Vapaus, August 20, 1921

              Sfm, Oat, joiz tu£tai« torstsi ja
"-apuBo, -^.w. suip,
Ttutaavs toimittaja. Toinitosäbteeii
VAPAUS
(laberty) ,
Ilse only organ of Pinnfah WorTsr
138 is Canada. Poblished in Sud-
Jbory, Ont, eveiy Toesday, Thoisday
mi Satunlay.
mettising tatta 60e per eql.
isth, Hiniomm cbaise s^?<e
lisäertion 75e. Discount on standing
©dvertisement'-The Vapaus ia'tbe
lieirt; >advertising medium amosg the
l ^ i s b people iä Canada.
Smotoiibinta £0e pal^tuomalta.
•-»Alin binta beit^aotnlcsesta 75c.
«-Saolemanilmotuloiet ^2.00 (muis-lovärsyistä
50e kultakin lisäksi). - -
Eihlaos* j a aTiol-ilmot alin hinta
#2.00» nimenmautosUnu ' (mmlen
tuin, avioliittoUnotusteD! Thteydessa
|2f.00 kerta.;— Avioeroöm. §2.00
Icerta (2 kertaa f 8.00.Syntymä-ilm.
12.00 kertar — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta ^(3
^rtaar 92.00) — EaikistaVUmottik-fista;
joista ei ole sopimusta, tulee
fialban^Beurata. mukana..
TILAUSHINNAT:^
Canadaän yksi vk; .^4.00, ptioli
12.26, kolme kk. ?1.50 ja yksi
I & . 7 6 C . .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.60, puoli vk. 98.00 Ja kolme
n- 11.75? , -
Tilaukna, joita ei eeutaa raha. ei
tnlla lähettämään, paitsi asiamiesten
loilla on takaukset .
. Vapauden konttori ja toimitua on
laberty BuUding, Loma St, Fohe.
Hnl038.
Poatiösotc: Box 69, Sudbnry, Ont
: Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
enBimaiseen: kirjee&e^ne,, kir-jottokaa
uttdelle^n; liikkeenhoitajan
p^irsooiiallisella nimellä.
3. V. KÄNNASTO, Kikkeehhoitaja.
Bei^tered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
saatter. -
Jenäjän nälkää Jkärsi-vi6n
avustaminen
t
Viimeisimpinä viikkoina. olemme
saaneet kapitalistisista sanomalehdis­tä
lukea suurilla lotsikoilla varustet-
' tnja uutisia, joissa on mitä täyteläi-aemmin
kerrottu-Venäjfillä vallitse-'
vasta'nälänhätätilanteeita. Ei ole
epäilemistäkään,' etteiko sellaisissa
.nutuissa olisi äärettömän paljon por-
, värillistä propagandaa, mutta selvänä
tosiasjana meille sittenkin jäänee,tie
, to, että Venäjällä todella on erinäisil
I lä alueilla nälänhädästä johtuvaa va­kavaa
puutetta.. Kapitalistinen sano
nalehti mailma on aina pyricinyt saa'
maan -käsiinsä valtteja, "joilla voisi
taistella työväestön yapautuspyrki-
.xnykslä vastaan;. Venäjällä vallitse­va
nälänhätä on antanut Alille^oivan^
-tilaisuuden harjoittaa propagandaa,
selittämBlia, että milloinkaan ei Venä
jällä tai missään muualla mailmassa,
jossa työväki pyrkii määj^äväksi te-
Itijäksi, tule käymään toisin kun on
tapahtunut Venäjällä. .Venäjällä tä-
^ nä vuonna sattunut kato, joka 09 }oh
•Innut äärettömästä kuivuudesta, ase­tetaan
porvarillisten lehtien propa-kanda
palloksi, jota sitten pyörite­tään
ja UBkotetaan,>'neuvo8tyvaIlan ei
kofl^an pelartunran sen eteen eaU
tovista vastuksista.'
On aivaa johdosmokaists ja seial*
listakin kapitalististen momalehtien
ja saman järjestelmän agitaattorien
taholta, tyhtyä käyttämään nälanhS/'
tä tilannetta agitatsioninsa välineenä
kun mitkään muut menettelytavat
neuvostohallitusta eivät ole pystyneet
kukistamaan, niin paljo;) vaivaa, ai­kaa,
ja pääomia kun siihen onkin uh­rattu.
Kun kaikkien maiden kapitalis
tien lähettämät armeijat ja oman
iaaäa vastavallan&umoulcselliset voi­mat,
klvääreineen, kuularuii^uineen
ja muine rourhavälineineeneiväl tepi
rineet, pyritään kokeilemaan toisilla
menettelytavoilla, pirullisella agitat-sionilla
nälänhädän varjo8«fa.
