1954-08-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m Sipi p i i m te ISIS sm m» i ^l^^lfruZ', i t-auan^aina, felöfc 2a p, — Satu?day, August 28,,105* PAUS (UUBMJKtti — Xodepesideoi Ubor taUUbetf Sfor. e, m ? . AuUM^lEed M «eooad ciM» sMlt bgr^ftitnDiet' OfRoe DQjartafjrt. OtUva. Pub- Jötfied tbrioe vie^yf 1tK»d*7s SUdisbias Company I M ^ at XOD-KS JBm B i . W« Sttdba^, O D l , Canada. TeIepboii«a; Sn>. Office OB. 4-^264 mmiai Office OB. 4-4266. Ifaa&gex XLBvlaä. £ditorW.JEklun(L Mailing «iMrei»; Bo» flg, BvObtxrr, OMuto. iidvextJsing; » tM «fiplicaäSS TratMlatloD f « e of cbaigft. . YtapmOoSmmi 1-^9X0 »Vk. 430 Eisenhoiver ei käyttänyt veto^ikeiitta Viime tiistaina tiesivät uutiset kertoa, että Denverissä kuuden v i i kon- licsäloniallaoIeva^^^^^^^^Y^ on alle- :(irjoittanut kongrefsin h>väks3r-niän '"kommunismin^ kontrojlilain". [J„ ^Ml.'i.'Jpsi^>^^ täi^ä antaa hallitukselle ja sen asiamiehille oikeuden ' "'"^fciikkien edistysmielisten järjestöjen lakkauttamiseen j a murskaami-f : '''^''^> seett^silla verukkeella,'että niissä on kommunisteja ja että jollakin , ' ' * (ayallä, tukevat ja avustavat kommunistista,toimintaa. X'}^-. 7""'-' " Erikoisesti on laki suunnattu unioliikettä vastaan, koska se mää- . j,^, rittelee laittomiksi tiniot, joiden johtopaikoissa on kommunfsteja. Se ' ^ jäljittelee, täydellisesti, kuten Daily Worker sanoo, 'Hitlerin aikaista ' 7 ''taksan lainsäädäntöä. " " , Yhdysvaltain kansa ei suinkaan vastaansanomatta antanut hy- ' vak^ymistään Iälle maan perustuslakia ja suuria vapausperinteitä ""^."joufekaavalle laille. Vaikka se koetettiinkin ajaa lävitse mabdollisim- , ' man pikaisesti; niin kehittyi vastalausetulva suorastaan valtavaksi; Sel-^t ' r/A.^ ytaenkin suurporvarkton äänenkannattaja kuin Xew York Times jou- A . ^ , ^ »lvi myöntämään, että lain hyväksyminen kongressissa aikaansai "suu^ <ren rauhattomuuden". T/. J Vaikka presidentti Eisenhovirerille lähetettiin tulvimalla vaaiimuk- ^ sia^^ttä hän käyttäisi yeto-oikeuttaan, ei siitä ollut apua, Eisenhower J i r": osoitti tämän USA: n perustuslakia loukkaavan lafn vahvistamisella i^.ofevansa:MiKTarthylai^ta'fasismia yhä laajemmass maan pyiliiyän suurkapitalistiryhraän nöyrä palvelija. ' VS.\:n sotabullut suurkapitalistit ovat saaneet tahtonsa lävitse, muttät^ypittaneet sillä vain entistä laajemman kansan halveksjimisen J a epäluottamuksen,- SVNTYAAÄ- PÄIVIÄ jobu Vfetor JUt?» Torontosta «aa» vuttaa ik. SI vai 70 vuotta, HefldJ Mänty Torontosta saavuttaa tk. 31 pnä 6a vuotta. John Lankbonen, Sudburyn van. hainkcdissa. tiyt^ buomenna (sunnuntaina) 81 vuotta. Mr», Olg» Joronen Sudbutf^ta saavuttaa huomenna 75 vuotta. YhdymnjiB omaisten ystävien on- PakoIIineii asevelvollisuus X , . I . -^i- ^puuhan takana ovat rajantakaiset Wall Streetin miehet, jotka btuvat "i ^ hallitiistuoTeilla ÄVashingtonissa. Asia on nähkääs siten, että canada- Canadän iLegionan taantumjiksellisten johtajain ja maan sotaherrojen keskuudessa on viime aikoina lyöty aika tavalla rumpua pakollisen asevelvollisuuden puolesta ja kaikki,merkit viittaavat siihen, että tämän Canadan kan«an hyvinvoinnin ja etujen vastaisen Vähän toista vuotta sittex» a ^ i c i r - Joitettiln sopimus st^toimlÄffSopet- KozeasuL^! Ratthantahtoiset l-iltansat arviokat sotäiplmien looBnu^iif^ Ko-rea. «,sa raohaavobnlen /smitelcsisaavu-tuIcseluL Aselepo ei ainoastaan luonut rSioifsaakajualleiirattf^^ Yhdymme ja y«ay«n on- lansalllsen ybdlstjmi5en nittejuihla näiden merkkipäivien joh- ^J^^^^* ^ '^^^ dosta ja toivomme kailalle veteraamainen askel kansäinväUsisB» suh-neille hyvää vointia Ja terveyttä. Mitä muut sanovat laiset pojai^ vieläpä tytötkin, olisi saatava vuodattamaan vertaan ja c^';'/^;ku6Ieniaankiny W maail- ' manherruuden puolesta. , Canadan Xegion^n edustajakokous saatiin äskettäin siinä määrin ^ punotuksi näihin Wall Streetin suunnitelmiin, että se ryhtyi vaatimaan jonkinlaa^uisen pakollisen asevelvollisuuden aikaansaamista Canadassa koska pakollisen asevelvollisuuden väitetään olevan eduksi - maan nuorison kaikinpuolista ryhdistymistä varten. Toisena väitteenä . asevelvollisuuden puolesta sanottiin, että se tulee muka halvemmaksi , ja kolmanneksi todettiin, että Canada ja Islanti ovat,ainoat Pohjois- Atlantin' sotaliiton maat, joissa ei ole käytännössä pakollista asevelvollisuutta. Lopuksi tietenkin väitettiin, että Canadan maanpuolus- "tusvoimat ovat muka riittämättömät koska maan sotavoimiin ei saada : , tarpeeksi miehiä ja naisia vapaaehtoisuuden perusteella. . (Mikälr tämän* maan nuorison ryhdistyminen on kysymyksessä on ensinnäkin todettava, että sc' e l ole koskaan ollut vilpittömässä mielessä tämän (naan hallitusmiesten eikä vallassaolevan luokan sydämellä. Siitä'on mainiona esimerkkinä se kielteinen suhtautuminen ^ ^ valtiovallan taholta mitä on osoitettu todellista kansanomaista ama-fööriurheilua kohtaan ja minkä johdosta tämän maan edustajat eivät ole kunnostautuneet kansainvälisissä kisoissa sillä tavalla kuin olisi syytä edellyttää. Toisen maailmansodan aikana ja jälkeen tehtiin tässä suhteessa tosin vähäinen aloite muodostamalla liittoyaltion hallituksen yhteyteen erikoinen fyysillisen kuntoisuuden neuvosto, jonka käytettämksi annettiin jonkin verran valtion varoja, tosin vain rniltei näkymätön vbiukkanen kun sitä verrataan niihin tuhansiin mii Jooniin dollareihin, joita on sen jälkeen käytetty WaU Streetin ja Washing-tönin sodanlietsojain suunnittelemaa uutta suurteurastusta varten. Mutta sen jälkeen on peräännytty tästäkin yrityksestä ja tämän maan . pääasiass ja suuria voittoja tavoittelevan urheilutoiminnan varaan mikä on ollut ja on yhä edelleenkin vallalla tässä maassa, Sitten on vielä todettava, ettei sotapalvelus, sen pa^ .v3r:>remmin.pakoUinen kuin vapaaehtoinenkaan, ole niissää s^;:/ nuo-s rison ryhdistäjä, vaikka meille alituisesti tyrkytetään sellaista käsitystä'. 