1921-08-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sfm, Oat, joiz tu£tai« torstsi ja "-apuBo, -^.w. suip, Ttutaavs toimittaja. Toinitosäbteeii VAPAUS (laberty) , Ilse only organ of Pinnfah WorTsr 138 is Canada. Poblished in Sud- Jbory, Ont, eveiy Toesday, Thoisday mi Satunlay. mettising tatta 60e per eql. isth, Hiniomm cbaise s^?<e lisäertion 75e. Discount on standing ©dvertisement'-The Vapaus ia'tbe lieirt; >advertising medium amosg the l ^ i s b people iä Canada. Smotoiibinta £0e pal^tuomalta. •-»Alin binta beit^aotnlcsesta 75c. «-Saolemanilmotuloiet ^2.00 (muis-lovärsyistä 50e kultakin lisäksi). - - Eihlaos* j a aTiol-ilmot alin hinta #2.00» nimenmautosUnu ' (mmlen tuin, avioliittoUnotusteD! Thteydessa |2f.00 kerta.;— Avioeroöm. §2.00 Icerta (2 kertaa f 8.00.Syntymä-ilm. 12.00 kertar — Halutaan tietoja osoteilmotukset $1.00 kerta ^(3 ^rtaar 92.00) — EaikistaVUmottik-fista; joista ei ole sopimusta, tulee fialban^Beurata. mukana.. TILAUSHINNAT:^ Canadaän yksi vk; .^4.00, ptioli 12.26, kolme kk. ?1.50 ja yksi I & . 7 6 C . . Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk. 98.00 Ja kolme n- 11.75? , - Tilaukna, joita ei eeutaa raha. ei tnlla lähettämään, paitsi asiamiesten loilla on takaukset . . Vapauden konttori ja toimitua on laberty BuUding, Loma St, Fohe. Hnl038. Poatiösotc: Box 69, Sudbnry, Ont : Jos ette milloin tahansa saa vastausta enBimaiseen: kirjee&e^ne,, kir-jottokaa uttdelle^n; liikkeenhoitajan p^irsooiiallisella nimellä. 3. V. KÄNNASTO, Kikkeehhoitaja. Bei^tered at the Post Office Department, Ottawa, as second class saatter. - Jenäjän nälkää Jkärsi-vi6n avustaminen t Viimeisimpinä viikkoina. olemme saaneet kapitalistisista sanomalehdistä lukea suurilla lotsikoilla varustet- ' tnja uutisia, joissa on mitä täyteläi-aemmin kerrottu-Venäjfillä vallitse-' vasta'nälänhätätilanteeita. Ei ole epäilemistäkään,' etteiko sellaisissa .nutuissa olisi äärettömän paljon por- , värillistä propagandaa, mutta selvänä tosiasjana meille sittenkin jäänee,tie , to, että Venäjällä todella on erinäisil I lä alueilla nälänhädästä johtuvaa vakavaa puutetta.. Kapitalistinen sano nalehti mailma on aina pyricinyt saa' maan -käsiinsä valtteja, "joilla voisi taistella työväestön yapautuspyrki- .xnykslä vastaan;. Venäjällä vallitseva nälänhätä on antanut Alille^oivan^ -tilaisuuden harjoittaa propagandaa, selittämBlia, että milloinkaan ei Venä jällä tai missään muualla mailmassa, jossa työväki pyrkii määj^äväksi te- Itijäksi, tule käymään toisin kun on tapahtunut Venäjällä. .Venäjällä tä- ^ nä vuonna sattunut kato, joka 09 }oh •Innut äärettömästä kuivuudesta, asetetaan porvarillisten lehtien propa-kanda palloksi, jota sitten pyöritetään ja UBkotetaan,>'neuvo8tyvaIlan ei kofl^an pelartunran sen eteen eaU tovista vastuksista.' On aivaa johdosmokaists ja seial* listakin kapitalististen momalehtien ja saman järjestelmän agitaattorien taholta, tyhtyä käyttämään nälanhS/' tä tilannetta agitatsioninsa välineenä kun mitkään muut menettelytavat neuvostohallitusta eivät ole pystyneet kukistamaan, niin paljo;) vaivaa, aikaa, ja pääomia kun siihen onkin uhrattu. Kun kaikkien maiden kapitalis tien lähettämät armeijat ja oman iaaäa vastavallan&umoulcselliset voimat, klvääreineen, kuularuii^uineen ja muine rourhavälineineeneiväl tepi rineet, pyritään kokeilemaan toisilla menettelytavoilla, pirullisella agitat-sionilla nälänhädän varjo8«fa. . Venäjän vallankumoukselliset tove rit