Vapaus, November 8, 1966

              S i v u 2 Tiistai, marrask. 8 p. — Tuesday, Nov. 8,-l&66
V A P A U S INDEPENDENT LAÖOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERT''» EatabUshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAOEB: E. S UW
TELEPHONE: O F F I C E A N D EDITORIAL 874-4264
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdaya and Saturdaya by Vapaiu
Publishing Co. L ^ i t e d , 100-102 E lm St. West, SUdbufy. Ontario; CMMMIÄ
Mailing Aodress: Box 6Ö
Advertising rates upon applicatiqn, translatton tree of cbaige,
Authorized äs second class maU by the Qöice Department, Ott»Wft.
aiid fk)r payment of pMta^e i n oadi.
,1 M e m b c r o i teh CANADIAN liANGUACE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA.-ssa
3 kk. 2.75
1 vt. 110.00,8 kk. as.u
Suomessa: 1 vk. ia.50, 6 kk. 6.75
Toissilmäistä oikeutta
' " Vaikka hän ei sitä ilmeisesti tarkoittanutkaan, Vancou­verissa
viime torstaina istuneen:;.yetoomusoikeuden tuomari
Henry I. B i r d antoi käytännöllisesti katsoen kannatuksensa
kuuluisan ranskalaisen k i r j a i l i i a n Anatole Francen lausun­n
o l l e , että " p o r v a r i l l i n e n ' l a k i kaikessa majesteetillisuudes-saan
kieltää sekä rikkaan että köyhän nukkumasta siltojen
a l l a " ! Samalla kertaa tuomari B i r d antoi mielestämme var­masti
tahtomattaan senkin, äärettömän voimakkaan argu­mentin
kaikille niille .jotka vaativat estetuomioiden käytön
poistamista työkiistojen yhteydestä.
Mainitun oikeusistunnon käsiteltävänä o l i uniojohtajain
vetoonius estetuomioiden uhmaamisesta annetun vankila- ja
muita tuomioita vastaan, jotka ankaruudessaankin ovat tul­leet
tuomituksi työväenliikkeen ulkopuolellakin. Esimerkiksi
Toronto Daily Star lehti kirjoitti näistä B C n tuomioista lo­kakuun
4 päivän toimituskirjoituksessaan mm. seuraavaa:
. . Erikoisen vailtettavaa on, että B C : n oikeusistuin
: (British Columbian ylioikeuden tuomari MacDonald) päätti.
. ilmeisesti 'antaa opetuksen' (make an example) estetuoniio-l
a k i e n käytöstä hetkellä jolloin, ne lait ovat arvostelun koh­teena.
Työväenliikkeen vissit osat vaativat estetuomioiden
käytön lopettamista työriitojen yhteydessä . . . .
"Huomioonottamatta tämän tuomion paikallisesti aiheut­tamaa
kuohuntaa, tämä tapaus voi lisätä valitettavaa vasta­kohtaisuutta
ja epäluuloisuutta työläisten ja työnantajain
keskuudessa yleensä . . .''
Todettuaan, että Vancouverin unioneuvoston sihteeri ja
IWAn varapresidentti tuomittiin estetuomion rikkomisesta
eli oikeammin cikeuden halveksumisesta kuudeksi kuukiau-deksi
vankilaan ja kaksi muuta unionistia neljäksi kuukau­deksi
vankilaan, Toronto Star kirjoitti:
•'Tällaisten rangaistusten antaminen miehille, jotka eivät
varmastikaan ole r i k o l l i s i a , - on järjelliseltä kannalla hyvin
kyseenalaista. Sen tuloksena on, että näistä miehistä tulee
marttyyreja unionistien mielestä. L a k i a on aina toteutettava
päättävästi, mutta sen käytössä tulisi olla myös lievyyttä ja
harkinnallisuutta."
Sen lisäksi, että neljä unionistia tuomittiin " i l m e i s e s t i .
opetuksen antamistarkoituksessa" kuten Star-lehti sanoo, näin
pitkäaikaisiin vankeusrangaistuksiin, yhdeksäntoista muuta
unionistia sai sakkotuomiot estetuomion uhmaamisesta.
