Vapaus, November 21, 1961

              Sivu 2- • Tiistaina, tn.arräsk. 21 p. — Tuesday, Nov. 21, 1961
V A P A U S
(UBERTT) — mdependent Labor
Organ oi Pinnisti Oaaddiaiis £»-
tBbUahed Nov. 6, 1917. Authorlzeit
M aecond class mali by the
': nStit Department, Ottawa, Pu^*:
. lAhed thrice wMkly: Tueadays,
fbundaya and Saturdays by Vapaus
PBtdlshiiig Company l4.td., at 100-102
Bbn' St. .W., Sudbury. Ont. Canada.
relepnoues: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
& Suksi. Editor W: Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
\dvertising rates upon appUratlon.
Trapslation free/pf charge. "
canadassa: i «k. 8.00 6 kk. CS5
3 kk.
/hdysvallolssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
^uqmest^i: 2 T^?- »SO « k)t ^.3»
Kuuban edistys hämmästyttävä
Kamala asiakirja
• Koh^^ Patrice Lun^urahanntiurhaa tvtki-ms^
aff nimitetty YKn erikoiskomissionj antoi viime vikolla
täsj^^faiauheaöta rikoksesta lausunnon, joka tyrmistytti var-m?
iiii?icaikkialla maailmassa kaikkia niitä rehellisisä ihmisiä,
jotk^' viime tammikuussa uiskoivat Suuren Rahan lehtien le-vittäöiiin
valheisiin asiasta.
'•,^6isaalt^ kuten muidenkin demokraattisten
l e h j ä lukijat saivat vahvistuksen siitä, että kaikki se, mitä
lelt<i«ssämme: silloin: kirjoitettiin Lumumban murhaan liitty-yistäi
5^ikoista, oli sittenkin.perusolemukseltaan totta. Pieniä
tyoväehlehtiä moititaan — ja siinä on usein perääkin - r - siitä,
että^^iiiiden uutispalvelu "ei ole niin nopeata" kuin on valta-leh4istön
uutispalvelu. Mutta tiukan tullen, kuteni Lumum-ban'murhatapauksessakin,
näyttää asia olevan kuitenkin si-ten}'*
ttä työväenlehtien lukijat saavat luotettavat tiedot asi­ain
l?ehityksestä useita kuukaiiäia aikaisemmin kuin Suuren
Rahan lehtien uutispalvelun varassa olevat ihmiset. Siinä on
yk§i/lisäsyy, miksi esimerkiksi Vapaus pitäisi tulla jokaiseen
suomalaiskotiin Ganadassa.
* * *
^^^^^^ -I^ murhakysymyksen selvittelystä viime vii­kolla
julkaistu raportti ob todella tyrmistyttävä! Siinä kumo-taari-
tosiasioihin viitaten Katangan maakunnan ja muiden
yirhii&maisten valheet siitä, öttäLumumba olisis muka paen­nut
vankilasta ja joutunut raivostuneiden kyläläisten mur­hattavaksi.
Tutkijakomissioni kiinnittää huomiota siihen to­siasiaan
» että tärkeitten vankien käytettäväksi ei tavallisesti
jätetä autoa mahdollista pakomatkaa varten. Komissioni huo­mioi^
että ketään Lumumbaa vartioineista sotilaista ei ole
rangaistu siitä, että he antoivat .tärkeän vanginsa karata?
Esi^ttyään tämäntapaisia todisteita ja kuulusteltuaan useita
Katangassa olleita palkkasotureita ja muita tietoisia ihmisiä,
sekä huomioiden sen erittäin raskauttavan seikan, että K a ­tangan
viranomaiset eivät ole pyynnöistä huolimatta luovut­taneet
Lumumban ja hänen kahden seuralaistensa ruumiita
tutkittavaksi, YKn erikoiskomissioni vetää sen johtopäätök­seni
että Lumumba murhattiin viikkoja ennen "pakenemis-jutiin"
julkaisemista, eli samana päivänä, jolloin hänet tuo­tiin
lentokoneella Leopoldvillesta Katangaan, ja että vaikka
varsinaisen murhatyön näyttää suorittaneen eversti Huyghe-niminen
belgialainen palkkasotilas ja hänen apulaisensa kap^
teeni dat, niin "presidentti" Tshombe ja. hänen; hallituksensa;
tärkeät ministerit olivat kuitenkin henkilökohtaisesti murha­paikalla?
' '
Oman lukunsa ansaitsee tutk jakomissionin aivan oikein,
»v^ämä johtofräätös siitä', että Kongon keskushgillituksen
"pää'5:lCasavubu syyllistyi myös henkilökohtaisesti Lumum-,
ban murhaan' silloin kun hän lähetti; itAimiirnbari. katängaah '
-^/pahimpien vihamiestensä murhattavaksi.
* « «
; liumumban murhaa tutkineen erikoiskomlssionin julkai­sema
raportti on aivan liian pitkä kokonaisuudessaan j ui kais-tavak^
tällaisessa tilanpuutetta pptevässa pikkiilehdessä kuin
VapaM§. Mutfa sitä siiure.rapi s ^ ori meillä tutustua, mainitun
raportin yhteenvetoon tapahtumain kuliistä; Mainittakoon
kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi; että tämän tutki­muksen
suoritti seuraavat henkilöt: Tuomari UAuhg Khine,
puheenjohtaja; suurlähettiläs Salvador Martinez de Alvä; mr.
