Vapaus, December 1, 1970

              Sivu 2 Tiistai, joälulk. 1 p. Tuesday, Dee. 1, 197Ö
I N P E P E N D E N T L A B O R O R G A N
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A M S
4 U B E R T Y I Bstatdlshed Nov. 6.1917
T^phoaie: CMflce iuid EcUtor^ 674^^
Advertlsliig iiait»9
Seoond CQfiiss I M le^stratdon Nusniber 1076
UUh
Oamadaasa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $9.^
3 kk. $3.00
TILAITS^INNATi
USA:n:;
Suomeeia:
1 vk. $11.00, « kk. $ö.7ö
l vk. $1150. 6 kk. $6.26
Tiilikphan t^^s vesiperä?
Viime viikolla kerrottiin san9malehdis8ä suurin otsikoin, että
"Yhdysvallat ostaa kaiken öljyn mitä Canada ei itse tarvitse"'
(Toronto Star) ja kerrottiin television ja radion säestyksellä,
että tehty sopjmus edustaa "läpimurtoa" (resurssiministeriJ.J.
Greene) j a että rahassa laskien tämä tarkoittaa, jotta Canada
saa heti Yhdysvaltain kaupoista $100 miljoonaa nykyistä enem­män
tuloja ja seuraavina vuosina ehkä sitäkin euemnaän.
Tämä sellaisenaan vaikuttaa Canadan etujen kannalta erit­täin
miellyttävältä. Mutta asiaa tarkemmin tutkittaessa on syytä
perehtyä siihen, kuka todella sai mitä etuisuuksia. Ja tämä tut­kimus
viittaa erittäin voimakkaasti siihen, että "kaikki ei ole
kultaa mikä kiiltää", kuten suomalainen sananlasku selittää.
Ensimmäisenä on kysyttävä keneltä Yhdysvallat loppukä­dessä
ostaa canadalaista öljyä. Canadalaisilta, tai amerikkalai­silta
öljymonopoleilta? Tosiasia tietenkin on, että länsi-Ganadan
öljy on amerikkalaisten suuryhtiöiden kontrollissa ja omistuk­sessa.
Nyt Ottawassa tehdyn sopimuksen perusteella öljyn myyn­tien
lisäämisestä tuleva $100 miljoonan ylimääräinen vuositulo
ja siitä saatava voitto, ei siis tule canadalaisille, vaan yhdysval­talaisille
öljyparooneille, jotka käyttävät nämä voittonsa Cana­dan
eduista piittaamatta siten kuin itse parhaaksi katsovat.
Ja vaikka resursgiminiseri Greene selosti, ettei Canadan tar­vinnut
^'antaa mitään" tämän öljykaupan lisäämisen vastineeksi
— mikä kirjaimellisesti puhuen pitänee paikkansa, mikäli se lop­pujen
lopuksi osoittautuu vedenpitäväksi väitökseksi — tosiasia
kuitenkin on, että suressa voimapulassa oleva Yhdysvallat sai
'•etuantina" jo aikaisemmin tehdyn sopimuksen mukaan suun­nattoman
suuria maakaasumääriä käyttöönsä Canadasta. Toi­saalta,
vaikka Ottawa on vakuuttanut, että nyt Ottawassa olleessa
kokouksessa ei kosketeltu lainkaan muita voimakysymyksiä, niin
kokoukseen osallistuneet yhdysvaltalaiset ministerit (virastaan
nyt pois ipotkittu sisäministeri Walter Hickel; raha-asiain <• mi­nisteri
David Kennedy ja maatalousministeri Clifford Härkin)
ovat julkisesti puhuneet neuvottelujen "jatkumisesta" manner­maisen
voifnasopimuksen tiimoilta.
Toisaalta kiintyy huomio — ja se huolestuttaa ehkäkaikkein
eniten asioita seuraavia panadalaisia. — Ottawasta atinetttijen
lausuntojen ja vakuutusten sekä käytännön tapahtumien väliseen
yhä levenevään aukkoon ja ristiriitaisuuteen.
Ennen viime viikolla Ottawas3a; pidettyä Canadan ja Yhdys­valtain
hällitusministerivaltuuskUntien • kokousta, mihin on ylem­pänä
jo viitattu, ulkoministeri Mitchell Sharp sanoi, että tässä
"puhtaasti mielipiteiden vaihtamiseksi" järjestetyssä kokouksessa
tehdä mitään käytännön päätöksiä. Mutta kokouksesta ilmoitet­tiin
kuitenkin "sopimuksesta", minkä mukaan Yhdysvallat ostaa
"kaiken myytävänä olevan öljyn Canadasta ja- resurssiministeri
Greene kuvasi sopimuksen peräti uusia uria aukovaksi "läpi­murroksi"
!
