Vapaus, June 27, 1973

              w
•f-4 I
..mmm
Alknde-vtstaisella vehNlylli
Washinglon. — Senaatin criis
i ' alakomitea esitti viime torstai­na
syytöksen, ettU kcskustie-dustelulaitokscn
(CIA:n) salai­nen
asiamies sai korkean por­taan
hallintoviritailijoilta hy­väksymisen
suunnitelmalle ta-wioudelliscn
kaaoksen aikaansaa­miseksi
Chilessä v. 1970.
, , W p a m Broe, joka toimi siihen
aikaan CIA :n salaisten operaati­oiden
johtajana Latin_alaisossa rv
Amerikassa, esitti tämän ehdo­tuksen
International Telephone &
^ Telegraph Corporationin (ITT)
presidentille syyskuun 29 p: 1970.
CIA j a ITT olivat olleet pitkär
aikaisissa keskusteluissa siitä,
miten voidaan ehkäistä marxilai­sen
Saivadore Allenden valinta
Ghilen presidentiksi.
T r i Allende, joka oli valitsi­joille
luvannut Chilessä olevien
ITT :n laitosten kansallistamisen,
voitti syyskuun 4 pn vaaleissa
pienen enemmistön j a Chilen kon­gressi
valitsi hänet presidentiksi
lokakuun 24 pnä.
Yhdysvaltain senaatin moni­kansallisia
korporatioja tutkiva
alakomitea ijulkaisi kuulustoluis--
' taan viime torstaina raportin se­lostaen
niitä' toimenpiteitä joiden
avulla yritettiin vaikuttaa Chilen
vaalien tuloksiin. Raportissa mai­nitaan,
että niin C I A kuin ITT:-
kin yrittivät käyttää hyväkseen
toinen toistaan.
Maaliskuussa suoritettujen kuu
lustelujen yhteydessä todistajina
olleet henkilöt kertoivat; että I TT
oli tarjonnut $1 miljoonan sum­man
rahoittaakseen minkä tahan­sa
suunnitelman C I A suunnittelee
tri Allenden valinnan ehkäisemi­seksi.
CIA torjui ehdotuksen, mutta
syyskuun 29 pnä mr Broe esitti
suunnitelman talouskaaoksen. kcr
hittämiseksi ; Chilessä sellaisin
keinoin kuin rohkaisemalla kan­sainvälisiä
pankkeja kieltäyty­mään
luoton antamisesta Chilelle,
korporatiot viivyttäisivät vara-^
osien lähettämistä ja vetämällä
Chilestä pois kaikki teknilliset
avustajat.
I T T : n virkailijat" hylkäsivät
'•tehottomana" tämän suunnitel­man.
Mutta U S A : n senaatin ulko­asiain
valiokunan alakomitea on
vetänyt yhteenvedon, että mn
Broe "esitti ehdotuksensa nimen-,
omaan silloin C I A : n johtajana ol­leen
(Richard) Helmsin hyväksy­misen
perusteella".
__Tämä_ehdotus-csitctLi i n-sc-n-]fi 1 -
keen kun korkean.hallintovirkaili-jain
ns. "Neljänkymmenen komi­tean!'
(Forty Committee) oli kes­kustellut
Chilen poliittisesta tilan
teestti.
Presidentti;Nixonin- neuvonan-
'taja Henry Kissinger on ylltimai-nitun
komitean puheenjohtaja.
Senaattori Frank Church (D-Idaho)
ko. alakomitean puheen­johtaja
sanoi puolestaan: "Kuu­lusteluissa
todettiin selvästi, että
mr Broe toimi C I A : n johtajan
täysillä valtuuksilla j a ' F o r t y Corn
mittecnL hyväksymisen perusteel­l
a " .
Mutta, hän lisäsi, kun C I A :n
johto ja hallitus (Administra­tion)
ovat kieltäytyneet antamas­ta
pyydettyjä asiakirjoja, sen
vuoksi on jättänyt epäselväksi sen
minkälaisia ohjeita 'Forty Com­mittee'
CIA:Ile antoi.
