Vapaus, October 4, 1952

              onfikiello
oi olla voi.
itkäh aikaa
täällä tiistato,
«"«^elto C a n a ^
voi olla -vielä voltnas.
jan.
iullsti vonnaan Ubaa
äösataudin takia. •
"itä. että Canada m
ottanut Canadab ole.
lu- 'ja sor^taudlsta.
nidysvaltam maata,
a eläinjaoston pohj.
ameriacalaiset tutki,
laa. Mennel^dessä
5a ollut seUainen ta.
l u - Ja soracatandm
lontikielto saatetaan
maata vastaan, niin
aikeen kun tautia el
'sj-myksessa olevassa
«Ito poistetaan.
nioli kun
äjähti^
Jrognay. _
ipommittajakoneen
uvaa sai, sunnansa
iljähti ilmassa lähd.
i , ilmoitettiin täälii
on Argemiinan ra.
tululaiija
n edelleenkin
PAKETTI!
ivla minkä sääil­taa
Suomeen.. Ja
KAHVIA. Pake­tti
'ja hyvässä kun-
>vat halpoja sisäl-
Y l i 7 vuoden kli-taJkeen.
KaiiU
Jn vakuutuksessa
IlmestTir tUstf^Gln, torstaisin Ja lauantain Perustettu vuonna 1917 Canadan suomalaisten Itsenäinen iyöväenlehli
jJoTIiS — Voi. X X X V vuosikerta Iiauantaina, lok£^uii A-p. Saturday, October 4,1952
Järjestön liittoneuv^oston rakentava ja
yhteishengen läpitunkema kokous fmätlynyt
A"-$6.50
onta extra prima
[A"-$7.70
la/tonta MedelUn
lä, 2 Ib; rusinoita.
V'-$9.40
via papuina Mb,
lisiä, 11b. luumua
a! Alkaa Jättäkö
nkaan!
(Regisfd)
lon SqnaTC Bldx.
VL, QUE.
Ii:n maailmansodan
jälkeen Canadäan
7?3,53f siirtolaista
Ottawa, i - Viime eloikuussa; lasket-a
i n C a i i a d a a a i l ' l ; 2K siirtolaista, j o ­ten
sitten toisen onaailman&odaxt jäl­keen
on Caaadaansaapimut elokuun
lonnnm mennessä (kaikkiaan' 773;531
siirtolaista.
- siirtoIaisd^iaFtanenttt ilmoitti kes-kivliklkonfti
että Ikuluvan vuoden en­simmäisen
8 kuukauden aikanA - saa­pui
Canadaan;ia6.029 siirtolaista k u n
vastaavana aikana .viime ivuonna saa­pui
heitä 'mm- "
Sitten V. U945 o n Canadaan saapu-:
not Yhdistyneen Kuningaskunnan
maista 248X)Q4,Ylidy5vaUoista 63,915.
TohJois-fBuroqpasta 185.780 j a muista
maista 2 7 5 ^ siirtolaista.
VeiTattima vastaaivaao aikaan •vii­me
vuoimasilrtolcdsuus lisääntyi SI
prosentilla "Slbdistyaeestä Kuningas­kunnasta
j a anyö^ln huomattavasti
Fob|}ois-(Euroo(pasta 9cun sensijaan
i väh«ni (Jodkunverran YSidysnraUoista
ja buomattavamanln muista maista.
• •••• • ••• Sr.
HelsinkL — (VS) Voimakkaaseen vetoomukseen Suomen
kansallepuolustaa yhteisvoimin kansanvaUaa ja rauhaa, sekä
vakavaan varoitukseen niille piireille. Joiden: tark^iuksena on
nostaa sotarikolliset Ja muut soiapolitiikot Suomen> yhteiskunta­elämän
Johtopaikoille, päättyi -idime sunnuntaina SKDL:n llittor
neuvoston kokous;
lakkoutunut
Hamiltonissa
Hamilton.
täällä olevan Hami|ton <»ttons L t d :n
IrHa-eosmosrtojpdriaf^aiffl^
'SKI
sairaaloissa
idit. Nielurisat
eren vuotoa.
ITBEAL,QUE.
1 V
iidbtny
noin 750 työläistä lakkoon:
Molemmissa ctehtäissaovät työläi­set
hyljänneet ybtiöiden: S sentin t u n -
tipalkkakorotustärjouksen.
United TextUe Workersin (APL)
Canadan johtaja Jack Robison sanoi
täällä keskiviikkona, että °sunnuntai-
^nahan oli ilmoittanut, jotta ellei kak­si
kysymyksessä olevaa yhtiötä'suos­tu
neuvottelemaan 48 tunnin sisällä,
niin lakko alkaa.
Yhtiöiden taHolta selitetään ne
neuvottelevat vain Textile "Vorkers
Union of American (CID-GOt) kans­sa
koska se laillisesti edustaa työläi­siä.
Vakavassa 'ja rakentavassa keskus­telussa
tähdennettiin yhteistoimin­nan
merkitystä taloudeiUisten j a y h ­teiskunnallisten
puhnakysymysten
ratkaisijana sekä todettiin laajojen
työtä-tekevien joukkojen psnkivän yhä
suuremmassa määrin ratkaisemaan
nykyhetken vaikeudet yli puoluerajo­jen
ulottuvalla J yhteistoiminnalla.