'Paljon paremmin kykenee sen tehtävän suorittamaan kansanomainen j a laaja a m a t ö ö r i — ja se tulee luonnollisestikin ? »myöskin paljon halvejpmaksi veronmaksiijille, Sota j a sotapalvelus ovat johtaneet, nuorison ra£ turmeltumiseen kuten on saatu tämän tästä todeta niistä uutisista, joissa on kerrottu sotilaiden suorittamista, murhista, ryöstöistä ym. rikoksista. Kun väitetään, että pakollinen sotapalvelus tulisi maalle halvem- : maksi kuin vapaaehtoinen, on se merkkinä siitä, että pakollisen aseveU vollisuudensuunnitteluihin sisältyy myöskin se, että aseveU ^^^^^^^^ • o^ paachtoisille sotilaille. Meidän mielestämme ci sotilaille makseta nykyäänkään riittävän Jiyvaä palkkaa multa tuleville asevelvollisille i>/p mikä merkitsee sitä, että nuoriso pitäisi saada miltei palkattomalla asevel- , v W ^ varsin huomattava: osa maan sotaan A' a l - ^v^:: m nuorten ^ t u l i s i vielä iihrata verensä alttarille. Olemme varmat, että tämän maan isien ja äitien, samoinkuin nuortenkin,'Yniltei yksimielinen ^vastaus on tässä asiassa kiel- «> teinen. Jos Pohjois-Atlantin sotaliiton kaikissa muissa maissaon käytännössä pakollinen aseAxIvoHisuus; paitsi ei Canadassa Ja Islannissa, n • v, ei se luonnollisestikaan ole millään tavoin vettä pitävä väite,pakolli- ^^:^,^v; sen asevelvollisuuden puolesta. Jos näissä maissa ollaan siinä määrin K;valmiita tai pakoitettuja puolustamaan Wall Streetin maailmanvalloi-rj? • tussuunnitelmiai että tarjotaan nuoren kansan lihaa -jar verta siihen x^Jcäytettäväksi j a jos näiden maiden vallassaoleva luokka on aikojen r-vkuluessa; onnistunut masentamaan kansan vastarinnan siinä määrin, - että se albtuu pakolliseen ja miltei palkattomaan asevelvollisuuteen niin ei sen pidä välttämättä merkitä sitä, että Canadan kansa ja nuoriso pitäisi alistaa ja masentaa samalla tavalla. iMe emme h?ilua If}^;^ , J > sellaista, on varmaankin Canadan känsän miltei yksimielinen vastaus •ffet"'^ \ moisiin.väitteisiin. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö Canadan 'kansa ja sen nuoriso olisi valmis puolustamaan maataan siinä tapaukr '^^^fia, ettäse joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, a l u t t a Canadan rajat -eivät oleJReinillä ja muualla JEuroopassa, eikä. myöskään Koreassa, irjossaJämän maan pojat ovat olleet vertaan vuodattamassa yhdysval-; Ä^^Vv, f ' talaisensota- ja hyökkäyspolitiikan puolesta. MUKAISTAAN JklVLLI NUOLEE Kansanpuolueen lehti Etelä-Suomen Sancmat kirjoittaa USA:n kommunistivainosta: "USAsia ollaan siis, kansanvaltainen Ja laiUIien yaltio- ja yhteiskunta-järjestymän puolustamisessa, joutumassa samoiile linjoille kuin mm. meillä Suomessa 30-luvulIa. Meillä keskusteltiin silloin paljon demckrai tian itsepuolustuksesta ja oltiin sitä mieltii, että 'os voimassa olevaa valtio ja yhteiskuntajärjestystä lÄikaa kumousvaarai äärimmäisten ; ainesten taholta; on xjaiden:hillitsemiseksi;ja^ kurissapitämiseksi pakko ryhtyä jyrkkiinkin vastatcimenpiteöiln., Tällöin oltUn kyllä kansanvaltaisissa ja vapaamielisissä piireissä selvillä siitä, että nämä toimenpiteet kuten esim. ksmmunistipuohjeen^laittomaksi j u listaminen, olivat periaatteessa ja s i nänsä demokratian fvastaisia» mutta niitä pidettiin voimassa olevan valtlo-ja yliteiskuntajärjestykscn turvaamiseksi välttäroättdminä." * • • TOTUUS ON ITSEPÄINEN Samasta asiasta sanoo Työkansan Sanomat: •TDiplomaattiset tappiot, nykyisten satelliittienkin yltyvä napina; lisääntyvä eristyneisyys; ja syvenevä talous-, pula raatelevat Yhdysvaltain hallitsevien piirien hermoja. Mitä tehdä? • Tarjolla on ollut^eäesmennecn Hitlerin 'kohottava" esimerkki: Kommunistisen' puolueen ^kriminalisoiminen, jotta päästäisiin icriminalisoimaan "kommunistisina" kalkki järjestöt ja yksilöt, jctka vastustavat rikollisia sp. taseikkailuja, fasjstistä diktatuuria ja kansan elintason polkemista. Hitlerin tie innoittaa näitäyTvapaan maailman" johtajia: Se vei korkeall e . . . " Asuhlörakennus^ suunnitelma myös Ottavrassa Ottawa. — Täkäläisen unloiden kes-kusneuvoston presidentti:. Leslie Wis-mer on ilmoittanut, että TyÖnjÄlvän jälkeen pannaan täällä käyntiin uusi asuntorakennusuunnitelmaV johon keskusneuvoston lisäksi •osallistuvat Ottawan kaupunki ja Central Mort-gage and Houslngf Corporation, Tar-koitiiksena on rakennuttaa \44kaksir kerroksista asuntoyksikkiÄ, joiden kustannukset ovat noin $10,000 kutakin yksikköä kohden. Hankkeen toteuttamista varten perustetaan erikoi-, hen yhtiö, joka jakaa enintään vissin määrän voittoa osakkailleen. Kaupunki saa tonteistaan osakkeita yri^ tykseen ja 90 prosenttia tarvittavista varoista saadaan 40-vuoden kiinnitystä vastaan CMHC:lta. Suunnitelmat edellyttävät, kolmen makuuhuoneen asunnosta;: perittävän vuokraa 58 dollaria kuukaudessa ja vuokralaisilla pitää olla vähintään 2,784 vuositulot eli neljä kertaa'enem män kuin vuotuiset vuokramaksut. Kysymyksessä sanotaan olevan kokeiluyrityksen jä jos se onnistuu on tarkoituksena aloittaa myöhemmin uusia samanlaisia i yrityksiä asimto-pulan Iteventämiseksi pääkaupungissa. Suunnitelma edellyttää että sen avulla voidaan myöskin todistaa käytännölliseksi asuntojen rakennuttaminen talvisaikaan, Jolloin huomattava osa rakennustyöläisistä on työttömänä. Kun rakennukset ovat tullaet täydelleen maksetuiksi 40 vuodessa, jou-; tuvat ne Ottavan kaupungin, omai-suudeksb ja mahdollisesti purettaviksi koska ne ovat siihen meimessä arvatenkin ränsistyneet ja tulleet kaikessa teissä vallitsevan Jännltyksen4ieiken-tämistä kohden. , • - w "Aselevon solmiminen' Soreassa". — kirjoittaa 'T>ravda" — "osoÄti sel- : västi, että nykyisessä kansainti^es-sä tilanteessa ainoa oäEea ja mahdollinen keino ratkaista kiistaiorsymyk-r, siä on asianomaisten' puolten ^välinen neuvottelu; Neuvotteluina voidaan ratkaista kalkkem v^eimpia: kansam-välisiä probleemeja, kunhan<*dtt hyvää tahtoa ja pyritään ottamaan^huo-mloon osapuolten edut. Uatena todisteena sUfä, ai» by- Tän tahdon v^tjKosa i^fldaan neavQttdoin päästä sopinulkseen Ja ratkaista <ärbd(ä yielä avoinna olcTXa kansainvälit, fmselnda, on Genevessä tehty sopinras'/ibido- Kiinassa käytyjen sotatoimien lopettamisesta Ja raahan palantu-misestaJ?