Vapaus, March 31, 1959

              S i v u 2 Tiistaina, ma.alisk. 31 p. — Tuesday, March 31, 1959
V A P A U S
( L I B E R T D J V ^ Independent Labor
Orgah of Finnish Canadians. E s -
tabllshed Nov. 6; 1917., Authorized
as-^serond class ma 11 by ,the Post
Office Department. Ottawa. Pub-lished
. thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays'and; Saturdaysby Vapaus
•Publishing Company Ltd;,lat 100-102
Elm St. W., :Sudbury,: Ont., Canada:
Telephones: Bus. Office OS.. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi; Edltör. "VV.vEklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury. Ontario.
Advertising • rates upon: applicatioa
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: '
Canadassa: 1 vk. 8.00 6' kk. 4.25
3 kk 2.50
•Yhdysvalloissa: 1 Vk. 9.00 6 kk". 4.80
Suomessa: i - 1 vk. 9.50 6 kk. 5:25
"Tiedoituspalvelun" tulos
M e i l l e sanotaan, että Yhdysvaltain (ja Ganadan) sano­malehdistö
on maailman paras. Monisivuisina j a suurina lai­toksina
h e ' m u k a julkaisevat " k a i k k i julkaisukelpoiset u i i -
tiset", kuten esimerkiksi New Y p r k -Times ylpeästi julistaa.
J u u r i tämän "vapaan lehdistön'' ansiosta nie olemme kuu­lemma
maailman parhaiten informoitug^Jtansaa.
K u i n k a hyvin (tai huonosti) nämä suurlehdet lukijakun­taansa
informoivat, siitä vähän alempana. Myöntää kuiten­k
i n täytyy, että näillä suurlehdillä on mahdollisuus infor­moida
lukijoitaan, jos ne sitä todella haluaisivat. F. H , K o r t -
right kirjoitti Agriculture Institute Reviewn tammi—helmik.
numerossa 1955:
"New York Timesin yhden ainoan sunnuntainumeron j i i l -
kaisemiseen^enee 80 eekkerinalaa metsää, edustaen se vä­hintäin
24,000 canadalaista puuta. J a muistakaa, musta kuusi,
suosittu paperipuulaji, vaatii 80 vuotta kasvaakseen 9 tuu­man
vahvuiseksi, eli kaadettavaan kokoon."
V Tämän johdosta oli Canadian Tribunen pakinoitsija Leslie
Morris tehnyt laskelman New Y o r k Timesin yhdestä kahden
paunan painoisesta sunnuntainumerosta ja'hän oli löytänyt
sen ilmoituspaljouden sekamelskasta: 136 sivua uutisaine-histoa,
118 sivua artikkeli- ja pakinakirjoituksia, 116 sivua
käsittävä julkaisu-osasto ja 40 sivua kirjallisuusarvostelua,
yhteensä 410 sivua.
L u u l i s i siis ,että tällainen laitos voi informoida lukijoi­taan,
jos se sitä haluaa.
Mutta totuus on tarua kummempi tälläkin alalla. Sa­mainen
New York Times suoritti noin viikko sitten tutki­muksen,
miten amerikkalaiset suhtautuvat presidentti Eisen-höwerin
" E i perääntymistä"-asenteeseen B e r l i i n i n asiassa.
Lehden oman kirjeenvaihtajan James Restonin selostuksen
(maalisk. 23) mukaan kyselykaavake esitettiin 469:lle henki­lölle,
mutta runsas kolmasosa eli 185 henkilöä ei tietänyt
edes sitä, että Berliini on 110 mailin päässä Länsi-Saksan
rajasta Itä-Saksan alueella!
K a i k i l l e henkilöille oli esitetty samanlaiset kysymykset:
(Oletteko tietoinen B e r l i i n in kriisistä? Tiedättekö, onko Ber­l
i i n i Itä- t a i Länsi-Saksassa? Oletteko kiintynyt tähän k r i i ­s
i in tai katsotteko,.eLteIl.s.e^ole tärkeä asia? Kuulittekp pre­sidentin
puheen siitä viime maanantaina tai oletteko lukenut
sen? Luuletteko Berliinin asiasta kehittyvän sodan?)
Mr. Restonin analyysin mukaan saadut vastaukset osoit­tavat,
että 39 prosenttia niistä, j o i l le kysymys tehtiin, ei tie­tänyt
B e r l i i n i n olevan Itä-Saksassa. .Hänen analyysinsa mu­kaan
Yhdysvaltain "suuri yleisö" on kiintynyt B e r l i i n i n k r i i ­siin,
muttei ole siitä peloissaan; yleisö on huonosti informoitu
tilanteesta, mutta luottaa hallitukseen ja erikoisesti presi­denttiin
uskoen, että tämäkin kriisi sivuutetaan jotenkin sa­maan
tapaan kuin on sivuutettu Lcbanonin, Suezin, Quemoyn
j a Matsun kriisit. .
Monet uskovat Neuvostoliiton '"bluffaavan" ja perään­tyvän,
jos Yhdysvallat on lujana.
' Teini-ikäiset ja korkeakoululaiset — ne joiden täytyisi
astua asevoimien palvelukseen sodan .syttyessä — ovat pa--
remmin informoituja ja enemmän huolissaan kuin heidän
vanhempansa.
Väestön keskuudessa vallitsee laaja kannatus neuvotte-luyritykselle
valtioiden päämiesten kesken.
Lopuksi tuntuu vallitsevan käsitys, että nykyiset ohjel-mapulmat,
kuten esimerkiksi B e r l i i n i n kysymys, aseistarii-sumisasia
j a asevoimien tilanne on yleisölle vaikeita asioita
käsiteltäväksi ja niinmuadoin ne pitäisi jättää asiantunti­j
a i n käsiteltäväksi.
Ylläoleva .— hieman lyhennetty, mutta k u i t e n k i n sana­tarkka
selostus mr. Restonin yhteenvedosta antaa siis sen
kuvan, että suurporhojen omistamat j a kontrolloimat sano- .
malehdet, niin suuna ja sensatiomaisia kuin ne ovatkin, p i ­tävät
lukijakuntansa miltei täydelisessä pimeydessä siitä,
mitä tärkeätä on todella maailmassa tapahtumassa, missä o l ­laan,
mitä m.ahdolliouuksia-ja vaaroja on olemassa.-
Toisin sanoen, jos koskaan, n i i n nyt ovat työväen­lehdet
välttämättömiä kun jokapäiväinen: leipä jokaises­sa
työläis- j a farmarikodissai missä -halutaan seurata ta­pahtumain
todellista kulkua koti- ja ulkomailla.
