Vapaus, December 17, 1957

              Hininefll
ikiste-ppiota
rs lölernatio-ssa
amoituk-
Canadian \a.
'teamships ja
»Pimusriitai.
tin ero tunti-1
Jrkinnyt vain
le. Toisaalta, 1
^maan Trial-1
jää saamatta
työttömyys- j
ivaa muutet-1
asteriin joku 1
ö kieltäytyi
imuksiin. U-|
ojen korotta-
Sfhtiö tarjosi
nöitti suostu-
»itettu, että
ät alhaisem-1
anadalaisissa
*"»en lakkoa 1
mdessä kun j
laivan meri-1
)kuukaudes-i
vaa on ollut
i heinäkuun
iirrettlin as-
». CNS on
Itiö.
••••
:ssa
pailuihin I
tiedoitettiin
urheilijoita
Jan British
perustami-yhteydessä
Ipailuihin.
liv;-;'--'
" 30 aivua, 5 SeeUM - SOiPci^
Ilmestyy liislaina« torstaina ia lauantaina Perustettu vuonna 1917 Canadan suomatdileiiitsen&Iaeiityovimilelitt
I
No. 148 — Voi. X L vuosikerta SUDBURY, ONTARIO Tiistaina, jouluk. 17 p. — Tuesday, Dei, 17, 1957
Canada taustalla
Pariisin NATO-si
henkilöä
>alo tuhosi
lalan törs­äsi
veden
töisesti sai
ättyy
(Bii Järvien
ylrallisesti
luhitelmat
intaina.
ittu kqhne
1 puolella
vain yhtä
laivan on
irelle päin
Pariisi. — Monissa kansainväli­sissä
konferensseissa etualalla ollut
Canada tuntuu olevan täällä 15 vai
lan , NATO neuvoston Kokouksessa
takapenkin istujana.
Sunnuntai-iltaisessa sanomalehti-,
konferenssissa pääministeri Diefen-baker
antoi ymmärtää, että Cana­dan
hallitus on ilmaissut tässä kon­ferenssissa
omaksämansa kannan
vain yleispiirtein. Hänen lausun­tonsa
viittasi siihen, että Canadan
hallitus ei ole paljoakaan osallistu
nut tätä konferefissia:: edeltäneisiin
neuvotteluihin,
Canada oli maanantalaaqiuna yksi
niistä harvoista jäsenmaista, jotka:
eivät vielä olleet esittäneet minkä
asenteen ne omaksuvat 15 vallan
päämiesten konferenssissa esille tu
levistä kysymyksistä.
Keskusteltuaan Britannian päämi­nisteri
Maqmillanli^ kanssa, päämi­nisteri
Diefeqbaker sanoi .'sanoma-lehtimiehille,
että) Canadan hallitus
teke? ratkaisunsa NATO-neuvoston^
kokoukselle iesitettävistä kysymyk
sistä vasta sitten, kun muut maat
ovat maanantaisissa -puheissa jteh
I fleet: selväksi • asenteenpa.',, 1. '' | t,'
' ; Asialiisöstl t»ähtiefc 6ra'yaid*n
sierit^t ovat yleisesi'tiedossa"^ ta'^^^^^
nenNATQ neuvoston .kokoontumis^
ta;täälläi.' ". ' ;
NAtpn'.pääsihteeri Paul Henri
Spaak hollantilainen entinen sosiali-de^
mokvaatti; i: yritti' vakuuttaa, että ^
NATO-kokouksessa käsitellään mui-;
lakin kuin USAA. esityksiä.
NL :n paaministieri varoittaa
ydinsodan uhkaavasta vaarasta 'S'
Lontoo.-—Neuvostoliitto tiedoitti
viime viikon lopOUa, että se lähet­tää
kaikille YK:n jäsenmaille va­roituksen
ydinsodan vaaran suures­ta
lisääntymisestä. Moskovan radio-tiedossa
sanottiin nootissa korostet­tavan
sitä, että ensi tilassa olisi ryh­dyttävä
toimenpiteisiin sodan estä­miseksi
ja suhteiden parantamiseksi
kaikkien maiden välillä.
