Vapaus, January 20, 1923

              VAPAUS
.Canadan snomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-fjfS
Sndburysaa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja. >
V A P A U S
(Uberty) / o V
' ; The only organ of Finnish WorkeTS h» Canada. Fub-
U e d in Sudbury, Ont, every Juesday, Tburaday and
Advertiaing rates 40c per col. inch. Mmiroum cnarge
Sat ainrie insertion 75c. Disconnt on standmg advertisei
jaent The Vapaus is the best advertising medium among
Finnish People in Canada. ' • • . . '
Canädaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
0i;5O ia yksi kk. 75c. .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
mOO Ja kolme kk» $1.75. ^ . » „ «a gsn
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
paiisi asiamiesten joUlg on takagkset.
Draotushinta kerran julaistuista ilmotuisista 40c.
Jialatatonmalta. Suurista ilmotuksista sekä ilinotuksistn,
öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c, lisäa
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset |2,00 kerta, ?[3-00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kertarha-ntäantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­tkana.
•. ^
Jos ette milloin tahans.» saa vastausta ensimäiseer
i&irjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lilkkeehoitajan per­soonallisella
nimel'ä. •
I . V. KANNASTO, Liikkenholtaja.
Vapauden konttori ja toimitcs on Liberty Building,
iliomc St., Puhelin 1038.Postiosote: —
00x69, Sudbury. Ont.
voitettu, on toisella konventionilla suuri ja tärkeä
työ edessään. Ja epäilemättä se tulee ainakin jossain
määrin onnistumaan huutavimpien epäkohtien poista­misessa
ja lujittamaan puoluettamihe; organisaattori-sesti
huomattavassa määrin. '
Venäjälle siirtyminen
Äskettäin kirjoitti tunnettu puoluetoveri Kaapro
Jääskeläinen «Toverissa» täällä Canadassa ja Ameri­kassa
levinneestä «Venäjän kuumeesta», osoittaen mi­tenkä
löytyy paljon henkilöitä, jotka ovat milloin­kaan,
hyvin vähän tai ei ollenkaan ottaneet osaa täkä­läiseen
työväenliikkeeseen. Nyt , kuitenkin he ovat
saaneet päähänsä, että heidänlaisiaan henkilöitä' oi­kein
kipeästi kaivataan Venäjän uudestaanrakentainiis^
työ.ssä, samalla kurt he edelleenkin ovat sitämieltä, et­tei
täällä kannata toimia mitään eikä io^taa osaa ,val­lankumoukselliseen
työväenliikkeeseen. W,iinp{)ä nämä
alkavat puuhata, tpuhula ja järjestellä :;YenäjäUe.Iäh:
töä. Kirjoittaja ollen kuitenkin, sitämieltä, että Ve­näjä
ei ensinkään kaipaa tuollaisia «suuyuuksia^. Om-pa
hän sitämieltä, että meillä on täällä 'sangen vähän
puoluekannaltaan niin luotettavia ja samalla ammat­titaidoltaan
niin korkeita henkilöitä, jotka todellisesti
voisivat olla hyödyksi Venäjän uiideslaaftrakeiitami-sessa.
A. C- Freeman.
Ylläolevalla otsikolla kirjottaa Ge­orge
T,shitserin artikkelin joka on
yleiskatsaus Venäjän entisistä suh­teista
ulkovaltojen kanssa, sekä lau-siinto
Venäjän tulevasta ulkomaa-politiikasta.
Kirjotuksen alkuosassa
lausuu kirjottaja että mailmaa raas­taa
nykyään .kolme eri ristiriitaisuu­den
muotoa: taistelu kapitaalin ja
työn välilläj vihamielisyydet suuri­en
[ valtojen välillä ja kärjistyvä
haistelu suurten imperialistisien val­tojen,;^
siirtomaiden välillä. Vii-n^
eiset viisi vuotta, hänen mieles­tään,
ovat olleet kahden vastakkai­sen,
liikkeen todistajina: suurten
Lloyd Georgen valtiopolitiikan voit­taessa
Churchillin menetteb-tavan,
tapahtui idän kansojen, keskuudes­sa
vallitsevan vapautusliikkeen voi­mistuminen.
Lloyd Georgen taktiik­ka
sai ei ainoastaan kapitaalin Ve­näjälle
tunkeiitumismuodon vaan
myöskin ilmeni siinä aikomus komp-romisoida
idän kansoja vastaan
•Molemmissa näissä aikeissaan hän
pettyi, Lloyd Georgen voittaessa
Churchillin Englannissa näiden kah
den valtiopolitiikan välillä oleva
ristiriita säilyi Englannin ja Rans
kan toisilleen vastakkaisten menet
telytapojen muodossa. Koko sen
ajan jolloin Venäjä oli rauhallisissa
"BCW^^ at the Post Office Department, Ottawa, as
Becund class matter.
