1968-06-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiiiistai, keSäk. 18 p.'— Tutesday, June 18, 1968 VAPAUS INDISPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS iUBERTY) Eistabllshed Nov. 6, 1917 .BDiroRi W . E K L U N O MANAQBRI B. 8 U K «I TKLBPHÖnNKi OPFIci Af^D B D I T O R I ) ^ 6 7 4 ^ ) ^ 04 MalUcg address: Box 69 AuthoriEed ä&ebäA läBiA W i a X i h y M B < M , ^ ^ Sepaxf&oääi, G % i ^ and for payment of postage in cash. Oanadassa: 1 vk: $10.00. 6Ick.$5.?5 U|3A:n: 1 vk. $11.00.6 a . $6.75 IIJM), 6 Kuvasiih ieh näyttäisi Viime viifcoila kerrottiin Wäs*iin'^ftoniii uultisissa, että Yh-- djisvaltäih: presidentti LyndonB. Jöhteson ori eri-koMföihiäSioiMn tuiUkiinaan, •öa^ 'Vlhd^svaltäin yhteisfaunnäi- Sk- jötäkiii 'Mläisba, mikä äfli^e/uttaa '^töykeyttä lakeja kohtaan, ylenkaitseitta odäöäuksiä kcfcLtaari jä VäkiSr^ta-tapauJcBia". I>ifesidentti Jdhnsoniii saiiotaan keftioittaneen tri Milton i^SsÖhftiÖvvöfih' jibOidbiaa toimdvaa M syyä-liiibitäuätä 'Väkivaltaisuuksien syi^Aja, paräiinuäkfeihoista". - "Teidän 'tyoime,'''' hän sanoi, "tulisi auttaa meitä siirtymään sitä päivää koihti, joilloin vihaila ja väJkavallällä ei ole ituitäläA vaikutusta ihmisten välisissä asioissa. Kun väkivalta <Sn fcaiöaittvMiheri ilmiö, niin itddämi; työnne ei auta ainoaa-taan ötrftiä mE^ätoi^iätiihfe, vaan koiko^^^^ Presddenitti Jöihnsoh inimitti iftä esitti yjlälainatut lauseet pian senaattori Röberit F. Kennedyn katalSa fiiMah jftUögfei*; «Kifca iösoltti kerran uuxieileen,, että murhistaj iVtäk^u^iStä "ja saföSnuirhistä on luiluft miltei jakajJäiTfäiSiieöämiöyiidysva^ Mutta jdfe pffesKdöretti JoHhäöh oäisi ylläJnaihittujeh lausuntojen yhiteydessä saattanut vilkaisetoaan kuvastimeen, hän olisi avomielisesi < ^ i i i t ^ s^öelfiiÄ silben västaiilBen ky^niyk-siin. Vaikka onikin totta, että Väkivaltaisuutta ilmenee kautta inaääimäh, kuitöh. presidentti Johinsön sanod, niin tdtlta on myös, ja se on tässä yhteydessä .tärkeinltä, että missäSni muualla ei ilmene nain suurisuuntaista väSdvalt^^ mikä on nyt men o ^ Yhdysvalloissa. Oikealta Vastausta ei siis löydy "ikansainvälisfen ilmiön" ^^äari Miheiiomääri jä enöeiiikäilki&ea väHdvältaisfimittia Yhdys-väUöissä aäthieuitoVie^ Ja niin kanian Kuih; Yhdysvaltain imperiaiismi esiintyy; presdentti Johnson keuiatouvanäan maailman sairtarminai, millä on muka dkeiis sekaantua toisten maiden sisäbii Ja jäiijesitää sellaisia verilöylyjäkin, 'mikä' on nyt Yhdysvaltain ihyökKayspolitiikan tdhnestä järjestetty pientä Vieftnämih kiaoisaa vastaan, niin tuskin erehtyy, jos sanotaan, e^tä yhdys-va3^ äis^ poiikitoot ja Valtiomiiöhet sJaavät kuvastimeen katsoen luotötltavimmän ja pikaisemman vastauksen siihen-, miksi Välkivallktaisuus rehottaa myös Yhdj^älibjäh sisällä. bltiäh ja NL:h suhtein i joitakin päiilviä sitten julkaiiftiin ienäissä täkäläisissä päi-väleäidKsä kiriteuvin otsikoin kirjoitus, jossa maalattiin seinälie mahdollisimman ruma paholais^ kuva väittämällä, että Neu-vosftöliitto "valtaa asemarikMinoSta Imtiassa". iROkä on sitten totuus sisar^lominiortMne Intian ja Neuvostoliiton välisteh suhteiden kehityksessä? NeuVostoUiion ja InMan väliset kauppasuhteet ovalt ke hittynyt molemminpuolisen edun pohjalla aivan "seitsemiän peninkulman saappailla". Yhtenä esimerkkinä mainittaifcoon meitä <»anadalaisiia j a varsinkin sudbmylaisia kiinnostavana sfeikkänä äe, eSfcä N^vöstöliittö 6n suosbuhult läRettärääSn 400 torimiä nikkeliä Intiaan, missä on siitä tärkeästä metallista huutäiväh koiva puute. Todsirisaim sen sijaan eJttä se saisi sitä täältä