Ulkoministeri Sharp kiisti väitökset, että Ottawan kokouk­sessa
olisi keskusteltu mannermaisesta voimaohjelmasta, mutta
kokoukseen osallistunut USAn sisäministeri Hickel selitti, että
"me yritämme edelleen tutkia Cwork out) mannermaisen voima-ohjelman
kehittämiseksi".
Kolmanneksi on muistettava, että USAn suuresta voimare­surssien
puutteesta huolimatta, tai todennäköisesti juuri sen vuokr
si, presifientti Nixon vähensi jokin aika sitten kiintiömääritel-män
perusteella öljyn tuontia Canadasta. Se nostatti melkoisen ;
vastalausemyrskyn Canadan puolella. Mutta ns. "kansallismie­liset"
ja kansallismielisyyttä pidetään visseissä piireissä näistä
asioista puhuttaessa miltei kerettiläisyytenä j a vääräoppisuute- •
na — ilmaisivat käsityksen, että näiden kiintiöiden voimaan j u ­listaminen
oli todellisuudessa kiristystä, ts. omasta öljypulas-taan
huolimatta presidentti Nixon julisti voimaan öljyn tuonnin
rajoitukset (vähennykset) Canadasta, voidakseen siten painostaa
Yhdysvalloille myötämielisten sopimusta aikaansaamista muista
voimakysymyksistä Canadan kangsa.
kahdollisesti Ottawan kokouksen sopimuksesta voi olla jota- tä. Tosiasia onkin, että tiedus-kin
hyötyä öljyteollisuuden palveluksessa olevalle pienilukuiselle,, JeJ.u-_eli: vakoilukoneiden lähettä-canadalaistyöläisten
: ryhmälle, mutta kermat päältä j a valtaosa mien toisen maan ilmatilaan, on
kaikista etuisuuksista menee kuitenkin välittömästi voimaresurs-sinälkäisclle
Yhdysvaltain monopoleille ja myös välillisesti ca-nadalaisten
öljyresurssien amerikkalaisomistajien kautta.
Vaikea on tässä hurraa-huuntoihin liittyä — tämä sitäkin
suuremmalla syyllä kun ei ole tietoa niistä lisäneuvotteluista
"mannenaaisenvoimaohjelman hyväksi", mistä virastaan nyt pois
potkittu USAn sisäministeri Hickel Isiusunnossaan puhui.
\ Montreal. Laki,ti«te|i!lUnen
jijBijivffnfmt^j^ :^9,-v^oiij^
Lemieux esiintyi viime torstai-^
na oikeuden edessU ja oikeus lo:
P ^ t i lyhyeen l^iänen lakitieteel­lisen
väittelynsä takausta vas­taan
vapaalle jalalle pääsemi­seksi.,
Mr. Lemieux on aikai­semmin
toiminut eräiden henki­löiden
» joiden väitetään kuuli|-
ncen nyt laittoman F L Q : n jäse-nyyteenv'
lakitieteiellisenä neu^
vonantajana. _;^Mr. Lemiex on
edelleen pidätettynä ja oikeus
sanoi, että hänelle tiedoitetuan
Juhonkin aikaan tällä viikolla^
josko Itänet voidaan vapauttaa
takausta vastaan. Mr. Lemieux
pidätettiin lokakuun 16 päivänä
liittohallituksen julistettua voi­maan
sotatilatoimenpidelain.'
Viime torstaina mr. Lemieuxil-le
sanottiin oikeudessa, ettei oi­keus
voi kuulla hänen väitöstään,
jotta sotatoimenpidelaki on maam
me peruslain vastainen.
Oikeuden tuomarina toiminut
Kenneth^ Mackey sanoi, että mr.
Lemieuxin väitös sotatoimenpider
lain laittomuudesta voidaan mah­dollisesti
esittää silloin kun hä­nen
oikeubkuulustelunsa tarpeel-isuus;
määritellään tai silloin kun
länen oikeuskuulustelunsa aloi­tetaan.
Viikkoa aikaisemmin tuo­mari
sanoi, ettei hän voi sallia
väitöksen esittämistä ellei oikeu­dessa
ole läsnä Canadan kruu-nunjuristin
edustaja.