mailman vallankumouksen esillä kävijät, nuo jotka niin urheasti ovat vapauttaan verissä päin puolustaneet, ovat taaskin päättäneet taistella ja voittaa/ Tällä kertaa heidän taistelunsa tulee olemaan vaikeaa ja ovat he olleet pakotettuja'^ kääntymään eri maiden työläisten, vieläpä kokonaisten kansojenkin puoleen avunpyynnil Iä. Työläiset kaikkialla ovat Venäjäh tovereitten vetoomuksiin vastanneet lupautumalla heitä' tässä nälänhätä-taistelussa tukemaan. Samoin on lupauduttu monien eri maiden hallitusr ten toimesta asettamalla erinäisiä :eh toja: Vanankin Yhdysvallat,^ jota jos inis bn nimitetty mailman vapaimmak si maalai> /jon^ -ministerinsä' Hppverin kautta asettanut ehtoja^ joiden täyttä misellä venäläiset vaan ,voiv8t «dottaa: sen maan apua. Joitakin kapitalistien asettamista ehdoista OU' nejiv^tohal-litus V hyväksynyt, mutta sen taholta on nimenomaan Belitetty^ että Venäjän sisäisiin asioihin ei sallita sekaan-njittayan., • - , ,. Miten pitkälle voidaan olettaa a-vustuksen Venäjään nähden ulottuvan,- samaten kuin senkin, missä mää rin avustusta Venäjälle tullaan saamaan on; vaikea sanoa, mutta kaikesta päättäen ollaan taipuvaisia uskomaan tuosta nälänhätätilanteesta sei vittävän samaten kuin muistakin neu vostovaltaa vaikeuttavista toimenpiteistä. , . • Työväenluokan olisi kaikkialla katsottava, että nälänhätätilanne, jota porvarit nyt käyttävät ratsuhevose-n) ian,: ratsastaakseen sillä; neuvosto-hallltukBenlkumoön ei tulisi tarjoamaan iloa kapitalisteille, vaan että Neuvosto-Venyjä' tästäkin vaarasta loistavasti suoriutuisi.- Joa porvarien vehkeily' tässä tulisi onnistumaan olisi siitä seurauksena vallankumouksellinen liikkeen ainakin hetkellinen lamautuminen^ Älkäämme sallikQ sitä, vaan lähtekäämme kaikin voimin tekemään jotain ' Neuvosto-VenSjö» nälkääkärsivien alkamiseksi. ' Myöskin .meidän ' suomalaisina on kiinnitettävä' huomiotamme venäläisten toveriemrae kärsimyksiin. Totta kyllä, että. me Canadassa- olevat suomalaiset olemme pienenä joukkona, mutta pienetkin joukot yhdistyneenä toisten kanssa samaa asiaa ajamaan muo'dostaa suuri merkitykselliäeri kokonaisuuden. .Oli^i siis^suotava, että silloin kun asia Canadan S.S. Järjestön toimeenpanevan komitean esittämänä keräyslistain yhteydessä tulee S.S. Oslkstojen tai yksityisten tovereit ten käsiteltäväksi, siihen kiinnitettäisiin kaikki mahdollinen huomio. JMfei-dän täytyy osaltamme ottaa osaa siihen tehtävään, joka suuresti tulee vaikuttamaan proletariaatin. vallan-ksmosksellises liikkeen voimistutta-fflisecn, een eijasn, että fiallizsalla ve-nälMsten tovereitten kantaa kärsi-mylsensä yksin tuota liikettä vahingoitettaisiin. Työttömyyden kiusa tulee eisI^'£30Festi - valvottamaan keräyksen onnistumista» mutta sitten kin me luotamme, että todelliset Venäjän neuvostovallan ystävät ennen kärsivät itse pientä puutetta, ennenkö sallivat yalbnkumouksen saavutusten joutuvan vaaranalaiseksi. Toverit, suomalaiset työn ifaskaan raatajat, kohottakaamme auttava kätemme tovereillemme ..Venäjällä, avustamalla heitä runsaalla kädellä^ q ^ " Maa@®iidiin^ hallinta -. ja Canadan' maanviljeli- ' mmm w -• jain Jo kahdessa maakunnassa, nimittäin Ontariossa ja Albertassa on Ca^ nadan Yhdistyneitten , Jtfaanviljeli-jäin puolue (United Farmers) vallassa. Monissa maakunnissa, kuten Ma-nitobässa,; Nova Scotiassa ja New Brunsvrickissa on mainitulla puolueella enempi kuin kolmas osa maa-kuntäparlamentin edustajista. Yleensä Yhdistyneitten