Tashpma Hailemariam ja mr .Ayite d'Almeidä, Räpporteur.
Heilan allekirjoittamassaan tutkimusraportissa sanotaan:
* *' . . . Todistusainehiston perusteella komissioni tekee
sei^raavat yhteenvedot:
* "Todistusainehiston paino on vastakkainen Katangan
maakunnan hallituksen versiolle, että mr. Liumumbä, mr.
O^to ja mr.Mpolo.tapettiin vissien heimolaisten toimesta
helmikuun 12 pnä 1961:
f "Päin. vastoin komissioni' hyväksyy perusoleinukseltaan
tosiasiana todistusaineistot, joiden mukaan nämä vangit ta­peltiin
17 pnä tammikuuta 1961. sen jälkeen kun he tulivat
erääseen kylään Elizabethvillgri lähettyvillä, ja että se ta­pahtui
todennäköisesti Katangan hallituksen korkeitten vir-kajlijam,
nimenomaan mr. Tshomben, mr. Munongon ja mr.
Ka)wen läsnäollessa, ja että pakojuttu oli tekaistu.
-V "Suuri epäily kohdistuu vissiin eversti Huyghe'en, belgia-laipeen
palkkasoturiin, että hän on varsinainen murhamies,
jätettä murha tehtiin etukäteen tehdyn suunnitelman mukai­seni,
ja että vissi kapteeni Gat, myös belgialainen palkka­soturi,
oli koko ajan rikoskumppanina. Mr. Okiton j a mr.
Mpolon murhan yhteydessä ei ole varmuutta, kuka heidät
n^urhasi, mutta merkit viittaavat siihen, että heidät murhat­tiin
samanaikaisesti tumumban kanssa.
S ! " . . . Komissioni haluaa ilmaista mielipiteen, että presi-ddptti
Kasavubu ja hänen apulaisensa yhtäällä, ja Katangan
maakunnan hallitus toisaalla mr. Tshomben johdolla^ eivät
v0i välttää edesvastuuta mr. Lumumban, mr. Okiton ja mr.
Mi)oloii kuolemasta. Kasavubu ^a hänen avustajansa antoivat
Lijmumban seuralaisineen Katangan viranomaisille täysin
tietoisina sen tähdessääp, että he heittivätjieidät katkerim-pifen
poliittistene vihamiestensä käsiin.
Tr "Katangan maakunnan hallitus osaltaan ei vain epäon­nistunut
vänkiensa hengen turvaamiseksi, vaan omalta osaU
ta^n auttoi toimenpiteillään,-välillisesti tai välittömästi näi­den
vankien murhaa.
f "Komissionin' tutkimusainehistossa op runsaasti todistei­ta^
siitä; suuresta osasta mitä Katangan sisäministeri mr.Mu-nongo
vei koko siinä salavehkeilyssä, mikä johti mr. Lumum-baai,
mr; Okiton ja mr. Mpolon murhaan.
"Komissioni toistaa uudelleen, että Kongon tasavallan
keskushallitus (Kasavubun hallitus — V) esti komissionin
menemästä rikospaikalle tutkimuksia suorittamaan. Siitä
huolimatta komissioni toivoo, että se todistusaineisto, mitä on
kaikesta huolimatta voitu kerätä, tulee jossakin määrin päl-v^
lemaai) uusien tutkimusten perustana Kongossa ja myös
lainopinnollisissa toimenpiteissä, joihin sen (komissionin)
mielestä olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian.'*
I jJKiaikki hyvää tarkoittavat ja oikeamieliset ihmiset yhty-
V%iit9ipissionin esitykseen siitä, että lalriopillisiin toimen-
HILDA MURRAY
Canadan naistenkongressin
presidentti
Sähkpinen ilmapiiri j a kuumei­nen
luire vallitsi Kuubassa sinä p^ir
vänS kun saavuin sinne. Tuhannet
j^epit j a palmunlehdillä päällyste­tyt
trokit melkein töinen toisissaan
kiinni liikkuivat pitkin l i p u i l l a ko­ristettua
tietä koliti Havannaa.
Kuubalaisilla oli k i i r e valmistu­essaan
jubliii^aan heinäkufin 26.päl
vää. Tämä o l i erikoista Juri Gaga-r
i n i l l e , neuvostoliittolaiselle kosmo­nautille,^
joka saapui avaamaan juh­lat
suurella Josie' Martinin muisto-torilla,
Tämän lisäksi kuubalaiset
olivat innostuneita kun olivat lyö­neet
takaisin USA:n järjestämän
hyökkäyksen saarta vastaan.
Juhlat kestivät kaksi päivää. Hei­näkuun
25''päivän aamuna varhain
kolmeen ipsaaii jaettui juhlakulkue,
johon osallistui noin 70,000 henki-
Iö$, Inarssi dhi lavan, jonka edessä
oli \Tosie Martinin muistomerkki, j a
iossa istuin Kuuban Naistenliiton
vieraapa.
^Seuraavana päivänä, heinäkuun
26 pnä y l i miljoona ihmistä oli ko­koontunut
vieri viereen suurelle
c u k i o l l ^ seisomaan paahtavan au­ringon
alla myöhään iltaan kuun­nellen,
puhujia.
