Vapaus, August 4, 1956

              Sivu 2 X^u^nMuna, elokuun ip.-^ Sdturddy, Aug, 4, I t^
VAPAUS
QxfKi «f Jnnnjäi Caoadianc tät*
Utilttbed |C»r t»». AottMifeed
«••Mecad.«Ia*i tnfl t^r ttie Post
<M!lee Dtptstmeol, Ottava, Pub-
Uyied tbtlee veekly; Tkusdajv,
Om 8 t W , Snttnuy. O o t , Casiää».
ratptuoe»: Bm. Otfiee OS. 4^426*-,
EiiSmM Office OB. 4-0^. Uuttvx
j& SMSui. EöiUn W, eUtmd, MaiUng
aOäxtni Box m, gadbigy, Ootario,
: TtLAvemsmATi
9 Vi. 225
rbäynutuomi i vk, 8X» e idt C30
aaoOmti ' 1 vk. 6 kk. 4.7»
Tervetuloa hikkelikyläan
Satoja urheilijoja Ja penkkiurheilijoita saapuu taman
viikonlopun aikana Sudburyssa pidettävään SCAUL:n kaH-
•denteenkymmenenteen liittojuhlaan, missä mielenkiintoisten
urheilukilpailujen ja voimistelunäytösten lisäksi on myös
nuoren väen tanssiaisia ja ihtilta juhlamenoja,
' Kaikessa - vaatimiattomuudessaan .sudburylaiset pitävät
asuinpaikkaansa muita paremmassa arvossa, mutta myöntä-väi
saman oikeuden "^nurkkapatriotismiin" muidenkin kau-punMen
ja kylien asukkaiUe, Ja huolimatta lainkaan siitä,
jrnilä vieraspaikkakunnilta tulevat urheilijat jä.örheilun ystä­vät
Sudburyn paljaista kallioista sekä Sudfeurysta yleensä
ajattelevat, he tulevat, niin uskomme, tämän juhlan aikana
. havaitsemaan;, että täkäläiset maanmiehemme ja naisemme
ovat lämminsydämisiä ihmisiä.
• Sudbnrylaisöt- ovat todella jnrittäneet voimisteluseura
Alertsin johdolla tehdä parhaat mahdolliset järjestelyt liitto­juhlan
onnistumisen Jiyväksi. Kyib^mys ei ole vain kilpailu­jen'jav
erinäisten tilaisuuksien järjestämisestä, vaan myÖs
vieraitten tnajoittämisesta ja huoltamisesta juhlien aikana.
Huöltokysymyksen' ratkaisemisen hyväfcsi ovat Sudburyn ja
lähiympäristön suömaiaiset'avanneet kotiensa ovet sekä ur-
, hralijoille että juhlayleisölle. Sen lisäksi tulevat vieraspaik-kaJoihtalaiset
havaitsemaan^ että vaikka rahatulot vievätkin
tärkeätä oöaa tällaisten juhlien järjestämisen yhteydessä, hin­nat
Työn Puiston ravintolassa ja Alertsin kentällä ovat suh-töelliäen
alhaiset ja todellisuudessa hyvinkin alhaiset jos niitä
/yertalllaari '•liikeperiaatteiden" mukaisesti toimiviin kesän­viettopaikkoihin
yleensä täällä Sudburyn piirissä.
Luonnollisesti käsitämme, että kun tällaisia suurjuhlia
järjestetään kokonaan vapaaehtoisen järjestötoiminnan puit­teissa
- r ilman minkäänlaista valtiovallan tukea ja sen vuoksi
pikkuvaröihin nojaten — juhliemme järjestelypuolestakin
.yöidäan ehka löytää yhtäija toista sanomisen aihetta. Mutta.
mitä tahansa puutteellisuuksia varsinaisten juhlien yhtey­dessä
ilmeneekin, me uskomme kuitenkin, että ystävyyttä ja
> yhteisymmärrystä tulee riittämään yltäkyllin paikallisen suo- -
malaisväestön jä "vieraspaikkakuntalaisten", kesken.
Tässä mielessä ja toivpssa lausumme luiikki vieraspaikka­kuntalaiset
urheilijat ja juhlavieraat lämpimästi tervetul­leiksi
nikkelikylään ^ pohjolan kivipuutarhaan. Me uskom­me,
kutdh.sanottu^ että vaikka täkäläiset asukkaat voivat
pinnallisesti katsoen näyttää kasvoiltaan hieman kovilta kuin
Sudburyn ympärlstöh kalliot ja vaikka selkäkin on painunut
kovaa työtä tehdessä vähän kumaraan, niin pinnan alta löytyy
paljon lämpöä ja liyviä ihmisiä.
' ' Me'luonnollisesti toivomme hyvää onnea ja'menestystä
liittojuhlalle yleensä,, että nuoren väen tansseissa olisi ilo
ylimmillään'perjantai- ja lauantai-iltsuia, että*urlieilujuhlissa
olisi kfrä^läldlpailuja mW saadaan hyviä tuloksia, ja että
äuuri yleisö olisi tyytyväinen kuulemaansa ja näkemäänsä.
Mutta tärkeintä sittenkin lienee se, että niin urheilijain kuin
Juhlayleisönkin kesken vallitsisi ystävällinen, tositoverillinen
'mieliala siten, että keskeiset ystäyyyssiteet laajenisivat ja
lujittuisivat jokapuolelle,;. Mitä läheisemmiksi ja luottamuk-sellisimmiksl
tulevat suhteet vai^hemmanija nuoremman su­kupolven
sekä'yleensä maanmiestemme kesken, sitä parempi
se on meille yhteisesti ja yksityisesti.
