Vapaus, November 8, 1951

              . JSivu Z Torstaina, manaskum 8 p. — Tijursday, Nov. 8,1951
Telejdiones: Suslaea» Office 4^428%.
munrial Office 4-«285, Uasagcr
£. suJcfi. Editor W, EUund. SSkiUsg
fiddress Box 69. Sodbiny. Ostajrio.
tiUlitfaea J ^ . e, 1917. Autbatizeä. »»moBatla» xoaa by tbe Post
JMBO0 O^otttiaent, Ottava, Pub» jjghed tbflee «eefcly: Tuesday»,
2nnD»d»j8 sad Saturdajrs by Vapaus SibUsUsg C k m ^ lAL^at 100-102
Eim SL W^ Baäbtay» Ont. Canaila.
Adveitlsiog «ates tapot» sRpUcatioa.
Translation f » e of «tui^e.
Canadassa: 1 VJE. 7J00 « kk. 3.75
• 3'kk. 2.85
YbdysvaSolssaM Vk. 8JOO 6 kk. «^0
Suomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
muut sanorat
mWKS VOLVOlLtSVVTEitm
: . Muutama päivä sitten atomi-komiasionin
jobtaja Dean Gordon
Jälleen puhui atomipommin pudot­tamisesta
Koreaan Ja samaan aiicaan
hallitus . . . ei milloinkaan tulevansa
luovuttamaan Kiinalle sUtä rosvot­tua
Formosan saarta, eikä sallivansa
450 miljoonaa kiinalaista edustavan
hallituksen pääsemistä YK: n jäse-nyyteen-
"Kiinalla vaara oli todellinen. Se
oli samaa kuin jos Jokin armeija oli­si
saapunut 6.000 mailin päästä Mek­sikoon
ja ryhtynyt marssimaan
maamme rajoille. Tänään Kiinan Ja
Korean kansat tekevät kaikkensa saa­dakseen
' teurastuksen päättymään.
Meidän- velvollisuutemme on vaatia
•hallitustamme lopettamaan sota."
Työmles-Eteenpäin.
KAIKKI MENEE MITÄ
TULEEKIN^ EIKÄ . .
Valittaessaan USA :n Jet-koneidcn
tuotannossa tapahtuneiden viivytys­ten
takia. Jotka ;hän sanoo aiheutu­neen
työläisten rettelöinnistä, kirjoit­ti
tunnettu kapltalistilehtien huo­mioitsija
Drew Pearson viime viikolla
mm. seuraavaa:
"Mitä tämä merkitsee meille Ko­reassa?
. . . F-86 on ainoa jet-ko-neemme
Jota voidaan verrata MIG-15
koneeseen , . . MIG-koneita on kui­tenkin
5 kertaa enemmän kuin F-86-
koneita, johtuen Jet-tuotantomme laa-hustamisesta
. . . vTällä välin me
menetämme enemmän jet-koneita
Koreassa kuin kykenemme niitä tuot­tamaan
. . "
Lokakuun vallankui
' Eilen tuJi kuluneeksi 34 vuotta sen Lokakuun Suuren SosialisUseo
Vailankumouksea alkamisesta, jolla on ollut ja 00 yhä edelleenkin
: nm merkitys, ^
Kun Venäjän kansa oli vuonna 1917 poistanut ikuisiksi ajoiksi
tsaarin, kartanoherrojen ja pankkiirien valian, oli maa täydellisen
sekasorron ja vaurion tilansa kurjan hallituskomennoa ja sodan
johdosta.
^^^^^^^^^ ) M hyökänneiden natsien aiheuttamasta valtavasta tuhosta
j huolimatta on Netrvostollitto tänään innoittavana esimerkkinä koko
• ihmiskunnalle. Niiden 34 vuoden kuluessa -mitkä ovat k-uluneet Lo-
- ticakuyn Suuren Sosialistisen \^allankumouksen jälkeen, on neuvosto-
: muuttanut elämän kuudennella osalla maapallon
puDta-alasta. *,
Kun verrataan sitä valtavaa edistystä kaikilla inhimillisen elä-i^
än; eri aloilla, mikä on tapahtunut kuluneiden 34 vuoden aikana
vJiNeuvostoliitossa, siihen edistykseen mikä on tapahtunut samana
aikana kapitalistisissa maissa ja mm. Canadassakin, niin voidaan sen
;; perusteella varsin yksinkertaisella tavalla todistaa sosialismin parem-inuus
kapitalismiin verrattuna. Lähtemättä yksityiskohtaisemmin nu­meroilla
todistelemaan Neuvostoliitossa tapahtunutta edistystä voim­me
kuitenkin viitata niihin karkille aikaansa' seuranneille ihmisille
tunnettuihin tosiasioihin^ mitkä todistava^ sosialismin paremmuutta
vkapi
Kansan elintason valtava kohoaminen; kansanvalistuksen alalla
:^tap;^ttinut edistys; vähemmistökansani vapauttaminen ja
/yalistaroinen; yhteiskunnallisen huollon laajuus; työttömyyskirouksen
r poistaminen; kaikkien yhteiskunnan jäsenten tulevaisuuden ja elä-
Aimän turvaaminen; tie «ja taiteiden alalla tapahtunut valtava
fiedistya ja nyt parhaillaan käynnissä olevat valtavat työt, joiden tar­koituksena
on alistaa luonnonvoimat ihmiskunnan palvelukseen, sel-laisilla^^
a ovat aikaisemmin olleet kerrassaan jumalan hyi
käämiä seutuja.
; w . 0>{cuvostoliitck5sa: työskennellään parhaillaan tuotantovoimien ja-siinä
määrin, että kulutustarpeiden
i tuottamisella ei tule olem rajaa kuin kansan kdlu-
; tuskyky. Sitä varten luodaan ja kehitetään parhaillaan niitä vesivoi-
; mia, liikennevä^^ lai-itoksia
mitkä ovat niin laajan kulutustarvikkeiden tuotannon edelly-t;^
ksenä.