Kauniin todistuksen rauhantahdosta
kokous antoi suorittamalla keräyksen
Wienin rauhankonferenssiin lähetet­tävän
edustajan matkakustannusten
peittämiseksi, siten 'osallistuen . r a u ­hanketjun
takomiseen.'
Liittoneuvoston toinen kokouspäivä
alkoi klo 9.30 Toivo Kujalan-johtaessa
puhetta. Tällöiii jatkettiin edellisenä
iltana keskeytynyttä keskustelua l i i ­ton
puheenjohtaja K. L . Kulon alus­tuksen
pohjalla.: Lukuisissa puheen­vuoroissa
tuotiin Ilmi paikallisia epä-b)
htla, mutta myös esimerkkejä y h ­teistoiminnasta.
Joilla noita epäkohtia
on poistettu. TOssä yhteydessä täh­densivät
monet puheenvuoron käyttä­jät,
kuten E. Saastamoinen Helsingis­tä
kunnallisen aloitetoiminnan merki­tystä.
Aloitteet eivät ole jääneet vain
valtuutettujen tehtänriksl, vaan kirjel­miä
jotka ovat johtaneet paran­nuksiin.,
ovat lähettänet järjestjmeet
työläiset, so. valitsijat omakohtaisesti
ovat olleet, kunnallispolitiikassa mu­kana.
Puhuja teroitti erikoisesti täl­laisen
aloitetoimhiinan meitkii^stä valr
tuutettujen' tukena, muistuttaen kui­tenkin,
että vain sellainen aloitetoi­minta.
Johon saadaan laajat joubot
•mukaani-tuottaaitulokBlad
Ontarion maakun­nan
parlamentti
kokoontuu tk. 20 p:
Toronto. Pääministeri Leslie
Rost ilmoitti torsta^na. että Ontarion
maakuntaiparlaimentti kokoontuu is­tuntoon
lokakuun.ao pnä kello ^ i p .
Tiedonannossa mainitaan, että is­tunto
kestänee vain viikon. Nlln-fltään
sanotaan, että tärkeimipiiiä k y ­symyksinä
tulee 'esille- vuokirasofpi-niuksen
rattfio&nlnenOttamran kans­sa
seikä; St. Lawrence-joen meritie.
Vallitsevasta työttömyydestä'ja t o i -
meniptteistä sen poistamiseksi käytetä
tiin; lukuisia puheenvuoroja.. Siitä
käyttivät puheenvuoroja mm. Alanne.
Raumalta, joka erityisesti tähdensi
naistyöttömien vaikeaa asesnaa, va­laisten
esimerkein, miten haluttomas­ti
sikäläiset porvarit Ja sosialidemo­kraatit
suhtautuvat aloitteisiin nais­työttömyyden
poistamiseksi. Hirvo­nen,
Kuopiosta totesi, että nykyinen
työttömyystilanne alkaa muistuttaa jo
vuoden 1929 pulakautta. Samassa y h ­teydessä
hän kosketteU työtä sivisty­neistön
kesk<uudessa. j a siinä saavutet­tuja
tuloksia.
Liiton''puheenJohtaja K . L . Kulo, s a ­moin
kuin sihteeri M..'Sillfors puhui­vat
; työstä osuustoimintarlntamalla.
Samalla edellinen välatsi% Neuvosto­liiton
j a kansandemokratian maiden
osuustoimintaa^ torjuen : vastustajain
syytökset, että muka näissä maissa ei
olisi osuustoimintaa ja osoittaen n u ­merollisesti
Neuvostoliiton j a kansan­demokratian
maiden osuustobninta-liikkeen
valtavan voiman.
Vallstussihteerl N. Paikkarin Ehdo­tuksesta
kokous päätti osallistua r a u ­hanketjun
takomiseen suorittamalla
K<3räyksen Wienin rauhankonferens­siin
lähetettävän edustajan matka­kustannusten
peittämiseksi: Vapaa­ehtoisen
keräyksen tulos oli 5,354
mai<kkaa.
Parhaillaan koolla oleva SNDL :n
Uudenmaan piirikokous o l i lähettänyt
3«henkisen lähetystön joka toi koko­ukselle
onnistuneen tervehdyksen,. o-
Jentaen samalla sen puheenjohtajalle
kukbakimpun.
Kun vielä oU käytetty lukuisia p u ­heenvuoroja,
jossa mm. Paavo Aitio
ko^etteli sosdem-oikelston yiritystä
ajaa T U L vastoin Jäsenkunnan enem­mistön
tahtoa valtakunnanliittoon,
tähdensi pääsihteeri ViUe Pessi p u ­heenvuorossaan
Neuvostoliiton' kom­munistisen
puolueen edustajakokouk­sen
metkitystä maailman edistykselli-selle-
väestöne J a ^ t o u k s e n i n ^ ^
sen'selvittämistä JoidEoille.
yhteenvedon kokouksen päätöksistä
suoritti ^ D L : p pääsihteeri Hertta
Kuusinenr esittäen samalla hsrväksyt-tavaksi
päätöslauselmavallokunnan
laatiman päätöslauselmaehdotuksen*
Voimakashenkisen päättäjäispuheen
piti Tohro Kujala j a kokous päättyi
yhteisesti laulettuun: "Olet maamme
armahin . . ."
