Vapaus, February 2, 1967

              Sivu 2 Torstai, Helmik. 2 p. - . Thursday, Feb.2, 1967
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
OP F I N N I S H C A N A D I A NÖ
E&tablished Nov. 6, 1&17
MANAOEfti E . SUUBI
( L I B E R T ^ \
E L . <-0R: VV. E K L U ND
TELEPHONE:; O F F I C E A N D EDITORIAL « 7 4 . « Ä 6 4'
Published thrice Wee'kly: Tuesdays, Thairsdayft and* SatiliÄays Ijy Vfipaus
PubUahing Co. Limited, lOfr-KB Ebn SI. Weat, S4dbttry,;.CHitarlOk q»nwift .
Mailing address: Bax 69
Advertlsing rates upon appUcation, translatlon free of oharge.
Authorized as second class mail by thg Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage In cash
. . n , b . . , c , H . . CANADIAN LÄNGUÄGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: 1 vk: $10.00, 6 lefc.iJ5.25 . USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
IvS,$10.00, 6.kk.$0.75
IVk. 11.60, 6 fck.-6.25
Löydetäänkö rikolliset?.
Muiden hyvää tarkoittavien canadalaisten kanssa Va­paus
otti ilomielin vastaan tiedon pääministeri Lester B,
Pearsonin maanantaisesta lausunnosta, että Canada maksaa
Jugoslavialle ne vahingp.t mitä sunnuntaiaamuna pimeän
turvissa miltei sam"ahaikaisen räjäytyksen avulla aiheutettiin
Jugoslavian diplomaattikunnan rakennuksille Ottawassa Ja
Canadassa. •. •
Yhtä tervetullut oli pääministerin antama lupaus, että
k a i k k i mahdollinen tehdään tämän "hirvittävän" teon suo­rittajien
kiinnisaamiseksi. ' • •
Pidettäessä mielessä se tosiasia, että Jugoslavian kuu­den
lähetystö- ja konsulitalon tuhoamiseksi tai vaurioitta­miseksi
suoritettiin miltei saimanäikaisestiktuusi räjäytystä
'Ganadassa j a Yhdysvalloissa, meidän on helppo ymmär­tää
se "tyrmistyneisyys" j a "suuttumus'", minkä Belgraden
sanomalehdet ilmaisivat näiden räjäytysten, johdosta.'
Selvää myös on, että tämän hirveän tuhotyön takana
on h y v i n järjestetty j a johdettu ten'orijärjestöj jonika edes-ottamisen
johdosta voi moni ihminen, canadalaiset mukaan­luettuna,
kohdata ennenaikaisen kuoleman, ellei; tätä ter­roritoimintaa
lopeteta.
Jos viranomaisilla ei ole parempia johtolankoja asian
ratkaisemiseksi, silloin olisi ruvettava tutkimaan Belgraden
lehtien esittämää syytöstä, että tämän terrorityön takana
j a tukena on "siirtolaisfasistien" järjestö. Kuten sanomaleh­t
i Berba aivan oikein sanoo, nämä räjäytykset "antavat s i ­täkin
suuremman vastuunalaisuuden Canadan j a Yhdysval­tain
viranomaisille . . . " (kun täällä on) "yllättävän suu­r
e l l a suvaitsevuudella sallittu sotarikoUisten ja quislingien
sekä heidän järjestönsä toimintaa."'
Kuvaavana seikkana tässä yhteydessä voidaan pitää san
franciscolaisen "vapaustaistelijan" — lue joksikin muuksi
— San Franciscossa toimivan Serbian oikeaoppisen Pyhän
Johanneksen kirkon kuoronjohtajan lausuntoa. Erään toron-tolaislehden
kertoman mukaan tämä kirkkokuorcn johtaja
väittää, ettei hänellä ole. mitään tekemistä pommiräjäytys-ten
kanssa, mutta hän sanoo "se oli ainoa keino maksaa T i ­ton
kommunisteille . . . "
, Tällainen "opetus" ei voi olla tuottamatta muuta kuin
terrorfsmia, huolimatta lainkaan siitä, suorittaako "opetta­j
a " henkilökohtaisesti terroritehDJa tai eikö suorita.
