Vapaus, November 21, 1973

              HfNNAT PDR;SSA JA
SAKSASSA
Hintojen T»ousu on Länsi-Saksassa
oHut tänä vuonna ennätysmäisen no­pea
ja suuri ja se on kosksnut kaik­kia
hyödykkeitä ravintoaineistaj
vuokrista ja vaatteista palveluihui
asti; Hintojen nousun suuruutta pi-temmällä
aikavälillä kuvaa viralli­nen
tieto, jonka mukaan D-mark-ka
on vuoteen 1950 veiTattuna enää
54 pennin arvoinen.
Hintojen nousu tuntuu erityisesti
elintarvikkeissa ja koskee siten klpe-immin
vähävaraisinta kansan osaa.
Tämän vuoden 9 ensimmäisen kuu­kauden
aikana niiden laskettiin nous­sen
keskimäärin 7,13 prosenttia. Kui­tenkin
Länsi-Saksassa ennustetaan
— vuoden lopussa vielä suuria hintojen
nousuja.
Hinnannousun kärkeen kipuavat
kuitenkin ehdottomasti vuokrat, jotka
ovat nousseet vuodesta 1962 lähti­en
keskimäärin 90 prosentilla. Kysy­myksessä
on lähinnä tonttikeinottelun
tulos, joka kerää samalla mahtavia
summia maanomista,ien kukkaroihin.
Esimerkiksi monimiljonääri, paroni
von Finck, joka omistaa MUnchenin
alueella 20 miljoonaa neliötä tontti­maata,
rikastuu maan arvonnousun
avulla yli miljoonalla markalla päi-vitläin.
Vaatteiden hinnat ovat olleet hy,
väscä noususuunnassa. Hyvin monet
vaatetavarat nousivat yli 10 prosen­tilla
tänä vuonna, esim. miesten hou­sut
keskimäärin 16 prosentilla. Nais­ten
puvut 11,2 prosentilla ja mies­ten
kengät 14,3 prosentilla. Palve­luksista
ovat nousseet mm. pesula-parturi-
ja kampaamomaksut sekä
tealleriliput.
Hallitus on jälleen kerran suun-niteSut
myös postimaksujen nosta­mista.
Edellinen nousu tapahtui vii­me
; vuonna^ jolloin tavallisen kir­j
e ^ maksu nousi 30 pennistä 40
pennjin ja kortin 25 pennistä 30
penniin. Ensi vuoden aluksi suunni­teltujen
I korotusten jälkeen kirje?n
vähimmäishinta olisi 50 penni^ ja
pcstikortin 40 penniä,
DDR:n useimmat hinnat kestävät
hyvin vertailun vastaaviin länsisak-salaisiin
hintoihin nähden. T i l ^e
muuttuu kaiken lisäksi päivä päi­vältä
DDR:n eduksi, koska siellä
hinnat pysyvät vakaina. Virallisen
länslsaksalaisen laskelman mukaan
todattiin jo tämän vuoden alkupuo­lella,
että tavallinen länsisaksalainen
keskivertoperhe saisi . tekemänsä
ostokset DDR :ssa halvemmalla. DD
R:n markka osoittautui siis arvok­kaammaksi.
DDR:ssä on viime aikoina esitetty
sräitä vertailevia hintaesimerkkejä.
Seuraavissa muutamia esimerUiejä
hintaeroista: sianliha, DDR:n hinta
mk, BRD:n hinta 9,44 mk, keitto-unkku
10,20-15,75, turskafilee 2,56
-7,27, maitolitra 0,70—0,88, nahkai-et
kumipohjaiset lastenkengät 16,15
-37,50; taksimatka, 3 km 2,90—
1,98; i^esten hiusten leikkuu 1^15—
4,71.
Nämä olivat vain muutamia näyt-
'eitä pitkästä luettelosta. Tietysti
löytyy päinvastaisiakin esimerkkejä.
3n kuitenkin huomattava vielä, että
DDR :ssa vuokrat ovat erittäin pienet
ja sosiaalipalvelut hyvät. Useiden
uottsiden halvat hinnat ovat hou­kutelleet
mvös länsisaksalaisia suur-oatcksiin
DDR:aan. Varsinkin liha-ia
makkaratuotteet sekä lasten vaat-
;eet ja jalkinet ovat haluttuja. Tähän
"rajakauppaan" liittyy usein rikolli-
;ena piiriCenä myös radiovaihto lait­tomasti
kotimaassa ja sen salakuljet-laminen
DDR:ään.