Nalaniii rotulain
Johannetibusr. Etdä-AfrlbbaL —
Springsin kauppalan valtuusto, päätti
titstatna .pitämässään \ kokouksessaan
hyljätä A^ilanln eristyslain^ sovellutr:
tamisenkiauppalaxi alueella, ilmoitetr
4iln tasUä kesktviHkkona. Sprtnissin
kauFQKtla on 30 mailla täältä.
Kauppalan olisi pitän<yt .rotulain
perusteella Jalkaa kauippala valkols-:
ten Ja värillisten asiin. Valtuuston
mielestä tällainen toimenpide i olisi
päkoittamtt häätäonäänpois kauppa^
lasta aasialaiset, pääasiassa intialair
set kauppojen omistajat. Useat helsr
tä ovat toimineet sieUä liikemiehlnä
sitten vuosisadan vaihteesta lähtien.
Neljä henkUöä sai
sunnansa Italiassa rauta-tieonnettomuudessa
: Beggio Emilia, Italia.—^eljä hen­kilöä;
sai surmansa Ja 19 loukkaan­tui
kun Bologna-Milanon pikajuna
suistui pois kiskoilta lähellä tääUä
kcskhrllkkona.
Britannia räjä]ffti
atomipommin
rMdlNianie; AÖstnlla. «--^^E^^
ensimmäinen atomipcHnmi räjäytet-ttia
peitjaniaina Austarallan SSonte
Bellon saarella.
Räjähdys ei vaivlsttttanut Austra-lian
mannermaatai^ joka on 85 m a i l in
etäisyydessä kysyntyksessä':,oIevasta
saaresta. ' K u i t e n k i n 4 minuuttia < 16
selkunttia räiJBihdyksen jälkeen ilman­paine
tuntui mannermaalla.
Vaikka Yhdysvallat ovat yrittäneet
pitää omana salaisuutena atomipom­min,
n i i n Britannia o n nyt kolmas
maa Yhdysvaltain j a Neuvostoliiton
jälkeen, jonka tiedetään räjäyttä­neen
atomiponunin.
Päätehtävänä uuden yhteiskunnan,rakent^^
Genoassa vietetään .
Kolumbuksen päivää
Genoa, Italia. — Tämä Bristolfer
Kolunftidcsen' kotlkatipunki viettää
Amerikan löytöpäivää jokainen vuo­si
Idkakuun 12 päivänä tästä läh-t
i e a ^ Kaupimginvaltuusto teki tä­män
päätöksen torstaina.
"Ike" tappeluttaisi
aasialaisia keskenään
Kenraali pitäisi amerikkalaisia
joukkoja reservissä — ja varaisi
^'aasialaisille" Amerikan aseita
Eisenhowerln erikoisjuna. Illinois.
— Puhuessaan Illinoisin Isolatlonistl-slUe
j a sotavastaLsUle valltsiJoUle. r e -
publlkaanlpuolueen presidentin ehdor
kas, kenraali iDwie'ht D. EUsenhonrer
sanoi. torstaina, että jos Aasiassa on
sodittava, niin sotiko<A "aasialaiset
aasialaisia" vastaan — Amerikan sor
tateJitalltJaln tietysti hyötyessä asei­den
myynnistä jommalle kummalle
puolen.
Vaikka kenraali Elsenhover ei sa­nonut
puoltidcaan sanaa Korean so-daa.
tuomitsemiseksi, .eikä vaatinut
sen hyiö^tömän sodan lopettaonista,
n i i n häh • yritti kuitenkin kalafiteUa
isolationistien ääniä sanomalla, eitä
Näin sanoo Stalin ennustaessaan
kriisin syventymistä ja ristiriitojen
lisääntymistä kapitalistisissa maissa
Gromyko osaUistuu
YK:n yleisistuntoon
Moskova. — Neuvostoliiton Lontoon
lähettiläs Andrei Gromyko ösalliBtuu
Y K : n piakkoin alkavaan yleisistun-
;toon. Hän saapui - tänne Lontoosta
keskiviikkona j a tai viisumhi.
Samalla ilmoitettiin, että toisena
Neuvostoliiton .edustajana Y K r n y-lelslstuntoon
tulee öletnaah Arkadi
Sobolev. Neuvostoliiton Varsovan lä­hettiläs.
Nuori poika hukkui
lähellä K. Lakea
Kfckland Lake. — 1141» lähellä
olevaan Dbnond-tJäirveen hukkui 11-
vuotias Gregory aoence viime keski­viikkona.
'
iHän oli järvellä Omatekoisella k a ­jakilla,
joka kaatui ylläkevrött^Ia seu-rauksella.
Hänen äitinsä oli ran­nalla
kun onnettomuus tapahtuL
ylioppilaat lakossa
Argentiinassa
Buenos Aires, Aixentuiu. — Noto
J« 0 yliopiston oppilasta on tääUä la-,
protestiksi sitä vasiaan kun
baOitus yhä isuux«mmas63; mSäa^ssä
"laantuu yliopiston- asioUiiik.'
