Vapaus, June 18, 1968

              Sivu 2 Tiiiistai, keSäk. 18 p.'— Tutesday, June 18, 1968
VAPAUS INDISPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
iUBERTY) Eistabllshed Nov. 6, 1917
.BDiroRi W . E K L U N O MANAQBRI B. 8 U K «I
TKLBPHÖnNKi OPFIci Af^D B D I T O R I ) ^ 6 7 4 ^ ) ^ 04
MalUcg address: Box 69
AuthoriEed ä&ebäA läBiA W i a X i h y M B < M , ^ ^ Sepaxf&oääi, G % i ^
and for payment of postage in cash.
Oanadassa: 1 vk: $10.00. 6Ick.$5.?5 U|3A:n: 1 vk. $11.00.6 a . $6.75
IIJM), 6
Kuvasiih ieh näyttäisi
Viime viifcoila kerrottiin Wäs*iin'^ftoniii uultisissa, että Yh--
djisvaltäih: presidentti LyndonB. Jöhteson ori eri-koMföihiäSioiMn
tuiUkiinaan, •öa^ 'Vlhd^svaltäin yhteisfaunnäi-
Sk- jötäkiii 'Mläisba, mikä äfli^e/uttaa '^töykeyttä lakeja koh­taan,
ylenkaitseitta odäöäuksiä kcfcLtaari jä VäkiSr^ta-tapauJcBia".
I>ifesidentti Jdhnsoniii saiiotaan keftioittaneen tri Milton
i^SsÖhftiÖvvöfih' jibOidbiaa toimdvaa M syyä-liiibitäuätä
'Väkivaltaisuuksien syi^Aja, paräiinuäkfeihoista".
- "Teidän 'tyoime,'''' hän sanoi, "tulisi auttaa meitä siirty­mään
sitä päivää koihti, joilloin vihaila ja väJkavallällä ei ole
ituitäläA vaikutusta ihmisten välisissä asioissa. Kun väkivalta
<Sn fcaiöaittvMiheri ilmiö, niin itddämi; työnne ei auta ainoaa-taan
ötrftiä mE^ätoi^iätiihfe, vaan koiko^^^^
Presddenitti Jöihnsoh inimitti iftä
esitti yjlälainatut lauseet pian senaattori Röberit F. Kenne­dyn
katalSa fiiMah jftUögfei*; «Kifca iösoltti kerran uuxieileen,,
että murhistaj iVtäk^u^iStä "ja saföSnuirhistä on luiluft mil­tei
jakajJäiTfäiSiieöämiöyiidysva^
Mutta jdfe pffesKdöretti JoHhäöh oäisi ylläJnaihittujeh lau­suntojen
yhiteydessä saattanut vilkaisetoaan kuvastimeen, hän
olisi avomielisesi < ^ i i i t ^ s^öelfiiÄ silben västaiilBen ky^niyk-siin.
Vaikka onikin totta, että Väkivaltaisuutta ilmenee kautta
inaääimäh, kuitöh. presidentti Johinsön sanod, niin tdtlta on myös,
ja se on tässä yhteydessä .tärkeinltä, että missäSni muualla ei
ilmene nain suurisuuntaista väSdvalt^^ mikä on nyt me­n
o ^ Yhdysvalloissa.
Oikealta Vastausta ei siis löydy "ikansainvälisfen ilmiön"
^^äari Miheiiomääri jä enöeiiikäilki&ea väHdvältaisfimittia Yhdys-väUöissä
aäthieuitoVie^
Ja niin kanian Kuih; Yhdysvaltain imperiaiismi esiintyy;
presdentti Johnson keuiatouvanäan maailman sairtarminai, mil­lä
on muka dkeiis sekaantua toisten maiden sisäbii
Ja jäiijesitää sellaisia verilöylyjäkin, 'mikä' on nyt Yhdysval­tain
ihyökKayspolitiikan tdhnestä järjestetty pientä Vieftnämih
kiaoisaa vastaan, niin tuskin erehtyy, jos sanotaan, e^tä yhdys-va3^
äis^ poiikitoot ja Valtiomiiöhet sJaavät kuvastimeen kat­soen
luotötltavimmän ja pikaisemman vastauksen siihen-, mik­si
Välkivallktaisuus rehottaa myös Yhdj^älibjäh
sisällä.
bltiäh ja NL:h suhtein
i joitakin päiilviä sitten julkaiiftiin ienäissä täkäläisissä päi-väleäidKsä
kiriteuvin otsikoin kirjoitus, jossa maalattiin seinälie
mahdollisimman ruma paholais^ kuva väittämällä, että Neu-vosftöliitto
"valtaa asemarikMinoSta Imtiassa".
iROkä on sitten totuus sisar^lominiortMne Intian ja Neu­vostoliiton
välisteh suhteiden kehityksessä?