Torstaina oikeudessa oli läsnä
Rejean Paul Canadan kruunun-juristin
virastosta. Lakimies Le-mieuxia
vastaan nostettiin syyte
vasta marraskuun 5 päivänä ja
jutun käsittely lykättiin heti tam­mikuun
7 päivään. Syytteessä hä­nen
väitetään olleen osallisena
"yllytykseen salaliittoon" Cana­dan
hallituksen ja Quebecin hal­lituksen
muuttamiseksi sekä ol­leen
jäsenenä terrorijärjestö
FLQ:ssa.
FLQ julistettiin laittomaksi lo­kakuun
16 päivänä samanaikai­sesti
kun liittohallitus julLsti voi­maan
sotatoimenpidelain ja Le­mieux
vangittiin.
Torstaina mr.Lemieuxin sallit­tiin
puhua takauksena järjestä­misen
puolesta j a s u u r i n osa hä-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ m
Selma Salo, Doe Lake, Ont., täyt­tää
lauantaina, jouluk. 5 pnä 82
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
dessä tuhoamaan Pohjois-Vietna-min
ja Lacsin laitok.sia. omai­suuksia
ja välineitä vain siksi,
kun Yhdysvaltain asevoimien
päällystö piti sitä suotavana toi­menpiteenä.
Ja argumentit tämän julman
"kostoteon oikeuttamiseksi" ovat
yhtä surkeita. Meille väitettiin,
että pommitus järjestettiin "kos-totoimenpitccnä"
siitä kun Poh^
jois-Vietnamin ilmatilassa oli
ammuttu sinne tunkeutuneita Yh
^dysvaltain tiedustelukoneita. Mut
ta jos joku maa lähettää tiedus­telukoneita
Yhdysvaltain ilma­tilaan,
niitä ammutaan sumeile­matta
kenenkän lupaa ;kysymät-
Raakuudeii ja julkeuden osoitus
Yhdy,<5valtain ilmavoimien noin viikko sitten suorittama jouk­komittainen
Pohjois-Vietnamin j a Laosin ^alueitten ilmapommitus
sekä s e a s s a yhteydessä, todennnäköisesti sen varjossa tehty
amerikkalaisten lentäjävankilan "vapauttamisyritykseksi" sanot­tu
tunkeutuminen Pohjois-Vietnamin alueelle aivan Hanoin ku­peelle,
on saanut maailmanlaajuisen tuomion Yhdysvaltain useim­milta
ystäviltäkin, puhumattakaan nyt Washingtonin hyökkäävää
ulkopolitiikkaa vastustavista maista järjestöistä j a piireistä.
Tämä yleinen maailmanlaajuinen tuomio perustuu siihen kä­sityskantaan,
että Yhdysvalloilla ei ole mitään muuta kuin "vä-kcvämmän
oikeus" tuhota tuhansien mailien päässä rajoiltaan
olevien maiden omaisuuksia.ja laitoksia, että tällaisten järjestä­minen
ei suinkaan auta Vietnamin sodan lopettamista, mitä ih­miskunnan
suuri enemmistö haluaa, vaan vaikeuttaa sitä, ja että
— Yhdysvaltain etujen kannalta — kun vuosia harjoitettu julma,
kaikkikäaittävä Pohjois,-Vietnamin pommitus ci tuottanut Pen­tagonille
myönteisiä tuloksia, niin miten herran nimessä siitä
voitiiin odottaa "tuloksia" yhden yön kestäneestä "kostopommi­tuksesta".
Se oli todella raakuuden j a julmuuden osoitus Yhdysvaltain
imperialiBrain kohdalta. Mitään varsinaisia "tuloksia" odottamatta
USAn ihnavolmjon sadat lentokoneet komenhcttiin yön pimoy-
.sotatoimenpidc, eli sotilaallinen
hyökkäys.
Yhdysvaltain sotaministeri
Melvin Laird, jota virallisesti sa­notaan
puolustusasiain ministe­riksi,
vetosi amerikkalaisten "so­tavankien
pelastamisyritykseen"
sillä, että viimeisimpien tiedus­telujen
perusteella Yhdysvallat
sai tiedon "tämän sotavankileirin
paikasta j a myös siitä' raakamai-sesta
kohtelusta, minkä alaisena^
hän sanoi amerikkalaisia sota­vankeja
pidettävän. Mutta kun
hän joutui myöntämään, ettei
"pelastusyrityksen" kohteeksi
määritellyllä'leirillä ollut yhtään
ainoata- amerikkalaista sotavan­kia,
niin mr. L a i r d vetosi siihen,
että ilmasta otettujen valokuvien
avulla ei voitu luonnollisestikaan
todeta onkp siellä vankeja vai elr
kö ole. Siitä huolimatta meidän
pitäisi kaiketi uskoa sellainen
huulenheitto, että mr. Lairdin
ilmavalokuvat "todistivat'' 'kui-
" tenkln "amerikkalaisvankicn raa-kamaiaen
kohtelun" mainitulla
leirialueella — mistä ei yhtään
amerikkalaisvankia löydetty!