Canadasta, linitia oh jouitunut kääntymään Neuvostoliiton puoleen ja saa nyt sieltä tätä tärkeätä "strategista" metaUia näin suiurössa niittaikäavaissa! Tämä sellaisenaan vetää meidät lähemmäksi asian ydintä. . Ganädaii lehdissä Minnitettiiin viime tammiikiuussa mel-koisrta huomioffca . Neuvostoliiton pääministeri, Aleksei Kosy-ginin Intian vienailuunj mikä ihneBSesti avasi kehityksen portit NL:n ja Intian välisen kaupankäynnin kehitykselle. . PyiMeii niälMöllislmmÄa itdlöfcksuasti avustaimaah Intian hallitukseni pyrkimyksiä taloudellisen jälkeenjääneisyyden voitbamiselksi, seUtÖttiiii silloin M<)äl*nrasta, Neuvost antoi suuria tavairaltiiaiiksia Intian teaÖisuuslaitoksille. Samalla oli telhty sd^imiiksiÄ' tattöusluilämusten siiöriUtamiseksi kumpaakin mjasartÄeaiustavan^y^^ Tam-mifcuim 31 pnä julkaistun tiedonannon moikaan oli sovittu sätä, että kiummarikin osapuolen edustajat tutkivat asilaa ja tulevat pian iesiftämääh öhdödiuksi^' feäyijännöllisistä toimen-pitdstä. Helmikuussa Intiassa vieraili tookne neuvotetoliittolaista asiarrtuiitfijaryhmää aftitfciaen itirtlkiimufltyotä söhkötttoliis^ tuotanitotti kdiittämiseksi, Intian valtiojohtoisien teöUisuudien e^islämdseksi ja Intian meitallilteailisuilden laajönitafni'^ Näiden tutkijaryhmien jälestä tuli Intiaan neuvostoliittolaiset ka(uppa-'aisiantuntijat, joiden vierailun tuloksena allekir-joiliefttiin iha£iUskuruäl 13 pilä sopiimiufr, jonika perusl^Ua Neu- Vo'sil)oliiitto isubstui ihiyyriiään iiitialle — el hälpöjä rääkä-aifttei-tä, fvaiaäti 6ÖO,0OÖ tonnia valsäiterästä ja huomattavan mjäärän tavarajunavaunuja, sekä edellämainitun inäärän (400 tonnia) nikkeliä. Samassa yhteyd^sä kerrottiin rylidytyn keskusteluun sdltä, eftfcä Intia dsfcaa Neuvostoliitoista aiialtkuslajalento-köttieäita ja nrtuita tuotteita. Vähän myöhemmin, cdi maaliskuuiri lopulla vieraili In-feässa NL:h yaJtioin suunnittelulautaKunmn varapuheerijoh-te. ja Änatoly Zharsky keskuBteliakseen Neuvostoliiton ja Intian tälousyhteiistoimirinan edeJ3«fen •PoiBaalta on IntlföÄ Virallisiöta piM:'eiBiä kuultu julkisia läJiisiinitdöa sm,' Ä Intia tfeirv^htiSi telvostoliiton edefeottä-iMSlä jä ^yrkiniyksiä Intian aviustaMfiiseksi talöusvaikeulkföien-sa Voittamiseksi. On turfhaa taa oökeaänmdn tarpeetonta viitalta siihen, että tällÄiöesta ylbteiatolittiinirtiiteta hyötyy erirHenkaikkea' suurissa tä<!oilidVMkeu!Iäis3ä d l ^ a Ihtiä, jdka saa nyt ti^lisuusthibttei-tafeto Ii^i>äksi jä sillä pefustöeflila mflksetuksi tuotteita jä laitt e l i , ' n m se vgitfiämättä tarvitsee. . • ^ jos', niin missä määrin tähän yhteis-m m VIELAftiN sdiÄTULA» OSUUSiCAUPAl* AfelbtSTÄ Koska lehtemme toukok, 30 pfiivan numdrosSä "JsöfciÖ"" ÄimimerMA a-laiseBB yhä - kosketellaan Sointulan ÖsuujfliikkeöÄ asidi^a U j i m kir ioituksesta edelleenkin heijastuu iköfsitys' m i i älteklf^olttanut öllsi oUtit «yypää kaiiiJaYi nyfcyisfeen tf-larfteeseeii; katkon v«IVöllisaudÄks6. ni vielS itert:*n ftäyttfi» lehleriiihe palstaa olkäistäksölii ^6n'lkSsityks^h joka 'klrjoiluKsesta kuvastuu ja tu<jiclakse6n asiat x>ikeäfin iiJet^ektil.: viift. Otaftsuin eftg •^elllheii s6h)s. tiiiksehi j\>ka I^hdeiss8hn6 hiljaldcoih julkaistiin olisi kylliji selvästi selostanut kaupan toimintaa j a as'e-maa esitettyjen vuosien takaa, mutta fiähtavfsti 6n inehnyt kyllin kauaksi. Menkäämme siis vuotenl95Ö --- 61i jb pitemmän aikaa nähty väliltämät-tömälcsi laajentaa ikauppahuoneistoa koska entinen oli käynyt vallan l i i an ahmaksi ^cunnoUisesti^^^^^ Iäkseen Sointujan asiakkaita._ Pidett i in useita kokouksia ja yleisessä kaupan jäsenkokouksessa päätettiin rakentaa uusi paljon suurempi, ikahsi-kerroksinen, kauppa rakennus jonka ikustannusarvion esitti paikallisen jäsenistön keskuudesta valittu monilukuinen rakennuskomitea, komitean kustannusarvio ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa lä-hiitiaillekkaan sillä, ennenkun rakennus oli käyttökelpoinen, oli se tullut maksamaan pyöreissä numeroissa $65,000.00. Tämän lisäksi oli ostettava kolme uutta kassareklste.