.; Juuri tämän vuoksi pitäisi "Vapaudenkin väen valmistua
/..entistä päättävämmin.kahden!viikon kuluttua,.eli huhtikuun
V, 15 pnä alkavaan Vapauden•.. levitysryntäykseenv jonka pää­tavoitteena
on 150 uuden tilauksen hankkiminen Vapaudelle.
Tehkäämme,alustavat'järjestölliset valmistelut tämän kam­panjan
onnistumisen hyväksi aivan heti. Auttakaamme k u -
. kinomalta^kohdaltamme asiamiehiä j a -naisia uusien tilaus­ten
hankinnassa. L u k i j a n hyvä sana Vapauden puolesta naa­purille,
työtoverille_tai perhetuttavalle voi o l l a ratkaisevana
-tekijänä siinä, -tilaako henkilö Vapauden vai eikö tilaa. J a
kuka tahnansa voi levilysryntäyksen aikana ottaa tilauksen-
Vapaudelle. Hän voi lähettää saamansa tilauksen joko-suo-raan
lehtemme konttoriin'tai antaa sen •paikalliselle asiamie-
_Jielle, joka tekee m i e l i h y v i n täinän palvelun. K a i k k i voimat
siis liikkeelle Vapauden levilysryntäyksen hyväksi! "
Liberaalien varjonyrkkeilyasenne
V a i k k a Gallup PolI-tUtkimus väittää yhden jokaisesta
kuudesta canadalaisesla olevan sitä mieltä, että liberaalipuo­lue
" o n läksynsä oppimassa",'niin meistä kuitenkin tuntuu
k u i n torypuolueella olisi omat-- "viideskolonnalaisensa" huo-lehtimas.
sa siitä, etteivät liberaalit pääse pinnalle vielä pit­kään
aikaan.
Joka tapauksessa 'on selvää, että liberaalipuolueen uusi'
kansallinen johtaja, mr. Pearson, on tahrinut oman pyyk­kinsä
siinä määrin, että hänen lippunsa johdolla nykyistä
ohjelmaa seuraten liberaalit tuskin vuosikausiin pääsevät t a ­kaisin
hallituksen lihapadoille. M r . Pearson ei ole rohjennut
vieläkään sanoutua i r t i menneisyydestä. Hän pitää p o l i i t t i ­sena'
uskonkappaleenaan vieläkin sitä, että Canadan on mu­ka
täydelllstytettävä (intcgration) Yhdysvaltain taloutta —
mikä käytännössä'tarkoittaa sitä, että Canadan pitäisi alistua
f. o a o'o'o'y<ra'6'o"o"o"anTni~o-oTfl~flTnr
SYNTYMÄ- i
PÄIVIÄ i
iUUl0.gAgJJLO-9.g.9.9.fl.9J>.9.9 g tt
Emma Ahola, S u d b u r y , Ont. täyt­tää
^keskiviikkona^ h u h t i k u u n l-päi­vänä
82 vuotta.
David Lampinen, Wahnapitac,
Ont., täyttää torstaina, h u h t i k u un
2 pnä 82 vuotta. \
Aku Päiviö, T i l t o n . L a k e , Ont.,
täyttää torstaina, h u h t i k u u n 2 pnä
80 vuotta.
Kalle Ahola, Connaught Statlon,
Ont.. täyttää torstaina, huhtikuun 2
päivänä 60 vuotta.
Y h d y m m e sukulaisten j a tutta-v
a i n onnehtoivötuksiin.
Hialuäakfli USA todella lopettaa kylmän sodan
liiuui sanovat
"ENEMMISTÖ" ELÄISI —
70 MILJ. KUOLISI!
Monet n o v e l l i k i r j a i l i j a t ovat työs^
kennelleet mielikuvituksessaan y l i ­aikaa
kuvatakseen ydinasesodan
kauhuja. M a h d o l l i s e s t i kukaan heis­tä
ei o l e saavuttanut sellaista shok;
k i v a i k u t e l m a a , minkä aiheutti Y h ­d
y s v a l t a i n siviilipuolustusmobili-s
o i n n i n t i - v i r a s t o n julkaisema lau­sunto.
Siinä osoitetaan että eloon jäämi­sen
mahdollisuudet ovat (ydinase­sodasta)
hyvät Y h d y s v a l t a i n kan­salaisten
"enemmistölle" edellyt­täen,
että he turvautuvat visseihin
v a r o k e i n o i h i n , kuten pommnsuojii.i
hyökkäyksen alkaessa, j a pysyvät
näissä suojissa s i i h e n asti kunnes
r a d i o a k t i i v i s u u d e n vaara on saatu
poistetuksi . . . Siinä selitetään,
mitä tarkoitetaan "enemmistöllä"
seuraavasti: N o i n 100 000,000 ihmis
tä, j o t k a asuvat h y v i n etäällä pom-mituskohteista.
HärkitsjBvat - a m e r i k k a l a i s e t ja
Y h d y s v a l t a i n ystävät kysyvät syväl­l
ä h u o l e l l a ; : haluaako^: .W
n e u v o t e l l a kylmän 'sodan lopettami­sesta
missään tilanteessa.
M u t t a he o v a t joutuneet hämil­l
e en s i k s i ; k o s k a v a l t i o s i h t e e r i D u l -
Ics on automaattisesti hyljännyt
k a i k k i N e u v o s t o l i i t o n y r i t y k s e t kor­k
e i m m a n tason V n e u v o t t e l u n saami^
seksi epäluotettavana "propaganda­n
a " j a v a a t i n u t , että N e u v o s t o l i i t on
on todistettava rehelliset tarkoitus­peränsä
" t e o i l l a sanojen asemesta".
Tämä öh saniaa, k u t e n ulkoasioiden
seuraaja James P. W a r b u r n sanoi,
" k u i n . v a a t i a vastustajan tekemään
myönnytyksiä, ennen neuvotteluja,
k u i n _mitä saataisiin helposti neu­v
o t t e l u j e n teitä". —
V i i m e i s e n neljän-kuukauden a i ­kana
Moskova on käynyt kiivasta
k a m p p a i l u a k o r k e i m m a n tason neu­v
o t t e l u n puolesta. Se on esittänyt
e h d o t u k s i a Berliinistä j a Saksan
yhdistämisestä ja ön jo tehnyt
myönnytyksiä ennen neuvotteluja.