Kalkkien tunnettujen tosiasialn
johdosta, tuntuu siltä, kuten Ca­nadan
rauhähkongrossln; puheen­johtaja
tri James Endlcött sanoi,
että ehkä "Nixonin hallitus ei
tavolttelekäan poliittista ratkai­sua
(Vietnamin sodasta), vaan
sodan laajentamisen oloHuhteiden
kchlttämlfltä."
ncn esittämistänä vetoomi|ksista'
oli laadittu siten, että ne viittai­sivat
niihin väitöksiin, jotka oli.
laadittu sotatoimenpidelain lailli-
311 iidesta Canadan perustuslain
•luittclsna. •
: Scii jiUkccn kun lakimies Le-
•nicx c l i puhunut;puolestaan tois­ia
tuntia yleinen syyttäjä Bfli­no
Patpras ja tqomari Mjackay
keskeyttivät hänet j a lopettivat
oikeuden istunnon sekä lupasivat
harkita mr. Lemieuxin esittämää
vaatimusta takauksen järjestä-;
piiseksi.
Tuomari Mackay sanoi, että
hän antaa neljälle muulle mie­helle,
joita syytetään mr. Le­mieuxin
kanssa "salayehkeilystä"
aikaa tiistaihin asti esittääkseen
kirjallisen väitöksen, joka koskee
heidän takausta vastaan vapaak­si
päästämistään. Montrealin työ-väenneuvoston
johtaja Michel
Chartrand, Plorre Vallleres,
Charles Gagnon j a Itsenäinen sa--
nomalehtlmles Jaques Larue-
Langlols pidätettiin samanaikai­sesti
kun mr. Lemieux ja ovat
sdelleen vangittuina. M r . Lemieux
•:n esittämät väitökset koskivat
jokaista viittaa pidätettävää vas­taan
nostettujen syytösten lallll-suuspohjaa,
mutta takausta vas­taan
vapaaksi pääsemiseksi häh
toimi ainoastaan omana edusta­janaan.
Hän sanoi oikeudelle, että mr.
Gagnon tulee esittämänä 20 ark­kia
käsittävän väitöksen j a sanoi
mr. Chartrandln työskentelevän
erittäin mielenkiintoisen j a eri­koisen
väitöksen esittämiseksi. ;
Mr. Lemieux sanoi oikeudessa,
että British North America Actin
eli perustuslain mukaan liittohal­lituksella
on oikeus julistaa sota­toimenpidelaki
; voimaan ainoas­taan
sota-aikana, hyökkäyksen
apahtuessa tai pelättävissä ole­van
kapinayrityksen aikana.
f Hallitus väittää Quebecissa
alleen? kapinayrityksen kidnap-naus
kriisin aikana.)
Kaikesta huolimatta mr. Le­mieux
sanoi olevansa varma, että
hän pystyy todistamaan ettei lo­kakuun
1'6 päivähä tai sitä edel-
:äneenä aikana ollut olema.ssa'
/aaraa tämäntapaisesta kapinrf-yrltyksestä.
Hän sanoi, että hä­nen
todistuks(insa vaatii kuiten­kin,
jotta hän kutsuu todistajia
kolmen hallituksen korkeimpien
virkamiesten keskuudesta. • .\
Hänen väitöksensä mukaan liit­tohallitus
on tunkeutunut sota-
-llatoirhcnpidelain nojalla, maa­kuntahallitusten
lalnvalvontapii-rlln
— siviili- ja omaisuusolkeuk-sien
alueella ~ j a jo;j el olliit ole­massa
pelkoa kapinasta; niin toi-
.nenplde on silloin laiton. Tätä
uuHsl seuraamaan, että sotatoi­menpidelain
nojalla tehdyt teot
ja nostetut syytökset ovat myöa
laittomia. Mr. Lemieux välttl,-että
toimenpiteet ja syytök.set ovat
laittomia.
Mr. Lemieux sanoi siviili- ja
omaisuusoikeukslcn kuuluvan
maakunnalliseen. lalnlaadintapiir
riin ja että häneltä on nämä oi­keudet
riistetty, koska hän. on
vankilassa Ilman mahdollisuutta
päästä vapaaksi takausta vas­taan.
