Vapaus, December 18, 1951

              Joulu- ja Uuden\uoden Tervehdys
JOS. HALONEN
KiroprahtOTi —• Luontaisparantaja
189 PINE ST. SUDBURY
ILOISTA JOULUA
toivotamme kaikille
asiakkaillemme!
Wm. Santala
General Store
Wahnapitae Ontario
HAUSKAA JOULUN AIKAA JA
ONNERIKASTA UUTTA VUOTTA
Kiitos suomalaisille a siakkaillemme heidän
kannatuksestaan kuluneen vuoden aikana
J. T.
& SONS LIMITED
SUDBURYN SUURIN MIESTEN PUKIMO
84 Durham St; S. Puh. 6-6641 Sudbunr
Useita suomalaisia
liikeapulaisia
LIIKKEENHOITAJAT
JA PALVELUSKUNTA
toivottaa teille
oikein hauskaa Joulua
ja
onnea vuodelle 1952
Kiitos arvokkaasta kannatuksestanne
i A. Lafrance & Sons Limited ^
/ / MANUFACTURING- F U R R I E RS
! ^ ' A N D RAW F U R D E A L C P - i N
1! 7
SUDBURY - SAULT STE: MARIE - NORTH BAY
Lähes 40 vuoden kokemus Turkisten alalla takaa Teille tyytyväisyyden
Muistelmia Sointulasta
MARTIN HENDRICKSON
TSman nunlctcm snomalaisen
•yoröfnlHkfcftn nranimrtaJa Slar-
Un Bendriirksott Urjoitli Tnonna
1924 ceuraavat nuisUrliiiat Sointu-
' lasta. Ne Julkaistiin silloin Eteen-
|iäin>Ielidessä Ja nyt bnn vietetään
. Kalevan Kansan silitokannan pe^
rnstamisen SO-TOoHsmnlstoa on
syytä Jnlkalst» ne nndelleen, bio-ican
lyhennettynä. Lukijoita pyy­detään
huomioimaan, etiä seoraava
on kirjoitettu Jo 27 vuotta taka-
-'perin.
Vuonna 1900. sen jälkeen kim Nen'
Yorkissa ilmestynyt Amerikan "Suo­malainen
Tj-ömiesV (jota toimitti
yleisesti tunnettu tohtori A. P. Tan­ner)
lakkasi ilmestymästä, tunsi iloa
ja lohdutusta khlcolliianlelinen Amer,
rikan suomalainen yleisö. He rie­muitsivat,
ja juhlarunoilljat sepittivät
nmoja Ja papit rukoilivat seurakun­tiensa
edessä sanoilla: "nyt on sosia­listinen
anti-kristus lyöty maahan,
anarkistinen liike kukistettu, on rauha
luaassa."
Samaan aikaan kun kaikui heidän
cnnittelu-huoiraahuutonsa, nousi uusi.
vielä uhkaavampi pihi taivaan ran^
nalle ja uhkasi uudellamyrs^kylla hä­vittää
papiston maallisen onnen. Tuo
ulckosfpilvl oli Matti Kunkan Austraa-.
liasta Canadaan saapumis-uutinen/
Silloin Aniefikan suomalaisten "joh­tava
aines" tiesi, että jotain on tu­lossa.
Eikä heidän ennustuksensa
pettänytkään. Heti iMattl Kurikan
Nanaimoon saavuttua perustettiin
taas uusi, työväen paljon kaipaama
lehU, nimeltä "Aika", jota alkoi toi­mittaa
Matti Kurikka. •
"Aika"-lehtl ohjelmassaan julisti
sodan kirkkoa ja kapitalismia vas­taan.
Se alkoi julkituoda "kommu­nistisen
Sointulan-ihanteita."^ Tulok­sena
oh Soinlulan syntyminen Mal­colm-
saarelle, Joka sijaitsee 190 mai­lia
pohjoiseen Vancouverin kaupun­gista,
Alaskaan menevän laivalinjan
varrella. Vancouverin saaren ja man­tereen
ivälissä. Pinta-alaltaan on
Malcobix-saari 28,000 eekkeriä, noin 14
mailia pitkä ja kolmesta neljään mai­hin
leveä. "Kalevan kansa"-yhtiö
hankki Malcolm-saarelle B. C:n hal-r.
iukselta vapaan omistusoikeuden,
luvaten hanikkia kuuden vuoden aika­na
Malcolm-saarelle kolmesataaAriisi-kymmentä
perhekuntaa asumaan. ;
Matti Kurikka Ilmoitti "Alka"-leh-dessä,
lähtevänsä lueAtomatacalle
Amerikan puolelle ja saapui puhu­maan
niihin paikkoihin, joista taattiin
vähintäin 10 dollorla matkakulujen
konvaukseksl.
