Vapaus, May 2, 1957

              rir.
Slvu2
..MMM,
Torstsuna, toukok. 2 p. — Thtirsday, May 2, 1957 j
VAPAUS
4Qinnm of J%mish Canadians. Es^
tildislied Nor, 6, 1917. Aotbotized
as aeeond d a » maO by the Post
Office: Department; Ottawa. Vvla-lUhedv-
tinriee veddy: Tuesdays,
libondajn and'0a|iitda7>l9^ Vapaus
PnUialilag Company Ltd.. at lOO-lOZ
JBIm S t 8udbuty,'Ont, Canada.
Tetepbones: Bui. Office OB. 4r42M:
taitan?! Qfflce QB, 4-4265. Manager
RSuksL Editori». Eklund. VaOing
addr^: 8<fe Cg. Sndbpry, Ontario.
Attreitlsing: r«t««^ upott appUcatioo.
TransIatioD free of cbarge. .
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
TIIAU8HINNAT:
Kanadassa: I vk. 7 i » 6 ltk. 3.75
3 kk. 2125
Thdysvalloivaa: 1 vk. a00'tf kk: 4.30
Suomessa: 1 vk. aSO ff kk. 4^.75
Juhlavuosi rr- 40. vuosikerta rr-1957
U n . Fii^ WUta, Long ta}^
tää perjantaina, toukokuun 3 pnä
73 vuotta.
Axel Uaknia; Wanup, Ont, tayt^
lauantama^ Joukokuun 4 pnä.70
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
va:n onneoloivotukslln.
Jordanian historian vaiheista
Jordania ja "Bcen opijf
iceiTotaani ettö A
mielenosoituksellisesti VäUmei^
flK3eÄItaä'koh«;.: ,
'^^j^amoissa uutistiedoissa kerrotaan, että "5attumälta"^t^^^
# piikin J90ta<^asussa olevia amerikkalaisia sota;|ouldcoja on sillä
lB(dMla luettu "lomailemaan"-— myös mielenosoitukselli-sessa
tarkoituksessa.
' Ja toiset uutistiedot taas kertovat, että
'''^^ialllttiSion luvannut suuren namusedän tavoin kymmenen
' ' l U t ' ^ \"iniyoonan dollarin "avustuksen" Jordanian kansalle.
,^J*4<^'^ ft, .'.r't>s mikään, niin kaikki tämä on YhdysvaltMn tahcjata
. ^ , seiväa sekaanttimista Keski-Idän asioihin — missä Jordanian
poikakunin^ esiintyy kuin tilauksesta amerikkalaisten öl-
,,,jykuninkaiden "esikävijänä". Hän on ilmeisesti antanut
:^?<^^U Streetiii ^midiiUe fiilaisuudenr sekaantua voimakeinoilla
tihaten Keski-Idän asioihin.
CSJ:Q edustaja
Laakso Vierai ee
I CSJ:ti kanMlUnen^^i^ JBino
[ taakso vier^ei^ tot^kokUMp alus^
; Pohjöis-pntaripn eli "Kulta-alueen"
us^jl^lla p a i ^ k i m ^
I olevasta ^'aik^t^ulusta" ilmenee.
Uskomme, että siellä nyt pidettä
I yistä kokouksista muodostuu hyvin
antoisia tilaisuuksia hiin puolin
kuiiä^ toisinkin: jäsehillä
ja ystävillä Oli silloin tilaisuus kuul­la
hehUUikohtais^^^ mitä tpk-n
edustajalla op: sanottavaa jä saihid-
Iätpk:h edustu^
sesti; tilaisi
t^untien a s i ^^
ongeiiniinVä j^^
, 4 . i vomme siis, että Kulta-alueella jär-
Jordanian tapausten yhteydessä kääntyy huomio pakosta | jestetään mahdollisimman hyv4ä ti.
osastidlle jä äluetoinii-iähetetyssä
kirjeessä Jär-
Britamrfan sek» «Uden ^my^ärs^...Uv^e^n^.y^y^
Egyptiä v^aan. Yhdysvaltam presidentti Eisenhqwer ju- ^ seuraavaa.
lisU^silloih--'-ja fcoka rauhaarakastava maailma esitti hänelle Aikaisemma^a tpk:o kokoukses-suosionosoituksia
— että Yhdysvallat "ei hyväksy voimakei- sa iehtiin päätös että heti Nuorten
nojen käyttämistä Järkevinä tai asianmukaisina keinoinakan- I Näytelmäkilpailujen jälkeen sihtee-eainvälisten
kiistalty^mysten ratkaisussa."
,3axniäla kertaa Washington antoi selviä julistuksia siitä,
; el'<af'Yhdysvaltain ulkopolitiikka lepää kokonaisuudessaan
: YK:n vankalla iällioipohjalla Keski-Idässä..
Mtitta' Yhdysvaltain hallitus ei ole nyt vedonnu/t Jotda-
'\ nimiasiasta — mikäli se sitä huolettaa - - sen paremnlin YK:n
: Yleisneuvostoon, kuin YK:n Turvallisuusneuvostoonkaan.