^ Korean kysymys oltaisiin Geneven nuevottelussa voitu ratkaista 1 yhtä menestyksellisesti. Neuvostohälitus, samoin kuin. Kiinan Kansantasavallan ja Korean Kansandemokraattisen Tasavallan halUtukset, tekivät Genevessä osaltaan kaikkensa, jotto Korean ongelmassa oltaisiin päästy menestykselliseen ratkaisuun: Mutta Geneven neuvottelussa ^ei tässäl kysymyksessä kullienkaan ^^avutettu me- 'nestyksdlisiä ' tuloksia eräiden, valtuuskuntien ^ ja -erisikädessäsT^^ vatuuskunnan aiheuttamien esteiden takia. "Izvestija" kirjoittaa: "USA:n ja eräiden muiden *sota- -toimiin Koreassa osalUstuneiflen valr tioiden edustajat hylkäsivät Jlman minkäänlaisia'perustelujaa kaikki Korean Kansandemokraattisen,Tasaval-lan ja Kiinan; Kansantasavallan; esit- ,tämät-ja7Neuvostolllton. kannattamat oikeudenmukaiset ehdotukset.tvaikka näiden ehdotusten toteuttaminen olisi, johtanut niin kansalllseenryhclisty-miseen kuin rauhanselvittelyjen lopulliseen päätökseen Koreassa Aasian ja koko maailman rauhan -eduksi." ^ Amerikkalaisten. edostajtenVGe- - nevessä..ottama asenne osoitti^ että t USA' TXtUl^ käy W » t neui«B«rina . . kansanvastaisen Syngnian,^>q;heen komennon ulottfunisefcsi myös Pohjois-Koreaan -ja ^saavnttaak- : seen näiden neuvottelajen; avulla Koreassa sen, mitä he eivät;.py5- tyneet saavuttamaan/sotatoIniiiL; "Izvestija" sanoo: *"iatä osoittaa sekin, etta hypättyään kaikki ehdotukset. Jotka olisivat suoneet mah-. dollisuuden lopulUsesti splvittaa»^Ko-rean, ongelman 'USA ^ei hyväksynyt liioin Neuvostoliiton, Kiinan Kansantasavallan ja Korean Kansandemokraattisen v Tasavallan valtuuskuntien ehdotuksia, että Geneven neuvotteluun 'osallistuneet valtiot sir toutuisivat olemaan ryhtymättä minkäänlaisiin toimintoihin, jotka saattaisivat vaarantaa rauhan säilymistä Koreassa." Sodan päätyttyä • Korean kansan suoritettavaksi nousi valtavia tehtäviä maan kansallisen yhtenäisyyden palauttamisen ja: ; kansantalouden kunnostamisen iBilalla; Ptrfijoi^-Äo-^ reassa näitä tehtäviä toteutetaan menestyksellisesti. ::"Pravda" kirjoittaa: "Nojaten Neuvostoliiton ja: kansandemokratian maiden apuun Korean Kansandemokraattisen ^Tasavallan työtätekevät' kamppailevat Korean Työnpuolueen johdolla sankarillltestii sodan vaurioittaman kansantalouden kunnostamiseksi. Tehtaat kohoavat raunioista.- rakennetaan uuia asuintaloja ja maataloutta saatetaan'kuntoon. Pohjois-Korean jokaisessa'kolkassa, kukoistaa elämä ja luomistyö." Etela-Koreassa näemme kerrassaan: toisenlaisen kuvan. "WashingtonJsta siunauksen i saavien eteläkorealaisten viranomaista politiikka; ~- kirjoittaa Tssviestija*' ei nilesään määrin tähtää' Btflä-Korean. talouden kunnostamiseen', eteläkorealaisen ^ökänsan raakaan aseman parantamiseen tai toimeniTiteisiin; ^otka edlstjlisivät ISo? xean kansallista ybdiistsrmlstä. Nii4en politiikka tähtää sotavalmistäuihin provokatoorisen 'retken; aloittamiseksi maan pohjoisosaan." "Pravda kirjaitiaa: . "Samanaikaiaeslj. .kim' ISsatm Kansandemolaaattinen ;.<Tas9val- .; i» pyiMi. jtohdotamu kjrsymyluen lopoUisccn raohalll-seen seTvtttelyyn Ja maan: kansal- : .lisen (jbtenäisg^ydm seen.:ihermtafcatstfn-fwntlcn:til yl- ' lyttämänä Syngman Rhee snnnnit- 'a 'tdee a<^;wntiiitftym.,:llfp^S»^«f^ff.-. vielä 15—^0 'disisioonaila jr^tmistellen notta" agressiota," Kukaan el voi enää epäillä, mikä <dl amerikkalaisten edustajien 1 tarkoituksena Genevessä;.kun he estivät- Korean problemin »lopullisen, ratkai-r semlsen.' "Näemme samaisen surulU-sen ' kuuluisan 'voimapolitiikan', — kirjoittaa iBa-asnaja Zvezda". — Y h dysvaltojen häpeälliseen: epäonnistumiseen päättyneen Korean sodan opetukset-eivät nähtävästi ole opet-: taneet r mitään tikoille; He edelleenkin' pyrkivät so-. taseikkailuihin ja haaveilevatenti-; seen tapaan voivansa tyrlqrttää A a sian kansoille tahtonsa aseiden voi^i-maila.' • Näissä'hyök^yshenklsissä: suunnl-r teImfesaanHUSA:onvaraimut Etelä Koreahe erikoisen aseiman.:'Sijaiten lähellä Kiinan Kansantasavaltaa K o rean niemimaa muodostaa Yhdysvaltojen sotalaitokselle houkuttelevan astinlaudan. -Ja nykyisissä oloissa, kun USA:n "liittolaiset" yhä useammin kieitäytyvät toimittamasta ty- 3 ^ eri laatoisfa autoa valmistettu täUä mantereella Toronto, — Täällä avatussa Canadan karsalJisessa näyttelyssä on myös- Smokak amerikkalaisten sotaseik-.^km l^^jr^^^^^f^^^f^^-j^ taauim toteuttamiseen., ^7^^T.!!TtT.^i^^^^^^>^ Uhm marionettf-anneija kiinnostaa J?-*» ^ vaihtelee J89S Pariisissa MK» marumKiu. a^^uci;* «««xu» yaJaöiftetusta Ddabaye-aatpsta viio-amerikkalalsla. kenraaleja yhä enemmän," ' ^ Sorean tilanne, jota luovat poiminnallaan amerikkalaiset hyökkäyshen-kiset piirit. janiiden syngman-rhee-laisetapuritei voi oUa. huolestuttamatta niitä.'jotka pyrkivät rauhan; ja kansojen ..turvajjisuuden-takaamiseen Aasiassa ja kaikkialla maailmassa. "Izvestija" kirjoittaa: "Tällainen tilanne ei> suo Korean kansalle mahr dpUisuutta levollisesti: tehdä^ rauhanomaista työtään jase vaikeuttaa kansan : ybtecnliittymjspyrkimyksen- toteuttamisen mahdollisuuksia. Korean naapurimaat eivät voi pitää rajojaan taittuma niin Rheen: kopla Was]iinstonin yilyttämänä kalistelee aseita ja uhkaa sotatoimien ~ jaticamisella. USA:n politiikka Korean suhteen luo keinotekoisesti jännitystä kansainvälisiin suhteisiin, jonlia' oleellista lieventämistä kalkki rauhantahtoiset kansat vaativat." Korean ongelma vaatii ratliaisuaan. de^i^ Ruxtonlin. Sen Jälkeen kun tällä'mantereella ruvettiin valmista-maani- autoja, sanotaan niitä tehdyn kaikkiaan ZfiOO, ert majUia. Joitakin niistä on Valmistettu ainoastaan muutaman kuukauden ajan. Se voidaan ja se tulee rat-aista K o - ^ puhunut Kreikan kansan ja Kreikan reanv kansan eduksi. Kan^laispiirit eivät voi sietää, että tämän kysymyksen ratkaisu on edelleenkin avoinna; Ne vaativat, että asianomaiset valtiot edelleenkin etsisivät keinoja katkenneiden neuvottelujen yatkamiseksi. "Ei.voidasivuuttaa laajojen kansalaispiirien tarmokkaita vaatimuksia kirjoittaa "Pravda" — semminkään nyti kun-rauhan palautuminen Indo-. Kiinaan on selvästi ja