Tervetuloa siis nikkelikylään — urheilevan nuorisomme
uureen ja lämminhenkiseen juhlaani
Uusi propagända-atikka
kuviikolla näytti Suuren Rahan päivälehtien kirku-ivista
otsikoista päättäeni että sota julma on alkamassa Bur­man
ja Kiinan kansantasavallan välillä.
Aina valppaat kylmän sodan kirjoituskonekentaalit tie-doittivat
jopa Rangoonista asti, että kiinalaisten ja burma-
? laisten sotajoukkojen."veristen yhteehottojen'^ jälkeen^^^^^^
ikiihalaisetmiehittäneet tuhat neliömailia Burman aluetta jne.
s,,; Samoissa "sotauutisissa'' kerrottiin kuitenkin lopuksi, että
•eOOimlljoonainen Kiinan kansa on lähtenyt tälle sotaretkelle
"'Burmaa valloittamaan "vähemmän kuin 500 miestä" käsittä-väliä
"armeijalla"?
^ Myös kerrottiine Burman ja Kiinan rajalla on tapah-
-tunut ennenkin rajan ylityksiä sen vuoksi kun sillä asumat-
^tbmalla alueella on raja merkitty kehnosti — mutta aina on
Inäistä selkkauksista selvitty neuvottelujen avulla.
5:^ ; Myös sanottiin ''rajan ylittäneen' kiiiialaisen soti-
•iaan kertoneen, että valtaushankkeiden asemesta he etsivät
^'•machitsay" nimistä kasvia, josta saadaan voimakasta lääket­t
ä käärmeen puremaa, sekä oopium- ja alkoholimyrkytystä
'vastaan. Ja Pekingin hallituksen sanotaan aikaisemmin selit-
:>täneen rajaylityksiä sillä, että rajapäällystö on tehnyt virheitä
huonosti merkityllä raja-alueella.
Mutta kaikista näistä • selityksistä huolimatta suurissa
ja kirkuvissa uutisotsikoissa annettiin ymmärtää, että "suuri'-
;»Kiina on nyt lähtenyt ''pientä'' Burmaa valloittamaan ja että
^tilanne on kehittymässä hyvin uhkaavaksi.
", Tosiasia luonnollisesti on, että vissit imperialistiset piirit
^viettävät unettomia öitä Burman ja Kiinan ystävällisten suh-
^teiden edelleen ^lujittumisen johdostai Ne .yrittävät tehdä
^tikustakin isian voidakseen myrkyttää näiden naapurimaiden
välisiä suhteita.
Näin matkan pääsyä katsoen näyttää todella siltä, että
joku rajan ylitys on siellä syystä tai toisesta tapahtunut. Mut­ta
kylmän sodan konekirjoitoskenraalit tekivät taas "kärpä-vsestä
härkäsen" — ja saivat saaliikseen oivan lentokyvyttö-män
propaganda-ankan!'Niinpä esimerkiksi Canadan ulkomi­nisteri
Pearson selitti alahuoneen istunnossa keskiviikkona,
että vaikka siltä etäiseltä alueelta on vaikea saada tietoja
: (hän ei ilmeisestikään pidä konekirjoituskenraalien propagan-
: dajuttuja uutistietoina—- Vapaus), niin sieltä tulleet sotauuti­set
ovat "jossakin määrin liioiteltuja". Myöntäen, että k.o.
alueen raja on huonosti merkitty mr. PearSon sanoi siellä
olleen aikaisemminkin rajan ylityksiä ja lausui: "Toivotta­vasti
tämä selkkaus ei ole edeltäjiään vakavampi, eikä ole
paljoakaan merkkejä siitä, että se olisi vakavampi.". : ;
Toisinsanoen ulkoministerimme antoi ymmärtää, että kyl­män
sodan konekirjoittajakenraalien hysteerisissä ''sotauuti;-
sissa" oli paljon porua ja vähän villoja.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^ iini, ÄiaSaif, O n t . täytti
torflaim, ^lokum t pUVäai 70
v u o t t a , '
Vbäymme sukulaisten j a tutta^
>aitt onfieotoivotoksiin.
Kysymyksiä ja
vasfantaia
Viaporin löpinästä 50 vuotta
Kysyfaya Voisitteko vastata ky-s
y m y l ^ e n , että onko mahdollista
saada takaisin sen pakollisen sääs-töVeron,
joka otettun viime sodaii
aikana kaikilta työläisiltä? — K i i ­tollinen,
Vastaus: Tiedusteltuamme asiaa
paikallisesta V tulDverotolmlstosta,
meille Ilmoitettiin, että vielä ei ole
myöhäistä mainitun pakollisen sääs
tön takaisin perimiseksi. Olettaen,
sttäkysyjä^ on täyttänyt tulovero^
kaavakkeet vuosille 1942, 1943 ja
1944, j a että hänellä oh ^veroilmoi­tukset
m a i n i t u i l t a vuosilta, hän voi
niiden perusteella anoa takaisin k.o
säästöverovaroja.
Viita muut sanovat
LÄNSIMAISTA, T. S.»
P O R V A R I L L I S T A SIVISTYSTÄ
Jerusalem (Israelin osa) — E-räässä
arabikielisessä salaisessa ra-diolaajalluksessa
suositeltiin eilen
i l l a l l a Egyptin pääministeri Gamal
Abdel Nasserin salamurhaamista.
"Abdel Nasser, Egyptin diktaat­tori
on h u l lu . v . hän johtaa Egyp­tin
kansaa suurimpaan katastro­f
i i n " .sanoi kuuluttaja joka, puhui
egyptilälsmallisesti: UP:n uutis-tieto
heinäk. 30 pnä 1956.
Riina väpauiti
329 sotavankia
, Hong Kong. —^Pekingin radio i l ­moitti
tiistaina, että K i i n a n haUitus
on vapauttanut 329 japanilaista so­tavankia,
jotka on tuomittu sotari­koksista.