Alakomitean raportissa sano­taan
jotta mr Kissingerin syysk.
16 pnä 1970 antaman lausunnon
mukaan, että Allenden president-tiasema
antaisi Yhdysvalloille se­kä
Latinalaisen Amerikan maille
Chilen rajoilla oleellisia vaikeuk­sia
j a huomioiden Yhdysvaltain
muiden viranomaisten sen aikai­sia
lausuntoja,"selvä on, että niin
Santiagossa ollut Yhdysvaltain
suurlähetystö kuin U S A :n hallin^
non korkean portaan piirit Wash-
Jngt.Qnissa-suhtautuiv<lt-vlhamieli-syydellä
Alenden hallituksen muo
dostamis-mahdollisuuteen".
Raportissa todetaan, että mr
Broen kokouksia ITT :n varapre­sidentin
Edward Gerrityn kanssa,
on käsiteltävä tässä mielessä.
Tule jo. Illallinen on valmiina Ja managerisi
sanoo, etiel hän välitä vaikka: lähdetkin pois!
Ele Alenius:
Korealle edellytykset
onnelliseen hhlu omiseen
APN:n huomioitsija Boris Bannov: >
ISRAEL ON OMALLA TOIMINNALUAN
JÄTTÄYTYNYT YK:ii ULKOPUOLELLE
FI e i s 1 n k i — Lähipäivinä kaik
kialla maailmassa vietetään Kore­an
solidaarisuuskuukaulla. Tämän
kuukauden tarkoituksena on kiin­nittää
maailman kansojen, halli­tusten,
valtion päämiesten — sa­nalla
sanoen mahdollisimman mo­nien
ihmisten huomio niihin ky-symyksiin
ja ongelmiin, joiden.
kanssa Korean kahtia jaettu kansa
joutuu tekemisiin. Näm k ongclm at
eivät ole vain yhlä kansaa koske-via^
vaan ne ovat mitä suurim-
CT
Y K : n pääsihteeri Kurt VValdheimin turvallisuusneuvostolle pi­tämä
puhe Lähi-idän tilanteesta on osoitus siitii, että Israel on kiel­täytynyt
kaikesta yhteistyiistä Y K : n kanssa rauhan etsimisessä. Sc
jatkaa arabimaihin kohdistuvia hyökkäyksiään. Turv,allisuusncu-voHton
Israelille antamat lukuisat vakavat varoitukset on Golda
J V e i r i n hallitus ottanut vastaan tiiysin viilinpitjimättömästi. Vuonna
. l U f t l hyökkäyssodan jälkeen Jsrael on. suorMtanut lukuisia provo­kaatioita
j a rikkonut arabimaiden kanssa tekemäänsä aselepoa.
Y K :n alainen erikoiskomitea
otti tutkittuaan Israelin toimintaa
miehitetyillä alueilla tehnyt sen
johtopäätöksen, että Israelin v i ­ranomaisten
toiminnan tarkoituk­sena
on lujittaa anastamiaan alu­eita
karkottamalla niiden arabi-väestöä,
hävittämällä asutuskes­kuksia
j a perustamalla niiden t i ­lalle
sotilaallisia israelilaisia väes-tökeskuksia.
Tämän päämäärän
saavuttamiseksi on käytetty ter­roritekoja
ja arabiväestön joh­donmukaista
pelottelua. Saman­laista
politiikkaa harjoitetaan
myös suhteessa kotimaansa me-
•öettäneisiin pakolaisiin. Y K :n
yleiskokous on useita kertoja ke­hottanut
Israelin hallitusta anta­maan
väkivalloin kotiseuduiltaan
ajetuille mahdollisuuden palata
koteihinsa. Yleiskokous on jo kah­desti
kehottanut Israelia lopetta­maa^
pakolaisleirien tuhoamisen
j a niiden väkivaltaisen tyhjentä­misen.