voimakkaasti osoittanut, että voidaan paasta sopimukseen kalkkein-kärkevimmistäkin kansainvälisistä kiistakysymyksistä: Korean ongelman rmenestykselbnen: Naisten kansainvälisen dempkraattisen liiton toiminnasta YKissa selvittely rauhaliism keinoin edistäisi epäilemättä kansainvälisen jäiml-tystiton, heikentämistä Aasiassa ja keko, maailmassa. Mitä^ tulee Neuvostoliittoon, niin se on ollut ja on oleva nUden' K o rean kansan demokraattisten voimien puolella, jotka pyrkivät pikaisejsti yh-distämaäil Korean eri o?at riippumattomaksi ja demokraattiseksi valtioksi. NeuvostoUitto <HI ollut ja jaa edelleenkin Hiiden maiden piiplelle. jotka haluavat edistää f Korean rauhallista yhdistämistä demokraattisilla perusteilla." ja marraskuun 14. päivänä 1951 kirjeen, Jossa se esitti vastalauseensa 34 espanjalaisen isänmaanystävän, vangitsemisen ja teloitusuhan johdosta, useissa tUaisuuksissa on NKDL . EI OJXVT A.%VISTUSTA Srfis neitonen,ajeU autolla,ja tul niin, etta' autp cji^fähtyi ] ^ alkoi metmä taiviperin, kunnes ^ mäsi toiseen autoon. Poliisi tuU pailäUe ja osoi jalkajarrua^ Jqfsyi: "Tietääkö jnikä vebije tuo on?" Hätääntynyt neitonen tuumi: ei minulla ole siitä aavistustakaan. Oikeudessa.mäSjrättiin valhtoäita sesti'joko '8 päivää vankeutta tai' dollaria sakkoa. TUU NOLATUKSI Amenkkaiainen kuVaill laisellei^otitilahsa; mahtavuutta;'^' noen mm.: — Meillä on niin paljon maata, tä^ kestää kahdeksan^ tuntia kiin' autollani peltojen' toisesta toiseen. — Kyllä,ymmärrän, imnuUakin ollut kerran sellainen autoräihä; vastaus. ' " ' Naisten kansainvälinen demo-iuaattinen liitto, jolla vuodesta 1946 lähtien on ollut neuvoa-antava asema YKn taloudellisessa ja sosiaalisessa nenvostcissa.^ erotettiin YK:sta joitakin, kuukausia sitten. Tämä päätös on herättänyt paheksumista kaikkien, niiden naisten keskuudessa. Jotka tietävät, miten johdonmukaisesti ja ::aiantuntemulcsella NKDCr' on' puo4 : : Instsnut naisten' oifceultsia"Ja ran-lian asiaa niin kansallisten järjestöjen, kautta kuin YK:ssakin. . .v:Ka\kki9lla maailnussa:on,vaaditt i , että tämä päätös peruutetaan ja että^ oikeudet osallistua Y K : n työhön palautetaan naisten lum-sainväiisUle suurliitoille. Esitämme tässä otteita' siitä merkittävästä työstä ja niistä . aloitteista, jolta NKDL:n edustajat vuodesta 1946 ovat tehneet Y K : n elimissä, f : 'yiK:n taloudellinen ja sosiaalinen neuvosto Ja sen; -elimet, varsinkin 'naisten asemaa tutkh-a, komissio, i h misoikeuksien komissio ja epävirallisten järjestöjen komitea ovat pyytäneet Ni£DL:ää antamaan panoksensa työhön, jota; ne suorittavat y K ' : n , peruskirjan periaatteiden • ^to- 'teuttamiseksi' • käytännössä. Näiden vaatimusten täyttämiseksi on NKDL suorittanut tuCkimuksia ..ja valmistanut erilaisia mielipit,eitti 'ja ehdotuksia sisältäviä iasiaktrjoja esittäen ne YK:n>elint2n kokouksissa. NKDL on myös: osallistunut havamnoits'ijana Yhdistyneiden Kansakuntien yleisio-kousten istuntoihin. , NKDL on useita kertoja kimnittä-? iiyt YKn.huomion:maailman tapahtumiin, jotka ovat' ristirildasa ; y K : n peruskirjassa julistettujen periaatteiden Jcanssa ja vaatinut Y K :n peruskirjassa ijulistettujen.L periaatteiden kunnioittamista. ; IHMISOIKEUKSIEN PUOLESTA Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 62; - artiklassa määrätään, että taloudellinen 'ja:soiaalinen neuvosto "voi tehdäi ehdotuksia:;ihmisoikeuksien; ja kaikkien perusvapauksien • kunnioittamisen turvaamiseksi käytännössä." • Tämän mukaisesti on sain välinen ;; Demokraattinen Liitto esittänyt .,YK;nehmissä vastalauseita espanjalaisten naisten vangitsemisen johdosta Francon E^anjas-sa. Maaliskuussa 1949..se lähetti asiakirjan, jossa se protestoi Ja tuomitsi 20,000 naisen vangitsemisen j ohdosta haisteli oikeuksien puolesta ulkolaista sekaantumista ja fasistista hallitusta vastaan esittäen mielipiteensä demokraatteihin kohdistuneesta: terrorista Ja teloituksista; Huhtikuussa^ 1950 Ja toukokuussa 1950 .lähetettilri Y K :Ue - vastalauseita Ja sitteimnin marraskuun 22. paiväna ^1951 -muistio;;' joka koski Makronissoksen; keskitysleirejä Jä siellä olevien naisten ja laten asemaa. • NECDL on myös Jatkuvasti.esittänyt vastalailseensa painostuksen • johdosr ta, jota harjoitetaan Argentiinassa;' Colombiassa. F.^yptlssä ja Yhdysval-lo: ssa (erikoisesti neekereltä vas-taan>. Paraguayssa, Iranissa. Intias-^ sa ja Tunisiassa. Tammikuun 4. päivänä 1949^ lahe-; tettiin •taloudelliselle Ja sosiaaliselle nsuvostoUe vaatimussamapalkkaisuudesta.; äitiyssuojeliista -ja volkeuk-sista avioliitossa. Maaliskuun 11.' päivänä- 1949 NKDL lähetti asiakirjan, j oka koski ''naisten asemaa: Iranissa!'. VASTALAUSEET KOREAN SOBAN YHTEYDESSÄ ... NKDL samoinkuin sen kansalliset järjp.stot protestoivat Amerikan hyökkäyksen Johdosta Koreassa sekä sen johdosta, että Yhdistyneitä Kansakuntia 'käytettiin tämän : intervention verhoamisessa; NKDL r tuomitsi sen hyökkäyksen: Yhdistyneiden K a i i - sakuiitieni peruskirjaa vastaan, m i tä tämä sota merkitsi;, sekä ne Jouk-kotuhoamismuodot. fjolta Korean kansaa'vastaan käytettiin. NKDL Jä-hetti sahkosanojnan kesäkuun 30. päir vana J950 jä kirjeitä elokmm 22. päivänä 1950 ja Joulukuun 2.' päivänä 1950 ilmaisten • mtssä suuttumuksensa presidentti Trumanin julistuksesta, jossa viitattiin atomipommin käyttämiseen Koreassa. Kesäkuun 11. päivänä l9r-l lähetettiin-naisten kansain-, vatlisentutkimuskomissionin raportti .turvallisuusneuvoston;. Jäsenille Ja- :YK:-n valtuutetuille Jäsenille sen .väitteen kumoamiseksi, ,etta Haagm sopimusta ja kanainvalisen lam -pen-aatteita muka noudatettaisiin K o reassa. Yleiskokouksen kokoontuessa Pariisissa , helmikuun 18. paivana 1951 Benjamin Cohen, Trygve Lien apulainen, otti vastaan valtuuskuiman jota johti MmePrancoise Bladame Cottonin, NKDL:n presideri t i n ^ edustajana, sekä mrs. Peiton, joka kuului Englaniiinvjaltuu tettuna K o r i s s a käyneeseen tutkimuskomissioon; •Benjamin : Cohen lähetti kirj- Madame Cottonille mr. Padilla Mer ven,:YK:n yleiskokouksen puheenjo" tajan, mmissä j a "kiitti vilpittömästi siitä mielenkiinnosta, jota osoittaa maailman vakavimpia ky^ myksiä kohtaan - ja imoitti "toivovan sa,: että käynnissä olevat neuvotte Korean ja aseistariisumisproU ratkaisemiseksi olisivat menest lisiä; kuten maailman kansat toivat, minkä toivon' te olette Hiin pa lavasti ilmaisseet: liittonne ja slihe kuuluvien: miljoonien naisten-mlssä." Maalskuun 4. paivana. 