- rlä, kalusto oli uusittava melkein kononaan, ja useita kymmeniä tuhansia dollaria täytyi sijoittaa ta^ varavaraston lisäykseksi koska t i la ja kysyntä — etenkin sähkötar-peisiin nähden sen edellytti. Vaikka kaupan liikevaihto lisääntj^kin huo.: mattavasti edellä olevan i>)uudistuk-sen kautta;. kiinnitti s« 'kaupan käyttövaroja pitkän matkaa toista sataa tuhatta ddJaria, Josta myö-n^ ikin johtui se että osuuskauppa joutui jälkeenpäin kaksikin kertaa otlämäah $10,ÖÖO,ÖO väliaikaisen laihifm kevätkautena Jä jotka mölem-mat lainat "maksettiin vastaavien viiosien loppuun mennessä. :; iKolmäs lainahakemus oli jär-jestelyn alaisena^ vuoden 1986 keväällä aikomuksena ollen hakei taas $10,000.00 kokoinen laina mutta B. C. Central Credit Union'in taholta ehdotettiin että sen sijaan oiettaisiin suurempi $20,000.00 n.s. "term" laina jonka takaisinmak-sun voi järjestää viiden: vuoden ajaksi $4,000.00 joka vuosi ja joka esitys myöskin sai johtokunnan ja J U L I A KIVISTÖ, Kirkland Lake, Ont. täyttää torstaina kesäkuun 20. päivänä 77-vuotta. W. SÄILÄ, Toronto, Ont. Väyttää perjantaina kesäkuun 21. päivä«ä 82-vuötta. ANTTI LUUKKO, Garson Mine, Ont. täyttää perjantaina kesäkuun 21; päivänä 69^uotta. ANTTI FORSSMAN, North Sur-räyi B. C. täyttää lauantaina kesäkuun 22. päivänä 91-vuotta. VÄINÖ KOSONEN, R . R . 1. K i r k - field, Oht. täytti huhtikuun 13. päi-väha, valitettavan erehdyteen väöksl jäi määräaikana julkaisemalta, 74-vuotfa. Yhdymme sukulaisten ja ystävien onnentoivotuksiin. työhön myös joitain puoius-tusvälinetiilauksiaj siitä meillä ei ole tietoa. Mutta jos hiuomi-oidaan 'maailman yleinen tilanne^, missä kansakunnat pitävät velVoililisuutenaian myös asevoimien ylläpitämiseen, niin, täl-läinieni oikeus on epäil€iin|ttä myös Inltiallay eilfcä kenelläkään ole imitään taivaallista valtaa mlääi^äta, mistS. • ilmanAiiunnaiäitä se-puolustuslailtoksensa välineitä elHkä tilaa tai tila-amärtta jättää. Kuinka paihansuiopaisia ovatkaan ne, tjöttoa ovat näkevinään jonkinlaista "vaaraa" siinä, jos, ja'kuÄ InitlÄ hankkii ase^^ilrlrtM-leen tarvikkeita Niöuvöfetoliitös-tä, se näkyy emien)kaiWki6a Silitä, että nämä saidat poliittisiet Mcdijät ovait vaiti kuin hauta Neuvostoliitan ja Intian välisen talousyhteistyön yleisestä kehityksestä, miicä ei voi iVmiuta, kuten sanölttu, kliitt koitiiiä 6h-inienkaikktea tntiiam kansan ja valtion eduksi. jasenkökouiksen hyväkfeymisren. ^ä'äd4festfrifiii6 t ^ e l l i s e A i m g h f t u' van tllahte'6Btä täytyy söiöstää m s l t itulivat ne varat joilla' tämä uusi ;kaupparakennus y.m. uudistukset s u o r i t e t t i i n , Vuosil^yimmeniS oli .•asiakkaina ollut tapana jättää, osiiuS kauppaan ylimääräiset fäfiansä kor-kavapaana talletettavaksi, ollen 'kaupan käytettävänä mutta vaadittaessa takaisinmaksettava.:''Näitten' säästövarojen yhteissumma nousi' i^uodelta'Öli&h äiriä $13Ö,O00.