Tiedoitus tästä nootista annettiin
pian senjälkeen kun Neuvostoliiton
Telakkatyöläisiä
pakkolomautettu
Y/lctoriassa
Victoria^ B. C. — Noin 500 telak­katyöläistä
on •pakkolomaut';ttu
Yarrovvs Ltd:n telakalta, jolra on yk­si
kahdesta suurimmasta laivaraken-nustelakasta.
täällä.' V
"Ennen uutta vuotta ja vieläpä
senkin jälkeen joudutaan lis^ä pak-kolomauttamaan
työläisiä", sanoi
yhtiön johtaja, H. A. 'Wallace viime
viikon lopulla.
' Mr, WaHace kehoitti • liittohalH-luiita^^
ntamaan! rakennettavaksi hä­nen^
telakallaan yksi suunnitellusta
lahdesta 'hävittäjästä Ja auttamaan
rakentamaan''Canadan kadppalaivas
loa . ' I
'! "H^;llituksen' tulisi auttaa rakenta­maan
'kauppala voja'V sanoi hän.
D O M l
/että-:
amme
opetusta
ta
Dtta
Itarlt
l
Sndbnry
J . 3 to 14
ÄLTÖ:
[jtario
Coldv/eil on huolissaan
Diefenbdlcerin asenteesta
vt. pääministeri antoi ymmärtää, että
Bulganinin kirjettä tutkitaan tarkasti
Ottawa. — ceF:n johtaja ar^os-teli
lauanta'na pääministeri Die-fenbakerin
kielteistä suhtautumis­ta
siihen kirjeeseen jonka hän vii­me
perjantaina sai Neuvostoliiton
pääministeri Bulganinilta. :
Huomioid?n,i jotta pääministeri
Diefenbak-r oli leimannut tämän
kirjeen propagandaksi — toistaten
siten AVavhingtonin linjaa — mr.
Coldwell kysyi alahuoneen Jstunnos-sa
yleisten töiden ministeriltä, mr.
Greeniltä, että onko pääministerin
ssenne yhdenmuk^ainen sen kanssa;
kun ulkominist-jri Smith sanoi äs­kettäin,
jotta Canadan ei tulisi aina
ja asiaa tutkimatta sanoa ?'ei'r Neu­vostoliiton
ehdotuksia ja esityk­sistä.
Selittäen olevansa huolissaan sii
\ tä kun Washingtonin epäviralliset
l puhemiehet hylkäävät, aina Ilman
' muuta Neuvostoliiton ehdotukset,
mr. iSmith sanoi pari viikkoa sitten
alahuoneen ulkoasiainvaliokunnan
kokouksessa, että Canada On valmii­na
uudelleen tarkistamaan suhtei­taan
Neuvostoliittoon; Juuri tämän
lausunnon johdosta Bulganin kir-joitti
mr. Diefenbakefille.
Mr. Green, jnka AP virfcaAteke-)
vänä päämlnisterioä-.sillä aikaa
kui pääminTsteri: JDiefenbaker on
Pariisissa NAT^nenvostoii' koko-aksessa^
seittijnr. Ooldweliaie a";
kaisemmin» eitä: vilkuista lausunr
toa Bnlganinin kii^feestä ei voida
antaa ennen kaiia sitä on htfolella
tutkitta.
Fääministerin huomautus asiasta,
selitti mr. Green, perustunee
epäviralliseen englanniHkleliseeh
käännökseen, mikä seurasi tätä ve
näjänkielistä kirJettS.
' Mr: Gr-en sanoi, että Bulganinin
kirje muistuttaa suarimmaltaosialtai
niitä nootteja, mitä Neuvostoliitto
on lähettänyt länsivaltojen johtajll
f le. mutta joissakin kohdissa koske­tellaan
välittömästi Canadaa. "
^ "Näihin, nootteihin /sisäl^rvMä
«kotuksista k^kustellaan epaile-inä![
tä NATO^e^^ kokoultses-
]^}^s^ i|ir., Green.,
pääministeri Bulganin lähetti kir­jeet
presidentti Eisenhoweri^e, Bri­tannian
pääministeri Harold Mac-
^millanille/Ranskan pääministeri M.