Kuuban presidentti tri Osvaldo
Dorticos puhui yhdessä toisten hal­lituksen
jäsenten j a vallankumous­johtajien
ohella. Tietysti Juri Gaga­r
i n -sai puhuessaan osakseen m'}^s-kyisät
suosionosoitukset. Viimeksi
r u h u i . t r i Fidel Castroa iduutaraien
tvntien jälkeen hänen äänensä sor-t
v l . Siksi hän sdnoikin puheensa
lonpupuolella, että Juri Gagarin
olisi ehtinyt kiertää moneen ker­taan
maapallon ympäri hänen pu­heensa
aikana. Väkijuokko kehoitti
häntä lepäämään ja jatkamaan pu­hettaan
kun hänen äänensä selve­nee.
Syntyneen tauon aikana ihmiset
alkoivat tanssia jonkinlaista "Cha
Chaa" keinuen hitaasti kuin mah­tava
valtameri samalla kun he lau­loivat
vallankumouslauluja. He
myöskin toistivat sellaisia iskulau­seita
kuin "Kuuba kvUä, jenkit e i ! " .
• V i v a J i i r i ! " "Eläköön sosialistinen
Kuuba!", 'Viva Fidel Castro!" He
innostivat meitä rjrtmikkäillä vallan-
Icumouslaoluilla. Fidel Castro alkoi
jäUeen ^uhua j a suuri kansanjouk­ko
ikäänkuin, j o i hänen sanojaan
k i l in : harvinaista nektaria. E i : mi­kään
voinut paremmin osoittaa
kuin .täinä suuri kansanjoukko
kuinka Kuuban kansa on yhtenäi­senä
heidän uuden hallituksensa ta­kana.
Näin toistuvasti osoituksia sy­västä
. yhtenäisyydsstä jolc^iseij^a
kaupungissa, kauppalassa j a kylässä
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ ^
Vili Mäki, Sudbury. Ont. täyttää
torstaina, marraskuun 23 p. 60 vuotta.
Heiena Mäkinen. Toronto, Oht.
täyttää perjantaina.- marraskuun 24
pnä 74 vuotta.
Kalle Mäenpää, Garson Kline. Ont.
täyttää torstaina, marraskuun 23 pnä
65 vuotta. , .
Hilda Raivo, Sudbury, Ont., täyt­tää
huomenna, marraskuun 22 pnä
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin;
piteisiin rikollistsen rankaise­miseksi
olisi ryhdyttävä mah­dollisimman
pikaisesti.. Sen vä­hempi
ei tyydytä ihmiskunnan
omatuntoa.
Kamala tosiasia nimittäin on,
että nämä hirveät rikokset ovat
olleet "julkisina salaisuuksina"
siitä lähtien jolloin Lumumba
seuralaisineen murhattiin. Siitä
huolimatta tehtiin Yhdysval­tain
äänestyskoneiston avulla
esim. Kasavubusta Kongon
edustaja YKssa ja Tshomben
kanssa on käyty neuvotteluja
ja tehty sopimuksia, ikäänkuin
mitään ei olisi tapahtunut?
Nähtäväksi nyt jää, missä
rnäärin Gizengaa vastaan viime
viikolla nostettu kovapainoinen
mainoskampanja perustuu asia­pitoisuuteen
tai kuinka paljon
on- tarkoitus kiinnittää ihmis­ten
mielipiteitä.pois tämän tut-kimuskomissionin
raportista.
Jokatapauksessa ön selyää
tämän tutkimusraportin perus­teella,
että kaikenlainen yhteis­toiminta
Tshomben ja kumppar
nien kanssa on tämän jälkeen
verrattavissa yhteistoimintaan
pahimpien gangsterien kanssa.
Kuvaavaa muuten on, että
belgialaiset rahämiehet, erikoi­sesti
Union l^iniere du Haut
Katanga, ovat löytäneet siirto-maalcomentonsa
ylläpitopyrki-mystensä
keulakuvaksi juuri
mr. Tshomben ja hänen kaltai­siaan!
jossa vierailin ja vierailin hyvin
monessa sellaisessa.
K u u l i n monta järkyttävää kerto^
musta entisestä raakuudesta, perin­pohjaisesta
; mädännäisyydpstä ja
murhista B^istan hallituksen ai­kana.
Batistäh poliisit, jotka etsi­vät
häntä vastustavia aineksia, tap­poivat
lapsia raakamaisesti kaduil­la.
Ilman minkäänlaista määräystä
vangittiin satoja miehiä j a nuoru­kaisia.
Heidät kuljetettiin salaa
pois ja murhattiin raa'asti j a Ba-tistan
poliisit heittivät heidän ruu­miinsa
kaduille.
Mutta Kuuban kansa on kuivan­nut
kyyneleensä jättäen kauhut
taakseen ja tehnyt monista Batistan
sotilas-: j a poliisikaiSarmista erikoi­sia
kouluja ja lasten ajanvietepaik-k
o j a .— • , . • •
Minulle näytettiin osuustoimin­taan
perustuvia farmeja, kalastaia-kyllä,
öIjynpu*hdistuslaitoKsia, teh­taita,
erikoisia poika- tai tyttölap­sia
varten tehtyjä lastenseimiä.