Ensimmäisen k e r r a n molemmat se­kä
k o n s e r v a t i i v i p u o l u e e n että L a ­bour-
puolueen johtajat Britannias­sa
ovat yhdessä esittäneet korkeim­man
tason neuvotteluja,
W a s h i n g t o n i s s a lisääntyy myös­k
i n s e l l a i n e n mielipide, että halli­t
u s t e n päämiesten neuvottelu on
kiertämätön. Tätä on k u i t e n k in
seurannut kongressissa esitetyt vaa­timukset
lisätä aseistusmenoja ja
suurempaa miesvoiman mobilisoi­mista.
K a i k k e i n hämmästyttävin on jär­j
e s t e t yn tuen puute n i i l l e v i r k a i l i ­j
o i l l e , n i m i t e t y i l l e j a v a l i t u i l l e , jot­ka
ovat yhtyneet sanomalehtimic-h
i i n , k i r k o n m i e h i i n , opettajiin ja
l i i k e m i e h i i n . jotka ovat arvostel­leet
Washingtonin jäykkää ulkopo­l
i t i i k k a a j a ovat pyytäneet idän ja
välttämätön v>.-:;Tosiasiassa; näiden
d i p l o m a a t t i e n ; joukossa onvjoitakin,
j o i s t a tuntuu, että mikä hyvänsä
idän j a lännen u l k o m i n i s t e r i en
k o n f e r e n s s i : on vain ajan; j a diplo­m
a a t t i s t e n , ponnistelujen tuhlaa­m
i s t a : . P r e s i d e n t t i - : E i s e n h o w e r in
t u l e e kohdata Hrushtshev kasvoista
k a s v o i h i n — joko neljän suurval­l
a n konferenssissa, e l i E i s e n h o w er
— H r u s h t s h e v i n kahdenkeskeisissä
n e u v o t t e l u i s s a . "
V a i k k a Newsweekin r a p o r t t i oli­s
i k i n oikea, niin Washington on
menneisyydessä . s i v i i u t t a n u t sen
Moskovassa j a Pekingissä o l l e i d en
ammättidiplpmaattienisa ehdp^^^
lähettämällä heitä tounettömuu-teen,
panemalla heitä syytteeseen
J a saattanut s e l l a i s en k i i t e n George
F. K e n n a n i n — senjälKeen k u n hän
i l m a i s i mainion ajatuksen p o l i t i L . t u v t ja uudet tilaukset takaavat
Y h d y s v a l t a i n koko väkiluku on
n o i n 176,000000. Mitä tapahtuu lännen neuvotteluja. Ne\vsweek sa-
76 000.000 amerikkalaiselle, jotka i noo tästä:
kan rajoittamisesta — äänen huu­tavaksi
ääneksi korvessa.
Y l e i s e n tietoisen m i e l i p i t e e n t u ­lee
järjestää kannattamaan hedel­mällistä
h a l l i t u k s e n j o h t a j a i n kon­ferenssia.
Mutta ensiksi tulee kä­sittää
(1) m i k s i Washington hylkää
N e u v o s t o l i i t o n ehdotukset; (2) mi­tä
Y h d y s v a l l a t haluaa j a mitä o l i si
saavutettavissa; (3) mikä o l i s i edul­l
i s t a Y h d y s v a l l o i l l e ; (4) perustuvat­ko
N e u v o s t o l i i t o n ehdotukset ottaa
j a antaa neuvotteluille.
A m e r i k k a l a i s i l l a s u u r l i i k e m i e h i l -
lä j a k o r k e i m m a l l a u p s e e r i s t o l l a on
suuret etuisuudet taloudessa, joka
k u l u t t a a suunnattomat summat
aseistukselle: Washingtonin j a sen
k y m m e n i e n r s o t a s o p l m u s l i i t t o l a i s en
hyväksi. - ^
Y h d y s v a l t a i n sotalaitoksesta on
t u l l u t s u u r l i i k c y r i t y s . Se käsitte­l
e e sotilasmenoja, joka on noin
kolmasosa koko budjetista. Puolus;
tUsdepartmentin omaisuus 'kohoaa
$160,000,000,0000. Yksistään Yhdys­v
a l l o i s s a Pentagon omistaa y l i 32,-
000,000 eekkeriä maata; u l k o m a i l la
2,600,000 eekkeriä.
K o r p p r a t i o t ansaitsevat suunnat-p
t m i a voittoja sotavarusteluista.
rEsimericiksi UntokpneteQllisuus sää
suurimmalta, t p^ tilauksensa
a s e e l l i s i l t a v o i m i l t a . Jos kylmä-so­t
a j a t k u u eikä kuumaa sotaa ala,
varusteet " a u t o m a a t t i s e s t i vanhen-v
o i t t o j en virtaamisen. Korporati-oiden,
j o i h i n l i i t t y y eläkkeelle jää^
neitä sotilaspäälliköitä, t u e l l a Pen­t
a g o n i l l a on s u u r i määräämisvalta
Y h d y s v a l t a i n u l k o p o l i t i i k k a a n . Ne
vastustavat kaikkein voimakkaim­m
i n ydinaseiden k o k e i l u j e n lopet­tamista.