. Vapautetut vangit luo­vutettiin
japanilaisille, avustusjär-
Jestöillie Tientsinissa kiinalaisen; Pu­naisen
Ristin toimesta,
. Ryhmään kuului Rukuzo Takebe,
entinen johtavassa asemassa oleva
siviiliviranomainen. joka toimi Man-chukuon
(Mantshurian) .japanilai-
:ien valtiokommennon nukkena. Hä­nelle
langetettiin 20 vuoden vanki­latuomio,
mutta vapautettiin ikänsä
ja terveytensä» perusteella.
. J a p a n i l a i n e n alus K o a n M a r u tu­lee
kuljettamaan vapautetut 329 so-.
tavankia Japaniin.
« a t k o » ) " -
Kapiiian puhjettu^ Vjapofissa
lausuivat Suomen porvarilliavtr afcti-vistit
vallankumouksellisille myötä-tiintonsa,
mutta kehoittivat toisaal­t
a ^katmatt^jiaan varomaan seHtiauh
tumista venäläisten taisteluun. Hel­singin
työläiset sen sijaan, koettivat
parhaan kykynsä mukaan auttaa ve­näläisiä
tovereitaan. Punakaartihan
o l i äänioikeustaistelun jälkeenkin
jatkanut olemassaoloaan ja l i a i j o i -
tuksiaan. Se o l i liikekannalle pan­tuna
koko kapinan djan j a odotti t i ­laisuutta
apua antaakseen. Suoma­laisten
ja venäläisten k ä y t ^ ön
yhteydet olivat-koko ajan lujittu­neet
Jo pitkän aikaa o l i odotettu
uuden taistelun alkamista taantu-musvallan
j a vallankumouksen ,yä-lillä
j a suomalaiset halusivat s i l l o in
antaa oman panoksensa vallanku^
moukselle. Suomalaisia pääsi kui­tenkin
vain' ncdn parisataämiehinön
joukko yöllä siirtymään \aaporiin,
jossa he olivat taisteluiden loppuun
saakka. Lisäksi punakaartilaisryh-miä
lähti särkemään Helsingin-Pie­tarin
rataa viivyttääkseen hallituk­sen
joukkojen kuljetuksia Helsin­k
i i n . Tehokkaampaa apua ei kui­tenkaan
voitu antaa. Yleinen: tilan­ne
r muodostui sellaiseksi, että suo­malaisten
suurempi panos o l i s i oUut
tarkoituksetonta ja turhan vaaral­lista
koko työväenpuolueelle,
ICapinan ensimmäisenä päivänä
j u l i s t i Punakaartin päällikkö Kock
omissa nimissään maassa yleislakon,
mutta se lakko mikä syntyi, muo­dostui
vain paikalliseksi pääkau'
pungin käsittäväksi. Työväenpuo­lueemme
johto ei ottanut myönteis­tä
kantaa Kockin yleislakkopuu-haan.
Suomen työväestö o l i juuri
käynyt ankaran äänioikeustaistelun
j a puolue katsoi, ettei sillä heteellä
ollut onnistumisen edellytyksiä uu­delle
yleislakolle. Lisäksi huomau­tettiin,
että Viaporin kapina o l i al­kanut
yksinäisenä, l i i an aikaisin ja
mahdollisesti provokation vaikutuk­sesta.
Pelättiin, että se o l i aut­tamattomasti
tuomittu tuhoon. Ei
ollut aihetta sekaantua viaporilais-ten
kapinaan n i i n . että olisi saatettu
juuri käydyn ääntoiketistaistelun
tulokset ja puolueien julkinen ole­massaolo
vaaraan pystymättä' silti
ratkaisevaan apuun. Lisäksi olivat
Kockin j a soS.dem; puolueen välit
muodostuneet kireiksi, sillä Kock
pyrki eristämään puolueen vaiku­tuksen
punakaartissa ja ajamaan
kaartin nimissä omaa seikkailupoli­tiikkaansa.
OUTO E S K A A D E R I J A T A P P I^
.::Kilvas tuli. Viaporissa jatkui. E -
rikoisesti päällnnoituksen h a l l l t i^
joukot pelkäsivät tuhoaan taukoa­mattomassa
tykkitulessa. Mut-r
Tekniikan voittokulku
ja tuleva autoliikenne
Helsinki. (DLP) — Hampuri
on oleva ensimmäinen kaupunki
Euroopassa, missä jalankulkijan
joutuminen moottoriajoneuvoin-^
kenteen pyöriin tulee tapahtu­maan
l a i l l i s i a muotoja noudattaen
myös sikäli, että poliisi saattaa
seurata tapausta yksityiskohtai­sesti.
Hampurissa otetaan >iilmit
täin ensimmäisenä kaupunki-na
Euroopassa — käyttöön tele­visio
liikenteen ohjaamisessa..
Hampurissakin on s i l t i syytä kat­koa,
missä jää auton alle, sillä lä­heskään
kaikki liikenneristeykset
eiyät vielä ole varustettu televisio-
Kameroin, kuten erään amerikkalai­sen
kaupungin television suhteen on
asianlaita. Ko. amerilckalaisen esi-ten'
kansalaisten toiminnan valvon-
^merkin mukaisesti tullaan Hampu­rissa
televisiolähettimen putket si­joittamaan
n. 3 metriä katupinnan
yläpuolelle, josta ne "ylhäisestä yk­sinäisyydestään"
herkeämättä tark­kailevat
liikennesolmuun suuntau­tuvaa
autovirtaa. — Asetelma muis­tuttaa
vekkulisti britUläisen kaUhu-kirjailijan
George Onvellin asetel­maa
"Isoveli näkee sinut!" hänen
teoksessaan "Vuonna 1948".
Kaiken kaikkiaan lännessä on as­tuttu
aimo askel eteenpäin yksityiä-te
n kansalaisten toiminnan valvon­nassa.