'Gaillardille,'" Länsi-Saksan kansleri
Konrad 'Adenauerille ja Intian pää­ministeri
Nehrulle. :
Kirjeissä ehdotettiin' ydinaseko-kellun
lopettamista .ja aseistariisu­mista.
, ^
Gaillardille ja Macmillanille lä­hetettyjen
kirjeiden tekstit julkais­tiin
perjantaina.
M. Gaillardille kirjoittamassa kir­jeessään
Bulganin sanoi, että
NATO-maiden neuvottelu on järjes­tetty
tarkoituksella käsitellä länsi-valtain
sotavalmistelua ja Rans­kaa
kehoitettiin yrittämään toisia
NATO-maita harkitsemaan Neuvos­toliiton
ehdotuksia.
Macmillanille osoitetussa kirjees­sä
tuomittiin Yhdysvaltain vastuu­ton
ja suorastaan provokaattorinen
toimenpide lastata Britannian tuki­kohdista
lähetetyt patrullilentoko-neet
ydinaseilla. Kirjeessä sanottiiHi
että sallimalla tämän on firitamita
saatettu hyvin vaaralliseen tilantee­seen.
Länsivalteln keskuudessa plde^
tään Bulganinin kii'jettä yrityks^nä^
aiheuttaa: eripuraisuutta NATOf
maiden keskuudessa.
Neuvostoliiton pääministeri va­roittaa,
ettei Länsi Saksaa pitäisi
kiinnittää ruppuvaiseksiNATOrsta;
Britannia sekä toiset NATO:n jäsen-'
maat ovat useammin kuin kerran
kokeneet/millainen Saksan militdr
ristien ruokahalu on ollut kun heiljp
lä on riittävän suuri sotilaskoneistQ
käytettävänään. '
Bulganin niinikään arvosteli Macr
millanin—Eisenhowerin S0|fimu6t9^
antaa Britannialle .kauko-ohjuksia
ja pyrkimystä kuljettaa lopuksi nUf
tä Euroopan mannermaalle.
^ Bulganin myöskin ehdotti ydim
asekokeilujen kieltoa; kahdeksi > tai
ikolmeksi vuodeksi; ja atomiaseista
vapaan vyöbykeeh muodostamiseen
Euroopan keskiosaan. .
N A T O - m a i d i e i i neuvottelut
ovat a
Mo kova. — Täällä olevien ei
kommunist'Sten huomioitsijain kes
kuudessa on miltei yksimielinen kä
sityskanta, että Yhdysvallat ja muut
'länsivallat 'menettelisivät tyhmästi
jos ne antaisivat vain pinnallisen
huomion Neuvostoliiton viim-ksi
esittämille ehdotuk^^ille idän ja Iän
nen välisen jännitystilanteen huo-jentamiseksi,
tiedoitti New York
rime Servicen kirjeenvaihtaja
Wi!liam J . Jord n täältä viime sun
nuntaina.
Viitattuaan kautta maailman ;val
litsevaan p Ikoon uuden sodan vaa
rasta, mainittu kirjeenvaihtaja sa
noo, että tämä, on yksi perusseikka
mksi Moskovassa olevat (porvarini
set) asiantuntijat ovat sitä mieltä
etteivät Washington ja muut länsi
maiden pääkaupungit voi sfihtau-tua
kevytmielisesti tai huomioonot­tamatta
Moskovan ohdotuksiin. Mar­salkka
Butganinille annettevassa
vastauksessa on huomioitava ylei­nen
mielipide, ei vain Moskovassa,
vaan myös Madrasissa, Melbournes­sa
ja Montevideossa.' . r
USA rikkonut
aseleposopimusta
- Peking
Tokio. — Kiinan hallitus esitti
sunnuntaina sy3ftoksen, että Yhdys
vallat on lähettänyt laittomasti, Ge­neven
sopimusta rikkoen sotilaslen­tokoneita
Etelä-Vietnamiin.