Torstaina heitettiin' yäkflotäckoon
«*8l poomila. j\iiiiisit vaugitslvat 5
ylioppilasta. -
Moskova. — Kommonlstipao-
Ineen teoreettisessa Jnlkalsiu^
''Boläbevik''ialfcai8tilD tällä vii­kolla
päähdnisteri Josef Stalinin
pitkä a r t i U eU missä kiinnitetään
huomiota sUhen seikkaan, että n^n-i
••: kjinen .vamstautumiskiUiko voi;
kehittyä kapitaUsttmaldeh välisek­si
sodaksi, eikä sodaksi eri Järjes-,
' telmien välillä.
Stalinin artikkelin otsikkona oU
^Sosialismin talousprotoleemlt Neu­vostoliitossa".
Sen kansainvälisiä k y ­symyksiä
käsittelevässä kohdassa s a ­notaan,
että "risUrUdat käpitalist^is-ten
Ja sosialististen maiden välillä
ovat suuremmat kuin ne ristiriidat,
mitkä vallitsevat kapitalistimaiden
välillä", mutta siltä huol^iatta sota
kapitalistimaiden välillä on parem­min
mahdollinen kuin sota sosialis­tisten
j a kapitalististen maiden vä­lillä.
-
Tässä yhtejrdessä Stalin viittaa s U -
hen; tosiasiaan.'että ennen toisen
maailmansodan alkamista ristiriidat
olivat suurimmat eri yhtelskunta-muotoden
välillä, kuten nytkin, mutta
siitä huolimatta sota alkoi v- 1939
kapitalistimaiden välisenä sotana.'
Tämä Johtuu siitä. Selittää Stalin,
että sota sosialistisia maita vastaan
on siiEsi vaarallista, että se nostattaa
esiin kysiymyksen kapltalisUmlnkoko
olemassaolon säilymisestä.
S t a l i n enunstaa artikkelissaan, «ttä
toisen maailmansodan johdosta k a p i ­talismin
yleinen kriisi kärjistyy maa-ilmanmaricklnain
supistumisen vuok­si.
Selittäen, että yhtenäisten maalla
manmarkkinain romahtaminen on
pysyväistä/ laatua; S t a l in ennusti ka«
pitalistlmalden kriisin syvenemiseen
p^ustuvaa ristiriitojen lisääntymistä
kapttalistimaklen välillä mikä saattaa
johtaa siihen, että Britannia Ja
Ranska ericanevat Yhdysvaltain h o l ­houksesta.
Yrittäessään peitellä nqipenttimisr
•taan. mitä nopeistottaa markkinäin
kutistuminen, kapitalistimaat turvau­tuvat
sellaisiin. menettelymuotoihin
kuin 'Maoshallin apuun. Korean so­taan
j a aseistumlfikampaaijaan,'selit^
tää Stalin sanoen: He turvautuvat
niihin "kuten hukkuva tarttuu oljen,
korteenr.-'
.Vastaten nUUe kommunilsteille jot­ka
ajattelevat, että sota kapitalisti­maiden
välillä ei ole enää kiertämä­töntä,
päämhiisteri Stalin sanoi, että
he ovat väärässä, sillä kilpailu maik-klnolsta
j a kriisin syventyminen joh­taa
kapitalisttmaita keskenäiseen
kamppailuun. ''Sota kapttalistimai-^
den välillä on edelleen kiertämätön­tä'*,
sanoi «Stalin. "Sodan klertämät-tömyyden
poistamiseksi on tarpeel­lista
poistaa imperialismL" .
Kansainvälisestä ' rauhanliikkeestä
puhuen Stalin sanoi, ettelsen tarkoi­tuksena
ole kapitalismin kukistami­nen,
vaan sodan^dcäiseminen.
Yhdysvaltain ei olisi pitänyt mennä
Korkean 'Sotaan; Sanomatta asiaa
suoraan hänen: Ilmeisenä tarkoituk­senaan
oli selittää, että Yhdysvaltain
olisi pitänyt käyidä Korean sotaa
aasialaisilla sotajoukoilla; < Omansa
tuntien, Täseaäiaver sanoi, että Y h ­dysvaltain
ei olisi pitänyt liittyä so­taan
Saksan keisaria eikä Hitlerin
natseja vastaan.
Korean sodasta puhuen kenraali
Eisenhower sanoi, ettei ole mitään
Järlceä siinä kun ythdysvaltalalset
suorittavat suurimman osan Korean-taisteluista
vaikka se tehtävä kuuluisi
etelä-korealalsille.,
Vedoten samanaikaisesti Isolatio-:
nlstlen j a sotatarvetdhtallljain kan­natukseen.
Blserihower sanoi: 'Me
emme halua aasialaisten katsovan,
että läaonen valkoihoiset ovat heidän
vihollisiaan. Jos siellä täytyy käydä
sotaa, olkoon se 'sotaa aasialaisten
välillä, meidän tukiessamme vapau­den
vofania."