Muitten hyveittensä ohella
tämä television uusin aluevaltaus on
sitäpaitsi halpa -^risteystä kohti
vajaat pari miljoonaa markkaa tans­kalaisten
laskelmien mukaan. Saat-
;taa näinollen fiyvln perustein odot­taa;
e t t ä j ä r j e s t e l m ä n myöhem-^
min edelleen halvennuttua — pääsr
tään kohtuullisin kustannuksin sii­hen
makuuhuonetarkkailuun, mistä
Orwell em: teoksessaan piirtää keir^
rassaan herkullisen kuvan. HSn
Väittää nimittäin kirjassaan sosia­listisen
valtion valvonnan.äärimmil'
leen vietynä oluttuvan jopa ma­kuuhuoneeseen
saakka! Johtoase^'
ma tähän suuntautuvassa kehityk­sessä
on tällä hetkellä kuitenkin
kieltämättä kapitalistisella maail­malla
. . .
Menetelmä on erittäin tarklä.
Niinpä Hampurin poliisin edustaja
— käytyään USA:ssa samanlaisella
opintomatkalla, j o l l e joku meidän
suomalaisista poliisimestareistam­me
on D L P : n antaman tiedoituksen
mukaan nyt tarkoitus lähettää
kertoo, että autojen numerolaatat-k
i n ovat televisiokuvassa täysin sel­västi
eroitettavissa.
Ja se, niitä Hampurin poliisi IK
sää, on erityisesti länsisaksalaista
j a merkillepantavaa: Jos sattuu
joukkomielenosoitoksia televisio^
komeran linssin näkökentässä,
saatetaan "räyhääjät" myöhem­min
tUhnistaa^ J a "päniia isfa-maan?.
Kuten havaitaan, etenee
länsimainen: demokratia kaiklda
tekniikan aponeavoja kaytellen i
jättiläisaskelitt. E t t e i vflin ajaml^.
taan ^'kansaavaltaisilus'' . kävisi^
sietämättömäksi . . .
Ö^^täSkfSn sattui Stotahaninttrta
summattu taanaatU MafimUk^
mutivarastoofl, aal i aiisatt anitarao
riiSbiyksea, kuolleita ja iJbaaVoit'
toneifa o l i nuuaäftii nmk
johtanut Msialidinnokr^ttlnen ali^
l u u t i ^ t t i Jemeljanov iiaavolttui
paftastil T u s s i n kulottua tästä rä^
jähdyksestä, elokuun L päivän Ilta­na,
nähtiin laivast»osa«to lähesty­mässä
linnoitusta. Kapinalliset p i ­tivät
hyvänä merkkinä sitä, että l a i ­vat
ampuivat ikäänkuin tervehdyk­senä
vaHankUmouKsellisUie neljä
tyhjää laukausta. Vieläpä näbtun
lalvanmastoissa punaisia lippuja.
Kova hurraahuuto vastasi Viaporis­ta,
mutta riemu o l i k i n ennenaikais­ta.
Eräs kapinallisten johtaja, jo­ka
o l i soutanut laivoille, vangittiin,
punaiset liput osoittautuivat petok­seksi'
j a laivat avuksi linnoituksen
komentajalle. Laivoihin o l i lähti­essä
sijoiteltu runsaasti merikadet­teja
pitämään kurissa viaporilaisille
myötämieliset matruusit.
Eskaaderi vetäytyi: merelle pois
Viaporin tykkien, ulottuvilta j a a-l
o i tU hirvittävän tulituksen tuot­taen
suurta tuhoa kapinallisille ja
pattereille. Tuli ^ o l i tarkkaa j a to­dennäköisesti
sitä^ ohjattiin Helsinv
g in sotilasradloasemalta > käsin:
Viaporin patterit^ joilta lisäksi
puuttui etäisyysmittarit, eivät ky­enneet
vastaamaan 12. tuumaisten
laivatykkien ituleen;: Viap<Mn: pie-nikaliberiset
tykit eivät pystyneet
aippumaan laivoille saakka. Kun
ammunta yön tullen loppui, loimu­si
kapinallisilla linnakkeilla valta­vat
tulipalot, kaatuneita j a haavoit­tuneita
o l i k a i k k i a l l a j a varustukset
olivat murskana.
Näin' päättyi Viaporin sankarlK
listen tykkimiesten j a matruusien
nousu saamatta aikaan laajempaa
vallankumousliikettä, niinkuin oli
suunniteltu. :A Vangittuja / aliupsee­reita
j a sotamiehiä o l i y l i 1000, kuo­lemaan
tuomittiin- mm. kapinallis­ten
johtajat a l i l u i ^ a n t i t Jemelja-nov
j a Kohanski,^&net saivat an­karia
vankeustuomioita, Goyan ja
Kock pääsivät ulkomaille pakoon.
Myös suomalaisia .punakaartilaisia
oli tuomittujen joukossa. Tappion
syyt olivat selvät: L i i a n aikaisin a-loitettu
nousu, joka yksinäisenä o li
tuomittu tuhoon, jalkaväkijoukko­j
en luokkatietoisuuden puute j a se,
että; A laivasto saapuikin auttamaan
hallitusjoukköja eikä kapinallisia.
Mutta tappio ei suinkaan ;vähennä
Viaporin' -; vallankumouksellisten
sankaruutta.
H A K A N I E M E N M E L L A K K A
Elokuun 2. päivänä tapahtui myös
yhteenotto suomalaisten punakaar­tilaisten
j a porvariston suojeluskun­nan
välillä. Porvarlskaartia oli
1905:n lakon jälkeen vahvistettu ja
koulutettu lujaksi rikkuri- j a suoje-
''lu joukoitsi. Helsingin paikallisen
yleislakon aikana se täytti tehtä­väänsä
lakonrikkurina j a y r i tU pi­tää
mm. raitiotieliikennetta väkival­l
o i n käynnissä. Hakaniemen t o r i l la
syntyi slUoin aseellinen yhteenotto,
joka.vaati uhreja kummaltakin puo­lelta.