Berliini — Pekka Lehtonen
SUOMEN UUTISIA
Helsinki. — (Suqmi-Siuri) —•
"Minä «n.ote
huijari", Hixoi
Helsinki. — (Suomi-Seura) —
Saomalaisten elinaika
lisääntynyt I
Suomalaisten elinaika on viinnp
vuosina jonkin verran noussut.
Miesten j a naisten^elinajan väli­nen
ero on puolps^an kasvanut
entisestään. Miesten elinaika on
viisivuotiskauden 1966-r-70 aika­na
noussut noin puoli vuotta ja
on nyt 65,9 vuotta. Naisten elin­aika
on 73.6 vuotta eli vuoden
pitempi kuin edellisenä viisivuo­tiskautena.
Naiset elävät keski­määrin
7.7 vuotta miehiä van­hemmaksi,
kerrotaan Tilastokes­kuksesta.
Suomalaisten miesten elinaika
on Euroopan alhaisimpia vaikka
se sijoittuukin maailmantilastos­sa
alkupäähän. Naiset puolestaan
sijoittuvat Euroopan tilaston kes­kivaiheille,
mutta kuitenkin sel­västi
muiden Pohjoismaiden jäl­keen.
Akateemikko A. I. Virtanen
kuollut
SUOMI-I^ATKA
C S J : n Sudburyn osasto järjestää A R P A J A I S ET
, joissa palkintoina ovat:
1. Lentolippu S . A S , köheella Montreal-^Helsinki-^Montreal
2. Lentolippu S.A.S. koneella Montreal—Helsinki—Montreal
3. "Portable" T.V
Lento on 22^45 päivän j a lento-aika kesällä 1D74
Arvaii hinta $1.00. Arpoja saatavana C S J : n Sudburyn osas­tolta,
Box 354, tai paikallisilta myyjiltä. : '
Arvonta suoritetaan huhtikuun 25 pnä 1974
Arpajaisista saadut tulot luovutetaan CSJ:n kulttunritoiminnan
tukemiseksi.
CSJ:n Sudbiuyn osasto No. 16. Box 354. Sudbury. Ont.
Luotettavin lentolinja
Scandinavian Airlines
System
Joulii- j a uuden vuoden tervöhdyksenne
VAPAUDEN JOULUNDMEROIHIN
jotka ilmestyvät seuraavasti: lännen numero
iouluk. 5 ja Itä-Canadan numero joulukuun
12 paivana.
Teillä on mainio tilaisuus V A P A U D E N joulunumerojen pals­t
o i l la toivottaa H A U S K A A J O U L U A j a O N N E L U S T A UUTTA
V U O T T A ystävillenne j a tuttavillenne kautta Canadan. Tavallisten
tervehdysten alin hinta $1.00.
Erikoisesti suosittelemme kehyksessä julkaistavaa HENKI­LÖKOHTAISTA
J O U L U - J A U U D E N V U O D E N TERVEHDYSTÄ,
j o i s ta asiämiehemme voi esitellä teille useita eri malleja.
r Niitä bn $3.00, $4.50 j a $5^ hintaisia.
• Kaikkien tervehdysten tulee olla lehtemme konttorissa vii­meistään
marraskuun 23 päivään mennessä.
K I R J O I T T A K A A N I M E N N E SELVÄSTI
NIMI % *
•
Entinen Suomen Akatemian pu
heenjohtaja, professori A r t t u r i I.
Virtanen kuoli Helsingissä 11.
marraskuuta 78^vuotiaana.. Pror
fessori Virtanen sai: kemian No­bel
palkinnon vuonna 1945. Hä­nen
huomattavimpia keksintöjään
on AlV-rehusäilÖntämenetelmä^
Professori Virtanen oH Helsingin
yliopiston ensimmäinen biokemian
professori ja kokonaisen bioke­mian
oppisuunnan perustaja.