Vaikka kenraali SUsenhofnrer on a i ­kaisemmin
vaaitmut pakollisen sota­palveluksen
käytäntöön ottamista
Yhdysvalloissa rauhankin olosuhteis­sa,
niin torstaisissa puheissaan hän
vakuutti aillhoishi isolatlonistelUe.
että häh "vastustaa pakollista sota­palvelusta
nyt", eli presidentin ehr
dokkaana ollessaan vaaleihin aätii,
Puheensa yhteyöessä iEascrthoww
sanoi, «ttäisolationlsmi on "kuollut";
mutta hän sai kuitenkin kuulljjoil-toon
voimakkaimpia suosionosoittäe-i
t o . . i A l n a . ^ D t o . km. hän.: malpltsl.
Yhdysvaltain sotatoimien pienentär
misestä. •
rEtelä-Korean taistelulinjat tulisi
iiyt aniehlttää pääasiassa etelä-torea-laisUla",
sanoi väliaikaisesti isolatio-niksi
tuUut kenraali £;i8enhower.
"l&eldän täytyy tehostaa — j a minä
luulen että sitä tehostetaan - . - o h j e l ­maa
2O,O0O;00O etelärkorealaisen h a r -
jolttaimiseksl, (Jotta he voivat yllä­pitää
omat etulinjansa j a mikäli Y
K : n Ja Amerikan täytyy olla sillä
alueella, ne tulisi vetää Teservlin m e ­netysten
lopettamiseksi.
vjos me emme kykene voittamaan
sotaa, niin huolehtikaamme ainakin
siltä, ettei sillä alueella v u o d a ta
nUn paljoa meidän (I) vertamme."
aistteen Puolueen 19. varsinainen edustalakoko»^ oilkoko maa*^
Uman huomion kohteena een takia, etta ko&nuksen tYöiarJeatyk-^;
eessa on myöskia kysymyä Neuvoot<»Uiton^kehi^^
tä viislvuotissttunnltelmaata vuosina 1951---'1955^rTJb^iii^ iarjeol-tuksena
on Neuvostoliiton kansan elintason kohottaminen ^yh­täällä
korottamalla realipalkkoja 35 prbsentUIa ja toisaalla Jat­kamalla
yhä edelleen kulutustarvikkoidenhintolen
Jotka kapitalistisessa maailmassa mahdottomilta tuntuvat ta­voitteet
on suunniteltu toteutettaviksi, että kansallistuloja lisä­tään
vuoden 1955 loppuun mennessä kaikkiaan 60 prosentilla.
• Elokuun 20 pnä julkaistun vllsivuo
tissuunnitelman tärkeimpinä .tavoit­teina
on eri: teollisuusalojen tuotan­non
lisääminen vuoteen 1950 verrattu­na
suunnilleen seuraavilla määrUlär v
Valurauta 76 pros., teräs 62. valssi-rauta
64, hllU 43, nafta 85, sähkövoi­ma
80. ^höyryturbiinit 2,3-kertaInen,
veslturbllnit 7.8rkertalnen; höyrykattl
lat 2,7.^ertalnei}; ? metallurgUcalusto
85 pros.; naftäkalusto 3,5-kertainen,
suuret meftalinlelkkau8koneet2.6-ker-tainen.
autot 20 pros. traktorit 10, k a i -
'Slumlsooda 84,kaustinen sooda' 70; m i -
neraalilantioltteet 88. synteettlinen
fcnutsu 82 pros.Vsementti 2^-kertalnen;
tukinajo 65' pros.« paperi 46, puuvilla­kankaat
61. villakankaat 54. nahkajal­kineet
55. >kide8akerl 78, liha 92. kala
58. voi 72, kasviöljyt 77 pros. Ja säilyk­keet
2.1-kertalnen.
EDISTYSTÄ KAIKILLA
ELXMAN ALOILLA
Suunntelmat edelylttävät teolllsuus-tuotannon
lisäämistä vuoden 1955 lop­puun
mennessä kaikkiaan keskimää­rin
70 prosentllia Asuntojen raken­taminen
on tarkoitus kakslr^ertalstaa
vuoteen 1950 verrattuna, Johon'men­nessä
pitäisi kaupungeissa myöskin
toteuttaa 8ilrt3fininen seitsenvuotises­ta
koulustaylelseen oppikoulusivistyk-seen;
(kymmenvuotiseen kouluun): ja
^urvata liikuntakasvatuksen j a u i h e l -
lun jatkuva behlttymlnent Vastaa­vanlainen
kehitys on suunniteltu t a ­pahtuvaksi
muillakin elämän aloilla;
tieteet, taiteet Ja kirjallisuus mukaan
luettuina. , ^
SXANTOJEN MUUTOS
KokoukseUe alistetaan myöskin e h ­dotus
puolueen nimenmuuttamlseksU
jonka mukaan puolueen päätehtävä
määritellään seuraavasti:
Nykyään on NeuVostolllton Kom-monlstlsen
Pporneen päätehtävinä
rakentaa konunanlstlden ' yhteis­kunta
8llrtym&il& väbittf Ien sosia­lismista
kommunismiin, kohottaa
lakkaamatta yhteiskunnan aineel­lista
Ja kulttuurista tasoa; kasvat-t^
l&yflHmi^^&t ^ ^
; , «tonallsmln. ja:.lral&U«7:ftattgöjlh
; suhteiden Inomlsen bengesslhj^ta-j-
i llUäa^hiiuan iavloln ^veamkcMr
, ^vnaaätAUl^^xi»{iiktlt^^
vihollisten 'hj6i^saiiaabkf^x^'^.