-
• K a i k k i a l l a maailmassa on usein
jkiinnitetty huomiota Israelin ar­meijan
rauhallisia asukkaita koh­taan
suorittamiin rikoksiin.
Jo vuoden; 1970 joulukuunsa
Y K : n erikoiskomitea vahvisti se­lonteon
anastettujen arabialuei­sien
väestön elinoloista. Israelin
hallitusta arvosteltiin Y K : n pe­ruskirjan^
loukkaamiäesta j a Ge-nat
j a eri maiden edustajat Y K :
ssa ovat syyttäneet Israelia taan­tumuksellisesta
kolonisaatiopoli-tiikasta
ja vakavista rikoksista.
Israelin armeijan suorittamat vä­kivallanteot
ovat tuoneet monille
mieleen natsi-Saksan miehittäjien
toiminnan. Arabipakolaisten avus
tamisjärjestö on esittänyt Y K : n
yleiskokoukselle erityisselonteon,
jossa todetaan, että Israelin soti­lasviranomaiset
ovat tuhonneet
monia asuinrakennuksia pakolais­leireissä
j a siirtäneet pois Gazan
alueelta yli 15 tuhatta asukaota
Y K ; n yleiskokouksen 27. istun­nossa
86 valtiota äänesti sellaisen
päätöslauselman puolesta, jossa
päättäväisesti tuomittiin Israelin
arabikansoihin kohdistamat väki­valtaisuudet.
Euroopan, Aasian,
A f r i k a n j a Amerikan laajat kan­salaispiirit
tukivat tätä päätöstä
Italiassa pidetyssä {cansainvällses-sä
konferenssissa, jonka aiheena
oli "Rauha j a oikeudenmukaisuus
Lähi-Idässä". Konferenssi vaati
Israelia alistumaan Y K :n päätök­siin
j a vetämään kaikki sotajouk­konsa
miehittämiltään, alueilta,
tunnustamaan Palestiinan ara­bien
kansalliset oikeudet - sekä
kaikkien Lähi-idän kansojen ja
vai tioiden itsemääräämisoikeuden
j a riippumattomuuden.
Israel ei kuitenkaan välitä Y K n
neuvottelut miehityksen säilyttä­misestä
jolloin hyökkääjä sanelee
omat ehtonsa uhrilleen.
Neuvostoliiton edustaja turval­lisuusneuvostossa
J . Malik esvtli
viime kuussa, että on ryhdyttävä
kouriintuntuviin kansainvälisiin
sanktioihin Israelia vastaan aina
sen erottamiseen Y K : n jäsenyy­destä
valtiona, jolle hyökkäyk­sestä
on tullut ulkopolitiikan tär­kein
päämäärä.
neven-, sopimuksen rikkomisesta i j a 'kansainvälisten piirien vaati-
Y K on vaatinut Israelia lopetta»
lihaan ihmisoikeuksien loukkaami-sen
miehitetyillä alueilla. Kuiten-vuodem;
kuluttua • todettiin
. jyleiskokduksen vahvistamassa uu-
: iden' komission selonteossa, että
Isräelth, vi^ranopiafeten; t<Ämesta
t^jkahtuya/,ihmisoikeuksien - louk-ikädminen
anastetuilla alueilla on
jlisääntynyt; Israelin hallitus on
anastanut ^ itäisen Jerusalemin
<aauttanut Golahin ylänköä ja
muita alueita sekä loukannut pai-
. f a l l i s e n väestön oikeuksia; A r a b i -
/pakolaisten, alkeellisimpiakin i h -
jmisoikeuksia on loukattu,
khroisoikeuksia hutkiva komitea
on 28.'istunnossaan v. 1972 käsl-jtellyt
(kysyinyBta Israelin atTjäei-h'an'
tuholaistoiminnaata niie^ite'-
tyillä arabialueilla ;|a Golda ' ^ e i -
iriri |c&nsanmurha-.JftV<i(tWottelU'
politiikkaa, joka kohdistuu Isme­i
n arabiväe^töön. ^Aryoyaltaiäet
icMiBaifiväUBet-»tii^i«itoli|^t«kwi-muksista.