maanviljelijäin puo lueen voima on taviattomasti kasvamassa. Ennustetaanpa että setiraa-vissa Dominionin vaaleissa tämä talonpoikain puolue valitsee enemmistön päriamenttiin iä. tulee muodostamaan jonkinlaisen kokoomushallituksen./;.' . Tämä talonpoikain puolueen tavJEip ton kasvu ja leviäminen on vissi merk ki Cahadan yhteiskunnallisiefta oloista ja eritoten heijastus maanviljelir jäin asemasta «tässä maassa. Canadan suunnattoman väestöenemmistön asema, ; joka muodostuu maanviljelysvä-estöstä' käy päivä päivältä yhä huonommaksi. Pienviljelijät muuttuvat yuokraviljelijöiksi ja;.palkkatyöläisik. si suurnylkyreille, häviten maatiloiltaan, keskivarakkaista ja. ennen verra ten hyvi/itoimeentulleista maanviljelijöistä tulee morketti-farmareita, ja päri peräkkäistä katovuotta hävittää heidätkin tilauksiltaan. Näin on laita näiden ennen hyvinvoineitten pien- ja keskivarakkaitten maanviljelijäin. Homesteadi-maanviljelijöistä ja maa-laiapalkkatyöläiflistä puhumattakaan, sillä heidäh asemansa tahtoo aina-oi' la alapuolella teollisuuspalkkatyöläi-sen aseman. Yleensä Canadan maa-laisraatajain asema alkaa käydä yhä öieCamättömämmäksi. He ovat pank kien, komissionilj[auppiaitten, ;: maan-viljelystrustien, ^ suurten tilanomista-jain, kauppiaitten y.m..mitä säälimät tömimmän ja häikäilemättömimmän riistännän alaisia. Tässä epätoivoisessa asemassaan ovat he usein, katovuoden tai muun sellaisen vitsauksen, sattuessa, anoneet valtiolta apua, säästääkseen perheensä ja karjansa katovuoden vitsaukselta ja säilyttääkseen maatilansa, fhuonon ajan» ylitse, toivoen että sitten taas koettaa «hyvä' aika». Mutta Buurkapitalismin etuja ajava hallitus ei ole kallistanut korvaansa näi(bn farmareiden anomuksiin. Se on 'antanut heidänkarjansa kuolla, perheensä nääntyä, se on antanut näi den malaisraatajain, menettää tiluksensa pankeille tai maanviljelyskone-trusteille veloista; se on antanut jatkuvasti suurten viljatrustien riistää maanviljelijäin tuotteet mitättömästä polkdunsesta ja astsnot xaotatie-komppaniam nylkeä ja kiskos sitä heissä 00 vielä ollut jäleliä. Talonpojat canadalaiset talonpojat ovat suuttuneet ja menettäneet luottamuksensa vasboifain kapi-talistipuolueisiin. ja järjestynyt 0- maan poliittiseen puolueeseensa. Kyt be uhkaavat ottaa kontrollivallan ta-mln puolueensa kasiin. Mutta minkä lainen on tämä puolue? Voiko se todella tuoda pelastusta Canadan maa-laisraatajain asemaan? Canadan maanviljelijät eiv|t ole vielä. lookkafietoi^ia, siksi he ovat turvautuneet reformiliikkeeseen, liik keeseen, jonka tarkotus «on valvoa kaikkien etua rehellisesti», kuten On tarion farmari-pääministeri on usein pubeissaan lausunut Mutta mikään reformiliike ei.voi pelastaa sorrettuja kansankerroksia, enempi maaseudulla kuin kaupungeissakaan, sillä yhteis-kuntakehi^ s käy keskittymistä kohti ja yhä suurempaa täydellisentymistä kohti. Sitäpaitsi, maaseutu ei voi aset. tua poliittisen eikä yhteiskunnallisen elämän johtoon.. Tämä johto,kuuluu kaupunkilaisväestölle. Sillä kaupungeissa asustaa nykyisen yhteiskuntaelämän tietoisimmat ainekset, ny-kisen yhteiskuntaelämän valtasuonet sykkiyät kaupungeissa. Ja ainoastaan valistunut ja luokkatietoinen, taisteluissa karaistunut ja kouluuntunut kaupunkilaisproletariaatti kykenee muodostamaan tehokkaan ^stustus-puolueen johdon, jonka puolueen täy tyy olla — ei reformistinen, vaan vai lankumouksellinen. Muutamat suomalaisten osastojen jäsenetkin maaseuduilla ovat pyytää