neuvostoliiton, sanomcdehdetir^tfnij^ |
nimHtänetlUtttlä:SdlsivootlBntÄrita^^^^ i
maa ''rauhäuisen tälo^elllsett J ^ v i U t ^ ^ |
tuureUisep^^vrakennustyBn-v::^^ I
maksl.'Vil«
Jouduttavan
kommunismiini
myösblnitaloudeUista irbtelstpiiai^ti(%^^^^ ,
Neuvostoliiton ji^JcahsimdenuiSäali}^ I
maiden väUIä ja taloudellista SJOiiiC^) ^
ta kalkkiin niihin mäihin.' jo»ea'ovät^4^ I
halukkaat kaupankäyntiin ^~Neti^^^\V j
liiton tonssav tasavertaisilla, .eh<ä|p0^ |
Alkavan ^pnoIucSukotikfijm: Josä^ ,'3
na'sävynä pn taloudellisen'edIst9taB^.^<;
8UunhltteIemlnen,-joi9ta^tucm' i ^"i/^
äänenkannattaja Pravda kirJoIttl(B^^ii^
;JkettÖii?6(ni^^
/ K p M M U I r t ^ ^ .
"BoWevllI^'puo1aeen i^Wtftir^!^:'^,
nyt kommuk8tlsen'yhteIfActiiuba)mi^t.Sr
kehtamlneh kehittymällä t o s I a l l l^^V
kommunismiin; 'yaIl3tBmlIiWiJä8enIS&nifi^
kansainvälisyyden, eubieen,- Inomlli^iV
veljcälisbt suliteet. kBlkkIe|ixinaiden'<
työläisiin Ja lujlt^päial fcaadtl)qj^^,|^L
doUlsin keinoin |7euvof tq4u>ti^nium,^4^^^^
hokasta ' puolustamista .'Vlhö!DI^n<^^^
Hyökkäystä vaÄtaän." •.-'>'->i'"' I
Kiinan kansantasavallan
perustamista vietettiin
Pekingissä lokak. 1 pnä
Stalin korostanut Neuvostoliiton ja Kiinan
kansojen ystävyyttä onnittelussaan
United Nationas. N. Y , — Y K : n
monet viskailtjat Umaisiivat torstaina
kummaksumlsensa siltä, k u n Yhdys­valtain
repuhlikaanipuolueen presl-denUnehdcdcas
kenatiall Ei8enhower
sanoi Hlhioisissa torstaina pitämis­sään
puheissa, e«;tä yhdysvaltalaiset
sotajoukot pitäisi vetää reserviin K o ­rean
taisteluista.
Chejun saariella on
tapettu 52 sotavankia
Vötlöylyn syynä Kiinan kansantasavallan
perustomisen kunnioittaminen
Vangit kapjnoineet
British Cojtiinbian
vankilassa
Vancoover. -^-Oakallan vankilassa,
joSa on täältä 9 m a i l i n päässä, van­git
k^inohrat 2*A1- tuntia torstaina.
Poliisit. ja vansimrortUat käytthrät
kyynlelliaasupommeja jä 'palokunta
ruiskua ennenkuin: levottomuudet
saatiin tukahdetuksL'
Ketään ei loukkaantunut^ mutta,
yhdestä vankllaosastosia kalkki ikku­nat
sekä huonekalut säi^Iettlln. V a n ­git,
JoUca ottivat kaksi v a r t t a a paot-'
thrangiksi, päästivät liefalän louk-kaantumattomina
vapaidBBL
V i n k i l a a dohtaja Hueto Christie
sanoi,', ett^ vangit., mellakoivat sen
johdosta : k u n heille lei inyiSanetty
yhden mlriien «ellidä.
Cliejun saari. Korea.— Amerik­kalaiset
sotllaai raa'a8tl tokah-dottivat
keskiviikkona täällä ole­vassa
~ sofavanldletriasä Idinalais-ten
sotavankien mielenosoltiiksen.
Jonoin 45 sotavankia kuoli paikal­la
ja 7 my^temmln. Yli sata
Tankla iiaavoittoL
Suurin osa kuollelst^ saivat sur­mansa
amerikkalaisten sotilaiden
ampimiisen johdosta.
'ilanerlkkalaisten antamien tietojen
mukaan sotavangit jäljestivät K i i n an
kansantasavallan perustamisen muis-toljuhlaa
k u n sotUaille annettiin mää­räys
tukahduttaa sen.