Ne, jotka Israelissa
kannattavat Y K : n päätösten nou­dattamista,
joutuvat ankaran pai­nostuksen
kohteeksi.
Y K : iL-päätösten järjestelmälli­nen
sabotointi asettaa itse asiassa
Israelin Y K :n ulkopuolelle. Tur­vallisuusneuvosto,
joka on päättä­nyt
tutkia Lähi-idän tilanteen
kaikkia puolia, kohtaa Israelin t a ­holta
vain kyynisen vastalauseen,
jolla pyritään tekemään tyhjiksi
Y K : n rauhantahtoiset ponniste­lut.
Jo K u r t Mraldheimln puheen
julkaisemispfiivänä Israelin Y K -
edust;usto'ju][fealsi .tiedotteen, jos­sa
puhetta luonnehdittiin '.'alaku­loiseksi,
kertomukseksi Y K : n rau­hantahtoisien
fjpoiinistelujen; lu-:
hlsiumisesta". 'Tästä" tiedotteesta
kuvastuu Israelin vanha kaVta: —
suorat neuvottelut ilman'242. pää-tösläuselmari''
noudattamista/ i l ­man
jöUkköJ^tf ty6tÄih|stä miohi-totyiltä
aluoiHa,' toldih •flahöei»'
Poznanissa tuli
messuennätys
Varsova. — Ennätysmäismä
viikko sitten tiistaina päättyneiden
Poznanin messujen suurimmat so­pimukset
solmittiin puolalaisten jä
neuvostoliittolaisten yritysten kes­ken
laivanrakennuksen alalla.
Poznanin 42. messut järjestet-tim
nyt ensimmäisen kerran yleis-messujen
sijasta pelkästään teknii­kan
messuina. Erikoistumisesta
huolimatta kävi selväksi, että tä­mä
Puolan suuri. vuotuinen ulko-maankauppatapabtuma
tarvitsee
ensi vuonna entistä enemmän t i ­laa.
'.
Selkä puolalaiset että ulkomaa­laiset
yritykset ovat tyytyväisiä
täällä solmittuihin sopimuksiin, to-,
tesi Puolan kauppaministeri Ta­deusz
Olechowski messujen päät-teeksi.
Ulkomaalaiset näytteillepa-nijlit
osoittivat suurta kiinncstus-ta
moottori/teoliisuuteen, ilmailuun,
JaLvanrakennukseen j a rakennusko-neteöUisuuteen.
Kauppaministeri
tdtesi lukuisten .sopimusten osoita
tavan, että Puolan täytyy lisätä i n ­vestointejaan
näillä aloilla.
Tälläheitkellä hiili on vielä Puo­lan
yleisin vientiartikkeli,_^mutta
ta sen osuus maan vientikaupassa
on pudonnut 42% :sta vuosma
1946-:-1950 n. 10% :i:n viime vuon­na.
Suomen j a Puolan välisen kau­pan
suppeata Jtavaravalikoimasta
kertoo se, että no:n 70% keskinäis-toimitusten
arvosta lankeaa raakä-ameiden
ja puolivaJmisteiden osal­le.
' ' ' >^
massä~inäärin yleismaailmallisia.
Kun Korean demokraattisen kan­santasavallan.
5. korkeimman kan­sankokouksen
toinen istunto esitti
6. helmikuuta lana vuonna vetoo­muksen
maaliman kaikkien maiden
hallituksille ja parlamenteille, niin
SKDL taalla Suomessq kiinnitti sii­hen
mita vakavinta huomiota. Kat­soimme,
etta tuossa vetoomuksessa
esitetyt näkökohdat ja vaatimukset
ovat oikeutettioa ja uskoimme, että
ne tulevat saamaan laajan hyväksy­misen
osakseen.