Mutta kun asia t u l i uudelleen oikeuden käsiteltäväksi
n i i n : tuomari B i r d hylkäsi vetocmuksen. Tosiasiassa hän ei
vain hyljännyt tätä vetoomusta, vaan ajatti "mielenosoitta­j
a t " pois kokouspaikalta ja esti yhden syytetyistä, Marine
"VVorkers Unionin • presidentin Jeffrey Powerin esittämästä
oikeudelle 15 sivua käsittävää lausuntoa itsensä j a toisten
tuomittujen .puolustamiseksi. .
. Mr. Power sai, näin on uutistiedoissa kerrottu, lukea lau­sunnostaan
vain seitsemän sivua, missä vaiheessa tuomari
j u l i s t i , että sen enempää hän ei saa asiaansa perustella, ja
että sekin, minkä hän o l i esittänyt, pyyhitään pois oikeuden
asiakirjoista. Tässä yhteydessä tuomari B i r d i n kerrotaan sa­noneen
mr.Powerille:
'"Minä katson, että Teidän muistionne on voimakas pro­paganda-
argumentti työväestölle . . .Siinä propagoidaan asen
netta, minkä osa työväenliikkeestä on omaksunut oikeuden
määräämien estetuomioiden poistamiseksi työkiistoista. Mut­t
a tällä oikeusistuimella on oikeus vain tulkita lakia, eikä
laatia lakeja."
Näin meillä on siis tuomari B i r d i n sana, että mr. P o w e -
r i n muistio on "voimakas argumentti'' estetuomioita vastaan.
Se on mielessä pidettävä seikka varsinkin siksi kun tuomari
ei ilmeisestikään katsonut otolliseksi lähteä julkisuuden valo^
keilassa ke'skustelcmaan siitä.
Mutta minkälaista " l a i n tulkintaa" on se, jos v a in y h ­deltä
osapuolelta, Iässä tapauksessa työläisiltä, vaaditaan p i -
dättyväisyyttä ja toinen osapuoli, tässä tapauksessa työnan­taja,
saa tehdä "väkevämmän oikeudella" mitä taliloo?
Minkälaisesta "oikeuden tulkinnasta" on tässä yhteydessä
puhe, se näkyy kouraantuntuvalla tavalla International
Wpodworkers of America union bulletiinin, .W€ldon Juben^
v i l l e n selostuksesta, missä tätä estetuomiojuttua käsitellään
seuraavaan tapaan:
"Jos kenellä tahansa jäsenellämme o l i vähänkin epäilyä
siitä, ettei meidän yhteiskuntamme lakikirjoissa ole kahta
lakia, yksi rikkaille j a toinen köyhille, yksi työnantajille ja
toinen työtätekeville, s i l l o in näiden epäilyjen o n täytynyt l o ­pullisesti
hävitä niiden kostonhaluisten tuomioiden jälkeen
mitä annettiin Unionisteille osallistumisesta Lenkurt Electric,
yhtiön niielenosoitukseen viime toukokuussa.
Lenkurtin selkkausta kiiruhdettiin yhtiön hallinnon toi­mesta
rikkomalla annetun lupauksen, että mitään ylityötä ei
teetetä ennen uuden työehtosopimuksen allekirjoittamista,
aiheuttaen se uloskävelyn. Työstä erottamisia tehtiin oikeaan
j a vasempaan ja niin-muodostettiin lakkovahtilinja; työläiset
puolustivat työoikeuttaan ikimuistoisesti kunnioitetulla ta-
•valla.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kalle Honkanen, Beaver Lake,
Ont., täytti maanantaina, marrask.
7 pnä 77 vuotta..
Eriikka Luhta, R. R. 1, Gopper
Cliff, Ont., täyttää sunnuntaina, mar
raskmin 13 päivänä 86 vuotta.
Karl Lehtinen, Nipigon, Ont., täyt-ää
sunnuntaina, marraskuun 13 pnä
74 vuotta.
John Raivo, Sudbury, Ont., täyt-tää
sunnuntaina, marraskuun 13 pnä
76 vuotta.