. Venäjän vallankumoukselliset tove
rit mailman vallankumouksen esillä
kävijät, nuo jotka niin urheasti ovat
vapauttaan verissä päin puolustaneet,
ovat taaskin päättäneet taistella ja
voittaa/ Tällä kertaa heidän taiste­lunsa
tulee olemaan vaikeaa ja ovat
he olleet pakotettuja'^ kääntymään eri
maiden työläisten, vieläpä kokonais­ten
kansojenkin puoleen avunpyynnil
Iä. Työläiset kaikkialla ovat Venäjäh
tovereitten vetoomuksiin vastanneet
lupautumalla heitä' tässä nälänhätä-taistelussa
tukemaan. Samoin on lu­pauduttu
monien eri maiden hallitusr
ten toimesta asettamalla erinäisiä :eh
toja: Vanankin Yhdysvallat,^ jota jos
inis bn nimitetty mailman vapaimmak
si maalai> /jon^ -ministerinsä' Hppverin
kautta asettanut ehtoja^ joiden täyttä
misellä venäläiset vaan ,voiv8t «dottaa:
sen maan apua. Joitakin kapitalistien
asettamista ehdoista OU' nejiv^tohal-litus
V hyväksynyt, mutta sen taholta
on nimenomaan Belitetty^ että Venä­jän
sisäisiin asioihin ei sallita sekaan-njittayan.,
• - , ,.
Miten pitkälle voidaan olettaa a-vustuksen
Venäjään nähden ulottu­van,-
samaten kuin senkin, missä mää
rin avustusta Venäjälle tullaan saa­maan
on; vaikea sanoa, mutta kaikes­ta
päättäen ollaan taipuvaisia usko­maan
tuosta nälänhätätilanteesta sei
vittävän samaten kuin muistakin neu
vostovaltaa vaikeuttavista toimenpi­teistä.
, . •
Työväenluokan olisi kaikkialla kat­sottava,
että nälänhätätilanne, jota
porvarit nyt käyttävät ratsuhevose-n)
ian,: ratsastaakseen sillä; neuvosto-hallltukBenlkumoön
ei tulisi tarjoa­maan
iloa kapitalisteille, vaan että
Neuvosto-Venyjä' tästäkin vaarasta
loistavasti suoriutuisi.- Joa porvari­en
vehkeily' tässä tulisi onnistumaan
olisi siitä seurauksena vallankumouk­sellinen
liikkeen ainakin hetkellinen
lamautuminen^ Älkäämme sallikQ si­tä,
vaan lähtekäämme kaikin voimin
tekemään jotain ' Neuvosto-VenSjö»
nälkääkärsivien alkamiseksi. '
Myöskin .meidän ' suomalaisina on
kiinnitettävä' huomiotamme venäläis­ten
toveriemrae kärsimyksiin. Totta
kyllä, että. me Canadassa- olevat suo­malaiset
olemme pienenä joukkona,
mutta pienetkin joukot yhdistyneenä
toisten kanssa samaa asiaa ajamaan
muo'dostaa suuri merkitykselliäeri ko­konaisuuden.
.Oli^i siis^suotava, että
silloin kun asia Canadan S.S. Järjes­tön
toimeenpanevan komitean esittä­mänä
keräyslistain yhteydessä tulee
S.S. Oslkstojen tai yksityisten tovereit
ten käsiteltäväksi, siihen kiinnitettäi­siin
kaikki mahdollinen huomio. JMfei-dän
täytyy osaltamme ottaa osaa sii­hen
tehtävään, joka suuresti tulee
vaikuttamaan proletariaatin. vallan-ksmosksellises
liikkeen voimistutta-fflisecn,
een eijasn, että fiallizsalla ve-nälMsten
tovereitten kantaa kärsi-mylsensä
yksin tuota liikettä vahin­goitettaisiin.
Työttömyyden kiusa
tulee eisI^'£30Festi - valvottamaan
keräyksen onnistumista» mutta sitten
kin me luotamme, että todelliset Ve­näjän
neuvostovallan ystävät ennen
kärsivät itse pientä puutetta, ennen­kö
sallivat yalbnkumouksen saavu­tusten
joutuvan vaaranalaiseksi. To­verit,
suomalaiset työn ifaskaan raa­tajat,
kohottakaamme auttava kätem­me
tovereillemme ..Venäjällä, avusta­malla
heitä runsaalla kädellä^
q ^ "
Maa@®iidiin^ hallinta -. ja
Canadan' maanviljeli-
' mmm w -• jain
Jo kahdessa maakunnassa, nimit­täin
Ontariossa ja Albertassa on Ca^
nadan Yhdistyneitten , Jtfaanviljeli-jäin
puolue (United Farmers) vallas­sa.