Jordanian nuori kuningas Hus-1 annettava liaOitnksen^ mu^dosCaml-sein
«päohnistui yrittäessään aatga \ nem Nassgrin kannattajan Suleiman
vaivalloiselle pääministerilleen Na-; NabuLsin^ tehtäväfcsL^ - Brittiläisen
bulsille lopulliset matkapassit koko | vaikutuksEmJälki^ maasta- poiste^
hallituksesta, sillä NabuIsl^flAi uu-' tiin, tukil^ohtasopunus^sanottiln ir-den
Kbalidin hallituksen vaikutus- i ti ja Jordanialle luvattiin arabimai-valtaiscnaulkonunisterinä,
mutta den kiholta rahallista ja sotilaal^
sen Jcmnaatnjseen jo ennenkuin ^pic-biurds
saairäisi maab^^ joj^' tänä
astoin,> mikäli tiedetäänt ^asbington qnjviitanntttkihi
SffitFS^n p i ^ ^ a t t ö i ^uoli viiotta sitteh 'l^äsi Yh-d-^
S^&Jtm"keskl-Idäik'' ohjejnia, kttte^., sa,nqttu,f:yK-4i,, jv^-
Mto'^kaUiopofiJäWärn^utya|öiyt hettufYfttflYhdysMait^n' sota-di^
liRii^))^ Uäitössä submeksi peloittelu-
•f»»>«.»«>«MHn4im n ( » I I I m »t
,ä eroa sanoilla ja teoilla! ^ j;^^
ri lähtee vierailumatkoiUe ja kier-
{täl( kaikissa Qntarfon osastoissa.
Viime kokouksessa tehtiin loppuval-mistelut
ja tpk. jtyytSS että alue-ikomlteat
ja osastpj^ri^j^htQkupnat
I järjestävät jäsenistön kokouksia
bänen~ vierailuaan varten, - Ja vaik­ka
kokouksissa käsitellään etupääs­sä
vain järjestön asioita niin emme
näe siinä mitään pahaa vaikka ko-l^
ouksiid. osatUstuiu ei>-jäseniäkin kur
ifj^ y^ViS^HdeHjjia.M^in ystäviä ja
kannattajia.
• Oiemnje suuntUtelleet vierailun
Pohiois^ntaripon toukokuussa. scu^J
raavasti:'> u t
Kirkiaiid take...li_lL-12 W
•teby.:rl..:--_.'i:.".il-Ji3- i(nä
;SoUth Porcupine_'-iiiuiul5 pnä i i
T i m m i n 9 . , - - - , - - - - - - , . ^ , J 7 p«)ä
Rouyn.. —,__-__19 pnä
Co'bait:„_rJ—:...J.:'J2fli pnä
Jo» ylläolevassa järjestelyssä jou
varjjp?sa,,^,'terköitus,?distaa,^ uudelle^ij^}xaej;aitten, dumie. teHemään muutoksi^ niin
i8itatien.l:mllittaväksi;«. ^»f y M tifedoltatnme sillä ajpissa.'
Toveritervfeisiii,
-GSJmtpk.
sihteeri.
iiiitf
I i ii
mi 'Iiii,
J ."EisenlKMverin opin" vakuutettiin maailmalle juuria jaksaen,
« «ttä-Yhdysvallat ei halua sekaantua muiden rnaiden sisäisiin
• ,.asib1äiin, silli tarkoitus ei ole "hyökätä" vaan ainoastaan "puq-
» Imttaa" arabimaita. Ja että asia näyttäisi totuudenmukai-
Ijselta, Washingtonista ilmoitettiin, että "Eisen)howerin oppi"
jlil^äiitt Keski-Idässä voimaan —' toisinsanoen, tämän "opin"
• peruateeilla lähetetään Keski-Itään Yhdysvaltain "apua",
% 'i!»asta sitten", jos joku Keski-Idän maista joutuu "aseellisen
i^hföjikäyksen kohteeksi kansainvälisen kommunismin .kon-
J troUolman maan taholta". Ja kaiken vakuudeksi julistettiin
• toinenkin varaus; "Eisenhovverin opin" mukaista "apua" an-
'»netaani vasta' sitten j kun "kansainvälisen kommunismin aseel-
^5 lisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut maa sitä nimenomaan
: Yhdysvalloilta pyytää."
^ Selvää bn, että mikään "kansainvälisen kommunismin
• kontrolloima maa", ei ole hyökännyt eikä ole uhannutkaan
ettei Jor-
« danian kuningaskaan ole pyytänyt mitään apua Yhdysval-l
Iqista.
^ j; Mtitta tästä huolimatta "Eisenhowerin opin" mukaista
*!; ^taloudellista ja sotilaallista apua on jo tyrkytetty väellä ja
voimalla Jordanialle! Tosiasiassa, Yhdysvaltain merisotavoi-
^ mia on jo pantu mielenosoituksellisesti liikekannalle, vaikka,
i!; kumpaakaan perusehtoa "Eisenhowerin opin" voiraaanastu-l
miseksi ei ole täytetty.
>* » • •
• * Tässä yhteydessä ei voida olla huomaamatta, että Jor-jdanian
kriisin aikana — ja sillä on melko selvä "Made-in-
USA'- leima -—on Jordanian hallitusta miltei julkisestikin
Barry's Bay. — Kova tuuli kiih-
^ dyttää kahta mcloäpaloa jotka ricr
huvat lähellä Algonquin puistoa 20
maUia lähteen täfaltä.
Kaikki tämän alueen työkykyiset
miehet on JäheteHy näille alueille
^ipmuttamaan metsäpaloa^
Barry;s Bay on xQO mailia länteen
Ottawasta.
pääministerin virasta hänen onnis­tui
syrjäyttää tämä tunnetu Nasse­rin
ka.nnaft3ja ja arabiliiton poli­tiikan
ajaja. V 'vj'
Husseinin sekä hänen hallitukr
sensa ja kansanedustajichsa jännit­tyneet
välit ovat tunnettuja; .Jor­dania
syntyi, brittiläisestä mahti­käskystä
V; 1021, jolloin Lontoo
ylensi uskollisen aseenitantajaoisa
Abdullahin Jordanian emiiriksi.
