Vapaus, July 19, 1966

              Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 19 p — Tuesday, J u l y 19, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L IBERTY) EstabUshed Nov. 6. 1917 /
EbiTOR: W. EKLUND \ MANAOERS E. SUKSI
TELHPHPNEjOrFICBAjNDEDITORIAl. 674.4284.
i^tiiiUdieill tiuplcff weekl7^ Tuesdays, Thursdays and' Saturdays b;^'Vttpiau»
Poblishlng Co. Uoilted, 100-102 £lm St. West, Sudbury, Ontario, Oaiiiäda.
Mailing Aodress: Box 69
"Advertisbig itttes^ upon appUcation, translatton (TM of dutmk >
Auitibrlzed as second olass mail by tho Post Office Departmmti Otttiwa.
and for payment of postage in cash.
- CANADIAN LANGUAGc-PRESS
TILAUSHINNAT:'
Oanadaasa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 uSA:ssa
3 kk. 2.75
1 7k. $10,00. e kk. $5.25
Suomefisat: I vk. 10.50. Idi. 6.76
Kaksi erilaista lakiako?
JOB siirtolaisena tähän maahan tullut henkilö kieltäy^ noudat-
—tämasta maan lakeja ja tapoja esim. sillä perusteella, että hänen
syifiiyäunäassaan on ko. asian kohdalla toisenlaiset lait ja tavat, hän
iöiituu varmaan — se sanottakoon avoimesti — j a aiheellisesti vai­keuksiin
oikeuslaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa.
Mutta k i i i l alahuoneen istunnossa esitettiin viime viikolla syytös,
«!ft» yhdysvaltalaisten emäyhtiöiden kolme canadalaista alayhtiötä
kieltäytyy jauhattamasta Kuubaan meiievää vehnää, niin *kauppa-ministeri
Robert Wintersin kerrottiin sanoneen, että hän epäi­lee^
ryhdytäänkö ko. yhtiöitä vastaan mihinkään toimenpiteisiin sii-nShin
tapauksessa, vaikka mainitut syytökset osoittautuisivat tosipe-rSisiksi.
Tämän perusteella ei voida tulla muuhun kuin siihen joSto*-
päStöksean, että meillä on täällä Canadassa sittenkin samantapai­sesta
asiasta kaksi erilaista lakia — yksi köyhiä ja toinen rikkaita
m t e i f - Laki on tinkimätön ja ankara köyhiä ihmisiä kohtaan, mutta
laöpias ja pitkämielinen rikkaisiin laitoksiin nähden!
Eikä tämä ole pelkkää "teoriaa". Ko. amerikkalaispiirien omis-
. tamat yh/iöt ovat tosin väittäneet, että ne eivät ole sapneet rajan
takaa emäyhtiöiltä erikoisia määräyksiä Kuubaan menevän viljan
jauhattamisesta kieltäytymiseksi. Mutta mikään niistä ei yrittänyt­kään
väittää sitä, etteivätkö ne käytännössä seuraa emävhtiöittensä
j a Yhdysvaltain hallituksen boikoitiohjelmaa Kuubaa vastaan, huoli­matta
siitä, että on täysin ristiriidassa Canadan kansallisetujen j a
tapojen kanssa.
Ylläesitetyn perusteella olisii mielestämme korkea aika kauppa­ministeri
Wintersin vaatia, että k.o. amerikkalaisyhtiöiden pitää Ca-tfädassa
toimia "hyvien kansalaisten tavoin'' kuten liittc^allituksen äs­kettäin
julkaisemat "ohjeet" edellyttävät, tai j os mr. Wintei's ei sitä
halua tehdä, hänen pitäisi jättää paikkansa henkilölle, joka on val­miina
toimimaan liittohallituksen omien ohjeitten toteuttamiseksi.
Jos mikä tahansa amerikkalaisfirmojen omistama alayhtiö kiel-t&
ytyy noudattamasta maamme lakeja, se menettää silloin elolu­pansa
täällä, ja oikeuttaa sen kansallistamisen siten, että kruunun
kontrolloimana laitoksena se toimii maan lakien mukaan kuten "hy­vien
kansalaisten" velvollisuuksiin kuuluu. .
Se '^taattu vuositulo"
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, terveysministeri A l ­l
an MacEachen ilmoitti torstaina Canadan 27. parlamentin ensimmäi­sen
istunnon viimeisenä päivänä ennen parlamentin kesälomaa, että
hallitus takaa tulevasta syksystä alkaen eläkeläisille $105 kuukausi­tulon,
mikä tarkoittaa Sl,260 vuositulon ' t a k a a m i s t a ".
