1921-12-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'''>P^T •Mmm ''ti " 1 >. 2 ^Torstaina, jonliik. 29 p. - Sec.29p. VAPAUl CSstudansnomals^n työväestön Sänenkannattaja, i]mes> fey Sudburyssa, Oix, joka tiistai, torstai ja lauantai. H.PUBO, -J^^.SLOT . Vastaava toimittaja, Toimitussihteeri. V A P A U S (Liberty) The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub- „lished in Sudbury, Ont„ every Toesday, Thursday and Satnrday. työläinen syylliseksi siihen» että farmarille viljasta, tuotteestaan d ina&seta mitaan, mutta jätetään kokonaan selittämättä, kuka farmarin todellinen riistäjä on. Todellisuudessa on asia kaitenkinniin» että juuri trustit, jotka ovat viljan mailman markkinoille lähettäjiä, rautatie- -ja laivakapitalistien kanssa yhdessä riistävät maanviljelijältä hänen työnsä tulokset aivan samalla Uniotoshinta 40« palstatnnmalta. ~ Alin hinta kerta-flmotScsesta 75c. - jKuoleraanamotuksefc |2.00 (iMOJsto-vätsyistä 60c. kultakin iUaksi). - Kihlaus- ja avioliitto Ilmot, alin hinta ?2,00, nimenmnutosilro. (muuten kuin aviuä;ttoHmotustett yhteydessä $2.00 kerta.Avioeroil-ootukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tnkset 92.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset $1.00 kerta (3 kertaa $2.00).Kaikista flmotuksista, Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana^ TILAUSHINNAT: , , Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. ?1.50jayk8ikk. 7Bc. , . , . . ^ ^ , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. $3.00 Ja kolme kk. $1.75. , i^Tilauksla, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joillg on takaukset^ Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella nimellä. J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038. Postiosote: Box 60, Sudbury, Ont. Registered at the Post Office Dejpartmont, Ottava, as «econd clasa matter. . ^ Rahakapitälistienkin lehti jo myöntelee Olemme useissa artikkeleissa kuluvan vuoden aikana ^ osottaneet miten canadalainen maanviljelijä on tukalassa asemassa, huolimatta siitä, että hän sattuu omistamaan, kappaleen maata ja joitakin maanviljelyksessä tarvittavia työvälineitä. Olemme osottaneet, että pie-niviljelijä, ent. teollisuus työläinen, joka parempien elinehtojensa-saavuttamiseksi on siirtynyt maalle toivossa siten päästä kapitalismia pjikoon, on siellä sittenkin joutunut saman kapitalistisen riiston alaiseksi, kuin ennen kaupungeissa teollisuuslaitosten palveluksessa työs kennellessään. Ja sitä se ehdottomasti on joutunut vaikka vieläkin bn olemassa vallankumouksellisella sa-, ' jiahelinäliä ratsastavia työläisiä, jotka uskovat ja us kottavat muillekin, että maanviljelijä ei kuulu työväenluokkaan, että se on pikkuporvaristoon lukeutuva. Emme tietenkään tahdo tällä Väittää, että maanviljelijäin keskuudessa ei dlisi niitä, joito voimme nimittää riistäjiksi. Kyllä niitä on, mutta sellaiset ovat sentään suunnattomassa vähemmistössä jai ovat ne siihen asemaan päässeet riistämällä huonommossa asemassa olevaa maanviljelijää ja palkkatyöläisiä. Jo' yksin Canadan finanssi-kapitalistien ja teollisuus-paroonien lehti The Financial Post myöntää, että ca-nadalaisen farmarin asema on sietämättömmän kurja ja vielä, että maanviljelijät varsinkin lännellä ovat huutavosfea rahallisen avun tarpeessa voidakseen jatkaa tuoU^imistaan ihaanviljelysalalla. Tämän, rahamies- ^ ten omistaman ja yksin heidän etujaan ajavan lehden selostuksen mukaan canadalaisen pienviljelijän tuotteista ei ole maksettu paljo;i mitään, ei läheskään sitä mitä tuotantokustannukset, siihen laskettuna farmarin kuluttama työaikakin, kaikkein pienimroänkin arvion mukaan olisi edellyttänyt. On toUa, että viljan hinta viimeisinä kuukausina on huomattavasti alentunut, mutta ei alentunut samassa suhteessa kun farmarille ylös-ostajani antama hinta olisi edellyttänyt. ^ ^ Somalla aikaa kun maanviljelijä tarvikkeistaan saa maksaa suhteettoman korkeita hintoja, maksavat viljan ylösöstajat, jotka ovat suurten viljatrustien kontrollee-raltaVana, maanviljelijälle vehnästä keskinkertaisesti 70 ~ 80 senttiin bushelilta ja kaurasta 13 — 17 sent-tiin bushelilta. Siinä ei ole suurtakaan hintaa. Ja syy, miksi farmari ei viljastaan saa enempää kun edellä on sanottu, on tuon raharuhtinaitten lehden mukaan siinä, että viljan korjaus ja ^iiintikustannukset kohosivat suhteetton^an korkealle. Varsinkin työläisten palkan on lehden selostaja saimut huomattavan määrän todellisuutta korkeaipmaksi, eli 5 — 8 dollariin päivässä. Tuollaisellokin valheella voidaan ratsastaa asioista tietämättömien keskuudessa, mutta sellaisiin, jotka asian perinpohjin tuntevat sillä ei ole vaikutusta. Mistähän edellämainittu raharuhtinaitten lehti on