Maa <ril silloin: varsin pieni; pinta-alaltaan
ja asukkaita siinä oli vain
150,000'(nyi 1,5 milj). Maan ase­ma
arabimaiden keskellä oli kiis- i
telty ja vastakohdat erikoisesti
Saudi-Arabiaan dynastisista syistä
aiheuttivat Abdullahille melkoista
huolta.
Englanti suojeli kuitenkin Jor­daniaa.
Brittiläiset joukot miehit­tivät
joukon tukikohtia, mm. Aka­ban.
Jordanian arabilegioonaa ko­mensi
brittiläinen kenraali Glubb-tiasha.
joka tosiasiassa piti Amma­nin
hallitusohjaksia käsissään. tSol-mitun
ystävyys- ja yhteistyösopi­muksen
perusteella Englanti mak­soi
Jordanialle parisenkymmentä
miljoonaa puntaa vuodessa.
• • •
Juuri muodostettua Israelia vas­taan
puhjenneessa sodassa-Jordania
oli arabiliiton puolella. Kenraali
Glubbin johtama arabilegioona saa-;
vutti joitakin menestyksiä ja maan
alue laajentui entisen Palestiinan
kustannuksella. Sen asukasluku li­sääntyi
750.000:11a, joista puolisen
niiljoonaa oli arabipakolaisia. Sodan
tuloksena alkoi Abdullahin kruunu
horjua, ja kuningas murhattiin Je­rusalemissa
V. 1950. Hänen heik­komielinen
poikansa Talal osoittau­tui
nopeasti kyvyttömälcsi pitämään
hallitusohjaksia käsissään. V. 1952
huudettiin Talalin poika Hussein
kuninkaaksi — tähän ei vaikuttanut
vähiten hänen energisen , äitinsä
Zainin' tarmokas kulissientakainen
toiminta. . ' (' ' j dv,
vHussein itse op saanut täysin j^ng-!
iantilaisen kasyatuks^p, osittain!
Harrowissa, osittain Sandhurstin
sotako^ilussal' Hän on "huomfatta-vasti
amerikkalais ja - •ciiglantiiais-|
mielisempi kuihnimtä arabimapil-j
massa tällä, Retkellä pidetään sopi-!
vana. . IfJiin .^^uan \ kuin Epglfiptis
piti!'valtaa Jordaniassa, ei" tästä..ol-|
lUt) kusscinilile- vaaraa,- muttiif'ffltä|
mukaa' kuin nliikej rlähsivaltojaovas-,
taan arabimaissa laajeni [m^vl^tui
Husseininfaspmfi yhävajjtQ^maksi.!
Vuosi "sitten - erotettiin * kenraali
lista apua; ' Syyrian välityksellä
Nabulsi solmi diplomaattiset sulk
teet Neuvostoliittoon. Kuningas tai­pui
tpsiasiaan vastahakoisesti, .kos­ka
maata muuten olisi uhannut hal­lituskriisi.
Nabulsi> ilmoitti, että
Jordania hylkää \Eisenhowerin opin
selittäen, ett^i Jordania, tarvitse
amerikkalaisia dollareita, jotka ^oli­sivat
merkinneet malalle poliittisia
kahleita., ,
Nabulsiii. hallituksen riippuma­ton
politiikka ei kuitenkaan miel­lyttänyt
länsimaita, varsinkaan Yh­dysvaltoja,
joka on.viime aikoina
pyrkinjrt saamaan arabi-idän val­vontaansa.
* Jordanian ; kysymystä
pohdittiin tunnetusti USA:n ja Eng­lannin
päämiesten Bermudan neu­votteluissa.
Siellä viitoitettiin ulko­maisten
tietotoimistojen kertoman
mukaan "Englannin ja Amerikan
yhteinen asennoituminen" suhtees-saiä
'neuvotella seJU^eji^iiallituk-sen
koissa, joka o i t a ^ varaukset­ta
vastaan apua Eisenboverin 'opin
ed^Uyttämällä^ltavalla.
• ' • •
Edelleen voidaan todeta, ettei ole
pelkkä sattuma, jos Jordanian hal­lituspulan
alettua Israelin ja Irakin
rajalla on yhä useammin rajaselk­kauksia.
Ne ovat .merkki siitä, et­tä
Tel Avivissa ja Bagdadissa ovat
saaneet tuulta purjeisiinsa, ne voi­mat,
jotka hankkivat itselleen an­sioita
.siUrtomaavaltojen punbakkai-sa
Jordanian isänmaallisiin voimiin.
Yhdysvaltain ulkoministeriössä ol­tiin
hyvin vaivautuneita sen johdos­ta,
että Nabulsin hallitus.aikoi puh­distaa
valtiokoneiston 'kansallisia
etuja .vahingoittavista aineksista,
jotka auttoivat ulkopuolisia voimia
puutumaan maan sisäisiin asioihin.
Kun Jordania ei halunnut ottaajvas-taan
^amerikkalaista^; kongressin jä­sentä;;
I^ichardsia, jonka .tehtävinä
olL tyrkyttää: arabimaille. £isenhow-erin
oppia, joutuivat Yhdysvallat
suorastaan pois tolaltaan. Siekaile-mattomimmat
amerikkalaiset lehti­miehet
aloittivat voimakkaan kam^
panjan NabUlsIn hallitusta vastaan,
vieläpä kehoittivat tämän hallituk-na
apulaisina; liehakoiden varsinkin
Yhdysvaltojen: edessä. ; arakin joU'
kot X saatettiin: i taisteluvalmiuteen.