Canadan valtiovallan toimesta on l i i an kauan katseltu
sormien välistä vissien kansallisryhmien äärioikeiston edes-ottamisia,
mitä on eräissä tapauksissa valtiovallan toiriiest.a
autettukin sekä taloudellisesta että moi^aalisesti.
Jos mikään n i i n tämä osoittaa, että valtiovallan pitäisi
vihdoin v i i m e i n k i n lopettaa eri kansallisuusryhmien keskuu­dessa
harjoitettu j a suvaittu poliittinen syrjintä demokraat­tista
vasemmistoa vastaan j a ruveta katselemaan eräitä ko­toisia
totuksia sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat.
J a kukaan ei voi uskoa, että kuutta erillistä pommirä-jäytystä
vcidaan yön pimeydessäkään järjestää Pohjois-
Amerikassa niin, ettei siitä j o t a k in saada k i i n n i , jos siihen
löytyy todellista halua.
Eiig>lannil]e; suuria
satatilaufksiä USA^a '
Lontoo. — Englannin hallitus oi^
päättänyt antaa amerikkalaisten
toiminimien toimitettavaksi' useit^
suut;la sotatarviketilauksia, joiden
hinta rähaiia on kymmeniä miljoo-tiia
pufttia" i l m o i t t r D a l l y Expressin
komjnoentaaUQii Pbapman fincher.
Amerikkalainen WestinghoMse
toimittaa radaria!tteita 20 miljoo­nan
punnan arvosta Phantomiuo-kan
pommikoneita varten' Englan*
nin ilmavofmiile. Vaikka Phanto-mit
ostetaankfli • Yhdysvalloista,' o l i
alunperin tarkoituksena, eitä kaik­ki
niitä varten tarvittavat laitteet
valmistetaan englantilaisissa toimi-nimissä.
'
Pyrkiessään löytämään halvim­mat
mahdollisuudet Englannin hal­litus
on tilannut Sparrow-ohjuksen
ohjauslaitteita (nämä ohjukset tuler
vat niinikään Phäntomeihin) ame-rikkalaiselta
Ration Manufacturing
Companyltä.
i " . . . 1
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Anna Valpuri Mikkola, Hailey-buryn
sairaalassa, täyttää tiistaina,
helmikuun 7 pnä 99 vuotta.
John Kangas, Murillo, Ont, täyt­tää
maanantaina, helmikuun 6 pnä
81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Miten Vietnamin sota alkoi?
Joulukuun 20. pnä tuli kuluneeksi
kuusi vuotta kansallisen vapautus­rintaman
perustamisesta (20. 12.
1960)7 Viime kesSnä oli kulunut
12 - vuotta Geneven sopimuksesta
(1954', joka merkitsi ranskalaisen
siirtomaaherruuden päättymistä.
Mitä siis tapahtui vuosien 1954 ja
1960 välisenä aikana?
Ranska oli 1948 tunnustanut
Vietnamin "vapaaksi Ranskan unio­n
i i n kuuluvaasi valtioksi,". Tunnus­tus
koski Vietnamin demokraattis­ta
tasavaltaa, joka Ho Tshi Minhin
johdolla oli julistettu syyskuun 2.
pnä 1945 sen jälkeen kun entinen
keisai-i Bao Dai oli luopunut val­lasta
ja luovuttanut sen "demok­raattiselle
tasavaltalaiselle hallituk­selle",
ts. Ho Tshi Minhin jQht^-
malle tasavallalle. Mutta ranskalai­set
eivät halunneet päästää käsis­tään
siirtomaataan ja niin alkoi
^vapaussota, joka jatkui vuoteen
1954. Tällä välin olivat ranskalai­set
heinäkuussa 1949 'Vastapaino­na
Ho Tshi Minhille" perustaneet
Saigoniin toisen hallituksen — Bao
Dain johdolla: Kahdeksanvuotinen
vapaussota johti Ranskan tappioon.