NeuVostoUiion ja InMan väliset kauppasuhteet ovalt ke
hittynyt molemminpuolisen edun pohjalla aivan "seitsemiän
peninkulman saappailla". Yhtenä esimerkkinä mainittaifcoon
meitä <»anadalaisiia j a varsinkin sudbmylaisia kiinnostavana
sfeikkänä äe, eSfcä N^vöstöliittö 6n suosbuhult läRettärääSn 400
torimiä nikkeliä Intiaan, missä on siitä tärkeästä metallista
huutäiväh koiva puute. Todsirisaim sen sijaan eJttä se saisi
sitä täältä Canadasta, linitia oh jouitunut kääntymään Neu­vostoliiton
puoleen ja saa nyt sieltä tätä tärkeätä "strategista"
metaUia näin suiurössa niittaikäavaissa!
Tämä sellaisenaan vetää meidät lähemmäksi asian ydintä.
. Ganädaii lehdissä Minnitettiiin viime tammiikiuussa mel-koisrta
huomioffca . Neuvostoliiton pääministeri, Aleksei Kosy-ginin
Intian vienailuunj mikä ihneBSesti avasi kehityksen por­tit
NL:n ja Intian välisen kaupankäynnin kehitykselle.
. PyiMeii niälMöllislmmÄa itdlöfcksuasti avustaimaah Intian
hallitukseni pyrkimyksiä taloudellisen jälkeenjääneisyyden
voitbamiselksi, seUtÖttiiii silloin M<)äl*nrasta, Neuvost an­toi
suuria tavairaltiiaiiksia Intian teaÖisuuslaitoksille. Samalla
oli telhty sd^imiiksiÄ' tattöusluilämusten siiöriUtamiseksi kum­paakin
mjasartÄeaiustavan^y^^ Tam-mifcuim
31 pnä julkaistun tiedonannon moikaan oli sovittu
sätä, että kiummarikin osapuolen edustajat tutkivat asilaa ja
tulevat pian iesiftämääh öhdödiuksi^' feäyijännöllisistä toimen-pitdstä.
Helmikuussa Intiassa vieraili tookne neuvotetoliittolaista
asiarrtuiitfijaryhmää aftitfciaen itirtlkiimufltyotä söhkötttoliis^
tuotanitotti kdiittämiseksi, Intian valtiojohtoisien teöUisuudien
e^islämdseksi ja Intian meitallilteailisuilden laajönitafni'^
Näiden tutkijaryhmien jälestä tuli Intiaan neuvostoliitto­laiset
ka(uppa-'aisiantuntijat, joiden vierailun tuloksena allekir-joiliefttiin
iha£iUskuruäl 13 pilä sopiimiufr, jonika perusl^Ua Neu-
Vo'sil)oliiitto isubstui ihiyyriiään iiitialle — el hälpöjä rääkä-aifttei-tä,
fvaiaäti 6ÖO,0OÖ tonnia valsäiterästä ja huomattavan mjäärän
tavarajunavaunuja, sekä edellämainitun inäärän (400 tonnia)
nikkeliä. Samassa yhteyd^sä kerrottiin rylidytyn keskuste­luun
sdltä, eftfcä Intia dsfcaa Neuvostoliitoista aiialtkuslajalento-köttieäita
ja nrtuita tuotteita.
Vähän myöhemmin, cdi maaliskuuiri lopulla vieraili In-feässa
NL:h yaJtioin suunnittelulautaKunmn varapuheerijoh-te.
ja Änatoly Zharsky keskuBteliakseen Neuvostoliiton ja In­tian
tälousyhteiistoimirinan edeJ3«fen
•PoiBaalta on IntlföÄ Virallisiöta piM:'eiBiä kuultu julkisia
läJiisiinitdöa sm,' Ä Intia tfeirv^htiSi telvostoliiton edefeottä-iMSlä
jä ^yrkiniyksiä Intian aviustaMfiiseksi talöusvaikeulkföien-sa
Voittamiseksi.
On turfhaa taa oökeaänmdn tarpeetonta viitalta siihen, että
tällÄiöesta ylbteiatolittiinirtiiteta hyötyy erirHenkaikkea' suurissa
tä<!oilidVMkeu!Iäis3ä d l ^ a Ihtiä, jdka saa nyt ti^lisuusthibttei-tafeto
Ii^i>äksi jä sillä pefustöeflila mflksetuksi tuotteita jä lait­t
e l i , ' n m se vgitfiämättä tarvitsee.
. • ^ jos', niin missä määrin tähän yhteis-m
m
VIELAftiN sdiÄTULA»
OSUUSiCAUPAl* AfelbtSTÄ
Koska lehtemme toukok, 30 pfiivan
numdrosSä "JsöfciÖ"" ÄimimerMA a-laiseBB
yhä - kosketellaan Sointulan
ÖsuujfliikkeöÄ asidi^a U j i m kir
ioituksesta edelleenkin heijastuu
iköfsitys' m i i älteklf^olttanut öllsi
oUtit «yypää kaiiiJaYi nyfcyisfeen tf-larfteeseeii;
katkon v«IVöllisaudÄks6.
ni vielS itert:*n ftäyttfi» lehleriiihe
palstaa olkäistäksölii ^6n'lkSsityks^h
joka 'klrjoiluKsesta kuvastuu ja
tu<jiclakse6n asiat x>ikeäfin iiJet^ektil.:
viift. Otaftsuin eftg •^elllheii s6h)s.
tiiiksehi j\>ka I^hdeiss8hn6 hiljaldcoih
julkaistiin olisi kylliji selvästi se­lostanut
kaupan toimintaa j a as'e-maa
esitettyjen vuosien takaa, mut­ta
fiähtavfsti 6n inehnyt kyllin
kauaksi.