Pekingin radiolaajalluksessa sa
noitiin, että - näitä sotilaslento­koneita
- on vienyt Etelä-Vietna:
miin ^Yhdysvaltalainen lentokonei-den
emälalva Windbam Bay.
Tam3, sanottiin mainitun radio­uutisen
yhteydessä, on "Yhdysval
tain taholta viimeisin Geneven sp»
pimuksen ,{1954) rikkominen". Jlai-nittu
sopimus kieltää sotilaslento­koneiden
viennin Etela-Vietnamiuou
fi . , . , > ()"•'>( i< il»
Pariisi. — Canadan pä^rajijisti^ri:
Diefpnbakei; sanoi i s u n n u n ^ i ^ » ; etr
tä NAT9:maiden pääbuomip, i^»li^an
kiinnittämään 15 jäseninään talQu-deUisten^
siteitten lujittamiseei^.
Neuvottelut. alkoivat .ipaanai^taina.
Canadan pääministeri Diefenbake'
Tin mukana saapui Pariisin neuvot
teluihin ulkoministeri Sidney Smith,
puolustusministeri kenraalimajuri
Pearkes ja finanssiministeri Donald
Flemming. Neuvottelut pidetään
Chaillotin palatsissa.
NATO-maiden edssä olevat kysy­mykset
ovat vakavat ja neuvotte­luissa
tehtävillä päätöksillä on kau
askantoiset.diplomaattiset merkityk­set.
Syyria syyttää
Israelia hyök­käyksestä
Damaskos. — Syyria jätti viime
viikon lopulla valituksen Israelin-
Syyrian aselepokomissioUe syyttäen
Israelia uudesta aseleposopimuk­sen
rikkomisesta, tiedoitti eräs Syy­rian
armeijan puhemies.:
Hän sanoi, että Israelin joukot a-vasivat
viime viikon torstaina, tulen
työssä olevia .syyrialaisia vastaan
Banaisin kylän lähellä. Ei kuiten­kaan
ketään loukkaantunut tulen
johdosta. .
Sö/ettS Cdnadan',f)ääniiniäterl atl
ottanut.mukaanäa'k61itt^ muilta tär­keää
ministeriä, osoittaa' millä '^ä^
kavuudellaCanada suhtautuu näihin
^neuvotteluihin. ,^ ^ -
; Pääniinls^i r ]^^c^nbak,ci'i,<fs§i oi
lauanteinä' tänne ^^apuesss^n,' e tä
Canada yrittää lujittaa kulttuurillij-sia,
taloudellisia ja diplomaattisia
suhteitaan toisten NATO n maiden
kanssa.
Yhdysvaltain presidentti neuvot
teli tunnin Ranskan pääministe
ri Gaillahrdin kanssa viime lauan
taina. v Ranskaii ? haUituks'«n sano­taan
vastustavan rakettiaseiden tu­kikohtien
rakentamista Ranskan
maaperälle.
Samaan aikaan tiedoitettiin. että
presidentti Eisenhower on lähettä-:
nyt Intian pääministeri NehruIIe
kaap^liRjnpman/vjpssahän vakMUt-taa
ettei: Yhdysvallat käyt$ koskaan
ajieellisia; voimiaan paitsi puoiustus-
'tarkoituksessa. . ^ ^
Mr. Diefenbaker'neuvotteli lau
antai-iltana' pääministeri Macmilla-.
nin kanssa ja neuvotteluihin ottivat
osaa Canadan ja Britennian ulkomi­nisterit.
Neuvottelujen tehtävänä on yri^
tää slvittää niitä monia erimieli­syyksiä
mitä ilmenee NATO-maiden
välillä. Eräitten-tähän liittoon kuu­luvien
maiden taholta on ilmaistu
sellainen käsitys,' että Neuvostoni
ton ehdotuksiin pitäisi suhtautua
joustavammalla tavalla kuin tähän
astL
Gasoliinia vapaasti;
ottr mal(sun vain
palvelusiia
t Victoria, B. C. — AutohuoUöase*:
nan hoitoja Victor Williams antoi
ohjana noin 170 gallonaa gasoliiflla
toin kolmen tunn;n kuluessa viime
keskiviikkona.