Osallistuin erään lastenseimen ava-jfiistilaisuuteen.
Se o l i suunniteltu
ia rakennettu kauniiksi jä varustet­tu
nykyaikaisilla putkituslaitteilla,
santalaatikoUa, leikkikentillä ja sen
ympärillä kasvoi kylvetty ruoho.
Minulle ilmoitettiin ylpeydellä, et­tä
miehet j a naiset olivat rakenta­neet
sen vapaaehtoisella työllä kuu-kaufdessji
J a kahdessakymmenessä-kahdeksassa
päivässä! Tähän lasten-seimeen
mahtuu 120 lasta aina seit­senvuotisiin
saakka. Seitsemäntois­ta
samanlaista rakennetaan samalle
työläisten asuma-alueelle.
Kuuban Naistenliitto toimii hyvin
aktiivisesti maansa rakentamiseksi.
Kun Venezuelasta lähetettiin heille
kananmunia menivvit sen jäsenet ka­duille
myymään niitä. Samoin he
tekivät tomaattien kanssa j a käyt­tivät
tällä tavalla saadut rahat
miellyttävien ja uudenaikaisten las-tenseimien
rakentamiseen. He
myöskin opettajat lukutaidottomia
lukemaan, auttavat korjaamaan so­keri-
j a hedelmäsatoa jne. ja avus­tavat
erikoisia käsityökouluja, jois­sa
opetetaan Kuuban naisia käyttä­mään
ompelukoneita, ompelemaan,
keittämään, hoitamaan lapsiaan ja
loissa neuvotaan käyttämään sellai­s
i a ruokatarpeita mitä maassa kas­vatetaan.
Ollessani siellä 12,500
naista oli suorittanut käsityökoulun
ja lupasi palata, takaisin farmeille,
k y l i in ja kaupunkeihin opettamaan
toisia. Jokainen, nuorimmasta' van­himpaan,
pyrki kohottamaan elin­tasoa,,
poistamaan lukutaidotto'
muutta j a kohottamaan tuotantoa
tarkoituksella päästä riippumatto­maksi
ravintoaineiden ja muiden
tavaroiden maahantuonnista.
Akairemmin Kuubaan • tuotiin
tomaatt" rj, lihaa, rasvaa, puuvillaa
öljyä, lääkkeitä, koneita ym. mel­kein
yksinomaan Yhdysvalloista.
Kuuba oli 95-prosenttisesti riippu­vainen
' tuonnista samaan aikaan
kun ulkomaalaiset maanonmistajat
jättivät m a a n kylvämättä tai se mi­tä
kylvettiin oli melkein yksin­omaan
sokeriruokoa.'
Maatalousreformin voimaantultua
kaikki tämä nopeasti muuttui. Tällä
hetkellä, fohtuen Yhdysvaltain vien­tikiellosta,
puuttuu rasvaa, puuvil-,
laa, lääkkeitä ja kyniä.
Yhdysvallat on saattanut voimaan
kirjoittamattoman määräyksen et­tei
mikään latinalaisen Amerikan
maa saa myydä toisiin latinalaisen
Amerikan maihin lyijy- tai kuuJa-kärkikyniä
vaan ainoastaan Yhdys­vallat.
Pian Kuuballa itsellään on
kuulakärkikyniä valmistava tehdas.
Siellä myöskin kylvetään puuvillaa
ja valmistetaan monia tavaroita,
joita ennen tuotettiin Yhdysvallois­ta.
Kuubassa on melkein ihanteelli­nen
ilmasto ja riittävästi sadetta
mikä tekee siitä rehevän, viljavan,
troopillisen saaren, joka luontonsa
puolesta voi taloudellisesti tulla
omavaraiseksi. Ympäri vuoden siel­lä
kasvaa ravintorikasta "pangola"-
ruohoa karjalle ja siellä saadaan sa­tumaisen
rikkaita harvinaisten he­delmien
j a juurikasvien satoja.
Latinalaisen Amerikan ja sosia­listisen
l e i r in maat ovat ilmaisseet
monella tavalla solidaarisuutensa
Kuuban kansalle. Brasilialaiset työ­läiset
keräsivät varoja ja ostivat
sillä lentokoneen heille: Luonnolli­sesti
sosialistiset maat jatkuvasti
lähettävät sinne ruokatavaroita,
erilaisia v lääkeaineita, kulutustar­peita,
kpkonaisia tehtaita, kon,eita
ym. Ilman tätä Kuuban olisi paljon
vaikeampi tulla toimeen.
Nykyään * Kuubassa ensimmäisen
kerran sen historian aikana lakais­taan
nopeasti pois- kaikenlainen i b
misten keskuudessa esiintynyt puu­te.
Tuhansia uusia . kouluja on ra'
kennettu ja^^niitä on riittävästi täyt
tämään • kuluvan vuoden tarve.
Opettajia on koulutettu erikoisella
kiireellä täyttämään, paikkansa
niissä. Suurimpia rakennuksia ja
yksityisten omistamia palatseja on
saatettui koulujen käyttöön.
