1924-12-02-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lanksia tjOTäeiilehdille väUttää VAPAUDEN KONTTORL A.{uBiebeinme rolnt ottaa tilaalcsia «enraaTille lehdille. Tilaaksia tajrtyy sevrata raHa molEaBa. »i:Siniirie«t3ieB Tiedoiumtoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa. Tr«1^ «v»k.!.* '1i1,n0n.0n0 , %_ vk. $. 5.50. 1 vk. 13.00, I j j j y , Kaanokirjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00, M 1^ u^lin^f työväen kuvalehti, 2 k e r t a a kk., HelsinkL 1 vk. l i n o »4 vk- $2.00. pUaJehti Helsinki, 1 vk. $2.00, % vk. $1.25. Tie DaUy WoHcer, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 yk., $3.50 l i vk. c.-,:»'» RatM PictorUI, Chicago, knvitetta kuakaasijulkaisn, hinta ^ $ 2 . 0 0 vk., $1.00 % vk. c.rm»r Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kunssa ilmestyvä, hinta ^ ^ . 2 5 vk., 65c % vk. •n. Labor Herald, Chicago, kuukansijulkaisn, hinta $1.50. v «n» Worker Chicago, kaukausijulkaisu, hinta $1.00 vk. V nn« Comrade, Chicago, kuukansijulkaisir, hinta 50c vk. Tfc. Lberator, Chicago, krfukausijulkaisu, hinta $2.50 vk. lifTid, ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25 .rt. wJker Toronto, viikkolehti, hinta $2.00 vk., $1.00 % vk. SuBg Toronto, kuukausijulkaisn, hinta 50c vk. i - - - : . . näiväieliti. hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. j a $2.00 3 kk. P^^ päivälehti, hipta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk. SlToSir päivälehti/hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk. PÄr Ssten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 %, vk. P I ^ U kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 vk., $1.05 % vk. V a j a " ' 3 kertaa v i i k o ^ , hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk. 3 Ranhanprobleemissa on tärkein kj-symys kansojen j a kansakuntien torvallisuudesta. Jo itsestään on sel-yää^ että Ranskassa on kaikkien mielessä tämä kysymys, sillä tämä naa ön viimeisen satavuotiskauden kuluessa joutunut neljä kertaa v i hollisen jalkoihin j a kärsinyt paljon sodan hävityksestä. Mutta r a u hankysymys on k a i k i l l a kansoilla pohjaltaan sama. Ilman takeita c i f todellisesta aseistariisumisesta tule mitään. \ Vereaillesin herrat hakivat tähän kysymykseen ratkaisua, mutta päätyivät sangen yksipuoliseen tulok- [. seen, siihen nimittäin, että Saksan yksistään olisi riisuttava aseensa v i - hollismielisten maiden ympäröidessä «n. Vaatimus on ollut yhtä sopi-maton kuin käytännössä mahdoton toteuttaa. Joku määrätty kansa ei suinkaan anna ulkonaisen vihollisen pakottaa itseään -aseistoriisunalseen. Ellei saa varustautua: avoiimesti, varustautuu se salaisesti, l J a Ranskan politiikalle ei liene sen k i i i - sallisempaa painajaisunta tällä het^ kellä kuin: Saksa varustautuu salassa sotaan meitä vastaan emmekä me voisi sitä estääl Ja tällainen painajaisuni ei v a i vaa ainoastaan Ranskaa, se on i sama juttn melkein kaikkien maiden kanssa. Jos Saksa j a Ranska taas käyvät toistensa kimppuun, mitkä maat silloin tulevat sekaantumaan tähän mielettömyyteen? Ja mitkä maat voivat pysytteleidä syrjässä? Nämä ovat monelle, maalle; tärkeitä kysymyksiä. Olisi välttämätöntä luoda takeet todellisesta turvallisuudesta. Se periaatteessa kiintoisa kysymys, että kiellettäisiin yksityisiltä aseiden ja ampumatarpeiden valmistus, sitä ei saisi jättää enää t a - ka-alalle. Sillä juuri tällä voitaisiin luoda parhaat rauhanmahdolli-suudet. Miten tärkeätä on, että, tämä kysymys tulee .järjestetyksi, i l menee siitä, että yksityiset aseteh- , taat, jotka maailmansodan jälkeen ovat menettäneet ostajansa j a saaneet tyytyä ninkanpuoleiseen tavaransa menekkiin, ovat kuitenkin täl- - läkin hetkellä kyenneet - ylläpitämään paraillaan maailman eri k o l - i kiila käytävää kymmenkunta eri sotaa. Tältä näkökannalta katsoen o li viimeisellä Turkin j a Kreikan sodalla suuri mielenkiintonsa. Englantilaiset yksityiset asetehtaat varustivat runsaalla kädellä Kreikkaa, kun taas ranskalaiset. tehtaat • myivät hienonhienoja loisto-murha-aseitaan Turkille. Ja vanha j a viisas kreikkalainen Basil : Zaharofj Lontoossa ^suva äärettömän rikas mies, jolla «n suuri määrä erilaisia tehtaita, oli puolueeton. - Hän möi aseita sekä Kreikalle että TurkiUe. Aivan niinkuin vanha Peer Gynt, M a samalla- laivalla j a samasta löaksnsta vei kaukaisiin maihin hy- ' ' ä lähetyssaarnaajia j a vankkoja epäjumalankuvia. Ja sitäpaitsi ei ole unhoitettava, että Basil Zaharof—oli kuningas Konstantinin y k s i ^ p a n k k i i r i , j a että ae oU j u u r i Zaharof, joka ohr jasi kulissien Konistatimn k u - ninkaalKsta poHtitkkaa Turkkia .^as-taan.. Se oli Zaharof, joka järjesti tämän sodan^sinr hän halusi Äiyydä aseita. Sellaista tapahtuu tässä maail- Pankit lainaavat rahoja v a l - * ^ e , j a valäotj käyttävät näistä Tahoista 1 suurimman , osan - ostaak-' «een aseita tdttaflta, joita samat P3»tet haffitspyat Ajatelkaa, että olisi valtio, joka sanoisi asetehtaan agentille ei, kun tämä tarjoaa tehtaansa - tuotteita. Tämä itsenäinen valtio ajattelisi näin: me elämme rauhassa eikä meillä ole mitään aikomusta rikkoa tätä rauhaa, meillä on tarpeeksi aseita, turvataksemme itsenäisyytemme rauhan aikana. Miten käy tällöin? Silloih menevät asetehtaiden asiamiehet naapurimaihin, ja pian "kerääntyy mustia pilviä poliittiseen horisonttiin", niinkuin sa-nohialehdillä ori - tapana kirjoittaa. Seuraus oin, että tähän saakka pidättyväisinä olleet maat alkavat kiireesti ostaa tykkejä j a kivääreitä. - Z; ' J a sota puhkeaa kuin tilauksesta! J u u l i nyt tänä armon vuonna 1924 käydään: paraillaan monia tällaisia yksitjrisiä, keinotekoisia, i d i - oöttiraaiäa j a täydelleen hyödyttömiä ^ sotia; eri: kolkilla ^Aaailniaa. : -Amerikkalainen kenraali Pershing lausui äskettäin New Yorkissa p i tämässään puheiessa: ' "Spdan. uhkaavia pilviä ei tällä hetkellä riäy taivaalla, mutta satunnaisia myrskyjä puhkeaa selkeällä-kin taivaalla. \0n senvuoksi aiheetonta liian aikaisin ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin (aseistariisumiseksi). / Kiinassa "marssii Tsangtso< Iin 100,000 miehen kanssa kohti Pekingiä^ Ratkaisevia taisteluja odotetaan. Espanjan Marokossa on sanomalehtitietojen mukaan asema sangen kriitillinen.: Equadorissa on puhjennut vallankumous. Paljona kaat^rieita j a haalvottuneita jo. Int i a s s a on puhjennut verisiä mellakoita hindujen j a muhamettilaisten välillä. Hedshasissa. Arabiassa vallankumoukselliset vahabiitit marssivat beduiinien kanssa kohti Mekkaa." ' Jp asema ei ole paljonkaan parantunut sitten syyskuun, jolloin tämä luettelo tehtiin. . Kaikki tämä on amerikalaisen kenraalin \ mielestä tarpeeksi painava syy siihen, ettei Amerika voi ajatella aseistariisumista. Mutta kenraalit eivät tarvitsekaan paljon tulta tappuroihinsa, tullakseen heille mieluisaan loppupäätökseen; (Hän ei suinkaan halua tukea Englantia sen vaikeuksissa Sujlanissa ja Egyptissä, koskapa hän ei puhunut siitä mitään, j a Rumaniassa, Bulgariassa tavan takaa sattuvat kapinavehkeet ovat varmaankin jääneet huomaa-matta kenraalin muuten tarkoilta silmiltä.) Mutta ovatko amerika-laiset ylipäänsä noin pelkureita? Äseistautuvatko he hampaisiin saakka j a odottavat pyssynhana puoli-vireessä senvuoksi, että jotkut ara-bialaisheimot tappelevat keskenään Mekan ulkopuolella? : Kuka varustaa . k a i k k i nämä sodanhaluiset herrat aseilla, sillä tappelu edellyttää' niitä j a ammuksia niihin? Ne ovat juuri yksityiset asetehtaat, jotka varustavat kaikki nämä riitapuolet. _ Eräs Ranskan huomattavin rauta-tieinsinööri, j o k a . ei ole missään tekemisissä sotateollisuuden kanssa ja ön sitä paitsi tunnettu rauhanystä-vä lausui joku aika sitten: "Emme voi kokkaan tehdä mitään huomattavaa rauhan hyväksi 'niin kauan kuin yksityistä aseteollisuutta ei lopeteta. Sellaiset teolli-s u u s l a i t o ^ t kuin esimerkiksi Creutzot-tehtaat ovat hirviöitä, j o ka eivät' voi elää rauhan aikana. Varsinkin nyt niiden suurennusten jälkeen; jotka sodan aikana fehljin, täytyy pe «iiMinattomat asemäärät. «uuslaitosten menoarviossa on huomattava määrä varoja asetetta pro-pagahdatazkoitsksxin- Mitä tämä propaganda merkitsee? Se merkitsee sotaa vieraissa maissa j a uusia sanotaan edelleen seuraavaa: "Englannin ammattiyhdistysliike on huomattavasti enemmän kuin sata vuotta vanha. Täsmälleen yhtä vanha on Ensrlannin kapitalistien taistelu tätS liikettä vastaan. Mutta kuitenkin on Englannin ammattiyhdistysliike peloittavain voimakas. suuria asetilauksia! Katsokaa Bal-^ Sanotaan, että se käyttää vuosittain kanin maita I Rajariitaisuudet kiih-tyvät, j a vakavia nootteja vaihdetaan Belgradin, Sofian j a Ateenan välillä- Tilanne muistuttaa paljon vuoden 1913 aikoja. Samat syyt. rahasummia, joita ke'Skikokoinen kuningaskunta kadehtii. Eikä kuitenkaan kukaan voine väittää, e t teivätkö Englannin kapitalistit olisi >Tiosikymmenien kuluessa voita-sama vaikutus. Ja otaksua saattaa vaansa tehneet ammattiyhdistysliik-hyvinkin, että seuraukset sodan puhkeamisesta Balkanilla oUsivat samat kuin vuonna 1914. Jos olisi kysymys ainoastaan muutamista ryövärilaumoista siellä, olisi asia veirattain yksinkertainen. Mutta niin ei ole. Herrojen Schneiderin j a Basil Zaharofin sormet ovat nytkin pelissä. Ja se on paljon vaarallisempaa kuin muutamat rosvojoukot! Sillä komissionilla, jonka Kansainliitto asetti aseistariisumisasian yhteydessä, oli raporttien antajana ranskalainen ammattiyhdistysliikkeen johtaja Leon Jonhaux. Häin tarttui suoraan pahan juureen ja esitti keskustelukys.vmyksi, miten parhaiten voitaisiin estää nykyinen aseteollisuus. Vuonna 1914 edustivat Englannin kahdentoista suurimman asetehtaan pääomat 1,100 miljoonaa frangia. Ranskan kolme suurinta - ase*- tehdasta Creutzo, Marine, Home-court ja Chatillon-Commentry edustivat vuonna 1913 400 miljoonan pääomaa. Saksassa edusti yksityinen aseteollisuus ennen sotaa . (!) 625 miljoonan Saksan markan päjj; omaa. Ja mihinkä suminiin nämä pääomat ja niistä saatu voitto' kohosi maailmansodan aikana, se on siksi huimaava summa, ettei sitä ole helppo arvioida. Näille suunnattomille pääomille on saatava jokavuotiset korot myymällä tuotteita. Niille miehille, jotka ovat näiden laitosten johdossa, on rauhantila suoiraan sanoen vihollinen, toisinaan aivan katastroo-feja tuottava, kun heidän etunsa, vaativat aina sotaa j a mieluimmin vielä suuria sotia, joista edullisin ön jatkuva yleinen maailmansota. Tästä johtui sekin, että vuonna 1914 teloitettiin suuri joukko japanilaisia upseereja, jotka olivat eu-roppalaisten sotateollisuuskapitalis-tien ostamia (Japanin laivasto-skandaali). Jokaiselle OP myös tun* nettu, mitenkä maailman lehdistöstä osa huutaa joka päivä kaikissa maissa, mitenkä ne ovat huoiiosti varustettuja 'niihin kauheisiin varustuksiin, nähden, mitä. naapurimaalla pn. On hyvä palauttaa mieliin kansainvälisten sotatehtailijain Millinerin Englannissa j a Putiloyin Venäjällä skandaalijutut sodah^ lietsomiseksi maailmansodan s}rttymiseri aikoina. Surullinen huomio, joka voidaan tehdä maailmarisqdan jälkeen, on se, että ihmiset eivät ole oppineet mitään eivätkä .unhoittaneet vihaansa. Yksityiset asetehtaat työskentelevät yhä edelleen vapaasti j a rajoituksitta. Ne valmistavat j o k a ' päirä suunnattomia määriä aseita j a y l lyttävät jatkuvasti sotiin, saadakseen