Myös omasta puolestani pidän Ko­rean
DKT:n asettamia tavoitteita
oikeutettuina. Olen itse SKDL:n val­tuuskunnan
kanssa saanut viime vuoti
na tutustua KDKT: jälleenrakennus­työhön,
tieteen, taiteen ja tekniikan
tavutuksiin, opetuslaitokseen, koko
kulttuuriin,; Tassa yhteydessä halu­ankin
vielä ken-an esittää mitä suu-tetään
riisua YK:n tunnukset Ete­lä-
Koreassa sijaitsevilla USA:n
joukoilta.
Me SKDLissa korostamme, etta
Suomen .• YK-valtuuskunnan tulee,
kuten tähänkin saakka, tehdä
kaikki voitava Korean kysymyk­sen
saattamiseksi asialliseen kä-siUelyyn
YKrssa ja sen oikcudePi:^
mukaiseksi ratkaisemiseksi tide-valla
istuntokaudella. SKDL:n mie­lestä
on välttämätöntä, etta sil­loin
myös KDKT:n ; edustaja on
^ ^ i k a l l a . .
Korean demokraattinen kansanta­savalta
on tehnyt jättilaistyön so­dan
raunioittaman maansa jälleen­rakentamisessa.
Sillä on laaja ysta-väjoukko
takanaan, ja se tulee saa­maan
kasvavaa tukea kaikkialta
maailmasta maansa jälleenyhdistä­misen
rauhanomaiseksi ja onnellisek­si
ratkaisemiseksi. Sila vaativat huo­miset
sukupolvet. Sitä vaatii maail­manrauhan
turvaaminen jo tänään.
Kesadvlilktoo, kösäic. 27 p. — Wöd:, Julie 27, l'9?3
SUOMEN"
HelsinkL (Suomi-Seura) —
UrheilijoUle apurahoja
ammatin, hankkimiseen
Kymmenen suomalaista urheili^
jaa sai -ensimmäiscit Urheilijoiden
ämmattienedistämissäätiön apura­hat.
Suurimman apurahan 10,000
markkaa, sai kultamitalijuoksija
Pekka Vasala. Apurahat jakoi sää­tiön
säädekirjan ensimmäinen alle-fdrjoittaja,
presidentti Urho Kek­konen.
Vasalan ohella saivat apurahan,
suuruudeltaan 5,000 markkaa seu­raavat
urheilijat; A r i Salin, Mona-
L i s a Strandvall, Juhani Avellan,
•Raimo' Suikkanen, H i l k k a Kantola,
Markku Tuokko, Veikko Salminen,
Hannu Haapalainen ja Eljas Ny-gärd.
Apurahan saaneet urheilijat
ovat joko aloittamassa tahi jatka­vat
ammattiin tähtääviä opinto­jaan,
joita apurahalla rahoitetaan.
Vastuu maanpuolustuksesta
Hallitus on antanut eduskunnal­le
esityksen, jonka mukaan ensim­mäistä,
kertaa ^itsenäisen Suomen
K^itöriassa puolustusvoimaini'
tävät sekä rauhan ettäv poili
3eUisten olojen •aikana sää^
lailla. Tehtävien :määrittelyss|t5)
IPtuksen esitys noudattaa p l f l l , ^ , ^ ^^
mentaarisen puolustuskomit^);; 'i^i"
esitystä, joten tehtävien aaettsfät-j/^^f
on sopusoinnussa sekä puoluekl^-|^'',^
muuspoli,tiikkamme että ^YYA^ ^ ^ / J " ' ;'
pimuksesaa ottamiemme "sotilf^t^^-'/ .>^|
lifften velvoitteiden kanssa, iärfii/'-.'ivi!,':
myötä myös parlamentaarinen jra« - / . , : A ^^
m
tuu maanpuolustuksemme hoitä-,., TC^''
misesta selkiytyy entisestään.,
Hallituksen kanta, jonka'^ittil"';^
kaan puolustusvoimain ylipäälUk-;;:;
liyys tulee edelleenkin säilyttlÄHlii-,?;;?