Menkäämme siis vuotenl95Ö --- 61i
jb pitemmän aikaa nähty väliltämät-tömälcsi
laajentaa ikauppahuoneistoa
koska entinen oli käynyt vallan l i i ­an
ahmaksi ^cunnoUisesti^^^^^
Iäkseen Sointujan asiakkaita._ Pidet­t
i in useita kokouksia ja yleisessä
kaupan jäsenkokouksessa päätettiin
rakentaa uusi paljon suurempi,
ikahsi-kerroksinen, kauppa raken­nus
jonka ikustannusarvion esitti
paikallisen jäsenistön keskuudesta
valittu monilukuinen rakennusko­mitea,
komitean kustannusarvio ei
kuitenkaan pitänyt paikkaansa lä-hiitiaillekkaan
sillä, ennenkun ra­kennus
oli käyttökelpoinen, oli se
tullut maksamaan pyöreissä nume­roissa
$65,000.00. Tämän lisäksi oli
ostettava kolme uutta kassareklste.-
rlä, kalusto oli uusittava melkein
kononaan, ja useita kymmeniä tu­hansia
dollaria täytyi sijoittaa ta^
varavaraston lisäykseksi koska t i ­la
ja kysyntä — etenkin sähkötar-peisiin
nähden sen edellytti. Vaikka
kaupan liikevaihto lisääntj^kin huo.:
mattavasti edellä olevan i>)uudistuk-sen
kautta;. kiinnitti s« 'kaupan
käyttövaroja pitkän matkaa toista
sataa tuhatta ddJaria, Josta myö-n^
ikin johtui se että osuuskauppa
joutui jälkeenpäin kaksikin kertaa
otlämäah $10,ÖÖO,ÖO väliaikaisen
laihifm kevätkautena Jä jotka mölem-mat
lainat "maksettiin vastaavien
viiosien loppuun mennessä.
:; iKolmäs lainahakemus oli jär-jestelyn
alaisena^ vuoden 1986 ke­väällä
aikomuksena ollen hakei
taas $10,000.00 kokoinen laina mut­ta
B. C. Central Credit Union'in
taholta ehdotettiin että sen sijaan
oiettaisiin suurempi $20,000.00 n.s.
"term" laina jonka takaisinmak-sun
voi järjestää viiden: vuoden
ajaksi $4,000.00 joka vuosi ja joka
esitys myöskin sai johtokunnan ja
J U L I A KIVISTÖ, Kirkland Lake,
Ont. täyttää torstaina kesäkuun 20.
päivänä 77-vuotta.
W. SÄILÄ, Toronto, Ont. Väyttää
perjantaina kesäkuun 21. päivä«ä
82-vuötta.
ANTTI LUUKKO, Garson Mine,
Ont. täyttää perjantaina kesäkuun
21; päivänä 69^uotta.
ANTTI FORSSMAN, North Sur-räyi
B. C. täyttää lauantaina kesä­kuun
22. päivänä 91-vuotta.
VÄINÖ KOSONEN, R . R . 1. K i r k -
field, Oht. täytti huhtikuun 13. päi-väha,
valitettavan erehdyteen
väöksl jäi määräaikana julkaisemal­ta,
74-vuotfa.
Yhdymme sukulaisten ja ystävien
onnentoivotuksiin.
työhön myös joitain puoius-tusvälinetiilauksiaj
siitä meillä
ei ole tietoa. Mutta jos hiuomi-oidaan
'maailman yleinen tilan­ne^,
missä kansakunnat pitävät
velVoililisuutenaian myös asevoi­mien
ylläpitämiseen, niin, täl-läinieni
oikeus on epäil€iin|ttä
myös Inltiallay eilfcä kenelläkään
ole imitään taivaallista valtaa
mlääi^äta, mistS. • ilmanAiiunnaiäitä
se-puolustuslailtoksensa välinei­tä
elHkä tilaa tai tila-amärtta
jättää.
Kuinka paihansuiopaisia ovat­kaan
ne, tjöttoa ovat näkevinään
jonkinlaista "vaaraa" siinä, jos,
ja'kuÄ InitlÄ hankkii ase^^ilrlrtM-leen
tarvikkeita Niöuvöfetoliitös-tä,
se näkyy emien)kaiWki6a Sil­itä,
että nämä saidat poliittisiet
Mcdijät ovait vaiti kuin hauta
Neuvostoliitan ja Intian välisen
talousyhteistyön yleisestä kehi­tyksestä,
miicä ei voi iVmiuta,
kuten sanölttu, kliitt koitiiiä 6h-inienkaikktea
tntiiam kansan ja
valtion eduksi.
jasenkökouiksen hyväkfeymisren.