Katri - Mertanen, Toronto, Ont.,
täyttää sunnuntaina marraskuun 13
pnä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
LENTO KUUHUN ON HELPOMPI
KUIN PALUU TAKAISIN MAAHAN
ILON AIHE
Näimme iloksemme Vapaudesta, et­tä
seudun suomalaisseurat, kirkot ja
yhdistykset ovat muodostaneet yhtei
sen komitean Canadan satavuotisjuh­lan
valmistelua varten; Se on arvokas
kaunis ja esimeriiillinen aloite, mikä
tuottaa tyydytystä meille yli puoli
vuosis-ataa sitten tänne saapuneille.
Saapuessamme silloin .Canadaan ha
kemaan parempaa elinmahdollisuutta
ei täÄUäkään ollut silk>in jyöläiselle
helppoa. Monet meistä lähti puoiisoi-
Jieen metsään rakennuspaikkaa katso­maan.
Ensin tulkin kan.ssa maapalaa
anomaan jne. Paljon oli tämän seu
dun metsissä tilaa kallioiden välissä,
mutta suurempi uudistila vaati siiloin
kin varoja joita meillä ei ollut ja niin
oli tyydyttävä useimmiten "home-stead"
maahan, johon pääsi kiinni
muutamalla dollarilla. Mies osti kir­veen,
sahan, kuokan ym. aivan väittä
mättömiä tarvikkeita. Niin painuttiin
reppu selässä aivan asumattamilie
näille.
Onnellisimmat olivat saaneet ehkä
puutteellisen asunnon Coppcr Ciiffi.sta
minne vaimot jäivät toistaiseksi pitä­mään
"täysihoitolaa" ja asuntohuo-^
neita muutamille miehille. Näin .saa
jim miehelle mahdollisuus kyhätä pie­ni
asunto. Useat perheet "menivät uu-disviljelLjöiksi
yhdessä. Elanto saatiin
miltei kokonaan metsästä ja järvestä.
Vaimo teki taloustyöt pienen öljylam:
pun ja joskus pärcvalkeankin avulla
(uskokaa jos tahdotte). U.sein oli puu­tetta
paljosta. Kaikki vaikeudet voi­tettiin
kuidenkin suomalaisella sisulla
ja nuoruuden voimilla.
Ne joilla oli enemmän voimaa j a
ehkä muutama dollari säästössä pää­sivät
luonnollisesti paremmin alkuun
uudisa.sutuksilla.
Asutusalueiden laajentuessa kehittyi
yhteistoimintaa. PerusteUiin erinäisiä
seuroja ja yhdistyksiä. Ennen kehit­tynyt
eripuraisuus sai paljon pahaa
aikaan. Jos olisi jaksettu pienet eri­mielisyydet
unhoittaa ja toimia so
viissa alusta a.sti .olisi varmaan saatu
parempia tuloksia.
Hyvä ei sittenkään tule liian myö­hään.
Paljon hyvää voidaan saada ai­kaan
yhteisenä toimieai. Nyt on tämä
työ aloitettu ainakin yhden asian edis
•tämiseksi. Toivomme sille yritykselle
sydämellisesti kaikkea hyvää ja par­hainta
mahdollista menestystä.
Teette arvokasta työtä synnyin­maamme
kunniaksi ja uuden koti-
I aamme hyödjksi loimicssanne yh­teisin
voimin tämän asian edistämi­seksi.
— Joukko vanhoja suomalaisia,
Waters Township, Ont.
JENKKIEN .JULMUUS
ON TYRMISTYTTÄVÄÄ
Emme saa tietenkään täyltä tietoa
puolistakaan niistä julmuuksista mitä
tapahtuu Vietnamissa ,mutta se mitä
.saamme onkin riittävän karmeaa. Voi
ihmisyys, mi.ssä viivyt.
Tuntuu yliluonnolliselta ,että tällä
vuosisadalla on vielä sellainen halli­tus
joka palkkaa murhamiehiä toiseen
maano<;aan tappamaan ihmisiä ja polt
lamaan 'kyliä, ja sellai.sia. ihmisiä jot­ka
tekevät sitä jonkun muutaman hui­lun
käskystä. Heidän täytyy olla oi­kein
himomurhaajia.
Muistan vanhan suomalai.sen sanan­parren
: " E i se ole hullu joka käskecr
vaan se joka tekee."
Mahtaakohan tuollainen Johnson
lakkotaistclun tielle, mutta sit­ten
ne voivat "viattomin naa­moin"
anoa estetuomioita ja
saavat niitä.
