Vapaus, January 12, 1971

              Sivu 2 Tiisbai; tammdlk. 12 p. — Tuesday, Jan. 12r 1971
V A P A U S INDEPBNbENT LA&OR pRQAN
OP F:INN|SH CANADIANS ,
< LIBERTY) EMobiUahed NOV. 6,1917
00. Wxn*t«icl.jlOtf-l?6,
•CÄNÄDIANlBANGiJAGE PRfcSS
OaiQadiaasaM vk. $10.00.(6 kk. 4».25
.3 kk. $3.00
TILAUSBINNAV:
Leningradin oäfi^^^}ul3i@ta
Vuoden vaihteessa käsiteltiin julkisen sanan palstoilla suurin
otsikoin ja ilmeisesti korkeasti keskitetyn kampanjan mukaisesti
sitä kun Leningradin oikeudessa tuomittiin erään lentokoneen
kaappausyritykseen osallistunut ryhmä' "ZJIeuyoBtoUiton kanaalai-sia,
joista suurin osa oli juutalaieta syntyperää, eri pitkiin van­keusrangaistuksiin
ja kaksi miestä kuoleman. Tästä selvästä
rikosjutusta, minkä syytetyt avoipiesti tunnustivat, yritettiin Tel
Avivista Washingtonin säestyksellä johdetussa propagandakam­panjassa
saada kehitetyksi '"juutalaisvastainen" olemus. Näitä
neuvostoliittövastaisiä propagandisteja auttoi osaltaan myös se
kun kaksi kaappausyritykseen osallistuneista tuomittiin ku^jle-maan.
Neuvostoliiton korkein oik^Us muutti kuitenkin nämA kuo­lemantuomiot
15-vuotisiksi vankilarangaistuksiksi sillä pefusteeUa,
että "kuolemantuomioita annetaan ja. toteutetaan N^uyostoliitoBBa
vain poikkeustapauksissa" ja että kun tämä aseellinen kaig[)pau|3-
yritys saatiin estetyksi, niin tässä yhteydessä ei ollut kysjrmys
kuolemantuomioita vaativasta poikkeustapauksesta, kuten uutisr
toimisto TASS asiaa aelitU.
Meidän lehtemme, joka on katkkien kuolemantuomioiden pois­tamisen
lamnalla, joka tilanne on tuleva yhtä hyvin N-liitossa kuin
Canadassakin vissin popiaalisen edistyksen pohjalla, otti ilomielin
vastaan tiedon näiden kuolemantuomioiden vankilatuomioiksi
muuttamisesta; Mutta sitä päättävämmin on tuomittava slonistlen
koko kapitalistista maailmaa käsittävä neuvostoliittovastainen
kampanja, johon valitettavasti kyllä saatiin myös Canadan Juu­talaisten
kongressi yhtymään.
Ei ole pienintäkään epäilyä siitä, etteivätkö Leningradin piv
keuskuulustelussa syytetyt ja" tuomitut yrittäneet aseellisin kei­noin
lentokoneen kaappausta. Heidät saatiin aseineen kiinni itse
teosta.
Yleisenä hyväksyttynä käsityksenä on se * että lentokoneiden
kaappaus on suuri rikos mikä vaarantaa ei vain lentäjien, vaan
myös kymmenien matkustajien terveyden ja hengen. Mainitta­koon
että 76 maan edustajat allekirjoittivat Haagissa viime jou­lukuussa
ilmarosvousta käsittävän konvention, missä lentokone­kaappaukset
leimataan ankaria rangaistuksia vaativiksi rikoksiksi.
Läheisesti muistetaan myös se, että muka "poliittisista sylstä"^
(jolla perusteella sionistit ovat Leningradissa tuomittujen puoles­ta
itkuvirsiä veisanneet) Neuvostoliitossa lentokoneen kaappauk­sen
suorittaneet kaksi liettualaista ampuivat äskettäin 18-vuoti-asta.
lento-emäntää kahdesti selkään ja haavoittivat poikki-saha-tullfe
haulikollaan lentäjää, todistaakseen kaiketi "poliittisen" ai­toutensa.-••
Samoin nämä Leningradissa tuomitut olivat aseistettuja kun
heidät pidätettiin kesäkuun 15 päivänä Smolnyn lentökenfalläT
Kuka tietää minkälaisia murhia tai onnettomuuksia he olisivat
aiheuttaneet, jos Neuvostoliiton viranomaiset eivät olisi saaneet
heitä pidätetyksi ennen ko. koneen lähtöä Tallinnaan.