Jotta ne voisivat tarpeen:vaatiessa
puuttua Jordanian tapahtumiin. Vii­meisenä,
tosin Irakin kumoamissa
tiedoissa niiden kerrotaan jo tim-keutuneen
Jordaniaan; • Israelin: vi­ranomaiset
eivät ole jääneet^myös-kään
toimettomiksi, Uirkkailijat viit­taavat
israelilaisep ''Davar^Vfehden
lausuntoon, josta ilmenee, että. .Jel
Avivissa on keksitty teoria "tyhji­ön"
muodostamisesta Jordaniassa.
Tilannetta on omiaan huononta­maan
vielä se, että Englanti on vii­västyttänyt
joukkojensa evakuoi­mista
Jordaniasta niinkuin sekin,
että Irakin ja Israelin määrätyt pii-:
rit heristelevät Yhdysvaltain yllyt-'
täminä nyrkkejään Jordanian isän-!
maallisille voimille; Eräänä hyvin
selvänä merkkinä Jordanian tilan­teen
perin herkästä labiilisuudesta
on Jordanian armeijan ylipäällikön,
kcnr. Hiyarin ero ja pako Sj^iaan.
Kuitenkin kuningas Hussein nimit­ti
hänet ;''luotfettavana"'. erottaman­sa
kenr. Nuwarin' sijalle» joka Na«
bulsin arabililttopolitiikan kannat­tajana
niinikään pakeni viikon päi­vät
sitten Syyriaan!
25 V t J O T t A TYÖVÄENLl
^nmkkoluulot
' l^is^. jtSi TESTER
^„ ^^juloisnus p n . erittäin
ov^^pän^-Uiokq. ajattelem;
me ennäki^uuloisuudesta, mieleen
tuleel^v^Useslti joku toinen henki­lö;
liainJoin ajattelemine eftäse"kos­kee
meitä. Tämä on luonnollinen
i l m i ^ ^ j f i ä on kaikUlb.dhiat mie­liä
ja'ä^^me,''^«nnak±öfttulomme
ja j likKjäamtpe,. yhteep',tai; toiseen
suuntaäo^melkeih .kaikissa' asioissa;
Ti^inaanj e n i i ^
^tamme kiinrii,^ttem^
'kuuntele toisten^opieU^^'
ti J^iä
md l£un
piteitäi
Ott^kaamMe*' esimerkiksi-"eräs
mies.''Hanitiu' pitkä ja vahvarakeh-teinen.^^:
Ooin 30 vuoden ikäinen.
Hän iro/jäptyttyt. feanadassa" n:6;
"valU^|(i<|i^: suomalaisista V van-^
h e m r t i ^ ^ ^ ä n on erittäin suora­puheinen
J a ; milteipä uhmaava. Hän
on älykäs ja kyvykäs: ammattityö-läinen-
ja' tiSn tykkää toisille selos­taa
han^lempialaapsa, sähköalaa,
omal|ä']>isteleväUä ja väittelyä he-rättäväUä
tavallaan.
Häimeh purevan kielensä johdosta
häneo" kanssaan .en vaikea .tehdä
tuttavuutta.; Muttj^ hänessä on, jo-taiUi
joka'nOnua kiinnostaa. Ehkä
se joUuU sUtär^ett^Jiän^^^o
mukai^ai.^hkk se j(^tuu' häUen
Kaksi myöhä^iynyitä kokousraporitia
Port Arthur. — Nämä raportit ovat
myöhästyneet sen vw<jksi: kun saiirasr
tuin Ja jouduin o^qmaan Salraalassa-kiii'
h^ilseh '•vUiäiöa, (jossa'minulle
suaritetliin.llak^'ei^'iiekJcaukA; ifiis-t
f y i r Ä a s l i s f i ' ' ^ d Ä - Vain ^sfeli
v'en'kW,'fet'tä ikiisun^ ^irtAefc yia;ok^feril
nflli^- y^^ä^iTe'"M suiu&is^e; Jotlca
•stiurlri' Jojiiibitf :jV lolsöf '«bilta kfektea
kä.vivÄt'>nilnbi,kktöb'ihassäf"
Sitten vähän' Äilaiä* iMbU-kslife.
Minua . ef ole vali&tu. 'raportteriksi,
mutta kun en oleisäiibUlArtinilMJilEänl
niistä mltäänr nll5^;jl.FÖ^M,Joyif^
;^lon täim^;MrJoltuiksen lähettää, niin
k^JoiVn^'KiÄa^6aTtIn'''lfe?fei5i^'c3tii
Tesn hankkia; vaikika esimerlkiksi Suo­nen-
maaseutuväestö, on jo järjesty­nyt,
ja: saanut mijTös- parannuksia Jär-jestötp^
pa^cpan avulla.
Murti"
ivahan fstsomäVei^al^cäi^ n^i^a; ollu
montakaan.. Tä|ta. huomautin erääll^j
suomalaiselle^ emäniiäiUe.''^^Häa huo
Glubh jä '^Httiups6erit arabil^äiöo^
näistä. Ja Päiesiinan arabipakoläis-'
ten ominaispainon lisääntyessä Jpr-daniart
: sisäpolitiikassa kääptyiyäb
poliittiset suhdanteet , Huss,einille.
ratkaisevasti epäedullisiksi.