Tii.stain lehteen aijotnt ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. '
Puolueemme toinen konventioni
ovella
' Lähes vuosi sitten pidettij^ puolueemme — Ca­nadan
Worker8 puolueen -^^ji-ftrsinainen perustava
konventioni. Puolueemme perustaminen merkitsi en-slmäiseii
varsinaisen vallankumouksellisen joukkopuo-lueen
perustamista Ganadassa. Ensimäisen vuo­tensa
ajalla on se pyrkinyt juurtumaan * canadalai-scen
maaperään parhaitten voimiensa ja kykyjensii
mukaan. Ja vaikkakaan puolueen jäsenluku ei ole
kasvanut fliinämäärin, kuin ehkä monet toivehikkaim-mal
olisivat olettaneet, yksi asia kuitenkin on varma.
Se nimittäin, että Workers puolue on ottanut pysyväi­sen
sijan Canadan työväenliikkeessä. Tästä asemas­ta
sen on päästävä johtavalle tilalle, joka asema sil­lä
jo monessa suhteessa yrittää ollakin.
Perustavassa konventionlssa elidittiin luoda aino­astaan
tärkeimmät ääriviivat ja loimintapohja. Nyt
on puolueellamme takanaan jo yhden vuoden koke-miis.
Toisen konventlonin tehtävänä on tarkistaa puo­lueemme
toiminta saavutetun kokemuksen jä muuttu­neiden
olosuhteiden valossa, luoda täydellisempi, yli-lenäisempi
ja tiiviimpi loimintapdhja sekä jäseiiistöl-
Ic että puolueemme johdolle ja loimitsijoille.
' Jo ensimäinen konventioni omaksui kansainvälisen
kommunismin periaatteet puolueem^i|^e iperiaatteiksi.
Woj-ker9 puolue ei olekaan mikään muu. kuin kommu­nistinen
joukkopuolue. Toisen konvenlionin tehtävä
on yhä selvemmin antaa puolueelle tämä leima. Mut­ta
teesikommunislisuus ei riita. ''Kommunistisen puo­lueen
on oltava työväen joukkoliikl;cen''elävä ja käy-tännöllinen
johtaja, joka kykenee työläisten tämän­päiväisiin
taisteluihin osaa ottamalla,, alinomaan laa-
Jentan^aan vaikutusvaltaansa 'suurten pohjäjoukkojen
keskuuteen ja vetämään ne mukaan vallankumouksel­liseen
taistelurintamaan. Tässä suhteessa onkin nuori
puolueemme jo hyvällä alulla. Sen,vaikutus Cana­dan
työläisten taisteluissa on ollut jo huomattava,
varsinkin hiilenkajvajain taistelujen yhteydessä.
Multa voidakseen tulla vaikuttavaksi ja toiminta­kykyiseksi
puolueeksi, täytyy ineidän saada varsinai­set
raaankieliset työläiset suuremmassa määrin puo­lueemme
jäsenyyteen, sen elimelliseen yhteyteen. Täs­sä
suhteessa ollaan yielä.mvan lapsen kengissä. Puo-lueen
englanninkielisiä osastoja on mitättömän vähän,
niiden jäsenluku pieni ja toiminta aivan auttamatto­masti
haparoivaa ja sattuman varassa kulkevaa. Ja
ellei maankielisiä työläisiä kyet^ sitomaan puolueem­me
ruumiiseen kiinteiksi toimintasoluibi, ei ole myös­kään
mitään suurempia 'odotettavissa puolueeltamme.
Sillä joukot, jotka ovat ulkopuolella vallankuniouk-sellisen
puoUjeeHy-eivätok-puoluekurin alaisia, eivät
omaa sitä tietoisuutta periaatteellisesti enempi kuin
taktillisestikaan. mitä taisteleva työväki välttämättä
kaipaa, kyetäkseen menestyksellisesti käymään sekä
puolustus- että hyÖkkäystaistelujaan. Puolueen he-rätvstyötä
on siis välttämättä tehostettava, valistus­työtä
syvennHtlivä ja järjestöllistä, yhteyttä lujitettava.