Monissa maakunnissa, kuten Ma-nitobässa,;
Nova Scotiassa ja New
Brunsvrickissa on mainitulla puolu­eella
enempi kuin kolmas osa maa-kuntäparlamentin
edustajista. Yleen­sä
Yhdistyneitten maanviljelijäin puo
lueen voima on taviattomasti kasva­massa.
Ennustetaanpa että setiraa-vissa
Dominionin vaaleissa tämä ta­lonpoikain
puolue valitsee enemmis­tön
päriamenttiin iä. tulee muodosta­maan
jonkinlaisen kokoomushallituk­sen./;.'
.
Tämä talonpoikain puolueen tavJEip
ton kasvu ja leviäminen on vissi merk
ki Cahadan yhteiskunnallisiefta olois­ta
ja eritoten heijastus maanviljelir
jäin asemasta «tässä maassa. Canadan
suunnattoman väestöenemmistön ase­ma,
; joka muodostuu maanviljelysvä-estöstä'
käy päivä päivältä yhä huo­nommaksi.
Pienviljelijät muuttuvat
yuokraviljelijöiksi ja;.palkkatyöläisik.
si suurnylkyreille, häviten maatiloil­taan,
keskivarakkaista ja. ennen verra
ten hyvi/itoimeentulleista maanvilje­lijöistä
tulee morketti-farmareita, ja
päri peräkkäistä katovuotta hävittää
heidätkin tilauksiltaan. Näin on laita
näiden ennen hyvinvoineitten pien- ja
keskivarakkaitten maanviljelijäin.
Homesteadi-maanviljelijöistä ja maa-laiapalkkatyöläiflistä
puhumattakaan,
sillä heidäh asemansa tahtoo aina-oi'
la alapuolella teollisuuspalkkatyöläi-sen
aseman. Yleensä Canadan maa-laisraatajain
asema alkaa käydä yhä
öieCamättömämmäksi. He ovat pank
kien, komissionilj[auppiaitten, ;: maan-viljelystrustien,
^ suurten tilanomista-jain,
kauppiaitten y.m..mitä säälimät
tömimmän ja häikäilemättömimmän
riistännän alaisia.
Tässä epätoivoisessa asemassaan
ovat he usein, katovuoden tai muun
sellaisen vitsauksen, sattuessa, ano­neet
valtiolta apua, säästääkseen per­heensä
ja karjansa katovuoden vit­saukselta
ja säilyttääkseen maatilan­sa,
fhuonon ajan» ylitse, toivoen et­tä
sitten taas koettaa «hyvä' aika».
Mutta Buurkapitalismin etuja ajava
hallitus ei ole kallistanut korvaansa
näi(bn farmareiden anomuksiin. Se
on 'antanut heidänkarjansa kuolla,
perheensä nääntyä, se on antanut näi
den malaisraatajain, menettää tiluk­sensa
pankeille tai maanviljelyskone-trusteille
veloista; se on antanut jat­kuvasti
suurten viljatrustien riistää
maanviljelijäin tuotteet mitättömästä
polkdunsesta ja astsnot xaotatie-komppaniam
nylkeä ja kiskos sitä
heissä 00 vielä ollut jäleliä.
Talonpojat canadalaiset talon­pojat
ovat suuttuneet ja menettä­neet
luottamuksensa vasboifain kapi-talistipuolueisiin.
ja järjestynyt 0-
maan poliittiseen puolueeseensa. Kyt
be uhkaavat ottaa kontrollivallan ta-mln
puolueensa kasiin. Mutta minkä
lainen on tämä puolue? Voiko se to­della
tuoda pelastusta Canadan maa-laisraatajain
asemaan?
Canadan maanviljelijät eiv|t ole
vielä. lookkafietoi^ia, siksi he ovat
turvautuneet reformiliikkeeseen, liik
keeseen, jonka tarkotus «on valvoa
kaikkien etua rehellisesti», kuten On
tarion farmari-pääministeri on usein
pubeissaan lausunut Mutta mikään
reformiliike ei.voi pelastaa sorrettuja
kansankerroksia, enempi maaseudulla
kuin kaupungeissakaan, sillä yhteis-kuntakehi^
s käy keskittymistä kohti
ja yhä suurempaa täydellisentymistä
kohti. Sitäpaitsi, maaseutu ei voi aset.
tua poliittisen eikä yhteiskunnallisen
elämän johtoon.. Tämä johto,kuuluu
kaupunkilaisväestölle. Sillä kaupun­geissa
asustaa nykyisen yhteiskun­taelämän
tietoisimmat ainekset, ny-kisen
yhteiskuntaelämän valtasuonet
sykkiyät kaupungeissa. Ja ainoastaan
valistunut ja luokkatietoinen, taiste­luissa
karaistunut ja kouluuntunut
kaupunkilaisproletariaatti kykenee
muodostamaan tehokkaan ^stustus-puolueen
johdon, jonka puolueen täy
tyy olla — ei reformistinen, vaan vai
lankumouksellinen.