'Näiden valtavien rakennustöiden käynnissä ollessakin on kansan
laajojen kerrosten elintaso kohonnut huomattavalla tavalla sillä viime
vuonna kulutettiin Neuvostoliitossa 38 prosenttia enemmän lihaa ja
jihavalmisteita kuin viimeisenä rauhan vuonna ennen toista maailman­sotaa.
Samaan aikaan tapahtui monissa kapitalistisissa maissa päin­vastainen
kehitys sillä esim. Englannissa liha-annoksia vähennettiin
ja Canai^dassa pitää turvautua lihan korkean hinnan takia hevosen­lihaan
y.m. korvikkeisiin.
Eikä neuvostokansan elintason' kohoaminen luonnollisestikaan ra­joittunut
ainoastaan lihan kulutuksen alalle, sillä kalan kulutus lisään­tyi
51 prosentilla, voin kulutus 59 prosentilla, sokerin 33 prosentilla,
jalkineiden 39 prosentilla, tekstiilituotteiden 47 prosentilla jne. Radi­oita
tuotettiin kuusi kertaa enemmän, ompelukoneita ja polkupyöriä
kolme kertaa enemmän jä moottoripyöriä 16 kertaa enemmän kuin
vuonna 1940. Näköradioitten ja pienten automobiilien kysyntä on
tuotantoa paljon suurempi, jonka johdosta niiden tuotantoa lisätään
pikaisessa tahdissa.
Palkkatyöläisen kannalta*katsoen on kiinnostavaa palauttaa mie-vliin
se kummalta tuntuva tosia^ia,^ että parin viime vuoden aikana ^o^
NeuvostoUitqasa tapahtunut jotakin sellaista mikä tuntuu -mahdotto- JftlslLsfTaT^'; "l^esl^^l^^la
malta kapitalistisissa maissa; että palkkoja on korotettu useita kertoja lokak. 29 päivään mennessä tulee ti-ja
että samaan aikaan on pantu käytäntöön yleinen hintojen alenta­minen.
Se on jotakin sellaista mitä ei kyetä toteuttamaan kapitalisti­sissa
maissa koska se on kaikkien kapitalististen"hyvien tapojen"
vastaista. Tämä tosiasia vahvistaa meille kerran jälleen sosialismin pa­remmuuden
kapitalismiin verrattuna.
Mikäli Veikkojen korottaminen ja elinkustannusten kohoamisen
pysähdyttäminen qvat kysymyksessä, nähdään kaikissa kapitalistisissa
anaissa sama yleinen virtaus, jonka tarkoituksena on palkkojen ja
hintatason vakauttaminen työläisten kustannukselta sitbn, että palkat
jäädytetään vaikka hintoja ci kyetäkään todellisuudessa jäädyttämään.
Kapitalismi kykenee parhaarsa tapauksessa tämänlaatuiseen "kehitykr
seen" «mutta sen vallitessa ei saata olla puhettakaan sellisesta kaksi­tahoisesta
kehityksestä mitä on jo toteutettu Neuvostoliitossa, tarkoi­tamme
tällä sitä, että palkkoja koroteaan samaan aikaan kuin hintoja
alennetaan. '
Suurstrategisia hankkeita
talvisodan yhteydessä
Lännen kalastajat
menestyneet tiyvin
tunan myynnissä
San Francisco, Calif. — Interna­tional
Longshoremen's Ja Warehouse-men's
Unionin kalastajat ovat ylittä­neet
feaikki ennätykset albacore-tu-nan
myynnissä.
•Ne olivat pakotetut ihyymään suo­raan
ostajille Japanin kanssa teh­dyn
rauhansopimuksen vuoksi, joka
sallii jäädytetyn albacore-tunan tuo­misen
Japanista Yhdysvaltoihin ilman
tullia. Sen Jälkeen kieltäytQ^ivät >kan-nutuslaitokset.
ostamasta tätä kalaa
amerikkalaisilta kalastajilta, sillä ne
eivät siitä halunneet maksaa enem-pä'i
ikuin $225 tonnilta ja jotkut oli­sivat
polkeneet hinnan $100: iin ton-nUta.
Ennen salvat Californian asukkaat
tätä kalaa vain kannutettima. Ja kor­keasta
hinnasta. Kalastajien vasta­uksena
oli, että ne alkoivat myydä
albacore-tunaa suoraan kuluttajille
25 sentin hinnasta .paunan, kun os­taja
osti koko kalan.
Kalastajien -kuluttajille suoraan
myynti alkoi yhdestä kaupasta loka­kuun
6 p., mutta pian levittäytyi t ä ­mä
myyntirengas käsittämään puo­lisen
sataa välittajä-ä Sai\ Francis­cossa,
East Bayr\ kaupungeissa,
Stocktonissa, Sacramentossa, Bakers-
(Jatkoa)
6AI,AMANISKU LÄNNESSÄ JA SEN
TOOEtLUVEN TABKOITVS
Kun Hitler "Tmitenkln realistisesti
liänsi-Euroopan poliittista tilannetta
tutkittuaan aloitti Ranskan luhistu­miseen
' Johtaneen suurhyökkäyksensä
toukok. 10 pnä 1940, oli Ranskan Sial-
Utuksen pakko todeta, ettei-Hitler kos­kaan
suostuisi ''kääntymään Neuvos­toliittoa
vastaan" ennen kuin liän oUr
sl täydellisesti turvannut armeijansa
selustan mannermaan länsiosassa
<Ranskan kansan muodostamilta vaa.
ramomenteilta. Tämän : todettuaan
ranskalaiset poUtikoitsiJat kiirehtivjt
todella säälimättömällä logiikalla ja
omin käsin lopettamaan kaiken vasta­rinnan
Ranskassa. Viisi viikkoa kes­täneen,
historiassa ennennäkemättö­män
strategisen Ja taktillisen sabo­taasin
jälkeen, sen Jälkeen, kun Rans­ka
n suurimmat kaupungit Ja valtavan
laajat a!ueet oli luovutettu miltei tais­telutta
viholliselle, vaikka Ranskan
kansa ja armeija yhä tahtoivat tais­tella,
}is kiirehtivät solmimaan Com-piegnen
häpeällisen autautumisrau-han.