Ja kun asia tulee oikeuden
" H e l i sen jälkeen yhtiö anoi exparte estetuomiota lakko- käsiteltäväksi, niin poikkeuk-vahdinnan
kieltämiseksi tietäen täydellisesti, että työläisille sellisen ankarista tuomioista ve
ei anneta mahdollisuutta esittää riidasta omaa selostustaan donneille sanotaan, kuten nyt
— jaestetuomio luonnollisesti annettiin. Vancouverissa, että vetoomus-
"Minä sanon, että exparte esteluomiot ovat apukeinoja oikeuden velvollisuus on vain
työnantajille työläisiä vastaan j a . ; , . j o s unionistit eivät anna "lakien tulkitseminen", mikä
taisteluhaastetta estetuomioiden poistamiseksi; niiden avulla sellaisenaan koituu työnanta-riistetään
työläisiltä lakkoyahdintaöikeudet . . . " jan hyväksi ja työläisten tap-
V i k a onkin siinä, että näitä exparte estetiiomioita anne- pioksi;^^^^^ .
taan yksipuolisesti työnantajain anomuksesta työläisiä vas- Kuka Vielä sanoo, ettei Ana-taan
ja lainkaan työläisten mielipiteitä kiiulematta. tolo Francella ollut muka pe-
Työnantajat saavat provosoida vaikka minkälaisia tilan- rustaa yllämainitun lausunnon
teitä, ajaa työläisensä epätoivoiseen asemaan j ä toisinaan artlarniseon?
Elämme jo 4. lol^^^uta 1967
alkaneen Bvaritusk«ut(eQ, kyjnmof
nettä vuotta—- juhlavuotta. Näi­den
vuosien varrella olemme saa*
neet olla todlBtamassa satojen au.
tMnaattisten sputnikkien, kymme.
nien ohjattujen alusten ja lukuis.
ten automaattisten Kuun ja pla.
neettojen välisten avaruusase­mien
lähtöjä.
Mitä on odotettavissa avaruus-kauden
toisella vuosikymmenellä?
On i^ahdoton vastata (äsmäUises.
ti J9 tyhjentävästi tähän kysymyk-seen,
samoin kuin vuonna 1956
oli mahdotonta ennakoida avaruu.
den.valloituksen fantastista kehl.
tystä ensimmäisen vuosikymme­nen
aikana. Suurella varmuudella
voimme kuitenkin sanoa, että pää-saavutuksena
avaruuskauden toi.
sella vuosikymmenellä tulee ole­maan
ensimmäisten retkikuntien
laskeutuminen Kuuhu^. Tällä het.
kellä on jo tehty tärkeimmät as.
keleet, jotka avaavat ihmiselle
tien Kuuhun. Kuvaannollisesti
voimme sanoa, että tämä matka on
jo puoliksi tehty, vaikka ihminen
el olekaan etääntynyt Maasta kuin
muutamia satoja kilometrejä ja
matka Kuuhun käsittää satoja tu­hansia
kilometrejä.
Mitä on siis jo tehty ja mitä on
vielä tehtävä ennen kuin ihminen
jättää ensimmäisen jalanjälkensä
Kuun "tomuisille poluille?" Tällä
he'kenä on tehty jo suhteellisen pal­jon.
On todistettu mmi, että meteo-ritilanne
Maan ja Kuun välillä ei
estä ihmisen lentoa sinne. Sellaisia
meteorikappaleita, jotka pystyisivät
vahingoittamaan avaruusalusia, on
n i i n harvassa, että törmäämisen
mahdollisuus on käytännöllisesti
katsoen mahdoton.
On todistettu, että Maata ympä­röivät
säteilyvyöhykkeet eivät ole
vaarallisia Kuuhun matkaavien ava-ruuslentäjien
kannalta. Tämän ovat
todistaneet avaruuskoirat Veterok
ja Ufjoljok.
On todistettu myös, että ihminen
saada tunnolleen rauhan noilla kau-htmtöillä?
Olisi kai hänenkin parem­pi,
että pitäisi vain härkätaisteluja
.siellä farmillaan, .sekin olisi vähän par
nmpaa kuin ihmisteurastus. .
