivänä 1.1^^ ;
kun on pakattukin, et a ei ^^jten
kään lähettäessä ole vo^n_"t^olla !«•
riä tynnyreissä, jos Tiuria on
hiin ne ovat'muiden v a i ^ -
Mikä voi olla kirjoitta,an_ v u ^ ^
sä meistä johtuvaa, on leip^Bnr
kyxninen, vaan onhan se_ ai a P
rempaa mitä särkyvampaa J
SamaUa voimme mainita etta
rimme ja luonnollisesti J^^^^^^
tärkeimmässä a ^ ^ ' "^ST «i-väd
valmistuksessa, T^'''^^^.
tä suurinta puhtautta ja tarkktm
New Baking Co-
Box 1306, Timminsi Ont.
saa loppua tahan. —
hih. He ovat tuoneet uutta rohke­utta
ja taisteluhalua tuhansiin UMW
liiton jäseniin, jotka ovat saaneet
taistella Lewdsin diktatuurin alla.
Kautta Amerikan kaivosmiehet seu­raavat
Nova Scotian kaivosmiesten
esimerkkiä taistellessaan järjestönsä
taantumuksellista virkakoneistoa vas­taan.
Nova Scotian, hiilenkaivajien
tulee vakavasti harkita äsiaä ennen­kuin
he luopuvat taistelusta jota he
^vat kunniakkaasti käyneet ja jossa
he ovat voittaneet itselleen kaikkien
työläisten suosion.' ;
Vallankumouksellisten työväenuni-öiden
kokemukset; sekä; Canadassa
että muualla ovat antaneet työläisille
seuraavat opetukset, jotka ovat oh­jeena
, Nov%; -ScpttM •kaivoamiehille
nykyisessä vaikeassa .tilanteessa. .
Työ-väen järjestöjä ei ole hajoitet-tava
— hajaannuksesta-on hyötyä
työnostajille, mutta ei milloinkaan
työlisille.
Taistelkaa, petollisia, ja taantumuk­sellisia
.virkailijoitanne vastaan uni­oissa,
mutta, älkää paetko tdstelua
eroamalla järjestöistänne.
Kehittäkää yhteistoimintaa sekä
omasa järjestössänne, että .muissa
työväenjärjestöissä olevien vallanku­mouksellisten
työläisten kanssa Ca­nadassa
samoin kuin Yhdysvalloissa­kin
. '
PyrHkää tuomaan järjestöänne lä­hemmäksi
.Punaista Tolöudellista
Kansainvälistä, jöka^ on kok^ "maail­man
vallankumouksellisten unionisi
taen. yhdyssiteenä. ^--^
taistelkaa työnantajia^ kapitalis^ ^
tista järjestdmää ja WitalistUao- on sima kun
QUIBELL, ONT.
aika kun on näkynyt '•^^50
lumisia Vapauden ^ ^ « f i t t a