• Ollen täysin tietoisena niistä suurista talousvaikeuksista, missä
$75.00 kuukausieläkkeellä olevat henkilöt nykyaikana ovat alituisten
hiatajeR, verojen j a vuokrien kohoamisen johdosta, meidän lehtemme
- tervehtii tätä tiedonantoa oikeaan suuntaan kohdistuvana toimen­piteenä.
"Murutkin" ovat tärkeitä ja auttavat kaikkein suurimmassa
hädässä olevia vanhempia kansalaisia.
Asiasta annettujen torventoitotusta muistuttavissa uutistiedois-sa
on selitetty, että tämä $30 eläkelisän myöntäminen niille, j o i l la
ei ole muita tuloja kuin nykyinen peruseläke ($75 k ) , on suoraa
$25.00 eläkekorotusta "edullisempi" sikäli, että se tulee valtiolle vii­meksimainittua
halvemmaksi ja myöntää kuitenkin kaikkein kovim-
: massa tarpeessa oleville vanhemmille kansalaisille mainitun eläkeli­sän
kuukaudessa. EdeUeen on selitetty, että tämän eläkelisän saan­n
i n ehtona ei ole sitä nöyryyttävää "köyhyyden" tai "tarpeen-todis­tuksen"
vaatimusta.
Pinnallisesti katsoen tämä tuntuu suurelta parannukselta enti­seen
menetelmään verraten. Ja parannusta se edustaakin vissiin
rajaan saakka, mitä on tervehdittävä myönteisenä seikkana.
Meidän lehtemme liittyy kuitenkin niihin hyvää tarkoittaviin ca-nadalaispiireihin,
jotka NDP:n puhemiesten tavoin toivovat paran­nuksia
tähän suunnitelmaan. Siihen on myös vissit mahdollisuudet
jos muistetaan, että yleisellä mielipiteellä on ai-vaämaton merkitys,
jos se ilmaistaan kyllin päättävästi j a tehokkaasti parlamentin pa­lattua
kesälomalta ensi lokakuu.ssa tätä esitystä käsittelemään.
Mitä tahansa myönteistä terveysministeri MacEachenin esityk­sessä
on, eikä sen myönteisiä puolia halua kukaan väheksyä, siinä
o » samalla eräitä suuria heikkouksia. Ensimmäisenä kiintyy huomio
siihen tosiasiaan, että eläkeläiset olisivat tarvinneet huojennusta ase­maansa
nyt heti. Monet vanhemmat kansalaiset joutuvat suorastaan
hädänalaiseen asemaan alinomaisten hinnankorotusten aikana odot­taessa
"syksyä", jolloin tämä ehdotus luvataan vasta esittää alahuo­neen
käsiteltäväksi. Jos olisi haaskattu vähemmän aikaa Gerda-jötulle,
niin eläkeasia olisi voitu hyvin ratkaista ennen nyt alkanutta
kesälomaa.
Toinen,epäkohta on se kun tämä eläkelisä aiotaan sitoa "taat-*
tuun vuosituloon". Se auttaa tietenkin kaikkein köyhempiä. Mutta
meillä on tuhansia ja tuhansia sellaisia eläkeläisiä, jotka ovat itse-kieltäytymisen
avulla säästäneet pitkän elämänsä aikana sen verran,
että. heillä on ehkä vähän muitakin tuloja kuin-peruseläke. Jos elä­keläinen
saa näitä muita tuloja sanokaamme $120 vuodessa, silloin
häntä "rangaistaan" miehuusvuosiensa säästöistä niin, että $30 elä­kelisän
asemesta hän saa vain $20 eläkelisän. Tämä on ehdottomasti
väärin. Pahin puoli siinä on se, että eläketulo jää aivan liian pienek­s
i . Perusolemukseltaan tämä ehdotus pyrkii eläkeläisten kohdalta
"puutteen ja kurjuuden tasaamiseen". Paljon parempi siis olisi, että
peruseläkettä (nyt $75 kk.) korotettaisiin kaikille $25 kuukaudessa.
Tervehdittävää on tietenkin sekä "köyhyyden" että ''tarpeen-todistuksen"
poistaminen, mikä nöyryyttää ja häpäisee eläkeläisiä,
jotka vastoin omaa tahtoaan ovat talousvaikeuksissa. Mutta tämän
eläkelisän ehtona on kuitenkin "tarpeen todistaminen' toisessa muo­dossa
kun tätä eläkelisää ei saa ellei henkilö täytä tuloverokaava-ketta
ja osoita sillä perusteella, etti hänellä ei olfe $1,260 vuositu­loja.
Kuten sanottu, mr. MacEachenin ehdotus on askel oikeaan suun­taan.
Mutta miksi ei oteta .saman tien vähän pitempää askelta niin,
Varsovan liitto ehdoft^ koiiifctenaäa
ja niofeinpien sptUaisUittc^^^|^
Moskova. — Varsovan lUton
Bukarestin kokoqs keholttaä Eu*
yofopan inmatti |a< haaHMa^-
esilntymäStf "Euroopan nuintftai-miseksi
tasa-arvolsten kansakun­tien-
hedeimälUseu yhtetsf^fin
mantereeksi".