— Ajattclia, Whitefish, Ont,
voi oleskella ja työskennellä pitkät
ajat painottomuuden tilassa tervey­den
vahingoittumatta. Tästä ovat to­disteena
Valeri Bykovskin viisi vuo­rokautta
kestänyt lento, Gordon
Cooperin ja Charles Conradin kah­deksanpäiväinen
lento (Gemini V)
sekä Bormanin ja I.iOwellin neljä­toista
päivää kestänyt lento (Ge­mini
V I I ) .
Lento Kuuhun ja takaisin ei tule
kestämään kuin viikon verran huo­mioon
ottaen vuorokauden oleske­lun
Kuussa.
On todistettu, että ihminen voi
oleskella vapaassa avaruudessa. E n ­simmäisenä
täitiän toteutti Aleksei
Leonov ja hänen jälkeensä amerik­kalaiset
avaruusmichet Edward
Whitc, Eugeen Cernan, Michael Col­lins
ja Richard Gordon. Poistues­saan
aluksesta vapaaseen avaruu­teen
avaruusmichet joutuvat painot­tomuuden
tilaan. I'oistuessaan aluk­sesta
Kuun pinnalle avaruusmichet
eivät tule olemaan painottomuuden
tilassa. Onko tämä parempaa vai
huonompaa? Monien asiantuntijoi­den
mielestä, avaruusmichet tulevat
paremmin kestämään Kuun vctovoi-mati
(kuudesosa Maan vetovoimas-ta)
kuin täydellisen painottomuu­den.
Täydellisen painottomuuden t i ­lassa
eräät avaruusmichet joutuivat
eräisiin vaikeuksiin: esim, Cernan
j a Gordon tarvitsivat eräiden ope­raatioiden
suorittamiseen huomatta­vasti
enemmän aikaa kuin mitä hei­dän
turvajärjestelmänsä edellytti.
Avaruusmichet väsyivät hyvin pian
ja heidän avaruuskypäriensä lasi- jalka sattu tällaiselle kivelle, saattaa
osat huurtuivat. Näin ollen opera- se aiheuttaa aluksen kaatumisen.
On todistettu, että pysyvää yhteyt-tän
voidaan ylläpitää sellaisiin aluk­siin,
jotka ovat etääntyneet kauas
Maasta. Niin itsenäisiä kuin ava-ruusmiehet
tulevatkin olemaan
Kuuhun lennon aikana, pysyvä mo­lemmin
puolinen yhteys Maahan on
kuitenkin tällaisen lennon aikana
välttämätön edellytys.
Käyttäen hyväkseen sellaisia kiin-nepisteitä
kuin Maata, Kuuta ja au­rinkoa
ja Canopus-tähteä voi suu­rella
tarkkuudella ohjata Kuuhun
matkalle olevaa alusta ja suunnata
se määrätylle alueelle. Tutkalaitteet
johdatusta suorittava inertiajärjes-lelmä
sekä jarrutusmoottorit takaa­vat
pehmeän laskeutumisen Kuu­hun.
Samoin on todistettu, että Kuun
pinta kykenee kannattamaan ohja­tun
aluksen painoa — tästä ovat
todisteena neuvostoliittolainen au­tomaattiasema
Luna-9 j a amerikka­lainen
asema Surveyor 1. Kuun pin­ta
kestää myös aluksesta poistuneen
j a Kuun pinnaHe astuneen avaruus-miehen
painon. Kuun polut ovat
muuten luultavasti todellakin to-muisia,
ainakin sellaisilta ne näyt­tävät
Luna 9:n ja Surveyor l : n vä­littämissä
valokuvissa. Tosin tämä
pöly on liimautunut tiiviiksi, niin
että ei ole pelkoa vajoamisesta sii­hen.
Pöly ei tulekaan näin ollen ai^
heuttamaan avaruusmiehille niin
ikäviä kokemuksia kuin Kiiun pin­nalla
olevat kivet, jotka näyttävät
olevan yli metrin korkuisia ja l e ­vyisiä.
Jos avai-uusaluksen yksikin
tioidon suoiiiltamincn vapaassa ava­ruudessa
vaalii lisätutkimuksia.