Häh.alkoi lahjoittomisen.kello 6
tilalla, jonka ajan jälkeen hänen ei
sallittu hiijattoln hyväksytyn kun
nalllsen asetuksen perusteella myy­dä
tuote polttoainetta, paitsi slii^tt
tapauksessa, että Jiän pitäisi huolto-aisemansa
auki läpi vuorokauden.
/Mr. Williams ei ottanut maksua
g^oiiinisto, vaan sen: sijaan verot-
41 asial^kaitean tuulilasien puhdls-tamisesto,
öljytason terkastomises
te yms. Näistä palvolukslste hän
sai osapuilleen saman kuin olisi saa­nut
gasoliinistakin. ,
Hän kertoi asemallaan käyneen
noin-3S autoa kello 6 jälkeen kun­nes
.hän ^ulkiva^emansa noin'kello
'Hän sulki asemansa silloin kun
hän''arveli kaikkien asiakkaidensa
jtarpelden oUoen tyydytetj^t.' '
Viimeiset laivat
i^oöii J(0i>iavan läpi . . '
i SännsUsl ilarie. ^ AmerikMal
navan läpi viime maanantaina. Ne
öUvat ,Viin;^i^S.t„laiy^t, Huluv^n. viio-denwPm:
JfindusHaMtei»»,.,|qH|ts^ kniki-i
vat,kg»HV^nJ|pL„, .ja-t".;!
',.'1 »u 1 1 — 1 , ' ;fi j(/..t!
Neiivastoliitto haluaa paraiitai ^
•MÄIÄitelMinP?iÄIMlM
liyvJeii suhteiden
kehittämisessä"
Montreal. — Canada voisi hyvin
käyttää tiedettä vaikuttevana väli­kappaleena
hyvien kansainvälisten
suhteiden edistämiseksi.
Näin-väitti McGillin jrliopiston
biokemian professori tri J ; H. Quas
t|Bl joka on juuri palannut 60 päivää
kestäneeltä "puhujamatkaltaan"
kautto'maailman.'
vHän kertoi kokemuksistaan tieder
miesten parissa Havaijissa, Jajpanis-sa,
Burmassa ja Intiassa.
"Yksi parhaimpia keinoja hyvieh
suhteideti: kehittämiseksi Canadan
ja jatkuvasti tärkeämmälcsi käy\'ien
KaukOrldän maiden välillä on antoa
niiden kehittyneimmille oppilaille
opetusta yIiop'stol8samrae ja muissa
oppilaitoksissamme", sanoi hän,
"Kauko-Idän maat ovat kovast?
tiedehaluisia. Jos emme auto nii
den^uorten iiedemi^^sten opettoml
!>essa,niin joku toinen toi jotkut toi-s-^
t maat tulevat niin tekemään. Mei­dän
ei tulisi menettää tätä tilaisuut
to kehittää ystäviä ja lisätä valkutus-valtoamme."
NATO-maiden keslcuuclessa
ilmenee erimielisyyk$li
NATOon kindiivät Euroopan maat ^ehrätJialua
rakettien lahetiamiskeskuksia alueillem
Pariisi. — Atlantin sopimttkten
maat, suurcl sekä pienet/kapinoivat
Yhdysvaltoin suunnitelmaa vastaan
rakentea "^Eurooppaan rakettiasei­den
keskuksiar Ehdotuksen ^teklYb^
dysvaltoln valtiosihteeri Jolm Fos-ter
DuUes ja puolustusasioiden sih­teeri
Neil V McElroyv presidentti E i -
senhowerln siunauksella NATO-maiden
konferenssissa, joka alkoi
täällä maananteina, I^nsi-Saksa,
Ranska, Tanska ja Norja heti, vas­tustivat
Ylidysvaltein ehdotusta.