Kymmeniätuhansia apartmentti-rakennuksia
on rakennettu ja maa­lattu
erivärisiksi. Ne on koottu etu­käteen
valmistetuista - betonikatois
ta ja -seinistä ja niissä on saman
laiset kaakelilattiat. Ne ovat raik­kaita,
ilmavia ja tulipaloilta turvat­tuja
eivätkä syöpäläiset voi niihin
pesiintyä. Ympäristöt on koristettu
ruohokentillä, varjoisilla puilla, ku­k
i l la ja pensailla.' Näillä asutusalu­eilla
on jättiläiskau<pat, koulut, lää-kintäkeskukset,_^
kirjastot, teatterit
ja yhteiset kokouspaikat.
Talot vuokrataan huonekaluineen,
vieläpä lakanatkin mukana. Niiden
vuokra tai myyntihinta vaihtelee
tulojen mukaisesti. Vuokra on ta­vallisesti
$17 kuukaudessa ja vuok­ralainen
pääsee asunnon täydelli­seksi
omistajaksi maksettuaan 12
vuotta vuokraa. Kaikkein köyhim
mät ja ansioituneimmat saavat etu-tilan
vuokraamiseen. Tämän lisäk­si
nykyinen hallitus alensi vuokrat
50 prosentilla.
Kuubalaiset kaikkialla vakuutti­vat
ja näin sen omin silmin, että
nykyinen hallitus on tehnyt kahdes
sa vuodessa enemmän kuin entinen
95 vuodessa. Suurenmoinen sosia­lismin
voitto!
— Eräs Yhdysvaltain Dmavoimien
lentokoneenohjaaja iensi, Yhdysval­tain
ilmavoimien X-15-kokeiluko-
.neUIa 4 070 mailin .•tuntinopeudella
marraskuun 9 päivänä 1961.
Hnm vaatii
kanavan valvontaa
. Panama. ~ Panama on vaatinut
Yhdysvaltoja lopettamaan valvontan­sa
Papaman kanavassa.
Tämä vaatimus esitettiin perjan­taina
Panaman kansalliskokouksessa.
Kansalliskokous vaati yksimielisesti,
että kaikki sopimukset USAn kanssa
kumottaisiin — eräässä niistä on
määräyksiä amerikkalaisten valvon­nasta
kanavan alueella.
Kansalliskokous tutustui Panaipan
presidentin Roberto Chiarin ja presi­dentti
Kennedyn' välisesii kirjeen­vaihtoon.
Ghiari ilmoitti viime kuus­sa,
ejtta USAn täytyi tunnustaa' Pana -
man' oikeus suvereenisuuteen kanava-^ •
vyöhykkeellä. Kansalliskokouksessa
kosketeltiin perjantaina niitä ehtoja,
joita Panama vaatii uuteen sopimuk­seen
USAn kanssa. '
Ghiari ei Umoittanut mitä taloudel-;
lisiä vaatimuksia Panama aikoo esit­tää,
niutta hän huomautti, että ny­kyisessä
sopimuksessa ei lainkaan
otsta huomioon Panaman oikeutettu­ja
vaatimuksia ja taloudellisia etuja.
f ! 3 ^
Qelsinki. —O i k ^ t o r i n t a m a , jo-,
ka tuntee joutuneensa tilanteen ke-l
hityksen ja edu6k\uman liaJQtuksen
vuoksi perin kiusalliseen asemaan,
teki Viikko sitten tiistaina j a per­jantaina
maalaisliitolle ja tiettäväs­ti
myös tasavallan presidentille pe­r
i n omalaatuisen ehdotuksen:, tasa­vallan
presidentin vaalikautta olisi
jatkettava - perustuslakeihin tehtä­vällä
poikkeusmääräyksellä vuodel­la
tai kahdella., . ' : '•. '
Näin huomiota herättävään ehdo­tukseen
oikeistopiirit ovat pääty­neet
sen vuoksi^ että ne havaitsevat
presidentinvaalesja;varten laatimien-
^ rakennelpiion 6levw nyt romah-jtamassa.
Kiusallisen tilanteen sei-:
vitämiseksi tainä ryhmittymä suos-,
tutteli maalaisliittolaisia poikkeus­järjestelyyn.
Maalaisliitto, joka arvelee ehdok­kaansa
mahdollisuuikslen viime viik­koina
kasvaneen, on kieltäytynytv
tarjouksesta j a leimannut esityksen
mielettömäksi". Useilla eri tahoil­la
.eduskunnassa todettiin eil6h, e{-'
tä tällainen : lainmuutos ei t u l i s i;
eduskunnassa hyväksytyksi.
TA^NT UMUKSlELLISIN
ÄDENAUEfilN M Ä t L i t US
Suomella uhka
Saksan taholta,
Kööpenhamina. — Tanskalainen
päivälehti Land og F o l k kirjoitti
viikko sitten tiistaina, että Suomea
vastaan on olemassa uhka.
"Tämän uhan aiheuttaa myös v i ­rallinen
Tanska, joka kaikin kei­noni
yrittää repiä sekä puolueeton­ta
Suomea että puolueetonta Ruot­sia
mukaan monopolin yhteismark­kinoille",
lehti sanoo huomauttaen,
että on odotettavissa yritys . yhdis­tää
nämä molemmat puolueettomat
maat ' NATO-sotablokkiin". Neu­vostoliiton
Suomelle jättämästä
ncotista lehti - mainitsee:
' O n todettava, että Neuvostolii­ton
Suomelle jättämä nootti ei ole
minkäänlainen uhkaus ketään vas­taan,
vaan sen tarkoituksena on
ryhtyä toimenpiteisiin rauhan tur­vaamiseksi
Itämeren alueella. Tä­män
pitäisi olla kaikkien pohjois
m ^ eienn etujen mukaista."