PbolustufiHiton juUstuk(H>8Sft ke­llotetaan
rj^fitymään tolmenpttel-siin
sotUaaUiseti jännityksen vä­hentämiseksi
Euroopassa ja tode­taan
»; että radikaalisena. Reinona
tämän tavoitteon saavuttamiseksi
olisi molempien sotilasttittojen
samanaikainen hajottiminen. Ny­kyinen
tilanne tekee tällaisen
ratkaisun mahdolliseksi. Niin
kauan kuin NATO on_ olemassa,
sösitdistiset maat kuitenkin lujit­tavat
soiilaalUsta mahtiaan.
Länsi-Saksan Euroopan rajojen
muuttamiseen tähtäävä pelititkka
saa neuvottelukokouksen osanotta­jilta
uudelleen tuomion. Jo.> Länsi-
Saksa saa ydinaseet missä tahansa
muodossa, Varsovan liiton jäsen­maat
ryhtyvät väUtämättömiin suo­jatoimenpiteisiin
rnatakseen turval­lisuutensa:.
Perjantaina julkaistu ^Varsovan
liiton poliittisen konsaltatiivisen ko­mitean
neuvottelun tärkein asiakir­ja
on kirjoitettu hyvin harkitussa
ja rauhallisessa sävyssä. Se heijas­taa
kaikkia niitä- uusia ilmiöitä, joi­ta
partnerimme politiikassa on vii­meisten
kuukausien aikani' ilmeni
nyt j a osanottajamaiden optimista
käsitysvä, että Euroopan tilanne
voidaan normalisoida.
Neuvotteluun osallistuneet val­tuuskunnat
jättivät perjantaina yk­si
toisensa jälkeen Bukarestin ja
palasivat kotimaihinsa. Pääsihteeri
Leonid Brezhnevin johtama neuvos^
toliittolainen valtuuskunta palasi
Moskovaan puolen päivän jälkeen.
Neuvottelukokous oäoitti, että
Euroopan sosialistiset maat kyke­nevät
löytämään yhteisen linjan
ja lujittamaan yhteistoimintaa
aikakautensa tärkeissä kysymyk­sissä
ja voittamaan esiintyneet
erimielisyydet.
VALTIOIDEN
KESKINÄISSUHTEET
On kulunut kaksi vuosikymmentä
toisen maailmansodan päättymises­tä,
mutta sodan seurauksia ei ole
vielä voitettu Euroopassa^ todetaan
julistuksessa. Tällaisen tilanteen
poistaminen mantereelta edellyttää
sitä, että valtioiden väliset naapuri­suhteet
ovat hyvät, ja että niitä
yhdistävät eri valtioiden itsenäisyy­den
ja kansallisen riippumattomuu­den,'
tasa-arvoisuuden ja muiden
maiden sisäisiin asioihin sekaantu­mattomuuden
ja alueellisen koske­mattomuuden
kunnioittamisen peri­aatteet.
NATO:n YDINVOIMAT
J u i k i lausumassa tarkastellaan
kansainvälisessä politiikassa ilme­neviä
virtauksia, rauhan puolesta
asiintyvien voimien kasvua ja toi­saalta
imperialistisen hyökkäyspoii-tiikan
lisääntymistä, erityisesti ame­rikkalaisen
imperialismin hyökkäyk
siä.
— Tämä politiikka on vaarallinen
Euroopan kansoille, erityisesti sen
vuoksi, että se nojautuu yhä selvem­min
Länsi-Saksan militaristisiin ja
revanshistisiin voimiin, jotka eivät
halua ottaa huomioon Saksan kan­san
elinetuja, vaan pyrkivät aggres­siivisiin
tavoitteisiin, esittä\'ät alue­vaatimuksia
ja pyrkivät ."aamaan
ydinaseiden valmistamisen.
Kaikkien kansojen perusedut vaa­tivat,
että NATOn moni keskeisten
ydinvoimien muodostamisesta luo­vutaan.
Jos kuitenkin NATOn jäse-maat
rauhanehtojen vastaisesti läh­tevät
monifikeskeisten ydinvoimien
muodostamisen tielle tai antavat
Länsi-Saks?l]e ydinaseet jossakin
muodossa, niin siinä tapauksessa
Varsovan liiton jäsenmaat niiden
vakavien seurausten vuok&i, mikä
näillä toimenpiteillä olisi rauhalle
ja Euroopan turvallisuudelle, ovat
pakotettuja ryhtymään välttämättö­miin
suojatoimenpiteisin turvalli­suutensa*
takaamiseksi, sanotaan ju-lisiuksessa.