Puolueemme vaikutusta ulospäin ja uusien eng­lanninkielisten
jäsenten'saantia vaikeuttaa suuresti se
se seikka, että puolueellamme> ei ole puhumisen ar­voista
sanomalehdistöä. Puolueen pää-äänenkannattaja
ilmestyy aiia^^?!^^;^ keöaa .kuukaudessa, tämän lisäk­si
on B, C. Federationisi kerran viikossa ilmestyvänä,
puolueemme 1 puolivirallinen lehti, sekin ilmestyen
maan äärimäisellä läntisellä laidalla. Olisi ihan huu­tavan
välttämättä, että puolueen äänenkannattaja
«The Worker» saataisiin ilmestvmään vähintään ker-ran
viikossa. Sanomalehden runnaamisessakin ovat
toiskieliset towrit kuitenkin aivan-aakkosissa. Ei ole
tottuneita toimitsijoita ja jäsenistö ei ole tottunut ti­laamaan.
niitOittelTmm leviftainään puoluelehtiä.
Tässä suhteessa meidän ulkomaalaisten jäsenten
on autettava maankielisiä tovereita ja vaikkapa pako­tettava
heidä^. jotain tQJniinia^n.. On neuvottava hei­tä,
mitenkä on toimittaxvi ja mitenkä rakennettava val-lankumouksellista
puoluetta ja Sen orgaaneja.
Vaikkakin _siis„alkuxaikeudet .puolueessamme on
Ja me uskallamme olla kirjoittajain kanssa aivan
samaa mieltä. Aivan liian monet henkilöt, jotka ei­vät
enempi puoluekannaltaan kuin amniattitaitoonsa-kaan
nähden omaa Venäjälle siirtymisedellytyksiä;
ovat innostuneet sinne lähtiiön. Tulokset tällaisestä
«Venäjän kuumeesta*, ovatkin turmiolliset. Tällaiset
henkilöt eivät omaa sitä lujuutta ja kestävyyttä, mita
Venäjän ja amerikalaisten olojen erilaisuus edellyt­tää.
Niimpä nämä'kiihkeät «Venäjän ystävät» palaa-,
vat sieltä Venäjän työläisvallan ja vallankumouksen
pärjääjinä, he kun eivät'kiisitä niitä suunnattoi^a yaj-,
keuksia, minkä lävitse Venäjän vallankumous on kul­kenut
ja mitä sillä on vieläkin edessään. Takaisin pa^
laltuaan rientävät he suoraa päätä Venäjän vallanku­mouksen
vihollisten leiriin, jotka mielihyvällä käyt­tävät
heidän lausuntojaan Venäjän vallankuraoukseh
ja työläistasavallan parjaamiseksi.
Näin ollen me olemme sitämieltä, että jos Venäjäl­le
siirtyminen täältä ön ensinkään edullista j ^ tarpeel­lista,
niin ainoastaan hy\'in valittuja henkilöitä voimme
sinne lähettää. Muuten olkoon samalla.'sanottu, että
me voimme parhaiten tukea Venäjän vallankumousta
ja auttaa Neuyosto-Venäjän ' uudpstaanrakentamista
työskentelemällä kunkin maan vallankumouksellisissa
iyöväehjärjestöissä ja niiden avustusjärjestöjen^ kaut­ta
edesauttamalla Venäjän uudestajjnrakentamista/ Tä­män
kantamme oikeudellisuuden tueksi, refereeramme
tässä Amerikan Workers puolueen toiserfkbnventio-nin
päätöksen asiasta, jossa keskusteltiin' puolueen
suhteesta Venäjälle siirtymiseen. Mainitun ..-koriven-tionin
pätäös asiasta onjSeuraava: T r \
1. Kaikkien vallankumouksellisten ja taistelevien
työväestön luokkajärjestöjen tärkeimpiä velvoUisuuk'
sia on tukea Neuvosto-Venäjää kaikellaisen taloudelli
sen avun kautta.
Neuvosto-Venäjää voivat kunkin maan työläiset
kuitenkin pai^haiten auttaa käymällä tehokasta luokka­taistelua
kapitalistista järjestelmää vastaan- omassa
maassaan. ' '
2. Neuvosto-Venäjän taloudellinen avustaminen kä­sittää
yleiluontoisen avun anhoh ja uudelleenraken­tamisessa
apuna olemisen varaamalla sille koneistoa,
pääomaa, teollisuus- ja maariviljelyseksperttejä ja tek­nikkoja.
Tämän vuoksi me hyväksymme Friends of
Soviet Russian ja Society for Technical Aid to Soviet
Russian toiminnan, koska ne.edustavat suuria lahjo­tuksia,
mitä Amerikan työläiset ovat tehneet Neuvos­to-
Venäjän avustamiseen ja sen maanviljelyksen ja
teollisuuden uudelleen rakentamiseksi,
3. Tämän maan teollisuusunipt voivat avustaa Neu-osto-
Venäjää parhaiten ja tehokkaimmin ottamalla
konsessiooneja Venäjällä ja varaamalla niille koneis­toa
ja pääomaa Venäjän teollisuuden uudelleen kun­toon
saattamiseksi. On toivottava, että sitä esimerk­kiä,
minkä yksi amenkalainen ammatfiunio, Tlie Atnal-gamated
Clothing Workers on antanut, toiset vaiku­tusvaltaiset
ammattiuniot tulevat seuraamaan.