Antautumisen seurauksista heillä ei
tietenkään ohut minkäänlaisia (harha­kuvia.
He tiesivät, että se Johtaisi
Ranskan kansan orjuuttamiseen.
Mutta silloinen tilanne tarjosi näille
herroille kaksi arvokasta ''korvausta"
Sisäpoliittisesti antautuminen antoi
heille suojan Ranskan kansan vihaa
vastaan samalla kUn lie edelleen jäi­vät
Ranskan valtiaiksi Hitlerin pisti­mien
suojassa. Ulkopoliittisesti an­tautuminen
salli heidän siirtyä neu­vostovastaisen
hyökkäyspolitiikan uu­siin
asemiin sen jälkeen kun entinen
politiikka oli tehnyt täydellisen haak­sirikon.
' He laskelmoivat, että sinä
r-äivänä. joUoin Hitler.ryhtyisi Johta­maan
"bolshevisminvastaista ristiret-keään",
hän heittäisi myös heille joi­takin
luita. Näin johdonmukaista siis
oli kaikessa moraalittomuudessaan ja
kataluudessaan se politiikka. Jolla pa­riisilaiset
politikoitsijat valmistelivat
maaperää Länsi-Eiu-oopan porvariston
jihteiselle suurelle neuvostovastaiselle
risth-etkelle. i
lainen poliisi, mutta raskaita epäilyjä
lankesi myös Gestapoon. Secret Servi-ceen
Ja Ranskan vairailupalvcluun. U l ­koministeriksi
Bartboun jälkeen tuU
Hitlerin pahamaineinen olio La vai.
joka heti — Pilsudskin» 'hautajaisissa
Varsovassa kiirehti ilmoittamaan
Göringllle, että hän piti Barthoun
luomusta, • Ranskan—Neuvostoliiton
paktia. pelkkänä farssina. Siitä läh­tien
Blum—J>aladierin Ranskan,
Cramberlainin Englannin ja Hitlerin
Saksan neuvostovastainen yhteistyö
Jatkui todella merkittävällä Jot^dn-mukaisuudella
ja aukottomuudella II
maailmansotaan asti. Virstanviittol-na
tällä tiellä oUvat Saarin luovutta.
minen HiUo-Ulc, "sosialisti" Blumln
pahamaineinen "puuttumattomuuspo-litiikka"
Espanjan kansan vapautus­taistelun
, yhteydessä, Ranskan ja
Englannin lUttolaisen Tshekkoslovaki­an
V heittäminen Hitlerin saaliiksi
Mynchenin sopimuksella, jossa pe­toksessa
Saksan ulkoministeriön nyt­temmin
julkaistujen salaisten asiakir­jojen
todistuksen mukaan Oaladier
toimi innokkaimmista innokkahnpana
— säälimättömänä Tshekkoslovakiaa
ja nöyristelevänä Hitleriä kohtaan.
Neuvostoliitossa kuluneiden 34 vuoden aikana tapahtimut edistys
ei ole tietenkään rajoittunut yksinomaan aineelliselle alalle. Siellä on
tapahtunut vastaavanlainen kehitys ja edistys myöskin henkisellä
alalla. / '
: Puhumattakaan nyt sellaisista saavutuksista kuin lukutaidotto­muuden
poistaminen, oppilaitosten ovien avaaminen kaikille opintielle
haluaville ja kykei^eville, valtava edistys tieteiden ja taiteiden aloilla,
suunnaton kirjallisuuden ja sanomalehdistön kasvaminen, on tämä
edistys ollut kuitenkin kaikkein valtavin pienten kansallisuuksien
keskuudessa.
Neuvostoliitossa on useita pieniä kansallisuuksia, joilla ei ollut
omaa kirjoitettua kieltä ennen Lokakuun Suurta Sosialistista Vallan^
kumousta, jotka elivät täydellisessä tsaarilaisen imperialismin^ pime^-^
dessä nykyaikaiseen sivistykseen nähden. Neuvostohallituksen joh­dolla
on näille kansallisuuksille laadittu oma kirjoitettu kieli, opetettu
kansa lukemaan, julkaistu fen kielellä käännöksiä maailmankirjallisuu­desta
samaan aikaan kun on kehitetty kansan keskuudesta sen omia
kirjailijoita. Nyt näillä kannoilla on todella oma kansallinen kulttuu­rinsa
korkeine oppilaitoksineen. Kun vertaamme tätä suurenmoista
kansanvalistuksen kohottamista Neuvostoliitossa vajaan 34 vuoden
aikana siihen erinäisten imperialististen valtojen "sivistystyöhön" siir-tomaj^
an, esim. Aasiassa ja Afrikassa,^mitä ne ovat harjoittaneet lä-hetyssaarnaajiensa
avulla kuluneen vuosisadan ajan, on kaikille ajat­televille
ihmisille päivän selvänä^kaksi asiaa: Ensinnäkin se, että kapi­talismi
ei halua eikä kykene siirtomaakansojen henkisen eikä taloudelli­senkaan
aseman korjaamiseen ja toiseksi se, ettu ainoastaan sosialismi
•kykenee ja haluaa siihen.
Tänä päivänä julistavat kapitalistisen maailman kaikki propagan­distit
sosialidemokraattisten apuriensa avustamina, että kommunismi
(Neuvostoliitto) valmistuu muka hyökkäämään länsimaiden kimp­puun,
josta syystä on valmistuttava sotaan. Siitä syystä on Varustau-t
ä kalaa tällä tavalla puolitoista mil­joonaa
paunaa myydyksi: yksistään
Los Angelesissa kahden .viikon aika­na
750,000 Ib.