Hän vetosi Yhdistyneitten
Kansakuntien kaikklakäslttävään
ihmisoikeuksien julistukseen, jon­ka
Canada allekirjoitti V . 1948
j a joka sisältää pykälän, mis-
3ä kielletään mielivaltaiset van­gitsemiset,
mielivaltaisesti vanki­lassa,
pitäminen tai karkoittami-nen.
Tuomari Mackay hv^omautti tä
hän, että Y K n julistus ei ole l a ­kina
Canadassa. Mr. Lemieux sa
noi puolestaan, että Canadan a'
kirjoitus velvoittaa Canadaa mc
raalisesti - noudattamaan mainitr'
tua Y K : n julistusta tai syyllistä
sitten inhoittavaain ulkokultai-^
suuteen^ Minun vangitsemiseni'
ja vankeudessa pitäminen on
" Y K n Ihmisoikeuksien julistuksen
yhdeksän pykälän rälkeää rikko-mistia",
sanoi mr. Lemieux.
Hänjfäitti, että 'salaliittoon yllyt
täjiqis"-syytösten yhteydessä on
aina myönnetty pidätetyille mah­dollisuus
päästä takaf ista vas­taan
vapaaksi j a sanoi lisäksi,
ettei hän tunne aikaisempaa y l ­lytys-
syy tettä, jonka yhteydessä
olisi kieltäydytty nimeämästä t a -
kaussummaa. ,
Lakimies Lemieux tuotiin oi­keussaliin
neljän Quebecin maa-kuntapoliisin
vartioimana j a po­liisit
pitivät häntä tarkasti sil­mällä
oikeusistunnon aikana. O i ­keussalissa
oli lisäksi viisi muuta
poliisia, jotka tutkivat erittäin
tarkasti kalkki oikeussaliin tul­leet
henkilöt.
Mr. Lemieux aloitti puolustuk­sensa
kiittämällä kaikkia niitä,
jotka ovat avustaneet häntä ja
erikoisesti torontolaista lakitiq-teellistä
neuvonantajaa 36-vuoti-asta
Aubrey Goldenla.
Mr. Golden aloitti marraskuun
17 päivänä kiertoklrjekampanjan
lakimiesten keskuudessa keholt-taen
kaikkia kirjeen saaneita l a -
kimiehiä kirjoittamaan edelleen
toisille laklmiehille. Hän haluaa
että lakimiehet kirjoittaisivat
Quebecin oikeusministeri Jerome
Choquettelle ja Quebecin laki­miesyhdistykselle
sen johdosta
kun mr. Lemieuxin arkistot ta-kavari
koi tl l n ja .vi ras to pengotti i n
sekä protestoisivat sitä vastaan
kun Lemieux on pidätettynä i l ­man
takausmahdoUisuutta.
-• ./V,''-: • V
PartI Quebecoisin johtaja
Itene Lcvesque sanoi hiljat­tain
pääministeri Pierre T r u -
deauta "Canadan haudankair
vajaksi" ja Quebecin päämi­nisteri
Robert iBourassaa
"hölynpöIy"-poIiitikok8i.
Pariisi. — Pbftpn|;P$|^jijtä tule-,
vien taitojen mii^atifl • K ^ b o d z l iM
^ i t ^jkavat n^^p^s^i^ptiisesti
tatoimiaan e r i osissa mäkt».
Uutistoimisto AP:n ilmoituksen'
mukaan sissit ovat ankarien taiste­lujen
jälkeen katkaisseet valtatien'
n:o 4, j<^a yhdistää pääkaiq;iungin •
maan ainoaan, syväsatamaan Kom-pong
Somiin. Kansallisen vapautus-'
liikkeen joukoö valtasivat tämän'
tien varrella sijaitsevan asetehtalEii^'
j a jatkavat muutaman kUometiliii
päässä olevaa sähkövoimalaitosta'
suojelevan vihollisen abdistamistiBi;
Voimakkaan tykistcHceskitylcsen ja '
byökkäyssarjan jälkeen hallituksen'
joukkojen o l i jätettävä 100 kilomet-'
riä. Phnom Penhlsta lounaaseen ole^
va strategmen tukikohta Pedi N i -
lln solassa.
My Lain syytetty
vapautettiin
Ford Hood. — Ensimmäinen My
Lain jouldcomurhien johdosta pidet­ty
oikeudenkäynti on päättynyt syy­tetyn
julistamiseen . syyttömäksi.
Amerikkalainen sotilastuomioistuin
vapautti äskettäin 30-vuotiaan ker­santti
Davui Mitchellin murhasyyt­teestä.
Mitchelliä syytettiin 30 s i ­viilin
murhasta My Laissa 16. maa­liskuuta
1968.