SOTILASLIITTO
Osanottajamaat ovat sitä mieltä,
että Euroopassa olisi viipymättä
löydettävä rakentamistoimenpiteet
turvallisuuden lujittamiseksi. On
ennen kaikkea kehitctt,ävä naa-että
voitaisiin eläkeläisten asemaa
parantaa tuntuvammin. Tässä mie­lessä
pitäisi kaikkien yksilöiden ja
heidän järjestönsä sekä sanomaleh-tiensä
vaatia yhteisvoimin sitä, että
kaikille nyt eläkkeellä oleville ja
eläkkeelle tulevaisuudessa pääse­ville,
myönnetään vähintään $100.00
peruseläke kuukaudessa. Se on lop­pujen
lopuksi paljon enemmän hyö­tyä
antava. Sen ajossa säästytään
myös siltä paperi- ja virastotyöltä,
mitä "tulottomien ihmisten" tulo-verokaavakkeiden
täyttäminen ja
tutkiminen vaalii.
purisubteita EucoopaB maiden vä-lillär
itsenäisyyden j a kansallisoA
riiplwmattomunden^ , tasaf-arvoisuu-den,
toisten maiden sisSiaiin asi<^
hin sekaantumattomuuden ja keski­näisen
edun perustalla, rauhanomai­sen
rinnakkaiselon periaatteiden
pohjalla. Osanottajamaat ovat sitii
mieltä, että. on tullut aika vähentää
sotilaallisia liittoja Euroopassa, ra­dikaalisena
keinona tämän saavut­tamiseksi
olisi molempien sotilaat
listen liittojen samanaikainen pur­kaminen.
Nykyisen tilanne tefee»
sen mahdolliseksi, sanotaan lausun­nossa!
,
Samalla kuitenkin huomautetaan,
ettv n i i n kauan k u i n on^^olemass»
P^hjois-Atlantin liitto ja aggressii­viset
impefiallstif hyökkäil^ät rau­haa
vastaan eri puolilla maailmaa^
sosialistiset maat käyttävät valp­pautta
j a lujittavat maansa eripuo-l
i l l a publustuskuntoaan.
EinerOOFAN R A J AT
K<>SKEMATTOMIKSI
Julkilausumassa suositellaan mo­nia
erilaisia osatoimenpiteitä jän­nityksen
vähentämiseksi Euroopas­sa.
Sellaisina mainitaan mm. soti­lastukikohtien
poistaminen j a kaik­kien'
ulkomaisten joukkojen poisve­täminen
muista maista.
Julistuksesisa todetaan myös, että
myönteinen yritys Saksan ongelman
ratkaisemiseksi edellyttäisi kahden
eurooppalaisen valtion olemassa­olon
tunnustamista.
Lausunnossa korostetaan, että
Euroopan valtioiden yhteistyö- ja
turvallisuuskohfererissilla olisi suu­r
i merkitys Siinä korostetaan myös
lujittamista. Julkilausuma
päättyy kehotukseen, yhteisestä
ponnistuksesta, jotta Euroopasta tu­lisi
tasa-arvoisteji kansakuntien he­delmällisen
yhteistyön riianner.
Pravdac
mmm mm RAJOJEN
HORJUHAMtSlÄ Ei SALUTA
meftktfvte ^ Pravd# jBlkaid
mietmä pSSkitfJBMntaken^ jMs»
heBbeteUaen vasUkäsn Bukares*
t|8sa päiittyneen Varsovan liiton
poliittisen konsultatiivisen komi­tean
kokouksen sekä Komekonin
maiden kommunististen ja työ-vil
«ttprudhtki«etf ^tbtajfen j » hat-litnsten
päämiesten tapaamisen
tuloksia.
piiäkiFJoitoksessa, jonka otsik­ko
on "Yksimielisyys ja solidaari­suus"
todetaan Varsovan liiton
neuvottelvkokouksen antaneeb tu
loksia, joilla tulee olemaan'erit­täin
simrf inerkNys maallnfaa
kohtaloiden sekä kaikkien kanso­jen
turvallisuuden kannalta.
Neuvottelukokouksessa hyväksyt­t
i in yksimic^lisesti Euroopan rauhan
j a turValfisuuden vahvistamista kos
keva julistus sekä USAn Vietnam-politiikkaa
koskeva lausunto, toteaa
Pravda.
Todeten Euroopan rauhan olevan
elintärkeä Neuvostoliitolle ja muil­le
sosialistisille maille Pravda osoit­taa
USAn edustavan välitöntä uh­kaa
Euroopan^kansojen turvallisuu-delie.
NATO^ hyväksi käyttäen
USAn aggressiiviset p i i r i t pyrkivät
syventämään Euroopan hajaannus­ta.