Ja niin tulivat Geneven sopimuk­set,
joissa mm. vahvistettiin, että
oli olemassa vain yksi Vietnam. 17.
leveysasteen kohdalle vedettiin vä­liaikainen
sotilaallinen demarkaa­tiolinja
odotettaessa Vietnamin yh­distämistä
yleisten vaalien jälkeen
heinäkuussa 1956. Sopimuksissa
määrättiin mm. että kaikki vieraat
joukot on poistettava molemmilta
vyöhykkeiltä ja että Vietnamissa
ei saa olla ulkomaisia tukikohtia.
Pohjoi.sosassa oli vallassa demo-kraat
isen tasavallan hallitus ja
etelässä asetettiin Ngo Dinh Diem
presidentiksi.
Ranskalainen lehtimies Philippe
Devilliers, joka on oleskellut Kaak-koiS;
Aasiassa monia vuosia, käsit­telee
oheisessa artikkelissa amerik­kalaisten
myyttejä nykyisen Viet­namin
sodan alkuperästä. Hän kir­joittaa:-
Washington 'on monien vuosien
ajan esittänyt Vietnamin äOdah
taustaa tavalla, joka on historian
väärentäniustä. Tärkeimmät tapah­tumat
vuosien 1954 ja 1960 välillä
esitetään muunneltuina ja tätä hisr
loriahväärerinystä uskovat tänään
miljoonat säädylliset ihmiset kaut­ta
maailnnan.' /Virallista amerikka­laista
muunnelmaa levitetään niin
tehokkaasti, että useat ihmiset ei­vät
-pysty näkemään totuutta. V
Kehitystä Vietnamissa ei voi ym­märtää,
jos jätetäSn huomioon ot­tamatta,
eitä; ^Vietnam oh ainoa
Kaakkois-Aasiäh maa, missä' kan­sallismielisyydellä
ja kommunismil­la
jo '40 vufödeh ajan on ollut lä­heinen
yhtej^s. Tästä johtui se,
että vuoden i92l jälkeen' oli taan-tumukselliselie"
siirtomaahiallinnolle
luonrioUista pitää kaikkea vasta-^
rintaa "kommunistisena". Ne, jot­ka
vastustivat; siirtomaaherruutta
— usein haparoiden mutta myös
alttiisti — olivat rinnastettavissa
kommunisteihin. . Kommunistinen
puolue Ori syntyhetkestään lähtien
määrätietoisesti siirtomaahallintoa
vastaan ja sitä ihailtiin juuri sen
vuoksil Eräs korkeasäa asemassa
oleva ranskalainen siirtomaaviran-omainen
sanoi' kerrairi, että miltei
kaikki Vietnamin kansaHiset johta­jat
olivat ostettavissa, mutta — -
hän sanoi — "emme voi koskaian
Y L E I S T E N KÄYMÄLÖIDEN
P U U T E SL'DBUR,YSSA
Hyvät lukijat! T u l i mieleeni ker­toa
ajatuksistani niinkin tärkeästä
asiasta kuin käymäläkulttuurista.
Täällä Sudburyssa on nämä asiat
suorastaan naurettavalla kannalla.
Siitä puhuen olen tulhit huomaa­maan
monia kertoja, että kun os­toksilla
kulkiessaan tulee "asialle
meno" niin ihmi.set, jotka eivät
tunne tätä kaupunkia erikoisen hy
Kirjoituksia "vapjniun"
Vanhojen perinteiden mukaisesti ilmestyy Vappu-julkaisu huhti­kuun
alussa niin, että se ehtii lukijakunnalleen ennen touk«kaan
ensimmäistä päivää. Kuten useina aikaisempinakin vuosina. Vappu toi­mitetaan
ja kustannetaan yhteisesti Canadan ja Yhdysyaitain suoma­laisten
toimesta. Julkaisulle pyydetään taas avustajiein suosiollista apua
kirjoitusten j a kuvien lähettämisen muodossa. Muistelmat, kertomukset,
runot, novellit, artikkelit ja muut ovat lämpimästi tervetulleita. Samoin
kirjoitusten yhtdytcen tai muuten Vappu-julkaisuun sopivat kuvat. K u ­vat
palautetaan pyydettäessä lakaisin huolimaitta siltä tulevatko ne
I kaikki käytetyksi tai ei.
ostaa Ho Tshi Minhiä". Kaikki
vietnamilaiset tietävät tämän.