B l a c k i e m u s t a ' v a r i s ^ ' O n mahdollisesti ainoa lintu Cana­dassa,
joka käy koulussa. Tämä viisas vanha varis on usein
kunniavieraan^. pikkulasten luokalla WillowdaIen, Ont., kou­lussa.
Blackiella on punainen side jalan ympärillä, joten se on
varmaankin jonkun WilIowdalen asukkaan hoidokki. Nyt se on.
kuitenkin kaikkien lasten lemmikki.
Berliini.—•Adehauerin uuteen,,
järjestyksessä neljänteen halli­tukseen
on otettu mukaan useita
ääritaantumuksellisia poliitikko­ja,
j,otka avoimesti edustavat
suurten monopoliyhtymien etuja.
Monet heistä ovat lisäksi olleet ai­koinaan
aktiivisia natseja.
' Uuden hallituksen ulkoministerin
Gerhard Schröderin, joka toimi tä­tä
ennen useita vuosia sisäministe­rinä,
nimeen liittyvät Länsi-Saksas­sa
hyväksytyt lait, jotka tähtäävät
demokraattisten puolueiden ja jär­jestöjen
tuhoamiseen ja kansalais­ten
' oikeuksien rajoittamiseen.
Schröderillä on välitön osuus Sak­san
kommunistisen puolueen kiel'
tämiseen sekä niihin poliisitoimen-piteisiin,
jotka ovat aiheuttaneet
kärsin^yksiä tuhansille saksalaisille.
Juuri hänen myötävaikutuksellaan
useat kiihkomieliset järjestöt ovat
aloittaneet aktiivisen toimintansa
ja ilmaisevat avoimesti halunsa val­lata
naapurivaltioiden alueita.
Puolustusministerinä on edelleen­k
in Franz Josef Strauss, kaikkein
taantumuksellisimpia j a vaaralli­simpia
poliitikkoja Bonnissa, kuteii
häntä luonnehtii • hampurilainen D e r
Spiegel. Entinen VVehrmachtin fa­sistinen
upseeri Strauss pyrkii nyt
kaikin keinoin varustamaan Länsi-jSaksan
asevoimia atomiasein. Hä-
'nen puheensa ovat hyvin sotaisia,
täynnä katkeraa vihaa Neuvostoliit­toa
ja muita sosialistisia maita koh^
'taan. Ja kuka puhuUi ajattelee jä
kirjoittaa tällä tavoin, hän voijmVös
ampua, toteaa Der'^^iegeL'
' Yleissaksalaisia asioita ;'-'h<Htäti4n
ministeriön johdöfefeä • ön aktiittnen
natsi Ernst Lemmer.! Hänepf muiis-
'teriönsä toimii pääasiallisestlMvav
koilutarkoituksissa Saksan demo­kraattista
tasgvaltaia_;. vastaan. ,"KoJ:
mannen, .valtakunnan^ aikoina JLent
mer toimi' Göbbelsin alaisena leh­distö
osastolla; Nyt hän ityÖSKente-lee
sen puolesta, että Saksan /demo­kraattinen
tasavalta , i^ielais^taisiin
Yoimakeinoinj. teipnfef; oft
san demokraattista • 4asavaltäk» ^ Vasv
taan ;kohdistqneiden. -provokaatioi­den
järjestäjfstä> Aivan iiketlM
lehtimiehet olivat. omakohtaisesti
kuulemassa, miten Lemmer Länsi-
Berliinin ja demokraattisen Berlii­nin
vyöhykerajalla huuteli: kiihko­mielisiä
tunnuksia. ;
Liikenneministeri Hans-Christoph
Seebohm esitti aktiivista osaa
Tshekkoslovakiassa natsimiöhityk-sen
aikana. Hän kokosi itselleen
valtavan omaisuuden, joka kuului
hitleriläisten tuhoamille tshekkiläi­sille
j a juutalaisille. Seebohm oh
kiihkomielisen : revanähijärjestön
päätekijöitä ja' hän vaatii Saksan
aeriiokraattisen tasavallan tuhoa-mistä,
Saksan rajojen laajentamista
Neuvostoliitolle, Tsiiekkoslovakialle
ja muille valtioille kuuluvien aluei­den
kustannuksella;
.-.Pakolaisasioita -hoitava ministeri
Wolfgang Misnick oli aikoinaan Hit-V^
lerin armeijan upseeri j a nyt hän "
kuuluu erilaisiin revanshijärjestöi-hin.
Liittoneuvoston ja osavaltioiden
ministeri Hans-Joachim vort Mer-katz
oli toisen maailmansodan aika­na-
johtavassa- asemassa Ribbentro-piir^
ulkoministeriössä, jossa hän
hoiti vakoilukysymyksiä. Viime ai­koina
hän on useaan otteeseen
fisiiptynyt huomiotaherättävän so-taisesti
erilaisissa revanshihenkisis-sä
kokouksissa.