L Neuvosto-Venäjä tarvitsee koneistoa ja pääo­maa;
se tarvitsee vain vähän miehiä. Neuvosto-Ve­näjällä
on tarpeeksi halukasta työvoimaa odottaen
vain työvälineitä tuotantoa varten ja muita välineitä
voidakseen suorittaa työtään.
Olosuhteet Neuvosto-Venäjällä eroavat amerikalai-sisla
olosuhteista. Tästä seurauksena Amerikan työ­läiset
eivät siellä helposti sulaudu yhteen. Tämän
vuoksi me olemme Venäjälle jöukkosiirtymistä vas­taan,
sekä järjestetyssä eitä järjestymättömässä muo­dossa.
5. Me vastustamme puolueen jäsenien, taistelevien
työläisten ja kaikkien kommunismin asialle myötätun­toisten
aine.sten pois siirtymisiä. Neuvosto-Venäjälle
myötätunnon ja vallankumouksellisen tahdon ilmaise­minen
tapahtuu huonosti työläisten siirtymisen kautta
pois^'tästä maasta sellaiseen maahan, joka jo on luonut
niskoillaan kapitalismin ikeen. Vallankumoukselli­nen
päättäväisyys saatetaan amerikalaisten työläisten
laholla ilmaista vain jäämällä AmerikaaU ja täällä
taistelemalla vapautuksen puolesta.
6. Puolueen-jäsenten pois. siirtyminen merkitsee
Amerikjui puolueen heikentämistä ja vallankumouk­sen
liialla pakoilemista, Workers Partyn Toimeenpa­neva
Komitea tulee raporlteeraamaan sellaiset pakoi-
Icmisel Kommunistiselle Internationalle ja Venäjän
Kommunistipuolueelle. '
valtakeskuksien voimistuminen ja neuvotteluissa rajavaltioitten kans-kasvava
vapautusliike siirtomaissa, j sa, olivat viimemainitut englanti
etenkin, idässä. Kirjotuksen loppu- lais-ranskalaisen taistelun arenana.
osassa, - joka koskettelee erikoisesti cTämä brittiläinen valtiopolitiik
Venäjää, sen menneitä, ja nykyisiä ka tuli kirkastetuksi Cannesin pää
ulkomaaprobleemeja, sanotaan seu- töksissä joiden mukaan perustet-raavaa::
taisi mailmaa käsittävä liitto, jon
ka keskus olisi Lontoossa, ollen sen
päämääränä palauttaa takaisin Va­naja,
Palauttaminen tietenkin mer­kitsi
sen palauttamista kapitaalilla
riistoalueeksi. Brittiläisten kapita
listien ja myöskin Stinnesin ohjel­ma
Saksassa odotti yleisen kansain­välisen
kapitalistisen rintaman luo­mista,
Venäjän riistotarkoituksessa
ja. Saksan muuttamista teknilliseksi
avustajaksi tämän kapitalistisen lii­ton
etujen hyväksi. Kapallon sopi­mus
vuodelta 1922 oli seuraus pit­käaikaisesta
ja 'monimutkaisesta
taistelusta itsenäisen ja erillään ole­van
yhteistoiminnan aikaansaami­seksi
Venäjän ja Saksan välillä ul­kopuolella
kansainvälisen kapitalis-min
rintamaa.
«Olemassaolomme ensimäisenä
kaötena olimme imperialistisen Sak­san
kynsissä. Berlinissä oli olemassa
kaksi keskenään ristiriitaista tai­pumusta
Venäjää kohtaan, Luden-dötffin
miltaristinen .hallitus pyr­ki
kukistamaan Venäjää sotaisiUa
toimenpiteillä, tehdäkseen siitä toi­sen
Ukrainan, ja vain väliaikaisesti
viivytti hyökkäystään.-Me-taas lau-
.suimme Stresemanille ja toisille
vaikutusvaltaisille ja kaukonäköisil­le
porvarillisille politikoitsijoille:
«Teitä ei hyödytä lainkaan jos
muutatte Venäjän toiseksi Ukrai­naksi.