Mitä Vietnamissa on tapahtunut
sen jälkeen, kun Geneven sopimus
1954 lopetti Ranskan j a Vietnamin
välisen sc^ah? Historia ei alkanut
1959, jolloih väitetään Haiibin hal­lituksen
päättäneen suistaa Etelä-
Vietnamin hallituksen. Todellisuu-.
dessa se alkoi kohta sen .jälkeen
k i in GSeneven sopimukset oli alle­kirjoitettu
ja kun t f SA ja Rahska
päättivSt, että Ngo Dinh Dieni o l i
paras johtamaan Etelä-Vietnamia,
jota ei haluttu luovuttaa kommu­nisteille.
Häntä ei nimitetty vir­kaansa
sen takia, että hän olisi
ollut pystyvä ja älykäs poliitikko,
vaan siksi, että hänet tunnettiin
kommuhismih; vastustajana, jolla
Oli tiettyä arvovaltaa j a koska
USA:n salainen turvallisuuseliri
CFA häntä ehdotti. u
Ensi hetkestä alkaen ryhdyttiin-etelässä
luomaan diktatuuria. Diem
puhdisti armeijan ja kävi. sptaf
uskonnollisia lahkoja vastaan. Sit­ten
hän ryhtyi ahdistelemaan ete­län
demokraatteja ja vasemmisto­laisia.
Hän pidätti heitä tuhatmää­r
in vastoin Geneven sopimusta, jo­ka
määräsi, ettei ketään saiahUt pi­dät
ää Ranskaa vastaan käydyn so­dan
aikana omaksuttujen asentei­den
takia. Diem perusti USÄ:n
turvallisuuselimen (CIA) avulla
Etelä-Vietnamiin laajan tiedotus-j
a poliisiverkon. USA:n tukemana
hän torjui kaikki Hanoin esityk­set
keskusteluista normaalien suh;
teiden, palauttamiseksi maan kah­den
osan välille j a kieltäytyi myö­tävaikuttamasta
Geneven sopimuk­sessa
vuodeksi 1956 määrättyjen
vaalien puolesta.
En tarkoita, että tämä torjuva
suhtautuminen vaaleihin olisi ol­lut
ratkaiseva tekijä Vietnamin
taisteluiden uudelle puhkeamiselle.
Pääsyy oli Diemin yksipupii.sessa
fnglannin.
Ierästeä|lisiius
valtion haltuun
Lontoo. — Englannin parlamen­t
i n alahuone hyväksyi viime viikol­l
a lain, jolla 90 prosenttia', Englan­nin
terästeollisuudesta kansallis­tetaan.
Ehdotus hyväksyttiin ; 306
äänellä 220:ta vastaan eli 86 äänen
enemmistöllä. - ;
Englannin terästeollisuus kansal-istettiih
ensimmäisen kerran vuoin-la
1951. Cleriient Attleen ollessa
pääministerinä. Winston ChurchilT
in ; koi).ser,vatiivinen : hallitus pe-uutti
kuitenkin Lyöväenhallituksen
cansallLslamistoimet päästyään val­aan
myöhemmin samana vuonna.
WjlEonin hallitus, on valinnut asi-mtuntijakseen
lordi Meichettini jo­ta
on tiirinettu pankkimies ja yksi
.'ksityisyritteliäisyyd.en suurista-himi.
slä'. Melchett edustaa^ylähuo-leessii
konservatiivista: puoluetta^
Iän johtaa Icomiteaa; jonka tehta­ana
on muodostaa Englannin 13
ju)e.sta teräsyht^mästä neljä tai
/iisi kilpailukykyisiä yritystä. Eng-
! annin hallitus pitää .tätä välttämät­tömänä
amerikkalaisten j a jäpani-laLslen
yhtymien kiipailun vuoksi.