ÖÖ. kor-; feeimmillaäh jä häitä vslnoja ^jouduttiin suurimmalta osalta käyttä-: rtiään ennenkun uusi rakennus oli ilikekunnossa; sillä osakepääomaa ei §aatu vastaavasti nousemaan vaikka se vuosi vuodelta aihä kasvoik i n . Jälkeenpäin ilmestyi paikka-k" u'fthafie luotto-yhdistys sekä pahk-kipälv^ ös joten osuuskaupan rool i säästöpaikkana loppui. Useissa viimeisissä raporteissani jäsenkokOr ukselle toin esille että tämä asiakkaiden säästötili joka todellisuudessa on osa kaupan juoksevista veloista ••— tulisi järjestelmällisesti niaksaa "ulos ja niinpä se vuoden 1968 lopulla olikin laskenut aina $15,500,00 asti. Mutta huomattakoon että samalLr kertaa 'kun näitä ostajien säästöti-lejä kU(rfetiettlln Ja juoksevia velkoja vähennettiin, niin suhteellisesti myöskin väheni kaupan juoksevat varat. Joka vuoden ensipuolis-kolia on aina suuremmat menot: in-ventario ja tilintarkastus kustan. nukset, suurin osa vakuutusmaksuista, kaupan tulovero (osuusliikkeetkin maksavat tuloveroa), Jäsenkokouksen määräämä osakekorr ko, sekä vuosittainen lainaosinko-jen lunastaminen kaikki lankeavat vuoden ensipuoliskolla maksettavaksi. Ja mikä tärkeintä, tavara-varasto on nostettava vuoden ehkä suurimmalle tasolle koska kalamies, ten tarpeet täytyy pystyä täyttämään ennen kun he menevät merelle — myöskin kaupan tilisaata-vat ovat silloin korkeimmillaan koska suuriosa kalamiehistä eivät' die tilaisuudessa suorittamaan tiliänsä ennenkun, kalastuksesta esiintyy tu^ loja. Edellä olevista syistä johtuu että kauppa on keväisin aina tiukemmalla ja myöskin silloin useasti ise joutuu etsimään ulkopuolista lainaa. Jos kauppamme olisi toiminut yksityi-spohjalla olisi tilanne toisenlainen mutta kun joka vuosi on liikevoitot jaettu suuremmalta osalta takaisin jäsenille osakekorkoina ja ostöpalautuksina; ainoastaan pienempi osa jääden varsinaisesti" kaupan; varoiksi niin sentähden on kaupan vaurastuminen hitaampaa vaikka kohta se onkin ollut Jatkuvaa. Tosi seikka on myöskin se että kuka tahansa- tarkastaa kaupan, t i i i - rapörtteija vuodesta 1939 lähtien puoliväliin 1967 ei voi olla toteamatta että ne kuvastavat jatkuvaa edistystä eikä alaspäin menoa kuten kirjeenvaihtajanne väittää. . Ja edelleenkin ne sijoitukset kiin-teinlistööh kuten edellä selostettu, on tehty virallLsen jäsenkokouksen päätöksien perusteella eikä edesvastuu suinkaan voi langeta allekirjoittaneelle. 404nt. Toronto >- NDP:n vfetöööiuktfelsta huolimatta konservatiivipuolue^ iriääkuÄtkMäiiiltfsjyrffsI kte^Hviikköc na kuitenkin melko iielpösti¥umoon o^bsltlbA iMdtuksen 40-tuntLsen työviikon töUuttämrseksi. Kielteinen päätös tehtiin äänin 53—39. Sen jälkeen 'kun hallitus o l i saanut Äänestetyksi närih ehdotuksen 40-tuntise3tä työviikosta Daht^ Deö^ :hohte (L. Dovercourt) jä Fan Daenn (NDP Wehtford) ehdottivat, että viimeiset 8 tuntia 48tu9tisesta viikosta i^ideilSiBifii ylftyoalkähä, maksettaisiin . puolentoista ajan Dmitri Gudlcov: Miitta' tälhäkin ehdotus äänestet-t i id konservatiivihallituksen t^iihftfr-t l " nurin äänimäärien ollessa samat. Maakunnan' työministeri Daltört Baleä vältti tutkirfiusteh osoittavan, että 48-tuntlset iyö^iköt 'o'vät Vielä tarptfelHsiä (?) OhtÄriöh plihem-missä kaup0al<6issa ja maaseudulla; Lainlaätijökunnan istunnossa annettiin pykäläipykälältä hyväksymin nen lakiehdotukselle, jonka mukaan määrätään "puolentoista ajaa" yli^ työkorvaus kaikille, jotka tek^ät työtä 48 tuntia viikossa (sen ylittävästä ajasta) ja myös juhlapäivä- »yöstä. Tämä lakiehdotus täkää myös naisille saman palkan kuin miehille kin silloin kun- he tekevät samaa lyötä kuin miehetkin. : Myöskin arvosteltiin kirjoituksessa seikkaa, että en ollut trtinyt minkäänlaista raporttia marraskuun 1967 jäsenkokoukselle— Asia on nyt kuitenkin sillä lailla että jä^ senkokoukseh