^ä'äd4festfrifiii6 t ^ e l l i s e A i m g h f t u'
van tllahte'6Btä täytyy söiöstää m s l t
itulivat ne varat joilla' tämä uusi
;kaupparakennus y.m. uudistukset
s u o r i t e t t i i n , Vuosil^yimmeniS oli
.•asiakkaina ollut tapana jättää, osiiuS
kauppaan ylimääräiset fäfiansä kor-kavapaana
talletettavaksi, ollen
'kaupan käytettävänä mutta vaadit­taessa
takaisinmaksettava.:''Näitten'
säästövarojen yhteissumma nousi'
i^uodelta'Öli&h äiriä $13Ö,O00.ÖÖ. kor-;
feeimmillaäh jä häitä vslnoja ^jou­duttiin
suurimmalta osalta käyttä-:
rtiään ennenkun uusi rakennus oli
ilikekunnossa; sillä osakepääomaa ei
§aatu vastaavasti nousemaan vaik­ka
se vuosi vuodelta aihä kasvoi­k
i n . Jälkeenpäin ilmestyi paikka-k"
u'fthafie luotto-yhdistys sekä pahk-kipälv^
ös joten osuuskaupan roo­l
i säästöpaikkana loppui. Useissa
viimeisissä raporteissani jäsenkokOr
ukselle toin esille että tämä asiak­kaiden
säästötili joka todellisuu­dessa
on osa kaupan juoksevista
veloista ••— tulisi järjestelmällisesti
niaksaa "ulos ja niinpä se vuoden
1968 lopulla olikin laskenut aina
$15,500,00 asti.
Mutta huomattakoon että samalLr
kertaa 'kun näitä ostajien säästöti-lejä
kU(rfetiettlln Ja juoksevia vel­koja
vähennettiin, niin suhteellises­ti
myöskin väheni kaupan juokse­vat
varat. Joka vuoden ensipuolis-kolia
on aina suuremmat menot: in-ventario
ja tilintarkastus kustan.
nukset, suurin osa vakuutusmak­suista,
kaupan tulovero (osuusliik­keetkin
maksavat tuloveroa), Jä­senkokouksen
määräämä osakekorr
ko, sekä vuosittainen lainaosinko-jen
lunastaminen kaikki lankeavat
vuoden ensipuoliskolla maksetta­vaksi.
Ja mikä tärkeintä, tavara-varasto
on nostettava vuoden ehkä
suurimmalle tasolle koska kalamies,
ten tarpeet täytyy pystyä täyttä­mään
ennen kun he menevät me­relle
— myöskin kaupan tilisaata-vat
ovat silloin korkeimmillaan kos­ka
suuriosa kalamiehistä eivät' die
tilaisuudessa suorittamaan tiliänsä
ennenkun, kalastuksesta esiintyy tu^
loja.
Edellä olevista syistä johtuu että
kauppa on keväisin aina tiukem­malla
ja myöskin silloin useasti
ise joutuu etsimään ulkopuolista
lainaa.
Jos kauppamme olisi toiminut
yksityi-spohjalla olisi tilanne toi­senlainen
mutta kun joka vuosi on
liikevoitot jaettu suuremmalta osal­ta
takaisin jäsenille osakekorkoina
ja ostöpalautuksina; ainoastaan pie­nempi
osa jääden varsinaisesti" kau­pan;
varoiksi niin sentähden on kau­pan
vaurastuminen hitaampaa vaik­ka
kohta se onkin ollut Jatkuvaa.
Tosi seikka on myöskin se että ku­ka
tahansa- tarkastaa kaupan, t i i i -
rapörtteija vuodesta 1939 lähtien
puoliväliin 1967 ei voi olla totea­matta
että ne kuvastavat jatkuvaa
edistystä eikä alaspäin menoa kuten
kirjeenvaihtajanne väittää. .
Ja edelleenkin ne sijoitukset kiin-teinlistööh
kuten edellä selostettu,
on tehty virallLsen jäsenkokouksen
päätöksien perusteella eikä edesvas­tuu
suinkaan voi langeta allekirjoit­taneelle.
404nt.
Toronto >- NDP:n vfetöööiuktfelsta
huolimatta konservatiivipuolue^
iriääkuÄtkMäiiiltfsjyrffsI kte^Hviikköc
na kuitenkin melko iielpösti¥umoon
o^bsltlbA iMdtuksen 40-tuntLsen
työviikon töUuttämrseksi. Kielteinen
päätös tehtiin äänin 53—39.