Tämä politiikka on sitäkin vaa­rallisempi,
koska se perustuu yhä
laajemmin salasopimukseen Länsi-
Saksan militarististen j a revanshi-.
halttisten voimien kanssa näiden
pyrkiessä avoimesti aggressiiviseen
päämäärään ja nostaessa esille ky­symyksen
toisen maailmansodan tu-'
loksien tarkistamisesta sekä Euroo­pan
maiden rajojen uudelleen muok
kaamisesta.
Saksan Liittotasavallan imperia­lististen
piirien samoin kuin näiden
piirien valtamerentakaisten kump­paneiden
on vihdoin tajuttava, että
Länsi-Saksan revanshipiirien vaa­timuksilla
er ole mitään pohjaa, ei­kä
tulevairuutta. Kysymys Euroo­pan
rajoista- on ratkaisit; lopullises­t
i . Varsovai. l i i t on maat ovat julki­tuoneet,
että hiillä ei öle alueellisia
vaatimuksi«> mihinkään
maahan nähden.
Euroopan
Samanaikaisesti ne eivät salli
mySekään kenekään yrityksiä
horjottaa nykyisiä rajoja, mm.
suvereenin Saksan Demokraatti­sen-
Tasavallan, Puolan ja Tshek­koslovakian
rajoja.
Todellisti rauhan laetta jokaisel­le
Euroopan maalle tulee r^erkitse-mään
tehoiikaan turvallisuusjärjes'
leiman perustami.ien Eurooppaan.
Mutta niin kauan kuin NATO on
olemassa ja. niin !:auan kuin hyök-käyshaliiiset
piirit yrittävät; vähin-!
goittaa maailman /auhao, sosialisti­set
maat lujittav-at kollektiivista '
mah'iaan ja puolustuskykiään.
USA:n hyökkäystoiminta.i Viet­namissa
kosketellessaan Pravda to
teaa, että mikään valtio lai hallitus,
joka on huolestuniit maailman koh
talosta, ci voi suhtautua välinpitä­mättömästi
tähän toimintaan, joka
ei meikil.^e yksinomaan uhkaa
Vietnamin kansan vapaudelle ja
riippumattomuudelle, vaan muodos­taa
yhä vakavamman vaaran koko
maailman rauhalle.
Sosialististen valtioiden asenne
Vietnamin kysymyksestä on selvä
ja Varsovan liito.n osanottajamaat
ovat vahvislaneet sen mita päättä­väisemmin.
Ne ovat todenneet kannattavan­sa
täysin Vietnamin Domokraatti-'
sen tasavallan hallituksen neljää
kohtaa seka Etelä-Vietnamin vapa­utusrintaman
viittä kohtaa käsittä­vää
ohjelmaa.
Varsovan liiton maat ovaf varoit­taneet
U S A : n hallitusta siitä vas­tuusta,
jonka se ottaa ihmiskunnan
edessä k.-^hnettav.ikseen laajenta­malla
likai;;ta sodankäyntiään. Vel­jeskansat
ovat an'aneet. ja antavat
vastedeskin Vietnamin Demokraat­tiselle
tasavallalle yhä sur.rempaa
moraalista ja poliittista tukeaan ja
monipuolista apuaan.
Neuvottelukokouksen osanotta­jat
ovat ilmoittaneet olevansa val­miit
— mikäli Vietnamin Demok-
Kansainväliafoh: messujen jei'lcj()^
lisuusnäytt«|$^\ jtt: j ( » l N i MA
kuuluu nykyaikana ole^ilisciuijDsa-na^
kansainvälisen työnjaon jn kaU;
pan laajenemiseen ja monipuolistu­miseen
» Samalla "nlyttely' - on sen
alkuperäisessä muodossa vähenevä
merkitys. Toisin i.anoer.. aikaisem­min
monille tällaisille,tilaisuuksille
löi leimansa suuressa määrifl tosi­aankin
"pelkkä näyttelemineli''. Se
oli eräänlaista kamtallistäitset^ds^
tusta, vaikka htönnollisesti - tällai­sessa
"välttämättömyydessä'' on
myös myönteistä ao. yäUltflden j a
kansan eri elämän alojen jtt varsin­k
i n talonden kehityksen, j a tason
esittelynä. Mutta nykyisin paino oh
yhä suuremmassa määrässi(.siirQ^-
nyt pääasiaan, nimittäin mitä asian
omainen maa pystyy tuottamaan ja
foimittamaäff, tdHmitUMihfeiiili»; taa-fbuff
j a hifttaan; Yleensäval^kalk-'
kein parasta kannattaa esitellä. N y t
ei ofe tärkeifftäV mitSf mttuft' a f i t f e l^
vat; vaari mitä He htattfavM j » ost»
vat.