kökMisJärjeötykseVi laatii johtokunta Jossa esiintyy yksityiskohtaisesti koköiikseh ohjelftiä. Minua ei oltu lähfestytly kehoitbk-sella laatia rafporttia enkä osannut sitä itsekään odottaa koska olin o l lut pois liikkeen palveluksesta nelisen kuukautta. Mutta itse olin läsnä sanotussa kokouksessa ja olisin ollut valmis esittämään kaikki tiedot mitä mi^ nulta olisi haluttu ja joita ei kuitenkaan pyydetty. Muuten sanottu kokous oli poikkeuksellinen siinä suhteessa että mitään finanssi raporttia kaupan toiminnasta ei vastuunalaiselta elimeltä esitetty jäsenille vaan sanottiin että ei sitä oltu saatu valmiiksi ja että se esitettäisiin myöhemmin kaupan ilmoitustaululla. Tätä ei kuitenkaan esiintynyt jo ensimmäiset numerolliset tiedot m i - •tä Jäsenistö sai haltuunsa t u l i huhtikuun 1968 lopulla tilintarkastajan raportin muodossa j a josta nähtiin mihin vakavaan tulokseen oli vuoden 1967 : toiminta päättynyt. Jos : mjarraskuun jäsenkokoukselle kur ten joka vuosi ennenkin olisi • esitetty tilanne ja kaupan toiminta numerollisesti, sen sijaan että v i i si kuukautta myöhemmin, olisi varmasti otettu asiasta kiinni ja supistettu menoja ainakin sellaisia kuten lähes kaksituhatta dollaria maksavien uusien hyllyjen ostaminen Ja Jonka menoerän jäsenkokous hyväksyi sillä ehdolla että johtokunta päättää oston ainoastaan jos se katsoo kaupan varojen antavan sen myöten. Tästä raportista, tai oikeammin raportin puutteesta, ei kirjeenvaihtajanne sattunut mainitsemaan ollenkaan. (Jatkua seuraavassa numerossa) Jokainen j6kä v^vautuu ielälte-maan viime älkdjeii läns^sakgälflisia s^onomaiehfi^, w m mmm ei äSseen paradoksaaliseen oeikkaart: .j'Äiitavien lehtien sivuilta iskee hil-littöinänä virtana vastaan "huoli"' äekokraliah .köiit^ateUtä 'scfelällsti-sissa maissa. Mutta,kaunopuheisuu- .den virta'tyfehVyy aina, kun, puhe kääntyy demokratian kohtaloihin Itse Saksan- liittotasavallassa, vaikka nimenomaan tässä suhteessa on kÄlldtt |>enS8te6t vakavaan huolestu-riiis^ erl. T&issä Viikolla LStisi-Säksan liittopäivät hyvälisyivät poikkeuslain, joka -käytännöllisesti katsoen avaa Mhl^i^fiksassa tien fäsistiä^it diktä: juurin pysyttämiseen; Tämä perustuslaki, Jdfca valmistöltiih suljettti-fen ovien takana ja hyväksyttiin fl-män; kahSän^ifeifestystili mSSrittelte kriisien aikana valtion tärkeimmäksi elijÄeksi teidänlaisen köiiiiteah, joka muodostetaan muutamista liitto paivieh (Buhdöstag) ja liitlönfeuvbs-fon (öiindesrät) jäsenistä ja jöUa yhdessä hkliituksen karissa öh mel- It^in diktatoriset valtuudet Poikkeusperustuslaki peruuttaa ''jähnitystilait" tai "sisäisen jänhi-tvstilan" vallitessa ( j o i d e n määrit- Hipit ''pelkäävät" BouIder.Colo. — Satoja "hipe-jä" jotka, ennustavat maailmanlopun tulevan, ön saapunut Boul-derUn väittäen sitä yhdeksi kahdesta paikasta, jotka mabdol- Usesti tulevat säästetyksi. "Eräs Icarus-nlminen pieni kl^rtotäru tulee fHtiMMämäStt yhteen mHdäU planvöttainitte kahs^ ' sa—r ainahin me nskomjiie, että on kirotäil hyVä mafadollisuus, jotta näin tapahtuu", sanoi eräs maaibnanloppubn uskovista. "Me olemme tulleet tänne, köskä tSniä oh turvailisfn paäka maailmassa JOB yhteentörmäys tapahtuu. Toinen turvalUsln palkka on llbetissä", sanoi eräs "hipl". "Me ajattelemme, että Kali-f omia luistaa mereen Ja sitten tnlee valtavia maanjäristyksiä mitä seuraa suuret väkivaltaiset muutokset yhteiskunnassa ja mahdollisesti AtlantiUn nousee.. : Virallisesti! on ennustetta, että Icarus ohittaa maapallon 3,950.