Nasser vierailulle
Suomeen
Kairo. — Presidentti Nasser on
hyväksynyt kutsun vierailla Sup-
.mcssa. Tapahtuvan vierailun aika­määrä
tullaan päättäniään myö-hemmih
tiistaina arineturi yhteisen
tiedonannon perusteella, Suomen
presidentti Jiekkonen päätti tiis­taina
viisipäiväisen vierailun Yh­distyneessä
Arabitasavallassa.
Tiedonannossa .""sanottiin heidän
lulkinnecn maailman tilannetta ja
päässeen yhtcisymmäi-rykseen, että
Vie: namin sota muodostaa vakavan
uhkan maailman rauhalle j a tur­vallisuudelle.
vin, joutuvat suoranaiseen hätään | Lähettäkää kirjoitukset ja kuvat ennen helmikuun 25. päivää osolt-etsiessään
käymälää. Niitä ei; ole
j u u r i nimeksikään, erikoisesti sun­nuntaisin
tulee henkilö huomaa­maan
niiden puutteen.
Olen nähnyt tapauksia kun ih­minen
on joutunut "huojentamaan"
itseään nurkan takana. Tämä on
tietenkin valitettava seikka. Huo­mioiden
tämän kaupungin suuruu­den,
olisi ihmisten vaadittava kau­pungin
hallitusta rakennuttamaan
yleisiä käymälöitä että säästyttäi­siin
monelta turhalta "juoksulta'^
Asiasta tietoinen
Sudbury, Ont.
Icella Vapun toimitus. Box 6», Sudbury, Ont.
Arvokkaasta avustuksesta etukäteen kiittäen,
V A P U N . TOIMITUS.
Egypti ja Suomi uskovat Vietna-äsennoitimiisSlänen"
Stum^^
sessaah katolisten ja pohjoisesta \ tulevaisuudestaan, ilman
paenneiden puolelle, ja despöoUi: !;"''^»P"»^'^^^^ sekaantumista, y ,
sen harvainvallan luomisessa ete-; . •
Iän liberaalin väestönosan sorta-1 KÖyhys pcsii
miseksi. Vasemmistolaisten, demo- i Englannissakin
kraattien ja maltillisten vainoami- : , • , .... ...
seen ryhdyttiin j.o varsi.n, varh, ai-[ ' .Lontoo, . — K intason vahimmais- sessa vai•h1. eessa. 1956 o1l i- vak, oilijar: I ,va. atimuksie, n a. laDuolella elaa nv-verkkoa
kehitetty jo niin pitkälleV i ^>;^«n Eng^^nn-^^a 1^0,000 perhettä
että lahkot ja Vietminh m v n i l ' ' ' ^ ' ^ ' ' ' ^ ^^
, . . . , . ,1 , i naa lasta;; Naiden perheiden ehn-maanalaista
toimintaa ja halhtuk- . , ,„ T . . . . .... tasoon alapuo elia tyottomyysavus-sen
väkivallan vastustamista vält­tämättömänä.
Diemin
'•puhdistusoperaatiot"
puolella työttömyysavus­tusta
naiiliivien perheiden elintä-koskevien
hallituksen asetta-
Järjen aanta.