saanut työläisten palkaksi edelläsanotun korkean määrän. Tosiasia' ja pysyy sellaisena, on se, että esim. hallituki sen työnvälitystoimistot viime kesän aikana läheltelivät lännelle elonkorjuutyöläisiä neljän doUorin päiväpalkalla, ja kaikki eivät maksaneet sitäkään. Jopa olivat n.s., yhdistyneet farmarit tehneet kiinteän päätöksenkin, että 4 dollaria enempää ei makseta. Oliko tuo nyt suuri palkka, siitä saa jokainen itsekohdaltaan käsityksen kun tietää, miten pitkiä työpäiviä näillä elon korjuutyöläisillä teetettiin, nousten useissa tapauksissa aina 16 tuntiin vuorokaudessa. Näin kavt-Varsinkin Manitoban suurtilanomistajain tarjoamissa elonkorjuu-töissä. On otettava huomioon, että n.d. pikkufarmarit eivät vierasta työvoimaa ole suuresti käyttäneetkään, vaan ovat he sen vähäisen viljamäärän mitä ovat onnistuneet pienillä peltotilkuillaan kasvattamaan, korjan^ neet joko yksin tai sitten vuorottelemalla naapurifar-marin kanssa. Mutt{ finanssikapitalistien ja teöllisuusparoonien lehti puhuu asiasta omaan pussiinsa. Sillä ei ole tar-kotus esittää asioita niiden oikeassa valossa, koska sellainen menettely: saattaisi muodostua vaaraksi heille itselleen. , On sen sijaan yritettävä selitellä asioita siinä valossa, että maanviljelijäin ja tavallisen työläisen edut muka sotivat toisiaan vastaan. On asetettava tavalla kun teollisuuskapitalistit riistävät teollisuus-työläisen työn tulokset. Onhan viljalrustin eduille mitä edullisinta maksaa farmarille viljasta mahdollisimman vähän ja taas myydä kuluttajille mahdollisimman korkeasta. Joissakin tapauksissa ja erikoisina aikoina, ovat trustit pakotettuja laskemaan hintaakin^ mutta hinnan laskeminen ei milloinkaan /tapahdu samassa suhteessa, varrattuna hintaan mikä tuottajalle on maksettu. • Olemmehan selostaneet useasti mitenkä silloin kun paniikkien tai muiden epänormaalisten tilanteiden aikana kapitalisteja uhkaa tuotteiden huono markkinoille vienti, turvautuvat he hävittämiseen. Äskettäin kerroimme tapauksesta, jolloin Montrealissa syttyi tuleen yksi tämän mantereen suurimmista viljaelevaattoreista, joka sitäpaitsi oli täytetty viljalla. Oliko tulen irtipääsy tapaturmainen tai tahallinen, emme nyt tahdo lähteä sanomaan, mutta kun vertaamme tilannetta ja kulultajain huonoa ostokykyä voimme jokainen koh-daltanune muodostaa oman mielipiteemme, sitäkin suuremmalla syyllä, koska tiedämme kapitalistien käyttävän hävitystä aseenaan, estämään hintain alentamista. Ja vaikkakin kysymyksessä oleva ^raharuhtinaitten äänitorvi kuten tavallista yrittää juuri oman luokkansa etujen mukaisesti farmarien tukalaan asemaan tehdä syylliseksi työläiset^ on tosiasia ja pysyykin sellaisena, etlä kumpanenkinf niin teollisuustyöläinen, kiln farmarikin oviat samanlaisen riiston alaisena. Ja asi-; an näinollen olisi löydettävä enemmän yhtenäisyyttä maanviljelysproletariaatin ja teollisuusproletariaatin välillä. Kumpasenkin kärsiessä kapitalistisen järjestelmän harjoittamaa riistoa > olisi tehtävämme yhteisillä voimilla hyökätä järjestelmää vastaan kokonai-suudessaam hävittämällä porvarillisen valtiouj: joka kaikkine siihen yhdistettyine laitoksineen on kapitalistisen riistojärjestelmän tukena;' Teollisuustyöläinen ja maanviljelystyöläinen^ (pikkufarmari); ovat kumpanen-kin trustien ja keinottelijain suurimman riiston alaisena ja siksi juuri heidän välillään olisi'saatava aikaan entistä kiinteämpi yhtenäinen toiminta, toiihinta, joka olisi tähdätty kapitalistisen järjestelmän murskaamiseen. O mmmm panssa |IIII|IIIIIHHHnilIIIIKIHIHIM^^^^^^ ASIAMIESTEN LAUSUNTOJA JA eikä osastojen taholta pidetä hnol- KATSAUKSIA HEIDÄN TOI. MINTAANSA. Uaden tpimiatavaoden alhaettä; Tilanteesta Kaukaisessa Idässä Viime aikoina on Vähässä Aasiassa esiintynyt seikkoja, jotka toiselta puolen osoittavat maailman imperialismin valtauspolitiikan vararikkoa läheisessä Idässä, ja toiselta puolen selvästi vakuuttavat Neuvosto-Venäjän politiikan oikean suhtautumisen Idän konsoih^i. Saksan imperialismin tuhoutumisen ja vanhan Turkin luhistumisen jälkeen Englanti käyttää hyväkseen asemansa etui3uuksia)| verraten; liittolaistensa Ranskan ja Italian asemiin, anasti itselleen Konstantinopolin, Vähän-Aasian ja muodosti täällä englantilaiselle pääomalle aineelliset olosuhteet riistää VähäniAasian luonnonrikkauksia. Mutta, kun Englannin herruutta vastaan nousivat nuor-turkkilainen porvaristo ja talonpojat, jotka Angorassa perustivat uuden Kemal-pashan Turkin. Englanti yllytti Kreikan sotaan sitä vastaan, antaen tälle palkinnoksi erinäisiä satamia. Ranska joka samaan aikaan Suoritteli laskujen tekoa ' Saksan kanssa Keski-Europassa, vaikka näkikin loukattavan omia etujaan, oli kuitenkin pakotettu näyttelemään