tuotteitaan kaupaksi. ESkö olisi aika lyödä maahan tämä yksityiskeinottelu ihmisten kärsimyksillä tappamisella? Eikö jo olisi aika rajoittaa yksityistä " y r i t teliäisyyttä" ainakin tällä teollisuus, alalla? Eikö jo olisi korkea aika lopettaa tämä kauhea ke.nottelu-tuotanto. Eihän kukaan yksityinen yrittäjä saa valmistaa maansa rahaa. Eikä yksityinen yrittäjä saa tehJu esimerkiksi maansa postimerkkejä Mutta käytännössä saa melkein kuka yksityinen srrittäjä tahansa valmistaa murha-aseita kuinka paljon tahansa ei ainoastaan.oman maansa tarpeeksi,. vaan «kelle ostaajlle ja mjssä maassa tahansa. keen tukahuttamiseksi. "Enemmän kuin sata vuotta sitten oli sikäläisillä ammattiyhdistysliikkeellä kestettövänään ankarat vainon vuodet. Työväen järjestäytyminen, kaikkinainen yhteenliittyminen oli laissa Jdelletty. Saipa englantilainen työmies vankeutta siitä, jos pyysi apua tovereiltaan. Mutta järjestäytyminen jatkui, vaikka järjestöt olivatkin kielletyt. Toiset ammatilliset järjestöt olivat salaisia, toiset toimivat enemmän tai vähemmän julkisina. Kunnes parlamentti täsmälleen sata vuotta sitten kumosi kaikjri järjestymistä j a yhteenliittymistä estivät lait. Niitä olikin kokonaista 33! Tosin kyllä pahimmat työläisvainoojat olisivat halunneet työläisiltä edelleenkin kiellettäväksi yhdistymisvapauden, mutta yritys kuitenkin torjutt i i n . "Tämä tapahtui täsmälleen sata vuotta sitten, V, 1824. "Kuten mainittiin, ei ankarin vaino voinut estää silloisten, kaikin tavoin vielä heikkojen työväenjärjestöjen kehittymistä eikä työväen sa lidaärisuustunnon vahvistumista. Ja kuitenkin olivat edell.vtykset työväen järjestötoiminnalle kaikissa suhteissa pienemmät silloin kuin nykypäivinä. Miten sitten voisi olla mahdollista iettä vainotoimenpi teillä voitaisiin estää tai tuhota meidän aikamme luokkatietoisen työväestön järjestötoiminta? "Näihin mietteisiin tul^p nähdessään tilanteen Suomessa V. 1924, täsmälleen sata vuotta sen jälkeen kun Englannin porvariston täytyi myöntää työväelle oikeus järjestäytyä työnantajiakin vastaan. Tilanne Suomessa on nimittäin käytännöllisesti sama kuin Englannissa en nen vuotta 1B24. Porvaristohan meillä yrittää estää työväestön jär-jestäytymistoimintaa, vieläpä kieltää yhdistymisvapauden. Tosin nämä vapaudet ovat vielä paperilla, hallitusmuodossa, tunnustetut, mutta käytännössä, kuten jokapäiväiset tosiasiat osoittavat, kielletään työväeltä nämä oikeudet, mutta ilma uksia siiheri suuntaöh; että nämä oikeudet olisi saatava paperiltakin pois, on kyllä usein näkynyt porvarillisissa piireissä. "Suomalaisella valiasluokalla olisi mielestämme syytä vilkasta joskus, miten muissa maissa menetellään. Ottaa sieltä oppia. Sen sijaan, että se nyt yrittää puskea työväkeä vastaan tavalla, jonka muiden maiidien varmasti valistuncemniat kapitalistit hylkäsivät jo sata vuotta sitten; olisi sen verran järkiinnyttävä, että näkisi; yrityksensä varman epäon-nistumiseri. Työväenliike nyt on jo niin karaistunutta, että se kyllä kestää vahvemmankin valtiollisen ja taloudellisen yairior?. Myöskin täällä Suomessa. Siitä saa porvaristo vakuuttautua." Tähän on vielä lisättävä se huomautus, että vaikka Englannin porvaristo nyt myöhempinä aikoina, nähtyään, ettei työväenliikettä voida painaa olemattomiin sortolaeilla, onkin yrittänyt kesytyspolitiikkaa, marssii työväenliike siitäkin huolimatta sitä tilannetta kohti, jolloin se omin voimin ratkaisee vapausasi-ansa. Sata vuotta sitten Kuten uutisissa j a muissa tiedonannoissa j a kirjotuksissaj jotka ovat koskeneet Suomen työväenliikettä vastaan suunnattua vainoa,' on käynyt selville, on Suomen "oikeusvaltio" — S.O. valkoterrori yrittämässä nujertaa j a tuhota kaiken työväenliikkeen. Tavalliset työ-palkkataistelutkin julistetaan "valtiopetoksiksi" j.n.e. Mutta ei ole Suomen työväestö menettänyt- taistelutarmoaan. Se sanoo olevansa karaistunut j a ke^ hoittaa porvaristoa siihen seikkaan vakuuttautumaan. Eivät Saksassa Bismarckifl vainot, eivät Englannin sortolait ole estäneet työväenliikkeen voiman kasvamista, huomauttaa Suomen Työväcnjäigestö-jen Tiedonantaja, joka Suomen työ-läisvainojen johdosta kiigfottaa porvareille karvaita totuuksia. Tänä vuonna — sanoo; mainittu lehti — on kulunut sata vuotta, kun Englannin; tuon kapitalismin klassillisen maan kapitalistien oli kuristusotteestaan luovuttava. Sama se on edessä Suomen porvareillakin. MainitUBsa Idijotuksessa PORVARILLISET LIITTOUTUVAT PRESIDENTIN-VAALISSA Kansallisen edistyspuolueen piiritoimikunta Mikkelissä on tarjonnut kokoomuspuolueen j a maalaisliiton Mikkelin vaalipiirin järjestöille vaaliliittoa presidentin : vaalissa. K o koomuspuolueen piiritoimikunta on tarjouksen hyväksynyt, mutta maa laisliitto ei vielä ole vastausta antanut. Edistyspuolueen piirikokous pidetään Mikkelissä. Osastojen ja Järjestöjen osoteilmotukset Bowie'n S. S. o:t0n kokoukset pi* detääa Imen j a 3:m8fl sunnuntai kuussa. Sirjevaihto-osote on: Bo* wie, via^Solsqua, B. C. Besver Laken S. S, OtMtoa työkokoukset pidetään kerran kuu- ' kaudessa, jokaisen kuukauden en-simäisena sunnuntaina klo 1 päivällä. Kirjevaihto-osote on: Bea-ver Lake S. S . Osasto, Box 00, N u m Centre, Ont, Canadaa Kommnni«ti|>aoIneen Svo* oulauen Järjestöä sihteerin o-soite on: S. G. N e i l , 957 Broad-vieiv Ave., Toronto, Ont. C<dbaltia osaston osote OB: Bo» Sl§ Cobalt, Ont C m ^ t o a Miaea S. S. osastoa tyS-kokonkset pidetiin jokaisen kos-k& odea toinen ja neljäs sminttnt^ klo. 2 piiräUä. K i r j e v s i h U K i s o u : Box 92. Crelfhton Jfine. Oat. Cpte«a«in S.S. osaston kokoukset p i detään joka toinen ja viiffleinen sunnuntai U o 1 Lp. Kirjeenvsih-to- osote: S. S . Osasto, Box 81, Coleman, Alta. Cotcaa HiUia S. S- Osaston työkokoukset^ pidetään jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai kello 2 päivällä. K i r jevaihto- osote on Isaac Wester, Steeledale, Sask. CaiunoreB suom. K. P. osaston ko-koukset pidetään toiuen j a viimeinen sunnuntai kuukaudessa kello 7 illalla. Kirjeenvaihto osote on: Canmoreri S. K . P. osasto. Box 173, Canmore, Alta. ELSPETHIN S. J . Osaston kirjeen-vaihto- osote on Frank Nikkola, Box 13, Banelto, Alta. EckTtUen TyoUupaolueea osaston työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen j a kolmas sunnuntai kello 1 jpp. Kirjeenvaihtajan osote on: Frank Lingren, Eckville, A l t a , Box 9a. Fort Williamtn S.S, osaston työkokoukset pidetään joka kuukauden 1 j a 3 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osote 211 Robertson St FialandiB S.B. osaston työkokoukset pidetään osaston talolla joka Iniun ensimäinen sunnuntai klo 11 päivällä. Kirjeen vaihto-osote: 8.8. osasto, Finland, v ia Barwick, Ont. K e s k i - Ontarion Aluetoimikunnan sihteerin osoite on: H. Elimen, Box 26, Sudbury, Ont. Kirlcland Laken S. osaston osote on Box 240, Kirkland Lake, Ont. I N T O L A N 8.8. osaston työkokoukset pidetään loka kuun ensimäinen sun nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto, Intola. Ont. . Lake Coteeua Finnish Social Societyn työkokoukset pidetään j o kaisen kuukauden toisena sunnuntaina, kello 1 päivällä. PostioBO-te Box 1 3 , Dunblane, Sask. Larder Laken S. S. Osaston osote on: Anton Järvi, Larder Lake, Ont. Levackin S. S. 0:toa kirjeenvaihtajan osote on: S. S. Osasto, Le-yack Mine, Ont Box 72. Ladycmithio S. 8. O M t t o n kokOQk-set pidetään joka toinen snnnau' tai, alkaen kello 7:män illalla, KirjcenvaihtooBote on Box 2<53, Ladyamitb, B- C . Long Laken S. S. Osaston kirjeenvaihtajan osote on: Tilda Hänninen, Box 1630 Sudbury, Ont. Kokoukset On jokainen «n simainen sunnuntai kuussa klo Ljipin S. S. Osaston Icuukausikoukset pidetään joka kuun toinen sun nuntai klo 2. Kirjenvaihto-osote: H. Kallinen, Kivikoski, via Port Arthur, Ont Nolalun S. S. osaston kuukausikokoukset pidetään joka kuun toinen j a neljäs sunnuntai klo 2 päivällä. Kirjevaihto-osote on: S S. Osasto, Nolalu, P. A . D., O r t Nipigon S.8. osaston työkokoukset p i detään joka kuun 2 j a 4 sunnuntai j a kirjeenvaihto-osote on: S.s. o-sasto. Box 11, Nipigon, Ont North Branchin W. P. S, S. 0:ton osote on: M i l j a Lehtinen, Box 578, Port Arthur, Ont Pdttsvillen T. P. S. Osaston varsinaiset työkokoukset pidetään j o kaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai kello 2 jpp. Osoite Pottsvillen T. P. S. O. Porcupine, Ont. Port Arthurin piiritoimikunnan kokous on joka kuukauden ensimäinen maanantai P. Arthurin haa-lissa, 316 Bay St. kello 8 ill. — Kirjeenvaihto-osote on samaan paikkaan. Port Arthurin osaston kokoukset ovat joka toinen sunnuntai kello 8 illalla omalla talolla 3^6 Bay S t sekä naisjaoston kokoukset joka toinen torstai. Kirjeenvaih- 316 Bay S t Port Arthur, Ont RoMgroven osastoa osoite on: S. S. Osasto, Eosegrove, P. O., Ont. Saalt Ste Marien S. S. Osaston työkokoukset pidetään joka toinen sunnuntai j a ohjelmakokoukset toisina osaston omalla talolla, a l kaen kello 8 illalla. — 121 H u - • ron S t HYVIÄ KIBJOJA SAATAVANA VAPAUDEN KIRJAKAUPASTA A!aate»a Saaakbla TyavieaUihfc— VarariUto l>racaeB CAcuuuuakielaa Upailuria taiparialis«{ Uuaisea Herra, k i r j . H a l l Caine, 2 osaa, sid. yhteensä Jimau* Hicttas KaaealiBidon opas, Idrj. Mnsikka, nid. «•««••••»••»«e KaasakeoIttB kartasto, toim. Jotuni, sid. KommaBisUneB MaaifesU ... KasviskeittolurJB , KristiaaskoB Alknaerä KeloAaaea lateraatioaalea Teesit ia Siiaaot Kaksiakertaisea Idrjaapidoa opas Kloadykea kaaiatas, Jack London Kadotaksea kansa, Jack London ... LttBukeatUea tytär, Jack London Liekeissä, romaani Suomea luokkasodasU . i*»««s*saa»*e*****«* «1» I2.M 1,80 IM M IJOO 14)0 .90 . 2.10 ,7i J*yP*ykarjaB Hoito Laulu IttUpaaalsesta kukasta, k i r j . J . Linnankoski, sid. Miina WaUin Keittokirja 1.00 1.2S IM 2.80 ) 2.00 Naortevaa Saaalurja 3.00 Blcfisttu^ iJftclc Xjoncion ••»•«••*••«•••••*••»»••«•«••»••.«•••••»»••»••••••••••»•»»,*•*••••«•«••«•»•••••' 1*80 Maailman rakenne,. E. Becher AM-Otavan kansakoulnkartasto 1.00 Oksasen EncUnninkielen Onoikiria 2.00 Pakkopaita, Jack London , 1.78 Perustuslain Olemus .30 Perheen. Ylcsitvisomaisuudea ia Valtioa Alkuperä 1.00 Sosialistisen Filosofiaa Juuret .40 Suomen Tvöväea Tulikoe .88 SeikkailnjiI TibeHssa, kirj. Swen Hedin. Bid. I.SO Sairas lapsi, k i r j. Ruotsalainen, sid. 1.28 Tarttuvista sukupuoUtandeUta, kirj. Pirilä, nid. .80 Teollisuusunionismi Amerikassa *.«.«.*.«••.. «. «...••••....•*..»•.•*...•.. «18- Tyhiiea Paikkojen Matkustajat 1.00 Tiede ia Vallankumous > .80 Työväen Laulukirja .48 Voimisteluohjelmia 1 ~ 1.00 Voimisteluohjelmia 11 •.....*..... •..»...*...•.«.•.••. •.....•.•....•...•.•...i.1.00 Voima ia Aine • 2.28 Vaimo jonka minulle aanoit, Hall Caine, 2 osaa, sid. y h t 2.80 : Valkoinen profetU, k i r j . Hall Caine, 2 osaa. sid. y h t 2.80 Ylös helvetistii, kirj. Konrad Lehtimäki, sid 1.7Ä Yleinen Historia, alennettu hinta ...10.00 Biologian Peruskysymyksiä, sid. 1.25 KannattaTS Karjatalous, Bid. 1.00 :•' i^im — V<a| K o i t o n , sid. Danieia, eld. ; Amerikalainen Nuorisotasavalta. nid. Kommunistinen Manifesti, sid. ht*«*««a*s«sa«««»" • ••»•S>i««*af»»ss«a*aiisf• . •••»••is»*#sa*e»ef* •»•»•**fl*»»>a*»s>*«Ss»f« •»•fsl*«l«tt**»*i»*sstt****** .86 1.00 1.25 1.00 Öcologian Perusteet sid. 2.26 1.00 4.50 1.00 1.50 1.76 .76 .66 2.00 1.00 1.2&1 6.00 ..70 1.26 1.16 1.00; 1.00 .66; .26 1.00 1.28 1.60 .78 L85 1.76 .30 M 1.26 2.m .76 M AO .88 .78 2.00 1.26 .60 .80 1.00 1.00 1.00 .86 1.60 JiO 2i80^ M .60 8.00 2,28 1.80 ,78 • * • • # « • • • • • « • < • • • # * • • « • • » • « • « f « s s y « « * « « * « s * « e « » » • • • • • » s r s s • ••»••••••»•••«»«•«••••••*«««iaj»ssss»»*«*« ••••»SI««««t**********•«•«•••s•«•••*«•»«•• i«its*««s**ji>**«**«>«i**s»>«s*«ss«e*ss«»iss. ••»••*••»*•*•••••••*•*«4<**t«»t«*>f•«'•f• '•?