Jatkuva sotatalous tarvit­see
jatkuvaa " v i h o l l i s t a " j a sosia­l
i s t i s e t maat, erikoisesti Neuvosto­l
i i t t o j a K i i n a , ovat mörköjä. E n ­tistä
suuremmassa määrässä Neu­v
o s t o l i i t o s t a j a K i i n a s t a on t u l l ut
menestyksellisiä k i l p a i l i j o i t a kehit­tymättömien
ja puolueettomien
SAURAMO-SKANDAALIN
SELVITTELY VISAISTA
asuvat pommitiisaJueilla tai n i i d en
lähettyvillä? S i v i i l i p u o l u s t u s v i r k a i -
l i j a t ovat siitä m e r k i t y k s e l l i s e n ' vai
•Lähettiläs (Mo.skovnan) Llcwel-l
y n Thompson ja toiset Venäjän
asioiden tuntijiit ovat sitä miellä.
t e l i a i t a . — Globe and M a i l , T o r o n t o . ' että korkeimman tason kokous on
Radioaktiivinen säteily
voimakas Canadassa
Toronto. — U S A : n kongressille pommikokeilujen myrkyllisiä sivu-esitettyjen
todistusaineiden perus- \ t u o t t e i t a " o n k a i k e s s a mikä kasvaa
teellä Canadan eteläosiin putoaa' j a mitä syömme tällä kertaa . . .
enemmän r a d i o a k t i i v i s i a aineita Jos y d i n a s e k o k c i l u i s t a l u o v u t t a i s i in
k u i n mihinkään muualle maailmas-; nyt n i i n se s i l t i m e r k i t s i s i , että
sa. Samalla on o s o i t e t t u , että ydin-1 s y n t y i s i 2.500-r 100,000 . viallista
a s e k o k e i l p j e n aiheuttama k u o l e t t a - l a s t a t u l e v i i n p e r h e i s i i n .'
va r a d i o a k t i i v i n e n s t r o n t i um 90 l a s - i Senaattori Hubert Humphrey
kee maan pinnalle paljon n o p e a m ' ( d e m o k r a a t t i Minnesotasta) on
min kuin ennen oletettiin. A i k a i - , syyttänyt, että E i s e n h o w e r i n hall>
semmin o l t i i n sitä mieltä, että k u - j t c s on v i r h e e l l i s e s t i käsitellyt on
l u u kymmenen vuotta ennenkuin tä-' gelmaa j a pidättänyt tietoja oUak-mä
v a a r a l l i n e n aine laskee t a k a i s i n seen paljastamatta radioaktiivisuu-maan
pinnalle, mutta nyt o l l a a n s i - , d en vaaroja;
tä mieltä, että puolet r a d i o a k t i i v i - ; Näiden äsken e s i l l e t u l l e i d e n t ie
sesta aineesta laskee maan p i n n a l l e ! tojen perusteella l u u l i s i , että Cana-k
u l u v a n kahden vuoden aikana dan l i i t t o h a l l i t u s r y h t y i s i toimenpi
puolet jälellä olevasta kaksi vuotta t e i s i i n , mutta vieläkin l i i t t o v a l t i on
sen jälkeen jne. Nämä tiedot on t e r v e y s m i n i s t e r i on antanut lausun-antanut
k e n r a a l i m a j u r i Herbert B . , non, että vaara e i o l e vieläkään to
Loper, j o k a ön U S A : n puolustussih- dettavissa.
t e e r in e r i k o i n e n neuvonantaja ato- Nyt v i h d o i n Ontarion h a l l i t u s on
Helsinki. — Tapaukseksi, "joka
on järkyttänyt koko yhteiskuntaa",
luonnehti viime keskiviikkoisessa
Helsingin lehdistölle Järjestetyssä
tiedoitustilaisundessa Mannerheim-liiton
sotakummivaliokunhan aset­taman
selvityskomitean puheenjoh­taja,
lakit, tri K. .\. Telaranta sen
suurkavalluksen, jonka mainitun
järjestön entinen pääsihteeri, rou­va
Karin Sauramo oli viimeksiku-luneiden
kymmenen vuoden aikana
suorittanut.
Jutusta ei tosiaankaan puutu
skandaalimaisia piirteitä. Onhan
32 miljoonan markan jättiläLska-vallus
suoritettu vapaaehtoisen
huoltotyön piirissä ja jokainen ka­vallettu
markka on kirjaimellisesti
otettu sodassa isänsä menettäneil­tä
lapsilta, sotaorvoilta, joille kaik­ki
saatavissa oleva apu olisi ollut
kipeästi tarpeen. Paitsi kotimaassa,
on Sauramon tapaus jo ennättänyt
herättää suurta huomiota Ruotsis­sa
ja kaikissa muis^ pohjoismais­sa,
joista sotakummivaliokunta on
varoja saanut.
MainitUkoon Iisaksi, että Suo^
mcn WashinKtonin lähetystöön saa­puu
kyselyjä jutun johdosta.
Sitä odottamattomammalta tuntuu,
että poliisitulkimukset asiassa edisty­vät
kohtalaisen hitaasti juturi luon­teeseen
nähden, tai jos poliisi jota­k
i n tietääkin, .se vaikenee kuin muii-r
l , päästämättä tietojaan kiinnostu­neena
tapausta seuraavan yleisen
mielipiteen tietoon..
Keskiviikkoisessa tiedoitustilaisuu-dcssa
tämä kävi erinomaisesti ilmi.
P o l i i s in kieltoon vedoten selvittely-komitean
jä.senet kieltäytyivät anta­masta
edes ylimalkaisia vastauksia
. lehiiväen esittämiin tärkeimpiin jut­tua
koskeviin kysymyksiin. Niinpä t r i
: Telaranta .selitti, ettei ole vielä m i ­tään
tietoa siitä, millä tavalla rva
Sauramo on käyttänyt kavaltamansa
32 miljoonaa markkaa. Niinikään ei i
j annettu mitään vastausta siihen, m i - ;
; ten on mahdollista, että näin jätti- i
; läismainen kavallus on voitu suorit-|
i l a a kymmenen vuoden kuluessa t i l i n - |
1 tarkastajien sitä eiinen hayaitsemat-;
ta. Rouva Sauramon iikoskumppa-!
. nista tai nkoskumppaneista ei n i i n -!
j i k a an voitu tai haluttu sanoa sila i
l e i k a tala. I
maailman kansojen sydämissä, niai-den;;
jöissa Y h d y s v a l l o i l l a on s u u r ia
kiinnityksiä j a h a l p a a raaka-ainetta.
E i ole olemassa t o d e l l i s t a pelkoa,
että rie kaikki"ihyväksyisivät kom­m
u n i s m i n , mutta ''pelastaa ne k o m ­m
u n i s m i l t a " on t u l l u t sopivaksiite--
kosy.yksi suoraan t a i k k a epäsuoraan,
s o t i l a a l l i s e en sekaantumiseen, jon­ka
suojassa r i i s t o voi j a t k u a.