V S A : n atmeiijan tiedonannossa sa­notaan:
nrantUat eivät v a i n havainneet, et­tä
vax«it osoittivat mieltään, lauloi­vat
j a kokoontuivat yhteen, mutta
faelM oli kommunistien lappuja/'
Kenraalimajtol Thomas W; Herren,
eversti C. V , Oadlwell j a amerilika^
lafaien tutddmuslautakunta lähetettihi
COiejun eaarefie tutkimaan tapausta.
i tasavallan punaiset Upnt vilslno
kaltatttfitiheen liehuivat täällä io
lainan pkhkin katoilla kesklvllk- \
kona, Jolloin vietettiin Kilnap
"kansantasavallan 8, vnotspäivää..,;
•:• Pekingin radlotiedon mukaan: tasa-:
vMlan perustamisjuhlallisuudet muo­dostuivat
valtavtkei. Kaupungia v a ­visutti
50 järeän tykin 27 yhteis­laukausta,
joka oli merkkinä sotilas­paraatin
allcaaniselle. Tiedonannon
mukaan 400,000 osallistui juhlatilai­suuteen
j a tuhansia llehtibtl punaisia
lippuja. Hallituksen puheenjohtaija
Mao .Tse-tungia, joka vottl .mielen­osoittajat
vastaan Tien An Menin
portille rakennetulla'katsomolla/ter­vehdittiin
mynfkyisästl.
iEäuien Maon saapumista Kiinan
Kansan VapausannetJan komentaja
kenraaU C h u Teh suoritti aiuneijan
tarkastuksen, joka kesti tunnin.
lirilcoisen myrskyisten suosionosoi-^
tusten fcohteskstjovinhrat K M
tfan veteraanit.
' Ohimarssissa nähtiin annäijan so-tUalta,
merlvSlkeä, J e ^ l ä ja eri­koisjoukko-
osastoja; I^imffllttBjlen^J
talstelukoneMen muodostelmia lensi
kaupungin y l t . '
"Jäittlläismäislä tankkeda",' sanoi
kuuluttajaa -'imatelce jyristen P e k i n ­gin
katuja ipitkhi.". Niitä-seura«l
•*akettiosa«tot".
Komesaisurmanss
l i i l i i i f
Baogoont Bdnm», ~ Kolme lieökl<^^^ ^
löä sai kefiklviikkona 8urima^\}k^
Ohlang ^Kai-^ekiä <lcaiu^ttavat>>')EU^^>^
imlaiset hyökkä8lväi'KlInan'taisä
•taa.tonnattsvictt k l m i ^ u u n ; rJsii^^
K i i n a l a i t ; tasaväli
i&es^äi kdhoitsAt^onäkn;
goonissa^olmn »tfnftWWJn y'Mi$t!ik>,
sen katpUe^^J^nan. ftanBafftesftviri^
8.-vu(}tlsmui8t6li:8t, hc^Idäo l i ^ n ^ ^
y i s ^ U h y j ^ t l H ^^
Pollislfr kutsuttiin UlnaIalirtien,biii^iT^
Moskova. — Keskiviikkona. Prav­dan
toimltuskfaijoitulcsessa sanottiin;
ebtä K i i n a n JI(ansantasavallanensim-mätstä
5-vuotlssuunniteImaa: valmis­tetaan
Pekingissä. Siinä ennustet­tiin
Kiinasta tulevan suuren ,teolli­suusmaan.
i Samoin Mjulkalstlin Pravdan etu­sivulla
päSiministeri Josef Stalinin
tervdbdys kiinalaisille heidän vlet-täessään
'kansantasavallan 3. vuo­sipäivää.
Tervehdyksessä korostettiin
Neuvostoliiton-Kiinan ystävyyttä..
Hissi^n käyttäjät
laldcoutuneei
Chicagossa
^^chi^go..-',Kolkissa suaremmlsss'^ '
rakennuksissa'toimivat ,9il8Slen käyt- «
täjät lakkoutuivat täällä kefikivUkko-^'
na. KallEklaan on laitossa 2500 i)ia»\%
slen käyttäjää 143 rakenattksessa. < >
OAlroSsaolävat työläiset ovat JliPLm
•kuuluvan Elevator Operators voida
jäseniä. Tärkein vaatimus-on 4»
tunnin työviikko 48 sijasta Ja palkaru
korotus. " V i'' ^ '
mim, m
t 't
I VIIME TIETOT I
. Oslo. TääUä ilmoiteitUn perjantai^ etfftjkolitvana vttenn» ei an­neta
Nobelin raoliaapalklntoa.
Bonn, Länsi-Safcsa. — Täällä ilmoitettUn perjantaina, että brittiläiset
mieliltysriianomaiset ovat laskeneet ehdolliseen vapauteen Weriin van-idlasfa
kMtitämlnalklta Albert Kesselringin Ja monalkka Manstelnln.
Kcsselring tuomittiin cUnkaatiseen vaolMttteen kim hän teloitatM italia­laisia
partisaaneja.
Viime torstaina samasta; vankilasta kenraali Eberliard
von Slackensen. V Hänet tuomituin aoforikokslsfa elinkoatlseen vankeu­teen.
Vancoover. — Täällä llmoitctdin ellen, etiä 45 vankllalevoitomnaleen
eaalllstimatta,vankia Oakallan vankilassa saatetaan ronfolstolucen.