Mitchellin oikeudenkäynti oli en­simmäinen
My Lain joiddeomurhien
yhteydessä, joissa 300 siviilin on sa­nottu
saaneen surmansa. Oikeuden^
käynti Mitchellin joukkueenjohtajaa
luutnantti VVilliam Galleya vastaan
on parhaillaan meneillään Pori
Benningissä Georgiassa. Calleya
syytetään 102 siviilin murhasta:
USA aseistaa
everstijunttaa
Ateena. -—Y^^dysvallat tounittaa
piakkoin huomattavan määrän asei-'
ta Kreikalle, ilmoitti maan puoli-'
viralUnen uutistoimisto Ateenassa.
Asetoimitukset kuuluvat' osana
Pohjois^Atlantin liiton suunnitelmiin'
lujittaa ^ -kaakkoislohkonsa puolus­tusta.
Ilmoitti uutistoimisto kom-mentold3£
saan Brysselissä tämän
kuun alussa pidettävää Naton m i ­nisterineuvoston
kokousta;
Samaan aikaan Kreikan hallitus
ilmoitti,' että kolmen entisen kesr;
kustauniopuolueen kansanedustajan,
j a erään ateenalaisen asianajajan^
kotiarestia pidennetään vielä vuo-'
della, koska heidän katsotaan ole-'
van vielä "vaarallisia maan turval­lisuudelle
ja sisäiselle rauhalle".
Kyseiset neljä miestä ovat enti­set
kansanedustajat lonnlsAlevras,
Konstantin Koniotakis ja P. Katsi-kopoulos,
jotka ovat kotiarestissa
Aghios Nikolaosln kylässä Pelqpon-nesissa,
ja asianajaja loannisSkou-larikis,
jcka asuu eräällä Kreikalle'
kuuluvalla saarella.
Teollisuustuotannon ^
h uomattayaa, nousua
Neuvostoliitossa
Moskova. — Neuvostoliiton teol­lisuustuotanto
on kuluvan vuoden
tammi-^lokakuun aikana lisäänty­nyt
edellisen vuoden vastaavaan ai­kaan
verrattuna 8,2 prosentilla ja
työn tuottavuus 7 prosentilla. Noin
kaksi.kertaa nopeammin kuin teol­lisuustuotanto
on kasvanut mine-raalllannoltteiden,
muovin, erilais­ten
kojeiden, automaatio- ja tieto-konervällnelden,
kutomakoneiden,
henkilöautojen ja trikoovalmistei-den
tuotanto. '
SUOMEN UUTISIA
•HÄMMÄSTVNYT"
Minä olon ollut vallan hämmäs­tyksellä
lyöty kun sain lukea
eräästä täällä Pohjois-Amerikas­sa
Ilmestyvästä suomalaisesta leh
destä, että Duluth-Superiorin sa­tamasta
oli yhden viikon ajalla
Listattu 6.9 miljoonaa bushclia
viljaa Canadaan ja ulkomaille
kuljetettavaksi.
Olen "fikeerannut", että menee­kö
se vilja Kiina-an ja onko Ca­nadan
viljavuoret jo loppuun käy
tetty ? J a onko se vehnän paljous
pitänyt sotamateriaalilla vaihtaa?
— "Ihmettelijä", Amerllkasta.
Helsinki ^ (Suomi-Seura) —
Sähköveturit Neuvostoliitosta
Kuudesta sähköveturimuunnok-sesta
suomalaiset valitsivat nyky­aikaisemman
ja monimutkaisim-man..
Helsingissä : 23. marraskuuta
allekirjoitetun hankintasopimuksen
mukaan Suomi tilaa Neuvostolii­tosta
27 sähköveturia, joissa on
mm. ajomoottorlen portaaton jän­nitteensäätö
sdcä sähköinen vastus-jarru.
Veturien tasaussuuntaus- ja
tehonsäätöjärjestelmän toimittaa
suomalainen Oy Strömberg Ab.
Tämä vastaa yhden veturin hinnas­ta
noin viidennestä eli 0,25 miljoo­naa
markkaa. Yhtiöstä todetaan,
että toimitettava laitteisto on vetu­rin
hienoin osa.