Leningradin oikeudenkäynti on paljastanut, että kyseessä oli
laaja ulkoapäin johdettu salaliitto, joka oli pantu alulle jo vuonna
1969: (Sionistipiireistä annettujen tietojen mukaan tämän kaap­pausyrityksen
johtaja Mark Dymshits järjesti jo viime keväänä
Leningrad-Tallinna koelentoja tämän kaappaussuunnitelman to-teuttamiiseksi).
Toimintakeskuksena oli epäilemättä Tel Aviv, mut­ta
perussuunnitelma oli tehty USA :ssa j a rahoitettu CIA :n va­roilla
selitti Daily World johtavassa toimituskirjoituksessaan.
Mainittu lehti kiinnitti huomiota myös GoldaMeirin ja Is­raelin
parlamentin vakuutteluun, että Leningradissa tuomitut 11
lentokonekaappaajaa eivät ole syyllistyneet mihinkään, jotka väit­teet
kuitenkin kumoutuivat kaappaajien tuomioistuimessa anta­mien
lausuntojen-ja vieläpä GoldaMeiria ja Israelin parlamentin
lausuntojen perusteella.
Lsraclin parlamentin lausuneissa yllytettiin neuvostokansalai­sia
"taistelemaan Siionin puolesta", herättämään juutalaisten kan­sallistunto"
ja "pyrkimys muuttaa Israeliin" totesi mainittu lehti
huomioiden: Tähän Tel Avivin yritykseen on takertunut vain kou­rallinen
Neuvostoliiton juutalaisia, jotka ovat joutuneet Meirin ja
Dayanin virittämään ansaan.
Tosiasia onkin, että miljoonat Neuvostoliiton juutalaiset ovat
maansa isänmaanystäviä, osa laajasta, sosialistisesta yhteisöstä,
joita Israelissa toimivat CIA:n agentit eivät ole pystyneet vpettä-
••mään. ' ••
Merkillepantavaa myös on, kuten Daily World pitemmässä
artikkeUssaan toteaa, että viime vuoden maaliskuussa Israelin
turvallisuuspoliisin miehet ampuivat Mynchenissa (ilman mitään
oikcuskuulustclua) Länsi-Saksassa lentokonekaappausta yrittäneen
henkilön. Aikaisemmin viime vuonna Israelin hallitus vaati pakot­teita
jokaista hallitusta vastaan, joka antaisi turvapaikan lento­koneen
kaappaajille, —' . .
Mutta kun on kysymys Neuvostoliitosta j a siinä yhteydessä
kaappau-^yrityksecn osallistuneista henkilöistä joiden joukossa
on myös juutalaisia, silloin on muka asia vallan toinen. Sellaista
kaksinaamaisuutta voidaan odottaa vain Israelin hllituliselta ja
äärioikeistolaisen sionistisen liikkeen johtajilta;
Selvää on, että Neuvostoliiton viranomaisten valppaus sai ke­säkuussa
estetyksi ko. lentokonekaappauksen. Jos kaappaus olisi
onnistunut, se olisi ainakin vaarantanut monta ihmishenkeä. Näil­lä
.salaliittolaisilla oli aseita, joita oli tarkoitus käyttää koneen
kaappaamiseksi mihin hintaan hyvänsä.
Hyvii olisi että kaikki lentokoneen kaapparit, niin Ncuvoa-toliitossa
kuin täällä Canadassakin, saataisiin kiinni "teosta' ja
myös vastaamaan siitä. Ilmarosvojen puolesta ei kannata vcsitellä
sillä he vaarantavat rikollisella toiminnallaan liian monta ihmis­henkeä.