Muutamat suomalaisten osastojen
jäsenetkin maaseuduilla ovat pyytää
neet meidän selostelemaan ja . suo-mentelemaan
eri maakuntien farma-ripuolueitten
ohjelmaa. : Me emme
ole edes yksityiskohdissaan tutustu­neet
näiden kaikkien maakuntien far
maripuolueitten ohjelmiin, mutta suu
rin pijrtein, tunnemme niiden, periaat
teet, tarkotukset ja pyraimysperät.
Ne ovat reformistisia, mutta samalla
perustuvat kokonaan yhteiskunnnan
kehitysvoimien ja yhteiskunnallisen
kehityksen suunnan tuntemattomuu­delle
ja siksi maanviljelijäin puolue,
huolimatta näennäisistä saavutuksis­taan
tulee epäonnistumaan maalais-raatajain,;
keski- ja pienviljelijäin ja
yleenSä työtätekevien talonpoikain
yhteiskunnallisen aseman paranta-mispyrkimyksissä.
Ja ..mistä syystä?
Siitä syystä, että kapitalistinen järjes
telmä voi tarjota hyvinvoinnin ainoas
taan suurriistäjille, pienriistäjätkin
se on jo tuommnut - « '
• Että maanviljelijät ovat nyt niin
huomattavana tekijänä Canadan por
liittisessa elämässä, johtuu kaupun-kilaisköyhälislön
takapajuisuudesta
ja kypsyraättömyydestä^ johtaa Cana­dan
riistettyjen väestökerrosten luok
kataisteluna. Canadan proletariaatti­kin
varu^autuu jo tehtäväänsä, mut­ta
sen liike on vielä kapaloissaan.
Mutta pian on se varttuva ja muo­dostuva
kaikkien Canadan työtäteke
vien väestökerrosten luokkataistelun
johtajaksi, puo&eensa kautta. Ja tä­mä,
ja ainoastaan-tämä Canadan luok
katietoisen kaupunkilaisproletariaa-tin
liike on tuova vapautuksen työtä­tekeville
maalaisjoukoillekin.
Alkuperäinen ammattiuniohismi, joka
syntyi käsiteollisuuden ahtaassa ma-ilmassa
ja jakoi työläiset ammatti-kastinss
mukaisesti, on menettänyt
kaiken yhteiskunnallisen pojansa ja
merkitykseiisä muuttuneissa tuotan-
.nollisiesa suhteissa, ollakseen tekijä
työn ja pääoman "välisessä luokka­taistelussa.
Teollisuuksien kes
kittyminen ja tekniikan kehitys on _
hävittänyt ammattitaitoa jatkuyastilS
ja työntänyt etualalle teollisuustyö- ~
Iäisen koneineen. Siksi nykyaikainen
suurteollisuus ei ole enään riippuvai­nen,
paitsi vähäisessä määrässä am-mattilaistyövoimasta,
vaan sen si­jaan
suurista teollisuustyöväen jou­koista,
joiden ammattikokemus ei tar
vitse olla pitkäaikainen.. Niinpä myös
kin ammiattiunioittbn menettäessä
meirkityksensä, ne taiste\umuodot mi­tä
ammattiuniot ovat omanneet, ovat
myöskin mitättömät, pienet erillliset
ammattilaislalcot eivät enään merkit
se mitään eikä niillä saada mitään ai­kaan.
Näin onkin konetekniikan kehitj^
ja tuotantolaitosten keskitlymmen,
johtoonsa ja omistukseensa nähden,
ja kapitalistista tuotantoa kontrollee
raavien riistäjäin liittyessä lujiksi,
trusteiksi, Itehtailijain liitoiksi jne
luonut välttämättömät edellytykset
ja väistämättömän tarpeen teollisuus
unionismille.
Kommunistit tunnustavat avonai­sesti
ja empimättä, että teollisuusuni
ot ovat tehokkaita aseita työläisille,
taistelussa korkeampien palkkojen ja
jyhemmän työpäivän puolesta. Mut­ta
samalla tahtovat kommunistit
myöskin peittelemättä muistuttaa et
teivät teolli^uusuniot yksin kykene
panemaan liikekannalle työväen taa­joja
joukkoja proletaarista kumousr
taistelua ja porvarillista yhteiskun­taa
vastaan käytävää taistelua var­ten.