Sisäministeri Hermann Iförseherl
ja /-v oikeusministeri Wolfgang
Stammberger j a valtiovarainminis­teri
Heinz Starke ovat palvelleet
uRf^öereina Hitlerin Wehrmaehtis§a ,
j a osallistuneet sotaan Neuvostoliit-- •
toa= vastaan.
Saksaa demokraattisen tasaval­lan
Ifhdistö luonoehtii Länsi-Sak­s
i i liudea hallituksen kaikkeiC"
taanlumukseUlsinunaksi sodan
jälkeisistä halUtuksista. National
Zeitung kirjoittaa, että haUitus^
antaa Adenauerille täyden maht'^
doUisuuden harjoittaa voimapoli'
tiikkaa sekä maan sisällä etta
myös sen ulkopujoiella. '
SlT^i
i 1 i
h,
JA
TÄTÄ
vilSAS AJATUS
'Minä.annan almuja ainoastaan
.ansiokkaille köyhille."' ,. .
"Miten voit tietää ketkä ovat an-
^ i o j l ^ i t a ' köyhiä?",
'"He ovat/liisin ylpeitä ottaakseen
, v a s t p n ^aln^uja,."
VAROVAISUUS PARASTA .
)i;?:^I^'eiti-"Kaitt6nen pyysi mipua- ar­vaamaan,
ifhinkäiKäinen hän on."'
'••^NQ,.arvasitko oikein?"
' " E n yrittänytkään j a sen vuoksi
olemme edellen hyviä ystäviä." .
.-5! .
LUONNOLLISESTI
Pafenttilääkkeiden kauppias i>
ker.skui lääkkeellään. . ' 11
- "Olen myynyt tätä lääkettä j o 25
vuotta enkä. ole vielä kuullut yh-tään
valitusta." *
Ääni (aka-alaltar "Kuolleet eivät
valita."
USA laajentaa
valmiudentojaan
Euroopassa
New York. — Kahden viikon ai­kana
on JISArn, strategisen lennon
iohto ulottanut valmiuslentonsa na-oaseuduille
ja Atlantille saakka,
kertoo New York Times lauantaina.
B-52-tyyppiset suihkupommittajat
3vat kulkeneet matkoja, jotka ovat
(JSA:han sijoitettujen strategisten
lentokoneiden reittien ulkopuolella.
Näiden auttamiseksi pitkillä mat­koilla
on muutamia suihkusäiliöko-neita,
tyyppiä KC-135, toimitettu
Espankaan ja sijoitettu sinne tois­taiseksi.
Joitakin muita säiliölento-koneita
on lähetetty toisiin salaisiin
tukikohtiin.
New York Times kertoo, että suu­r
i määrä Euroopassa olevia taktil­liselle
lennon johdolle kuuluvia
amerikkalaisia koneita on nyt va­rustettu
tavanomaisin sekä ydin­asein
hallituksen äskettäin anta­mien
määräysten mukaan.
Erään USA-missin tragedia
Sensaatiohaluisista uutisaiheis­ta
aina valppaat suurlehdet ker­toivat
viime viikolla suurin otsi­koin
j a tietysti kahdella kuvalla
vahvistet.una, eräästä hieman oma­laatuisesta
lapsenruokkojutusta.
Kysymys on Los Angelesista tul­leesta
uutistiedosta missä kerrot­tiin
ikäänkuin sivumennen , että
21-vuotias Terry Huntingdon-nimi-nen
neitonen qn kantajana lapsen-ru
Okko jutussa erästä Arthur Crow-ley-
nimisiä miestä : vastaan, jonka
väiletdä.i olevan huhtikuussa syn­ty
vi:n-^"kuntingdon-neitosen lapsen
isä:^r:^
No kerrankos tällaista tapahtuu
nykyisessä epätäydellisyyksien
maailmassa.
Mitään outoa ei ole sekään, että
isyyden "ilosta" kieltäydytään —
olkoon 'siihen aihetta tai e i , kuten
kiellettiin .tässäkin tapauksessa.
Mut;.a tämän asian käsittely on
sittenkin hieman poikkeuksellinen.
Näytttää siltä, että tulevasta
isyydestä lapsenruokkorahoja vaa­dittavalta
mr. Crowleylta on laki-mieskumppanina
HaroM Rhoden,
joka ei sumeile turhan vuoksi'
silloin kun hän "puolustaa" asia­kastaan,
tässä tapauksessa mr.
Crowleyta.
' Mutia pankaamme asiat .jonkin-*
laiseen järjestykseen. Lapsenruok-kojutun
kantajana oleva neiti Hun^
tingdon on ollut missi-kilpailussa­kin
ja bänet kruunattiin Miss,-
USA:ksi vuonna 1959 Long Beach-issa.:
Mutta tämän iapsenruokkojutun
käsittelyn yhteydessä väitettiin,
että !tämä eilinen Amerikan Missi
— j a siinä suurlehtien sensaatio^
aiheen yksi perusta — on toimi­nut
"hyväpalkkaisena kutsutyttönä,
ansaiten jopa $6,000 sosiaalisista
palveluksis;aan". •
Syntyvän lapsen isyydestä vas­taamassa
oleva Arthur Crowley
myöntää olleensa läheisissä suh­teissa
Terry-missin kanssa, mutta
hän kieltää sen siltä ajalta, j o l -
'oin lapsen siittäminen on tapah­tunut.