NATO-n, pääsihteeri Paul Henri
Spaak ilmoitti maananteina.. että
neuvottelut Jatkuvat yhdellä yli­määräisellä
päivällä, koska useissa
asioissa on ilmennyt erimieli
syyksiä-
Länsi-Saksan kansleri oli ensim­mäinen.
Joka vastusti presidentti
EisenhQwei1n Ja fi^lV):!; Joukkojen
komento Jan .kenraaliiLauris Norsto
din ehdotuksia kauko-ohjuslaittei-den
ralcentämisekstv; jäsenvaltojen
maihin. - i '
Yhdy^altain taholta yritettiin
saada toisia NAT0:nJ2senm^te hy­väksymään
"suunnitelma noin 1,500
mailia etäälle^ uiöttuvien kauko oh­justen
lähettämiskesklisten rakentaa
misekslMATOrnEnrdbpan'maihin. :
Canadan'sanotaan ilmaisseen-sei
laisen ajstoksen. että se kannattaa
"N^orjan ehdotuste iiarkito vakavasti
Puolan ehdotusto kieltää atomi­aseet
Saksassa, Puolassa ja Tshek-kpslovaldassa,
Norjan pääministeri Einar Ger-hardsen
sanoi suoraan> että Norja
ei halua tehdä maastaan kauko^h-justen
Jähetyspaikkaa;^ Tanskan pää­ministeri
Hans C. Hansen sanoi hä­nen
hallituksensa olevan täydelli-sesti
samaa mieltä Norjan hallituk­sen
kätmsu
Aanska ja Länsi-Saksa mydskään
-eiyät.kannata rakettiaseiden lähet-tiimiien
/ fct^iOuCen' riakestemista
Eurooppaan;
Ottawa. - H Vilmfe pedantajita otti
CanadM', pääm)ni8l;eri/Diefenbkker
va.^tean Neuvostoliiton pääministeri
Bulganinin kirjeen, jossa ilmaistiin
huolestumista' nykyiseen' kfrnsaii^
väUseen tUanteeseön äähde^r (Kii^t
Jeen tikstlJuJlkaisttän lehd^ssämihe
toimita yhtiyd'e8$aj. ' ' ' ' '
valmisielutöimenpiteisiin ydin- ja
rdkfettlsodbri" alkamiseksi. ^
«Wä6hinMVBs4 äsk^ttäfi^ 'Metyi^
'speH Källituksi^n- heMtelUissä 'on'
VM^Hy uudelleen järJÄrfö'Ni\T-'
0:il'jäsenteii iomatllstit, taloudel-lisetf
jä tiete<!lllser l^teet^ llsätäk.
W n Uu^lä kUole)tiaa'ttloitovia aset-tay
Kirjees'&ä sanotaan, että NAT­Oin
kuuluvien ^aldeh 'johtavat hen-kilät
ovat avoimesti sanoeneet. että
Pariisin konferenssissa suunnitel­laan
uusien länsivalteln atomi-, ja
vetypommien käyttämistä tule­vassa
sodassa. :;'Avolmesti puhutoan
amerikkalaisten ydinaseiden varas-tolniisesteNATO;
n maiden alueill'?.
Puhutaan myöskin avoimesti
Länsi-Saksan sotilaallisen *valmiu
den lisäämisestä. Kaikki tämä lisää
Jännittymistä eri maiden välillä,
"On ' myHskin reporteerattu»
amerikkalaisten atomi-;ja vetyasei-den
varastoimiseste Canadan alueelr
le Ja atomipanoksilla varustetuiste
kauko-ohjusten keskuksista. neuvo-
.^e^laiin kiihkeästi.;hyk3^aiKap:'i' ^
ndtean Jdrje^ssä,^;,' - , * , ' ' : ^ p
Kirjeqäsä, kprostetaan sitäj vaaraa
](nikä aiheutuu Canadalle km &e sat-;
li> Yhdysva}te;n^ke8t(iitää ydäioseitl
Cähadan- ^liiöeBieJ' HI \ 'f.