Suomalaisten tarvikkeiden
kuljetus Kairoon jatkui
Suomalaisten YK-tarvikkeiden
kuljetukset Kairoon jatkuivat
maanantaina 12. 11. Ne olivat
keskeytyksissä viiden päivän
ajan. Tarvikkeet vietiin kahdek­salla
neuvostoliittolaisella kulje­tuskoneella.
Nämä olivat kuiten­kin
liian pieniä ottaakseen vesi-j
a lihankuljetuskuorma-autoja,
j o i l l a alkaa jo olla kiire Suezilla.
Kuljetusta odottaa edelleen 98
YK-sotilasta. Heitä varten tarvit­taisiin^
kaksi lentokonetta. Mate­riaalikuljetukset
saadaan hoide­tuksi
loppuun 11 koneella. Neu­vostoliittolaisen
Aeroflotin aika­taulun
mukaan kuljetusten olisi
pitänyt loppua jo 6.11. Syytä
myöhästymiseen ei tunneta. •
Ahvenanmaalla
pienimmät tuloerot
Ahvenanmaalla on tuloeroiltaan
Suomen tasa-arvoisimmat kunnat.
Tiedemiehet tutkivat veronmak^
sajien tulot 505 kunnassa j a pa­nivat
ne erojen pienuuden perus­teella
paremmuusjärjestykseen;
Hämeenlinna j a Oulun lähellä s i ­jaitseva
Utajärvi ovat listan v i i ­meisimmät
kunnat. Niissä vau­rain
kymmenes asukkaista ansait­see
reilusti puolet tuloista. Rik­kain
kymmenes asukkaista vei
vain neljänneksen tuloista Ecke-rössä,
joka on tuloeroiltaan Suo­men
tasa-arvoisin kunta.
Tuloerot heittelivät rajusti.
Kun Eckerön veronmaksajien rik­kain
viidennes ansaitsi tuloista
44.4 prosenttia, oli vastaava luku
Helsingissä 50,6, Vesilahdella 55,6
Kauniaisissa 59,2 j a Hämeenlin­nassa
72,1. prosenttia.
Tutkimuksen julkaisi Suomen
Akatemian rahoittama demokra­tian
j a tasa-arvon tutkimusryh­mä
D E T A . Tutkimuksen perusta­na
olivat vuoden 1970 verotilastot
j a tutkittujen kansalaisten määrä
nousi noin 2.5 miljoonaan.
Maanalainen 'ydinkoe heilutteli
taloja Lahdessa ja Kouvolassa
Useiden megatonnieni vahvuinen
maanalainen ydinpommi räjäytet-tjin
• lauantaiaamuna 27. 10. Nova­ja
Zemljalla. Helsingin yliopiston
seismologian laitoksella mits^ttiin
klo 9.03 tapahtuneen räjäytyksen
vcomaksi y l i 7 Richterin asteikon
yk;sikköä.Suon^es^ tärinä tuntui
Kouvol^qj» j a L a h d e ^.
-— Joki^, syksy' räjäytetään ta-v^
Diaeati y i ^ i s u u r e t k o ' m a a l a i ­nen
yfl^»»kPP *ifovftjj^ Zemlj^^llä. Tä­män
syksyinen oli 12. ayyskuuta.
27. i p . 041.toinen,rä^y^ya saman
syljsy^ dkana! N a i n s ^ o i Ifeensi-ai^
tti Ilkkfi No|K)n?m tfetolngin seis-poiolo^
is^tf^ laitql$ie][tä.
- Tämän ayjcaylset' Novaja
IIIIIIUIHIflllUllinillllllllllllMlllllllftlflllllllllpiiniliDIIIIIIU^ Macon, Ga. — Jatkaen Water-ovat
suurhnmat kuin koskaan- a i - gate-vastaista vastahyökkäystään
emmin tehdyft. Pari vuotta sitten YhdyavaMain eteläosassa, presi-
Yhdysvaltojen Ateodttien saariryh- dentti Richard N:ixon sa| sunnun-mään
kuuluvalla Amsitkan saarel-taina vastaanottaa suosionosoituk-la
räjäyttämä pommi oli viiden sia ja toisaalta kirpeitä' tyytymät-megatonnin
vahvuinen. Sen lukema tömyyden ilmaisuja. ^
Richterin asteikon nnikaan oli 6,8 Edellisenä päivänä, lauantaina
yksikköä, kertoo lisensiaatti Nopo- järjestetyssä : haastattelultilaisuu.
nen. dessamr Nixon julisti: "Minä en
oleihuijari" (I äm not a crook).