Se synnyttää vain jatkuvaa
sodankäyntiä teitä vastaan maanalais­ten
järjestöjen kautta. Mikään tuo­tanto
eikä kauppa ei voi kehittyä;
tulette muuttamaan Venäjän erä­maaksi
voittamatta itse mitään, A i -
•noastaan toinen tie, taloudellisen
kompromissin tie meidän kanssam­me
voi johtaa Venäjän taloudelli­seen
virkoamiseen ja teidän talou­delliseen
etuunne. Nämä meidän
väitteemme olivat riittävän vakuut­tavia,
ja Saksan kauppa ja teolli-suusherrat,
vastoin militarisen hal­lituksen
tahtoa, alkoivat pyrkiä rau­hallisesti
Venäjälle. Samalla ajalla
liittolaiset eivät hetkeksikään ka-
'dottaneet näkyvistään Venäjän suu­ria
kehitysmahdollisuuksia.
«Taistelu taloudellisesta ylivallas­ta
Venäjällä oli yhtä suuresta mer­kityksestä
kuin taistelu' maailman
ylivallast&^jLiittovaltojen etuisuus
Saksan yTitse oli siinä tosiseikassa,
että koko Venäjän porvaristo, pait­si
joitakin aristokraatteja, joilla oli
hyvin vähän vaikutusvaltaa, oli si­dottu
niihin. Liittovallat työskente­livät
n,k, demokratien, sosialival-lankumouksellisten
y.m. avulla, jot­ka
todellisuudessa olivat, ja ovat
yhä vieläkin, niiden agentteja. En­sialussa,
Brest-Litovskin rauhanso­pimuksen
jälkeen, Englanti ylläpiti
Venäjän rauhallista valloitusmenet-telytapaa;
Tämä jatkui Tsekko-Slo-vakkien
kapinaan saakka, jolloin
Englanti, äkkiä otti käytäntöön uu­den
menettelytavan, nim. kiihoitti
sisäisiä vehkeilyltä ja myöhemmW lä
hettämällä sotaisia retkikuntia Ve­näjälle.
Taistelu Saksan ja liitto­laisten
välillä Venäjän riistämisoi-keudesta
oli ensimäinen syy väliin-tulemiseen.
«Toisena oleraassakautenämme
olimme liittolaisten kynsissä. Liitto-valtojen
sisällä ilmeni samat! kaksi
vastakkaista vaikutinta meitä koh­taan
jotka -olivat taistelleet yliher­ruudesta
Saksassa. Winslton Churc­hill
vastasi Saksan Ludendorffia,
kun taas Lloyd George pelasi Stre-semannin
ja Saksan teollisuus ja
kaupan johtajien osaa. Tämän kau­den
historia ei milllään muotoa
edusta yksinkertaistat ensihi^isen
menettelytavan sivuuttamista toisel­la.
Ensin yksi menettelytapa, sit­ten
töinen saavutti vaikutusvallan.
Venäjän väliintulo merkitsi todelli­suudessa
liittovaltojen sotaa Venä­jää
vastaan venäläisten petturien
avulla, ja Churchillin menettelyta­pa
oli sama kuin saksalaisten edel­linen
menettelytapa^ Ukrainaan
nähden. Venäjään mieltyneiden ts-ollisuuspomojen
kuuluisin edustaja,
Mr. Urquhart, oli niihin aikoihin
yhtä mieltä Churchillin kanssa j - ;
kannatti militaristisen diktatuurin
taktiikkaa. Ollessaan Kolchakin
kanssa, yritti hän jälleen "lujittaa
taloudellista valtaansa sotaisilla toi­menpiteillä,
mutta Siperia seurasi
Ukrainan esimerkkiä.
<Lloyd Georgen vastustettu me­nettelytapa
oli rauhallisen valloi­tuksen
menettelytapa, perustaak­seen
kapitalistisen hallitusvallan Ve­näjälle.
Ohjelma jonka Bullitt esit­ti
meille 1919 sisälsi seuraavat kaksi
pääkohta: että valkoinen armeija
tulisi pidättämään hallussaan sen
alueen joka oli heillä ollut (jota
merkitsee että tämä alue tultaisi
antamaan liittovalloille Venäjän lop­pumatonta
riistoa varten), ja että
Venäjän velat hyväksyttäisi, joka
merkitsee että liittolaisten kapitaa­li
saisi rauhassa tunkeutua Veha-fGenua
oli huippukohta rauhalli-
;sessa kapitalistisessa tunkeutumis-hankkeessa
Venäjälle. Ja Genuan
konferenssi oli monimutkainen, kas­vava
keskiluokan pacifismi, joka tu­lee
epäilemättä näyttäytymään lä­hitulevaisuudessa,
pelasi suurinta
osaa siinä.