Samaan aikaan kun republikaanipuolueen presidentti­ehdokkaana
ollut Barry Goldvvater sekä saman puolueen
senaatin ryhmän johtaja Verett Dirksen ja heidän kaltaisen­sa
sotahauk'at vaativat entistä suurempaa ja verisempää
hyökkäystä pientä Vietnamin kansaa vastaan, kuten presi­dentti
Johnsonin hallitus käytännössä menetteli U S A n senaa
t in ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja, senaattori James
W i l l i am Fullbright esittää uudessa kirjassaan epäilyjä sii­tä,
pystyykö Yhdysvallat koko maailman poliisiksi, j a onko Yhdysvaltain täytyy tunnustaa
se loppujen lopuk.si Yhdysvaltalaisten todellisten etujen mu- Etelä-Vietnamin Kansallinen
kainen rooli nykymaailmassa. vapautusrintama sotivaksi puo-
Uudessa kirjassaan "The Arrogance of Power" (Vallan leksi, jonka kanssa cn keskus-pöyhk'eys)
sanoo senaattori nykytilanteeseen viitaten, e i t i \ teltava rauhanneuvotteluissa
amerikkalaiset ovat pyhässä ristiretkessä liian, valmiina" ja pakoitettaVk-rmyös' Saigonin
tärkeänä sitä, että unhoitetaan
kuka on hyökkääjä tässä ta­pauksessa,
ja ruvetaan etsi­mään
kunniallista ulospääsy­tietä
vapauttaaksemme itsem­me
kestämättömästä tilantees­t
a ."
Mutta Yhdysvallat ei pääse
pois Vietnamista sotilaallisen
voiton perusteella, selittää .se­naattori,
"lähitulevaisuudessa
tai tarkoitustaan vastaavalla
hinnalla."
K a i k e n tämän perusteella se­naattori
Fulbright esittää kah­deksan
kohtaa kasiUavTn oh­jelman
jossa suositellaan, että
ratsastamaan joka suuntaan.
Senaattori Fullbright. esittää huolestuneisuutensa siitä,
että onko hänen maansa, Yhdysvallat, oppinut mitään his­toriasta,
tai marssiiko Yhdysvallat kuten sitä edeltäneet
maailmanvallat perikatoaan kohti " l i i o i t e l l en omaa voimaan­sa
j a omaa kuviteltua tehtäväänsä"? Eikö Napoleon ja Hit­ler
hyökännyt samanlaisten harhakuvien vallassa Venäjäl­le
kysyy kirjoittaja, esittäen kyseenalaiseksi Yhdysvallois­sa
nyt muotiin tulleen väitöksen, että"omaa maata" on
tuettava, olkoon se sitten värässä tai oikeassa, mikä sopii
mainiosti niille, jotka haluavat tukahduttaa Vietnamin so­taa
vastaan kohdistuvan oikeutetun arvostelun.
Amerikasta on tullut kiihkomielinen paheiden vastusCä^
j a , hän selittää. "Kommunismi on nostanut meidän uinu­van
puritaanisuutemme enemmän kuin mikään muu l i i ke
historiamme aikana, saattaen aikaan sen, että näemme pe­riaatekysymyksen
siellä, missä on vain etukysymys, j a sa-lavehkeilyä
siellä, missä Yhdysvallat on painumassa sy-vemälle
j a yhä syvemmälle^ hallituksen yrittäessä oikeut­taa
toimenpiteensä julistamalla, että on muka parempi tais­t
e l la kommunismia vastaan siellä kuin kotona.
"Mitä minä yril,än tuoda kirjassani esille on se", sanoi
senaattori TV-haastattelun yhteydessä, "että sodassa on pa­rempi
etsiä • kompr'omissiratkaisua kuin täydellistä voittoa,
tai ehdoitta antautumista, kuten asian esitimme toisen maa­ilmansodan
aikana,"
Esittämättä selvää kantaa Yhdysvaltain hyökkäysohjel-maa
vastaan senaattori Fulbright sanoo kuitenkin pitävänsä
hallitus neuvottelemaan, kuten
hän .sanoo.
Näin menettelevät järke-vämmät
yhdysvaltalaiset. Mut­ta
miksi epäröi ja viivyttelee
Canadan liittohallitus? Miksi
ei pääministeri Pearson ryhdy
aktiivisesti puolustamaan yh­dysvaltalaisia
rauhanvoimia,
siis todellista ystävyyttä ete­läistä
naapuria kohtaan, vaali­malla
julkisesti Yhdysvaltoja
' lopettamaan, Pohjois-Vietna­min
pommituksen ja ryhty­mään
tosimiele.ssä rauhanneu­votteluihin
niiden voimien
kanssa, j o i ta vastaan se sotaa­k
i n käy, sekä tuottamaan ase­voimansa
ja sotavälineensä
pois Vietnamista niin, että
Vietnamin kansa voi ratkaista
omat sisäiset ongelmansa i l ­man
mitään ulkopuolista pai­nostusta,
kuten Geneven sopir
mus edellyttää. Geneven sopi­muksen
valvontakomissicnin
jäsenmaana Canada ei voi tyy­tyä
sen vähempään.
armeijan
kohtasivat4^->. . . .. , , , .