Viime vuoden lokakuussa toimi­tetut
vaalit, jotka Englannin pää­ministeri
Eden Irakin avulla toivoi
muodostuvan kuninkaan ja Jordan­ian
länsimielisen ryhmän voitoksi,
päättyivätkin päinvastoin vasemmis­ton
vaahvyöryyn. Kuninkaan oli
LESKfNEN YtHOIHELEE TUL:l1e
Helsinki. — Sos.fdem. puolueko­kouksen
TUL:a koskeva päätös
osoittaa jälleen, millä haikailemat^
tömyydellä Leskisen ja kumppanien
tapaiset demokratian "suojelijat"
yrittävät alistaa T U L noudattamaan
SOS. dem. puolueen ohjeita ikään­kuin
se olisi sen alajärjestö. Ja
ilcun TUL ön tästä kieltäytynyt, niin
puoluekokous ilmoittaa suurieleises­ti,
"että TUL on toiminnallaan
osoittanut eronneensa sosialidemo­kraattisesta
työväenliikkeestä kiel­täytyessään
ottamasta vastaan ohjei'
U( puolueelta."
totta, ett^ TUL:a on yritetty
alistaa SOS. dem. puolueen alaiseksi
järjestöksi, mutta TUL:n jäsenistö
ei ole: antanut siihen millohikaan
suostumustaan — ei, sen sosialide-
. ^ , mo,kraattinenkaan jSsenosa vaan on
^ yHädittti pyytämään Yhdysvaltain apua, jotta voitaisiin " E i - halunnut sällyttä.& liiton itsemää-
I senhowerin opin"; mukaan lähettää yhdysvaltalaisia sota voi- räämiso^keuden niinkuin sen säan-mia
Jordaniaan. | nöt ja periaatteet edellyttävät. Sa;
Kriisin alkuvaiheessa näytti jo esim. siltä, että presidentti
V Eisenhowerin edustaja, Jonka tarkoituksena oli informoida rahallista että aseeUista ävus-j
arabimaiden hallituksia täipän "opin" siunaukselUsuudesta,' Mpta "k ora m u msmivaaran'
i- oh nMäräiT.tiiUa Jorda^ Jordanian kansan V^rjuin
: keskuudessa nousi valtavia mielenosoituksia tätä "opin" sa- Mikäli halutaan sanoar että
j nansaattajaa ja koko'Eisenhowerin oppia vastaan, nim hänen tämä ">kommu^ismiyaara" tur
? Jordanian vierailunsa peruutettiin. Mutta Wall Streetin mie- Jordanian rajojen sisäpuq-
^ l het eivät lannistu vähistä vastoinkäymisistä ja niin saamme I ^elta, niin silloin ei luonnqlli-
, H nyt nähdä» että samaUa kertaa kun Yhdysvaltain sotavoimat
_^ | a 3 näyt — Jordanialle tyrkytetään
'Lp''rl kyfoamoienmilJoonan dollarin raha-avustusta!
'^S>. Z * '"Kommunismivaarasta" puheen olleen ei voida sivuuttaa
,satä.-,samanlaisuutta, mikä on Hitlerin Saksan ja nyt Yhdys-i
^ . . ' * yaltain "kommunismivaaran" välillä." Hitler puhui aikanaan
"kansainvälisen kommunismin vaarasta" aivan samalla ta-
^voin kuin "Eisenhowerin opin" yhteydessä nyt puhutaan
iÄi^^^J^tansainvälisen kom^ hyökkäyksen vaa-
MM '^^Kansainvälisestä kommunismivaaraste" on näissä kum-rt-
-.^
.-, ' ' ^»Bulstimaa'' uhlcaa aseellisella hyökkäyksellä Jordaniaa.
itii^tta^Jprdanialle tarjotaan Yhdysvalloista <kuiteern kin sekä
sestikaan voida puhua "aseelli­sesta
hyökkäyksestä." Sitäpait­si
— kylläpä Jordaniassa on
paljon jamonikirjavaa kom­munismia
kun siellä on tämän
kriisin aikana julistettu' laitto­miksi
kaikki poliittiset puo­lueet!
Jordanian tilanne on kerras'
saan vakava. 'Toivottavasti
meidän l i i 11 o hallituksemme
käyttää vaiktttusvaltaansa sen
hyväksi, ettei' Yhdysvaltain
sodanlietsojain toimesta tehdä
mitään sellaista—^ mitä ne ei'
yät yksinään pysty lopetta­maan.
' '
maila kun tämä "eroaminen" t on
osoitettu TULille on se osoitettu lii­ton
jokaiselle jäsenelle. Pelkkä
ajatuskin, että on joutunut "eroa­maan"
siitä mihin ei ole koskaan
kuulunut eikä antanut suostumus-t
«an, loukkaa jokaisen jäsenen
omanarvon tunnetta. ' >
TUL:n jäseniä hymyilyttää aja­tus,
että Leskinen puoluetoimikun­tansa
kanssa julistaa erottavansa
200,000 jäsentä käsittävän TUL:n
työväenliikkeestä, jota se nimen­omaan
on joka solullaan, vaikka se
kymmenen kertaa julistettaisiin sii­tä
"eronneeksi"; TUL koostuu työ-läisnuorukaisista
ja neitosista ol­kootpa
he: mielipiteiltään sitten sor.
sialidemokraatteja tai kommuniste­ja.
He edustavat tämän maan. työ-'
väenliikettä eräällä sen parhaim­malla
tavalla, ovat sen aktiivisinta
nuorisoa, josta on kasvanut ja; kas­vaa
jatkuvasti voimaa muille työ­väenliikkeen,
aloille; Tuskin kukaan
työväenliikettä oikein ymmärtävä
voi kieltää sitä, etteikö näin oleiasia
ja etteikö TUL oic ollut mitä suu­rimmaksi
eduksi koko työväenliik­keelle,
jonka toimintaa pitäisi; tu­kea.
On vähintäin tyrmistyttävää
todeta miten maamme toinen työ­väenpuolue
suhtautuu tähän lyoiiön;
nlä'. Joka^eil pltr'timoittaa'mjngä
meijerin aEiakas kukin on;' Mulstaak-s-
nl csuusmeljeriä-'kannattava' ehdo­kas
tuli valituksi koTkeamanalla ääni­määrällä.