Suojeluskaartilaiset ajettiin
kuitenkin pakoon. Ne menivät s i l ­l
o in hakemaat' venälyäisiltä kasa­koilta
apua punakaartilaisia vas­taan,
j a vasta kasakat |>ystylvätpuh­distamaan
Hakaniemen. Myös Mec-heUnin^
perustuslailUsen -senaat^^
toiminta herätti Isutirta/Suuttumus­ta,
sillä se täytti" nöyrästi Venäj än
taantumuksen käskyt vainoamalla
ja-vangitsemalla; Venäjälle luovut-taakseen.
venäläisiä vallankumouk­sellisia,
joiden käymän taistelun pe­rustalta
perustuslailliset j u u r i vuot­ta
aikaisemmin olivat hallitukseen
nousseet:
Sosdem. puoluejohdon asennetta
Viaporin kapinan: aikana käsiteltiin
työväenliikkeessämme myöhemmin
j a toimin se^oauamimu» lilao^
teessä; j o l l o i n «JoröalaiPlla e i oUut
voimia ratkaisevasimlslEapinaUisIa
auttaa. JUutta f d u t a ^ tuonuttiis
raukkamaniina sellaiset mielipitet^,
ettei suomalaisten t a l i s i missään u
lanteessa its^ääa vaarantaa anU-maila
suorasaisella foiminnaUa Ve­näjän
vallankumousta. "SlUä jos
me kerran vähänkin.uskomme Ve
näjän vallankumousliikkeen lähes­tyvään
voittoon, niin tiedämme
myös, että se on lopultakin s i l l e u u
delle vasta syntyvälle Venäjälle, jo­ka
nykyään on vallankumoukselli­nen
Venäjä, k u i n meidän on näistä
vuosista tiliä tehtävä; Velka nykyi­selle
kaatumaisillaan olevalle itse-vamudelle",
kirjoitti O. W . K u u s i ­nen
1906 sosialistisessa aikakausleh­dessä.
Myös Oulun kokouksensa sa­mana
vuonna todettiin: yksimieli­sesti,
e t ^ aina s i l l o in on venäläisille
tovereille apua annettava, k u n siitä
on heille ilmeistä hyötyä j a kun e i
oman puolueen julkista olemassa­oloa
aseteta selvälle vaaralle alt­t
i i k s i . Näin suomalaiset työläiset
menettellvätkuii tlötäen. että V e i ^ -
jän vallankumouksen onnistumises­ta
riippui merkittävällä tavalla
myös Suomen vapaus.
SuHHneii fpnsi
oUifflNMit p^oittival
BoenauJIi|es|y;9«liisf« fst-snkkojes
liytyt libtdl liikkeelle
ia FoflfB fOsps tataotai» palkal­le,
inm FOTUB kateAaalissaisket-täin
vietettyjen häiden yhteydes­sä
snlkaaes oli :^niiiB0yf loimi-toksen
suorittajan.
Sohtalolui* isku assettUa, Inui
pappi kleliayfyi vUme lietkesä
v i b k i m S s a paria perustellen iätä
s i l l a , e t l lmordamen j a morslus-neitojen
p i i v i i l elväi ölleet^ldikon
aveeUisyyBtSintöifn c mnkalsla/
KUvaaii sainiiTälliaoii j51kecn/sbl-hnen
I s k i nyrikOlä pappia kasvoi­hin,
jölloiä tämä kaatuL Tappdn
aloitti pelolttavan sekamelskan,
morsitäi J a ; mbrdnsneidot jnbk-sentelivaf
ympäriinsä k i ^ ^
tyneetkanat^ mutta lopuksi ;m6r^^
slamen'onnistui, piflontnaautponr
joka odotti kiriion idfcopuolella.
Sulha£sn periie otti tämän huos­taansa.
LojEfuksi paifcalifi saapui pdliiä
j a piispa j ä rauha palasL Pappi
suostui hetken mietittyään-suo­rittamaan
;vlhkimiseiisillä^ehd^^^
l a , että moRbn ia^mbrsItu|nel^ot
verhosivat paljaat olkapäänsä.
(STT)^ .
sn Ai
TÄTi
OUPA SEKOiTlS
H i e s saapöi kaupungin iueno«
paan ravintolaan j a pyysi kupui
ta kahvia, laatuaan kahvin i)
v a r s i n tahallisesti pudisti kupp.
varsin l i h ^ a a l i s e n määrän pippni
j a suolaa j a vieläpä jonkun määr
tomaattikastiketta. Ja juhlaUise
kohottaim kuppi&an hän malstoj.
''Mutta tämähän on vallan b
heaii m a k u u t kahvia!'^
f'Mitäinuuta: voitte odottaakaa
vastasi tarjoilija. . «»Eihän teid
kupissanne o l i inuhta kuin pippur
suolaa j a tomäattllEastiketta!" '
" A i v a i i totta. Antakashan vii
vähän sinappia."
Ttuiisiä^.^ääsee
YK:ii^ jäsenyyieen
Yhdyskansai^ N . Y . — Yhdistyn
den Kansakuntien turvallisuusni
vosto kokoontuu harkitsemaan 1
jolsian anomusta Y k : n jäsehyyta
Neuvoston otalcsutaan yksimiellse
antavan suosituksensa YK:nyie
istunnöUe, eHa^^ hyväks
täisiin Y K : n jäseneksi. Aikaise
min turvallisuusneuvosto antoi j
väksymisensä Marokon ja Sudai
anomuksille.