Ottaen tuon ilmiön huomioan pu­huivat
liittolaisvallat Genuassa hy­vinkin
paljon Europan ylösrakenta-misesta,
vaikka todellisuudessa hy­vin
vähän tuntuvaa työtä tehtiin
tämän jälleenrakentamisen hyväksi.
Pääkysymys Genuan konferenssissa
oli: Tuleeko tapahtumaan riippuma­tonta
taloudellista kehitystä Venä­jällä,
vieraan kapitaalin avustama­na,
mutta olematta sen vallan alai­sena?
Vai tuleeko vieraiden maiden
kapitaali saavuttamaan ylivallan
Venäjällä? ,
«Venäjän edusmiehistö joutui mi­tä
hienoimman houkutuksen alaisek­si,
joka muistutti erästä tunnettua
raamatun kertomusta. Saatkna lu­pasi
Kristukselle että hän muut­taa
kivet leiviksi ja ,,että häh antaa
hänelle ylivallan niiden kuningas­kuntien
ylitse jotka olivat hajoa­massa
jos Kristus kumartaisi saa­tanan
edessä. Samalla, tavalla mitä
houkuttelevimmat lupaukset' avau­tuivat
Neuvosto-Venäjän eteen jos
se vain suostuisi hyväksymään ulko­maiden'
kapitaalin. Voimme sanoa,
että juuri Genuassa Venäjän val­tiopolitiikan
pääkohta esitettiin mi­tä
suurimmalla selvyydellä, joko
alistuminen kapitalismin alle tai
riippumaton edistys kapitaalin avus­tamana.
Tai, esittääksemme tilan­teemme
vieläkin selvemmin: vapaa­ehtoinen
kontrahti, mutta ei or­juutta.
Ja tässä syy miksi Venä­jän
edusmiehistön koko toiminnan
perusta Genuassa oli Cannesin pää­tös
kahden vastakkaisen taloudelli­sen
järjestelmän yhdenvertaisista
oikeuksista; yhdenvertaisuudesta, ei
toinen toisensa alamaisuudesta,
<Lui^isissa eri kokouksissa ja
jutteluissa eri kansallisuuksien po­liittisien
ja taloudellisten johtajien
kanssa Berlinissä olin tilaisuudessa
henkilökohtaisesti tulemaan vakuu­tetuksi
siitä missä määrässä Neu­vosto-
Venäjä on nyt jo onnistunut
saavuttamaan riippumattdman mail-man
vallan, jonka täytyy ottaa huo­mioon
ja jonka apua etsitään. Ny­kyään
idän vapautusliikkeen paisu­essa
joka päivä, jolloin lännenkin
sorretut kansat pyrkivät puolusta­maan
tai jälleen perustamaan ole­massaoloaan,
jolloin johtavissa mais­sa,
rinnan voimistuvien taantumuk­sellisten
oligargioiden kanssa, niiden
pasifistinen vastustus myöskin kas*
vaa voimakkaammaksi ja tiiviste-tymmäksi,
Työlaisi ja Talonpoikain
Venäjä, riippumattomaria taloudel­lisessa
kehityksessään, käyttäen hy­väkseen
ulkomaiden kapitaalia, ole­matta
sen vallassa, on yhtenä pää-
'asiallisempana tekijänä mailman
yhteisyyden monimutkaisessa koneis­tossa.
Se aikoo suojella hyvin raja­maitaan,
rantojaan, meriteitään,
kauppaansa; se toivoo voivansa ke­hittää
taloudellisia suhteita kakki­en
maiden kanssa.
«Se on yksi pääasiallisempia te­kijöitä
mailman voimien leikissä.
Riippumattomana poliittisena voi­mana
se hakee ystävyyttä kaikkien
kanssa ja samaan aikaan on valmis
Canadan
dollarista
LÄHETYSKUSTANNUKSETt
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30; 50c lähetyks, $30—
40; 60c lähetyks. $40—$60; 75c lähet. $60--$100. Yli sa-dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetyksille
$3..50 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view
Ave. ^
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen ealtuutettu asiamies.
BOX 69, VAPAUS,
'h
SUDBURY, ONT.
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaitpn nimessä.
pimuksen perusteella. Vapaaehtoi­nen
kontrahti, mutta ei orjuutta —
tämä on sen motto. Mailman kapi­taali
pysähtyjr «en kynnyksellä, sen
rajojen sisällä johtavat sen työtä­tekevät
joukot itse omaa taloudel­lista
elämäänsä ja takovat oman
tulevaisuutensa.»