Washington toivoo, että " s o s i a l i s ­tiset
järjestelmät sortuisivat Neu­vostoliitossa
j a K i i n a s s a — - e i so­dan
kautta vaan sisäisestä painees­ta
j a jännityksestä, Päryyttämäl-lä
sotarunipuja j a yUäpitämällä: so­t
i l a s t u k i k o h t i a kuuipmätkän'-päässä
s o s i a l i s t i s i s t a maista pakpittaä so­s
i a l i s t i s t en maiden k a n s a t ' käyttä-inään
osan r i k k a u k s i s t a a n jä voi­m
i s t a a n puolustukseen j a s i t en es­tää
ne nauttimasta täydellisesti
työnsä hedelmistä.
M u t t a toivo niiden romahtami­sesta
on t u r h a ; k a i k i s t a huolimat­ta
N e u v o s t o l i i t t o j a K i i n a näyttävät
edistyvän puolustuksessa j a tuotan­nossa
suojellakseen kansansa, tyy­dyttääkseen
n i i d e n tarpeet j a l u j i t -
taakseen siten järjestelmäänsä.
Y h d y s v a l t a i n sotataloudella on
s u u r i kukoistuskautensa — mutta
h u o l i m a t t a siitä yhä enemmän i h ­misiä
joutuu työttömiksi. Työttö­myydestä
näyttää tulevan pysyvä
ilmiö j a pahaa ennustavat varoitus­m
e r k i t ovat näkyvissä.
Mikä t i e voi j o h t a a lännen todel­l
i s e en rauhaan ja hyvinvointiin?
Neuvottelut Neuvostoliiton kanssa
k o r k e i m m a n tason neuvotteluissa
Länsi-Berliinin d e m i l i t a r i s o i m i s e k si
j a Saksan neutralisoimiseksi sekä
i r t a u t u m i n e n asteettaisesti Keski-
Euroopasta puolalaisen Rapackin
s u u n n i t e l m a n mukaisesti lievittäisi
jännitystilannetta k a i k k e i n kipeim-mässä
kitkakohdassa. Idän j a län­nen
kaupan lisääminen takaisi
enemmän työtä j a k o h t u u l l i s e n e l i n ­tason
vakavalla pohjalla Amerikas­sa.
Tällaista vakauttamista voitai­s
i i n l u j i t t a a s a m a n l a i s i l l a neuvotte­l
u i l l a K i i n a n kanssa.
K o m m u n i s t i s e n .mörön katoami-j
TURVAUTUI ^POLIISIIN
V i h a i n e n miesvastui^iVikospoli
t o i m i s t o o n ja-ryhtyi-selittämään
.—-. O l e n saanut: pitkän a i k a a u h ­kauskirjeitä;:
.^^^ ottaa sei-:
vittääksenne jutun?
— Teemme varmasti k a i k e n mitä
voimme sellaisen vainoamisen lo­pettamiseksi.
Onko teillä niinkään-l
a i s t a aavistusta k i r j e i d e n lähettä­jästä?
— Kyllä on. L u o n n o l l i s e s t i vero-tusviranomäiset.
V •
E R E H D Y S S U K U P U O L I EN
" '^..SXJHTEEN;.; ' ,
Tiedemies A l b e r t E i n s t e i n i n ^^^^
häisempänä e l i n v u o s i n a ; erään ^ k e r ­r
a n pidoissa j o h d a t t i emäntä Hänet
i k k u n a n l u o j a tähtitaivasta osoit­taen
sanoi:
"Minä voin tuntea Venuksen. Se
l o i s t a a kudn kaunis n a i n e n ."
" A n t e e k s i " , sanoi E i n s t e i n , "täh­t
i , j o t a osoitatte, on J u p i t e r . "
" A h . tohtori E i n s t e i n " , huudahti
emän[ä, "te olette aivan ihmeelli­nen.
Te voitte eroittaa tähtien su­kupuolet
noin kauakana."
nen tekisi vaikeaksi y k s i v a l t i a i d en
t u k e m i n e n kehittymättömissä mais­sa
j a kansojen voimien l u j i t t a m i s en
estämisen. Idän-lännen rinnakkais­elo
j a kauppa v o i t a i s i i n vieläpä laa­j
e n t a a koskemaan yhteistoimintaai
puolueettoman Y K n kanavien kaut­ta,
maailman takapajuisimpien alu­eiden
talouden tukemiseksi j a nä­län
— j o k a on e d e l l e e n k i n maail­man
s u u r i n ongelma — hävittämi­seksi
maan päältä.
E i kukaan ole sitä mieltä, että
nämä päämäärät o l i s i helppo saa­vuttaa,
t a i k k a että k o r k e i m m a n ta­son
konferenssi johtaisi automaat­t
i s e s t i tähän. V a i k k a k u i n k a lyhyt
askel otettaisiin oikeaan suuntaan
o l i s i saavutus suuri. Oikea suun­ta,
eikä se k u i n k a pitkä askel o n ,
on se j o k a merkitsee j o t a i n pitem­män
päälle.
EDWARD PIRTTINEN
KUOLLUT TORONTOSSA
mienergiaa koskevissa asioissa. päättänyt ruveta tutkimaan radioaK-R
a k i o a k t i i v i s e n aineen laskemis- \ t " v i s t e n aineiden vaaraa Ontarios
vaarasta on t e h t y e r i k o i s i a k a r t t o j a | sa, v a i k k a tahan asti se o n kieltay-j
i i ne osoittavat, että Ganadan e t e - ^ y n y t ryhtymästä sellaiseen,
lä-osa on v a a r a l l i s i m m a s s a vyöhyk-i Toisaalta Genevessä edelleen jat-
Suuria keskitysleirejä
nousee Njassamaassa
keessä. Tästä vaarasta on v i i me
päivien aikana p u h u t t u myös päivä­lehdissä,
mutta s a m a l l a o l i s i muis­tettava,
että työväenlehdet, joiden
mukaan l u k e u t u u Vapaus, ovat va­roittaneet
tästä vaarasta jo v i i si
vuotta sitten. Vuonna 1954 Toron­t
on yliopiston professori Karl
Buckthought o s o i t t i , että avaruiudc:.-
sa l i i k k u v a t i l m a v i r r a t aiheuttavat
sen, että Ganadan kohdalle laskee
t a v a l l i s t a runsaammin radioaktiivi-,
s ia aineita. USArn kongressi hy-väk.
syi hänen varoituksensa vuonna
1957.