Nämä m>ynnit ovat tuottaneet ka­lastajille
$165.000 saaliistaan ja vä­littäjille
.välityspalkkiona $55.000 Ja
kuluttajat ovat saaneet- korkeapro-teinista
kalaa halvenunalla kuin mil­loinkaan
ennen.
j T ä m ä union keksimä, pulman rat­kaisu
on saanut, suunnatonta huo­miota
osakseen länsirannikon lehdissä.
Yhdysvallat kannattaa
Chiang Kaishekin
joukkojen käyttämistä
Wasbington. — Yhdysvaltain Tai-wanissa
oleva ministeri, Karl L. Ran­kin,'
on saanut. määräyksen ilmoit­taa
Chiang Kaishekille lYhdysvaltain
hallituksen päätöksen kannattaa
Ranskan esitystä, että Chiangin Jouk­koja
siirretään Indo-Kiinaan käy­tettäväksi
Ranskan sodassa indokiina-laisia
vastaan.
New York Timesin 'Wash4ngtonin
toimisto selittää, että esityksen Kuo-mintangin
Joukkojen käyttämisestä
Indo-Kiinassa teki ranskalaisten
Joukkojen komentaja kenraali Lattre
de Tässlgny, joka äskettäin vieraili
WaShingtonissa.
HITLERIN SUHTEET RANSKAN
"20O PERHEESEEN"
Porvarillisen Ranskan Neuvostoliit­toa
koskevat invasiosuunnitelmat oli­vat
vanhoja' — jo kenraali Weya;and
1920 ja kenraali Joinville 1929—30 laa­tivat
Ranskan ja Englannin vakoilu-palvelujen
toimeksiannosta suunnitel.
mia invasiosta itään. Tähän lUtettä-köön
Boris Savinvovifl salaliitto, Jonka
maksoi Ranskan lähettUäs Noulens,
Ja Rosa Kaplanin murhayritys Leni­niä
vastaan. Jonka maksoi Rotschildin
pankklyhitymä. Yhteydet Saksan taan-tumuksellisto
olivat avoimet Ja sel­vät,
vasta Hitlerin inouSu valtaan pa­kotti
Ranskan iinanssiharvainvallan
huolellisemmin salaamaan Ranskan
kansalta poliittisen yhteistyönsä sak­san
imperialismin kanssa. Kuitenkin
S<hteydet olivat edelleenkin varsin hei-posti
havaittavissa. Vain yhden esi­merkin
mainitaksemme — Hitlerin
ensimmäinen lähettiläs Pariisissa oli
kreivi Walczek, joka oli sukulaisuus­suhteissa
ranskalaiseen teräsmagnaat-tiperheeseen
Wendeliin, mikä pertoe
puolestaan kuului puolittain Ruhrin
saksalaisiin teräsmagnaatteihin.
Ranskan Wlenin-lähettiläs de Castel-lane
oli sukulaisuussuhteissa sekä
Welc2ekiin että von Papeniin. Hitle­rin
ja Ranskan suurlinanssit olivat
siten hyvin läihelsesti kietoutuneet yh­teen.
Ja lisättäköön, että ne olivat yh­tä
läheisissä suhteissa myös Wall
Streetin ja Cityn suurfinanssipiirei-l^
n.
BARTHOUN MURHASTA
LAVALIIN JA BONNETIIN
On tunnettua, että Ranskan ulko­ministeriö,
diplomaattinen edustus Ja
vakoilupalvelu ovat yhtä kuin Rans­kan
linanssiharvainvalta, so. sen '200
perhettä". Tämän seikan vaikutus
ilmeni varsin kouraan^untuvalla ta­valla
Ranskan politiikassa ei kauaa­kaan
Hitlerin" valtaannousim jälkeen.
Hitlerin ulkopolitiikkaa johti suuri'
patriootti Louis Barthou, joka laski
perustuksen ensimmäiselle Ranskan-
Neuvostoliiton liittosopimukselle. Hän
oli siten "200 perheen" Ja Hitlerin
luonnollinen vihollinen n:o 1. Lokak.
9 pnä 1934 ihänet murhattiin. Viral­linen
tutkimus totesi, että mxirhasta
oli lähinnä vastuussa Mussolinin sa-
BIBBENTBOP JA BONNET "SO­HVAT"
HYOKKAYKl^ESTÄ ITÄÄN
Mynchenin Jälkeen Ribbentrop t^-
ki virallisen vierailun Pariisiin, minkä
vierailun^ yhteydessä annettiin Julis­tus
''ranskalalSiSaksalalsesta ystävyy­destä".
Ranskan Berliinin-suurlähet­tilään
Coulondren todistukseen mur
kaan Ranskan silloinen ulkoministeri
Bonnet suostui näissä Rlbbentropin
kanssa käydyissä neuvotteluissa s i i -
ihen, että Saksa saa miehittää koko
Tshiekkoslovakian jäljelläolevan osan­kin,
minkä suostumuksen vastapalve­lukseksi
Ribbentrop selitti juhlallises­ti,
että sota idässä on ovella. Ranskan
lähetystölle lähettämissään ohjeissa
Bonnet sitten korostikin, että Pariisin
neuvotteluista lähtien "Saksan poli­tiikka-
on suunnattu bolshevisminvas-täiseen
taisteluun". Näin Hitler jo
kauan ennen "kummallista sotaa;; a l i .
tuisesti loihti pariisilaisten politiikko­jen
silmien eteen talkakuvan yhteises­tä
sum-esta sotaretkestä itään. Kaikki
talvella j a keevääUä 1940 sattuneet po-liittiset
ja sotilaalliset tapahtumat
olivat vain tämän yhteistyöpoUtiikan
johdonmukaisia seuraamuksia.
MIKSI HITLER HYÖKKÄSI
RANSKAAN?