••»•••••»••••*•*«*«»*••••••»•*•••••«•*••• • «•«••»«»••••«•f«*««Sf••«•«••>*««SS«f*SSIt^. - • • • « • » » » • t * s ( « e » f i e * » s f B S « « e i s st laaremin ruusu Ilias, sid. hmissyöjäin saarella ..... Ikuinen Linna, sid. ..... Ihminen, sid. Juurikasvien Viljelys, sid .\apinen, sid. Kuun Lakaso ................. Kolme Muskotti Soturia Kuningatar Hanhenjalan ravintola Kodin lääkärikirjo Kymmenen sokeaa johtajaa, nid. Lemmenjuoma, sid. ^ Lasten kirja. sid. Mansaaren Tyttö Marianela, sid. Mailman Vallankumoukset aid. Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. haisten Sukuelo Naisen terveyden hoito ...... Natsarctin Kirvesmies, sid. Parisin Notre Dome Peloponneesolaissota, nid. Palvelusnaisen poika, sid. .. Perustuslain olemus, nid. .. Penikkatauti, nid. .............. Rakentaja Solnesa, nid. Ranskan Viimeinen Keisari, nid. .. Rakentajan Opas, sid. Ranskan Kansalaissota, nid Sosialistisen filosofian juuret, nid. Sadan prosentin patriotti Setälän kielioppi . Sotamuistelmia, Ludendorff Sydänveri, sid. . . . . . . i . . . . . Sosialidemokratia j a Sosialismi, nid. Sosialistisen filosofian juuret nid. .. Sadan prose;itin patriootti, flid. ruhlaajapoika, kirj. Hai Caine Tahdon kasvattaminen, k i r j . Jule Payot ..... Tähtien Koatalot «id. Tähtitiede, Bld. Työmiehen talousoppia, nid. . Tiede j a työväenluokka, nid. Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. li>21-22-23 ...... Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamasBa^ nid. Terrorismi ja kornniunlsmi, nid. Uuden Ajan Filosofian Historia, «id. TusI lääketiede, sid., Wardin Eden Valtio j a Vallankumous ,. Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid ..,,.,8,00 Voima ja aine. sid. .......,....,„....,..„....., 2,26 Äidinkielen Oppikirja, sid. „ 75 Watarmannlti fountainkynla erikoisen byvii-valikoima. Kyaien iiin« nat ovat t2.76t 84.80. 86.00 Ja 87.00. Kymmenkuntaa eri mallia. LSlista* taan oostlvapaasti Icalkkjalle Canadaan. Kaikkia ylläolevia kirjoja seka kynii on niin runsaasti elta ei ota pelkoa pikaisesta loppumisesta, Joten vpitte tilauksia lähettii sorkeila* matta. •«••t»sas»»*«ff *»f**««t*»tS*SSB«*S*^SSflf • «>a*«>>»BSS#ksss»*»y*««*«» • ••••seffjsssss sts«sf «S « • • • « » « « • • • , » s s««*«s4« ( « « s s « « a * f #*#e*«s««. • • • « • • * * « » » * « s « * f # a « « • • • « « « « • » « a a > . a>aaa««a»*aa««a» «•«•«««•••»«•••a«««aa**«aa««««> •»••*«*«aa««*is«*«»«a«ata«ar«««f««««aa*»****•«» - >•«*•«>•«*••«««•»«»aaaaatttaafaa « « « • « a a « a « * ' «aa««af•*«« Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Box 69, Sudbury, Ont* Sodburyn S.8. osBston kokoukset pidetään Liberty Haalilla joka toinen sunnuntai. Johtokunnan kokoukset * kahdesti kuukaudessa Postiosote; Box 26, Sudbury, Ont. S«atoIaa So*. Osastoa osoite on Sointula, B. C. Sontii Poresi^ea M. osaston työkokoukset pidetään joka toinen eon. nuntai kello 7.30 jpp. Kirjeett* •aibto-osote Box 628. Timminsin C. T. P. Suom. osaston kokoukset pidetään joka toinen sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote: S. Osasto, Box 1090, T i m - miuB, Ont Paikkakunnalla on edistymässä järjestäytyminen kaivanto- j a raetsätyöläisten järjestöön. Toronton S. S. Osaston kokoukset ovat jokaisen kuukauden ensi' mainen j a kolmas sunnuntai omal la booneustolla 967 Broadview ave. Kirjeenvaihto-osote: S. S. Osasto, 967 Broadvietv Ave. Toronton > 8.8. osaston Agitatfoniko-mitea toimii ohjelma' iltaman jokaisen kuukauäeii toisena sunnuntaina j a Nuoriso-osaston ohjelma-iltama pidetään neljäntenä sun-nnntaina knukaudeisa, osaston haalilla. Kokoukset myös pidetään osaston haalilla, 957 Broadviev ave. Tarmolan W- P. S. Osaston tySko-kookset ovat joka ensimäinen sunnuntai kuussa omalla talolla kello 2 päivällä. Postiosote: Box 510, Port Arthur, Ont. laisen osaston kokoukset pidetään ensimäinen j a kolmas sunnuntai: kuussa kello 7.80 illaHa. Klrje^ vaihto-osote: Arma» Skytte, R. B . No. 1 Haney, B. C. Yhdysvaltain W. P . S. Järjeatön Keskusviraston |ä Näyttämdlllton osote on: F i n n i s h Federation 1118 W. Wa8hIngton S t , Chicago, IIL Y. S. K. V. ia S. Ladysmltidn H a jan No. 17 kokoukset pidetään jokaisen ktiun kolmas sunnuntai kello d aamulla. Kirjeenvdbto-osote: Sam Luhtala, Ladjrsmlth^ Box 102, B. C. Canada. Lanber Worfcer« Industrial Unfos; of Canadan toimisto osotteet ovat: Ontarion piirin sihteeri Henry Knl>: mala, 121 Huron S t , Sault Ste. J i a r i e , O n t , Canada. Kalle Laiho, 158 Secord St.» Fort Arthur, Ont V. Valo, P. O. Box 421, timaaaa, Ont. ' , > Can. Tyolalsp. Vancouverin suomal. osaston varsinaiset kokoukset p i detään joka kunn toinen j a neljäs keskiviikko 7.30 j.pp. 2606 T y ö l ä i s e t : JärjestykiI pa> Pender S t E. rempien eUnefatojen nAVttttsndsek» Web«t«re Corneräin W- P. Suoma- i i. •m \1 < 4 i i '•V>¥-jfij| i 'm mm m m CM mmm SH m 'mm f:'S •m. i i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 2, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-12-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241202 |
Description
Title | 1924-12-02-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
lanksia tjOTäeiilehdille
väUttää
VAPAUDEN KONTTORL
A.{uBiebeinme rolnt ottaa tilaalcsia «enraaTille lehdille. Tilaaksia
tajrtyy sevrata raHa molEaBa.