Amerikkalai.set tulevat todennäköi­sesi
i. t clic ni ä a n t i ot y n a la is i a mu utok.
sia turvajärjcsleimään. Onhan mah­doton
tilanne. Jos avaruusmiehen
täytyy palata alukseensa heti Kuun
pinnalle astuttuaan pcii-:ästään sii­tä
.syystä että lasit iiänen kypäräs­sään
huurluvat.
On todistoflu, että avainiislfntäjiil
pystyvät tehokkaasti ohjaamaan
alustaan, liinan tätä lento Kuuhun-olisikin
mahdoton. Kuulennon aika­na:
avaruusmiehel tulevat näyttele-inäiin
pääosaa aluksen ohjaukses­sa.
Maasta tapahtuva ohjaus tulee
olemaan vain varakoinona.
On tietysti otettava huomioon se
.seikka, että pölyä ja kiviä on ha­vaittu
vain niillä rajoitetuilla alu­eilla,
jotka sattuivat olemaan Kuu­hun
laskeutuneiden avaruuslaittei­den
näköpiirissä. Saattaa olla, että
ympäristö on aivan toisenlaista
Kuun muilla alueilla. Monien tiede­miesten
mielestä automaattiset ava­ruusasemat
Luna 9 ja Surveyor I
näkivät tyypillisen Kuun maiseman.
Ennen ohjatun aluksen lähettämis­tä
on kuitenkin kieltämättä otettava
tarkempaa selkoa laskeutumiseen
parhaiten soveltuvista alueista.
Näin ollen voimme.tchdä yhteen­vedon;
tällä hetkellä on todistettu
periaatteessa mahdollisuus ihmisen
"Lisäksi 25,000 miestä li.siiii TIuiinKiitliLiii sekä .'JO.OOOmiestä lisää
Raiisbn sosialistit
ke^usteluun km-munistien
Iranssa
Pariisi. — Ranskan 'sosiali.stipuolu-een
kokouksessa ,joka oli kutsuttu
koolle keskustelemaan ensi kevään
kansalliskokouksen vaalien vaalitak­tiikasta
.hyväksyttiin päätöslauselman
jonka mukaan puolue antaa tukensa
oikeistolaisille tai keskusta-oikeistolai­sille
ehdokkaille ,jos se on paras tapa
gaullistien lyömiseksi eräissä vaalipii­reissä
.
Puolue päätti lisäksi "solmia suh­teita'
'Ranskan kommunistiseen puo­lueeseen
keskustellakseen tämän
kanssa vaalitaktiikasta., MoUet nimitti,
tätä tärkeäksi päätökseksi, koska täl­laisia
"suhteita" ei ole ollut kommu-listicn"
kanssa useisiin vuosiin. : 7
Kommentoidessaan cdustajakokoak-
;t-n tuloksia L'Humaniten päätoimit­taja
Rene Andrieu korostaa, että
;?anskan kommunistit kannattavat
jatkuvasti kaikkien vasemmistopuolu­eiden
yhlciiäistä ohjelmaa j a vaali-
I taktiikkaa maaliskuun vaaleissa.
Kuuhun lennon toteuttamiseen. Rat­kaisemalta
tällä hetkellä ovat vielä
Kuusta paluuseen liittyvät ongel­mat.
Tähän yhteyteen liittyvät tär­keimmät
ongelmat ovat lähtö Kuus­ta
ja tulo Maan ilmakehään.
Lähtö Kuusta el periaatteessa
eroa Maasta tapahtuvasta' lähdöstä.
Pienemmäv vetovoiman vuoksi voi­daan
käyttää pienempiä moottoreita
rasitus tulee tuskin olemaan sen
suurempi kuin .Maasta tapahtuvassa
lähdössäkään, moottorin tyhjiössä
tapahtuvan käynnistämisen ongelma
on ratkaistu jo aikoja sitten.
Kuualukscn tulo Maan ilmake­hään
eroaa huomattavasti Maata
kiertävän Sputnikin tulosta ilmake­hään.
Kuuaius voitaisiin luonnolli­sesti
johtaa -Maata kiertävälle r a ­dalle
ja Januitaa sen jälkeen niin
että. se tulisi Maan ilmapiiriin sput­nikin
tavoin,. Tällöin tarvittaisiin
kuitenkin erilläin suuret polttoaine-varat.