neet meidän selostelemaan ja . suo-mentelemaan eri maakuntien farma-ripuolueitten ohjelmaa. : Me emme ole edes yksityiskohdissaan tutustuneet näiden kaikkien maakuntien far maripuolueitten ohjelmiin, mutta suu rin pijrtein, tunnemme niiden, periaat teet, tarkotukset ja pyraimysperät. Ne ovat reformistisia, mutta samalla perustuvat kokonaan yhteiskunnnan kehitysvoimien ja yhteiskunnallisen kehityksen suunnan tuntemattomuudelle ja siksi maanviljelijäin puolue, huolimatta näennäisistä saavutuksistaan tulee epäonnistumaan maalais-raatajain,; keski- ja pienviljelijäin ja yleenSä työtätekevien talonpoikain yhteiskunnallisen aseman paranta-mispyrkimyksissä. Ja ..mistä syystä? Siitä syystä, että kapitalistinen järjes telmä voi tarjota hyvinvoinnin ainoas taan suurriistäjille, pienriistäjätkin se on jo tuommnut - « ' • Että maanviljelijät ovat nyt niin huomattavana tekijänä Canadan por liittisessa elämässä, johtuu kaupun-kilaisköyhälislön takapajuisuudesta ja kypsyraättömyydestä^ johtaa Canadan riistettyjen väestökerrosten luok kataisteluna. Canadan proletariaattikin varu^autuu jo tehtäväänsä, mutta sen liike on vielä kapaloissaan. Mutta pian on se varttuva ja muodostuva kaikkien Canadan työtäteke vien väestökerrosten luokkataistelun johtajaksi, puo&eensa kautta. Ja tämä, ja ainoastaan-tämä Canadan luok katietoisen kaupunkilaisproletariaa-tin liike on tuova vapautuksen työtätekeville maalaisjoukoillekin. Alkuperäinen ammattiuniohismi, joka syntyi käsiteollisuuden ahtaassa ma-ilmassa ja jakoi työläiset ammatti-kastinss mukaisesti, on menettänyt kaiken yhteiskunnallisen pojansa ja merkitykseiisä muuttuneissa tuotan- .nollisiesa suhteissa, ollakseen tekijä työn ja pääoman "välisessä luokkataistelussa. Teollisuuksien kes kittyminen ja tekniikan kehitys on _ hävittänyt ammattitaitoa jatkuyastilS ja työntänyt etualalle teollisuustyö- ~ Iäisen koneineen. Siksi nykyaikainen suurteollisuus ei ole enään riippuvainen, paitsi vähäisessä määrässä am-mattilaistyövoimasta, vaan sen sijaan suurista teollisuustyöväen joukoista, joiden ammattikokemus ei tar vitse olla pitkäaikainen.. Niinpä myös kin ammiattiunioittbn menettäessä meirkityksensä, ne taiste\umuodot mitä ammattiuniot ovat omanneet, ovat myöskin mitättömät, pienet erillliset ammattilaislalcot eivät enään merkit se mitään eikä niillä saada mitään aikaan. Näin onkin konetekniikan kehitj^ ja tuotantolaitosten keskitlymmen, johtoonsa ja omistukseensa nähden, ja kapitalistista tuotantoa kontrollee raavien riistäjäin liittyessä lujiksi, trusteiksi, Itehtailijain liitoiksi jne luonut välttämättömät edellytykset ja väistämättömän tarpeen teollisuus unionismille. Kommunistit tunnustavat avonaisesti ja empimättä, että teollisuusuni ot ovat tehokkaita aseita työläisille, taistelussa korkeampien palkkojen ja jyhemmän työpäivän puolesta. Mutta samalla tahtovat kommunistit myöskin peittelemättä muistuttaa et teivät teolli^uusuniot yksin kykene panemaan liikekannalle työväen taajoja joukkoja proletaarista kumousr taistelua ja porvarillista yhteiskuntaa vastaan käytävää taistelua varten. TeoUisuusunionismi (sikäli kuin se ilmenee puhtaasti syndikalistisessa hengessä) tahtoo kieltää proletaarisen diktatuurin ja nevostovallan tarpeellisuuden ylimenokaudella kapitalistisesta yhteiskunnasta kommunistiseen yhteiskuntaan. Syndikalismi agi teeraa sen sijaan teollisuuslaitosten suoranaisen valtauksen utopistista teoriaa, selittäen että kun enemmistö