Mr Nixon sanoi sanomalehtien
kustantajien edustajille, että hän ei
öle "koskaan hyötynylt yleisestä
palvelusta. Olen ansainnut, joka
sentin. Minä en ole huijari".
Nixon puoliisteli itseään arvoste­lijoita
vastaan jotka syyttävät hän­tä
vääriiiJteoista. Hän antoi kym­menkuntaan
syytökseen ykskyis-kohtaiset
vastaukset mm. seuraa-vaari'
tapaan ' y-".,;^-,,
— Että hän maksoi vain " n i -
pieJlisen hiääräri'' tuloveroa vuosi­na
1970 j a 1971 pääasiassa siksi
kun hän sai tehdä vähennyksen va-rapreäidentitikautensa
asiakirjojen
ärkiötoori lahjoittamisesta. (Hän
Kaikki suopialaista
haavoittui Suezilla
Kaksi suomalaina YK-sbtilasta
haavoittui lievästi miina-räjähdyk-sessa
Suezin kaupunkiin johtaval-lii
tiellä lokakuun lopuilla,.ilmoitti­vat
suomalaiset sotilaat palates­saan
Kairoon hakemaan täyden^
nystä Suezin kaupungin alueella
olevalle. suomalaiskomppanialle.
Onnettomuus tapahtui israelilaisen
panssarivaunun ajaessa egyptiläi­seen
miinaan. Suomalaiset olivat
kuorma-autossa vain neljän metrin
päässä miinan räjähtäessä.
"Maa on syntinen laulu" —
maailman ensi-ilta Kittilässä
Ke^^iviiMco, marrask. 21 p. — W€d.; NoVv ,2,-1973 ' SivygS|
OFL vaatii lähettilääiimie
takaisin kutsua ChiIMM:ldi
lisesti'valion 1^
esitti tilastotietoja mutta ei kiista-
Riemukkaan tallkoohengen tun- nyt julkaistuja tietoja siitä, eittä
hän maksoi tuloveroa v. 1970 vain
$792 jä seuraavana vuonna $878;)
Hähvsänoi flcesäkuuh 20 ph kes-kustelunauhän
osoittavan, ettei en-tinen
oikeusministeri J o h n Mitchell
antanut hänelle niairiittuhä päivä­nä
yksityiskohtaisia tietoja Water­gate
tapauksesta.
Että laitteet millä hauhoitEttiin
mr. Nixonin yi^atergate keskustelut
nelmissa vietettiin • Kittilässä 30.
lokakuuta Rauni Mollbergin oh­jaaman
elokuvan "Maa on syntinen
laulu" maailman'ensi-iltaa. Kutsu--
vierasnäytännön tärkeimpinä osan­ottajina
olivat kittiläläiset avusta­jat,
jotka olivat kantaneet kekoon
pitkän korren Timo K. Mukan ro­maanin
pohjalta Lapissa kuvatun
elokuvan toteuttamiseksi.
Kittilän innostus syntiseen lau­luun
on ollut valtava, sillä eloku­van
sovitut; 12 esitystä myytiin
loppuun kahdessa illassa. Kahden
tuhannen kittiläläisen lisäksi fil­min
halusivat nähdä 300 lähipitä­jien
asukasta ja lisää halukkaita
tulee kaiken aikaa.
Elokuva perustuu miltei koko­naan
amatöörisn tulkinnoille. Vuo­den
aikana kuvatun filmin paikal­linen
avustajajoukko on ollut mel­koinen.
Parisaiiaa ihmistä on ollut
mukana eri kohtauksissa/ mutta
lähes jokaiselta kittiläläiseltä on
saatu apua kuvausten järjestelyis­sä,
j a lavasteiden hankinnassa. K y ­läläiset
sanovatkin yhdestä suusta
filmin kuvaavan pohjoisen ihmisen
elämää sellaisena kuin se Lapissa
sodan jälkeen on ollutkin, rehelli­sesti
ja: realistisesti.