»i:Siniirie«t3ieB Tiedoiumtoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa.
Tr«1^ «v»k.!.* '1i1,n0n.0n0 , %_ vk. $. 5.50.
1 vk. 13.00,
I j j j y , Kaanokirjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00, M
1^ u^lin^f työväen kuvalehti, 2 k e r t a a kk., HelsinkL 1 vk.
l i n o »4 vk- $2.00.
pUaJehti Helsinki, 1 vk. $2.00, % vk. $1.25.
Tie DaUy WoHcer, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 yk., $3.50
l i vk.
c.-,:»'» RatM PictorUI, Chicago, knvitetta kuakaasijulkaisn, hinta
^ $ 2 . 0 0 vk., $1.00 % vk.
c.rm»r Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kunssa ilmestyvä, hinta
^ ^ . 2 5 vk., 65c % vk.
•n. Labor Herald, Chicago, kuukansijulkaisn, hinta $1.50.
v «n» Worker Chicago, kaukausijulkaisu, hinta $1.00 vk.
V nn« Comrade, Chicago, kuukansijulkaisir, hinta 50c vk.
Tfc. Lberator, Chicago, krfukausijulkaisu, hinta $2.50 vk.
lifTid, ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25
.rt. wJker Toronto, viikkolehti, hinta $2.00 vk., $1.00 % vk.
SuBg Toronto, kuukausijulkaisn, hinta 50c vk.
i - - - : . . näiväieliti. hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. j a $2.00 3 kk.
P^^ päivälehti, hipta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk. SlToSir päivälehti/hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk.
PÄr Ssten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 %, vk.
P I ^ U kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 vk., $1.05 % vk.
V a j a " ' 3 kertaa v i i k o ^ , hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
3
Ranhanprobleemissa on tärkein
kj-symys kansojen j a kansakuntien
torvallisuudesta. Jo itsestään on sel-yää^
että Ranskassa on kaikkien
mielessä tämä kysymys, sillä tämä
naa ön viimeisen satavuotiskauden
kuluessa joutunut neljä kertaa v i hollisen
jalkoihin j a kärsinyt paljon
sodan hävityksestä. Mutta r a u hankysymys
on k a i k i l l a kansoilla
pohjaltaan sama. Ilman takeita c i
f todellisesta aseistariisumisesta tule
mitään. \
Vereaillesin herrat hakivat tähän
kysymykseen ratkaisua, mutta päätyivät
sangen yksipuoliseen tulok-
[. seen, siihen nimittäin, että Saksan
yksistään olisi riisuttava aseensa v i -
hollismielisten maiden ympäröidessä
«n. Vaatimus on ollut yhtä sopi-maton
kuin käytännössä mahdoton
toteuttaa. Joku määrätty kansa ei
suinkaan anna ulkonaisen vihollisen
pakottaa itseään -aseistoriisunalseen.
Ellei saa varustautua: avoiimesti, varustautuu
se salaisesti, l J a Ranskan
politiikalle ei liene sen k i i i -
sallisempaa painajaisunta tällä het^
kellä kuin: Saksa varustautuu salassa
sotaan meitä vastaan emmekä
me voisi sitä estääl
Ja tällainen painajaisuni ei v a i vaa
ainoastaan Ranskaa, se on i sama
juttn melkein kaikkien maiden kanssa.
Jos Saksa j a Ranska taas käyvät
toistensa kimppuun, mitkä maat
silloin tulevat sekaantumaan tähän
mielettömyyteen? Ja mitkä maat
voivat pysytteleidä syrjässä? Nämä
ovat monelle, maalle; tärkeitä kysymyksiä.
Olisi välttämätöntä luoda
takeet todellisesta turvallisuudesta.
Se periaatteessa kiintoisa kysymys,
että kiellettäisiin yksityisiltä
aseiden ja ampumatarpeiden valmistus,
sitä ei saisi jättää enää t a -
ka-alalle. Sillä juuri tällä voitaisiin
luoda parhaat rauhanmahdolli-suudet.
Miten tärkeätä on, että, tämä
kysymys tulee .järjestetyksi, i l menee
siitä, että yksityiset aseteh-
, taat, jotka maailmansodan jälkeen
ovat menettäneet ostajansa j a saaneet
tyytyä ninkanpuoleiseen tavaransa
menekkiin, ovat kuitenkin täl-
- läkin hetkellä kyenneet - ylläpitämään
paraillaan maailman eri k o l -
i kiila käytävää kymmenkunta eri sotaa.
Tältä näkökannalta katsoen o li
viimeisellä Turkin j a Kreikan sodalla
suuri mielenkiintonsa. Englantilaiset
yksityiset asetehtaat varustivat
runsaalla kädellä Kreikkaa, kun
taas ranskalaiset. tehtaat • myivät
hienonhienoja loisto-murha-aseitaan
Turkille. Ja vanha j a viisas kreikkalainen
Basil : Zaharofj Lontoossa
^suva äärettömän rikas mies, jolla
«n suuri määrä erilaisia tehtaita,
oli puolueeton. - Hän möi aseita sekä
Kreikalle että TurkiUe.
Aivan niinkuin vanha Peer Gynt,
M a samalla- laivalla j a samasta
löaksnsta vei kaukaisiin maihin hy-
' ' ä lähetyssaarnaajia j a vankkoja
epäjumalankuvia.
Ja sitäpaitsi ei ole unhoitettava,
että Basil Zaharof—oli kuningas
Konstantinin y k s i ^ p a n k k i i r i , j a
että ae oU j u u r i Zaharof, joka ohr
jasi kulissien Konistatimn k u -
ninkaalKsta poHtitkkaa Turkkia .^as-taan..
Se oli Zaharof, joka järjesti
tämän sodan^sinr hän halusi Äiyydä
aseita.
Sellaista tapahtuu tässä maail-
Pankit lainaavat rahoja v a l -
* ^ e , j a valäotj käyttävät näistä
Tahoista 1 suurimman , osan - ostaak-'
«een aseita tdttaflta, joita samat
P3»tet haffitspyat
Ajatelkaa, että olisi valtio, joka
sanoisi asetehtaan agentille ei, kun
tämä tarjoaa tehtaansa - tuotteita.
Tämä itsenäinen valtio ajattelisi
näin: me elämme rauhassa eikä
meillä ole mitään aikomusta rikkoa
tätä rauhaa, meillä on tarpeeksi
aseita, turvataksemme itsenäisyytemme
rauhan aikana. Miten käy
tällöin? Silloih menevät asetehtaiden
asiamiehet naapurimaihin, ja
pian "kerääntyy mustia pilviä poliittiseen
horisonttiin", niinkuin sa-nohialehdillä
ori - tapana kirjoittaa.
Seuraus oin, että tähän saakka pidättyväisinä
olleet maat alkavat
kiireesti ostaa tykkejä j a kivääreitä.
- Z;
' J a sota puhkeaa kuin tilauksesta!
J u u l i nyt tänä armon vuonna
1924 käydään: paraillaan monia tällaisia
yksitjrisiä, keinotekoisia, i d i -
oöttiraaiäa j a täydelleen hyödyttömiä
^ sotia; eri: kolkilla ^Aaailniaa. :
-Amerikkalainen kenraali Pershing
lausui äskettäin New Yorkissa p i tämässään
puheiessa:
' "Spdan. uhkaavia pilviä ei tällä
hetkellä riäy taivaalla, mutta satunnaisia
myrskyjä puhkeaa selkeällä-kin
taivaalla. \0n senvuoksi aiheetonta
liian aikaisin ryhtyä mihinkään
toimenpiteisiin (aseistariisumiseksi).