Suom. A. L K.
dellinen valiankumons
jälle. Seuraavan kauden kuluessa, ryhtymään konpromissiin, selvän sor
Kari Marx selittäessään, vallanku-mouskysymystä
antaa kyllin selväs­ti
ja tinkimättömästi ymmärtää et­tä
siirtyminen kapitalistisesta yhteis-junnasta
kommunistiseen yhteiskun­taan
täytyy kulkea valtiovallan
anastuksen kautta. — Luin tässä
äskettäin kuinka eräs John Korpi,
ulkiessaan itäosassa- Yhdysvaltoja
oikeisto-syndikalistien puhujana oli
selittänyt jossain väittelytilaisuudes­sa,
että tteollirien tasavalta» voidaan
saavuttaa ,vain taloudellisen vallan­kumouksen
kautta, 'Mitä Korpi Jus­sin
puheisiin tulee, niin ainakin, mi-
{äli syvämletteisemmät yhteiskun­nalliset
kysymykset ovat kyseessä,
iän ei ole koskaan osoittautunut mik
sikään edesvastuulliseksi sanan sel­vittäjäksi.
Hänen lausuntonsa eivät
sellaisenaan ole niin arvokkaita et­tä
niiden tähden kannattaisi lehden
palstoja tuhlata. Mutta tuota sa­maa
ajatusta on niin monta vuot­ta
takomalla taottu ihmisten • päi-lin
kuin mitäkin uskonkappaletta,
että pahitteeksi ei ole vaikka sitä
liukan perinpohjaisemminkin käsit-telelsi.
Valtiollinen vallankumouksen'hyl-kijät
selittävät että valtio on vissin
historiallisen yhteiskuntatalouden tu­los,
joka katoaa sillä hetkellä kun
tämä erikoinen taloudellinen tilan­nekin
katoaa. Että valtio on luok-kalaitos
joka häviää silloih kuin
luokatkin menettävät olemassaolon
mahdollisuudet. Kun näin sanotaan,
sanotaan totuus jota ei voida väit­tää
toiseksi. Ja jos näitä väitteitä
käytettäisiinkin rehellisesti työväpn
luokan vallankumouksellisten tar­koitusperien
palvelukseen, ei kellään
jolle proletariaatin suuret tarkoitus­perät
ovat rakkaita, olisi mitään
vastaan sanomista. Niin ei kuiten­kaan
ole asian laita. Ihmiset jotka
pelkäävät kärjistyneen luokkatais­telun
tilannetta, jotka kammovat
tinkimättömien luokkaetujen ajamis­ta,
-käyttävät näitä lauseita hyväk­seen,
kätkeytyvät niiden verhoon
yrittäessään katkaista luokkataiste­lun
kärkeä. Puhua taloudellisesta
vallankumouksesta ja suorittaa ta­loudellinen
vallankumpus, ovat asi­oita
jotka voivat palvella tykkänään
e r i 1 a i s i a tarkoitusperiä. Puhu­malla
taloudessa suoritettavasta
vallankumouksesta ottamatta lu­kuun
ollenkaan niitä erikoisia ehto­ja
joiden alaisena tätä työtä kye­tään
suorittamaan, puhutaan sel­laista
jonka pyrkimyksenä on talou­dellisen
vallankumouksen mahdotto­muus.
On luonnollistakin, että jos
vallankumoukseen kuljettavan tar­koituksen
mukaisen suunnan sotke­minen
käy jonkun yksilön eli ryh­män
varsinaiseksi päivätyöksi, näil­lä
tämäntapaisilla juuttailla ei ole
pienintäkään edesvastuun tunnetta
k-ansainvälistä työväenliikettä koh­taan.
Vallassa olevan porvariston
etujen mukaista on välttää niin pal­jon
kuin suinkin mahdollista, luok­kataistelun
ratkaisevaa muotoa.
Mutta kun yhteiskunnalliset ristirii­dat
kehittyvät huippuunsa ja Juok-kataisteln
käy sellaiseksi tosiasiaksi
jota ei voida välttää, silloin pyrkii
porvaristo kaikenkaltaisten onnen-onkijoittensa
avulla johtamaan har­haan
mahdollisimman suuria työvä­en
joukkoja selvän luokkataistelun
jo valmiiksi viitoitetulta tieltä. L
W. W. nykyinen kenraalistaapi seu­raa
uskolliset tätä porvarillisten
luokkaetujen mukaista ohjelmaa ja
heidän komennuksensa alaisena Kor­pi
Jussin 'tapaiset pikkuherrat rai-sastelevat
henki kurkussa oikeisrr,^
syndikalistisella keppihevosella poik­ki
mantereen ja soittelevat kem-tyksellisen
sekä kivuttoman vallan­kumouksen
vanhurskaita säveliä.