Kirjeeä8ä'i;anoikan;,ettQ.-j<rs,^hyj^k'
M ^ m H ^ f t j l ^ l l w > m w W # «
*n9P.P«l?,fy41P«i!^WU«lka»W)?eii.Jcoh-3
t^ppii,.m :s/8«ai?ejf-iwiijt, mit^
^e,, EtuJabtejDiaant poisu vaatufistaanv
Tä»nä,k^o?ke> k^ikHl8(WA0«,mBite
san^ol5te?Uann Mk<ir^jeäens)tsWä ^f«äi'i»uonraute.
'tean,^iitä ,l)^rl)alMu4<;|sl;a'.JfMA.I>uhu« ^' NeuvOstoliTt^tr-.PSäri
taan paikallisesta sodasta.^ Sellainen — —
voi aina levitä > maailmansodaksi.
'Kirjeessä niinikään ^orostetean,^ e^
tä sellaiset knin NATO.n, Bagdadit^
ja Kaakkois Aasian sopimukset ovat
YK:n periaatteiden vastaisia.
Kirjeessä korostetaan, että Neu
vostoliitto ei ole koskaan uhannut
mitään valtekuntaa. N|iitto ott
toistanut mohta kertoa; ettei se ala
^otaa: mitään maatovastean.
"Neuvostoballitukseri mielestä
Yhdysvaltain jaBritennianliallitusr
ten pitäisi yhdessä luvate,'että ne
titmmikuun 1 päivästä lähtien eivät
kokeilisi vetypommeja'V' sanoteah
kirjeessä. ' ^
Siinä myöskin sanotean, etiänett-vostohaMltus
haluaa' elää 'rauhallis-te
rinnakkaiseloa kaik^en yaltojen
kanssa ja kunnioittaa kaikkien mai-
Canadan pitäisi käyttää '
hyväieseen B C : n vesivoiinia
Taikka muussa tapauksessa Yhdysvaltain
rahatniespiirit (kaappaavat ne käsiinsä
Otteva; -~ Canadan pitäisi ruveta
heti rakenteinaan sähkövoimaiaitok
sia Kootenäy^lumbla-Fraser> Jo­kiin:
British Columbiassa, sanoi Kan­sainvälisen
Yhtefskomission cana-dalaisen
ajosten puheenjohtaja k-^n
raali A. G. L. MacNeughton. *
Hän sanoi parlamentin ulkoasiain
valiokunnalle viime viikon topulla,
ettk ellei Canada heti ryhdy näitä
laitoksia rakentemaan, niin: Canada
voi menettää; nämä voimalähteet
YhdysvaUoille.
'•KkAiiiti MeNaughton ehdotti
IC<>oteqayn Joen ohjattpvaksi Co­lumbia'jolceen
ja Columbian, joen
Fraserin jokeeh tunnelin kautto. Jo­ka
tehtäisiin läpi BZonashecn vuo-ristojonon.'
Tällaisen suunnitelman
toteutteminenltuiisi arvion mukaan
maksamaan $l,QO0,O00,OOO.
Hän oli sitä mieliä, että niiden;
otkä ovat ^ kiinnostuneet lohikalas-tukseen^
tulisi harkite:Ja otteä huo­mioon
Briti^hjv^Colufflbian ja koko
Canadan edut/
Kenraali MeNaughton sanoi, että
amerikkalaiset jpiirlt painostevat, Ca­nadaa
saadaM<^n rakeptea vesivär^s
ton, Hprpby Cfeekiin Columbia Jo
keen Juuri'kansainvälis-u^ .rajan
pohjoispuolella. . "
Sellainen päb hyiklyttäisi YBdys-yaltöja,
mut^ olisi epäedullinen Ca­nadalle
jos yritetään kehittä^ voi­maa
Canadan käytettäväksi.
Kenraali MeNaughton sanoi kb-missio
amerikkalaisten Jäsenien
kieltäytyvän keskustelemastakaan
ColumbiavFraser-jokien yhdistämis­tä.