Moskovassa oli äskettäin Englan­nin
toinen teollisuusnäyttely. Näyt­telyssä
50C englantUatsfä firmaa
esitteli tuotteitaan.' NäyttelyorgaHi-saatio
» palveluksessa on ollut 1,30&
henkilöä; Näyttelyn järjestelykus­tannukset
nousevat 2 milioonaan
puntaan j a näyttelyain^iden arvo
on noin 2.5 miljoona» puntaa. Se
on kallein näyttely, rem mmSÄ
maa on krskaalf järtfestänyt Ne^u-vostöliitossa.
Kaikista näyttelyesi­neistä
noin 90% kuuluu pSSomata^
varoiden ryhmään ja loppu 10% on
kulutustavaroita. • • »
Englannin kauppaministeri Doug­las
Jay lausui sanomaletiitimiehille
Lontoossa ennen näyttelyn avausta:
"Me olemme päättäneet näyttää
neuvostoliittolaisille, että pystym­me
tuottamaan, mitä he haluavat ja
oikeaan hinlaan JH oikein ehdoin."
raattisen tasavallan hallitus esittää
tätä koskevan pyynnön — suoda va-vapaaehtoi^
ille mahdollisuuden
lähteä Vietnamiin aultamaanViet-namin
kanraa sen taistelussa USAn
hyökkäystä vastaan.
Varsovan sopimusmaiden poliitti­sen
konsultatiivisen komitean ko­kous
on antanut SMuren ja rakenta­van
panoksen kansojen taisteluun
rauhan ja turvallisuuden puolesta.
Se merkitsee täT'<eäS askeltfr Var­sovan
liiton toiminnan jatkuvassa
parantamisessa, sosialististen mai­den
yhteräisyyden j a yhteistyön
vahvistamisessa, näiden . maiden
keskinäisten kontaktien ja veljessi-teiden
laajentamisessa j a koko sosi
alistisen yhteisön vahvistamisessa.
Varsovan liiton maiden yhtenäi­syys
ja solidaarisuus, ystävyys ja
täydellinen keskinäinen yhteisym­märrys
yhteistyön. tcysymyksiä kä­siteltäessä
takaavat rauhan puoles­ta
käytävän taistelun merkityksen
ja sosialistisen järjestelniän mai­den
yhteenkuuluvuuden vahvistu^
misen. Jokaine.i imperialististen
voimien yritys tämän yhtenäisyyr
den murtamiseksi on tuomittu epä­onnistumaan.
Neuvostoliiton komunfstinen
puolue ja koko neuvostokansa
kannattavat yksimielisesti Varso­van
liiton poliittisett neiiTöttela-kunnan
kokouksen pSitöksiä, to­teaa
Pravda.
.... j^!i:-y"v;? - . , ..M:-H
^euvosl^Qliittolals V JBifgliilitilaisen
l^upltefiäinirih iS(i»eeidoiit«4a J . B.
Scott korosti puolestaan: " M e i ^ n :
tariH>ittik8emme eii ole 'näyttää U'p-pu'
; j a julistaa 'englantilaista elä- ,
m^tapaaf*.', Bngiantilaisen, kaupn
pakämariyhdistyftsefi puheehjohtaja
Robert Madean mainitsi mm.: "Ko­valla
myyntijoukkueelia aionuhe
saada iMiuvostoliittolaiset ostajM
Vakuuttuneiksi siitä, että pystym?
me;ii8äämä£n kauppaammie Neuvota'
toHitoiv kanssa." EnglariHif teolii^
suusnäyttely- j a messuliiton toimi-usjohtaja
lan Trafford korosti, että
Ehglanti pyrkii saaman pysyvän ja
laajenevan sijan nimenomaan Neu­vostoliiton
pääomätavaroiden mark
kinoilla. Messujen ailtana englanti-laisret
tekniset asiantuntijat pitävät-
58 esitelmää tilaisuuksiin kutsutuil­le
neovostoliittolaiäille: tekniikan j a
l^aupan asiantunHjoUle. "Stafaitf
säästä mitään väkuuttaaksenuöei öt-
18 tnotteittennäe takana' o h ' vä/ltava
tekmstiefeeiliiten pa«ois?\ inaiöilsl
IVaflörd jä jatkoi "ettei riSytfeiys'
s8 ole kysymys saada yksityisiä
suttrfa tilaisuuksia päivän näkyntleml
varassa; vaan pitkän täbt^menoht
jelma Englannin ja Neuvostoliiton
kaupan laajehtamiseksi''. -
Englannissa vierailleen Neuvosto­liiton,
kauppavaltuuskunnan puheen,
johtaja V. J . I i o d n o v lausui lehti­miehille
Lontoossa: "Olen vakuut­tunut
siitä, että Englanti pystyy
myymään monia tuotteita, erityises­ti
erilaisia tehtaita ja koneita, joita
voimme käjttäämenossi olevan 5-
vuötissuunnitelmamme puitteissa."