Kun Hitler sitten kuitenkin yhtäk­kiä
kävi Puolan kimppuun ja tuhosi
maksamansa vakoiluagentin Beckin
— ei liene yleisesti tunnettua, että
eversti Beck, toimici^aan Puolan soti-lasaslamiehenä
Pariisissa, karkoitet-t
i i n häpeällisesti Ranskasta sen johr
dosta, että hänen oli todettu vakoil­leen
Saksan ihyvaksi — fasistisen val­tion
tai kun hän hyökkäsi toukokuus-sa
1940 Ranskaan, ei tämä johttmut
niinkään paljon niistä erimielisyyksis­tä,
mitkä vallitsivat saalilnhimoisen
saksalaisen imperialismin Ja yhtä saa­lilnhimoisen
Englannin ja Ranskan
imperialismin kesken, vaan ennen
kaikkea siitä pelosta. Jota Hitler tunsi
lähinnä Ranskan ja Puolan kansoja
sekä näiden kansojen armeijoita koh­taan.
Joiden kansallinen olemassaolo
saattoi^muuttua hänelle suureksi vaa­raksi
sinä hetkenä. Jolloin hän aloit­taisi
seikkailunsa idässä Ja keskittäisi
kaikki sotilaalliset voimansa Neuvos*
toUittoa vastaan. Ranskan imperia­listiset
piirit olivat tiissä suhteessa
täysin yhtä mieltä Hitlerin kanssa.
Tämä on "kunftoaOisen sodan" poliit­tisen
ja sotilaallisen pokeripelin o-
Jeellinen sisältö Ja todellinen tausta
niille varsin kummalliselta tuntuville
suuimitelmiUe. joiden pohjalla de
CauUe Ja WeyBand valmistelivat
hyökkäystä Neuvostoliittoon sen s i ­jaan,
että he olisivat keskittäneet
'kaikki käytettävissä olevat voimansa
Hitlerin mahtavia armeijoita vastaan.
Jotka parhaillaan uhkasivat Ranskan
koko kansallista olemassaoloa. Pa-laammeseturaavalla
kerralla näiden
selventävien huomautusten jälkeen
kansainvälisen kapitalismin neuvos­tovastaisiin
sotasuunnitelmiin, mikäli
ne, '• koskevat. "pohjoista sotaretkeä"
Norjan, Ruotsin Ja Suomen kautta
Leningradia vastaan. — I. H . O—s.
Vapaus on välitamäioii .
jokaiselle aikaansa
seimaavaUe..*
'^«»äfJIlseo lunsainralUn
cet ievllfärät ifhditaään porvs-fliUslss
»' Ja sosialUetsokfaUislssi»
lelidilssä niin palfos «aUucUs Ja
vääristelyjä kansMidcmokratiao
nulden oloista, että ken niihin vää'
rtstclyililn cskoo JxäD pysyy kaiken
ikänsä pöllönä isA ainakin tietä­mättömättä
siitä, mitä maailmassa
oiluastaan tapaitton. Mutta tietä­mättömyys
on sokeutta^ sokeaa
työläistä cn herrain helppo tallet­taa
vaikka avantoon. Sen vaoksi
oa tärkeätä, että työläiset,maan­miehet
Ja vajatietolset sivistyneet­kin
hankkivat itseleen todenperäl-slä
eikä vastustajain väärentämiä
tietoja kansandemokratian maiden
Ja Ncavostoliiton työtätekevien
oloista Ja saavntakststa." — O. V.
Knsinen: Suomen Tydväenllikkeen
Opetobsia.
— Brazilian pähkinä, jota viedään
si^ressa m ä ä r ä s s ä Amazonin laak­sosta,
kasvaa aina 240 jalkaa korkeissa
puissa.
MISTÄ ON AIHEUTUNUT
ELINKUSTANNUSTEN
HUIMAAVA KOHOAMINEN
Itsenäisen työväenehdokkaanBruce-Magnusonin
toinen radiopuhe piirin työläisvalitsijoille
r-srr&s
rTÄTÄ,
Fort Artluv^ — Marraskaan 5
pnä pnhnl Fort Arthurin piirin
7 itsenäinen työväenebdokas Brace
Magnason; radion välitjrfcsellä pii­rin
työlälsvalitsUoille vaaliohjel­mansa
eri kohdista, muunmuassa
siitä mistä hän katsoo Johtuvan
. h-jimaavat hintojen nousut ja mitä
hän tolee vaatimaan tehtäväksi
sen : Johdosta. Paheessaan Mag-nason
sanoo mm. seuraavaa:
Tänä iltana minä tulen puhumaan
teille hy^vin tärkeästä asiasta — inistä
johtuvat korkeat elinkustannuikset.
Mikä aiheuttaa inflätion? Mötsi
meidän dollarmune on ruokaa ostaes­sa
vain 30 senttiä, verrattuna sodan
edelliseen aikaan? Esimerkkinä mai­nittakoon,
että Canada -Packers peri
V. 1950 nom 29 miy. dollaria enem­män
samasta lihamäärästä kuin v.
1949. saaden voitoksi lähes neljä ja
yhden neljännesmiljoonan dollaria.
Ontariossa ansaitsi keskinkertainen
tehdastyöläinen viime vuonna $2,500.
Jos hänellä oli kaksi lasta maksoi liän
(31 dollaria tuloveroa. Jos häTi poltti
kymmenen savuketta päivässä, mak­soi
<hän siitä >hamti^elle toisen 39.13
dollaria. Välttämättömät, ruokame­not
olivat kuukaudessa $105.00. Jos
hän kävi elokuvissa kerran viikossa
joutui hän maksamaan siitä vuoden
mittaan verona Frostto hallitukselle
$12.48. Jos h ä n oli niin onnellinen
että voi pitää autoa, piti hänen mak­saa
Frostm hallitukselle $31.50 jokai­sesta
sadasta grasoliini gallonasta.