läheisen Idän seikkailussa passiivista osuuttai ainoastaan salaisesti kannattaen Angoran hallitusta Kreikan julkeutta vastaan. Ainoastaan Neuvosto-Venäjä, nähdessään Turkin kansallisessa vapausliikkeessä yleismaailman imperialismia vastaan suunnatun vallankumouksellisen voiman, solmi jo maaliskuussa rauhan Angoran hallituksen kanssa. Nykyisin elämä on suoritella näistä tapahtumista lopputuloksia, Ja me näemme, kuinka samaan aikaan* Kreikan armeija Englannin sotajohdon alaisena on Turkin voimalla tullut lyödyksi ja kuinka Ranska liittolaisensa Eiiglannin selän takana, kiiruhtaa soimia-maan Englannin etujen vastaista rauhaa Turkin kanssa. Kreikan armeijan tuholla on tuotettu Englannin herruudelle ankara isku ei ainoastaan Vähässä-Aaäiassa, vaan myöskin Mesopotamiassaj Persiassa ja Afganistanissa. Se on työnnetty syrjään VenäjänJdnkaukaaisi-alaiselta rajalta sekä niistäkin alueista, joissa se tähän asti yksinvaltiaana isännöi. Ranskan kdvallus uuden Turkin tunnustamisessa ja sen kanssa Englantia vastaan suunnatun sopimuksen solmiamisessa merkitsee syvää halkeamaa siinä Englannin ja Ranskan porvariston <ystävyysliitossa», joka oli muodostettu heidän taistellessa Saksan imperialismia vastaan. Tämä liitto on repeämässä saumoistaan ja lähellä on se päivä, jolloh) kuuluisasta «ententestä» ei jää jälkeäkään. Mutta .Vähän-Aasian, jossa niin ankarasti törmäävät yhteen Englannin ja Ranskan porvariston edut ja jossa on vastaisten kansainvälisten yhteentörmäysten solmu, on nyt muodostunut uusi ja voimakas valtio —? Turkki, jonka "kanssa Neuvosto-Venäjä on tehnyt lujan sopimuksen ja joka tulee olemaan sen liittolaisena taistelussa yleismaailmallista imperialismia vastaan. Niistä kirjeistä päättäen mitä Vapauden konttoriin saapuu kautta maan asiamiehiltämme, tulee uusi alkava vuosi olemaan todellista suuren ja voimakkaan ryntäyksen aikaa Vapauden asiamiesten taholta. Kaikissa näissä kirjeissä uhkuu esiin todellinen vallankumouksellisen vel^ vollisuuden elävä tunteminen ja mitä innokkain toimintahalli oman ' työläisille rakkaaksi käyneen prole-taarlehden —^levittämiseen. Myöskin erikoisen rohkaisevaa on se voiton ja menestsrmisen mahdollisuutta ilmaiseva henki, mikä «punaisen ar meijamme» sotilaitten kirjeistä henkii. . Julkaisemme tässä näytteeksi muutamia otteita, asiamiestemme kirjelmistä. Vapaudelle 2,000 uutta tilaajaa. Eräs asimiehemme kirjottaa: «— Tiedustelitte olisiko mitään mahdoL lisuuksia Vapauden tilaajanfiärän kohottamiseen''. paikkakunnallamme. Siihen vastaan. Viime aikoina kun työläiset ovat kuleskelleet paikasta toiseen, tehden joko hyvin vähän tai ei ollenkaan töitä, on se vaikeuttanut ^tilauksien ottoa. Mutta siitä huolimatta kun läksin eilen liikkeelle, olin yhden tunnin kierrosmat-kalla saanut 10 uutta tilausta. Työläiset täällä alkavat pitää paljon Vapaus.lehdestä. Ja jos samal-lainen' mielipide kasvaa muualla päin Canadaa, niin en epäile eikö Vapaus saa alkavan vuoden ajalla 2,000' tilaajaa lisää .,.,...,» Kuten huomaatte^ tuntuu tuo sangen rohkaisevalta ja on omiaan innostamaan asiamiehiämme kaikkialla ponnistelemaan kaikella tarmollaan. ta siitä, että asiamiehet toimisivat, niin kehotamme.; tämän toverin tapaan jonkun siitä, meille ilmotta-maan. Uusi vnoai — oo«i loiminta-kurssi. Jos uutena vuotena kestää: sama innostus ja ^samallainen voitonvar-muus minkä merkeissä vanha vuosi nyt päättyy, niin . ei ole epäilemis-fäkään etteikö edelläolevassa ensir maisessa kirjelmäsi asiamiehemtae lausuma toivomus tule .toteutumaan ennenkuin vuosi 1922 on loppuun kulunut. Otettakoon kaikkialla asiamiestemme keskuudessa tällainen vallankumouksellisten taistelijain voiton-moraali mukaamme ja sen innostamana sekä rohkaisemana levitettäköön Vapaus jokaiseen proletaari-kotiin, jokaiselle suomalaiselle työläiselle Canadassa. Veteraani.aatainies. Toveri David Helin on näinä päivinä matkustanut : Pohjois-Ontari-oon, toimiakseen siellä Vapauden asiamiehenä ja kirjallisuuden levittäjänä jonkun aikaa. .: Toivomme sikäläisten toverien kaikin tavoin avustavan toveri Helinin työn onnistumista. .Toveri Helin ' on vanha veteraani-asiamies, joten toivom. me hänen matkaltaan hyviä tuloksia. Vapauden levitysosasto. dollari^ LXHETVSKUSTANNUKSET: I Postissa, 15c laikiHa8nmmijta.Sähk3sanbnm^ ]^^^^ Kysykää erikoisknrssia suurille summille. Toiminta nopeaa ja perillemeno varma. Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodella vU « ««« ' Rahaa väUtetään myöskin kaikkiin Suomen panS?'"