50 vuotta suomalaisin siivin
Suomalainen lentoyhtiö Finnair
täytti 1. marraskuuta puoli vuosi­sataa;
Paitsi Suomen liikennelen-non
lutinuurtajana on Finnair, sil­loin
tosin. Aero Oy n ihiisenä, ollut
myös puuhaamassa yhteispohjois­maista
lentoybtiötä Scandinavian
Airlines System'iä eli SAS:ää.
Euroopan lentoliikennettä raken­tamassa
1920-luvulla oli vain kou­rallinen
ihmisiä. Vilkasta kosketus­ta
oli Aeron, ruotsalaisen A B A ; n ,
tanskalaisea D D L : n ja norjalaisen
D N L : n väliKä. Kun Atlantin-yli-tyslennoista
tuli puhe, oli luonnol­lista,
että nämä neljä etsivät yh­teisiä
kannanottoja. Vuoden 1939
helmikuussa oltiin niin pitkällä, et­tä
syntyi sopimus neljän pohjois­maan
Yhdysvaltoihin j a Canadaan
menevän poätin keräämisestä vii­kottain
j a sen kuljettamisesta len­toteitse
USA:han;
Nytkyisin Finnair lentää Suo­messa
19 ja ulkomailla 24 kohtee­seen.
Suomessa. kuljetetaan lähes
950.000 ja ulkomaisilla reiteillä
580,000 matkustajaa. Lentoyhitön,
jota "hoidetaan kannattavaisuus-laskelmien
mukaisesti sihnämäärä-nä
voiton maksimointi vapaan yrit­teliäisyyden,
hengessä", palveluk­sessa
on lähes 3,400 ihniistä. Len­tokoneita
on 24, ja paikkoja niissä
on yli 2,200. Ensimmäiset kaksi
345 matkustajan "jumboikonetta"
on tilattu vuodeksi 1975. Finnair
myy myös teknistä asiantuntemus­ta
kautta.maailman; Suoranaisia
valuuttatuloja Finnair keräsi t i l i ­vuonna
1972 154 miljoonaa mark­kaa.
./
maksoivat ainoastaan $2,500 j a et­tä
niihin sisältyi "little sonny" nau-
Toronto. . ^ O n t a r i o n työväen-r
liitto (OFL) joka edustaa 750,000
ammatillisesti'järjestynyttä työläis
tä tässä maakunnassa, hyväksyi
vuosikokouksessaan noin viikko sit­ten
vaatimuksen, että Chilessä ole­va
Canadan suurlähettiläs olisi kut
suttava takaisin, j a että Canadan
sikäläinen suurläehtystö olisi avat­tava
niille .jotka haluavat päästä
pakoon vallankaappauksen syys­kuussa,
suorittaneelta sotilasjun­talta.
~ ~ — • -
Nämä vaatimukset hj^äksyttiin
viikko sitten maananat:na Four
Seasons Sheraton hotellissa pide­tyssä
O F L : n 17. vuosikokouksessa.
Sähkötyöläisten unionin ( U E :n)
edustaja George Harris sanoi, että
Chilessä deva Canadan suurlähet­tiläs
Andrew R033 "löyhkää" fa­sistin
hajusta siksi kun hän on
osoittanut sympatioitaan sotilas­junttaa
kohtaan mikä kulkisti lail-tin
Salvadore Allenden haJlitukflfil^.VU
syyskuussa. '''«n'4f(^
A s i a n j o h d o s t a hyväksytypaÄ.J5i}|
päätöslauselmassa kehbitetaan Cä4'c'^-t|r.-,^
nadan ihallitusta vaatimaan «del-'7"^,J||
leen, että Chilen hallituksen tulee
palauttaa kansalaisvapaudet. mmm
Ciuleh (lakölaisiä^^
tuleie Siipiheen
Helsinjki, Siiomen ulkominis­teriöstä
tiedoiteta,ari, että lähipäi­vinä
saapuu tämän hetken tieto­j
en mukaan 74 Chilen pakolaista
Suömeeh.^^ ^
Suiinnilieen puolet heistä on
metsäalalla Suomen j a Chilen vä-„
lisen kehitysyhteistyön puitteissa
työskennelleitä chileläisiä, lopu t
ovat; muista: latiiialaisen Ameri­kan
maista.