työläisistä on järjestynyt teollisuus-unioihin eli «yhteen suureen uny)on>, voidaan kapitalistisen valtion voima kokonaan ylenkatsoa. . Kuitenkin työväen luokkataistelun kokemukset ja yhteiskuntarakenteen oikea ymmärtäminen osottaa meille, että ainoastaan'poliittisen vallan valtaamisen ja työväenluokan luokka-vallan perustamisen jälkeen vasta voi vat vallankumouks-elliset teoIlisuu&- uniot muodostua elimiksi uuden yhteiskunnan rakentamistyölle. Kaikki sellaiset teoriat, että enemmistö työväenluokasta voitaisiin järjestää «yhteen suureen ~ unioori» kapitalistisen järjestelmän vallitessa, jättää porvarillinen valtio koskematta, perustaa kommunistinen yhteisk. («rakentamalla uutta yhteiskuntaa vanhan kuo ren sisälle»), on utopistinen ja taantumuksellinen, kuten opportunististen «asteettainen kasvaminen sosia-lÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: 2 40c. lähetyksistä alle-130.00; 50c. lähetyksistä S3n__«i„ s iähetyksisiä 140.00—$60.00; 76c lähetyksistä 860 Ofuli^A'?'*^:- |- $100.00 26c. jolaiselta alkavalta sadalta liää. ' ^^"'^•OO. lii IHidysvaltaln raflaa ostetaan. Päivän paii^ain kuri^sL VAPAUS s Torontossa ottaa rahalähetyksiS vastaan tov, A . T. Hill ^'n » « S s . fair Avenue. '^'i'7BeIIj.t sfHiiriuiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiii^ ^liiiiiiiiiiiiiiiisnuinuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiniiiiiiiiiiiiniiH 1 %.mm^mmm.^t^ M^m^f^t^Jz - Meilla «n pienempi varasto myytävänä Wm, Riston kirioiH^™ 5 = rQmaania, Kaivannosta Hautaan. Kirja, joka ksittää i S £ 1 " ^ s' = satatf sivua,'on muutamissa suhteissa hyvinkin mielenkiintoinM ^ r = ylensä se on jännittävällä tavalla kirjotettu. Kirjan hinta laafJ! s s koosta huolimatta on amoastaän $1.00. Tilatkaa osottella: • I VAPAUS^ 1 S Box 69, Sudbury, Ont 11 liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiliriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiii vät ammatti- ja teollisuusunioissa 0- vat tavattoman tärkeät ja suurimer-kityksdliset. Canadalaiset sosialistiset puolueetkaan eivät oleHähän men ncssä vielä ymmärtäneet työväen u-nioitten tärkeää osaa valmistuessa proletariaatin val|ankumoukselliseen taisteluun ja työväenluokan yhteiskunnalliseen yliherruuteen sekä sen alaiseen kommunistiseen uudestaan-rakentamistyöhön. Sosialistista propagandaa unioissa ei ole harjotettu systemaattisesti, yhtenäisen, v keskitetyn ja luokkatietoisen johdon alaisena, vaan hajanaisesti, yksilöinä, yk si yhdellä tavalla, toinen toisella'j. n.e. Ei siis / ole vielä kokeiltu'järjestetyn, aktiivisen propagandan koneistolla ammattiunioissa ja työväen joukkotaisteluissa. Tosin on Canadassakin teollisuus-unionistita propagandaa harjotettu jo pitemmän aikaa sangen laajaltikin ja suurella asianharrastuksella. Niimpä tämä johtiko pari* vuotta sitten OB U:n peri^stamiseen. Niin ankara isku kuin tämä näennäisesti olikin vanhalle ammattiunionistiselle taantumukselle ja sitä edustavalle virkavaltai-suudelle, niin kuitenkin työväenluo-^ kan kokonaisetujen ja vallankumouk sellisen liikkeen voimistumisen näkökannalta katsottuna on sillä huomattu olevan vahingollinen puolensakin siinä, että sen kautta erotettiin edis-tyneimmät ja luokkatietoisimmat työ läisjoukot (teollisuusunionistit ja sosialistit) . Canadan ammattiunioitten suurista joukoista ja'jätettiin heidät taantumuksellisen ammattiunionisl-min byrokraattien (G^persien, Moo rien ja Draperien) käsiin. Niimpä joka Searchwoodista, Ont, lähetti