. , VVUtby. — Kaksi eilen täkäj^iscria vaakUasi» bafamtalla vankia on
,edeUeeo .ffopaalla JalaUar mqttatfcafcsl:«aatUo ploa koriuuunlsea»^Ukeen
Metsätyöt ovat hyvin mekanisoidut ja tehtaissa
on työikisilla huomattavia etuisuuksia
Moskova. — "Ei missään Neu^tollUossa löydy ketään, Joka«*
puhuisi sodan valmistamisesta", sanoi Canadan unionistien edus­tajan
puheenjohtaja Bruce Magnuson täällä pidetyssä sanonut'
lehtikonferenssissaf: ^'Lehdissä elkäelokuvissa harjoiteta vihan
propagandaa/'
Canadan edustajiston kuukauden
, kestänyt vierailu päättyi syyskuun
lopulla. Lähetystöön' paitsi Magnu
sonia, kuuluivat snÄi. T . W; Apple-gart
U ^ : n osastosta Torontosta^ . I n ­ternational
vl^adies Gaiinent. Union
edustaija onrs. K a y Hladly Wlnnlpe-gtstä
tja Maalarien edustatJa John
Hinnes Vancouverista.
"Mieidän tarkoittlkmnme,'matkasi
taessamme täime oli nähdä itse kuin­k
a NeuvostolUton inybViiBet elävät",
sanoi Magnuson j a jatkoi: ''Jos enem­män
j a yhä enemmän Canadan Ja
Amerikan ihmisiä saishrat nähdä
kuinka kovaAtl nämä Uimiset työs-kenteleväit
iratäianomaisessa tpytki-mykslBsään,
niin monenfiaiset pelot,
jotka :dohtuvat^;.;l^
tiedoista ja propagandasta, tulisi­vat
katoamaan Ja rauiiaseOtä y r i ^
vyys ottaisivat vihan ;}a sotaan val-p
mistelun palkan."
(EdustaUat saapuivat tänne Mos^
kovaan. seliaisella lupatHcsella, : että
heille' annetaan rkaikki vmahdollinen
tilaisuus nähdä mltäi.fae haluavat. He
oUvat Neuvostoliiton
vieraina.
"Mitä te todellisuudessa näitte?
tiedustelivat sanomalehtlmiehet.
"Ensiksi me vierailimme täällä
sähkölaitoksella", sanoi mr. Magnu­son.
Y l i 30 prosenttia,työläisistä oU
naisia. / Me tulimme ^ havaitsemaan;
että naisten paUtat. ja mahdollisuudet
edistyä olivat eaonanlaiset kuin;mie-hilla.
Yhdentoista, i kuukaudenTTipalvelus-f
ajan jälkeet;; työläinen" saa r k a h d^
viikon palkallisen loman,^ jolloin lo-mamaksu
jjerustuu keskixnäärälseen
ansioon;;^ Monissa %öluokiBsatyöIäf^
set saavat pitemmän lotnan,,^'Tämän
laitoksen y l i 800 työläistä viettää.lo-,
mansa iqixjkodelssa ja/sanatorioissa
IV^tanmeren . rannalla' j a , muualla
terveyslaitoksissa. *!Mbniila työläisillä'
on omia kesSIkämpS^' maaseudulla!;
Tällä tehtaalla on kaksi ilastentaiThaa
sekä erikoinen kesäkämppä'työläisten
^lap8i^;;vartCT||^
T e b t a ^ l a on Idinildca Ja sanltätbri^
jokaisessa osastossa.' Tehtaan'johto
on' vastUulllnedi kalkista tapaturöUs^'
valokuvaus kenraa^ vuodessa^ ^ J - * ' » * "
"Tehtaan halUnta varaa makstttosDt^
ta maltoa jokainen päivä. TSSOSm
eifVät ota mulkaaaäa evistä-^eSxJ^
seen. mutta eyövfiit fayvift k o 3 i t i W -
slUa hinnoilla aterioita täitaaa niq-^
iLSheta«tOn puheenjjohtada' ISaeoxt»
8oä kuvari' llsälcBl käyntlSi ibäaäla.]
mullia täbtalUa'da mitä he^aläim,
Kuvatessaan . Icäy)atiaäa<'' purtsS;^
m
^ Kuvatessaan > kay)atlääa< < purtsär" Mr-My
StSanpäUä lfihem,Navs(»rbd}a,h|!n'sfli^ W}W
nol, ettö työt s i eM ol|vÄ!lij5«to 3
kantsoldutr-a^öISdset elävät: y p ^ - ^ ^
slssä perheasunnols^ |tal;7^tiHcrfr»|
asunoptosa Ja mak8aivat.i)nu|l^raäi;|^
2 prosenttia a m i o l s t i g^
jokalln$l\uuL'tkktäaAba ltEiät^"iism^l\
ii(m,'tmJii!tSi värC«n iof pnseQlt3a*:W^ 1
rottomanlainan.'' aak.vö^ p t t ^ ^ l e h -
mi^ silu^a^ja |can(4a.;\^43Gft8a^^^
saa nJcuukauden ke^BJtom^^
E:n;Mti8tijfl,T:-:^^^^^
uhiott. et^ustojlsipoutfäs^
Jestätg^ tkolponituieSsa.^