Rodnöv korosti lisäksi, että Neuvos­toliitto
on tehnyt kaikkensa aut­taakseen
englantilaisia näyttelyn
järjestämisen onnistumisessa.
N i i n kiristyy kaupanteko Neuvos­toliiton
markkinoilla sekä lyhyellä
että pitkällä tähtäimellä. Englanti-faisteh
liike- ja teollisuufelämän
johtajien Moskovan näyttelyn joh­dosta
antamista lausunnoista on
paljon oppimista. — Kras.
Oisaustoiininta-värilelevisioita
KööpefAaiBlHa. — Myös Tanskan
kuluttajayhdistykset ovat nyt yhty­neet
pyrkimyksiin aloitta» yhteis­pohjoismaisen
väritelevisiovastaan-ottimien
valmistus. Jos suunnitel­ma
toteutetaaan annetaan vastaan­ottimien
valmistus todennäköisesti
Lumatehtaille, jotka ovat norjalais­ten
ja ruotsalaisten osuustoiminta-vritysten
omistuksessa, ilmoittaa
Berlingske Tidene-lehti.
Lehden mukaan Ruotsi saisi väri­television
60-luvun lopulla ja Norja
hieman myöhemmin. Vastaanotti­mien
markkinointi Tanskaan voitai­siin
aloittaa tammikuussa 1967. En^
simmäiset kokeilut tehtäneenkin
juuri Tanskassa, jossa ne ollaan val­miina
aloittamaan ensi vuoden maa­liskuussa.
Myös Suomen j a mahdollisesti
muidenkin länsimaiden osuustoimin
tayrityksiin otetaan yhteys suunni­telman
johdosta.
Oslossa käynnissä oleva kansain­välinen
konferenssi päättää väri­televisiojärjestelmän:
valinnasta.
Yhteistyön edellytyksenä on, että
Pohjoismaat, ja mieluimmin myös .
muut Euroopan maat valitsevat sa­man
jäijestelmän.-
PÄIVÄN PAKINA
MITEN SIINÄ WALTERIN KÄY?
Walter Gordon, entinen rahar
asiain ministeri, on ilmeisesti teh­nyt
sekä "suuren synnin" että
pienen "tyhmyyden", joista mo­lemmista
uhkaa häntä poliittinen
tervaaminen ja höyhentäminen.
Hänen "suuri syntinsä' on olet­tamus,
että canadalaiset voivat
huolehtia omista asioistaan — että
canadalaisilla on yksilökansalaisi-na
ja valtiona suurta vahinkoa
siitä kun Yhdysvaltain suurpää­oma
on kahminut kontrolliinsa
valtaosan maamme tuotantolaitok­sista.
Esittäessään, että canadalaisten
pitäisi varjella paremmin talou­dellista
ja poliittista itsenäisyyt­tään
Setä Samulin sammumatonta
isännöimishalua vastaan, mr.. Gor­don
on astunut isoisten varpaille
ja saanut siitä lauman vihaisesti
murisevia poliittisia susia kinte­reilleen.
Vähällä pitää, ettei hän ole jou­tunut
yhtä huonoon huutoon, kuin
oli John Diefenbaker silloin kun
hän rohkeni vastustaa mihinkään
kelpaamattomaksi, kalliiksi ro­muksi
osoittautuneiden bomark-ohjuksien
luontia Canadaan.
Mr. Gordonin "pieni tyhmyys"
— eikä se mikään " p i e n i " olekaan
— o l i , jn, on olettamus, että
amerikkalaisten rahamiesten kon­t
r o l l i in joutuneita canadalaisia
luonnonresursseja, kaivoksia, teh­taita
ja muita laitoksia voidaan
saada takaisin liberaalipuolueen
johdolla ja avulla. N i in liukas po­l
i i t i k k o kuin mr. Gordon onkin,
hän näyttää kuitenkin uskovan
'•ihmeisiin', cli siihen, että vanha
liberaalipuolue saadaan katu­maan
.syntejään, tekemään paran­nuksen
ja ryhtymään toimenpitci-siin.
• :••
Kaikesta täslä mr. Gordonia
uhkaa poliittisesti puhuen —
tervaaminen ja höyhentäminen,
kuten kaikille "vääräoppisille"
kuuluu.
Nyt on jo merkkejä siitä, että
liberaalipuolueen kansallista ko-
. kousia valmistellaan erikoisesti
siinä mielessä/ että "kokouksessa
voitaisiin esittää "yhteisrintama"
mr. Gordonin kerettiläistä canada-laismielisyyttä
vastaan.