- AP:n tiedonannon.;» mukaan, mr.
Crowleyn lakimiesavusta j a , Harold
Rhoden on sanonut, oikeuskuulusr
telussa, että tämä entinen> Miss
USA on ollut sukupuolisuhteissa
viime heinäkuussa William WFight-nimisen
tukanlaittajan kanssa,-Jo­ka
puolestaan esitteli tämän neito­sen
houstonilaiseUe miljooneerille,
John Austinille. Lakimies. Rhoden.
sanoi Austinin an! aneen neitoselle
tapaamistensa jälkeen $6,300 hin-taisesn
urheiluauton.
* if ^^
Kuten sanottu, sattuuhan nii­tä
lapsenruokkojuttuja aina- s i l l o in
tällöin — toisinaan' "paremmissa­kin
piireissä".
Mutta tämä tapaus- sivuaa mie­lestämme
omaUa räikeällä taval­laan
nykyaikaisen, nimenomaan
rappeutuvan kapitalismin eräitä
huutavia varjopuolia.
Emme «viitsi- nyt puhua Suuren
Rahan lehtien sensAationälästä ja
siitä, miten se suhtautuu kieltei­sesti
"uhriensa" ihmisyyskäsittei-siin
— varsinkin siUoin kun " u h r i "
sattuu olemaan nainen — nousu­kas
sellainen, mutta ei tietenkään
yläl^iokan porsastelija.
Meidän mielessänlme on kapita­listisen
maailman yleisesti omak­suma
peraate, että kaiken pers-tana,
pohjana ja tavoitteena on
"raha". Kaikki inhimilliset kyvyt,
kaikki inhimilliset edut j a taidot
on raha'la mitattavissa ja myös
rahalla ostettavissa.
Kaikki ne pitäisi vallitsevan käsi­tyskannan
mukaan "kääsätä", k u ­ten
finliskaksi sanotaan, e l i muut­taa
rahasi.
Teidemiesten täytyy useimmiten
myydä tietonsa ja kykynsä suurille
yhtiöille, jotka etukäteen varmis­tuvat
siitä—että tiedemiesten mah­dolliset
keksinnöt j a muut työn
tulokset, jäävät yhtiön . omaisuii-deksir'
Suuri Raha ostaa palvelukseeur
sa kaikenlaisia teknikkoja, kaiken­laisia
asiantuntijoita j a kaikenlai­sia
avustaj ia aina propagandistei-hin
saakka. Niinpä pidetään : ta­vallisena
j a hyväksyttävänäkin. (!)
sitä, että esim. maailmanmestari-urheilijat
myyvät ruumiinsa ja
sielunsa ja ryhtyvät ammattilaisiksi.
Kuvaavana esimerkkinä tässä
yhteydessä voidaan mainita eräs
tunnettu taiteilija, joka. esitti äs­kettäisessä
TV-ohjelmassaah vitsin
muodossa kirpeän totuuden siitä,
mitä hän " t e k e e "— että Kän myy
sen yhtiön tuotteita, joka maksaa
hänen ohjelmistonsa esityks.en! .
Onko sitten mikään ihme jos
tapaisessa ilmapiirissä — r varsinkin
kun vain rahalla vpi- edistyä -~
tämä .Miss-USA;kin .olisi yrittänyt
"kääsälä" sulojaan? • " , . - ; ; •
< Mutta miksi; tehdä,tästä .Miss-
USArsta erikoista^mustaa l a m m a s - . '>
ta ,silloin kun samaa voitaisiin sa­noa^,
esim. lukemattomista sanoma-lehömiehistä
j a muista "julkisuus-;
miehistä",: mukaanlukien monista
papeista, jotka "kääsäävät" avun­sa
.'ja taitonsa aivah yhtä haureelli-sesti
kuin Miss Terrynkin sano­taan
"kääsänneen"?
Tosiasiassa Miss-Terry on tässä
suhteeUisen pieni syntinelv Hän '
on vahingoittanutv mikäli d i a s s a
on perää, vain itseään, niin hen­kisesti
kuin ruumiillisestikin. Hän'
ei ole voinut mitenkään vaarantaa
niitä miljoneereja ja muita raha­miehiä,.
joilla ei ilmeisestikään
mitään moraalia ole.
/: Mutta Suuren Rahan ostamat ja
palkkaamat sanomalehtimiehet ja
muut propagandistit myrkyttävät
' palveluksillaan" miljoonia' pahaa-*-'
aavistamattomia ihmisiä, joille he
antavat valheellisia j a harhaanjoh­tavia
tietoja j a ohjeita.
Maallikkona, asiaa tarkemmin
tuntemattomana, meillä on sitä
paitsi sellainen käsitys, että lap­sen
.isyys — eikä siinä voi olla
yhtään suurempana tekijänä äidin
moraaliasiat kuin y isänkään — voi­daan
..tieteellisin keinoin todistaa
tai." jättää todistamatta ilman mi- '
tään sensaatlojuttujakin — missä
sivumennen sanoen NJulkaistiiäpe*
r ä t i '2 kuvaa asianoihaisesta nai­sesta,:
eikä yhtään ainoata kuvaa .
niistä miehisiä,.' joiden> nimet
njiilnitaau .-sampjen • -'morää.Iikysy^'