Sen jälkeen 'kun hallitus o l i saa­nut
Äänestetyksi närih ehdotuksen
40-tuntise3tä työviikosta Daht^ Deö^
:hohte (L. Dovercourt) jä Fan Daenn
(NDP Wehtford) ehdottivat, että
viimeiset 8 tuntia 48tu9tisesta vii­kosta
i^ideilSiBifii ylftyoalkähä,
maksettaisiin . puolentoista ajan
Dmitri Gudlcov:
Miitta' tälhäkin ehdotus äänestet-t
i id konservatiivihallituksen t^iihftfr-t
l " nurin äänimäärien ollessa samat.
Maakunnan' työministeri Daltört
Baleä vältti tutkirfiusteh osoittavan,
että 48-tuntlset iyö^iköt 'o'vät Vielä
tarptfelHsiä (?) OhtÄriöh plihem-missä
kaup0al<6issa ja maaseudulla;
Lainlaätijökunnan istunnossa an­nettiin
pykäläipykälältä hyväksymin
nen lakiehdotukselle, jonka mukaan
määrätään "puolentoista ajaa" yli^
työkorvaus kaikille, jotka tek^ät
työtä 48 tuntia viikossa (sen ylittä­västä
ajasta) ja myös juhlapäivä-
»yöstä. Tämä lakiehdotus täkää myös
naisille saman palkan kuin miehille
kin silloin kun- he tekevät samaa
lyötä kuin miehetkin. :
Myöskin arvosteltiin kirjoituk­sessa
seikkaa, että en ollut trtinyt
minkäänlaista raporttia marraskuun
1967 jäsenkokoukselle— Asia on
nyt kuitenkin sillä lailla että jä^
senkokoukseh kökMisJärjeötykseVi
laatii johtokunta Jossa esiintyy yk­sityiskohtaisesti
koköiikseh ohjelftiä.
Minua ei oltu lähfestytly kehoitbk-sella
laatia rafporttia enkä osannut
sitä itsekään odottaa koska olin o l ­lut
pois liikkeen palveluksesta neli­sen
kuukautta.
Mutta itse olin läsnä sanotussa
kokouksessa ja olisin ollut valmis
esittämään kaikki tiedot mitä mi^
nulta olisi haluttu ja joita ei kuiten­kaan
pyydetty. Muuten sanottu ko­kous
oli poikkeuksellinen siinä suh­teessa
että mitään finanssi raport­tia
kaupan toiminnasta ei vastuun­alaiselta
elimeltä esitetty jäsenille
vaan sanottiin että ei sitä oltu saa­tu
valmiiksi ja että se esitettäisiin
myöhemmin kaupan ilmoitustaulul­la.
Tätä ei kuitenkaan esiintynyt jo
ensimmäiset numerolliset tiedot m i -
•tä Jäsenistö sai haltuunsa t u l i huh­tikuun
1968 lopulla tilintarkastajan
raportin muodossa j a josta nähtiin
mihin vakavaan tulokseen oli vuo­den
1967 : toiminta päättynyt. Jos
: mjarraskuun jäsenkokoukselle kur
ten joka vuosi ennenkin olisi • esi­tetty
tilanne ja kaupan toiminta
numerollisesti, sen sijaan että v i i ­si
kuukautta myöhemmin, olisi var­masti
otettu asiasta kiinni ja su­pistettu
menoja ainakin sellaisia ku­ten
lähes kaksituhatta dollaria mak­savien
uusien hyllyjen ostaminen Ja
Jonka menoerän jäsenkokous hy­väksyi
sillä ehdolla että johtokunta
päättää oston ainoastaan jos se kat­soo
kaupan varojen antavan sen
myöten. Tästä raportista, tai oike­ammin
raportin puutteesta, ei kir­jeenvaihtajanne
sattunut mainitse­maan
ollenkaan.
(Jatkua seuraavassa numerossa)
Jokainen j6kä v^vautuu ielälte-maan
viime älkdjeii läns^sakgälflisia
s^onomaiehfi^, w m mmm
ei äSseen paradoksaaliseen oeikkaart:
.j'Äiitavien lehtien sivuilta iskee hil-littöinänä
virtana vastaan "huoli"'
äekokraliah .köiit^ateUtä 'scfelällsti-sissa
maissa. Mutta,kaunopuheisuu-
.den virta'tyfehVyy aina, kun, puhe
kääntyy demokratian kohtaloihin
Itse Saksan- liittotasavallassa, vaik­ka
nimenomaan tässä suhteessa on
kÄlldtt |>enS8te6t vakavaan huolestu-riiis^
erl.