/ Kiinassa "marssii Tsangtso<
Iin 100,000 miehen kanssa kohti
Pekingiä^ Ratkaisevia taisteluja
odotetaan. Espanjan Marokossa on
sanomalehtitietojen mukaan asema
sangen kriitillinen.: Equadorissa on
puhjennut vallankumous. Paljona
kaat^rieita j a haalvottuneita jo. Int
i a s s a on puhjennut verisiä mellakoita
hindujen j a muhamettilaisten
välillä. Hedshasissa. Arabiassa vallankumoukselliset
vahabiitit marssivat
beduiinien kanssa kohti Mekkaa."
'
Jp asema ei ole paljonkaan parantunut
sitten syyskuun, jolloin
tämä luettelo tehtiin. .
Kaikki tämä on amerikalaisen kenraalin
\ mielestä tarpeeksi painava
syy siihen, ettei Amerika voi ajatella
aseistariisumista. Mutta kenraalit
eivät tarvitsekaan paljon tulta
tappuroihinsa, tullakseen heille
mieluisaan loppupäätökseen; (Hän
ei suinkaan halua tukea Englantia
sen vaikeuksissa Sujlanissa ja Egyptissä,
koskapa hän ei puhunut siitä
mitään, j a Rumaniassa, Bulgariassa
tavan takaa sattuvat kapinavehkeet
ovat varmaankin jääneet huomaa-matta
kenraalin muuten tarkoilta
silmiltä.) Mutta ovatko amerika-laiset
ylipäänsä noin pelkureita?
Äseistautuvatko he hampaisiin saakka
j a odottavat pyssynhana puoli-vireessä
senvuoksi, että jotkut ara-bialaisheimot
tappelevat keskenään
Mekan ulkopuolella?
: Kuka varustaa . k a i k k i nämä sodanhaluiset
herrat aseilla, sillä tappelu
edellyttää' niitä j a ammuksia
niihin? Ne ovat juuri yksityiset
asetehtaat, jotka varustavat kaikki
nämä riitapuolet. _
Eräs Ranskan huomattavin rauta-tieinsinööri,
j o k a . ei ole missään tekemisissä
sotateollisuuden kanssa ja
ön sitä paitsi tunnettu rauhanystä-vä
lausui joku aika sitten:
"Emme voi kokkaan tehdä mitään
huomattavaa rauhan hyväksi
'niin kauan kuin yksityistä aseteollisuutta
ei lopeteta. Sellaiset teolli-s
u u s l a i t o ^ t kuin esimerkiksi
Creutzot-tehtaat ovat hirviöitä, j o ka
eivät' voi elää rauhan aikana.
Varsinkin nyt niiden suurennusten
jälkeen; jotka sodan aikana fehljin,
täytyy pe «iiMinattomat asemäärät.
«uuslaitosten menoarviossa on huomattava
määrä varoja asetetta pro-pagahdatazkoitsksxin-
Mitä tämä
propaganda merkitsee? Se merkitsee
sotaa vieraissa maissa j a uusia
sanotaan edelleen seuraavaa:
"Englannin ammattiyhdistysliike
on huomattavasti enemmän kuin sata
vuotta vanha. Täsmälleen yhtä
vanha on Ensrlannin kapitalistien
taistelu tätS liikettä vastaan. Mutta
kuitenkin on Englannin ammattiyhdistysliike
peloittavain voimakas.
suuria asetilauksia! Katsokaa Bal-^ Sanotaan, että se käyttää vuosittain
kanin maita I Rajariitaisuudet kiih-tyvät,
j a vakavia nootteja vaihdetaan
Belgradin, Sofian j a Ateenan
välillä- Tilanne muistuttaa paljon
vuoden 1913 aikoja. Samat syyt.
rahasummia, joita ke'Skikokoinen
kuningaskunta kadehtii. Eikä kuitenkaan
kukaan voine väittää, e t teivätkö
Englannin kapitalistit olisi
>Tiosikymmenien kuluessa voita-sama
vaikutus. Ja otaksua saattaa vaansa tehneet ammattiyhdistysliik-hyvinkin,
että seuraukset sodan
puhkeamisesta Balkanilla oUsivat
samat kuin vuonna 1914. Jos olisi
kysymys ainoastaan muutamista
ryövärilaumoista siellä, olisi asia
veirattain yksinkertainen. Mutta
niin ei ole. Herrojen Schneiderin
j a Basil Zaharofin sormet ovat nytkin
pelissä. Ja se on paljon vaarallisempaa
kuin muutamat rosvojoukot!
Sillä komissionilla, jonka Kansainliitto
asetti aseistariisumisasian
yhteydessä, oli raporttien antajana
ranskalainen ammattiyhdistysliikkeen
johtaja Leon Jonhaux. Häin
tarttui suoraan pahan juureen ja
esitti keskustelukys.vmyksi, miten
parhaiten voitaisiin estää nykyinen
aseteollisuus.
Vuonna 1914 edustivat Englannin
kahdentoista suurimman asetehtaan
pääomat 1,100 miljoonaa frangia.
Ranskan kolme suurinta - ase*-
tehdasta Creutzo, Marine, Home-court
ja Chatillon-Commentry edustivat
vuonna 1913 400 miljoonan
pääomaa. Saksassa edusti yksityinen
aseteollisuus ennen sotaa . (!)
625 miljoonan Saksan markan päjj;
omaa. Ja mihinkä suminiin nämä
pääomat ja niistä saatu voitto' kohosi
maailmansodan aikana, se on
siksi huimaava summa, ettei sitä
ole helppo arvioida.
Näille suunnattomille pääomille
on saatava jokavuotiset korot myymällä
tuotteita. Niille miehille, jotka
ovat näiden laitosten johdossa,
on rauhantila suoiraan sanoen vihollinen,
toisinaan aivan katastroo-feja
tuottava, kun heidän etunsa,
vaativat aina sotaa j a mieluimmin
vielä suuria sotia, joista edullisin
ön jatkuva yleinen maailmansota.
Tästä johtui sekin, että vuonna
1914 teloitettiin suuri joukko japanilaisia
upseereja, jotka olivat eu-roppalaisten
sotateollisuuskapitalis-tien
ostamia (Japanin laivasto-skandaali).
Jokaiselle OP myös tun*
nettu, mitenkä maailman lehdistöstä
osa huutaa joka päivä kaikissa maissa,
mitenkä ne ovat huoiiosti varustettuja
'niihin kauheisiin varustuksiin,
nähden, mitä. naapurimaalla pn.
On hyvä palauttaa mieliin kansainvälisten
sotatehtailijain Millinerin
Englannissa j a Putiloyin Venäjällä
skandaalijutut sodah^ lietsomiseksi
maailmansodan s}rttymiseri aikoina.
Surullinen huomio, joka voidaan
tehdä maailmarisqdan jälkeen, on se,
että ihmiset eivät ole oppineet mitään
eivätkä .unhoittaneet vihaansa.
Yksityiset asetehtaat työskentelevät
yhä edelleen vapaasti j a rajoituksitta.