Kokous oli onnistunut sii­näkin
mi:] 3ssä kun siellä on niin pal­jon
väkeä kuin kokouspalk'kaan mah­tui.
Farmarit eivät tuntuneet olevan
tyytyväisiä ja se oli kiiholttahut ko­koukseen.
Paljon esitettiin osioita
Joista toivottiin. olevan apua. Joku
esitti sitäkin,v että v farmarien'- pitäisi
järjestyä, imutta puheenjohtaja" hyl­käsi
. sen ajatuksen sillä perusteella,
etta kun sitä on niin monesti koe­tettu,
eikä mitään ole siitä tullut, niin
se on sivuutettava' asia. Se on kyllä
Ihmeelllnm palkka kun Canadan ko­ko
kansasta pitäisi olla yksi kolman­nes
maaseutuväestöä, joka 'ruofckll
koko'maan väestön, mutta sillä ei ole
mitään sananvaltaa; eikä sellainen
joukkovoima voi edes järjestöä Itsel-ötp^
lurt!J^|ijtplmutealj»>Ä sajr,
harmaan-vihreiden silmiensä rehel-lisept^;|
ktfte^e?t?? joka qn f ehkä, sa-;
manlaij^4^ &^n impn)et^ sukppplvet
Suomessa ovat omanpeet ennen
häntä. " ' . ' '
Joku; ra^o sittenke^kiisteldmme
meni »x^f^ifh sisällissotaan-. Ilänep.
silmänsä mustuivat ja hän. pui nyr^.
kiään kuiuhän puhui "punaisten"
suorittamista sotatörkeyksistä.
VastMsj^n lievästi; hänen esittä­määnsä
:>n!elipidettä , ja kysyin:
"Kuip[^a,iij^ä tiedät niistä; asioista.
Sinähän näet Canadassa syntynyt?"
Vakavissaan hän selosti, että här
n^n isänpä' ja isoisänsä olivat hänel­le
kertoneet sen ajan tapahtumista,
ja sitten^uraen hän lisäsi: "Kyllä
isoisä|ij;*.Joutui usein riitoihin .var^
• haisempinai:vuosina.
tamiseieaataisteitaväi^: Suomen :sisalr<
rlissbti^''*^''•^'''^ Ui/".:; -j^-a .) )
; f JattaejuSysyffiyfcs^Rliy^staämatig^
maiUflv "etWl (acmma Wc rtUt^^^^^ hän muisteli: "Muistan eräitälraito
lehöfä*la1bkaäy,"mutfei suora^falsHi Ja Beaver La^^la.„?:oiäpa^ niistä.
Ijat^^v^t ,lsarJa;j,4a .puiutjqlnjityöt. »alf!' kehittyi verisraä^ talstöliija.!* :MUtta;
ismeett Jja OapsiUeenlkinc+fc.ia-^ oletteko.kgskaanttähnyf;; etta'tiUo-
•m^nevät teolUsuuded^' 'i^amHtM: mai^n^^riltll^.^ttlfteft^Jk&^ntsa?^
Ei»,m? #eJgfljH\e.Ä,^S5ken&i)fc
mäii»pJäi,taa5 .JjolhenlÄlemaan". JCäm l
ei ole mielestäni oikeint-^-^ubto^^^ -j
tasoJJas' < . , , , , , j » t ; , j , f t , T.
i^^räJiiä-taÄousipidettiiniinuutettf^
masia haalissa -ajossa" ^efrräri* alh^t-
6-«nmln.i'^pelastettiini:.^underv'i:Bay
osui^änsljeirln henki, ja Jossa muuan
suomalainen emäntä sanoi silloin, et-r
ta meiljerin henki on pelastettava
vaikka pitäisi myydä ainoa hame.
Niin se lUke alkoikin sitten virkistyä
ja on nyt kaiketi hyvin lujalla poh­jalla.
Vanhojen kokouksesta en. tällä ker­taa
raportseraa muuta kuin yhden
ainoan puheenvuoron. Se on erään
satavelleraanln puheenvuoro. Hän sa­noi
olevansa "ensimmäisen maail­mansodan
veteraani. Poikani on toi­sen
maailmansodan veteraani ja
meille annetaan $1.33 päivässä eläke­rahaa,
mutta tänne tuotettaville siir­tolaisille
and«taan $3 päivää kohden
ntm kauan kunnes saavat työtä." Tä­mä
kysymys päätettiin lähettää tä-'
män,alueena edustajan.:C. D. Howen
haritlttavaksi. -r Jacob - Huhta. v
me.'
It^ekyeW"^jättelM;"elStä^^hAe¥6i
olen skoUantilaista syntyperää.
Siten minä selosUit:.>iKiJQttBkaam;;
me esimerkiksi vaikka Bea^r La-kafsella
naapurinsa peltoja ja mj^
tiä,Tettä kyllä minulla on hyvänia.
purii hän on ahkera ja"työte!iäs
marLvHän on poliittisesti harhasä
mutta ' siitä huolimatta
mies."
Sitten kysyin;."Mutta ajattelevat
;ko tie niin? Ei, he ajattelevat toi-
,sin. He alkavat muistella mehi^
s ^ t ä , Jilitä enemmän he silmSie^
»yatjna^iirinsa peltoja sitä vihaseo^
niat^; he tulevat.' Sitten jos^p
hai^tiyat aIkohoolista,yniin ndtä ta;
'fanäklym tapahtua." 'Jl . ,
v'/&elöstiii häielle, - että rmele*tSJi'
suomalainen kansallismiehsj-ys 6U
historiallisesti kehittynyt myöliSän
ja esitiir ^atuksenani; että SuoniK.
sakin Varmasti havaitsee enemmän
poliittista suvaitsevaisuutta ja vi,
hemmän: ennakkoluuloja kuin, tääir
iä suomalaisten keskuudessa. Siio-men
kansa on oppinut, että sokea •
ennakkoluuloisuus voi tulla erittäin;
Icalliiksi. ••..: ;..•„;,,:-_ . / , .