Luoniiollisemnialta tuntuukin
että Kuualusia ei johdeta aluksi
Maata kiertävälle radalle,, vaan että :
se "tunkeii.uu" välittömästi maan
ilmapiiriin joka jarruttaa sen vauh­tia
ilman polttoaineen lisäkulutusta
pelkän aerodynaamisen hankauksen
ansiosta. Saapuessaan maan ilmapii­riin
aluksen tulee kuitenkin osua
tarkasti tiettyyn ••ilmakäytävään".
Tämä täytyy turvata aluksen ohjaus­järjestelmän
avulla. Jos alus jou­tuu
"käytävän" ulkopuolelle (suh­teessa
Maan pintaani niin ilmakehä
ei hidasta sen vauhtia riittävän te­hokkaasti
ja alus lentää Maan ohi.
Jos alus joutuu taas käytävän u l ­kopuolelle
sen Maan puoleisella: s ir
vustalla, niin aerodynaaminen han-,
kaus ja kuumuus muodostuvat niin
voimakkaiksi, että alus saattaa hajo­ta.
Mutta siinäkin tapauksessa, että
alus osuu tarkalleen "käytävään",
se kuumenee huomattavasti enem­män
kuin Maan ilmapiiriin saapuva
Sputnik. Tämä johiuu siitä, että
Kuusta saapuvan aluksen nopeus on
puolitoista kertaa niin suuri (toinen
kosminen nopeus) kuin sputnikin en
simmäinen kosminen nopeus. Tulo
Maan ilmakehään toisella kosmisella
nopeudella — tämä on tärkein o n ­gelma,
joka tiedemiesten tulee rat- .
kaista ennen- kuin lento Kuuhun
on mahdollinen.
Vuoristokiipeilijät sanovat, että
on. helpompaa kiivetä huipulle kuin
laskeutua sieltä alas. Kuuhun lento
on monessa suhteessa myös helpom- :
pi kuin paluu Maahan. Kuu on se
huippu, jonka ihminen valloittaa
avaruuskauden toisella vuosikym­menellä.
'
— Juri Marinin.
PÄIVÄN PAKINA
TOIVORIKKÄUDEN ENNÄTYKSIÄ
Politiikantekijöillä sanotaan
u.sein olevan "kummallisia vuode-kumppaneita".
Varmuuden vuoksi on.kuitenkin
sanottava, että tarkoitus e i Plc
edes viitata Gerda-tyttäreen ja s i i ­hen,
kuka hallitusministereistä on
kulloinkin hänen seurassaan o l ­lut.
Jääköön sellaiset asiat "isojen
poikien" puheiden ja kirjoitusten
aihseksi, sillä he ovat niistä asiois­ta-
paremmin perillä.
Yllämainitulla lausunnolla polii­tikkojen
"kummallisista vuode-kumppaneista"
tarkoitetaan siis
poliittisia sellaisia.
Tunnettua myös on, että mitä
suurempi on poliittinen viskaali,
sitä "toivorikkaammin" hän tapaa
yleisön silmissä esiintyä. E i ole
vielä nähty sitä päivää, jolloin esi­merkiksi
jonkun .suurmaan halli-tusohjaksissa
oleva henkilö olisi
valittanut ja vaikeroinut vaivois-
'taan.
Kuvaavana esimerkkinä tästä
politiikantekijäin enemmän tai vä­hemmän
keinotekoisesta "toivorik-kaudesta"
voidaan pi'tää Yhdys­valtain
presidentti Johnsonin itjc-riselitystä
kaiikaiselta: 'vaalimat-
' kaitaan palattuaan viime viikol-la.
Vierailtuaan .sellai.stcn ihailta­vien
"liittolaistensa" luona kuin
Etelä-Viotnaniissa. Etclä-Korea.ssa
ja Filippiineillä — kuten Edgar
Bergen vierailisi Charlcyn "asun­nolla
' — presidentti John.son h y ­myili
televisioruudussa niin leve­ästi
kuin hyökkäyssotaan: sekaan­tunut
valtionpää voi suinkin irvis-
.lelemätlä hymyillä, ja sanoi että
hän on nyt "toivorikkaampi kuin
milloinkaan ennen." siitä, että t i -
lannc^käänty-y- oikeaan suuntaan"
Victnamissy!