Heitä sijoitetaan eri puolille
hoituslaite ja joitakin "pieniä kuu- Suomea sitä mukaa kun vapaita
lokkeita" minun pöydälläni;
Että salaisen palvelun toimesta
sijoitettiin salaiset kuuntelulaitteet
presidentin veljen, Donaldin puheli­meen,
kuten, on aiemmin kerrottu,
tankkaillakseen joitakin ulkomaa,
laisia jotka yrittivät saada häntä
käyttämään heidän hyödykseen hy
vin tärkeätä asemaansa.
sopivia työpaikkoja avautuu.
J U N T T A A EI S A A MOITTIA
. Chileläisten pakolaisten toimin­taa
Suomessa rajoittavat suurin
piirtein samat määräykset kuin
muitakin täällä oleskelevia ulko­maalaisia;
Poliittisiin yhdistyk­s
i in liittyminen on heiltä kiellet-
Aarabien öljyboikottiin viitaten • tyä, vapaisiin kansalaisjärjestöi-mr
Nixon sanoi: "Ehkä arabit
ovalt vähäjärkisiä (irraitional) eikä
meidän: pitäisi olla riippuvaisia
heistä. Sallikaa minun sanoa, vai­keuksissa
ollessamme te ette voi
luottaa kehenkään muihin
itseenne."
Kosminen pöly
Planeettamme peittyy asteittain
kosmiseen pölyyn. Ukrainalaiset tie­demiehet
ovat todenneet, etiä erillä
alueilla pölyn määrä on jo kolman­nes
maan aineesta; Tiedemiehet o-vat
laskeneet, että maapallolle pu­toaa
vuosittain 1-2 mUiponaa ton­nia
ainetta avaruudesta, iPJ^äfsia^
hienona pölynä, joka sdcaantuu ta­vallisesti
ympäröiviin maalajeihin.
Hintakäyrä nousee
yhä Canadassa
Ottawa. — Kulutustavarain h in
taindeksi nousi lokakuussa 0.3
prosenttia ruokatavarain hintojen
pienestä laskusta huolimatta, tie-doitti
Canadan tilastotoimisto v i i ­me
viikolla.
Vaatetavarain ja hammashoi­don
hintojen jyrkkä nousu sekä
asumiskustannusten pienempi ko­hoaminen
vaikutti indeksiin enem
män kuin 0.3-prosenttinen ruoka­tavarain
hintojen lasku. Tämä
oli ruokatavarain hinnoissa en­simmäinen
lasku kuluvan vuoden
aikana.
Ruokatavarain hintojen laskuun
vaikutti syyskausi, j o l l o in on run­saasti
saatavana hedelmiä j a kas­viksia.
Mutta ruokien hintojen pienes­tä
laskusta huolimatta kulutusta­varain,
mukaanlukien ruokien h in
ta. oli 8.7 prosenttia korkeampi
kuin vuosi sitten.
Ruokien ulkopuolella olevien
kulutustarvikkeiden hinnat, mihin
tarkoitukseen menee tyypilliseltä
kuluttajalta 75 prosenttia kaikis­ta
menoista, nousivat lokakuun
aikana 0.6 prosenttisesti.
hin samoin kuin ammattiyhdis­tyksiin
kuuluminen sen sijaan sai
littua.
Osallistuminen poliittiseen toi­mintaan
saattaa aiheuttaa jopa
kuin j maasta karkoituksen, kertoo toi-mistosihtceri
Jaakko Hiiyhtiö s i ­säministeriön
ulkomaalaistoimis­tosta.
Määräykset ovat kuitenkin var­sin
pitkälle tulkinnanvaraisia.
•Kysymys on siitä, millainen toi­minta
katsotaan poliittiseksi. Po­litikointina
Häyhtiö pitää esimer­kiksi
pakolaisen julkisessa tilai­suudessa
esittämiä moitteita Suo­men
kansan diplomaattisuhtei.s-sa
olevaa Chileä kohtaan. Sen
sijaan pakolainen voi kertoa ko­kemuksistaan
"vaikkapa julkisen­kin
sanan edustajille", selvittää
Häyhtiö. - •• • - ; "
KAUNOT KUKKASET
Oscar Männistön
MUISTOLLE
• • • »
E l i n a Kajander.