"Se ei ole totta,"" hän kovasti w
kuutti. "Ainoa syy miksi" siellä ha;'
valtaan poliittista suvaitsevaisuutta
onkoskasiellä eletään pelossa,!»,
lossa vienalaisista,. jotka vahtaavat
hajukan tapaan." ,
\ '-"Et sinä- tunne i Suomessa asuvia
suomalaisia," vastasin terävästi,
"kqkaan.ei tule heitä tyrkkimään
ja ikailikeiny vähiten :r venäläis
Kumpikin puoli on omaksunut elä­män
ohjeeksi antaa .toinen tpisenäj
elää oman tahdon mukaisesti"
Itsekseen ajattelin, että nuorimi^
on toivoton tapaus. Hänen kans-
^pan oli mahdoton ksskustella, kos­ka
hän kieltäytyi ajattelemasta.
Muutama päivä myöhemmin saim­me
kuulla Canadan Egyptin lähetti­lään
itsemurhasta.
- Ystäväni tuliVpuheilleni työhuo-j
neessa.- •^'Luitko • Mike Pearsonin |
lausunnon Normanin itsemurhas­ta?"
hän heti kysyi. i
"Kyllä luin sen ja eikö se ollut
mielestäsi hyvä?" vastasin kysymyk­seen.
.,
^;'fHyväkö?<'"Ajattelin että se oli
f^Jiäp^SHitieri," bli häheh' vastauksen-j
4xfSftM;;vPo4<i^n^'^inen>st^
väniikiiväktiiti:,/'Pearsonin oli^ pf-tähyt
niine jänkeille •< sanoa i miime
-nlMhä,v[v)iänett' olisf- pitänyt niill?
sanoa, että pida nokkasi pois Cana-
.d^j(a$iöistai(;I^f>itä l|e oikeinfajat-televat;
olevansa?
;if Epäilemättä hän onr>''ennakkolua-j
Ijoinen jnlesl"-
s{ •tTiK9n3laispt7yäaähpyytäjäi sai^
vat Aniarkfiikassa JB55,489 tynnyria
yalaa^plj:^ävv. 1956. * ^ |
Canadassa oli -rekisteröitynä j
ken,J|«>*S^it>f^ik«^|^<W|t ^i:i|g|ia4^okeftt^ ihmJstgj.yupntaa 1951.
Britanniassa on valmistunut uusi kevyttä mallia oleva ?
keihden matkustajan, helikopteri, jolla sanotaan olevan erit-täin
suuren nousunopeuden. Tämä Fainvay Ultra Light A
kone on varustettu siipien päihin kiinnitetyillä pienillä ?j
suihkumoottoreilla.
- \-
Itävalta sieppasi i
nuorten jalka­pallomestaruuden
Madrid. -— Kovassa rankkasatees­sa
ratkaistiin täällä nuorten jalka-
-palloilun Euroopan mestaruus. Sii­tä
huolimatta oli ottelua seuraamas-;
sa noin /100,000 .ihmistä, jotka sai­vatkin
rahansa edestä, vaikka kysy?
myksessä oli vain nuorten jalkapal-;
loilu.
Espanjan joukkue oli koko pelin
ajan hallitsevampi, mutta itävalta-r
laisilla oli parempijMiDLmukanaan.
MHä itukin sanoo Tannerin "lulosla"
Maalit olivat 2—2 peliajan )^hnei-seen
minuuttiin asti, jollom itäi^-
talaiset saivat voittomaalin es­panjalaisten
suureksi suruksi., '
; vJ;
Firmojen miesten hyväksi "vesu­rin
heiluttamista vatukossa" vaati­va
tuomari;Tanner on kuulemi kai­ken
arvostelun ylä- ja ulkopuolella
— ellei joku syntinen halua 'tör­keällä
tavalla sekaantua" Suomen
sisäisiin asioihini
Kaikesta huolidtatta öh tätä po­liittisesti
takapitrin kulkevaa' suu­ruutta
kuiten^Uc arvosteltu, — jos
on kiitettykin.
Jotta meitä ei syytettäisi "yksi­puolisuudesta"^
me annamm^. tä­nään
puheenvuoroja sekä Tannerin
kiittäjiUe että moittijoiUe — se on
turvallism keino välttää joutumasta
"törkeästi sekaantujain" kirjoihin.
Siinä sivumennen nähdään sittoi
sekin, kuka kelakin kiittää.
Toronton Vapaa Sana kirjoitti vii­me
lauantaina:
"Nyt saapui tieto Helsingistä, et­tä
. . . Väinö Tanner on valittu
puolueen uudeksi puheenjohtajaksi;
Valinta mahdollisesti tehtiin pitäen
silmällä etupäässä: mainitun ; puo^
lueen sisäistä yhtenäisyyttä' (tähän
vastatkoon myöhemmin herra Fa­gerholm
— K.) . i . Jotkut voivat
väittää, eitä Suomen sosialidemok­raatit
tarkoituksella uhmasivat Ve
näiaa VälltsemaUa Tannerin . . .
On siis hyv3 sitä (Venäjää — K.)
joskus antaa sievästi sormillekin,
kuten nyt sosialidemokraatitteki­vät"
Saman lehden Siltaniemen Sante­r
i " puolestaan kiitteli:
"Vanhanmaan viestit ciyät ole
kaikki huonoja. Nunpä npstamme
hattua Suomen sosialidemokraateil­le.