Canadan hallituksen edustajat
edelleen, vaikenevat tästä vaarasta^
mutta, l u k u i s i s s a muissa , väestöpii-reissä
on asia herännyt .voimak­kaasti
e s i l l e : M c G i l l y l i o p i s t o n maa­talousosaston
j o h t a j a t r i H . G . D i on
on: y k s i n k e r t a i s e s t i sanonut, että
vastansanomatta puidenhak-kaajan:(
jSvvedenkantajan ase­maan
".parernmista: töistä" huo­lehtivan
Yhdysvalfain rinnalla.:
Tämä liberaalien vanha oh-j
el ma;. • j o ta tory puol ueki n' nyt
toteuttaa pääministeri iDiefen-,
bakerin"johdolla,.sitoo liberaar
lien; kädet niin :auttamattoman
tiukkaan, että / v i r a l l i s en oppo­sition
asenne parlairientin i s ­tunnossa
ja sen ulkopuolella
on säälittävän heikko. J a n i in
kauan kuin mr; Pearson seuraa:
tätä. Yhdysvaltain rahamah-dille
kumarteluohjelmaa, hän
ei edusta mitään todellista op­positiota;
Sellaiseen ohjelmaan
sidot t u opposi tiö : m uodostu u
sanan varsinaisessa mielessä
poliittiseksi varjonyrkkeilyksi,
joka ei vakuuta ketään, ei i n ­noita
ketään, eikä ' varmaan­kaan
lupaa liberaaleille muuta
kuin liijää tappioita.
kuu kansainvälinen, konferenssi,
missä edelleen tutkitaan mahdolh-suuitta
lopettaa ydinasekokeilut. Sa­m
a l l a on muistettava, että v i i m e ke­sänä
pidetty tiedemiesten kansain^
välinen konferenssi yksimielisesti
päätti, että k o k e i l u s t a o l i s i luovutta­va
j a vieläpä e s i t e t t i i n suunnitelma
k u i n k a k o k e i l u j e n kielto olisi val­vottavissa.
Mutta U S A : n j a B r i t a n ­n
i a n toimesta on j a r r u t e t t u suunni­telman
toteuttamista, vaikka kum­m
a n k i n maan : t i e d e m i e h e t olivat
mukana konferenssissa.
R a d i i a k t i i v i s e n aineen vaara on
herättänyt paljon hisolestumista ja
äsken- V V i n n i p e g i n . k a u p u n g i n valr
t u u s t o : hyväksyi päätöslauselman,
missä vaaditaan ydinasekokeiluista
l u o p u m i s t a . , Monet toiset valtuus-tot-.
ovat: seuranneet samaa^esimerk-kiä.
Porvoon valtiopäivien
150-vuotisjuhla 22 p.
Helsinki. ^ Vuoden 1809 valtio­päivien
vlöO-vuotismuistojuhlaaviU'
l e t t i i n v i i k k o s i t t e n ' s u n n u n t a i n a ai*"
v o k k a i n : m u o d o i n : P o r v o o s s a ; :jossa
järjestettyihin-.tilaisu'uksiin osallis­t
u i v a t tasavallan presidentti Kekko­nen
puolisoineen,; eduskunnan: jäse­niä
puhemies: K. vV.. F a g e r h o l m i n jU
.hallitus:pääministeri-V;J. Sukselai­sen
j o h d o l l a.
::• J u m a l a n p a l v e l u k s e n jälkeen juh­lavieraat.:
siirtyivättuomiokapitulin
taloon, j o n k a vuoden 1809; valtiosar
li.ssa:.järjcstetyssärtilaisuudessa' p u ­h
u i v a t - p u h e m i e s F a g e r h o lm j a piisr
pa Rosenqvist.
Suomen entinen ulko­ministeri
kuollut
"Helsinki, :^'.Viimc:perjantaina kuo­li
Suomen entinen ulkoministeri; Carl
Enckell 82-vuotiaana.
Hdn toimi Suomen ulkoministerinä
VV. 1944—50 välisenä aikana - useita
kertoja. Ministeri -Enckcll^^^^^^M^
rauhanneuvotteluihin -loLscn maail-m
a i L s o d a n jiilkcen.
Blantyre, Njassamaa. — Vanki­leiri,
jossa on vesitorni ja kil,o-metritläin
piikkilankaesteitä, on
rakennettu vajaassa kahde.ssa vii­kossa
Sochc-vuortcn juurella
Blantyren lähistöllä Njassamaas­sa..
Leirille on viety jo 260 afrikka-lals.
a. Heidät pidätettiin maalis­kuun
3 päivän jälkeen. Leiri voi
ottaa vastaan 750 vankia.
Njassamaan vankileirien johta­ja
Julian Theuiiissen kertoo, että
hänen on ollut pakko muuttaa jul­kisia
rakennuksia vankiloiksi,
koska määräys poliittisten van­kien
intemoinnista annettiin hy­vin
akillisesli. Blantyren leirillä
on käytetty uutisrakennusksla,:
jotka oli alkujaan tarkoitettu af­rikkalaisten
käsityöläisten koulu­tukseen.
, Vaniiit viipyvät leirillä v am iy-
1 h y e n aikaa ennen kuin heidät vit^-
däan maakuntien k e s k u k s i i n kuu­l
u s t e l t a v i k s i . Siellä heidät l u o k i t e l ­laan
" p o l i i t t i s e n värin" mukaan.
Etelä-Rhodesian parlamentissa on
r a n s k a l a i s e n uutistoimiston A F P ;n
mukaan esitetty lakiehdotus, jonka
muikaan "laittomien yhteenliitty­m
i e n " jäsenet voidaan tuomita vii­deksi
vuodeksi i n t e r n o i t a v i k s i.
L a k i e s i t y k s e n toisessa käsittely.s-sä
sanoi oikeusministeri Reginald
Kanght. ettei maaliskuun 3 päivän
jälkeen pidätettyjä voi vapauttaa
ennen k u i n p o i k k e u s t i l a on kumot­tu.
Jos he pääsisivät v a p a i k s i , "jat­k
a i s i v a t he l a i t o n t a toimintaansa
entistä innokkaammin".