savallan presidentillä, on pepust^? - ;
bu. Poliittinen elämä maassamp^s; •
on siksi levotonta ja hallitukfet:?;;
usein niin lyhytikäisiä, että .pfl9">'
!ustu3voimain tasapainoisen tyiSsr
kentelyn ja suunnitelmallisen iifee-fe
hitltämisen kannalta on välttämÄ-, ,7
tönitä, että ylipäällikön persoonia *
on puoluepoliittisten suhdannevaihe,
teluiden yläpuolella. 1.<
Mmm
•sm
m
II
"M Ai
YSKÄ JA KEUHKOVARJO^
SYÖPÄKUOLEMAN MERKKI
naapuriystävyyttä
Kouvolan juhliiia
• Helsinki. — Kouvola cli viikko
öitten koko vlikonvaihteeri naisten
suomalais-neuvositoliiittoiaisen ys-
. , tävyysjuhlan merkeissä.. Y l i 3,000-
rimmat, kiitokset om, a. sta• j a,^ S K D L : n i „ixP;a i n e n •j uuhvl av-äi k•i •e•n p•u olilt' a« •S••u••o -
valtuuskunnan puolesta korealaisille mea näytti koko kaupungille, että
ystävillemme Pjongjängissä.; Olen va
kuuttunut siitä, etta Korean kansa
pystyy määrätietoisesti rakentamaan
itselleen yhtenäisen ja onnellisen
tulevaisuuden.
Tänä kesana tulee kuluneeksi 20
vuotta Korean sodan päättymisesitä.
Siltä huolimatta pohjoisen ja eteläi­sen
osan välillä ei ole vielä rauhan­sopimusta
ja demarkaatiolinja jakaa
maan kahtia. SKDL yhtyy siihen
käsitykseen, etta rauhansopimuksen
kan^-a on ottanut yya-sor'muksen
omakseen, ja että ystävyyden l u ­jittaminen
on iloinen asia.
Punais;a haalareita j a juhla-asu­j
a V i l k k u i tämän tuosta katukuvas­sa
jo lauantaina, kun juhlaväki kä­vi
kansoittamassa peräti kymmen­tä
tapahtumaa. Ystävyyspäivät
huipentuivat kansainväliseen pää­juhlaan
urheilukentällä.
— Erityisen iloisia olemme sii­tä,,
että juhliimme on osallistunut
ja jälleenyhdistymisen suunn este • , .
„ , ,.. T> ,.. •• , . arvovaltainen neuvostonaislten val­on
Etela-Koreassa läsnäolevat USA:n i , , ., . ,.
miehitysjoukot, jotka kantavat Y K :n
tunnuksia.
Suomen pienin Jkiinta
liitetään Koiikaan
Helsinki. — Suomen pienin kun­ta.
Haapasaari', lifltetään ^Kotkan
kaupunkiin ensi vuoden Vmbta h i ­kien.
ValtioneuyoEfto päätti tästfl
.siirrosta viiine torstaina. Haapa-saaren,
kunnäasa oh vain 176 asu­kasta.,,
I^inta-ala on 5 neliökilomet­riä.
Kotkaj^a on runsaat 34,000
a«ukaataf-^-.*«v
^
Tervehdin suurella ilolla niitä
neuvotteluja, jotka vajaa vUosi
sitten — heinäkuun 4;, pnä 1972
— johtivat pahjoisen ja etelän
yhteiseen tiedonantoon, jossa mo­lemmat
osapuolet hyväksyivät
KDKT:n päämiehen Kim II Sungm
esittämät kolme periaatetta Kore­an
rauhanomaiseksi ja riippumat­tomaksi
jälleenyhdistämiseksi. Us­komme,
että oleellisin ja konkreet­tisin:
este on raivaUu^ jälleenyh­distymisen
tieltä silloin kun YlKrssa
'ryhdytään asiallisesti käsittele-,
mään Korean kysymystä ja pää-
JBonn pyrkii Helsingissä
käytännön tuloksiin
.Bonn (DaD) — Bonn haluaa
Helsingin neuvotteluissa tälhdätä
nimenomaan "käytännön tulok-
•siin". Näin mainitsi liittokansleri
W i l l y Brandt illallisilla Bonniin
akreditoitujen lähettiläiden kans­sa.