meille / $1.00 pyytäen lähettäaääa Hävittäjän sekä jonkun 25c kjijai, 1 tekisi hyvin ilmottamalla meille myös kin nimensä ja. lähemmän osotteema, Vapauden konttoni lismiin». OBU m perustamisella ja yksinomai- Luokkatietoisten työläisten tehtä- sella siinä toimimisella ei olekaan saatu, eikä tulla saamaan aikaan sitä, mikä meidän velvollisuutemme tjS-väen liikkeeseen nähden on nimittäii;' muodostaa siitä ja sen jäsenistöstj vallankujmouksellisen köyhälistön %\ keen tukijajoukko. Siksipä kalHrien luokkatietoisten työläisten tuleelda hylätä puolvallankumouksellisten sya dikalistien, samoin kuin ppportunisKä ten sosialistienkin opit j a hyvähji Kolmannen Internationalen toiseni kongressin' kanta, nimittäin; osan»-,] ton ammattiunioitten toimintaan j i j työväen joukkojen jokapäiväisee» i taisteluun, pitää alituilta yhteyttä ; k : lä; järjestyneitten työväenjouklojti kanssa, huolimatta siitä että he kiiii-' luvat taantumuksellisiin ammattimi- i öihin; ammattiunioissa on meidän vei' vollisuutemme jatkuvasti ja säälimit; tömästi paljastaa ammattiuniolttai i taantumuksellisten johtajain metlrat, ^ vehkeilyt ja joukkojen petkutukset,. ja harjotettava sen ohella väsymätöi' tä propagandaa ammattiunioitteu joukkojen voittamiseksi proletaarisen •vallahkumoukseliisen liikk. puoleBe ja kehitettävä unionistiselle liikksel-le kyvykkäitä ja luokkatietoisia toimitsijoita ja johtajia. Älköön millään muotoa tulkittako, että ammattiunioissa työskentelen!- ja (Jatkoa N:roon 79) ^^[J;^ TYOUISSAHKARIT. ) A I ' . Suu hymyssä, kuin karkeloon käy toiset, astuitte päm kivääreitä murhaajain te käsi kädess, oi. Niin ylpeinä kuin sankari, jot' oottaa seppele, , te vartositte kuolemaa, kun pilkka pöyhkäin soi. Mit' aattelitte, tunsitte te pyssyn paukahtain? . Kaikk* entinenkö eessänne kuin tovin taulu vain? Kaik* iloitenko kannoitte te kirot mnrhaajain, näin kokeneet kuin oisitte vain auvot unelmain? V Täit* tiedän, että jookosa myös niiden unelmain, joit^ ilmi loihti lempenne riehuissa taistojen, oi* ihan|n ja valtavin unelma saada vain yhteinen hauta sankarten, jos tie vei tuonehen. Ja seistessänne tiedän sen — ees* iäisyyden yön te rinnoissanne tunsitte vain onnen autuaan. Pois olihan kaik* ahdistus, kun kuolo päätti työn, jä lupJjukset ylvähät, ne täyttyihän nyt vään. Ja hymyten niin kuolitte te käsi Itädess*, oi, ja yhteen vuoti verenne punaisna pulputen. Ja pilveen piili aurinkp, vaan kevättuuli Boi: Ma kuolostanne kauniista, oi urhot, laulelen * Sa Suomi sorja, kurja maa, jo etko ymmärrä,, vam että parhaat lapseni näin kuoloon käydä voi ja ett* on heidän voitto, nyt vaikk* ui )ie veressä, sill' elo itse urhoikseen se heidät aateloi. Ma sauvahan oon tarttnVa j|a'j»yhiin pyrkivä. pon käyvä, kussa Golgata on työlaisurhojen, ja hurmeisesta hiekasta sen kummun etsivä, mi muistuttavi tQi?tänne, töist' aatteen urhojen. Ja väsyneenä pään ma taivuttava öoa ' ja kummultanne noutava uljuutta uutta näin ja jälleen vaiti hymyillen käyn niin mä taisteloon, käyn mainetöihin nskaltain kuin t^n-pystypäin. Mutta ruotsalainen runoilijatoveri ei tietänyt, että tältä valkopyövelien uhriksi joutuneelta pariskunnalta jäi jälkeen pikku punikki, parin vuoden . vanha poika; muuten olisi tämä varmaan myös saanut häneltä säkeistönsä. ' ' Tälle tulevalle vanhempiensa kostajalle on suomalainen runoniekka sen sijaan laulanut.laulusen-sa. , Kas tässä: • erän kalleimman uhriksi kantein ajan alttarin* ankean. - Taru kertova on miten julmurit ' sukukuntasi sortajat kurjaa, miten kahleita'kantoivat sankarit, tuta tuskaa saivat hurjaa tai vanhempaisi lailla ^ elon oikeutta vailla manan maille he häädettib. ' ** • f »-«••.