Tämä oU V. 1901 syksyllä Jä^njat-'
ka kesti vuoteen. 1902 saakka. Sen
voi varmuudella laskea Amerikan suo­malaisten
sosialistien suurlkantoishn-maksi
herätysmatkaksi. Tosin olivat
Martin Hendrlckson ja tri A. P.-Tan<^
rer tehneet sitä edellisinä vuosina pu-'
hujamatkoja sosialistisen, kasvatus­työn
alulle saamiseksi. Kuten yllä
mainitaan, oli Amerikan Suomalaineii
Työmies jo ilmestynyt. Sitä painettiin
26 eri numeroa,,vaan oli sen lakattava
ilmestymästä kannatuksen puutteessa.
Matti Kurikan hyökkäys kirkkoa
vastaan oli jättiläismäinen. Suuri oli
valta kansalaistemme yli musta ta­keilla.
"Kalevan Kansan" yhtiöön
pääsemisen yhtenä päaehtona oli
"killun uskonnosta" luopuminen. Ku­rikan
oppeihin kuului: "irti kirkosta,
kapitalisteista ja viinasta — joka ei
näistä Jaksa erota, niin kompuroikoon
yhä edelleen kapakan ja kirkollisten
sakramenttien pyhässä hapatuksessa."
Ken elämää kaipaa, han nähkoön
Malcolm-saaren ja Sointulan seudut.
Asiantjmtemuksellisella varmuudel­la
voimine sanoa sen. että siellä mis­sä
Kurikika kulki luennoimassi alkoi
uuden ajan henki. Suomalaiset ai
koivat herätä horrostilastaan. Ja sen-jälkeen
on valonsoihtua pidetty yllä.
ValkJta kehitys on, kuten virta, mut-lomalla
kulkenut, niin aika on menty
eteenpäin. Mutta siellä missä ei ole
käyty pimeyden patoja särkemässä,
eikä ensi valon sateita levittämäs.sa,
on taantumuksen synkkä jää peittä­nyt
kehityksen virran ja on täysi pi­meys
vallalla.
Mutta Kurikka oli harvinainen ky­ky
herätyspuhujana ja -kirjailijana.
Hänen puheitaan kuunnelthn ja kir­joituksia
luettiin mielenkiinnolla.
"Hyväkin" puhuja menettää arvonsa
puhujana. Jos el häntä mene yleisö
kuulemaan. On paljon puhujia, joi­ta
eivät, ihmiset mene kuulemaan
enempää kuin eivät ihmiset hie kalk­kia
kirjoituksia yhtä suurella mielen­kiinnolla.
^Ifäistä. voisi »anoa, että
ne olisivat; arvokkaimpia kuulijoina
.«ekä lukijoina kuin puhujina Ja kir­jailijoina.
Onkin vaikeata tuntea ii-mnaä.
i/iAtti Kurikka oli onnistunut
puhuja seka kirjailijana suosittu.-
MALCOLM-SAARELLE
SIIRTYMINEN PATAVANHOILLI-SUUDEN
SILMXTIKKU.VA
Amerikan suomalaiset olivat aset­tuneet
asumaan jos jonkinlaisiin seu­tuihin
Amerikasssa ja Canadassa,
vaan el silti Ilmennyt mitään suu­rempaa
vastustusta eri seutuihin siir­tymistä
vastaan, vaikka jytäkin pii­si
ollut onnistumisen Ja yleisen edun
kannalta katsottuna.
Matti Kurikan luentomatkaa koe-tettUn
häiritä Jos minkämolRilla kei­noilla.
Sillohlssa porvarllllBissa leh­dissä
oli jos jonkinmoisia kirjoituk­sia
Matti Kurikasta Ja Sointulaan
siirtymistä vaistaan. Kurikka leimat­tiin
sarvilla Ja kaivloUla varustetuksi
peikoksi. Solntula "vapaarakkauden"
tJTssjjaksi, "laiskojen, toimettomien,
kiroilevien suutarien, raat^alien Ja
idioottien mielettömäksi yritykseksi,
josta kunnollisten kansalaisten on py-s^-
ttäva erossa". Ja varmuudella
tiedettiin sanoa, että el siitä mitääa
tule.
Malcolm-saaren kommunistinen
siirtola hajaantui taloudellisten liike­lakien
painon alla. Siltä puuttui ta­loudellista
mahdollisuutta.