Torcnlo, Ont.
Mari ja Matti Johnson
E l i n a j a L a u r i Sinisalo .
Beaver Lake Ontario
Richard .
Björkbacka
kuollut CJSA:^
U S A n ' suomalaisessa työväen­liikkeessä
toimitsijana j a a k t i i v i ­jäsenenä
hyvin tunnettu Richard
Björkbacka, jonka ansiokas työ.:
j a toiminta tunnettiin h y v in myös
Canadassa varsinkin vanhempien
suomalaisten keskuudessa, kuoli
lokakuun 29 pnä Memorial sairaa­lassa
Worcesterissai oltuaan siel­lä
lokakuun 21 pstä lähtien tie­dottomassa
tilassa. Hän oli kuoK
lessaan 78 vuoden ikäinen.
" R i k u " , kuten hänet tunnettiin, -
oli monivuotinen toimitsija mo­nella
suomalaisella työväestön toi­mialalla,
mm., liikkeenhoitajana
Eteenpäin lehtiliikkeessä New
Yorkissa, New Y o r k i n aluesihtee­rinä;
monivuotisena-Suomalaisen-^--
Työväenjärjestön' toimeenpane­van
komitean jäsenenä. Hän oli
etevä puhuja j a aktiivinen hen­kilö
edistysmielisissä piireissä.
Ammatiltaan Björkbacka oli puu­seppä.
Kansallistettaltoon
Bell-yhtiö — OFL
Toronto. — Ontarion työväenlii-ton
(OFL:n). vuosikokouksessa hy­väksyttiin
tiistaina päätöslausel­ma,
missä vaaditaan Bell Canada-yhtiön
kansallistamista.
Päätöslausalmassa vaaditaan
maakuntahallitusta vastuätamaan
Bell-yhtiön esittämää anomusta
taksojensa uuden korottamisen to­teuttamiseksi.
Päätöslauselmassa osoitetaan, et­tä
Bell-yhtiö on saanut viimeksi-kuluneen
5 vuoden aikana liittoval-.
tion transporttlkomissionilta neljä,
korotusoikeutta; joista yhtiö on
kahminut $266,367,000 nettotulot.
42 sanomalehteä oli
ilman viikkoliitettä
MontreaL — Canadan päiväleh-distä
puuttui lauantaina niiden
värilliset viikkoliitteet, .Weekend
Magazine, The Canadian j a Pers-pectives
on S a t u r d a y— sen joh­dosta
kun 145 montrealilaista kir­jaltajaa
on lakossa kustannusliik­keessä
missä nämä viikonloppu-liitteet
painetaan.
KAUNEIMMAT
"KUKKASET
ILMARI HIRVOSEN
- MUISTOLLE
Kerttu ja Topi Leppä
Kerttu ja P^m Pftsso
Siiri Sillanpää
Mary Saari
SUDBURY ONT.
PUNAISET
NEILIKAT
piCkäaSkaisen tuttavamme
Oscar Männistön
MUISTOLLE
Ka*tri ja Lauri Niemi
McKERROW ONT.
KAUNIITA
KUKKIA
hyvän ystävämme
Oscar Männistön
MUISTOLLE
pefity ja Francis Wuori^.
Sfyyne ja Ti^uno l^iMco'
KAUNIIT
RUUSUT
VÄINÖ
MUISTOLLE
Viola ja John Passi
Mari ja Matti Johnson .
Ida ja Frank Mäkinen
Tyyne ja Matti Tolmoneh
Aino Kauppinen
Kalle Joikinen
Beaver Lake iai ympäristö
KAUNEIMMAT
KUKAT
edeamemieen
(Sudb»^;.Önt),J
f : ^ ; M i i i Ä Ä
Ida ja Einö^MubiflineaVi
^^i')ii%Hi^P^:
•Mary-: fkl^^imt^""'' - •
Hilda Heiiiiii^l
Sirkka |a
Doreen pi,^
Hifldtaja s,m
Oi .
mm
If
VM
'•Am
l''l