Nykyiset esteet olisi Brandtin
mukaan poistettava ja koko "maas-,
to" kartoitettava uudelleen, jotta
tosiaan saataisiin lisää turvallisuiut
ta ja yhteistyötä; Liittohallitus
on "idänsopimuksillaan" jo avan-;
nut portit jännityksen lieventämi­selle.
Euroopan kaikilla .kulmilla.
Liittokansleri arveli, että., Saksan
liittotasavalta on antanut oman
osuutensa Atlantin liitonijäainitjjk-aen
lieventämiapolitiikkaan sekä
asettanut "rauhan säilymisen ai­van
kaikkehi asiain eddlte.".
' tuuskunta, joka on antanut merkit­tävän
panoksen kaikkien tilaisuuk^
si;emme onnistumiseen, sanoi Suo­meni
demokraattisen naisliiton pu­heenjohtaja
Anna-Liisa Tiesko
pääjuhlansa puheessaan.
Kamppailu E E C sopimusta vas­taan
on yhtä hyvin naisten kuin
miesten asia, totesi Anna-Liisa
Tiesko. -
NaisteA pyrkimys ystävyyteen
rajojen yli korostui pääjuhlassa
kuten ystävyysjuhlilla kokonaisuu­dessaankin.
Useita kansallisuoiksia
edustavan neuvostovaltuuskunnan
puolesta juhlaa tervehti valtuusr
kunnan johtaja Anna Aleksandro-va.
Ruotsin ja.Tanskan tervehdyk­sen
esft ti Ruotsin vasemmistonais-ten
edustaja Margot Märhd. .
— Niitähän:-tuUoo pirun paljp,
Jausui kouvolalainen nuorunies kat;
. f ..tl
sellessaan kaupungintalon kulmal­la
ystävyys ji;|ilien värikästä kul­kuetta,
joka solui; kauppaltorilta
kohti urheilukenttää. ,
Ja paljon juhlaväikeä todella oli
ja mukana myös miehiä.
Ottawa. — Jos henkilöllä on ys^
kää ja keuhkossa "varjo", ja jos
hän on tupakoinut 20 vuotta ,hän
kuolee jonakin päivänä keuhkosyö­pään,
selitettiin alahuoneen istun­nossa
viikko sitten tiistaina.
Tämän varoituksen esitti P.B.
Bynard ( PC — Simcoe North) jo­ka
on "siviiliammatiltaan" lääkäri.
Hän sanoi, että 4,000 canadalais-ta
kuolee vuosittain keuhkosyö­pään,
j a että % näistä kuoleman­tapauksista
on yhteyksissä savuk-;
i keiden polttamiseen. Ennenaikaiset
kuolemantapaukset, joilla on yh­teyttä
tupakointiin, ovat saavutta­neet
epidemiatason, hän selitti ar­vostellessaan
hallituksen tupakoin-tivastaista
kampanjaa, mikä ei ole
hänen mielestään vähentänyt lain-tupakointia.
Hallitus käyttää $100,000 tupa-kounisvastaiseen
kampanjaan mut­ta
siitä huolimatta tupakoitsijain
lukumäärä lisääntyy, hän sanoi.
Norman Cafik ( L - : - Ontario),
joka toimii terveysministeriön par-lamenttisihteerinä,
esitti mielipi­teen,
ottä tupakointiin yhdistetyin»
tä kuolemantapauksista näkyy
vain osa kum jäävuoren huippu
meressä.