SOLNTULA V. 1902 JA V. 1903
V. 1902 alkoivat "Kalevan Kansan"
^-htiön ensimmäiset asukkaat siirtyä
Sointulaan alkaakseen kommunistisen
siirtolan. Malcolm-saari on lännen
aarniometsää sanan täydessä merki-tyicsessa.:
Lännen aarniometsään on
valkea raivata kodin tilaa, puhumat­takaan
peltomaasta. "Kalevan Kan-I
san" yhtiön voimilla alettiin raivata
ensimmäisen rakennuksen tilaa. Pian
nousikin Sointulan ensimmäinen pirt­ti
ensimmäiseksi asunnoksi. EU sima
ollut mitään väliseiniä, yksi neliskul-mamen
huone. Se kumminkin antoi
suojaa ensimmiaselle perheille, toiset
asuivat teltoissa. V. 1902 oli suurena
erimielisyyden synnyttäjänä puuttuva
ravmto. Voi ja maito, johon suoma­laiset
niin perinpohjaisesti ovat tot­tuneet,
puuttui kokonaan. Monet
nfonituiset muut puutteet olivat joka­päiväisiä.
-
Pääoman vähyyden takia hajoaa
'«alevan Kansan" yhtiö lopultakin.
Osa "Kalevan Kansan" yhtiön jäse­nistä
lahti iMattl Kurikan kanssa
Vancouveriin, vaan suurin, osa jäi
Sointulaan' ja niiden joukkoon kuu­lui
A. B. Mäkelä.
•Niiden, jotka jäivät Sohitulaan, oli
taisteltava edelleen olemassaolonsa
puolesta. Nyt tuli kysymys, perään-nytääkö
kokonaan vai koetetaanko
säilyttää .se mika on mahdollista säi­lyttää?
"Kalevan Kansan" • konkurs­sipesän
hoitajat ottivat huostaansa
sen omaisuuden, siihen luettuna maa,
jota ruvettiin myymään ja siitä .saa­duilla
rahoilla xxiaksettiln "Kalevan
Kansan" velat, ctta Jokainen vclka-mies
tuli saamaan saatavansa. JäleJ-la
oleva saaren maa lankesi takaisin
Canadan hallitukselle. Näin avautui
mahdollisuus yksityisille ottaa h^klli-tuk.
sen vapaata maata Ja sitä tilai«
suutta käyttivät hyväkseen ne. jotka
jäivät saarelle sekä ne, Jotka sinne
ulkoapäin Jälesta saapuivat. .
Nyk}'ään on Sointulassa yli satd
perhekuntaa. Väkiluku lähentelee
vUttäsataa.
SOINTULAN NYKYISET
ASUNTO-OLOT
Solntulau asukkaat ovat rakenta-'
neet itselleen mallikelpoisia asuntoja.
Joka perhekunnalla on kaunis koti.
Sointulan asukkailla on hyvin kalus­tetut
J)^pneet. Useilla on piano. Sa-nallar
sanoen, puute ei ole jokapäi­väinen
heidän kodeissaan, kuten
yleensä huomaa uudls-asukkalden ko­deissa
melkein kaikkialla, lukuunotta­matta
Joitakin harvoja.
Sointulalalset kasvattavat paljon
marjoja. He kasvattavat Juurikas­viksensa
myös talven varalta. Heillä
on lehmiä.sekä kanoja enemmän kuin
saaren asukkaat voivat käyttää tar­peikseen.
Ylijääirtän välittää ulos
heidän osuuskauppansa. Kymmen-kimta
perhettä tekee elämänsä yksis­tään
maanvlelyksellä. iSuuri enem­mistö
hankkii rahallisen tulonsa kar
lastuksella Rivers Inlefssä. Se kes­tää
tavallise,5tl kuusi viikkoa, Jolla
ajalla he ansaitsevat vuotuisen tarve-rahansa.
Joskus he ovat vielä syys­kalastuksessakin.
Toiset käyvät met­sätöissä
ja ansaitsevat sillä tavoin
itselleen sen määrän rahaa, mitä
heiltä kuluu niihin tarvikkeisiin. Jo­ta
el saa kotona tuottamalla. Joku­nen
on valhmut Itselleen nikkarltyö-alan
Ja hankkii sillä sen, mitä tar­vitsee
ostoksilnsa. Sointulan kotei­hin
ei ole otettu kllnteimlstölalnoja
pankeilta. Tässäkin . suhteessa on
Solntula poikkeus-asemassa. Minun
Jatkuu 32. sivulla
OSA VI 11
Tiistaina, joulukuun 18 päivänä Tuesday, December 18; 1953
ONNEA TULEVALLE VUODALLE
MANHATTAN GRILL
Sudburyn hienoin ruokala
Kohtelias palvelus — Aina avoinna
12 CEDAR ST. SUDBURY
1 I
i l
' f
- 4
f:/
4.U
I ^ » ]f i.m II . II ,1 ii ^. 'I »m II,II , n i i i i i . i I m inmip' 11 >
menr and good cheer. May die New
Year bring you a full measure oi
happiness and good fominc
SUDBURY BREWING
& MALTING CO. LtD.
SUDBURY, ONTARIO
f