1952 esiintyi ;-bakteeriaseiden käyt vastaan todeten, että nuden' täminen merkitsee torkeaa ihmiaii keuksien loukkausta ^ja on dassa Genevessä 1925 alleklrjoi kansainvälisen sopimuksen ja Wa5li ingtonissa; 1935 allekirjoitetun kan sainvälisen sopimuksen maäräykä kanssa. vKoska NiKD(L kay sitkeästi lua uuden maailmansodan valmistels j a vastaan ja rauhan puolesta, kirjeessään marraskuun 4. päl" 1951 YK:lle tuki Maailman Rauhan neuvoston Y K : l l e ja koko maa" kansoille' osoittamaa vetoomusta. TOIMINTA NAISTEN ASEÄIAN KOHOTTAMISEKSI .Vastaukseksi naisten asemaa^tu van komission kyselyyn, joka naisten-vasemaa^^^-poiiittisiUa, s~ silla ja talcudelllsiila aloilla, rvalmisti muistion, joka käsitteli ten assmjia kansalaisoikeuksien tasa vertalsuuden: kannalta ja joka j tim naisten asemaa tutkivan k sicn:Jäsenille kuudennessa ist sa maaliskuussa 1952. Tama asiakirj lähetettiin myös taloudellisen ja siaalisen» neuvoston sihteeristölle. Maaliskuim 28. ipälväna 1952 NKDL Y K :n'pääsihteerille naisten hiton: tutkimuskomission la portin, Joka; koski Ranskan maajoukkojen Cap Bonissa tek" julmuuksia. Tässä asiakirjassa t esille tcslasloita ja syytöksiä, todistavat, että Yhdistyneiden. sakmitien peruskirjan ja YK:ny kokouksen joulukmm 10. paivanä Julkaiseman ilimisoikeuksien;. y maailmallisen julistuksen penaa koitettu myöntämään, etta asiat ovat yhdysvaltalaisten käsityksen diplo silla tavalla kum työväen taholta on tiasta,, jonka hän kuvasi ke, väitetty 20 .vuoden; ajan. Onko nyf piru merrassa? suhteessa vanhanaikaisiksi. Rakennukset pysytetään laitälmu-punglUe- ja-alueen nimeksi-annetaan Mooretown, Trades; and Labor -Con-gress of Canadan entisen prestd^tipi Tom Mooren kurmiaksi. ' " Jo ncin 20 vuoden, ajan ovat nikke-hälueenedistysimehseb työläiset vaatineet, eitä Inccn ja Falconbridgen valtavan suuret Jcaivanto- Ja sulatto-kiinteimistöt pitäisi saattaa kunnallisverotuksen kohteiksi, että kunnilla olisi suuremmat: verolahteet ja- että pienten kotien: omista ja t - voisivat s i ten huojentaa raskasta verc-taakkaan-sa. Palkallmen englanninkielinen sanomalehti on pyrklny tv tähän ^saakka Älikäli Canadan maanpuölustusvoimat ovat kysymyksessä w ^ ne meidän mielestämme tällä kertaa varsin riittäväl/tosiasiassa liian . suuret, varsinkin mikäli miesvoima on kysymyksessä. Sotakoneisiin " j*a -laitteisiin nähden on asiantila nykyään sellainen, että Canadan soti- ' lasviranomalset eivät ole kyenneet käyttämään kaikkia niitä määpL-rahoja, joita he ovat vaatineet ja joita heille on myönnetty näihjn f tarkoituksiin, mikä todistaa perin yksinkertaisella tavalla mekaanisten voimien ja varusteiden olevan varsin riittävät, ellei kerrassaan kohtuuttomat. - • - Lopuksi on tästä asiasta puhuttaessa vielä todettava, että Canadan, kansan valtava enemmistö on rauhanomaista väkeä, joka ei halua sotaa eikä myöskään niinollen kannata sitä yhdysvaltalaista sotapoU- ^ tiikkaa. jota St. Laurentin,hallitus on noudattanut vuosikausia ja jota • varten vaaditaan nyt entistä enemmän verta ja lihaa Canadastakin.' Tällä erää ei ole nähtävis^ eikä ajateltavissa mitään \-a^raa siitä,' -että Canadaan hyökättäisiin millään taholta, «ikä Canadan kawa halua osallistua mihinkään Wall Streetin sotiin'sosialismin tiellä oleyk. maita vastaan ja näistä syistä tässä maassa ei tarvita pakollista asfr:' velvollisuutta. sivuuttamaan nämä asiat vaitiololla mutta aivan ^vihne. päivinä on siinä :suhteessa; tapahtunut: - Imomattava muutos.:Sudbiuy Daily Star on ^nimittäin' katsonut olevansa pakotettu myöntämään, että sellainen vaatimus on oikeutettu ja sen johdosta olemme 'päkoitetut kysymään-: Onko :nyt piVu merrassa? ' Sudbury Daily Star kätkeytyy -kui-itenkin sellaisen väitteen taakse, että asiaa ^olisi tutkittava ennenkuin tehdään mitään muuta tässä asiassa — ja 'arvatenkin se olisi Incolle: sitä parempi mitä pitempään asiaa tutkittaisiin. "Asian tutkiminen" on vanhastaan, tunnettu keino saada epämiellyttävät asiat pois päiväjärjestyk-si^ stä ~ Ja mahdollisimman pitkäksi aikaW.'MikäliTncon verottaminen on kysymyksessä, maksaa Inco kunnallisr;: •verojenasemestamaaktmxialle vissin prosenttimäärän 'Canadassa 'axisai-^ tuista voitoistaan;:: Maakunnan iImoi4; tetaan perivän siten Sudburyn-seudun' ,kalvantoyhtiöitä noin kutisi - miljoonaa dollaria vuodessa^— ja maksavan nilstii^^^ v 4 ^ ^ kunnille ainoastaan <:3ioIn' «miljoonan dollariamikä^: mer^. kitsec sitä; etta maakuntahallitus kuppaa tai sanoisinko, petkuttaa, nik-kehalueen veronmaksajia kaikkiaan noin Viiden miljoonan dollarin arvosta vuosittain. Silla tavalla ne isoiset pelaavat vähäväkisen kansan kanssa! Se on, llevemmm saneen, suurenlaista hiujatxsta! Tätä asiaa on meidän mielestämme turha «uvetä tutkimaan sillä se; on selvä kun plakki. Asiantilan korjaamiseenon olemassa kaksi mahdollisuutta. : Ei^sinnakin: se. että maakuntahallitus myöntää rikoksensa, mikä luokitellaan.meidän mielestämme yhtäällä petokseksi ja toisaalla varkaudeksi ja sen tehtyään luovuttaa Sud-- buryn seudim kunnille; ellei kaikkea niin ainakin simrimman osan varastamistaan vercraholsta. - Sen jälkeen on ^toisena mahdollisuutena se,: että maakuntahaUitus alistaa' lainlaatija-kunnalle sellaisen muutosehdotuksen asiaa: koskevaan lainsäädäntöön, että Incon ja Falconbridgen lomaisuude^ 'Voidaan varauksitta aUstaa icunnalli-sen verotuksen kohteiksL.' Ellei hallitus halua 'sitä tehdä on asiaa painostettava niin voimaiäkaasti.: että se on pakoitettu alistamaai\. isellaisen' muutosehdotuksen lainlaati jakunnalle. :; y rräUä, asialla on vielä :kolinas. mutta varsin yksinkertainen näkökohta. E t tä Sudburyn javMCKunin veronmaksajat voisivat päästä vähemmillä veroilla, olisi Copper Clift ja Prood yhdistettävä /näihin kuntiin — Suur- Sudlniryn kaupungiksL Vi •Niin; nyt, taitaa; olla piru merrassa kun Sudbury Daily Star on ollut pa- Muttakai-kesta huolimatta olisi . sen mielestä asian ratkaiseminen Jätettävä mah-doUisunmän kaukaiseen tulevaisuu-teen; Ij:'.Ensiksi;olisi asiaa "tutkittava" mahdollisimman kauan Ja ehkäpä sen jälkeen löydettäisiin jonkinlainen koi-ranportti .tai takaportti • tähänkin asiaan. e e * / Torontolamen Globe and MaU-lebti kirjoitti viime viikolla St. Lawrence:n syvän vesitien rakentamisasiassa ta-pahtiineen maanpetoksen Johdosta milteiraivan samaan-tapaan kum cn tehty ^edistysmielisten työläisten' t a - iioUa,. 