Mitkä ovat ne ehdot joiden avulla
taloudellinen uudestirakentaminen'>?
käy - mahdolliseksi? Vai tarvitaaniso
mitään taloudellista uudestirakenta-mista?
Olisiko nykyinen talousko-neisto
jo kehittynyt siihen H:äärai'i
että ei enään tulekaan kysjTnykseen
mikään rakennustyö, vaan suoras­taan
jo toiminnassa olevan yhteis­kuntatalouden
käyttäminen uusis
tarkoitusperiä varten?' Ne jotka
näin ajattelevat ja ovat taf^uvauia
siihen luottamaan ja rakentamaan
työväen luokan tulevaisuuden -tahe
teorialle, he unohtavat erään yh-teiskuntahistoriallisen
tosiasian. Sen
nimittäin, että proletaarisen, talou­dessa
tapahtuvan, vallankumoukspn
teon tarpeellisuus ei johdu siitä että
kapitalistisen yhteiskunnan taioasko-neisto
kävisi kaikille ihmisille epä­edulliseksi.
Vaan yksinkertaise=t!
sen tosiasian tähden että kapitalis­tinen
talous palvelee vain omista­van
luokan erikoisetuja ja hylkii
täydellisesti kaikkea isitä josta t.vd-tätekevät
luokat hyötyisivät.
Kapitalistisen talouden olemassa­olo
tekee mahdolliseksi erilaisilh
pyrjfimyksillä varustettujen yhteis­kuntaryhmien
olemassaolon' , jotk.i
erilaisten luokkaetujensa tähden t"--
kevät kaikkensa vissien taloiidellis-ten
tekijöiden kehittämiseksi. On
muistettava, että. nämä erikoiset
kijät voivat olla suorastaan vahin­gollisiakin
jollekin osalle yhteiskun­tien
jäsenistöstä. Ja välittämättä
ollenkaan siitä että tämäntapaiset
teot voivat olla turmiollisiakin suu­relle
osalle yhteiskunnan asukkais­ta,
ne kaikesta huolimatta pakko­keinoihin
nojaten saatetaan käy­täntöön
vain sen tähden että. nii­den
avulla joku ryhmä saavuttaa
eräitä etuja jotka tyydyttävät tä­män
ryhmän itsekkäitä pyrkimyksiä.
Miten tällaisen tilanteen vallitesu
voidaan toivoakaan että työväef-luokka,
jonka etuja ei tähän men­nessä
ole ensinkään otettu lukuun
tuotannon ja jaon järjestelyssä, sai­si
nyt tästä .lähtien äänensä kuu­luville.
Vielä paremmin, miten voi­daan
ymmärtää että nyt tästä päi­västä
lukien yksinomaisesti vain
tuottavan luokan edut otettaisiin lu­kuun
tuotanto- ja jakoehtoja uu­delleen
järjestettäessä. Sanottakoon
vain että työväestö itse pakkokei­noin
ryhtyy tähän uudestirakenta-mistyöhön,
niin sittekään ei ole an­nettu
mitään selvyyttä siitä mitä
nämä pakkokeinot ovat Ei riitä et­tä
sanotaan työväestön tuotannossi
suorittavan tämän vallankumouksen
ja eitä sillä on siihen loistavat mah-.
dollisuudet sen tähden että iti»
on tuotannon tärkein tekijä. Juur'
siitä syystähän kapinan liekit P-i-lavatkin
yhä kirkkaammin, kun työ- J>|
väestö on tuotannossa tärkein Vi
tuotteiden jaossa vain toisaryoinea
tekijä. Ja siltikin, vakka työväestö
onkin tuptännon tärkein tekijä
ei hallitse tuotantolaitoksen ylival­taa,
Omistava^^luokka* etujensa tä!i-den
estää työväestön tähän valta-asemaan
pääsemästä. Tätä tarkoi­tusta
varten harjoittaa porrarisro
jatkuvaa väkivaltaa työväestöä
taan, tehden näillä väkivaltflisinv
kemoilla kaiken yhteiskuntataloa*
dellisen uudesti rakentamisen nian-dottomaksi.
Jos työväestö ryhtyy
loudellisen vallankumouksen vaiva­loiseen
ja voimia kysyvään työhoB-heittäytyy
porvaristo väkivsltais-",
tekoihin työväenluokkaa vastaan
tekee tällaisen rakennustyön rai^
dottomaksi.
Onnistuakseen yhteiskuntätalP^-
den uudeksi muokkaamisessa
tyy • porvarillisen häiritsevän va-tustnksen
loppua. Porvarillinen va--
tustus ei luonnollisestikaan it-^-^
tään lakkaa, ei edes siUoinkaan
porvaristo on syösty alas ylitei^»^
ti
Jr