•V. •••Sf-.' '5:: KOSTON PERIJX. t. Kova kohtalos, piltti sa pienoinen, niin nuoraahan orvoksi <jäit sä. Ajan melskelsen, verihohteisen, perituirmion luokkasi näit sä. Oli nuorna ja kauhu sun saattos: Budet valkoiset raateli taattos ja äitisi armahan. Verin värjätyt kunnaat Tampereen sun rakkaimmistasi puhuu, työn urhoista aikahan vastaiseek punapaadet hurmeiset huhuu. - « Taru kertova on miten ylhä oli sankarikuolema.jylhä sun työlSisvanhempais» Käsi kädessä kuinka astuivat tulipotkia vastaan he innoin ja kuinka uljaina kaatuivat he vertavuotavin rninoin elon luokkansai^lunnaakfii antait», :-; V . . . . . . , I Vert' tihkuva, kaamea on taru tuo, joka vainovuosista haastaa, ' kuvan synkän se-vaiheistÄs.vaikeista'luo, joka työläisrintaa se raastaa, vaan tulena sua se hiiltää, jota miero ja orpous viiltää, -' jota huuhteli hurmevuo. •;" Sotaklitsuna kaikuen sulle se soi, Vefi^elasta muistuttaa se. Se maksa ja tee tili tuikea, oi« Jkoissortajavaltasalaase! ' Isas, äitis poikana vartu ja työläisurhona tartu \^ aa kalpahan kostajana kestänyt ankara luokkasota työväeltä uhreja vei. Järjestelmällisesti jatketulla tovereittemme joukkoteurastuksella on Suomen valkoinen lahtarivalta ai-van kuin koettanut hermoja järkyttävällä räikey-dellä osoittaa kaikkien maiden työväelle^ mikä koston hurjastelu heitäkin voi uhata, jos he ei^t heti valtaan päästyään pane oman maansa porvaristoa rautaisen diktatuurinsa alaiseksi, vaan noudattavat sekä vapaina että vankeina olevain luokkavihöl-listensa suhteen samallaista herkkätuntoista ihmi-sellisyyttä, kuin meidän vallankumoushallituksem-me Suomessa noudatti. Paitsi joukkoteurastuksia, otti Suomen porvaristo alun pitäen kostokeinonaan käyäntöön myös vankien tappan^isen nälkään. Se on nähtävästi jumalata pelkäävän monarkistisen osake-yhtiö-pääoman hekumallisin ta joukkokostba: Työläisiä tapettiin kaikkialla, tapettiin kuin!% niineja, tapettiin sellaisia, jotka olivat tarttuneet aseisiin, mutta tapettiin myös tuhansittain muita, tapettiin yksinäisissä maalaiskylissä, väestökeskni-sissa, kaupungeissa. Kokonaisten kuukausien aibit' | ei yksikään järjestöihin kuuluva työläinen ollut varma hengestään ,ei varsinkaan luottamushenHlö. Ki^ • ka koulupoika, ylioppilas, pappi, porvari tahi maas-pösö tahansa oli oikeutettu muriiaamaan työlaisi Tuhansia tragedioita on näytelty yksinäisillä sali-mailla, jolloin valkosudet ovat tulleet ja muitti mutkitta vieneet viimeiselle retkelle: metsänreunaan, köyhän perheenisän tai pojan tai molemnat. Mutta jylhimmät murhenäytelinät, taivaaseen asS kostoa huutavat kauhuesitykset suoritettiin kuites' kin väestökeskuksissa sekä seuduilla, missä suurefr kaiken rikkanden luojia ja oikeita omistajia, nyt van gittaina nälän kouristuksissa vääntelevät, sinertyvät ja toinen toisensa jälkeen henkensä heittävät niin sStä nähdessään hieno. osalcepääoman 'valtias psrh^tnten sulattelee rasvojaan, Idihoittaa ruo^alia-luaan ja nanttu yliiu^imälisestä Va1lastaan.:„ iNaat- VASXmm TERRORI: VIiRlIÄYLYt. Mielenkiintoisessa ataalyyisissaah «Vallankti-mirtlksen koulu» •läuduu toveri O. V. Kunsinen, kos- Icetellessaan Suomen ludkkasodati jälkeistä aikaa, m.m. näinikäfint y «He (pöirviarit) '^fVöt sen (örjaVoudin) paikan ja ruoskan käteensä. Eikä koskaan maailmassa ole veristä örjanruoskaa sen katälemmälla pedonhimolla ieilutettu, kuin Svinhufvudin voutikauden aikana Suomessa on tehty, herkeämättä päivästä toiseen, nyt jo kuudetta kuukautta. Suomen porvariston koston hekuma on vallankumouksen jälkeen -vaatinut suuremman määrän kuolonuhreja turvattomista vangeista, kuin niitä koko kolme kuukautta kun työläiset, jotka ovat ylpeinä tunteneet olevansa pia punakaaAibisgonkkbja: saatiin vangiksi. 