TeoUisuusunionismi (sikäli kuin
se ilmenee puhtaasti syndikalistisessa
hengessä) tahtoo kieltää proletaari­sen
diktatuurin ja nevostovallan tar­peellisuuden
ylimenokaudella kapita­listisesta
yhteiskunnasta kommunisti­seen
yhteiskuntaan. Syndikalismi agi
teeraa sen sijaan teollisuuslaitosten
suoranaisen valtauksen utopistista te­oriaa,
selittäen että kun enemmistö
työläisistä on järjestynyt teollisuus-unioihin
eli «yhteen suureen uny)on>,
voidaan kapitalistisen valtion voima
kokonaan ylenkatsoa.
. Kuitenkin työväen luokkataistelun
kokemukset ja yhteiskuntarakenteen
oikea ymmärtäminen osottaa meille,
että ainoastaan'poliittisen vallan val­taamisen
ja työväenluokan luokka-vallan
perustamisen jälkeen vasta voi
vat vallankumouks-elliset teoIlisuu&-
uniot muodostua elimiksi uuden yh­teiskunnan
rakentamistyölle. Kaikki
sellaiset teoriat, että enemmistö työ­väenluokasta
voitaisiin järjestää «yh­teen
suureen ~ unioori» kapitalistisen
järjestelmän vallitessa, jättää porva­rillinen
valtio koskematta, perustaa
kommunistinen yhteisk. («rakenta­malla
uutta yhteiskuntaa vanhan kuo
ren sisälle»), on utopistinen ja taan­tumuksellinen,
kuten opportunistis­ten
«asteettainen kasvaminen sosia-lÄHETYSKULUT
OVAT SEURAAVAT:
2 40c. lähetyksistä alle-130.00; 50c. lähetyksistä S3n__«i„
s iähetyksisiä 140.00—$60.00; 76c lähetyksistä 860 Ofuli^A'?'*^:-
|- $100.00 26c. jolaiselta alkavalta sadalta liää. ' ^^"'^•OO. lii
IHidysvaltaln raflaa ostetaan.
Päivän paii^ain kuri^sL
VAPAUS
s Torontossa ottaa rahalähetyksiS vastaan tov, A . T. Hill ^'n » « S
s . fair Avenue. '^'i'7BeIIj.t
sfHiiriuiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiii^
^liiiiiiiiiiiiiiiisnuinuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiniiiiiiiiiiiiniiH
1 %.mm^mmm.^t^ M^m^f^t^Jz
- Meilla «n pienempi varasto myytävänä Wm, Riston kirioiH^™ 5
= rQmaania, Kaivannosta Hautaan. Kirja, joka ksittää i S £ 1 " ^ s'
= satatf sivua,'on muutamissa suhteissa hyvinkin mielenkiintoinM ^ r
= ylensä se on jännittävällä tavalla kirjotettu. Kirjan hinta laafJ! s
s koosta huolimatta on amoastaän $1.00. Tilatkaa osottella: •
I VAPAUS^ 1
S Box 69, Sudbury, Ont 11
liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiliriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiii
vät ammatti- ja teollisuusunioissa 0-
vat tavattoman tärkeät ja suurimer-kityksdliset.
Canadalaiset sosialisti­set
puolueetkaan eivät oleHähän men
ncssä vielä ymmärtäneet työväen u-nioitten
tärkeää osaa valmistuessa
proletariaatin val|ankumoukselliseen
taisteluun ja työväenluokan yhteis­kunnalliseen
yliherruuteen sekä sen
alaiseen kommunistiseen uudestaan-rakentamistyöhön.
Sosialistista pro­pagandaa
unioissa ei ole harjotettu
systemaattisesti, yhtenäisen, v keski­tetyn
ja luokkatietoisen johdon alai­sena,
vaan hajanaisesti, yksilöinä, yk
si yhdellä tavalla, toinen toisella'j.
n.e. Ei siis / ole vielä kokeiltu'jär­jestetyn,
aktiivisen propagandan ko­neistolla
ammattiunioissa ja työväen
joukkotaisteluissa.