-°"^^^^ I Pankkimme ilmottaa että kaikki rahavälitvkspmmo I ^ V p ^ l Ä l I ^ * ^ * ^ ^ ^'^^^^^ v a l i S f e - - I . Sudbuiy, Ont E Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 D« s fair Ave. , "«»AU iJeiJe-iiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiii I iniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiu^,,,,,^^^^ iiniiiifiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiii!iitiiiiiiiiiiiiiiiii,,,||„ I VAPAUDEN KIRJAILTAMAT I Tähän mennessä ovat seuravat * osastot meille iimottaneet ^^ S levänsä toimenpaneraaan kurjailtamat Vapauden hyväksi: «Työläiset alkavat kirota Indu8tria< listiä.» Eräs toinen asiamiehistämme kirjottaa: .........Industrialistin asiamiehet, joita täällä on ollut kokonainen lauma, ovat kaikenlaisilla uhkauksilla hävyttömyyksillä saaneet useat työläiset tilaamaan lehteään. Mutta nyt alkavat työläiset kirota tuo-^ ta lehteä, vannoen etteivät enään milloinkaan tilaa sitä, sillä sen suh. tautuminen Vcinäjän- vallankumoukseen .ja Punaiseen Kansainväliseen aukaisee nyt heidän si]mänsä...,...i> Tuo kirjelmä puhuu itse puoles-taanj osottaen mitä: rehelliset prole. taarit, ajattelevat kansainvälistä-vallankumouksellista työväenliikettä vastaan taistelevasta lehdestä Uskonnon poistaminen kansan kuviteltuna onnena on sen onnen todel lisen onnen vaatimus. Vaatimus, että on voitettava todellisen tilan harhakuva, merkitsee harhakuvia tarviuevan olotilan poistamisvaatimusta. Uskonnon , arvostelu on siten pohjaltaan sen murheen-laakson arvostelua, jonka pyhitystä uskonto on. Marx i Farmari-asiamies toivehikas; ' Eräs farmiseudulla asuva' asia miehemme kirjottaa: «Se että' Vapaudessa on viime aikoina ollut paljon pienviljelijäin yhteiskunnallista asemaa koskevia kirjoituksia ja uutisia ja eritoten selostettu canada-laisten köyhälistöläisfarmarien asemaa, näyttää tehneen hyvän vaikutuksen täällä. Monet ukoty jotka eivät tähän asti ole tilanneet sitä päättelevät nyt että lehti on tilattava vaikka sitten mistä tilausrahat saisi. Uskon että Vapaudella on suuret mahdollisuudet levitä Cana-dan- laajoilla suomalaisilla farmiseu-duilla, kunhan asiamiehet vain kaikkialla tekevät lehtemme tunnetuksi»^ päättelee tämä farmari-asiamiehem- >me. Kansainvälinen teollisuusttnionismi tuo lehdellemme uusia tilaajia. Kaivosseudulla toimiva asiamie-hemme kirjottaa: <... Täällä kaivostyöläisten ^keskuudessa on tehnyt kerrassaan suuren vaikutuksen se, että Vapaus on, esiintynyt niin selväpiirteisesti kankain Välisen teoin, suus- ja luokkaunionismin edustajana,, sikäli kuin Punaisen Tai. inter-natinalen periaatteissa, säännöissä ja taktiikkaohjeissa se määritellään.; Nämä työläiset täällä ovat kyllääntyneet oikeistotuplajuulaisten syöttämään sekasotkuun, joillla ei näytä olevan mitään todellista tarkottavaa heille, vaan; märehtivät vanhoja ho-mehtyneita fraaseja. Lähetän tässä mukana 8 uutta tilausta ja lisää tulee. Uskon että Vapauden tilaa-jamäärä tulee lähiaikoina täällä suu. resti kohoamaan.> : Edelläoleva kirjelmä osottaa kuinka terve kaivostyöläisten proletaarinen vaisto on opettanut heille" miten valita lehtensä. Uusi asiamies. «Kun täällä ihmiset ehtimiseen kyselivät keneltä saisi, tilata Vapautta, niin sanoin: että kyllä minäkin voin teidän tilauksenne välit, tää», kirjottaa eräs työläistoveri, pyytäen samalla asiamiesoikeuksia itselleen, lähettäen 6 uutta tilausta saman kirjeen mukana. . " Näyttää että vanhat asiamiehet tuolla paikkakunnalla ovat lyöneet surkeasti tehtävänsä laimin, koskapa ihmisten täytyy heitä haeskella. Jos muualkkin on tällaisia paikkakuntia," §an]tSte.Marieo outisi^ Kokousasioita. Osastomme työkokouksessa joulukuun 20 p.; keskusteltiin useista asioista. Luettiin toK meenpanevalta komitealta tullut kir jelmä, koskien edustajehdokkaan va. litsemista edustajakokousta varten Edusta jaeiidokkaaksi o s a st o m me asetti Erland: Kuuselan Sault Stf Mariesta ja Henry Elmenin Sudbu-rysta. Valittiin myöskin evästyskomites laatimaan evästyksiä edustajakokö usta varten, -valituksi tulivat Sven Nurmi, Hiskias Hämäläinen ja Er, land Kuusela. Kansainväliseen kmiteaan eroavi en Jenny Saaren ja Henry Hillir, tilalle valittiin Victor Rossi ja Vii; Lehtinen. Kansainvälisen komitean kutsustr, oli protestikokous Hussey haalillr sunnuntaina, joulukuun 18 p. Sac- CO ja Vanzettin hyväksi. Yleisö 9 sanottuun tilaisuuteen ei ollut saa punut niin runsaasti kuin tuollai-; sissa tilaisuuksissa olisi suotavaa! vaan siitä huolimatta kokous onnist tui koko hyvin. Puheita pidettiin seuraavilla viidellä kielellä: englan nin-, venäjän-, ukrainan-, italian- ja suomenkielellä. Puhujat selvittivät näiden kahden syytetyn oikeuden käyntiä, tuomiten sen menettelyn mitä porvarillinen oikeus tämän jutun yhteydessä on harjottanut. Ja samalla osoittivat kuulijoille kuinka tällaisia oikeusjuttuja tulee olemaan yhä useammin ja useammin sitä mukaa kuin luokkavastokohdat kapita-listiluokan ja työväenluokan