'Minka johdosta on syytä ky-syä. joqko nyt piru merrassa?, Olipa se merrassa d;ai ei niin se todistaa kuitenkin, etta sillakin taholla turmus-te: aan jo vaaraksi se amerikkalais-politUkka'initäinm,: konservatiivien ryhmä^on harjoittanut parlamentissa ja .muualla. Kaiken lisäksi tukistaa tämä lehti, j c k» on ollut: konserva tii vien kanna t - taja* aikatavalla konservatiivipuolueeii miehiä jtässä ,asiassa. Ei,ole: mikään ihme, että konservatUvIen ehdokkaat Jäävät valitsematta: vaaleissa kun puoluejioudattaa moista petospolitiikkaa, sanoo lehti. Joku aika sitten pidettiin Geneva Parkissa,, Csuchiching Laken rannalla Pnt|xio|^. Canadan-porvarillisten intellektuaalien vuotuinen suukcpukd-kous » jossa vaihdettiin mielipiteitä Canadan tulevaisutfden suhteen. Vaikka siellä yritettiin erikoisesti varoa esittämästä mitään "jyrkkiä" lausuntoja niin oli joiikkocn lipsahtanut eräs peloton,mies. joka uskaltel sanoa mustan mustaksi jne: Sillä 1V>- ronton yliopiston histcriallisen tiedekunnan^ professori D.^ G . Crelghtoh kehoitti täällä canadassa faylkiubnään kiaan; gängsterimäisyydeksi ja miiksi; ampumaan- milloin taha' Han kehoitti tekemään sell "kunnLalllsen sovinnDn mika saa" meidät /ja kommimistimaat rintirirman rauhaEsa."_ Professon roitti myöskin canadalaisia sen ran johdosta,-että heistä saattaa.^ tellektuaalisesti muodostua kuu' Yhdysvaltani käskyläisiä kun , taholta vaaditaan koko läntisen - ilman fUosofian yhtäläistämistä, sanoi canadalaisten olleen vuod_ 1946 lähtien "Yhdysvaltain suurimman myyntiryntayksen na" kim siltä'taholta on tyr meille kylmää sotaa kaikm sin tavoin. Mr. Creighton sanoi CanadM» netelleen järkevästi kun se on täytynyt osallistumasta Kaa', Aasian sopimukseen "sellaistöi nomatoeisten skelliitUen kanssa on Chlang Kal-shekin halUtus." ta meidän halutuksemme on bal tanut itsensä koska se ei av julistanut mitkä oli siihen J syyt. -Hän sanoi myöskm tain hallituksen,sekaantuneen temalan asloihm ja sanci sen dcsta: "Vaikkapa Arbenzm ollldn kommunlstlön kannattams; ei ,sen olisi pitilnyt tehdä mitään-y K : n nähden. Jonka pitäisi olla. teellisesti puolueettoman. Hin Yhdysvaltain hallitusta aitä tisesta mieUalasta mikä ei saffi ^ tään sovittelua, vaan haluaa kaikkfen^hUtten' kerettiläisten tä "päästämiseksi, jotka eivät alistua melilän,elämäntapaamjnft Niin*. ' E i ole Icumxnaa että_ vana päivänä vaadittita ' ^ ' " ^ fessörin erpittamista yIicq?lstos»-. '«m on ^varmaan merrassa kn» ei ole vielä'tapahtunut. —
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 28, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-08-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540828 |
Description
Title | 1954-08-28-02 |
OCR text |
m
Sipi
p i i m
te
ISIS
sm
m»
i
^l^^lfruZ', i t-auan^aina, felöfc 2a p, — Satu?day, August 28,,105*
PAUS
(UUBMJKtti — Xodepesideoi Ubor
taUUbetf Sfor. e, m ? . AuUM^lEed
M «eooad ciM» sMlt bgr^ftitnDiet'
OfRoe DQjartafjrt. OtUva. Pub-
Jötfied tbrioe vie^yf 1tK»d*7s
SUdisbias Company I M ^ at XOD-KS
JBm B i . W« Sttdba^, O D l , Canada.
TeIepboii«a; Sn>. Office OB. 4-^264
mmiai Office OB. 4-4266. Ifaa&gex
XLBvlaä. £ditorW.JEklun(L Mailing
«iMrei»; Bo» flg, BvObtxrr, OMuto.
iidvextJsing; » tM «fiplicaäSS
TratMlatloD f « e of cbaigft. .
YtapmOoSmmi 1-^9X0 »Vk. 430
Eisenhoiver ei käyttänyt veto^ikeiitta
Viime tiistaina tiesivät uutiset kertoa, että Denverissä kuuden v i i kon-
licsäloniallaoIeva^^^^^^^^Y^ on alle-
:(irjoittanut kongrefsin h>väks3r-niän '"kommunismin^ kontrojlilain".
[J„ ^Ml.'i.'Jpsi^>^^ täi^ä antaa hallitukselle ja sen asiamiehille oikeuden
' "'"^fciikkien edistysmielisten järjestöjen lakkauttamiseen j a murskaami-f
: '''^''^> seett^silla verukkeella,'että niissä on kommunisteja ja että jollakin
, ' ' * (ayallä, tukevat ja avustavat kommunistista,toimintaa.
X'}^-. 7""'-' " Erikoisesti on laki suunnattu unioliikettä vastaan, koska se mää-
. j,^, rittelee laittomiksi tiniot, joiden johtopaikoissa on kommunfsteja. Se
' ^ jäljittelee, täydellisesti, kuten Daily Worker sanoo, 'Hitlerin aikaista
' 7 ''taksan lainsäädäntöä. "
" , Yhdysvaltain kansa ei suinkaan vastaansanomatta antanut hy-
' vak^ymistään Iälle maan perustuslakia ja suuria vapausperinteitä
""^."joufekaavalle laille. Vaikka se koetettiinkin ajaa lävitse mabdollisim-
, ' man pikaisesti; niin kehittyi vastalausetulva suorastaan valtavaksi; Sel-^t
' r/A.^ ytaenkin suurporvarkton äänenkannattaja kuin Xew York Times jou-
A . ^ , ^ »lvi myöntämään, että lain hyväksyminen kongressissa aikaansai "suu^
elint2n kokouksissa. NKDL on
myös: osallistunut havamnoits'ijana
Yhdistyneiden Kansakuntien yleisio-kousten
istuntoihin. ,
NKDL on useita kertoja kimnittä-?
iiyt YKn.huomion:maailman tapahtumiin,
jotka ovat' ristirildasa ; y K : n
peruskirjassa julistettujen periaatteiden
Jcanssa ja vaatinut Y K :n peruskirjassa
ijulistettujen.L periaatteiden
kunnioittamista.
; IHMISOIKEUKSIEN PUOLESTA
Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan
62; - artiklassa määrätään,
että taloudellinen 'ja:soiaalinen neuvosto
"voi tehdäi ehdotuksia:;ihmisoikeuksien;
ja kaikkien perusvapauksien
• kunnioittamisen turvaamiseksi
käytännössä."
• Tämän mukaisesti on
sain välinen ;; Demokraattinen Liitto
esittänyt .,YK;nehmissä vastalauseita
espanjalaisten naisten vangitsemisen
johdosta Francon E^anjas-sa.