- 000 mailin etäisyydessä niin kaukaa ettei sitä voi nähdä paljaalla silmällä. ' YKSIKAm-AlNEN Kysyttäessä mitä liSn pitSä uudesta työnantajastaan, nuori sihteeri huomautti, " O h , ei hän ole j»hakaan, ehkä sentään vähän turhan nuulra." '*fitä sinä sillä tarkoitat?" "No,", selitti tyttö, "hän hiulee ettei sanoja voi tavata muuta kuin yhdellä lailla." Kysymys: Keneltä U S A osti Alas. kan ja kuinka suuresta hinnasta? Vastaus: USA osti Alaskan Venä.. jäitä vuonna 1867. Hinta o l i $7,200,- ÖOO eli noin 2 senttiä eekkeriS kohti. telen^isessä sallitahh jjt#dellinen mielivaUa) LänsV-iSäksan kaiualais-t en ' t o f c a t t t e H t Ä l M ja va-i/ äudet ja antaa hallitukselle l u ^n käyttää armeijaa Jitoliisiyoimana. M i kä tahansa suuri mielenosoitus tai lakko Voi Olia tekosyyni'IpölEKeiis-t i l a n " Julistamiseen.kaikkine, siitä jobtuVine seuraukflin^een, mW luettuna^ yleinen työvelvollisuus^ ammattiliittojen toiminnan kieltäminen ja "kansaiaispuolustuksfefeÄ^*' kutsunta. Poikkeiisläkiete' A ^ ä i ^ - minen idättää tärköäii ^ i h e o i LBh-si- Saksan tkude<stimiiit^äoiAni«sb, nyt on luotu paitsi hyvin aseistettu sotakoneisto, jollainen on'Buitd^s- : wehr lää^joine r^erviräist^ii väl«n%n-nus- ja koulutusjärjestelmihä6n, • ihyös öUcelidelhh^n perästä siviilielämän militarisoinnille ja sotilhs-lakien volAäiiisaätti&fnitelle itftilten ~ aikana. Jättiläisinäiiien sotilasKäsärnii, joka odottaa hälyty'ssignaalia>---^läUair nen dn "ideaali" tila, jolläiseltsi t k i i - 3i-Saksa ölisi muutattava pöii^eus-läkieii hyväksymisen jälkeen; kuVen usieitä kertoja eiinen. /noudatetaan keisari Wiihelm 11 :n klassista lau-suiriaä, jonka hän esitti joi vuonna 19Ö5: "Aluksi on ammuttav^. sosialistit, sen jälkeen voi alkaa-.sbdan muita maita vastaan." Ja jälleen sosialidemokraatit alamaisessa' 'kiihkossaan uhraavat taantuhiiiks^lle ja ;hilitarismille Saksan kansan ^'tbdisl-liset edut. On muuttunut lainmukaisuudeksi, että sosialidemokraatit palvelevat kaikissa Saksan historian jyrkissä käänteissä militaristeja. Näin tapahtui viionhä .1914, jolloin he' äänestivät sotaluottojen myöntämisen puolesta keisäirillte, samoin vuohfia 19i9, j o l l o in heidän johtajansa Ebert jä Nöskö käyttivät armeijaa valiänkui i^ouksellisia joukkoja vastaan; jotka yrittivät tehdä lopUn militaristien kaikkivallasla, vuonna ld32,j<Älöih M jättivät, ilihah Vastarintaa paikkansa Preussin hallituksessa 'Ja rat^ vasivat tietä Hitlerille. Nykyisten poikkeuslakien hyväksyminen kävi mahdolliseksi vasta "suuren kdalii lion", hallituksen muodostamisen jälkeen, johon spsialidemofcraätit tulivat mukaan. Kokoomuksella oli parlamentissa perustuslaillinen e-nemmistö, Joka mahdollisti polk- : keuslakien hyväksymisen. ' Bonnissa hyväksytyissä pc^kkeus-laeissa on selvästi näkyvissä seikkailupolitiikan leima. Josta Länsi: Saksan hallitsevat piirit eivät !ydi mitenkään vapautua. Tämän vuoksi Neuvostoliiton johtavat piirit kattoivat välttämättömäksi varoittaa vakavasti Bonnia. Suotta Reinin var-rella yritetään' esittää' N e u v Ä l R : ' ton varoitus sekaantumiseksi liittd-tasayallan sisäisiin asioihiö. Bönhiii poikkeuslakeja ei, voida pitää muuna kuin Potsdamin sopimusten rikkbihl-sena j a Neuvostoliiton suoranainen velvollisuus on osoittaa tämän rifc komisen tapahtuminen. Bonnissa ön n i in ikään muistettava, että tdi sessa maailmansodassa 'jonkS Hiti l e r in Saksa aloitti, NeuVösfoliittb menetti 20 miljoonaa kaatunutta jä että se e i salli sitä, että Länsi-Saksan militarismi rikkoisi Euroopan kansoden lepoa ja turvallisuiittä Jä rstuisi uusien rikosten tielle rauhaa ja ihmiskuntaa vastaan. Voidaan edellyttää, että