Vanhassa testamentissa kerrotaan
Saaralla kysytyn niiksi hän hy­myili,
vaikka hyvin tiedettiin, että
hänellii oli mielessään kutelcmien-sa
uutisten vuoksi hymyilemisen
aihettakin.
Mutta miksi hymyili 'loivorik-kaiidestaaii"
iiresidoiitti Johnson,
siitä tietävät parhaiten USAn hal­lituksen
sisäpiirit. Me toiset voim­me
vain kuvitella, niitä tuleman
pitää.
. Unhpittaeii Manilas!?a ja YKn
Yleiskpk(Mik.se.s.sa esitetyt rauhan,
puheet, i i r c K i d c i i l l i jQhii.son koros­ti
koliinalkalla Alaskassa pysäh­tyessään
sitä, että "Yhdysvallat
tulee ottamaan lujan anti-kommu­nistisen
asenteen Aasiassa — 'te
voitte panna sen piippuunne ja sa­vutella
sitä", kuten APn keski­viikkoisessa
uutistiedossa kerrot­tiin.
Tässä on nyt parikin mielen­kiintoista
kannanmäärittelyä.
Muista.ako kukaan sellaista ai<-
kaa tai tapausta, missä presidentti
_Johnson tai joku hänen ministe­reistään
olisi sanonut olevansa
"epätoivoinen" Vietnamin tilan­teesta,
.
. Eikö asia ole niin, että Wash­ington
on ollut kaikki nämä hyök­käyssodan
pitkät vuodet "toivo­rikas".
Ja joka kerta kun on Viet­namin
sotaa eskaloitu, eli laajen­neltu
ja syvennetty, on Washing
Ionista esitetty entistä "toivorik-kaimpia"
lausuntoja siitä, että nyt
pantiin likoon sellaisia myrkkyjä,
mitkä pakoiltavat Vietnamin uppi- -
niskaisen kansan alistumaan jä eh­doitta
antautumaan. ; : ,
Tarkoittaako presidentti John­sonin
nyt ilmaisema "suuri toivo-rikkaus",
sitä, että Vietnamin so­laa
aiotaiin laas eskaloida?
Ainakin Pentagonl.sta, Ylulysval-.
tain hyökkäys.sodan päämajasta on
aiinetfu ymmärtiiä, että Victna-iniin
kuljetetaan jatkuvasti lisää
amerikkalaisia sotavoimia, mikä
on tietenkin täydellisessä ristirii­dassa
sen •'rauhanrakkauden"
kanssa, mistä Arthur Goldberg
puhui Y K n yleiskokouksessa. Mut­ta
sopii kuin pieksu paskaan presi­dentti
Johnsonin 'toivorikkauteen"
jos muistetaan AVashingtonin a i ­kaisemmat
"toivorikkausilmaisut".
Toinen ky.symys koskee sitä pre­sidentti
Johnsonin "lupausta", että
Yhdysvallat -ottaa lujan anti-kom­munistisen
asenteen Aasiassa.
Me herkkäuskoiset ihmiset
olemme tähän asti otaksuneet, että
Yhdysvaltain -1föko ulkopolitiikan
kulmakivenä on ollut kurja "anti-kommuiiistisuus",
mikä on vienyt
sen siiiiinKian siihen yksinäisyy­den
kurimukseen, niissä Yhdysval­lat
nyt on ennenkaikkea Vietna­min
"antikommunistisen" hyök­käyksen
johdosta. . - --rf
Ky.syä kaiketi .sopii, kuinka pal­jon
"lujemman anti-kommunisti-son"
asenteen voivat Yhdysvaltain
hallituspiirit nyt omaksua? Vai
onko tämäkin uusi vihje siitä,, että
tarkoitus on edelleenkih laajentaa
hyökkäyssotaa Vietnamin urhool­lista
pikkukansaa vastaan?
Kuten sanottu, politiikantekijöil-.
lä "on kummallisia vuodekumppa-neita"
— m u t l a " k u m i p a l l i . s i a ".
ovat myös ne puheet, jollia iiftpc-rialistista
iiyökkiiyssotaa nykyään
yrilelään kaunistella ja kaiipu.stol-l
a . — - Känsäkoura.