T&issä Viikolla LStisi-Säksan liitto­päivät
hyvälisyivät poikkeuslain, jo­ka
-käytännöllisesti katsoen avaa
Mhl^i^fiksassa tien fäsistiä^it diktä:
juurin pysyttämiseen; Tämä perus­tuslaki,
Jdfca valmistöltiih suljettti-fen
ovien takana ja hyväksyttiin fl-män;
kahSän^ifeifestystili mSSrittelte
kriisien aikana valtion tärkeimmäk­si
elijÄeksi teidänlaisen köiiiiteah,
joka muodostetaan muutamista liitto
paivieh (Buhdöstag) ja liitlönfeuvbs-fon
(öiindesrät) jäsenistä ja jöUa
yhdessä hkliituksen karissa öh mel-
It^in diktatoriset valtuudet
Poikkeusperustuslaki peruuttaa
''jähnitystilait" tai "sisäisen jänhi-tvstilan"
vallitessa ( j o i d e n määrit-
Hipit ''pelkäävät"
BouIder.Colo. — Satoja "hipe-jä"
jotka, ennustavat maailman­lopun
tulevan, ön saapunut Boul-derUn
väittäen sitä yhdeksi
kahdesta paikasta, jotka mabdol-
Usesti tulevat säästetyksi.
"Eräs Icarus-nlminen pieni
kl^rtotäru tulee fHtiMMämäStt yh­teen
mHdäU planvöttainitte kahs^
' sa—r ainahin me nskomjiie, että
on kirotäil hyVä mafadollisuus,
jotta näin tapahtuu", sanoi eräs
maaibnanloppubn uskovista.
"Me olemme tulleet tänne,
köskä tSniä oh turvailisfn paäka
maailmassa JOB yhteentörmäys
tapahtuu. Toinen turvalUsln
palkka on llbetissä", sanoi eräs
"hipl".
"Me ajattelemme, että Kali-f
omia luistaa mereen Ja sitten
tnlee valtavia maanjäristyksiä
mitä seuraa suuret väkivaltaiset
muutokset yhteiskunnassa ja
mahdollisesti AtlantiUn nousee..
: Virallisesti! on ennustetta, että
Icarus ohittaa maapallon 3,950.-
000 mailin etäisyydessä niin
kaukaa ettei sitä voi nähdä pal­jaalla
silmällä.
' YKSIKAm-AlNEN
Kysyttäessä mitä liSn pitSä uudesta
työnantajastaan, nuori sihteeri huo­mautti,
" O h , ei hän ole j»hakaan,
ehkä sentään vähän turhan nuulra."
'*fitä sinä sillä tarkoitat?"
"No,", selitti tyttö, "hän hiulee et­tei
sanoja voi tavata muuta kuin yh­dellä
lailla."
Kysymys: Keneltä U S A osti Alas.
kan ja kuinka suuresta hinnasta?
Vastaus: USA osti Alaskan Venä..
jäitä vuonna 1867. Hinta o l i $7,200,-
ÖOO eli noin 2 senttiä eekkeriS koh­ti.
telen^isessä sallitahh jjt#dellinen
mielivaUa) LänsV-iSäksan kaiualais-t
en ' t o f c a t t t e H t Ä l M ja va-i/
äudet ja antaa hallitukselle l u ^n
käyttää armeijaa Jitoliisiyoimana. M i ­kä
tahansa suuri mielenosoitus tai
lakko Voi Olia tekosyyni'IpölEKeiis-t
i l a n " Julistamiseen.kaikkine, siitä
jobtuVine seuraukflin^een, mW
luettuna^ yleinen työvelvollisuus^
ammattiliittojen toiminnan kieltämi­nen
ja "kansaiaispuolustuksfefeÄ^*'
kutsunta. Poikkeiisläkiete' A ^ ä i ^ -
minen idättää tärköäii ^ i h e o i LBh-si-
Saksan tkude<stimiiit^äoiAni«sb,
nyt on luotu paitsi hyvin aseistettu
sotakoneisto, jollainen on'Buitd^s- :
wehr lää^joine r^erviräist^ii väl«n%n-nus-
ja koulutusjärjestelmihä6n, •
ihyös öUcelidelhh^n perästä siviili­elämän
militarisoinnille ja sotilhs-lakien
volAäiiisaätti&fnitelle itftilten ~
aikana.
Jättiläisinäiiien sotilasKäsärnii, jo­ka
odottaa hälyty'ssignaalia>---^läUair
nen dn "ideaali" tila, jolläiseltsi t k i i -
3i-Saksa ölisi muutattava pöii^eus-läkieii
hyväksymisen jälkeen; kuVen
usieitä kertoja eiinen. /noudatetaan
keisari Wiihelm 11 :n klassista lau-suiriaä,
jonka hän esitti joi vuonna
19Ö5: "Aluksi on ammuttav^. sosia­listit,
sen jälkeen voi alkaa-.sbdan
muita maita vastaan." Ja jälleen so­sialidemokraatit
alamaisessa' 'kiih­kossaan
uhraavat taantuhiiiks^lle ja
;hilitarismille Saksan kansan ^'tbdisl-liset
edut.