Tosin on Canadassakin teollisuus-unionistita
propagandaa harjotettu jo
pitemmän aikaa sangen laajaltikin ja
suurella asianharrastuksella. Niimpä
tämä johtiko pari* vuotta sitten OB
U:n peri^stamiseen. Niin ankara isku
kuin tämä näennäisesti olikin vanhal­le
ammattiunionistiselle taantumuk­selle
ja sitä edustavalle virkavaltai-suudelle,
niin kuitenkin työväenluo-^
kan kokonaisetujen ja vallankumouk
sellisen liikkeen voimistumisen näkö­kannalta
katsottuna on sillä huomat­tu
olevan vahingollinen puolensakin
siinä, että sen kautta erotettiin edis-tyneimmät
ja luokkatietoisimmat työ
läisjoukot (teollisuusunionistit ja so­sialistit)
. Canadan ammattiunioitten
suurista joukoista ja'jätettiin heidät
taantumuksellisen ammattiunionisl-min
byrokraattien (G^persien, Moo
rien ja Draperien) käsiin. Niimpä
joka Searchwoodista, Ont, lähetti
meille / $1.00 pyytäen lähettäaääa
Hävittäjän sekä jonkun 25c kjijai, 1
tekisi hyvin ilmottamalla meille myös
kin nimensä ja. lähemmän osotteema,
Vapauden konttoni
lismiin». OBU m perustamisella ja yksinomai-
Luokkatietoisten työläisten tehtä- sella siinä toimimisella ei olekaan
saatu, eikä tulla saamaan aikaan sitä,
mikä meidän velvollisuutemme tjS-väen
liikkeeseen nähden on nimittäii;'
muodostaa siitä ja sen jäsenistöstj
vallankujmouksellisen köyhälistön %\
keen tukijajoukko. Siksipä kalHrien
luokkatietoisten työläisten tuleelda
hylätä puolvallankumouksellisten sya
dikalistien, samoin kuin ppportunisKä
ten sosialistienkin opit j a hyvähji
Kolmannen Internationalen toiseni
kongressin' kanta, nimittäin; osan»-,]
ton ammattiunioitten toimintaan j i j
työväen joukkojen jokapäiväisee» i
taisteluun, pitää alituilta yhteyttä ; k :
lä; järjestyneitten työväenjouklojti
kanssa, huolimatta siitä että he kiiii-'
luvat taantumuksellisiin ammattimi- i
öihin; ammattiunioissa on meidän vei'
vollisuutemme jatkuvasti ja säälimit;
tömästi paljastaa ammattiuniolttai i
taantumuksellisten johtajain metlrat, ^
vehkeilyt ja joukkojen petkutukset,.
ja harjotettava sen ohella väsymätöi'
tä propagandaa ammattiunioitteu
joukkojen voittamiseksi proletaarisen
•vallahkumoukseliisen liikk. puoleBe
ja kehitettävä unionistiselle liikksel-le
kyvykkäitä ja luokkatietoisia toi­mitsijoita
ja johtajia.
Älköön millään muotoa tulkittako,
että ammattiunioissa työskentelen!-
ja
(Jatkoa N:roon 79) ^^[J;^
TYOUISSAHKARIT. ) A I ' .
Suu hymyssä, kuin karkeloon käy toiset, astuitte
päm kivääreitä murhaajain te käsi kädess, oi.
Niin ylpeinä kuin sankari, jot' oottaa seppele, ,
te vartositte kuolemaa, kun pilkka pöyhkäin soi.
Mit' aattelitte, tunsitte te pyssyn paukahtain?
. Kaikk* entinenkö eessänne kuin tovin taulu vain?
Kaik* iloitenko kannoitte te kirot mnrhaajain,
näin kokeneet kuin oisitte vain auvot unelmain?
V
Täit* tiedän, että jookosa myös niiden unelmain,
joit^ ilmi loihti lempenne riehuissa taistojen,
oi* ihan|n ja valtavin unelma saada vain
yhteinen hauta sankarten, jos tie vei tuonehen.
Ja seistessänne tiedän sen — ees* iäisyyden yön
te rinnoissanne tunsitte vain onnen autuaan.
Pois olihan kaik* ahdistus, kun kuolo päätti työn,
jä lupJjukset ylvähät, ne täyttyihän nyt vään.
Ja hymyten niin kuolitte te käsi Itädess*, oi,
ja yhteen vuoti verenne punaisna pulputen.
Ja pilveen piili aurinkp, vaan kevättuuli Boi:
Ma kuolostanne kauniista, oi urhot, laulelen *
Sa Suomi sorja, kurja maa, jo etko ymmärrä,,
vam että parhaat lapseni näin kuoloon käydä voi
ja ett* on heidän voitto, nyt vaikk* ui )ie veressä,
sill' elo itse urhoikseen se heidät aateloi.
Ma sauvahan oon tarttnVa j|a'j»yhiin pyrkivä.
pon käyvä, kussa Golgata on työlaisurhojen,
ja hurmeisesta hiekasta sen kummun etsivä,
mi muistuttavi tQi?tänne, töist' aatteen urhojen.
Ja väsyneenä pään ma taivuttava öoa '
ja kummultanne noutava uljuutta uutta näin
ja jälleen vaiti hymyillen käyn niin mä taisteloon,
käyn mainetöihin nskaltain kuin t^n-pystypäin.