välillä kärjistyvät. Ja siksi-on työläisten tällaisissa tapauksissa käytettävä kaikki voimansa syytettyjen puolus^ tamiseen siten säilyttääkseen monet urheat taistelijat vapaudessa jne. Vapauden juhlanumerossa ollees sa ilmotuksessa mainitaan, että osastomme ompeluseuran v naiset näyttelevät kappaleen «Vanki N:o '77» uudenvuoden aattona, eli joulukuun 31 p., vaan ompeluseuran naiset eivät onnistuneet saamaan sa-- nottua kappaletta ja niin ollen omr peluseuralaiset esittävät sanottuna iltana kolmi-näytöksisen kappaleer «Yhdistysjuhla». Kappale on huvinäytelmä ja hyvin hauska alusta loppuun, joten muistakaa jokainen silloin saapua nauramaan ja nauttia maan. . i i. BEAVER LAKE, ONT. COBALT, ONT. , ; FORT WILLIAM. ONT. = SAULT STE. MARIE, ONT. 5 SOUTH PORCUPINE 5 THORHILD, ALTA. = COLEMAN, ALTA. E Kuka on seuraava? I TOV. VAPAUDEN KONHORI .?<iiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiinimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii{iiinininiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH TIMMINS SUDBURY SOINTULA WEBSTER CORNERS-SALMON ARSI PF^rS^ANE. SASK. LAPPI, ONT. niistä monista sotajoukoista joita: sr on lähettänyt ja rahastanut ole on. nistuneet tehtävässään. Koko kapi-talistiluokka itkee sotajoukkojensr, saamattomuutta, ja samalla kadeh tii Neuvosto-Venäjän ja Karjalan Punaisenarraeijan urhoollisuutta kaikissa taisteluissa. Kapitalistiluokan lähettämät provoseeraajat eivätr ok pystyneet saamaan hajaannusta aikaan punaisten sotilaiden keskuudessa; eivät ole ^saaneet heitä luopumaan periaatteistaan. Olemassaolon säilyttäminen ei ole toverieit-temme mieltä horjuttanut, vaan lujittanut, sillä he kaikki käsittävät että työväenluokan'Oikeuden ja vapauden puolesta kannattaa kuoliakin jokaisen työväenluokan jäsenen, työväenluokan voiton saavuttamiseksi. Pöii M m npfeia Karjalan hyväksi. Ensitilalle kaikista uutisista «on asetettava se hyvä ja järkevä päätosi jonka täkäläisen poikatalon pojat tekivät kuukausikokouksessa, kun päättivät ostaa Neuvosto-Karjalan bondeja $110.00 edestä. Sillä lailla juuri toverit me voimme täälläkin taistella heidän taistelunsa nopeampaan voittoon viemisen puolesta ja monen äidin ja lapsen estämme nälkäkuolemasta, sillä j koko mailman kapitalis-tiluokka on järjestänyt Voimansa neuvostovaltaa vastaan, yksimielisesti^ sillä hallitseva luokka käsittää että jo^ hän kykenee kakistamaan tänäpäivänä suuren 'Venäjän ja Karjalan Neuvostovallat, niin on hänen valtansa täälläkin paremmin turvat, tu. Toverit! Riistäjäluokka on kokeillut jo miltei kaikkia keinoja niitä ihminen.voi kuvitella proletaarisen Neuvosto-Venäjän ja Karialan tovereitten masentamiseksi. Mutta turhaa on ollut kaikki ' yritykset. Kaikki on ollut turhaa, iSi yksikään' Työläistoverit! Neuvosto-Karjalan tovereitten taistelu ei ple taisteltu päivässä eikä kahdessa, vaan se on jatkuV'aa, vatsaa purevaa nälkätais-telua, suurinta, julminta ja ehkä myös tehokkainta kaikista edellä-käytetyistä kapitalisliluokan' taistelu-keinoista, joita se on kyennyt käyttää, -- Työläistovereittemme nälänhä-täkysymys ei ole yksinomaan luokka-kysymys,' vaan se on jokaisen ihmisen joka itseään kutsuu sivistyneeksi, tunnekysymys, sillä mitenkä voi ihminen antaa tpisen kuolla nälkään tekeAiättä kaikkia ensiksi hä: nen pelastamisekseen, niin kauan kuin se on vielä pelastettavissa. Ei, tovefit! Ei ole oikein että sanotaan: minä olen jo kerran antanut tuohon listaan* dollarin eli puoli. Eihän työväenluokan taistelu ole kerralla autettu. Eihän Karjalan tovereita uhkaa yhden päivän nälkä, vaan se uhkaa niin kauan kuin te toverit olette osoittaneet mailman riistäjäluokalle että tekin olette tässä taistelussa tovereittemme puolella loppuun asti, siksi kunnes koko riistojärjestelmä on kukistettu. , Silloin vasta voidaan, . toverit, sanoa että minä olen antanut ennen. Siis toverit näyttäkäämme mailmalle ja koko kapitalistiluokalle kauhuksi, että Port Arthurin ja ympäristön lumbetjäkit» ja muut työläiset ovat ottaneet tämän taistelun osaksi tais: telukseen ja jatkuvasti tulevat, auttamaan taiselutovereitaan'rielä edelleenkin, kaikkia porvareiten hyökr käyksiä vastaan. Kiittelee omiaan. jTäkäläinen News Chronicle on jo kuukauden päivät kiitellyt meidän hyvää saamatonta majuriamme ja koko vii-^ me Vuoden valtuuskuntaa, niin että tavallinen. työläinen olisi jo vetänyt vasten «pläsiä» sellaista imarteli jaa, joka tuollalailla rupeaisi haastamaan Mutta syy on kait siinä että me työ, laiset olemme oppineet tolsellaiselle «imartelulle»^ joten femrae -voi käsit-^ tää herroille kohdistettua imartelua kuin myöskään sitä, että mistä ne sen ansaitsevat. Meitä joskus samat ehdet imartelevat ja sariovat että olemme «good hands», toisinaan «mustaksi» ja joskus me . olemme «honkkia». Silloin kun ne meille aur tavat niin se on «poliisin kapulaa», tiilenpäiden lukemista, mutta kovin jobi kaikista minkä ovat antaneet meille, on.tämä yhteiskunnan «jus;. teeraus» normaalikuntoon, kun;,se meni sodan aikana kuuloni nmkaan. niin pahasti pois «levenistä». Mei milloJTi meni pois «levenistä», _ kyllä me työläiset sen vielä" „ tamme sellaiseen kuntoon että aina vähän päästä ole korjattavi Me yksinkertaisesti vaan <ja raamme» tuon tuotannon ja vaM toisellaiselle pohjalle ja tthats a!l),i Venäjän nälänhätäisten kou tulee toimeenpanemaan suuren-sainvälisen konsertti, ja tani man Työn Temppelillä, Port rissa ukrainalaisten toverien alott ta maanantai-iltana 2 p. tai 1922. Ohjelmaa tulee olei nakin kolmella kielellä, "ukraiiu englannin ja suomen, ja ovatldii 1 rainalaiset toverit varanneet osaltaan riittävästi. Laulua, soltl kansallistanssia ja puhe, samoin tj| lee olemaan meiltä ja englaniiiiii liset toverit ovat lupautuneet kimaan. ainakin kolme numeroa. Al| kakaamme vuosi kansainvälisen: lidarisuuden tunnustamisella teos ja Venäjän vallankumouksen tuie-misella, saapumalla näihin iitaii ei vain jotkut,-vaaTi-' 'kaikki järjestyneisiin työläisiin. lukeutuvatJ Iltamat alkaa kello 8 illalla. Toimekseen saanut. •.. jt—. TORONTONUUTISIA onneliisi' Nälkäisen uhrautuvaisnui. Joitakin päiviä takaperin ilmoitst-l tiiri erään paikanvälitystoimistoJi edustalla jonottavalle nälkäMe työttömäin joikolle, että eräs poiia-nen on heikkona sairaalassa ja hitaisiin mahdollisesti pelastaa siirtämällä häneen toisesta ihmisestä ver- "ia, samalla tiedusteltiin josko työttömien joukossa on ketään, jote haluaisi uhrautua poikasen hyväte- Kun työttömät saivat kuulia, et», henkilö, joka antaa vertansa saa olla jonkun päivän sairaalassa oh ^ • jokkaita koko joukko. Knitenk" vain yksi pääsi siihen O; asemaan, että vertaan luovu ^ Ia saa ainakin jonkun atenann^ känsä väliaikaisesti sanimuttambeP Kysymyksessä, oleva onnellinenj eräs entinen sotilas, joka palHa^ siitä, että on ollut puolustao^^ canadalaista «demokratiaa», saa ^ kärsiä rahattomana ja tyotton»- nälkää. Vaalirunnanskulungit hnomstur.1- • Itsenäisen Työväenpuolue^/.- likomitea ilmoittaa, ^^f^i^ vaalitaistelun ^^^^J'''% menoja kaikkiaan ?2.800.r; ma ei,ole suuri kun vertaileeg^ reiden v a a l i r u n n a u k s e e n J a ^^ summia. Eräänkin ko^^felnss» ehdokkaan sanotaan mhta2^^ käyttäneen 40 » ' J f *^ Kumminkm $2,800.00 on W suuri jos se kulutetaan lao^^ teittefi sotkemiseksi, J O ^ . f l - a t i - taarinen «usko» useammassa 1-, sessa on. Osaston kokouu»''"»»'^ Joulukuun 20 P"!.P5S^'^ ton-. Kokouksessa P ^ ^ ^ ^ ^ o S n ^s asettaa ' iärj^^ön «in^ 5 ,1^^ ehdokkaiksi Toronto.^ ^ ^ . ^ R kasta; nimittää» J- ;* j^Ki^ Löppönen,. t . - i i > i ^ ° ' ' - ^ . § - mamkiiMksäi •Mm ' im' ISiElääiäZiiilSi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 29, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-12-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus211229 |
Description
Title | 1921-12-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
'''>P^T •Mmm
''ti "
1 >.
2 ^Torstaina, jonliik. 29 p. - Sec.29p.
VAPAUl CSstudansnomals^n työväestön Sänenkannattaja, i]mes>
fey Sudburyssa, Oix, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H.PUBO, -J^^.SLOT .
Vastaava toimittaja, Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-
„lished in Sudbury, Ont„ every Toesday, Thursday and
Satnrday.
työläinen syylliseksi siihen» että farmarille viljasta,
tuotteestaan d ina&seta mitaan, mutta jätetään kokonaan
selittämättä, kuka farmarin todellinen riistäjä on.
Todellisuudessa on asia kaitenkinniin» että juuri trustit,
jotka ovat viljan mailman markkinoille lähettäjiä,
rautatie- -ja laivakapitalistien kanssa yhdessä riistävät
maanviljelijältä hänen työnsä tulokset aivan samalla
Uniotoshinta 40« palstatnnmalta. ~ Alin hinta kerta-flmotScsesta
75c. - jKuoleraanamotuksefc |2.00 (iMOJsto-vätsyistä
60c. kultakin iUaksi). - Kihlaus- ja avioliitto
Ilmot, alin hinta ?2,00, nimenmnutosilro. (muuten kuin
aviuä;ttoHmotustett yhteydessä $2.00 kerta.Avioeroil-ootukset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tnkset
92.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00).Kaikista flmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana^
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
?1.50jayk8ikk. 7Bc. , . , . . ^ ^ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 Ja kolme kk. $1.75. ,
i^Tilauksla, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. Postiosote:
Box 60, Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Dejpartmont, Ottava, as
«econd clasa matter. .