Kansallisen sotaibudjethi säätämänä
myyntiverona on .peritty melkein kai­kista
tavaroista 10 prosenttia. Lyhy­esti
sanoen, hän maksoi niistä yhtä
paljon kuin Canada Packersin J. S.
MöLean — mutta 100 kertaa pienem­mistä
tuloista.
Tietenkin, te ehkä kysytte, palkat
ovat nousseet myöskin. Varmasti,
palkat ovat kohonneet jälkeen vuo­den
1946. Mutta maito on noussut
79 prosenttia, leipä €7, kahvi 127 ja
liha 141 prosenttia sitten v. 1946. Var­mastikaan
palkat eivät ole nousseet
noin huimassa määrässä./
,Wellington Jeffers arvioi Olobe and
Mail-lehdessä, että Canadan 5 m i l ­joonaa
työläistä suorien ja välillisten
verojen muodossa joutuu maksamaan
kukin $24.00 viikossa, joka viikko vä­hintäin
3 seuraavan vuoden ailcana,
koska sotavarustelu tulee maksamaan
niin paljon.
Siinäpä se! Sotavoittoilu ! Ja
suurin osa $7,500,000,000 aseistusme-noista
menee yhdysvaltalaisten omis­tamille
korporatioille, kuten Ottawas-ta
ilmoitettiin lokakuussa. Yksi ai­noa
B-29 pommittaja maiksaa yhtä
paljon kuin 350 kotia, joista kukin
maksaa $10,000. Mutta asetuotan­nosta
saadaan enemmän voittoja kuin
kotien rakentamisesta. Tästä syystä
Ontariossa ei ole kotien rakennusoh­jelmaa.
Ja -Frostin ihallitus kannat­taa
tykkejä ennen voita-ohjelmaa.
. Voittoilulla ei ole rajoja Canattassa.
Ja niin kauan kun t»ykkien Ja tankki­en
tuottamisella saadaan eneinmän
voittoja me tulemme saamaan tykkejä
voin asemesta. On jdcsinkertalsestl
naiu-ettavaa sanoa, että me voimme
saada molempia, koska kerran em­me
voi. Ktm töryt ja- liberaalit pu-huvat
taloudellisesti kehityksestä ja
tekevät kauniita lupauksia yhteiskun­nallista
hyvhivointia koskevasta lain­säädännöstä,
he yksinkertaisesti y-rittänrät
saada teidät uskomaan että
he todella tarkoittavat sitä mitä pu­huvat.
Tosiasiana kuitenkin pysyy,
että sotatuotanto ei voi tuottaa va­kaantumista
tavallisille ihmisille.
Päinvastoin me olemme niitä jotka
maksamme Ja maksamme raskaim­man
jälkeen aseistautiuniskilpailun,
joka merkitsee vain sotaa ja kuoler
maa rauhan ja paremman elämän
asemesta.
•Inflation ja elinkustannusten nou-sxm
aiheuttavat aseistautumiskilpai-lu
ja voittoilu, joka seuraa sen mu­kana.
Sota hysteria ja-sodan liet-r
sonta, jonka me voimme todeta Joka
päiv^, ja joka uhkaa tuhota siviili­oikeutemme,
on ciroittamaton osa xi-
ONNI I A ONNETTOanJCS
Eräs talonpoika oli kä«ieaä«i
pys^ olalla, maantienä ja koirajMb
Mnen kintexeillääa Silloin tuli m
kovaa vauhtia Ja ajoi koiran yli.
— Olen kovin pahoillani, rilttääkf
tuhat markkaa korvaukseksi? ^
— Kyllä se riittää. '
— On sääU, että pilasin metsärtn.
retkenne. . •
— En minä aikonutkaan aeaBi
metsästämään.
— Multa mitä varten te olitte liik,
keellä pyssyn ja koiran kanssa.
— Minun piti vain mennä tapoj.
maan tuo koira.
BUSINESS IS BUSINESS
Kun hautajaiset oUvat parhalllaah
käynnissä eräässä lännen kauppala*,
sa, kuului kirkon ulkopuolelta paii
pyssyn laukausta. Hautaantolmitta-ja
riensi heti ulos, mutta palasi jcmkin
ajan kuluttua hymyillen takaisin jj
kuiskasi ylpeästi kirkkoherran kor.
vaan:
"Sain käsiini taas kaksi uutta asia.
kasta Ja niin myöskin teUle, arvoisa
kirkkoherra."
$590,136.56 asunto­pulan
lieventämiseen
Ottawa. — Alahuoneessa ilmoitettiin
maanantaina tehdyn tiedustelun jöb.
dosta, että hallituksen päaministeieiti
varten varaamaa rakennus on tuDut
maksamaan kaikkiaan: $590,136.56 tä.
hän mennessä. Hallitus esti päämi.
nisterien asunnoksi talon $140,000 liin-nalla.
Se sijaitsee 24 Sussex St, var­rella.'..
Talon uudelleen rakentamiseen käy.
tettiin $284,220, sisustamiseen ja ka.
lustamiseen $108.937 ja tontin pajan,
tamiseen ja koristamiseen $56,978.
PACKARD KOROTTAA
AUTOJEN HINTAA
Detroit. — Packard Motor Car-yh.
tiö tiedoltti, että v. 1952 autojen hln-to
ja' korotetaan $50—$105.
kollisesta varustelukilpailusta maail­man
rauhaa ja tmivallisuutta vastaan
Tosiasia on se, että ihmiset ovat ras­kaasti
kuormitettu veroilla ja korkeilla
ellnkustaimuksilla sotatarpeiden tuot­tamisen
rahoittamiseksi. Ja kun näi­den
välineiden tuotanto on saavutta­nut
määrätyn pisteen ;Voi tapahtua
räjähdys, alkaa hirvittävä sota, jol­laista
ei kukaan järjellinen ihminen
hahia. Kysymys on tällaisen hulluU'
den pysähdyttämisestä eimenkuin se
on myöhäistä. Miksikä ei yksikään
suuremmista puolueista mainitse tästä
vaalikampanjassaan?. Ei enempää
töryt, liberaaht kuin CCP ole ottanut
vaaliohjelmaansa sotavarustelua ja si'
tä seuraavaa voittoilukysymystä. Se
johtuu siitä, että nämä puolueet hy^
väksyvät , aselstautumisperiaatteen.