He ansaitsevat kunniaa siitä hy-^
västä,:«ttä keskiviikkona valitsivat
puolueensa puheenjohtajaksL-Väino
Tannefin... .
" T ^ n e r tuntuu vieläkin olei^n
MoskQvan erikbisvihoissa, mut^a
suomalainen luonto nousee jos Ui:
kää tuupitaan : ':•; Ehkäpä Tanner
vanhalla auktoriteetillaan saa puo­lueen
sisällä kasvaneet ryhmäriidat
tasoitetuksi . . ."
Kuten, tiedetään, Tannerin mieli­lause
vastustajiaan kobran on aina
ollut "Suu k i i n n i " — ja nuijalla
pöytään. Niinpä Suomen Sosialide­mokraatti
jnlistikin heti Tannerin
vainuan jälkeen päättävästi: ''Sen
(ylimääräisen ppqluekokouksen)
päätökset ovat siten laki puolueel­lemme
ja sen jäsenille."
: Ja vaikka Tanner on aikoinaan
tehnyt tuhmalla politiikalla paljon
pahaa Suomen kansalle ja valtiolle,-
niin Suomesta löytyy kuitepkin^vie^
läkin seUaisia jästipältä, jotita Ooit-sevat
Tannerin tulosta". Niinpä
kokoomuspuolueen j^eUti^^/U
Suomi ]|irjoitti: "Väinö Tanner . . J
ei ole - rkompromissiluonn^ kuten
Fagerholm. Päinvastoin., Tanner
mi
tunnetaan kovien ja rautaisten ot
teiden mieheksi otteiden^ jollaisia!
. . ; yhteiskuntamme (porvarit) —^:
K.) kaipaa. . ."
Helsingin Sanomat Idrjoitti Suo­men
talousvaikeuksista ja sanbi
Tannerin: olevan '^silnä maineessa
Spsialldemokraattrsen puolueen kes­kuudessa,
että iös kukaan voi auttaa
(auttaa ketä? ^ K.) pääsemään um-pikpjasta,
on se mies Tapner.. .
Nän vuorlneuvos^siixellä . . ..
Mptta jätettyään halUituksepsa
eronpyynnön, tL- A. Fagerholm se­litti
tilannetta:' '
; "Syy hallituksen' eroamiseen on
Iöyde'ttävissä yksinomaan sosialide­mokraattisen:
puolueen ylimääräisen
puoluekokouksen päätöksistä
Puoluekokousv muodostui: -Sinuhe
pettymykseksi niUle, jotka .ininun
laillani ovat typäfennelleefja toi­voneet
puolueen s Säistä' erimieli-syybsien
tasottuniisen puol^
Puolueen vastavalittu jolitiv^kocstiiu
yksinomaan henkilöistä, jötkaTcduÄ
tavat vain yhtä .suuntaapuoiueessa.^
'Linjoista' - pidettiin kiinni aivan
liian tiukasti ja tulokseksi tuli, että
puolueen toinen puolia ei omaa ai-noatfdEaan:
palkkaa puolueen joh
dossa..."
Sos. dem. -puolueen johdosta syr­jäytetyt
•rt^skugilaiser' sanovat nyt
"suhtautuvansa rauhallisesti" tilan­teeseen.
Mutta TUL:n puheenjoh­taja
Pekka Martin on lausunut välit
tavaifejiLsttä, «tta yhden äänen va-rassaVf4^
p«i:a|va^^t puölttdroloiuks^
enemm:^ .katspq> puineelle eduk­si
pyrkiä eroon yhteistyöstä 210,000
iäsuit^ UMttävän TFl^n-kai«ga,
"Mjit^ j(»ytähiin jm
olemme: valmiit .fa^ omaa
äiwtl
tietämme muitten enkoisjärjestdj»]
kanssa,^; jotka itseasiassa j
myöskin puoluejohdon ulkopuoli
le."
' Ne "muut järjestöt», joihin Ma­tin
ylläolevassa. viittaa, ovat su
joukkojärjestöjä, kuten Suomen
mattiyhdistysliike (SAK) kokc
suudessaan; sekä sos-alidemokraaW
set •nais- ja nuor'$rojärjestöt!
Kansan Uutiset (kd)' lehden
kinoitsija toteaa' että "politiikf
han Tanner on aina ajanut sitä
aa joka on joutunut tappiolle-mainittu
lehti esittääkin johta
toimituskirjoittil£s.essaan seuraa;
t u l o a r v i o n : .
. . Tanner-Leskisen ryh
voitto sosialidemokraattisen pu
een ylimääräisessä edustajako
sessa oli ensimmäinen kokoom
menestys. Nyt on kysymys
toteutuvatko kokoomuksen kaai
lut uudesta halUtuksesta. Halua
röyhkeyttä ei kokoomukselta ja
apureilta^puutu. Se nähtiin
dem; -edustajakokouksessa. Ml
pputtuu ehkä sentään' voimaa,
keintä on, että nykytilanteessa
bantahtoinen kansamme' v.
enemmistö — työläiset talonpOJ
ja muut työtätekevät piirif---
tävän selvästi ja voimakkaasti
tavat kokoomukselle ja sen a
le, että heidän aikansa ei ole
tullut eikä tule Vastakaan,
liitossa ja sos. dem* puolueess^;
riittävästi järkeviä ^aineksia, että
yhdes^'kansandemokraattien
saipys^ät torjumaan 01
rien puuhat niin sisä-^ ja talous-ulkopoUtiikankin
alalla."
Mitäs arvelee^^linjoista
lukija? — Känsäkoura.