BÖÖMIN KUULUISA SULÄTTOLASI
Kirj. Blanlka Nedelova
Sanoihin "Böömin last" liittyy
erottamattomasti mleliknva hio-f
nsta Ja etsatusta fcifstalUsta. Tä­mä
lasflaji Janri' loikin pänstan
Böömin lasin maallmanmaineellei ,
Tämä ei bniienlcaan meiUtse, et-tel^
tköttshäddläiset mestarit la^
dtnotannonmoillakinl' aloilla, ai­kaansaisi
huomattavia tuloksia.
Lasimestarin herkkä Ja taitava
käsi 'kykenee muodottomasta
massasta taikomaan alnntlaatol-sla
snlattoladtnotteitar; Jotka
vlhastnttavat'muodon yksiiikertai-snndella
Ja kannendella. Myosldn
tämä lasilaata on; :,saavnttanat;
mepa yhteen niistä tshei&oslova-;:'
klalalsista tehtaista. Joissa lasi»
käsitellään snlattoteknilkan mn-kalsestL
^
Böömin—Määrin ylängöllä'. 2klarln
kaupungin lähellä; Jonne on ^noussut
eräs Tshekkoslovakian vilsivuotis-*
suunnitelman suurimmista rakennus­kohteista,
koneenrakennuskombinaat-ti,
sijaitsee pieni Skrdlovicen kylä,-
jossa on Tshekkoslovakian uusin jä
samalla pUenin lasisulatto.
\'Palkallistaloudra tutkimuslaitoksen
koelaäisulatto SkTdlovIcessB bn nyky-a^
inen, teknillisesti täydellisesti va­rustettu
sulatto. Täällä valmistetaan
taiteellista - sulattolasia'.' s.o. puollko-risteellisia
esineitä, kuten maljakkoja;
maljoja,' tuhkakupbeja. kuUcalaittelta
Ja erikoisluonteisla käyttdeslneltär Ne
tekevät' stiuremman va!lkutuksen Ja-:
lolla muodollaan' kiiln - tehokkaalla
koristustavalla. Tuotteen taiteellinen
muoto;Johtuu :suoraan lasin: olemuk­sesta.*.
Lasimestarit muovaavat lasi­massan
hehkuvassa Ja Juoksevassa
olotilassa vja antavat sen: Jähmettyä
muotoihin, jotka herättävät sulan l a ­sin
mielikuvan.
Skrdlovicen lasitehtaassa noudate­taan,
ns. vapaiden muotojen tekniikan
ja "käsivaraisen" työn pääperiaattei­ta.
.Lasimestarit ..antavaf-hehkuvalle,
muodottomalle, puolisulalle massalle
aiotun muodon yksinkertaisten väli­neiden:
avulla välittömästi lasiuunln.
äärellä;, Jäähdytysuuneihlh tuote
joutuu vasta aivan valmiina.
Seuratkaammepa näenälsesti yksin­kertaista,
mutta mielenkiintoista työ-tapahtumaa.
I^lmestariottaavple-nen
määrän lasia puhalluspillllle Ja
muodostaa .tulevan tuotteen ytimen.
Tämän hän sitten peittää uudella f reitille.
lasikerroksella: ;, Tämä vaihe toiste^
taan kuUoinkin tuotteen suuruuden
Ja laadun - vaatimat kerrat.; Vasta
sitten kun lasimestari on ottanut uu­nista
viimeisen laslmassakerrokseh.
alkaa, -hän' muovata tähän saflkkft
muodotonta '.laslmöhkälettä. Hän
Koko tämä työ on hyvin rasittar
Lasimestari muovailee pillillään m
kääntelee pilliä, välillä myösUn uu­nin
hehkussa, millohi nopeasti, mil­loin
taasen hitaasti, tasoittaa puisella
työvälineellä möhkäleen ulkopintaa
ja kaivertaa siihen hyviä uurteita,
työntää pillin uudestaan uuniin, kun­nes
lasi on saanut maljakon; maljan,
tuhkakupin tai jonkin muun halutun
esineen muodon:: Sitten valmis tuote
on. enää vain pantava jäähdytysuu-nUn.
'
"Hei-ra on herta
helvetissälan"
Vancouver. , Hkälälnen po-lildpäädibkö
Walter MnlUgan
' pyyst- 'seiäatloma ^ndaall-
Juttnnsa' yhteydessä, että hänet
erotettaisiin toimestaan. Mnlligan'
erotettiin silloin .tahtonsa mnkal- •:
sestt ' Nyt on ilmoitettu; iettel nir.
BfollictanlavastaÄit. nosteta mi­tään
syytöstä rötöksistään.
BC;n syyttäjäviranomaiset tle-doitUvat
heinäknnn 31 pnä, ettei
.; MnWgui^ W ole riittävästi
. r toästnsaJnehistoa — Ja niin voi
; tämä , si-vnotlas mies vapaasti.
hoitaa knbkabanppaansa Cali-
,fomiassa.
/ Syyttä^viranomalset teUvät tä-
.-män päätöksensä: siitäkin hnoli-vinatta
vaikka seitsemän kuukaut­ta
kcärtäneentntklmQksen pikeen
; ICecrlnaldB. Tapperin \ komission
Julisti, että "Mnliigan syyllistyi
komptloon 1949 vastaanottamana
raha^*^ ; laittomasti - toimivilta
veikkaiduien ^JestäJUtä.