Intcrnoinlipäätöksistä: ei voida
v a l i t t a a oikeudessa. Sen s i j a a n v a ­l
i t u k s i a voidaan esittää erityisessä
parlamenttikomiteassa. •
V i i k o n l o p u l l a saapui Torontosta
p u h e l i n t i e t o , . että sikäläinen hyvin
tunnettu kansalaisemme, suomalai­sen
k u l t t u u r i t o i m i n n a n hariasys.ä-vä
j a C S J : n yksi perustaja, Ed\vard
P i r t t i n e n kuoli Torontossa \Vellles-ley
sairaalassa viime perjantaina
maaliskuun 26 pnä. Saamamme tie­don
mukaan P i r t t i n e n o l i saanut sy-dankohtaoksen
torstai-iltana j a o li
v i e t y sen vuoksi sairaalaan: Hän o l i
kuollessaan 75 vuoden ikäinen. Lä­hinnä
suremaan jäi hänen vaimon­sa
sekä heidän lapsensa j a s u u r i to­veri
j a ystäväjoukko.
Edesmennyt Pirttinen osallistui
n o i n puoli vuosisataa täkäläisten
kansalaistemme järjestötoimintaan
k a n s a l l i s t e n kulttuuriperinteidem-me
vaalimiseksi j a työväenliikkeen
ihanteiden toteuttamiseksi. Hän o l i
vuosikausia Canadan Suomalaisen
Järjestön suurimman osaston, To­ronton
osaston puheenjohtajana
j o n k a toimen tunnollisesta täyttä­misestä
hän sai j o i t a k i n vuosia sit­ten
osaston kunniapuheenjohtajan
arvon.
P i r t t i s e n järjeestötoiminta ei k u i ­tenkaan
rajoittunut ainoastaan GS-J
: n Toronton osaston monipuoliseen
j a paljon vaativaan toimintaan. Hän
o s a l l i s t u i aktiivisesti G S J : n kansal­l
i s en keskuksen, t p k - n toimintaan,
j a o s a l l i s t u i myös tämän maan työ­väenliikkeen
poliittiseen elämään.
Tosiasiassa E. P i r t t i n e n o l i 48 vuot­ta
sitten perustetun Järjestömme
ensimmäisen T p k : n jäsen yhdessä
J . W. A h l q v i . s t i n . K. H o l m i n , J . F .
Lahden,. P . Leskisen, J . L i n d a l a n ja
K. Lehdon.kanssa. . : : ,
E. P i r t t i s e n t o i m i n t a u l o t t u i sitä­k
i n kauemmaksi — Ganadan p o l i i t ­t
i s en työväenliikkeen perustami­seen
j a kehittämiseen.
! Ganadan sosialistipuolue (Socia-l
i s t P a r i y of Ganada) p e r u s t e t t i in
vuonna 1905. Sitä ennen o l i k u i t e n ­k
i n suomalaisialla s i i r t o l a i s i l l a työ-väenhenkistä
toimintaa esimerkiksi
Torontossa, P o r t - A r t h u r i s s a , Gobal-tissa.
Nolalussa, Sault Ste. M a r i e s s a ,
F o r t W i l l i a m i s s a , Selwoodissa, Gar-son
Minella, Nipigonissa, Goppor
G l i f f i s s a ' G r e i g h t o n M i n e l l a (Ont.,)
L a d y s m i t h i s s a ja Sointulassa ( B.
G.) Lake Goteau (.Mta) jne. .
K u n Torontossa p i d e t t i i n 48 vuot'
ta sitten (huhtik. 15 j a 16 p. 1911)
" G a n a d i a n Socialist F e d e r a t i o n i n"
neuvottelukokous, n i i n nämä yllä^
mainitunlaiset yksityiset osastot j a
ryhmät päättivät lähettää tähän Ga­nadan
s o s i a l i d e m o k r a a t t i e n kokouk­seen
edustajansa j a j u u r i tämän so-s
i i a l i d e m o k r a a t t i s e n ryhmän neu­vottelukokouksen
yhteydessä pidet­t
i i n myös suomalaisten edustajaia
y h t e i n e n neuvonpito, missä lausut­t
i i n Ganadan suomalaisen Järjestön
perustamissanat. Järjestömme s a i
v i r a l l i s e n - ^ j a ensimmäisen l u p a k i r ­j
a n s a Ganadan Sosialltdemokraatti-:
s e i t a puolueelta lokakuun 25 pnä
1911 j a k u t e n sanottu vasta manalle
mennyt toveri E . P i r t t i n e n o l i sen
ensimmäisen T p k : n y k s i jäsen.
Suomalaiset s i i r t o l a i s e t olivat jo;
kotimaastaan tuoneet mukanaan Ca-^
nadaan työväenliikkeen i n n o i t t a v ia
aatteita. Sen lisäksi s i i r t o l a i s t en
elämä e i o l l u t s i l l o i n k a a n ruusujen '
( J a t k u u 4:llä s i v u l l a)
PÄIVÄN PÄKINÄ
Se kurjuus on vain väiiaikaista
:• ;Setä S a m u l i n maa: t u n n e t t i i n en-^
vnGnvanhaan:korkeitten;: talojen,
s u h t e e l l i s e n korkean elintason ja
k o r k e i t t e n vapausaatteidenkin maa-,
na.
:.:;Mutta:'. nykyään siellä vpuhutaan
pääasiassa : : k o r k e i s t a veroista, kor­keista
elinkustannuksista, korkea­p
a l k k a i s t e n - v a k o i l i j a i n : ammatti­kunnasta:
j a vieläkin kurjemmasta.
Eipä s i l t i , että rajan eteläpuolel­lakaan
o l i s i k a i k k i ; j o k o mustaa t a i
vai k o i s t a . - N i i n y k s i n k e r t a i s e n ; suo­r
a v i i v a i n e n ci: elämän k e h i t y s siellä­kään
ole. Päinvastoin tavalliset
a m e r i k k a l a i s e t ovat s u u r i n p i i r t e in
samanlaisia eteenpäin pyrkiviäi roh­k
e i t a j a ; : t o i m e k k a i l a ihmisiä: k u in
a i k a i s e m m i n k i n . ; . M u t t a heidän; äär
nensä ei: v a l i t e t t a v a s t i : k u u l u olo-sijhleissa,
missä i.soi.set ovat saa­neet'
t a v a l l i s en .kan.san-pcloitelIuksi
k a i k e n l a i s i l l a vakoilu- ja m u i l la
mörköjutuilla, että ainoastaan kaik­k
e i n sotaisimmilla herroilla on
enää puheenvuoro.