^ Rahakapitälistienkin lehti jo
myöntelee
Olemme useissa artikkeleissa kuluvan vuoden aikana
^ osottaneet miten canadalainen maanviljelijä on tukalassa
asemassa, huolimatta siitä, että hän sattuu omistamaan,
kappaleen maata ja joitakin maanviljelyksessä
tarvittavia työvälineitä. Olemme osottaneet, että pie-niviljelijä,
ent. teollisuus työläinen, joka parempien
elinehtojensa-saavuttamiseksi on siirtynyt maalle toivossa
siten päästä kapitalismia pjikoon, on siellä sittenkin
joutunut saman kapitalistisen riiston alaiseksi, kuin ennen
kaupungeissa teollisuuslaitosten palveluksessa työs
kennellessään. Ja sitä se ehdottomasti on joutunut
vaikka vieläkin bn olemassa vallankumouksellisella sa-,
' jiahelinäliä ratsastavia työläisiä, jotka uskovat ja us
kottavat muillekin, että maanviljelijä ei kuulu työväenluokkaan,
että se on pikkuporvaristoon lukeutuva. Emme
tietenkään tahdo tällä Väittää, että maanviljelijäin
keskuudessa ei dlisi niitä, joito voimme nimittää riistäjiksi.
Kyllä niitä on, mutta sellaiset ovat sentään suunnattomassa
vähemmistössä jai ovat ne siihen asemaan
päässeet riistämällä huonommossa asemassa olevaa
maanviljelijää ja palkkatyöläisiä.
Jo' yksin Canadan finanssi-kapitalistien ja teollisuus-paroonien
lehti The Financial Post myöntää, että ca-nadalaisen
farmarin asema on sietämättömmän kurja
ja vielä, että maanviljelijät varsinkin lännellä ovat
huutavosfea rahallisen avun tarpeessa voidakseen jatkaa
tuoU^imistaan ihaanviljelysalalla. Tämän, rahamies-
^ ten omistaman ja yksin heidän etujaan ajavan lehden
selostuksen mukaan canadalaisen pienviljelijän tuotteista
ei ole maksettu paljo;i mitään, ei läheskään sitä
mitä tuotantokustannukset, siihen laskettuna farmarin
kuluttama työaikakin, kaikkein pienimroänkin arvion
mukaan olisi edellyttänyt. On toUa, että viljan hinta
viimeisinä kuukausina on huomattavasti alentunut, mutta
ei alentunut samassa suhteessa kun farmarille ylös-ostajani
antama hinta olisi edellyttänyt. ^ ^
Somalla aikaa kun maanviljelijä tarvikkeistaan saa
maksaa suhteettoman korkeita hintoja, maksavat viljan
ylösöstajat, jotka ovat suurten viljatrustien kontrollee-raltaVana,
maanviljelijälle vehnästä keskinkertaisesti
70 ~ 80 senttiin bushelilta ja kaurasta 13 — 17 sent-tiin
bushelilta. Siinä ei ole suurtakaan hintaa. Ja
syy, miksi farmari ei viljastaan saa enempää kun edellä
on sanottu, on tuon raharuhtinaitten lehden mukaan
siinä, että viljan korjaus ja ^iiintikustannukset kohosivat
suhteetton^an korkealle. Varsinkin työläisten
palkan on lehden selostaja saimut huomattavan määrän
todellisuutta korkeaipmaksi, eli 5 — 8 dollariin
päivässä. Tuollaisellokin valheella voidaan ratsastaa
asioista tietämättömien keskuudessa, mutta sellaisiin,
jotka asian perinpohjin tuntevat sillä ei ole vaikutusta.
Mistähän edellämainittu raharuhtinaitten lehti on saanut
työläisten palkaksi edelläsanotun korkean määrän.
Tosiasia' ja pysyy sellaisena, on se, että esim. hallituki
sen työnvälitystoimistot viime kesän aikana läheltelivät
lännelle elonkorjuutyöläisiä neljän doUorin päiväpalkalla,
ja kaikki eivät maksaneet sitäkään. Jopa olivat
n.s., yhdistyneet farmarit tehneet kiinteän päätöksenkin,
että 4 dollaria enempää ei makseta. Oliko tuo
nyt suuri palkka, siitä saa jokainen itsekohdaltaan
käsityksen kun tietää, miten pitkiä työpäiviä näillä elon
korjuutyöläisillä teetettiin, nousten useissa tapauksissa
aina 16 tuntiin vuorokaudessa. Näin kavt-Varsinkin
Manitoban suurtilanomistajain tarjoamissa elonkorjuu-töissä.
On otettava huomioon, että n.d. pikkufarmarit
eivät vierasta työvoimaa ole suuresti käyttäneetkään,
vaan ovat he sen vähäisen viljamäärän mitä ovat onnistuneet
pienillä peltotilkuillaan kasvattamaan, korjan^
neet joko yksin tai sitten vuorottelemalla naapurifar-marin
kanssa.