liöikkeus-lait voimistavat kaikkien muiden dä-mokraattisten voimien aktiivisuutta, jotka itse Länsi-Saksassa taistelevat pelastaakseeh maansa mllltjufismih ia sodan noidankehästä. H Ä I V Ä N P A K I N A m U D E A U O N SIINÄ O I K E A S SA Kansalaisena joka kesäkuun 25 päivänä äänestää NDP:n ehdokasta j a toivoo, että muutkin kansalaisemme Sudburyn seudulla me-hetlelisiväl samoin, allekirjoittanut haluaa — niin vaaliaattopäiviä kuin eletäänkin— avoimesti nostaa lakkireuhkaa libaraalipuolueen pää ministerille, Pierre Elliott Tru-deaulle, Montaguessa, P . E I . viime torstaina esittämästä lausunnosta "vihan klf jallisuuden" tiiomltsemi-sesla. Viitaten lentolehtisiin, missä pääministeri leimataan "vaaleanpunaiseksi" mieheksi, jolla on kaiken l i - ;8äT{sU"yhleyksir vallankurtöo|cäel- ' l i ^ e n Kuubaan ja Kilnaa^V,' Jtir Trudeau sanoi tämän lentolehtisen painattajia ja levittäjiä "sairaiksi IhMlsiksi Jotka eivät, kunnioita Ga-^ nadan väestön älykkyyttä". Selitettyään, ettei hän syytä miv tään toista poliittista puoluetta k. o. "vihan kirjallisuuden" levittämisestä, pääministeri Trudeau jatkoi: "Mutta minä esitän, että me poliitikot kaikin, meidän omassa, puolueesnamme ja kaikissa muissakin puolueissa — minä pidän sitä meidän velvollisuutenamme sanour dumme irti moisesta roskasta". Sitä kannatetaan lämpimästi! Päästäksemme paremmin kärryille siltä, mistä on kysymys, mel dän sietää paneutua vähän syvemmälle tähän asiaan. Liberaalipuolueen entinen presidentti, senaattorf John Nichol tie-dolttl viikon lopulla; että Canadian Intelligence Scrvlce-nimlnen laitos on vaalikampanjan yhteydessä j u l kaissut "satojatuhansia lentolehtisiä" missä epämääräisillä lausunnoilla ja vihjailuilla yritetään liittää mr. Trudeau "punaisiin" e l i "kommunisteihin"', ja siten saada hänet mustatuksi "punaisuutta' pelkäävien tai karttavien valitsij a in silmissä. Nimensä puolesta mainittu laitos — Canadian Intelligence Service": (Canadan tiedustelu e l i vakoilupal-velu) — antaa pahaa-aavistamattomalle henkilölle sellaisen käsityksen, että kysymys on jostakin hallituselimestä tai ainakin hallitus ta lähellä olevasta elimestä. : K a i k i l l a canadalaisilla ei näes ol^ ollul; sellaista huonoa tuuria k u i n Vapauden ja muiden työväen-lehtien l u k i j o i l la ja tuhansilla am-mattiyhdistysjäseniUä, että-plisivat joutuneet alemmin teke'misiin Canadian Intelligence Servicen kans- Sen johtjyana toimii; kuten ; 'muistetaan, työväenpiireissä yleensä huonoon huutoon Joutunut Ronald Gostick ja laitoksen julkaisujen yhtenä kirjoittajana on toinen ikävä "suuruus", Pat Walshi jota kirjoitustensa yhteydessä mainostetaan RCMP: n entisenä asiamiehenä — mikä sellaisenaan voi antaa mahdottomiltakin näyttäville juttuigille jonkin verran uskotta-vaisuutta niille, jotka tätä herraa ja suuruutta eivät sen paremmin tunne. Monet työväenlehdet. Vapaus niiden mukana, j a monet työväenjärjestöt, NDP ja C K P mukaanluettuina,,; ovat monet monituiset kerrat joutuneet näiden herrojen edustaman laitoksen ja sen ' V i han kirjallisuuden" paneteltaviksi j a mustamaalattaviksi. Gostickin antamien tietojen mukaan GIS levittää vaalien yhteydessä 150,000 kirjoitusta, missä väitetään, että Trudeaulla on sympatioita tai yhteyksiä kommunisteihin. Mainitussa lentolehtisessä vältetään mr Trudeaun olleen yhteyksissä "sotavastaiseen ja punaisten tukemaan Bloc Populaire-"järjes-töön, että hän oli konmiunistien valtaantulon aikana Shanghaissa, jätettä hänestä; mr Trudeausta, t u l i 'kiihkeä Mao Tse Tungin kannattaja". Kuten