Kuudessa tunnissa
Siperiasta Moskovaan
' Moskova. — Suihkukäyttöinen
matkustajalentokone TU-104, jossa
on tilaa 50: matkustajalle, lensi vii­me
viikolla Irkutskista Moskovaan
kuudessa tunnissa i l m a n välilaskua,
ilmoittaa (Moskovan radio. Tämä
noin 5,000 Idlometrin pituinen mat­ka
lennettiin keskimäärin 9,000 met­r
i n korkeudessa. > l?uoritetun lennon
jälkeeu ^asetetaan TU-104 . pian
säännölliseen liikenteeseen Siperian
lasimassaa;: Jonka paino saattaa o
viisi kiloa Ja enemmänkin! Tlrkeä:
pl on kuitenkin: taideaMi. Se tn
«cyssrmyfcseen jokaisen liikkeen yht<
dessä: Lasimestarin on tiedettä
milloin hänen on suoritettava täi
tai tuo työvaihe;' Jotta lasimassa
olisi vaadittava lämpö, viskositeetti
muovailtavaisuus. .Skrdlovicen las
valajat ovat. täydellisiä mestare]
Heidän:. tuotteensa osoittavat mfl
suuret mahdollisuudet on olema;
sulattolasin taiteelliseen kehittäi
seen.
Skrdlovicen lasinvalajat ovat ki
teässä yhteistyössä taiteiUJoliI
kanssa. Taiteilijat osallistuvat hi
kllökohtalsesti luonnokslensa täyti
töönpanoon. tuntevat tarkoin sulat
lasin ominaisuudet etenkin sulassa
lassa; he tekevät'luonnoksensa t^
logisen työtapahtuman tuntemi
pohjalla, jotta;ne olisivat toteutet
vissa. Ja toisaalta ovat lasinvalaj
aloitteet suunnittelutyössä ja hein
työkokemuksensa suureksi avuksi t
teilljollle. Eräs tehWn parbai
työläisistä. Emanuel Beranek, ei
ainoastaan mainio: -lasimestari, va
myöskin huomattava taiteilija.
- Kun taiteilijoiden ja työläisten 1
valla iyöllä on näin suotuisat edel
tykset ja suuressa määrin hyvien b
nllllsten edellytysten ansiosta;
Skrdlovicen: tehdas saavuttaa tn
teittensä; korkean tason ja voi sii
syntyä erinomaisia taidetuotteita.
- Skrdlovicen lasia el tunneta alno
taan' kotimaassa; vaan myöskin nu
rajojen ulkopuolella. Ensimmälse
laslnäyttelyistä Canadan kaupung<
sa Toronto Ja Montreal vuonna 1
saavutetusta maailmanmenestykE
tään lähtien. Jolloin se ensimnli
kerran kohtasi ruotsalaisen kDpa
Jansa. ns. Orefor-lasin, lisääntyy i
merkitys maailmanmarkkinoilla y
Nykyään viedään sitä useihin loaä
Tanskaan, Ranskaan, : Sveitsiin, (
nadaan. Etelä-Afrikkaan; Kuuban
Haitin saarine Jne. HUjattain pi
kaupungissa. Praliassa järjeste
näyttely '500 vuOtta Böömin lasia"^
säsi Skrdlovicen tehtaan mainetta
toi sille uusia ulkolaisia tilauksia.
Täten isiilattolasi liittyy Bööi
lasin:perhmäisiin laatuihin levittäi
seen ; maailmassa tshekkiläisten U
mestareiden: kuuluisuutta ja helc
ammattitaitonsa mahietta;
Tervetuloa vieraiksemme
"SUHTEELLISUUSTEORIA
El ENÄÄ TÄYDELLINEN MM
Undan. Länsi-Saksa. — Ko­hahdus
kävi salissa. 800 alan eri­koistuntijan
"Nobelin-palUnnon
voittanen konferenssissa'* Lln-daossa
kahden Johtavan ydinfyy­sikon
esittäessä, ettei Einsteinin
snhteellismisteoria ote enää aivan
täydellinen.
• Saksalainen professori Wemer Hei-senberg
sanoi, ettei suhteellisuusteo­ria
enää riitä selittämään atomln^pe-^
nisosasia. Hän sanoi arvostelunsa
koskevan myöS kvartlteoriaa. joka on
hänen oma erikoisalansa. Heisenberg
sai Nobelin palkinnon kvantiteorlaa
koskevasta tutldmuksesta.
Heisenberg huomautti, että nykyi-:
set teoriat antavat parhaassa tapauk­sessa
puolifenomenologisen selityksen
sähköosasten ominaisuuksista, mu^a
että ne eivät selitä vakuuttavasti nii­den
olemassaoloa. Hän toivoi panob-pien
johtopäätöksien tekemistä mäs-^
sasta ja alkuosasten keskinäisestä
toiminnasta kvantlteorian laajenne^
tun 'Ja uudelleenlaaditun version poih-
Jalla. Tätä koskevaa tutklmust^tS"
on suoritettu Max Flancltin tutkimus­laitoksessa
Helsenl)ergin johdoIlaM^i
Japanilainen professori Hldekl
kawa tuki Heisenbergin eättämiä
mielipiteitä.
Vanhaan aikaan kuului olleen
kansan keskuudessa sananpartena,
että kaikki tiet johtavat Roomaan,
. koska Rooma 'mahtavine hallitsijoi-ueen
o l i s i l l o in maailman keskus. >
Tällä kerralla on Ontariossa, jopa
kaikäaUajCahädassä j a vielä j o i l l a ­k
i n " paikkakunnilla Yhdysvalloissa­k
i n , s^iiimpartena se, että k a i k k i tiet
johtavat Sudburyyn.
Tämä ei ole johtunut siitä," että
Stidfiury olisi nyt yhtäkkiä muodos­tunut
koko suuren: lännen johtavak­si
hermokeskukseksi, vaikka onkin
aikä^ kuuluisa kaupunki. Kuuluisa
siitä; että tämän alueen kaivosmie­het
kuuluvat koko €aUadantoimek-käimpäan
uhiöob j a että täällä on
Fiiirie tänne huiskiva kontroIiOauta-kunta.
Amerikan m a n t e r e n suomalais^
ten huomio on nyt viime aikoina'
keskittynyt SUdbuiT^yn siksi, että
tämän viikon v a i h t ^ s s a — lanan-taliia
j a sunnuntailla — täSDä p i ­detään
Canadan suomalaisen u r ! i ei
Inväen X X luttojuhla.