Mutt{ finanssikapitalistien ja teöllisuusparoonien
lehti puhuu asiasta omaan pussiinsa. Sillä ei ole tar-kotus
esittää asioita niiden oikeassa valossa, koska sellainen
menettely: saattaisi muodostua vaaraksi heille
itselleen. , On sen sijaan yritettävä selitellä asioita
siinä valossa, että maanviljelijäin ja tavallisen työläisen
edut muka sotivat toisiaan vastaan. On asetettava
tavalla kun teollisuuskapitalistit riistävät teollisuus-työläisen
työn tulokset. Onhan viljalrustin eduille mitä
edullisinta maksaa farmarille viljasta mahdollisimman
vähän ja taas myydä kuluttajille mahdollisimman
korkeasta. Joissakin tapauksissa ja erikoisina aikoina,
ovat trustit pakotettuja laskemaan hintaakin^
mutta hinnan laskeminen ei milloinkaan /tapahdu samassa
suhteessa, varrattuna hintaan mikä tuottajalle on
maksettu. •
Olemmehan selostaneet useasti mitenkä silloin kun
paniikkien tai muiden epänormaalisten tilanteiden aikana
kapitalisteja uhkaa tuotteiden huono markkinoille
vienti, turvautuvat he hävittämiseen. Äskettäin kerroimme
tapauksesta, jolloin Montrealissa syttyi tuleen
yksi tämän mantereen suurimmista viljaelevaattoreista,
joka sitäpaitsi oli täytetty viljalla. Oliko tulen irtipääsy
tapaturmainen tai tahallinen, emme nyt tahdo
lähteä sanomaan, mutta kun vertaamme tilannetta ja
kulultajain huonoa ostokykyä voimme jokainen koh-daltanune
muodostaa oman mielipiteemme, sitäkin
suuremmalla syyllä, koska tiedämme kapitalistien
käyttävän hävitystä aseenaan, estämään hintain alentamista.
Ja vaikkakin kysymyksessä oleva ^raharuhtinaitten
äänitorvi kuten tavallista yrittää juuri oman luokkansa
etujen mukaisesti farmarien tukalaan asemaan tehdä
syylliseksi työläiset^ on tosiasia ja pysyykin sellaisena,
etlä kumpanenkinf niin teollisuustyöläinen, kiln
farmarikin oviat samanlaisen riiston alaisena. Ja asi-;
an näinollen olisi löydettävä enemmän yhtenäisyyttä
maanviljelysproletariaatin ja teollisuusproletariaatin
välillä. Kumpasenkin kärsiessä kapitalistisen järjestelmän
harjoittamaa riistoa > olisi tehtävämme yhteisillä
voimilla hyökätä järjestelmää vastaan kokonai-suudessaam
hävittämällä porvarillisen valtiouj: joka
kaikkine siihen yhdistettyine laitoksineen on kapitalistisen
riistojärjestelmän tukena;' Teollisuustyöläinen ja
maanviljelystyöläinen^ (pikkufarmari); ovat kumpanen-kin
trustien ja keinottelijain suurimman riiston alaisena
ja siksi juuri heidän välillään olisi'saatava aikaan entistä
kiinteämpi yhtenäinen toiminta, toiihinta, joka olisi
tähdätty kapitalistisen järjestelmän murskaamiseen.
O mmmm panssa |IIII|IIIIIHHHnilIIIIKIHIHIM^^^^^^
ASIAMIESTEN LAUSUNTOJA JA eikä osastojen taholta pidetä hnol-
KATSAUKSIA HEIDÄN TOI.
MINTAANSA.
Uaden tpimiatavaoden alhaettä;
Tilanteesta Kaukaisessa Idässä
Viime aikoina on Vähässä Aasiassa esiintynyt seikkoja,
jotka toiselta puolen osoittavat maailman imperialismin
valtauspolitiikan vararikkoa läheisessä Idässä,
ja toiselta puolen selvästi vakuuttavat Neuvosto-Venäjän
politiikan oikean suhtautumisen Idän konsoih^i.
Saksan imperialismin tuhoutumisen ja vanhan Turkin
luhistumisen jälkeen Englanti käyttää hyväkseen
asemansa etui3uuksia)| verraten; liittolaistensa Ranskan
ja Italian asemiin, anasti itselleen Konstantinopolin,
Vähän-Aasian ja muodosti täällä englantilaiselle
pääomalle aineelliset olosuhteet riistää VähäniAasian
luonnonrikkauksia. Mutta, kun Englannin herruutta
vastaan nousivat nuor-turkkilainen porvaristo ja talonpojat,
jotka Angorassa perustivat uuden Kemal-pashan
Turkin. Englanti yllytti Kreikan sotaan sitä vastaan,
antaen tälle palkinnoksi erinäisiä satamia. Ranska
joka samaan aikaan Suoritteli laskujen tekoa ' Saksan
kanssa Keski-Europassa, vaikka näkikin loukattavan
omia etujaan, oli kuitenkin pakotettu näyttelemään läheisen
Idän seikkailussa passiivista osuuttai ainoastaan
salaisesti kannattaen Angoran hallitusta Kreikan
julkeutta vastaan.
Ainoastaan Neuvosto-Venäjä, nähdessään Turkin
kansallisessa vapausliikkeessä yleismaailman imperialismia
vastaan suunnatun vallankumouksellisen voiman,
solmi jo maaliskuussa rauhan Angoran hallituksen
kanssa.
Nykyisin elämä on suoritella näistä tapahtumista
lopputuloksia, Ja me näemme, kuinka samaan aikaan*
Kreikan armeija Englannin sotajohdon alaisena on
Turkin voimalla tullut lyödyksi ja kuinka Ranska liittolaisensa
Eiiglannin selän takana, kiiruhtaa soimia-maan
Englannin etujen vastaista rauhaa Turkin kanssa.
Kreikan armeijan tuholla on tuotettu Englannin herruudelle
ankara isku ei ainoastaan Vähässä-Aaäiassa,
vaan myöskin Mesopotamiassaj Persiassa ja Afganistanissa.
Se on työnnetty syrjään VenäjänJdnkaukaaisi-alaiselta
rajalta sekä niistäkin alueista, joissa se tähän
asti yksinvaltiaana isännöi.
Ranskan kdvallus uuden Turkin tunnustamisessa ja
sen kanssa Englantia vastaan suunnatun sopimuksen
solmiamisessa merkitsee syvää halkeamaa siinä Englannin
ja Ranskan porvariston |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-12-29-02