tavallista, mr Gostick esiintyy hyvin puheliaana, mutta "samalla kertaa äärettömän pidättyväisenä siitä, kuka maksaa tämän " v i h a n kirjallisuuden" levi-tyskustannukset. " I t e " Gostick on sanonut, että hän "el pidä Trudeauta kommunis-tinaj vaan sosialistina Ja poliittisesti vasemmistolaisena". "Hän ei ole kommunisti, mutta hänen poliittinen menneisyytensä saa minut uskomaan, että hän on hyvin sympaattinen kommunistien monille tavoitteille. "Esimerkiksi omnibus-lakiehdo-tuksessaan (rikoslain muuttamiseksi) hän muuttaa canadalaisen oikeuden perustan pois Kymmenestä käskystä humanismin ja pragmaattisuuden pohjalle. Tämä johtaa lopulta läntisen yhteiskunnan hajoamiseen kristillisenä käsityksenä." Lyhyesti sahoen >-pSIihlnisteri Trudeauta mustamaalataan sekä hänen ajattelunsa, vieläi^ oletettujen ajatustensa että varhaisempien yhteyksiensä ja vielä (»luettujenkin yhteyksien perusteella! Kysymys on $iis"ajatuksesta" Ja yhteyksistä eikä teoista! Se on tyypillistä fasistista vihan lietsontakir jallisuutta parjäustär-' - koituksessa. Me uskonune, että moinen mos^ ka ei tehoa eikä vaikuta muihin kuin lastentarha-tasolla poliittisesi ti oleviin henkilöihin. Me kannatamme pääministeri Trudeauta tämän poliittisen ihos-kan tuomitsemisessa. jJa lopuksi me toivomme, t u l - . koon hän valituksi tai Oi^ että mr Trudeau muistaisi tulevaisuudessak i n mihin ajatusten kontrolli, i h misten syrjiminen"ajatusten" perusteella johtaa. Kaikkein ensimmäiseksi hän voisi osoittaa, ettei hänen puolueensa, olkoon se sitten hallituksessa tai öpijoslliossä, hyväksy enää herrojen Gostiökin jä Walshin kotkotuksia hallitMsiBn ohjelmaksi esiiherkiksi suhtautumisessa sellalsllh sanön^alehtiirt, järjestölhlh ja yksllöiiirh,. jötkä ovat mainittujen herroj^h toihiöstä joutuneet mUslaiiiaalattaväfesi osapuilleen samoilla pörust^lllä kultt siihen asethhan joutui Itse pSäiAi-hlsterl. Se sattuu kun omat koirat pUrei Vat ja valitettava tosiasia i6n, eilÄ liberaälil^uolue oil kasvattahut pih vellaan kylmän sodan hengessä tällaisia kyitä. — Känsäkoura. \
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 18, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-06-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus680618 |
Description
Title | 1968-06-18-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiiiistai, keSäk. 18 p.'— Tutesday, June 18, 1968
VAPAUS INDISPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
iUBERTY) Eistabllshed Nov. 6, 1917
.BDiroRi W . E K L U N O MANAQBRI B. 8 U K «I
TKLBPHÖnNKi OPFIci Af^D B D I T O R I ) ^ 6 7 4 ^ ) ^ 04
MalUcg address: Box 69
AuthoriEed ä&ebäA läBiA W i a X i h y M B < M , ^ ^ Sepaxf&oääi, G % i ^
and for payment of postage in cash.
Oanadassa: 1 vk: $10.00. 6Ick.$5.?5 U|3A:n: 1 vk. $11.00.6 a . $6.75
IIJM), 6
Kuvasiih ieh näyttäisi
Viime viifcoila kerrottiin Wäs*iin'^ftoniii uultisissa, että Yh--
djisvaltäih: presidentti LyndonB. Jöhteson ori eri-koMföihiäSioiMn
tuiUkiinaan, •öa^ 'Vlhd^svaltäin yhteisfaunnäi-
Sk- jötäkiii 'Mläisba, mikä äfli^e/uttaa '^töykeyttä lakeja kohtaan,
ylenkaitseitta odäöäuksiä kcfcLtaari jä VäkiSr^ta-tapauJcBia".
I>ifesidentti Jdhnsoniii saiiotaan keftioittaneen tri Milton
i^SsÖhftiÖvvöfih' jibOidbiaa toimdvaa M syyä-liiibitäuätä
'Väkivaltaisuuksien syi^Aja, paräiinuäkfeihoista".
- "Teidän 'tyoime,'''' hän sanoi, "tulisi auttaa meitä siirtymään
sitä päivää koihti, joilloin vihaila ja väJkavallällä ei ole
ituitäläA vaikutusta ihmisten välisissä asioissa. Kun väkivalta
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-06-18-02