. ., . . . . • . i m i e n minimivaatimusten, kertoi
jatkuvasti kovenevaa vastarintaa • i • - * • i i
• Englannin sosiaaliministeri Marga­ret
Herbison alahuoneessa;
Enimmäkseen nämä ovat huonos­ti
palkattujen työläisten perheitä,
jotka jäävät sosiaalihuollon ulko­puolelle
koko päivän työssä käyvi­nä.
Asiantuntijoiden käsityksen
nuikaah "köyhyyden" raja kiilkee
paljon yiraliisen määritelmän ylä­puolella
ja lähes 3 miljoonaa hen­keä
kuuluu perheisiin, joiden tu-
. lot eivät riitä tarkoituksenmukai­sen
ruokavalion hankkimiseen;
" V o i hyvänen aika, sieltä tulee (USA:n) suurlähettiläs Butter\yprth".
kaikkialla ihaassa! : ,.
Vuosina 1956 ja 1957 lähti osa
bieniin vastustajista — useimmat
heistä oliviit oikeistolaisia — Pa­riisiin
py\ tiimaan apua. Jopa Sai­gonin
upseerikunnan jäsenet haki­vat
apua Diemiä vastaan. Nämä
komnuinis-mia vastustavat johtajat
pelkäsivät aikaisempien Vietminh-jäsentcn
siirtyvän vainoja pakoon
heidän johtamiinsa oikeistolaisiin
vastarinlajärjestöihin. Toisin sa­noen
he pelkäsivät, että komniu-nistit
saisivat enemmistön vasta­rintaliikkeen
piiiissä. He eivät kui­tenkaan
saaneet pyylämääiisä apua
inistään. ;
Tilaiine oli vakava. Kuulusteluista,
kidutuksista, talojen polttamisista
Ja puhdistusoperaatioista huolimat­ta
ei maalaisväestö antanut p e r it
(Jatkuu sivulla 4) ;
PÄIVÄN PAKINA
T I L I N P I T O A S E K IN
Kuten tiedetään laajakantoisis­ta
operatioistaan tunnettu ame­rikkalainen
evankelisti.Billy Gra­ham
pitää tunnontarkkaa kirjan­pitoa
siitä, kuinka monta sielua
hänen eri tilaisuuksistaan tulee
"pelastetuksi".
Ei riitä se, cllä sanomalehdi.s-sä
kerrotaan hänen saarnoistaan
ja hartaustilai.suuksi.stäan yleensä.
Niiden lisäksi on lehti-, radio- ja
televisiouutisten yhteydessä an­neltava
. yksityiskohtainen tieto
myös siitä, kuinka moni kuuli-taina
sylivauvoja.
Mutta kaikki tämä "oikeute­taan"
sanomalla, etä tapetut oli­vat
"kommunisteja". Kuten huo­mataan,
tässä ci yritetäkään väit-tapetun
49 kommunistia, tää hyökkäyssndnn uhreja edes
Etelä-vietnamilaisesta päämajasta
sanotaan hallituksen joukkojen
tappaneen 55 kommuhisifia nel­jässä
yhteenotossa .. . S u u r i n liiLs-tä
(yhteenotoista) oli noin 40
mailia Saigonista Ipunaaseen, mis­sä
aluejoukot sanovat tappaneen­sa
35 vietkongia . . . " .
Kuten huomataan, tässä yhdys­valtalaisen
uutistoimiston SaigS^
nin tiedonannossa puhutaan ih­misten
"tappa.misesta" yhtä vai­vattomasti
jä huolettomasti, kuin
joista on kulloinkin "herätyksen"_tavallisct ihmiset puhuvat rottien
saanut ja tullut "pelastettuna"
evankelisten ansioluetteloon.