Maaliskuussa 1949..se lähetti asiakirjan,
jossa se protestoi Ja tuomitsi
20,000 naisen vangitsemisen j ohdosta
haisteli oikeuksien puolesta ulkolaista
sekaantumista ja fasistista hallitusta
vastaan esittäen mielipiteensä
demokraatteihin kohdistuneesta: terrorista
Ja teloituksista; Huhtikuussa^
1950 Ja toukokuussa 1950 .lähetettilri
Y K :Ue - vastalauseita Ja sitteimnin
marraskuun 22. paiväna ^1951 -muistio;;'
joka koski Makronissoksen; keskitysleirejä
Jä siellä olevien naisten ja
laten asemaa.
• NECDL on myös Jatkuvasti.esittänyt
vastalailseensa painostuksen • johdosr
ta, jota harjoitetaan Argentiinassa;'
Colombiassa. F.^yptlssä ja Yhdysval-lo:
ssa (erikoisesti neekereltä vas-taan>.
Paraguayssa, Iranissa. Intias-^
sa ja Tunisiassa.
Tammikuun 4. päivänä 1949^ lahe-;
tettiin •taloudelliselle Ja sosiaaliselle
nsuvostoUe vaatimussamapalkkaisuudesta.;
äitiyssuojeliista -ja volkeuk-sista
avioliitossa. Maaliskuun 11.' päivänä-
1949 NKDL lähetti asiakirjan,
j oka koski ''naisten asemaa: Iranissa!'.
VASTALAUSEET KOREAN SOBAN
YHTEYDESSÄ
... NKDL samoinkuin sen kansalliset
järjp.stot protestoivat Amerikan
hyökkäyksen Johdosta Koreassa sekä
sen johdosta, että Yhdistyneitä Kansakuntia
'käytettiin tämän : intervention
verhoamisessa; NKDL r tuomitsi
sen hyökkäyksen: Yhdistyneiden K a i i -
sakuiitieni peruskirjaa vastaan, m i tä
tämä sota merkitsi;, sekä ne Jouk-kotuhoamismuodot.
fjolta Korean
kansaa'vastaan käytettiin. NKDL Jä-hetti
sahkosanojnan kesäkuun 30. päir
vana J950 jä kirjeitä elokmm 22. päivänä
1950 ja Joulukuun 2.' päivänä
1950 ilmaisten • mtssä suuttumuksensa
presidentti Trumanin julistuksesta,
jossa viitattiin atomipommin käyttämiseen
Koreassa. Kesäkuun 11. päivänä
l9r-l lähetettiin-naisten kansain-,
vatlisentutkimuskomissionin raportti
.turvallisuusneuvoston;. Jäsenille Ja-
:YK:-n valtuutetuille Jäsenille sen
.väitteen kumoamiseksi, ,etta Haagm
sopimusta ja kanainvalisen lam -pen-aatteita
muka noudatettaisiin K o reassa.
Yleiskokouksen kokoontuessa Pariisissa
, helmikuun 18. paivana 1951
Benjamin Cohen, Trygve Lien apulainen,
otti vastaan valtuuskuiman
jota johti MmePrancoise
Bladame Cottonin, NKDL:n presideri
t i n ^ edustajana, sekä mrs.
Peiton, joka kuului Englaniiinvjaltuu
tettuna K o r i s s a käyneeseen
tutkimuskomissioon;
•Benjamin : Cohen lähetti kirj-
Madame Cottonille mr. Padilla Mer
ven,:YK:n yleiskokouksen puheenjo"
tajan, mmissä j a "kiitti vilpittömästi
siitä mielenkiinnosta, jota
osoittaa maailman vakavimpia ky^
myksiä kohtaan - ja imoitti "toivovan
sa,: että käynnissä olevat neuvotte
Korean ja aseistariisumisproU
ratkaisemiseksi olisivat menest
lisiä; kuten maailman kansat toivat,
minkä toivon' te olette Hiin pa
lavasti ilmaisseet: liittonne ja slihe
kuuluvien: miljoonien naisten-mlssä."
Maalskuun 4. paivana. 1952
esiintyi ;-bakteeriaseiden käyt
vastaan todeten, että nuden'
täminen merkitsee torkeaa ihmiaii
keuksien loukkausta ^ja on
dassa Genevessä 1925 alleklrjoi
kansainvälisen sopimuksen ja Wa5li
ingtonissa; 1935 allekirjoitetun kan
sainvälisen sopimuksen maäräykä
kanssa.
vKoska NiKD(L kay sitkeästi
lua uuden maailmansodan valmistels
j a vastaan ja rauhan puolesta,
kirjeessään marraskuun 4. päl"
1951 YK:lle tuki Maailman Rauhan
neuvoston Y K : l l e ja koko maa"
kansoille' osoittamaa vetoomusta.
TOIMINTA NAISTEN ASEÄIAN
KOHOTTAMISEKSI
.Vastaukseksi naisten asemaa^tu
van komission kyselyyn, joka
naisten-vasemaa^^^-poiiittisiUa, s~
silla ja talcudelllsiila aloilla,
rvalmisti muistion, joka käsitteli
ten assmjia kansalaisoikeuksien tasa
vertalsuuden: kannalta ja joka j
tim naisten asemaa tutkivan k
sicn:Jäsenille kuudennessa ist
sa maaliskuussa 1952. Tama asiakirj
lähetettiin myös taloudellisen ja
siaalisen» neuvoston sihteeristölle.
Maaliskuim 28. ipälväna 1952
NKDL Y K :n'pääsihteerille
naisten hiton: tutkimuskomission la
portin, Joka; koski Ranskan
maajoukkojen Cap Bonissa tek"
julmuuksia. Tässä asiakirjassa t
esille tcslasloita ja syytöksiä,
todistavat, että Yhdistyneiden.
sakmitien peruskirjan ja YK:ny
kokouksen joulukmm 10. paivanä
Julkaiseman ilimisoikeuksien;. y
maailmallisen julistuksen penaa
koitettu myöntämään, etta asiat ovat yhdysvaltalaisten käsityksen diplo
silla tavalla kum työväen taholta on tiasta,, jonka hän kuvasi ke,
väitetty 20 .vuoden; ajan.
Onko nyf piru merrassa?
suhteessa vanhanaikaisiksi.
Rakennukset pysytetään laitälmu-punglUe-
ja-alueen nimeksi-annetaan
Mooretown, Trades; and Labor -Con-gress
of Canadan entisen prestd^tipi
Tom Mooren kurmiaksi. ' "
Jo ncin 20 vuoden, ajan ovat nikke-hälueenedistysimehseb
työläiset vaatineet,
eitä Inccn ja Falconbridgen
valtavan suuret Jcaivanto- Ja sulatto-kiinteimistöt
pitäisi saattaa kunnallisverotuksen
kohteiksi, että kunnilla
olisi suuremmat: verolahteet ja- että
pienten kotien: omista ja t - voisivat s i ten
huojentaa raskasta verc-taakkaan-sa.
Palkallmen englanninkielinen sanomalehti
on pyrklny tv tähän ^saakka
Älikäli Canadan maanpuölustusvoimat ovat kysymyksessä w ^
ne meidän mielestämme tällä kertaa varsin riittäväl/tosiasiassa liian .
suuret, varsinkin mikäli miesvoima on kysymyksessä. Sotakoneisiin "
j*a -laitteisiin nähden on asiantila nykyään sellainen, että Canadan soti- '
lasviranomalset eivät ole kyenneet käyttämään kaikkia niitä määpL-rahoja,
joita he ovat vaatineet ja joita heille on myönnetty näihjn f
tarkoituksiin, mikä todistaa perin yksinkertaisella tavalla mekaanisten
voimien ja varusteiden olevan varsin riittävät, ellei kerrassaan kohtuuttomat.
- • -
Lopuksi on tästä asiasta puhuttaessa vielä todettava, että Canadan,
kansan valtava enemmistö on rauhanomaista väkeä, joka ei halua
sotaa eikä myöskään niinollen kannata sitä yhdysvaltalaista sotapoU- ^
tiikkaa. jota St. Laurentin,hallitus on noudattanut vuosikausia ja jota •
varten vaaditaan nyt entistä enemmän verta ja lihaa Canadastakin.'