Juuri tästä syystä suurilla .puolueilla
ei ole perusteellista erimielisyyttä hai
lituspolitiikkaan nähden.
Kuinka sota svoidaan välttää? Onko
olemassa raulian Ja aseistariisumiseen
johtaivaa tietä? Tämä on oUut Wiioi'
den periaatteellisena ja käytännölli'
senä pyrkimyksenä unioUikkeen alku;
ajoilta läjitien. Seuraavassa radiopu­heessani
tulen minä kasittelemmääa
tätä kysymystä.
Bruce I^agnuson puhuu valitsijoiHfi
radion /Välityksellä maanantaina, kes­kiviikkona
ja perjantaina kello 6 ip.
ja tiistaina ja torstaina kello 655 ip.
PMVÄH PAKINA
Läntinen suuntaus Suomessa
duttava moninkertaisesti atomipommien yjm. a:vulla.
Nämä tietoiset valehtelijat ja kansan villitsijät ovat kuitenkin niin
epäjohdonmukaisia, että he eivät käsitä sitä tosiasiaa mikä paljastaa
heidän sotakiihoituksensa. Ja se on se, että jos Neuvostoliitto haluaisi
sotaa niin se olisi jo hyökännyt, ennenkuin ns. länsimaat ehtivät varus­tautua.
Neuvostoliiton johtajat ovat kerta toisensa jälkeen ilmoitta­neet
kaikelle maailmalle, että Neuvostoliitto haluaa rauhaa voidakseen
jatkaa sosialistista rakennustyötään, jonka voitokasta suorittamista
varten Neuvostoliitto haluaa saada"olla rauhassa. Sota on jotain sel­laista,
mitä kaikki sosialistit haluavat välttää, mikä.i :e on mahdollista.
Neuvostoliiton koko tähänastinen historia kertoo lukemattomista esi­tyksistä
ja toimenpiteistä rauhan säilyttämiseksi. .Kaikki todelli-et so­sialistit
ovat aina olleet ja ovat yhä edelleenkin s<raan vihollisia.
Neuvostoliiton taholta halutaan rauhaa juuri sen vuoksi, että se
kykenisi voitokkaan sosialismin rakennustyön avulla todistamcfan kai­kelle
maailmalle sosialismin paremmuuden kapitalismiin verrattuna. Jä
juuri sen takia kapitalistisen maailman hallitsijat ovat huolissaan ja
valmistuvat sotaan.
E".äköön sosialismin rakennustvö Neuvostoliitossa!
Helsinkiläisen Vapaa Sanan paki­noitsija
kirjoitti äskettäin otsakkees­sa
mahiitusta asiasta seiu-aavaan ta­paan:
Eräänä harvemmin mainittuna seu­rauksena
paljon puhutuista,' kirjoite­tuista
ja elokuvatuista sotakorvauk-sistamme
on ollut metalliteollisuu­temme
nopea ja voimakas kasvu. Tä­män
ilmiön meidän oloissamme mul­listavaa
merkitystä maan kansanta­loudelle
ei mitenkään muuta se tosi­asia,
että tuo kehitys on ollut pakon
sanelemaa. Sodan päätj-ttyä on maan
eri puomia jatkuvasti käynnistetty
yhä uiisia koneita, ja alamme tottua
näkemään kaikkialla kotimaisia ko­neita
tehtävissä, joita ennen sotia
suorittivat ruotsalaiset, tanskalaiset,
saksalaiscE ja vieläkhi kauempaa län­nestä
ostetut koneet. Samaan aikaan
on metalliteollisuus työntekijämää­rän
suhteen sivuuttanut vanhastaan
johtoasemassa olleen puunjalostuste­ollisuuden.
Ja sen tuotaxmon koko­naisarvo
on saavuttanut jatkuvasti
uusia huippuarvoja. Luulisi näinol­len,
ettei koko maasta löytyisi ainoa­takaan
ihmistä — väib^ten nJc. talous­asiantuntijoiden
joukosta — joka kat­selisi
karsaasti metalliteollisuuden
suorittamaa läpimmi;oa.
Toisin kuitenkin on. (Ensinnäkhi on
kovasta' kokemuksesta opittua, että
maan asioista päättävät pienenmnäs-sä
mitassa erilaiset sosialidemokraat­tiset
Ja sekalaisin tunnusvärein va­rustetut
kokoomushallitukset kuin se
pieni, mutta varsin vaikuttava ryh­mä,
joka näitä hallituksia nykii kul­loinkin
tarkoituksenmukaisimmaksi
hnvnltscmnstann naurusta. Toiseksi o^
niinikään lukuisissa eri yhteyksissä
saatu koiuriintimtuvia opetuksia sii­tä,
että tämän mainitun pienen ryh­män
edut ovat täsmälleen päinvas-
'taisia kuin se yhteinen etu. jonka
nimissä tämä ryhmä väittää aina
ja kaikkialla toimivansa. MetaUiteolU^
suuteen -suhtautuminen ei muodosta'
tässä suhteessa mitään poikkeusta,
vaikka ensi silmäyksellä saattaisikin
näyttää sUtä, että metalliteollisuuden
jatkuva menestys ja laajentummen
vastaisi myös meidän kotimaisen ka­pitalismimme
prosenttikerman etuja,
ei asianlaita kuitenkaan todellisuu­dessa
ole näm yksinkertainen. Asia
sivuaa nimittäin politiikkaa. Enem­mänkin
— siitä .pyritään tekemään
kokonaisuudessaan puhdasta politiik­kaa.