Kuitenkin Canadalla on siihen
oikeus v. 1909 tehdyn rajavesisopi-muksen
mukaan.
itiukastii '{nöadattaxjai MM
nitm xnt, Diefenbiil^riir JiiJ^mion
slijben ktin <Canadaii ulkomiulsferti^ > !.S
S/dney^]Ömi«i>n^I.tkI|8ypiUvM^ H
alahuAne0jb^ä, • ettii .Can09,'hsixaiä , ^.~|
lievittää Jänhityssuhteita I d l n ^ a nJ
lännen väliUä.- Hän sanoi, eiie^#- ^"'^
NATO:n Kuuluvat kaikki maa^skaiTT^
nate täUaikta,'ltantiia..< ^ ^'f'
''^euVosioi^alUtus ««.kannattaijttt^ ;
ja edelleenkin kannattaa mahdbljlf-^
simman Iap>ja yhteyksiä malttiöl^
me väJIUÄ."', sanotaan Bulgailnin^V^
kirjeessä;. "Uskon teidän olhvat^iiCf
maa mieltä kanssani, että Canadan -J;
ja H^uvosipUitqp mMn^^t^elltoctt,',;*""'!
Ja ilmastolÖnpVasema Yalteva^ kan- ^ >
salli8rikk«it(iae{ molemmissa'maissa/^
luovat myöiitMset' ölosuhi«ätr',nio^'
lempien maittemme -kiinteiU^Vidh-'.^
t^uegigipllifliÄl^
"Me olemme .vakauttuneit9,;-,että
olisi molemmin^ pöpiin '•edtflliste''^
normaalisäi kaupankäynnin. ed|stä-^'
mfnen ilmdii minkäänlaisia'^itlr* '>|
Ilman e|>äilystäkä& talsinen edisr . / J
täisi luottomuste Ja' hyvää .tehtoa^/ii;
Neuvostoliito^ Ja C#nadap; y^älillä.!!:
Neuvostoliiton päänUnisj^ri ilD^i- -t
si Neuvostpliiten jvalmiudenl yfated^'-/
toindntaan " iieteeri,' UibjiolH^iaiC/^^f
kulttuurin Ja teiteen läoilla V^;
dan kanssa.' Hän^anolneuvostohal- ' ^ j^
itulcsen ^toivovan Canadan. kaaipir; .'J^i\
valtuuskunnan vierailua Neuv^^to»^^^
Mr. Bulganin kehbittaa päämiiUfl* '
teriä |a hänen haUltusto^er^ltaan
terkasti ottomaan huondöpnyiniUi
nadan hallitus halUaa ilnial|$te.'<'.- mm
«n#p
Pariisi. — Canadan päämlidaterl Ipbn D£^d*bakfr,sanof!
laina täällä pld^ettavä^sirNXTd^malden heJmitetttfak^^UntmtMOm ...
pitäisi osoittaa va&nfaicn»'neuvotella Sei£fMt0mUiit'.f(m^'' '''vi'
liän «anoi, etU ihmiset yleensä ovat ktlaxiokmi»A'ageik^^ t;
{ » Bifcsi Siihen pitäisi.kUnplttfä huomiota^ ' , <• ^' ^y^^^iefAm^i'\':Brantford. —• VUmm inaananialiia saIvaii«iinianBa.?MiRliiM':^^
Ja lUUcliael Macri
lunssa lähellä Xoncfofdia^
mm
— Viime maanantaina saivat soriDsu^jlKl^bMl^ft^^
icri kun heidän antonsa j d m a d y h l i m ^ l a ^^
United Natlons.,—YK:n päädhfceri Oar
•: nantaina; että. Kcsld-rdäD' Ulanne on
^iiideÄit^i*i&^
Samana hän koitenUn varoUtl. ettei v^SjäS:;pkitM»^lbi^m{
V. 1949 asdevttB soplmnst» pysyväisellä ivtiluiifi^atirt^^^
Toronto, -^rtnroaUm yHi^isten prcsfdentll|a|(^j
tri Ciaode Thonuu «issell. Jcdäl/oita»^" '
Sydney Smitliin pailcan. BQin on tbunln.Torontoit'
Btsseil ottaa Vastaan tolnSuenMl «nlefi^ viMN|ät''