Tämä .sellaisenaan antaa tieten­k
i n maasta : t o i s p u o l i s e n : k u v a n ulko­m
a i l l e . • '
Mutta kapitalistinen rappeutu­neisuus
ns. "vapaan m a a i l m a n " : t u -
k i l i n n a k k e e s s a e i v r a j o i t u : " v a i n"
p u h e - : j a m i e l i p i d e i l m a i s u n rajoitta­miseen.:
Eilisestä edistyksen keh­dosta;
on nopeasti kehittynyt kapix
l a l i s t i n e n : r a p p i o t i l a , j o n k a k a i k i s ta
l i i t o k s i s t a pursuaa mätää,
— V i i m e ' v i i k o l l a esim. k i e r t e l i tä­mänkin
maan lehdissä u u t i s i a mis%
sä k e r r o t t i i n , että Setä Samulin
bomarc-ohju.sten:: rakennusurakoita:
on annettu tunnetuille : ^ mutta i l ­meisesti:
tarpeeksi; r i k k a i l l e alamaa­i
l m a n miehille.
Vähän aikaisemmin —< tarkem­m
i n sanoen maaliskuun 5 pnä,
saimme l u k e a AVashingtonistalähe-.'
tetystä A P n uut ist i c d o s t a mni. seu-_
raavaa:
"Eräs kongressin jäsen p e r i i kuu­k
a u s i t t a i n vhallituk.selta $100 vuok­ran
31unoie'ssa, Ind. • sijaitsevan
asuntonsa porstuasta; sen v u o k s i , et--
tä sitä käytetään kongressin p i i r i ­toimistona.
Hänen vaimonsa huo­l
e h t i i :!siitä.,$344, : : k u u k a u s i p a l k a l l a
Ko. kongrossimies, Itandall S.
l l a r i n ö u ( D ) s e l i t t i m a i n i t u n u u l i s -
tiedon mukaan, ettei siinä ole m i
tään vikaa: jos kongressimies vuok­r
a a porstuansa p i i r i t o i m i s t o k s i . S i ­vumennen
sanoen tämä samainen
mies on kuulema o l l u t v i i s i .kertaa
r e p u b l i k a a n i p u o l u e e n kongressii^
; miesehdokkaana : j a kolme: kertaa
deinokraattipuolueen ehdokkaana. :j
H y v i n bn s i i s kysytty mies n i in
p u o l e l l a ; k u i n toisellakin. Mutta
hänen'suhtautumisensa siihenynitäi
" k o i syö j a ruoste r a i s k a a " on l i e -
västikin sanoen;.hieman; k u m m a l l i ­nen
:• ; T o i s a a l t a on ,11 meistä,;: e t t ei
tämä; " v a l t i o m i e s " ; o l e ! a i n o a ~ a l a l ­laan.
' _
_ Ja mitä isot edellä, sitä pienet,
parkuen perässä — eikä aina vain
" p i e n e t " .
..Q^Meille kerrotaan, että sikäli
suuryhtiöiden palveluksessa ion^tu-hansitt^
iin kutsutyttöjä eli kevyt­kenkäisiä
• "puhelintyttöjä", joita
l i i k k e e t käyttävät: saadakseen ;asiak-kaan.
sa tekemään kauppoja, -
M e i l l e kerrotaan " h u v i t a l o i s t a ",
j o i s t a pidätettiin kymmenittäin su-kupuolimässäilyynosallistuneitalO-
15-vuotiaita tyttöjä j a p o i k i a.
J a meille kerrotaan, miteif val­t
i on j a suuryhtiöiden palveluksessa:
oiv. t u h a n s i t t a i n : p a l k a t t u j a : v a k o i l i -:
J o i t a ; . u l m i a n t a j i a j a i n u i t a " y k s i t y i s -;
.salapoliiseja'", jotka s u o r i t t a ' ! ^,
maksua : vastaan salakuuntelua ;;^pa^
haa-aavistamattomien ihmisten t i e:
tämättä siitä mitään, ilhmishylkiöi-;
tä, j o t k a ovat vainuina myymään
paholaiselle vaikka oman äitinsä!
Perhe-elämä,: k o d i n rauha, postinv
j a puhelimen koskemattomuus,;
k a i k k i nämä kuuluvat:^etä Samu-;
I i n maassa nyt menneisyyteen;^.^^ : :
No " s u r u u t t a " on k a i k e t i tämä
k u r j u u s k u v a k i n alallaan, mutta
kauaksi on-Setä,Samulin hallitseva;
l u o k k a - muutaman' vuoden i aikana,-
alamäkeen mennyt: J a - v a i k k a : r a j a n .:
eteläpuolellaV o n k i n i p o r v a r i l l i s e s t i^
; k i n ajattelevien: i h m i s t e n i Joukossa;:
niitä; J o t k a ; yrittävät :tässä*kurimuk-sesta
selvitä, n i i n tosiasia kuiten-
. k i n on; että tämän aikansa:eläneen
k a p i t a l i s t i s e n Järjestelmän I r a p p e u -'
t u m i s o i r e i t a : e i v o i d a enää poistaa :
eikä parantaa muuten k u i n sosia­l
i s m i n a v u l l a . .
./Tämä t u n t u u toivottamalta .tässä
tilanteessa missä Wall Streetin
p a n k k i i r i t j a heidän; p o l i t i i k k o n s a :;
ovat k u i n - j u m a l a s t a . : ensimmäisinä ;•
j a t o i s a a l t a ^ A m e r i k a n ' k a n s a .näytr-tää.
1 pelkäävän enenihiän s o s i a l i s m i a :
k u i n .syntiä;,; n i i n : u s k o n n o l l i s m i e l i -
seksi k u i n sitä; sanotaankin; V M u t t a : .
•nykyisessä'/tilanteessa, :soäialisnun
v o i t on aikakaudessa, on s i t t e n k in
v a i n ajan kysymys, ;jolloin Ameri­kan
kansa saavuttaa entisen suu­ruutensa
j a astuu o m a l l a tavallaan,
omien perinteidensä j a h i s t o r i a n sa
mukaisesti uudelleen edistykseen'
j o h t a v a l l e t i e l l e , - ^ ^ s o s i a l i s t i s e n ke­h
i t y k s e n j a e d i s t y k s e n tielle. Siitä
saaininc o l l a aivan varmoja.
«— Känsäkoura.