Äärimmilleen yksinkertaistettuna
on meidän kauppapoliittinen tilan­teemme
nimittäin sellainen, että itään
voimme myydä koneita ja muita me-talliteollisuustuotteita,
kun taas puun­jalostusteollisuuden
tuotteista itä ei
— tehdasvalmisteista puutaloja lu-kutmottamatta
— ole kiinnosttmut.
Länsi puolestaan on valmis ostamaan
la hiljainen kuolema. Eräistä nähtä­vissä
olevista — Ja myös vähemmän
näkyvistä •— merkeistä päätellen t ä ­tä
tarkoittava käsky on jo uloskäy-nyt
valtamerentakaisesta "Isojen poi­kien"
päämajasta, ja kotimainen pää­omamme
valmistautuu kuuliaisesti
siirtymään niin huomaamattomasti
kuin mahdollista metalliteoUisuudes^
ta puunjalostusteollisuuteen. Emme
epäile sitä, etteikö se käy pämsä, mut­ta
meistä tuntuu, että huomaamat­tomasti
se ei ainakaan tule käy­mään.
Olisi muutenmielenkUntoista
tietää, mitä määräyksiä viimeiseksi
käskynjaolla käynyt ministeri Tuo
me tulevaisuuteen?
Kaiken kaikkiaan saamme kai val­mistautua
siihen,, että yhä useampi
'meiltä puutavaraa, selluloosaa ja pa­peria,
mutta ei ole kiinnostunut me-tallituotteistanune.
Mikäli nyt kaup-papolltillckaan
ei sotkettaisi politiik­kaa,
näyttäisi onnisttmeimmalta rat­kaisulta,
että mylshnme metalliteol­lisuuden
tuotteita itään, puunjalos­tusteollisuuden
tuotteita länteen. Tois­tamme
— mikäli Icauppapolltllkkaan
ei soUcettaisi politiikkaa. Mi^ta sii­lien
sotketaan. Muun muassa siUiä
muodossa, että kaupankäyntimme
idän kanssa on vähitellen määrä kuol-mioja
toi TJSA-.sta tidlessaan. Siinä
suhteessa saamnae kuitenkin /äädä
vain arvailujen varaan, sillä,: kuten
herra ministeri aidon demokraattisen
julkisuusperiaatteen mukaisesti Uu­den
Suomen haastattelijalle ilmoitti,
oli hän käynyt "vain täysin tavan­mukaisia
pankkineuvotteluja. joiden
laatua ei voida antaa tiedoksi ylei­sölle".
Että siinä sulle, yleisö — syö
sisääs' vaan! Sen verran, kantautuu
meidän tavallisten kuolevaisten kor­viin
kuitenkin tuolta ylhäisistä ylä­ilmoista,
että USA:ssa neuvottelun
kofhteena olleen lalJian saanti "on yk­sinomaan
Suomeen piakkoin saapu­van
Maailmanpankin valtuuskuiman
lausunnon varassa". Mitä "yleisö" ar­velee
— miten Maailmanpankin val­tuuskunta
tulee sohtautmnaan kau­pankäyntiimme
Neuvostoliiton kans­sa?
Ja tuleeko se myöntämään meil­le
— voistaan — lainan ilman sii­hen
liittyviä poliittisia ehtoja? Ja
Jos meille lama myönnetään, tuleeko
hallitus Julkaidemaan nämä poliitti­set
ehdot valko vannomaan käsi L i i ­kemaailman
Pikku Jättiläisellä, että
Maailmanpankki antoi meille lainan
ilman mitään ehtoja ^Valn sinisten
silmiemme takia? Ja sokerit pohjalla
— miten "yleisö" arvelee Maailman­pankilta
mahdollisesti-saatavan l a i -
nanvvalkuttnvan mctnllitcollisuutem-metalliteihdas
lähivuosina sulkee o-vensa
ja taantumus toteuttaa, tässä­kin
stÄiteessa ohjelmansa keskeisintä
ja muuttumattominta kohtaa — PJi-kii
kääntämään kehityksen pyörää
kirjaimellisesti taaksepäin. Nimittäin
saamme valmistautua siihen, ellemme
pysty sitä estämään. Mutta onhan
meilläkin sentään keinonune.
Omalta vaatimattomalta kobdal.
tamme lupaanmie mekm kantaa kor­temme
kekoon. Tarkoituksemme oo
nhnittäin pitää arv.'lukijaa täoän
metalUteollisuusjutun osalta jattt-vasti
tilanteen tasalla ja iiaputella ai-/
na aiheen ilmaantuessa selostuksi»
metalliteollisuuden uusimmista kuri»-
tamistoimenpiteistä. TJskaUamme taa­ta,
että aiheesta el puutu mielen­kiintoa,
eikä jännittävyyttäkään, J>
samalla apian kaikinpuolinen tarkas-telu
antaa selvän kuvan siitä, kett»
maan asioista todellisuudessa m-räävät
saloin, kun Valtioneuvoston
linnassa istuu mikä tahansa »un
kuin kansandemokraattinen haium-
Samaan aihepiiriin liittyvät piyös
symykset siitä, miksi el koUimdn©
kaivosteollisuus metaUien koöoai»
tahdo millään saada tuotantonniDe-roltaan
nousemaan, samoinkuin K -
kin ilmiö, että uusien kaivosten W'
täntöönotto on tiettyjen Plfr**?JT
laolta kohdannuf tavattoman paa.^
väistä vastustusta.
Toistaiseksi vomemroe ^ ^ ^ ^ ^
jäädä odottelemaan, mitä kattoja
•Maailmanpankm valtuuskunnM»
sunnon varaan". Ja mitä
metalliteolUsuuden supistamissa"^^
telmaan tulee, ovat pienet
tollleet, että ei ihan nyt i^T^^
ta sitten Olympialaisten j a » ^
-Valmisteluja saatetaan o » » ^
suorittaa jo emien OlympialalsUB»-