Mutta ruotsalainen runoilijatoveri ei tietänyt,
että tältä valkopyövelien uhriksi joutuneelta paris­kunnalta
jäi jälkeen pikku punikki, parin vuoden
. vanha poika; muuten olisi tämä varmaan myös saa­nut
häneltä säkeistönsä. ' '
Tälle tulevalle vanhempiensa kostajalle on suo­malainen
runoniekka sen sijaan laulanut.laulusen-sa.
,
Kas tässä: •
erän kalleimman uhriksi kantein
ajan alttarin* ankean. -
Taru kertova on miten julmurit '
sukukuntasi sortajat kurjaa,
miten kahleita'kantoivat sankarit,
tuta tuskaa saivat hurjaa
tai vanhempaisi lailla ^
elon oikeutta vailla
manan maille he häädettib. ' **
• f
»-«••.•V.
•••Sf-.'
'5::
KOSTON PERIJX.
t.
Kova kohtalos, piltti sa pienoinen,
niin nuoraahan orvoksi <jäit sä.
Ajan melskelsen, verihohteisen,
perituirmion luokkasi näit sä.
Oli nuorna ja kauhu sun saattos:
Budet valkoiset raateli taattos
ja äitisi armahan.
Verin värjätyt kunnaat Tampereen
sun rakkaimmistasi puhuu,
työn urhoista aikahan vastaiseek
punapaadet hurmeiset huhuu. - «
Taru kertova on miten ylhä
oli sankarikuolema.jylhä
sun työlSisvanhempais»
Käsi kädessä kuinka astuivat
tulipotkia vastaan he innoin
ja kuinka uljaina kaatuivat
he vertavuotavin rninoin
elon luokkansai^lunnaakfii antait»,
:-; V . . . . . . , I
Vert' tihkuva, kaamea on taru tuo,
joka vainovuosista haastaa, '
kuvan synkän se-vaiheistÄs.vaikeista'luo,
joka työläisrintaa se raastaa,
vaan tulena sua se hiiltää,
jota miero ja orpous viiltää, -'
jota huuhteli hurmevuo. •;"
Sotaklitsuna kaikuen sulle se soi,
Vefi^elasta muistuttaa se.
Se maksa ja tee tili tuikea, oi«
Jkoissortajavaltasalaase! '
Isas, äitis poikana vartu
ja työläisurhona tartu \^
aa kalpahan kostajana
kestänyt ankara luokkasota työväeltä uhreja vei.
Järjestelmällisesti jatketulla tovereittemme joukko­teurastuksella
on Suomen valkoinen lahtarivalta ai-van
kuin koettanut hermoja järkyttävällä räikey-dellä
osoittaa kaikkien maiden työväelle^ mikä kos­ton
hurjastelu heitäkin voi uhata, jos he ei^t heti
valtaan päästyään pane oman maansa porvaristoa
rautaisen diktatuurinsa alaiseksi, vaan noudatta­vat
sekä vapaina että vankeina olevain luokkavihöl-listensa
suhteen samallaista herkkätuntoista ihmi-sellisyyttä,
kuin meidän vallankumoushallituksem-me
Suomessa noudatti. Paitsi joukkoteurastuksia,
otti Suomen porvaristo alun pitäen kostokeinonaan
käyäntöön myös vankien tappan^isen nälkään. Se
on nähtävästi jumalata pelkäävän monarkistisen
osake-yhtiö-pääoman hekumallisin ta joukkokostba:
Työläisiä tapettiin kaikkialla, tapettiin kuin!%
niineja, tapettiin sellaisia, jotka olivat tarttuneet
aseisiin, mutta tapettiin myös tuhansittain muita,
tapettiin yksinäisissä maalaiskylissä, väestökeskni-sissa,
kaupungeissa. Kokonaisten kuukausien aibit' |
ei yksikään järjestöihin kuuluva työläinen ollut var­ma
hengestään ,ei varsinkaan luottamushenHlö. Ki^ •
ka koulupoika, ylioppilas, pappi, porvari tahi maas-pösö
tahansa oli oikeutettu muriiaamaan työlaisi
Tuhansia tragedioita on näytelty yksinäisillä sali-mailla,
jolloin valkosudet ovat tulleet ja muitti
mutkitta vieneet viimeiselle retkelle: metsänreu­naan,
köyhän perheenisän tai pojan tai molemnat.
Mutta jylhimmät murhenäytelinät, taivaaseen asS
kostoa huutavat kauhuesitykset suoritettiin kuites'
kin väestökeskuksissa sekä seuduilla, missä suurefr
kaiken rikkanden luojia ja oikeita omistajia, nyt van
gittaina nälän kouristuksissa vääntelevät, sinerty­vät
ja toinen toisensa jälkeen henkensä heittävät
niin sStä nähdessään hieno. osalcepääoman 'valtias
psrh^tnten sulattelee rasvojaan, Idihoittaa ruo^alia-luaan
ja nanttu yliiu^imälisestä Va1lastaan.:„ iNaat-
VASXmm TERRORI:
VIiRlIÄYLYt.