On muuttunut lainmukaisuudeksi,
että sosialidemokraatit palvelevat
kaikissa Saksan historian jyrkissä
käänteissä militaristeja. Näin tapah­tui
viionhä .1914, jolloin he' äänesti­vät
sotaluottojen myöntämisen puo­lesta
keisäirillte, samoin vuohfia 19i9,
j o l l o in heidän johtajansa Ebert jä
Nöskö käyttivät armeijaa valiänkui
i^ouksellisia joukkoja vastaan; jotka
yrittivät tehdä lopUn militaristien
kaikkivallasla, vuonna ld32,j<Älöih
M jättivät, ilihah Vastarintaa paik­kansa
Preussin hallituksessa 'Ja rat^
vasivat tietä Hitlerille. Nykyisten
poikkeuslakien hyväksyminen kävi
mahdolliseksi vasta "suuren kdalii
lion", hallituksen muodostamisen
jälkeen, johon spsialidemofcraätit
tulivat mukaan. Kokoomuksella oli
parlamentissa perustuslaillinen e-nemmistö,
Joka mahdollisti polk- :
keuslakien hyväksymisen. '
Bonnissa hyväksytyissä pc^kkeus-laeissa
on selvästi näkyvissä seik­kailupolitiikan
leima. Josta Länsi:
Saksan hallitsevat piirit eivät !ydi
mitenkään vapautua. Tämän vuoksi
Neuvostoliiton johtavat piirit kat­toivat
välttämättömäksi varoittaa
vakavasti Bonnia. Suotta Reinin var-rella
yritetään' esittää' N e u v Ä l R : '
ton varoitus sekaantumiseksi liittd-tasayallan
sisäisiin asioihiö. Bönhiii
poikkeuslakeja ei, voida pitää muuna
kuin Potsdamin sopimusten rikkbihl-sena
j a Neuvostoliiton suoranainen
velvollisuus on osoittaa tämän rifc
komisen tapahtuminen. Bonnissa ön
n i in ikään muistettava, että tdi
sessa maailmansodassa 'jonkS Hiti
l e r in Saksa aloitti, NeuVösfoliittb
menetti 20 miljoonaa kaatunutta jä
että se e i salli sitä, että Länsi-Sak­san
militarismi rikkoisi Euroopan
kansoden lepoa ja turvallisuiittä Jä
rstuisi uusien rikosten tielle rauhaa
ja ihmiskuntaa vastaan.
Voidaan edellyttää, että liöikkeus-lait
voimistavat kaikkien muiden dä-mokraattisten
voimien aktiivisuutta,
jotka itse Länsi-Saksassa taistelevat
pelastaakseeh maansa mllltjufismih
ia sodan noidankehästä.
H Ä I V Ä N P A K I N A
m U D E A U O N SIINÄ O I K E A S SA
Kansalaisena joka kesäkuun 25
päivänä äänestää NDP:n ehdokas­ta
j a toivoo, että muutkin kansa­laisemme
Sudburyn seudulla me-hetlelisiväl
samoin, allekirjoittanut
haluaa — niin vaaliaattopäiviä
kuin eletäänkin— avoimesti nostaa
lakkireuhkaa libaraalipuolueen pää
ministerille, Pierre Elliott Tru-deaulle,
Montaguessa, P . E I . viime
torstaina esittämästä lausunnosta
"vihan klf jallisuuden" tiiomltsemi-sesla.
Viitaten lentolehtisiin, missä pää­ministeri
leimataan "vaaleanpunai­seksi"
mieheksi, jolla on kaiken l i -
;8äT{sU"yhleyksir vallankurtöo|cäel-
' l i ^ e n Kuubaan ja Kilnaa^V,' Jtir
Trudeau sanoi tämän lentolehtisen
painattajia ja levittäjiä "sairaiksi
IhMlsiksi Jotka eivät, kunnioita Ga-^
nadan väestön älykkyyttä".
Selitettyään, ettei hän syytä miv
tään toista poliittista puoluetta k.
o. "vihan kirjallisuuden" levittä­misestä,
pääministeri Trudeau jat­koi:
"Mutta minä esitän, että me
poliitikot kaikin, meidän omassa,
puolueesnamme ja kaikissa muissa­kin
puolueissa — minä pidän sitä
meidän velvollisuutenamme sanour
dumme irti moisesta roskasta".
Sitä kannatetaan lämpimästi!
Päästäksemme paremmin kär­ryille
siltä, mistä on kysymys, mel
dän sietää paneutua vähän syvem­mälle
tähän asiaan.
Liberaalipuolueen entinen presi­dentti,
senaattorf John Nichol tie-dolttl
viikon lopulla; että Canadian
Intelligence Scrvlce-nimlnen laitos
on vaalikampanjan yhteydessä j u l ­kaissut
"satojatuhansia lentoleh­tisiä"
missä epämääräisillä lau­sunnoilla
ja vihjailuilla yritetään
liittää mr. Trudeau "punaisiin" e l i
"kommunisteihin"', ja siten saada
hänet mustatuksi "punaisuutta'
pelkäävien tai karttavien valitsi­j
a in silmissä.
Nimensä puolesta mainittu laitos
— Canadian Intelligence Service":
(Canadan tiedustelu e l i vakoilupal-velu)
— antaa pahaa-aavistamatto­malle
henkilölle sellaisen käsityk­sen,
että kysymys on jostakin hal­lituselimestä
tai ainakin hallitus
ta lähellä olevasta elimestä.