. Hän sanoi hallituksen suorittaa-van
huomattavaa tutkimustyötä
tupakoinnista ja auttavan myös
tupakoinnista kieMytymään pyt-kivien
klinikkojen toimintaa.
iii
imjTirrrroTrrrö"<rrinrö"<nrirff
1 KIITOS i
Matkailuvieraita
NL:sta Suomeen
Helsinki. — Neuvostoliiton mat-kaikunmisteri
Sergei Nikitin saa­pui
Suomeen maanantaina lähes
viikon kestävälle vierailulle, jonka
aikana hän neuvottelee kauppami­nisteri
Jermu Laineen kanssa. M i ­nisteri
Nikitinin lisäksi vierailuun
osallistuu Inturistin Skandinavian
päällikkö Konstantin Shibaev.
Sydämelliset kiitokset To"^
ronton Ikinuorten kerholle
Juhannusjuhlassa saamastani
HUOMIOSTA, 87-vuotissya.
tymäpaiväni, kesäkuun 21
pna, 1973, johdosta. Erikoi­sesti
tahdon kiittää Helletuä,
tämän järjestämisestä. Vielä
kerran, kiitos kaikille.
Toveruudella,
W. SÄILÄ
Toronto Ont.
HALUSI TIETÄÄ
Pikkutyttö seurasi -saamaa val­mistelevaa
isiänsä. .
— Isä, hiin kysyt viattomana,
— kertooko j u m a l a ' sinulle, mitä
.saamassa pitäÄ i?anoa?
Luonnollisesti, rakkaani, sa­noi
pappi-isä. .Mi^si sitä .kysyt? J
— Ajattelin ..vain, sanoi pikku­tyttö.
Jos Junialk Icertoo sinulle
mitä pitää i^aäiTjaaaa^' miksi
siteen v e ^ t ni|;i"npi9ntfi panaa y li
kynälläsi?" - •
KAUNIIT KUKKASET
Enni Latvalan
(Toronto, Ont.)
MUISTOLLE
Hilja Salo
Reino Salo
SUDBURY ONTARIO
KIITOS
Haluat! lausua sydämelli­set
kiitokset teille kaikille
jotka olette olleet aina val­miit
antamaan apuanne yh­teistyössä
Don haalin ravin­tolassa
jo pitkästi toistakj^r
mentä vuotta. Siihen- ovat
kuuluneet iKerttu. Hautala,
Hilma Vickberg,: Helmiv Ni­kander,
Alma Aittola^, Alma
Hietala, Kaisa Kaarto, Sonja
Slaine, Elina Kajander • jä
Sylvia Öhman.
Toverillinen kiitos teille
kaikille,
H E L M I TERVOLA
Toronto Ontario
KIITOS f,f.-i.'r:y.!/)Si:'f.^.
I Tunnen että olen saapunut pitkän tySsarkadippi^-
I hän ja olen pakoitettu hpettamaan Liekin ja<^
M den asianaisen tehtävät vakavan sairautenijtäM^^
^Kiitos sille asiakasjoukolle joka on niin uskolUs^ti:
I ollut yhteistyössä-hinssani. Kiitos Sudburyn jd^li^f
I der Bayn konttoreille; S4-vuotinen tyortaipaUem
I on ollut pitkä ja joskus vaikeakin kulkdä.'. , *'
I KAUNEIMMAT KUKAT niiden ystävieni ja mä^-^
1 kaitteni muistolle, jotka lepäävät iki-untaian yli tämän'
i laajan Canadan. i . V- ^ i *
186 S. Algoma 3t. T ' ! JhunderlBäyf
VAPAUS KUÄTAH^iftifätllKE, täten «ÄiVSif
niellisinmiätkHtokset;,MSAljpi^
puolivuosisataisesta ^^nfjuitltaäi] /cAt/WAik«/Ä|yfr
ta koko työväenliikkeedhyyäksi. Toivomme piladt!tM
m