Tätä samaa menetelmää seura­taan
yhdysvaltalaisten uuti.sticto-jen
keräämisen ja valmistamisen
yhteydessä Vietnamissa.
Tässä on viimeisin esimerkki,
mikä on poimittu A P : n Saigonin
jutusta tammikuun 30 pnä.
— . . . Muualli», sanotaan maini­tuissa
tarinas.sa, oli pieniä maa­voimien
yhteenottoja. SaigonLssa
oleva Yhdysvaltain päällystö las­kee
neljässä yhtcenoto.ssa lauan­tai
yleensä rloi,seläjäin tappami-
•scsta. .
Merkillepantavaa myös oh, että
kaikki no, ihigiset, mitä amerik­kalaiset
liittolaisineen Vietnainis-sa
tappavat, ovat "kommunisteja"
ja sillä siisti.
Kun hampaisiin asti aseistetut
yhdysvaltalaiset asevoimat hyök-
Vietkong partisaaneiksi — he
ovat vain "kommunisteja" eivätkä
muuta. TämS käy laatuun sitä­k
in suuremmalla syyllä kun kuol­leet
ihmiset, miehet, naiset ja lap­set
eivät voi omasta puolestaan
mitään sanoa.
Toisinaan kuitenkin sattuu niin,;
että siviilien tappamisesta ei sel-vitäkään
vain sillä, että heitä sa­notaan
"kommunisteiksi".
Edellämainitussa Saigonin uuti­sessa
on myös selitys amerikka­laisten
helikopterien viime sun­nuntaisesta
hyökkäyksestä kahta­sataa
"jpkialusta" vastaan.
Mainitun uutisticdon mukaan
tämän hyökkäyksen kohteeksi
joutuneet näyttävät olleen Saigo­nin
sotilasjuntalle myötämielisiä
vietnamilaisia.
Heidän sanotaan "paenneen".
nakkopäätöksen mukaan yksilöt,
siis lentäjät ovat vastuussa täl­laisista
rikoksista puolustuskyvyt­tömiä
siviilejä vastaan huolimatta
lainkaan siitä kuka on sellaisen
määräyksen anlaiuit:)
Toimittuaan amerikkalaisille
hyökkääjille^ ominaiseen tapaan,
eli ponimittaiiialla tai tulittamal­la
"kaikkea mikä liikkuu", yh-
(lysvaltalai-sten helikopterien sano­taan
tämän "urotyönsä" yhteydes­sä
tappaneen 31 vietnamilaisia si-v
i i i i ä la haavoittaneen 38 muuta
siviiliä.
Kun ösoittauhii, että nämä oli­vat
vain "ystävällisiä" siviilejä,
asiaa rUyettiin tutkimaan, jä mai­nittu
AP:n tieclonannbn mukaan
haavoittuneille lähetettiin jotakin
apuakin,
Mutta, ja tässä se suuri "mut­t
a " onkin, jos näissä jokialuksis-sa
olleet eivät olisikaan olleet
•Saigonille ystävällisiä" siviilejä
— tässäkin pommituksessa kuol­leet
ja haavoittuneet olisi tieten-Vietkongin
edellä ja kun amerik k i n *mc r k i l t y hyökkääjien t i l iki r -
kää|k'äl} pyssyt paukkiVenjohon^^ kalaiset helikopterit saivat maasr joihin "konrnuinisteinä"!
kin kylään, kuten: Vietnamissa ta käsin määräyksen hyökätä näi- Tällainen bn Vietnamin likaisen
tapahtuu, siellä kuolee luonnolli- tä pieniä jokialuksia vastaan; ne ^^^^^ " l i l i n p i d o l l i n e n " puoli,
scsti mie.sten lisäksi myös aseis- tekivät työtä käskettyä. (Nyrn-tainattomia
naisia sekä lapsia ja bergin sotaoikeudessa tehdyn en- Känsäkoura