Tällä erää ei ole nähtävis^ eikä ajateltavissa mitään \-a^raa siitä,'
-että Canadaan hyökättäisiin millään taholta, «ikä Canadan kawa
halua osallistua mihinkään Wall Streetin sotiin'sosialismin tiellä oleyk.
maita vastaan ja näistä syistä tässä maassa ei tarvita pakollista asfr:'
velvollisuutta.
sivuuttamaan nämä asiat vaitiololla
mutta aivan ^vihne. päivinä on siinä
:suhteessa; tapahtunut: - Imomattava
muutos.:Sudbiuy Daily Star on ^nimittäin'
katsonut olevansa pakotettu
myöntämään, että sellainen vaatimus
on oikeutettu ja sen johdosta olemme
'päkoitetut kysymään-: Onko :nyt piVu
merrassa? '
Sudbury Daily Star kätkeytyy -kui-itenkin
sellaisen väitteen taakse, että
asiaa ^olisi tutkittava ennenkuin tehdään
mitään muuta tässä asiassa —
ja 'arvatenkin se olisi Incolle: sitä parempi
mitä pitempään asiaa tutkittaisiin.
"Asian tutkiminen" on vanhastaan,
tunnettu keino saada epämiellyttävät
asiat pois päiväjärjestyk-si^
stä ~ Ja mahdollisimman pitkäksi
aikaW.'MikäliTncon verottaminen on
kysymyksessä, maksaa Inco kunnallisr;:
•verojenasemestamaaktmxialle vissin
prosenttimäärän 'Canadassa 'axisai-^
tuista voitoistaan;:: Maakunnan iImoi4;
tetaan perivän siten Sudburyn-seudun'
,kalvantoyhtiöitä noin kutisi - miljoonaa
dollaria vuodessa^— ja maksavan
nilstii^^^ v 4 ^ ^ kunnille ainoastaan
<:3ioIn' «miljoonan dollariamikä^: mer^.
kitsec sitä; etta maakuntahallitus
kuppaa tai sanoisinko, petkuttaa, nik-kehalueen
veronmaksajia kaikkiaan
noin Viiden miljoonan dollarin arvosta
vuosittain. Silla tavalla ne isoiset
pelaavat vähäväkisen kansan kanssa!
Se on, llevemmm saneen, suurenlaista
hiujatxsta!
Tätä asiaa on meidän mielestämme
turha «uvetä tutkimaan sillä se; on
selvä kun plakki. Asiantilan korjaamiseenon
olemassa kaksi mahdollisuutta.
: Ei^sinnakin: se. että maakuntahallitus
myöntää rikoksensa, mikä
luokitellaan.meidän mielestämme yhtäällä
petokseksi ja toisaalla varkaudeksi
ja sen tehtyään luovuttaa Sud--
buryn seudim kunnille; ellei kaikkea
niin ainakin simrimman osan varastamistaan
vercraholsta. - Sen jälkeen
on ^toisena mahdollisuutena se,: että
maakuntahaUitus alistaa' lainlaatija-kunnalle
sellaisen muutosehdotuksen
asiaa: koskevaan lainsäädäntöön, että
Incon ja Falconbridgen lomaisuude^
'Voidaan varauksitta aUstaa icunnalli-sen
verotuksen kohteiksL.' Ellei hallitus
halua 'sitä tehdä on asiaa painostettava
niin voimaiäkaasti.: että se on
pakoitettu alistamaai\. isellaisen' muutosehdotuksen
lainlaati jakunnalle. :;
y rräUä, asialla on vielä :kolinas. mutta
varsin yksinkertainen näkökohta. E t tä
Sudburyn javMCKunin veronmaksajat
voisivat päästä vähemmillä veroilla,
olisi Copper Clift ja Prood
yhdistettävä /näihin kuntiin — Suur-
Sudlniryn kaupungiksL
Vi •Niin; nyt, taitaa; olla piru merrassa
kun Sudbury Daily Star on ollut pa-
Muttakai-kesta
huolimatta olisi . sen mielestä
asian ratkaiseminen Jätettävä mah-doUisunmän
kaukaiseen tulevaisuu-teen;
Ij:'.Ensiksi;olisi asiaa "tutkittava"
mahdollisimman kauan Ja ehkäpä sen
jälkeen löydettäisiin jonkinlainen koi-ranportti
.tai takaportti • tähänkin
asiaan.
e e *
/
Torontolamen Globe and MaU-lebti
kirjoitti viime viikolla St. Lawrence:n
syvän vesitien rakentamisasiassa ta-pahtiineen
maanpetoksen Johdosta
milteiraivan samaan-tapaan kum cn
tehty ^edistysmielisten työläisten' t a -
iioUa,. 'Minka johdosta on syytä ky-syä.
joqko nyt piru merrassa?, Olipa se
merrassa d;ai ei niin se todistaa kuitenkin,
etta sillakin taholla turmus-te:
aan jo vaaraksi se amerikkalais-politUkka'initäinm,:
konservatiivien
ryhmä^on harjoittanut parlamentissa
ja .muualla.
Kaiken lisäksi tukistaa tämä lehti,
j c k» on ollut: konserva tii vien kanna t -
taja* aikatavalla konservatiivipuolueeii
miehiä jtässä ,asiassa. Ei,ole: mikään
ihme, että konservatUvIen ehdokkaat
Jäävät valitsematta: vaaleissa kun
puoluejioudattaa moista petospolitiikkaa,
sanoo lehti.
Joku aika sitten pidettiin Geneva
Parkissa,, Csuchiching Laken rannalla
Pnt|xio|^. Canadan-porvarillisten
intellektuaalien vuotuinen suukcpukd-kous
» jossa vaihdettiin mielipiteitä
Canadan tulevaisutfden suhteen.
Vaikka siellä yritettiin erikoisesti
varoa esittämästä mitään "jyrkkiä"
lausuntoja niin oli joiikkocn lipsahtanut
eräs peloton,mies. joka uskaltel
sanoa mustan mustaksi jne: Sillä 1V>-
ronton yliopiston histcriallisen tiedekunnan^
professori D.^ G . Crelghtoh
kehoitti täällä canadassa faylkiubnään
kiaan; gängsterimäisyydeksi ja
miiksi; ampumaan- milloin taha'
Han kehoitti tekemään sell
"kunnLalllsen sovinnDn mika saa"
meidät /ja kommimistimaat
rintirirman rauhaEsa."_ Professon
roitti myöskin canadalaisia sen
ran johdosta,-että heistä saattaa.^
tellektuaalisesti muodostua kuu'
Yhdysvaltani käskyläisiä kun ,
taholta vaaditaan koko läntisen -
ilman fUosofian yhtäläistämistä,
sanoi canadalaisten olleen vuod_
1946 lähtien "Yhdysvaltain
suurimman myyntiryntayksen
na" kim siltä'taholta on tyr
meille kylmää sotaa kaikm
sin tavoin.
Mr. Creighton sanoi CanadM»
netelleen järkevästi kun se on
täytynyt osallistumasta Kaa',
Aasian sopimukseen "sellaistöi
nomatoeisten skelliitUen kanssa
on Chlang Kal-shekin halUtus."
ta meidän halutuksemme on bal
tanut itsensä koska se ei av
julistanut mitkä oli siihen J
syyt. -Hän sanoi myöskm
tain hallituksen,sekaantuneen
temalan asloihm ja sanci sen
dcsta: "Vaikkapa Arbenzm
ollldn kommunlstlön kannattams;
ei ,sen olisi pitilnyt tehdä mitään-y
K : n nähden. Jonka pitäisi olla.
teellisesti puolueettoman. Hin
Yhdysvaltain hallitusta aitä
tisesta mieUalasta mikä ei saffi ^
tään sovittelua, vaan haluaa
kaikkfen^hUtten' kerettiläisten
tä "päästämiseksi, jotka eivät
alistua melilän,elämäntapaamjnft
Niin*. ' E i ole Icumxnaa että_
vana päivänä vaadittita ' ^ ' " ^
fessörin erpittamista yIicq?lstos»-.
'«m on ^varmaan merrassa kn»
ei ole vielä'tapahtunut. — |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-08-28-02