: K a i k i l l a canadalaisilla ei näes
ol^ ollul; sellaista huonoa tuuria
k u i n Vapauden ja muiden työväen-lehtien
l u k i j o i l la ja tuhansilla am-mattiyhdistysjäseniUä,
että-plisivat
joutuneet alemmin teke'misiin Ca­nadian
Intelligence Servicen kans-
Sen johtjyana toimii; kuten
; 'muistetaan, työväenpiireissä yleen­sä
huonoon huutoon Joutunut Ro­nald
Gostick ja laitoksen julkaisu­jen
yhtenä kirjoittajana on toinen
ikävä "suuruus", Pat Walshi jota
kirjoitustensa yhteydessä mainos­tetaan
RCMP: n entisenä asiamie­henä
— mikä sellaisenaan voi an­taa
mahdottomiltakin näyttäville
juttuigille jonkin verran uskotta-vaisuutta
niille, jotka tätä herraa
ja suuruutta eivät sen paremmin
tunne.
Monet työväenlehdet. Vapaus
niiden mukana, j a monet työväen­järjestöt,
NDP ja C K P mukaan­luettuina,,;
ovat monet monituiset
kerrat joutuneet näiden herrojen
edustaman laitoksen ja sen ' V i ­han
kirjallisuuden" paneteltaviksi
j a mustamaalattaviksi.
Gostickin antamien tietojen mu­kaan
GIS levittää vaalien yhtey­dessä
150,000 kirjoitusta, missä
väitetään, että Trudeaulla on sym­patioita
tai yhteyksiä kommunis­teihin.
Mainitussa lentolehtisessä välte­tään
mr Trudeaun olleen yhteyk­sissä
"sotavastaiseen ja punaisten
tukemaan Bloc Populaire-"järjes-töön,
että hän oli konmiunistien
valtaantulon aikana Shanghaissa,
jätettä hänestä; mr Trudeausta,
t u l i 'kiihkeä Mao Tse Tungin kan­nattaja".
Kuten tavallista, mr Gostick
esiintyy hyvin puheliaana, mutta
"samalla kertaa äärettömän pidät­tyväisenä
siitä, kuka maksaa tä­män
" v i h a n kirjallisuuden" levi-tyskustannukset.
" I t e " Gostick on sanonut, että
hän "el pidä Trudeauta kommunis-tinaj
vaan sosialistina Ja poliitti­sesti
vasemmistolaisena".
"Hän ei ole kommunisti, mutta
hänen poliittinen menneisyytensä
saa minut uskomaan, että hän on
hyvin sympaattinen kommunistien
monille tavoitteille.
"Esimerkiksi omnibus-lakiehdo-tuksessaan
(rikoslain muuttami­seksi)
hän muuttaa canadalaisen
oikeuden perustan pois Kymme­nestä
käskystä humanismin ja
pragmaattisuuden pohjalle. Tämä
johtaa lopulta läntisen yhteiskun­nan
hajoamiseen kristillisenä kä­sityksenä."
Lyhyesti sahoen >-pSIihlnisteri
Trudeauta mustamaalataan sekä
hänen ajattelunsa, vieläi^ oletet­tujen
ajatustensa että varhaisem­pien
yhteyksiensä ja vielä (»luet­tujenkin
yhteyksien perusteella!
Kysymys on $iis"ajatuksesta" Ja
yhteyksistä eikä teoista!
Se on tyypillistä fasistista vihan
lietsontakir jallisuutta parjäustär-' -
koituksessa.
Me uskonune, että moinen mos^
ka ei tehoa eikä vaikuta muihin
kuin lastentarha-tasolla poliittisesi
ti oleviin henkilöihin.
Me kannatamme pääministeri
Trudeauta tämän poliittisen ihos-kan
tuomitsemisessa.
jJa lopuksi me toivomme, t u l -
. koon hän valituksi tai Oi^ että mr
Trudeau muistaisi tulevaisuudessa­k
i n mihin ajatusten kontrolli, i h ­misten
syrjiminen"ajatusten" pe­rusteella
johtaa. Kaikkein ensim­mäiseksi
hän voisi osoittaa, ettei
hänen puolueensa, olkoon se sitten
hallituksessa tai öpijoslliossä, hy­väksy
enää herrojen Gostiökin jä
Walshin kotkotuksia hallitMsiBn
ohjelmaksi esiiherkiksi suhtautu­misessa
sellalsllh sanön^alehtiirt,
järjestölhlh ja yksllöiiirh,. jötkä
ovat mainittujen herroj^h toihiöstä
joutuneet mUslaiiiaalattaväfesi osa­puilleen
samoilla pörust^lllä kultt
siihen asethhan joutui Itse pSäiAi-hlsterl.
Se sattuu kun omat koirat pUrei
Vat ja valitettava tosiasia i6n, eilÄ
liberaälil^uolue oil kasvattahut pih
vellaan kylmän sodan hengessä
tällaisia kyitä. — Känsäkoura.
\