Nyt allekirjoitetun hankintasopi­muksen
mukaan neuvostoliittolaisen
sähköveturia hinnaksi tulee l ,26
miljoonaa markkaa. Varaosineen
koko hankinnan arvo on 37,7 miljoo­naa
markaa, josta varaosien osuus
3,7 miljoonaa. Maksut suoritetaan
vuosiksi 1971—75 solmitun tavaran-vaihtosopimuksen
mukaisesti. Kak­si
ensimmäistä sähköveturia saa­daan
Suomeen elokuussa 1973. Kak­si
seura avaa tulee saman vuoden
joulukuussa, viides j a kuudes tam­mikuussa
1974, Loput 21 viilettävät
Suomen rautateillä heinäkuun lop­puun
mennessä 1975. (HS)
•
Suomen EEC- a v a us
Suomi aloitti marraskuussa kes­kustelunsa
Euroopan talousyhteisön
EEC-.n kanssa Brysselissä. Ulkor
maankauppaministerl Olavi J . Mat­tilan
johtama kymmenmiehinen val­tuuskunta
saa tällöin ensimmäisen •
virallisen yhteistapaamisen E E C :n
hallitsevan elimen, ministermeuvos-
'on kanssa.
Suomalaisten tarkoituksena on;
avattavissa keskusteluissa löytää'
sellainen kaupallisten järjestelyjen
muoto, joka ei ole ristiriidassa puor'
lueettomuuspolitiikkamme kanssa;
Samoin on neuvottelujen lähtökoh­tana
idänkauppamme aseman' ttor-vaaminen.
(HS)
•
Paasikiven juhlaraha
Presidentti Juho Kusti Paasikiven
100-vuotismuistoksi lyöty kymme­nen
markan kolikko laskettiin liik­keeseen
23. marraskuuta. Raha kä--
vi hyvin kaupaksi, sillä jo samana
päivänä se loppui Helsingin pankeis­ta.
Juhlarahan on suunnitellut kuvan­veistäjä
Heikki Häiväoja, j a r a ­han
tunnuspuoleUa on presidentti
Paasikiven kuva ja hänen omakäti-nen
nimikirjoituksensa. Arvqpuo-lella
on kivipaasista tehty perusta,
joka liittyy suoranaisesti Paasikiven
nimeen ja symbolisoi hänen elä­mäntyötään.
Kolikko sisältää 50
prosenttia hopeaa ja loput kiy>aria.
Juhlarahaa lyötiin 600,000 kappa-
Ictta. Niistä menee ulkomaille 100,-
000 kappaletta. Kun rahaa annetaan
yksi kullekin halukkaalle, kolikoita
pitäisi riittää joka kymmenelle suo­malaiselle.
(HS)
PÄIVÄN PAKINA
"SUORAAN HEVOSEN SUUSTA"
Quebecin pääministeri Ilobert
Bourassa on nyt antanut "tietä­väisenä"
lausuntonsa, ehkä tahto-,
mattaan niiden puolesta, joiden
miellestä Quebecin terroristien ai­heuttamaa
"vaaraa" on suuresti
liioiteltu.
Lyhyesti sanoen hän selitti v i i -
me-_yiikolla, että FLQ-terroristeja
el ole ''tuhansia" kuten on Otta-vvassa
väitetty War Measuros-lain
voimaan julistamisen oikeutta­miseksi,
vaan ainoastaan muuta­mia
kymmeniä, kuten esim. mai­nitun
poikkeuslain perusiteella van­gittuna
olevien lukumäärä osoit­taa.
•••••• j • •
IVetämättä selostuksestaan joh­donmukaista
johtopäätöstä, eli si­tä,
että War Meaisures -lain voi­maan
julistaminen oli tarpeeton te­ko,
pääministeri Bourassa sanoi
viime keskiviikkona, että "oikeus­ministeri
on Ottawas3a Uiokellut
Front de Liberation du Quebecin
voimia" kuten Globe and Mailin
Quebecin toimisto tiedoltti maini­tussa
lehdossa torstaina.
Mainitussa uutistlcdossa kuvat­tiin
tilannetta sanatarkasti mm.
seuraavasti:.
"bikeusmlnlsten (Quebecin - K )
Jeronie Ohoquetten kerrottiin ei­len,
kuvanneen suuresti liioitelluksi
(highly exaggerated)- aluekehitys-ministeri
Jean Marchandin lau­suntoa,
että (War Mcasures lain
voimaan julistamisen aikana ja
sen teon perustana -^K) silloin o li
jopa kolmekin tuhatta voimak­kaasti
aseistettua vallankumouk­sellista
valmiina taistelemaan
Quebecin itsenäisyyden savutta-m
i s e k s i . . . "
"Puolustaen intohimoisesti mai­nitun
lain voimaan julistamista i h r
Marchand sanoi alahuoneen istun­nossa
lokakuun 16 päivänä, että
~FLQ;ssa on 3,000 jäsentä. Hän sa­noi
monen heistä (FLQ:n jäsenis­tä)
soluttautuneen päätöstenteko-asemiin
kautta Quebecin. Hän väit
ti FLQrlla olevan riittävästi rä­jähdysaineita
Montrealin keskus­tan
tuhoamiseksi sanoen, että he
FLQ:n jäsenet JK) olivat valmiina
sen tekoOTi."