Mielenkiintoisessa ataalyyisissaah «Vallankti-mirtlksen
koulu» •läuduu toveri O. V. Kunsinen, kos-
Icetellessaan Suomen ludkkasodati jälkeistä aikaa,
m.m. näinikäfint y
«He (pöirviarit) '^fVöt sen (örjaVoudin) paikan
ja ruoskan käteensä. Eikä koskaan maailmassa ole
veristä örjanruoskaa sen katälemmälla pedonhimolla
ieilutettu, kuin Svinhufvudin voutikauden aika­na
Suomessa on tehty, herkeämättä päivästä toi­seen,
nyt jo kuudetta kuukautta. Suomen porvaris­ton
koston hekuma on vallankumouksen jälkeen
-vaatinut suuremman määrän kuolonuhreja turvat­tomista
vangeista, kuin niitä koko kolme kuukautta
kun työläiset, jotka ovat ylpeinä tunteneet olevansa pia punakaaAibisgonkkbja: saatiin vangiksi.
1.1 a»-1 . «monarkistisen osakeyhtiön» lihamyllyt rouskuttfr|
livat. kokonaisia vuoria työläisruumiita, siellä val-|
koi^t pedot valtoinaan piehtaroivat työläisveresUj
ja-niljassa. '
.Niin; näkä onni; Ätä löytyy rukemattomia
w . . ... - . ^ v . ^ » V • - - den,pöyristyttäväin joukkomuriiain silminnäkijoii»
tu mm liiaksjtan, etta siksi kertaa miltei unohtaa— ja senraajiar jotka ttse ihmeen tavalla oyat säästj- 1
kötenltoikkihtiyarit—ettäeSväätyövoimaaenää neet joutamasta valkoisten verikoirien ihmisia»' |
tal!ritaankaan, kstaBes joka yksit^kapitali^, Jtu- nalkäisun hampaisiin. Onni siksi, että näiden>
ten:vapaaherra l4ndeT, iaralitn» InimalastB nahdes- pausten kuvaajilta säästyy kaikki vaiva lähteä h»^
*aän tilojensa 3äi telitaittensa jäävän työvoimista ' " "
naivan Iqrlmille, Bänvo iol»mel(feen totuuden: <
M - * n i4inniatonta>, sekä Itehottaa srin^^ ^.,.....„„^„ « « « o » « » »v».- -
%ia ammattiveljiään soure-mpaan koltuumsuuteen ialtI^^"ki^"TO5ofeter"i^cättömistä verit?-
K^stonnautinno^». i 1
Min.
Edessäni on valtaisa valkoiäten "veifihelEUmasta
ipiihtiVa todisRisainehisto, ja sen nojalla saa todel­lakin
sen käsityteen, että porvarit jo luokkasodan
aikana — omalla alueellaan v - -mutta varsinTtiii sen
jälkeen hullujen koirien tavoin -raadelleaaan vai-
'-taansa joutunutta työväenluokkaa tykkänään unoh­tivat,
«ken pitää rikkaat leivfesä».
"haUemaan mielikuvituksen maille, missä fisiniin^
punt estäisivät näkemästä koko kauhujen korrej-rikkainkaan
fantasia ei kykenisi luomaan ky"*'
oista.
Saadaksemme äis ionkun&iienkäSTBsty^-
nJistä ^tustukaamme,tässä vain joihinkin nm^
olleiden kuvauksiin. h.-i5L'«t
Alkakaapme vaikkapa* Vaasasta, missä^J heti
ewäätt olleet lainkaan aseissa. Täällä vanptume^
kans^IäiKodan alussa paljon työläisiä ^'^
siä sotÖaiiaj joita alettiin vähin erin JJ
hiljaisuudessa jonkbttain teloittaa. Tarkoitus^
Nähtiin, ettei oUu kaikunut \fcunroaie korville etteivät muriiat koskaan tulisi päivänvaloon.
saamatuoleistajapoTVarillisissa sanomalehdissä an- takia tapahtuivat teloitukset öisin
netut suorat kehoitukset murhiin. Turhaan, eivät Ampumisen jälkeen sidottiin uhrien ia&om
kirjailijat sellaiset kuin Jnhani Aho,. Ilmari Kianto ja ruumiit upotetöih jään alle. 'Eedetäänpai
y.m. olleet ärsyttäneet lukijakuntansa, porvarieläi- useita oliä upotettu, elävänäkin^ , ,
•mistön alhaisimpia'»riettejä. (Jaitlskee*t »i=)