1.1 a»-1 . «monarkistisen osakeyhtiön» lihamyllyt rouskuttfr| livat. kokonaisia vuoria työläisruumiita, siellä val-| koi^t pedot valtoinaan piehtaroivat työläisveresUj ja-niljassa. ' .Niin; näkä onni; Ätä löytyy rukemattomia w . . ... - . ^ v . ^ » V • - - den,pöyristyttäväin joukkomuriiain silminnäkijoii» tu mm liiaksjtan, etta siksi kertaa miltei unohtaa— ja senraajiar jotka ttse ihmeen tavalla oyat säästj- 1 kötenltoikkihtiyarit—ettäeSväätyövoimaaenää neet joutamasta valkoisten verikoirien ihmisia»' | tal!ritaankaan, kstaBes joka yksit^kapitali^, Jtu- nalkäisun hampaisiin. Onni siksi, että näiden> ten:vapaaherra l4ndeT, iaralitn» InimalastB nahdes- pausten kuvaajilta säästyy kaikki vaiva lähteä h»^ *aän tilojensa 3äi telitaittensa jäävän työvoimista ' " " naivan Iqrlmille, Bänvo iol»mel(feen totuuden: < M - * n i4inniatonta>, sekä Itehottaa srin^^ ^.,.....„„^„ « « « o » « » »v».- - %ia ammattiveljiään soure-mpaan koltuumsuuteen ialtI^^"ki^"TO5ofeter"i^cättömistä verit?- K^stonnautinno^». i 1 Min. Edessäni on valtaisa valkoiäten "veifihelEUmasta ipiihtiVa todisRisainehisto, ja sen nojalla saa todellakin sen käsityteen, että porvarit jo luokkasodan aikana — omalla alueellaan v - -mutta varsinTtiii sen jälkeen hullujen koirien tavoin -raadelleaaan vai- '-taansa joutunutta työväenluokkaa tykkänään unohtivat, «ken pitää rikkaat leivfesä». "haUemaan mielikuvituksen maille, missä fisiniin^ punt estäisivät näkemästä koko kauhujen korrej-rikkainkaan fantasia ei kykenisi luomaan ky"*' oista. Saadaksemme äis ionkun&iienkäSTBsty^- nJistä ^tustukaamme,tässä vain joihinkin nm^ olleiden kuvauksiin. h.-i5L'«t Alkakaapme vaikkapa* Vaasasta, missä^J heti ewäätt olleet lainkaan aseissa. Täällä vanptume^ kans^IäiKodan alussa paljon työläisiä ^'^ siä sotÖaiiaj joita alettiin vähin erin JJ hiljaisuudessa jonkbttain teloittaa. Tarkoitus^ Nähtiin, ettei oUu kaikunut \fcunroaie korville etteivät muriiat koskaan tulisi päivänvaloon. saamatuoleistajapoTVarillisissa sanomalehdissä an- takia tapahtuivat teloitukset öisin netut suorat kehoitukset murhiin. Turhaan, eivät Ampumisen jälkeen sidottiin uhrien ia&om kirjailijat sellaiset kuin Jnhani Aho,. Ilmari Kianto ja ruumiit upotetöih jään alle. 'Eedetäänpai y.m. olleet ärsyttäneet lukijakuntansa, porvarieläi- useita oliä upotettu, elävänäkin^ , , •mistön alhaisimpia'»riettejä. (Jaitlskee*t »i=)
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 20, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-08-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210820 |
Description
Title | 1921-08-20-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sfm, Oat, joiz tu£tai« torstsi ja
"-apuBo, -^.w. suip,
Ttutaavs toimittaja. Toinitosäbteeii
VAPAUS
(laberty) ,
Ilse only organ of Pinnfah WorTsr
138 is Canada. Poblished in Sud-
Jbory, Ont, eveiy Toesday, Thoisday
mi Satunlay.
mettising tatta 60e per eql.
isth, Hiniomm cbaise s^? |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-08-20-02