Näin Ottavassa.
" F L Q r s s a voi minun mielestäni
olla 100 tai 125 aktiivijäseotä",
kerrotaan mr. Choquetten sano­neen
eilen (25 pnä --K) " M r Marc-handilla
on omat menettelytapan­sa.
Hänen lausuntonsa oli suuresti
liioitteleva. Ottawasta tuli kriisin
aikana aivan lilan paljpn ristirii­taisia
lausuntoja."
Pääministeri Bourassa sanoi
puolestaan: "Minä haluaisin nähdä
mr. Marchandin lausunnon. P u ­huiko
hän aktiiyi-terrörlstelsta tai
sympaattisista?" •
"Kun sanomalchtlklrjeenvalhta-j
a l inttävät, että pitääkö hän 3,000
lukua liioittelevana F L Q : n jäsen­määrään
nähden, hän (pääminis­teri
-K) sanoi: " W e i l , te olette
nähneet vangitsemiset, pidätetty­nä
on vielä noin 100 — teillä on
oma vastauksenne siinä."
Näin "suoraan hevosen suusta".
Mutta jos Ottawa toimii tilannetta
"suuresti liioittelemalla", niin m i ­ten
ihmeessä voi pääministeri Bou
rassa j a kumppanit tukea liitto-^
hallituksen toimenpiteitä, War
Measures -lain voimaan julista­mista
ja mainitun lain seuraajaksi
laadittua uutta poikkeustilalakia?
Miten voi 100 surkeata terroris­tia
aiheuttaa "kapinaahan", m i ­hin
pääministeri Pierre .Trudeau
viittasi? Miten voidaan luottamus­pulaa
aiheuttamatta puhua Quebe­cissa
olleesta "rinnakkalsvaltavaa-rasta"
c l i siitä, että Bourassa hal­lituksen
sivuuttamiseksi oli jo
suunniteltu " v a r j o h a l l i t u s " mikä
oli muka valmiina nousemaan kus­kin
pukille, kuten Ottavasta seli­tettiin?
Tämä slltäi sillä vielä ihmeelli­sempää
on tulossa.
Mainitun uutistledon loppuosassa
sanotaan oikeusministeri Chouet:
terii kertoneen, että (Que. - K )
maakuntiahallituksen. toimenpiteet
perustuivat suurelta osalta siihen,
"mitä (ulovaisuus voi tuoda, vaik­ka
James Crossln ja Pierre Labor-ten
kidnappaukset riittivät i>cti-kohtalsten
kovien otteiden hyväk­sikäyttöön".
. Mr Choquettten kerrotaan sano­neen,
että "yUopiston opiskeUjain
sit-lns (mielenosoituskokoukset),
luokkahuoneesta pois jäämiset ja
" a g l t e e r a a v a " kirjallisuus, olivat
päteviä (solid) vihjeitä (indica-tion)
että kapinaan nousu ,(upri-sing,)
oli, jos ei hetikohtaisesti tu­lossa,
selvästi mahdoUisuUksien
p u i t t e i s s a . . . Meidän oli tehtävä
leikkaus. Vaikka F L Q on pienilu­kuisten
aktivistien järjestö, sille
myötämielisiä voi oUa tuhansia,
ehkä 3,000..."
^. Taidatko sen paremmin^omia
edesottamisla tuomita, oikeusmi­nisteri
Choquette?
" K r i i s i a j a n " toimenpiteet perus­tuivat
suurelta osailta, pankaamme
merkille, mr Choquetten. mukaan
olettamuksille "mitä tulevaisuus
tuo tullessaan", eikä siihen, mitä
todellisia tai oletettuja "vaaroja"
oli olemassa?
Ja siunatuksi lopuksi, kuvaan tu­lisi
suurempana vaarana FLQ:lle
"myötämieliset", nimenomaan ole­vaiseen
tyytymättömät nuoret opis
kelijat, eikä kourallinen F L Q ter­roristeja!
Tuntuu aivan siltä, kuin jFLQn
tuomittavien terroristien kaiken
arvostelun alapuolella olevat teko- •
set olisivat tulleet jon^ipl^j^Qna •••
herranlahjana niille, jotka halua­vat
syystä tai toisesta maan k a n - ,
sanyaltaisia oikeuksia rajoittaa,
supistaa tai hävittää.
. —-Käitsäkoura. ;.