Calgarystä viime torstaina saa­tu
C P : n uutistielo valaisee hieman
asiaa:
— Kaksi Länsi-Canadan liberaa­lia
esitti eilen yhteisen tuomion-'
sa suojatullitalousteoriastJi multa
vältti avointa arvostelu?» liberaa­leista,
joka on suojatullien kan­nattajien
pääpuhemies, sanotaan
mainitussa uutisliedossa ja se­litetään
asiaa edelleen:
~ Saskatchevvanin pääministeri
Ross Thatcher 3anoi, että Länsi-
Canadan edustajain pitäisi tehdä
kantaniia suojatulliteoriasta seN
vaksi liberaalipuolueen kansalli­sessa
edustajakokouk-sessa Otla-wa^
sa tänä syksynä. Mutta B.C:n
liheraalijohlaja Ray Perrault sa­noi
toisessa haastattelutilaisuudes­sa;
että olisi valitettavaa "jos mikä
tahansa puolueosn menisi sinne
tuomitakseen Walter Gordonin.
"Me menemme sinne nimen­omaan
sellaisten ohjelmien pysäh-dyttämiseksi",
sanoi Thatcher.
— Kymmenkunta liberaalijohta-jaa
keskusteli täällä suljettujen
ovien takana ohjelmista, mitkä esi-
. tetään Länsi-Canadan liberaalien
rivijäsenten kokoukselle (?) mikä
pidetään Saskatoonissa elokuun
12—13 pnä.
Pääministeri Thatcher, joka
tunnetaan WaUcr Gordonin eh­dotusten
ankarana arvosfefijan»,
sanoi lännen libeiraälien vaat|»tn
"päättäväistä ohjelmaa ja me ha­luamme
ohjelmaa Länsi-Cenadal-le-"
^ Mr. Perrault sanoi, että hän
on eri mieltä mr. Gordonin joi­denkin
teoriain kanssa . Van­couver—
Burrard vaalipiiriä edus-lava
alahuoneen jäsen Ron Bas-ford
sanoi "näyttävän siltä . . .
kuin mr. Gordon komentelisi l i ­beraalipuoluetta.
Thatcher sanoi, että Länsi-Cana­dan
liberaalien ohjelmapäätöksil-lä
voi olla ratkaiseva vaikutus va­littaessa
uutta johtajaa pääminis­teri
Lester Pearsonin seuraajak'
si.
Hän luetteli kauppaministeri
Robert Wintersin, puolustusminis­teri
Paul Hellyerin j a finanssimi­nisteri
Mitchell Sharpm johtaja­ehdokkaiksi,
jotka saisivat Länsi-
Canadan liberaalien kannatuksen.
Mr. Thatcher sanoi liberaalien ole­van
nyt hyvin taisteluhaluisia.
Hän sanoi toivovansa, ettei heitä
pakoiteta muodostamaan progres­siivista
siipeä puolueessa."
Kuten huomataan oikeistolaispii-r
i l vaativat mr. Gordonin päätä
vadilla. Heidän johtajaehdokkaik-seen"
kelpaavat vain mr.Winters
ja kumppanit.
B.e:n Ufaeraalien johtaja mn
Perrault on liukkaampi j a varo­vaisempi
kuin maakuntansa lain-laatijakunnan
ovien potkimisesta
tunnukseksi tullut kaverinsa. Mut­ta
yhteistä heille kaikille on pelko
siitä, että canadalaiset haluavat
saada suuremman sananvallan
<miien kanilsalliskysymystensi kä­sittelyssä
j a ratkaisussa^
Heidän korkeampana • ilvantee-naan
tuntuu olevan ajatiiSi että
Canada olisi saatava ikuisiksi
ajoiksi maailman turvallisemmak­si
paikaksi Yhdysvaltain suurpää-omalle.
Jos sen lisäksi pidetään mieles­sä
se, kuinka auliisti liberaalipuo­lue
on toisen maailmansodan päät­tymisestä
tai ainakin Korean so­dan
ajoista alkaen auttanut Setä
Samulia talausinvaasionsa toteut­tamisessa
Canadassa, niin silloin
täytyy sanoa, että mr. Gordon
on sinisilmäisempi kuin luullaan-kaan,
jos hän uskoo, että siitä puo­lueesta
voi tulla käyttökelpoinen
ase taistelussa ulkomaalaisen isän-tävallan
torjumiseksi Canadassa.
Toisaalta on syytä huomioida, että
liberaalipuolueessakin on mr. Gor­donin
lisäksi patrioottisia voimia,
joiden tulisi {arkailematta ryhtyä
yhteistyöhön niiden kasvavien voi­mien
kanssa, jotka haluavat todel­lisuudessa
jotakin tehdä Yhdys­valtain
rahamiesten isäntävallan
heikentämiseksi ja lopettamiseksi
Canadassa. Känsäkoura^