Ne valmistavat j o k a ' päirä
suunnattomia määriä aseita j a y l lyttävät
jatkuvasti sotiin, saadakseen
tuotteitaan kaupaksi.
ESkö olisi aika lyödä maahan tämä
yksityiskeinottelu ihmisten kärsimyksillä
tappamisella? Eikö jo
olisi aika rajoittaa yksityistä " y r i t teliäisyyttä"
ainakin tällä teollisuus,
alalla? Eikö jo olisi korkea aika
lopettaa tämä kauhea ke.nottelu-tuotanto.
Eihän kukaan yksityinen yrittäjä
saa valmistaa maansa rahaa. Eikä
yksityinen yrittäjä saa tehJu esimerkiksi
maansa postimerkkejä
Mutta käytännössä saa melkein kuka
yksityinen srrittäjä tahansa valmistaa
murha-aseita kuinka paljon
tahansa ei ainoastaan.oman maansa
tarpeeksi,. vaan «kelle ostaajlle ja
mjssä maassa tahansa.
keen tukahuttamiseksi.
"Enemmän kuin sata vuotta sitten
oli sikäläisillä ammattiyhdistysliikkeellä
kestettövänään ankarat
vainon vuodet. Työväen järjestäytyminen,
kaikkinainen yhteenliittyminen
oli laissa Jdelletty. Saipa englantilainen
työmies vankeutta siitä,
jos pyysi apua tovereiltaan. Mutta
järjestäytyminen jatkui, vaikka
järjestöt olivatkin kielletyt. Toiset
ammatilliset järjestöt olivat salaisia,
toiset toimivat enemmän tai
vähemmän julkisina. Kunnes parlamentti
täsmälleen sata vuotta sitten
kumosi kaikjri järjestymistä j a
yhteenliittymistä estivät lait. Niitä
olikin kokonaista 33! Tosin kyllä
pahimmat työläisvainoojat olisivat
halunneet työläisiltä edelleenkin
kiellettäväksi yhdistymisvapauden,
mutta yritys kuitenkin torjutt
i i n .
"Tämä tapahtui täsmälleen sata
vuotta sitten, V, 1824.
"Kuten mainittiin, ei ankarin vaino
voinut estää silloisten, kaikin tavoin
vielä heikkojen työväenjärjestöjen
kehittymistä eikä työväen sa
lidaärisuustunnon vahvistumista. Ja
kuitenkin olivat edell.vtykset työväen
järjestötoiminnalle kaikissa
suhteissa pienemmät silloin kuin
nykypäivinä. Miten sitten voisi olla
mahdollista iettä vainotoimenpi
teillä voitaisiin estää tai tuhota
meidän aikamme luokkatietoisen
työväestön järjestötoiminta?
"Näihin mietteisiin tul^p nähdessään
tilanteen Suomessa V. 1924,
täsmälleen sata vuotta sen jälkeen
kun Englannin porvariston täytyi
myöntää työväelle oikeus järjestäytyä
työnantajiakin vastaan. Tilanne
Suomessa on nimittäin käytännöllisesti
sama kuin Englannissa en
nen vuotta 1B24. Porvaristohan
meillä yrittää estää työväestön jär-jestäytymistoimintaa,
vieläpä kieltää
yhdistymisvapauden. Tosin nämä
vapaudet ovat vielä paperilla,
hallitusmuodossa, tunnustetut, mutta
käytännössä, kuten jokapäiväiset
tosiasiat osoittavat, kielletään työväeltä
nämä oikeudet, mutta ilma
uksia siiheri suuntaöh; että nämä
oikeudet olisi saatava paperiltakin
pois, on kyllä usein näkynyt porvarillisissa
piireissä.
"Suomalaisella valiasluokalla olisi
mielestämme syytä vilkasta joskus,
miten muissa maissa menetellään.
Ottaa sieltä oppia. Sen sijaan, että
se nyt yrittää puskea työväkeä vastaan
tavalla, jonka muiden maiidien
varmasti valistuncemniat kapitalistit
hylkäsivät jo sata vuotta sitten; olisi
sen verran järkiinnyttävä, että
näkisi; yrityksensä varman epäon-nistumiseri.
Työväenliike nyt on
jo niin karaistunutta, että se kyllä
kestää vahvemmankin valtiollisen ja
taloudellisen yairior?. Myöskin täällä
Suomessa. Siitä saa porvaristo
vakuuttautua."
Tähän on vielä lisättävä se huomautus,
että vaikka Englannin porvaristo
nyt myöhempinä aikoina,
nähtyään, ettei työväenliikettä voida
painaa olemattomiin sortolaeilla,
onkin yrittänyt kesytyspolitiikkaa,
marssii työväenliike siitäkin huolimatta
sitä tilannetta kohti, jolloin
se omin voimin ratkaisee vapausasi-ansa.
Sata vuotta sitten
Kuten uutisissa j a muissa tiedonannoissa
j a kirjotuksissaj jotka ovat
koskeneet Suomen työväenliikettä
vastaan suunnattua vainoa,' on käynyt
selville, on Suomen "oikeusvaltio"
— S.O. valkoterrori yrittämässä
nujertaa j a tuhota kaiken
työväenliikkeen. Tavalliset työ-palkkataistelutkin
julistetaan "valtiopetoksiksi"
j.n.e.
Mutta ei ole Suomen työväestö
menettänyt- taistelutarmoaan. Se
sanoo olevansa karaistunut j a ke^
hoittaa porvaristoa siihen seikkaan
vakuuttautumaan. Eivät Saksassa
Bismarckifl vainot, eivät Englannin
sortolait ole estäneet työväenliikkeen
voiman kasvamista, huomauttaa
Suomen Työväcnjäigestö-jen
Tiedonantaja, joka Suomen työ-läisvainojen
johdosta kiigfottaa porvareille
karvaita totuuksia.
Tänä vuonna — sanoo; mainittu
lehti — on kulunut sata vuotta,
kun Englannin; tuon kapitalismin
klassillisen maan kapitalistien oli
kuristusotteestaan luovuttava. Sama
se on edessä Suomen porvareillakin.
MainitUBsa Idijotuksessa
PORVARILLISET LIITTOUTUVAT
PRESIDENTIN-VAALISSA
Kansallisen edistyspuolueen piiritoimikunta
Mikkelissä on tarjonnut
kokoomuspuolueen j a maalaisliiton
Mikkelin vaalipiirin järjestöille vaaliliittoa
presidentin : vaalissa. K o koomuspuolueen
piiritoimikunta on
tarjouksen hyväksynyt, mutta maa
laisliitto ei vielä ole vastausta antanut.
Edistyspuolueen piirikokous
pidetään Mikkelissä.
Osastojen ja Järjestöjen
osoteilmotukset
Bowie'n S. S. o:t0n kokoukset pi*
detääa Imen j a 3:m8fl sunnuntai
kuussa. Sirjevaihto-osote on: Bo*
wie, via^Solsqua, B. C.
Besver Laken S. S, OtMtoa työkokoukset
pidetään kerran kuu-
' kaudessa, jokaisen kuukauden en-simäisena
sunnuntaina klo 1 päivällä.
Kirjevaihto-osote on: Bea-ver
Lake S. S . Osasto, Box 00,
N u m Centre, Ont,
Canadaa Kommnni«ti|>aoIneen Svo*
oulauen Järjestöä sihteerin o-soite
on: S. G. N e i l , 957 Broad-vieiv
Ave., Toronto, Ont.
C |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-12-02-03