TätS k n r j o i t b ^ s a övaf monet jo
xnatkalla k o h 6 Sfuid^ulrya. kuka au-:
toIla,!kuka junalla ja'muutamat eh­kä
lutelevät Umojen teitS.\Ösa on
jo sUoittimut T y & Puistoon tai jo­honkin
muualle Idrkasvesisen jär­ven
rantaan, koska puistomme on
täynnä k u i n kalajatynnyd.
Että kaikki j u h l a v i e r a i l viihtyisi­vät
täällä mahdollisimman hyvin
juhlien ' ajan; siitä pitä^t ensiksi­k
i n huolen nuoret urfiellljat ja
voimistelijat Tiukat j a hyvät U t -
pailut,. s^ä. kauniit .voimisteluesi-tj^
kset -r-^ puhumattakaan nyt kaa­l
i l l a nähtävästä ja: kuultavasta jUt^
laohjelmasta — tulevat olemaan
jännittävää jä-kaunista liähtävää.
Sudburylaiset penkkiurheilijat —
Bmpusta Elrkkiln.. asti -r^ ovat nuo-:
remman väen Icanssa hihilehtineet
siitä, ^ että kenttä ja'katsomo ovat
ktumossa.-vHyvillä k i l p a i l l u l l a näet
pitää olla .hyvät-puitteet' Kunhan
nyt sitten^ v a i n urheilijat olisivat
k a i k k i a M liuolehlineet siitä, että
ovat vetolninnossa.
S J i n ' SudhtuTn: osasto, Joka puo­lestaan
on': varustautunut h u o l e h^
inalan kaikkien juhlavieraiden vat­san'
»?afyi««?t^tcta, on ^varannut
IVön! Puistoon kokonaiset röylddol
houkuttelevia paisteja; mbjakkä^
neita. kietecpaäUa^ sulavia jStkituo-fiöui
j a yieensa kaikkea mitä syntinen
ruumis v ^ in saattaa ^nraif£
••y Uyöskiii oä'raraustäudntta s i l le
varalle,' että ruokavieraiden palve­lusväestä
ei ole: puutetta^ Kymme­niä:
vapaaehtoisia serveeraajia;:kcit^
täjiä,:pal5tajia,popplpullojen aukai­sijoita
j a multa on Ilmoittautunut
Työn Puiston vakinaisen kokkikan-nan
auttajiksi.
Näin siis näyttää olevan taattu
se puoU; ettei näillä X X Uittojuh-l
i l l a kukaan pääse nälkään näänty­mään,
vaan päinvastoin on:mahdol-lisuus
vatsan huomattavasti pyörls-tymiseeu:
Hyvät fölpsdlut hauska
seurustelu j a kaunis ohjelma .pitä­vät
mielen iloisena j a s l l l o ih ruoka
myöskin sulaa'ja vaikuttaa.
Muutenkin takaamme sen, että
sudburylaisten kokkien valmistama
ruokav kiskoo veden k i e l e l l e — - ai­nakin
silloin kun nälkä suolissa
kurnii.
Jds sitten joku alkaa pelätä l i n ­jojen
pUoUIe menoa j u h l i e n aiicana,
n i in hänen sopu pyörähtää Setä-Kas-stm
puheille-Työn Puiston jykevän
saunan eteiseen.
Uskallamme' mennä: takaukseen
siitä, c t t S K a s s u pientä maksua vas­taan
iieuvoo sellaisen paikan missä
Ulat l i h a t liukenevat j a linjat kutis­tuvat
vähintäin entiselleen: se Työn
Puiston sauna on näet sellaineu löy­lypaikka;
että vertaista sille tuskin
löytj^ niissaiul muuaOla Canadassa
J a entäs ätten puhtaUs siellä?
Se on seUamen että kivetkm k i i l ­televät'
Tässä juuri heantUaihäi
einäntS sanoi, ettei hän ole niin
puhtaita pyyhehmnojakaän nähnyt
missSäti Canadassa.
Sopu siis käydä kaikkien n
den huvituksien j a nautintojen
Iissä maistelemassa hyviä lö^
j a puhelemassa: toisten löylym
leen j a naisten kanssa meheviä!
najuttuja.
Jos sitten löyly alkaa liiaksi r
kaista,' on mahdollisuus puikah
Rautu-järven ihanaan ja vilpoisi
veteeui Hyvät uimarit voivat hyp
k a l l i o l t a suoraan syvään veteca
huonommat : voivat pulikoida
•Mimmin käsipohjaa santaisessa 1
dessa pikkuväen kanssa. ^ .
Hauskaa se on yöelämäkin t
lä nikkelikylässä. Sekä penan
että lauantai-iltana on railaö
tanssiaisat FInnisli-haalin main
sa tmissisalissa Baston ja kua
hyvän soiton tahdissa.
J a kellä on vetoa, hän voi sii
löytää- mieluista seuraa vielä
muyön tunneiksikin: Juu-u,. kpc
kaa' vain parastanne, Sudbuijfn
kat ovat hauskoja fllkkoja.
Kaiken lisäksi me Sudburyn
miset •olemme vanistautuncetr
hen, että yritämme parhaalla
vanamme palvella teitä arvff
juhlavieraat Yritämme palt"
teitä — samalla nauttia itse teu
seurastanne — siinä •vakaassa^
lessa. että näänä toisivat l i sS
nostusfa Ulin urheilu- kuin k
ke^n m u u h u n ^ Itehittävaan
mittbäiöune j a muödostuisivaf
kefeeksi köhH kaikkien canada!
ten yhteisiä suuria juhlia —;
teistä urheilu- j a kultfuuritoai
taa, - - Kadunmies.