KIERTORADALU AVARUUSASEMAA
, Moskova. — Vuodin 1974)
MvaeuashnncK toiyatjhuomtta-
Vasti lähemmäksi Maata khr-tävittt'
a$iBmhti räkentamisenf
Widit 49itt»t Kuun /« aurin­kokunnan
planeettojen tutki­miseksi
Ja suurten iaboratorioi-
.deo ja ehkä kokonaisten kau^
ppnkien ilmestymisen Maan lä-
\t^9SeD Avarjiuteen, todetaan
Pravdan tieteellisessä katsauk­sissa
tfeuvostoliiton avaruas-ttitkimukshta
12 kuukauden ai­kana.
NeuvoBtoJiitoata on tänä aika­na
lälhetetty yli 85 avaruuslaitetr
ta — Koamos-, M<rinija-,^eteorT
ja Interkosmos eärjöjen tekokui­lta;
miehitetty;SojuB-9 alus, auto-imaattiset
asemat Zo_nd-8, Luna-
16, Luna-17 ja planeettainvälinen
jBiaeim Venem-T, :aatrofysikaali-tnen
mkettiobservatorio ja geofy-aikaaliuen
raiketti VertUcaM.
JNeuYoatoiiitossa on sitenJ^uon-na
1970 toteutettu laaja avaruus-tutkimusöihjelma.
Ylidysvalloissa
on viime vuosina ollut havaitta­vissa
määrättyä laskua maan te­kokuiden
ja avarusulaitteiden lä-lettämisen
intensiivisyydessä.
KUU HARJOITUSKENTTÄNÄ
Nykyisin voidaan erottaa kol­me
pääsuuntausta Neuvostoliiton
avaruuden valloituksessa. Ensim­mäinen
ja tärkein ovat järjestel­mälliset
tutkimukset Maan läheir
sesaä avaruudessa automaattisten
laitteiden ja miehitettyjen alus­ten
avulla kansantalouden ja tie­teen
kehittämisen hyväksi. Maan
läheisessä avaruudessa aletaan:
lähitulevaisuudesas koota ja käyt
tää pitkän ajan toimivia Maata
kiertäviä miehitettyjä asemia.
Tältä välrkeirtoradalta on mah­dollista
lähettää tutkimusretki­kuntia
muille planeetoille.:
Toiseksi ovat Kuu ja Kuun lä­heinen
avaruus muodostuneet ny­kyisin
Neuvostoliiton ayaruustieT
teen eräänlaiseksi tieteellis-tekni-seksi
"harjoituskentäiksi". Siellä
suoritetaan erilaisia tieteellisiä
tutkimuksia. Kuussa toimivat me
nestyksellisesti paikallaan pysy­vät
ja liikkuvat automaattilait­teet,
joiden avulla tiedemiehet ja
insinöörit yoiyat saada kokemus­ta;
joka on tarpeen rakennettaes­sa
uusia automaatteja muiden
taivaankappaleiden tulevia tutki­muksia
varten. •. ,
Kolmas suuntaus on kaukais­ten;
planeettojen, ennen kaikkea
Venuksen tutkimus automaattis-ton
laitteiden avuMa. Laitteiden
lälicttämincn tälle planeetalle an­taa
erittäin tärkeitä tietoja au-rinikokunnan
planeettojen ja maa­pallon
alkuperän ymmärtämiselle
KV. YHTEISTYÖ
LAAJENEE
Viime kolmentoiäta ja puolen
vuoden aikana on avaruuteen IHT'
hötetty yli tuhat erilaista laitetta
joista 489 Neuvostoliitosta. Itse
se seikka» että tämän lyhyen
ajan kuluessa on toteutettu mie­hitettyjen
alusten lennot maan­läheisessä
avaruudessa ja Kuu­hun
sekä automaattisten asemien
lennot Venukseen ja Marsiin
osoittaa vakuuttavasti, millaisen
tason nykyaikainen avaruustiede
on saavuttanut ja kuinka vaikei­siin
tehtäviin se pystyy.
Neuvostoliittolainen avaruuden
tutkimus rakentaa tänään ava-ruussiltaa
tulevaisuuteen. Ava­ruudessa
on käynyt eri inaiden
laitteita Neuvostoliiton, Yhdys­valtain,
Englannin, Ranskan, 6a-nadan,
Länsi-Säiksan, Australian,
Italian, Japanin ja Kiinan. Yhtei­siin
kokeisiin osallistuu jo kym­meniä
valtioita. Kansainvälisen
yhteistyön merkitys .avaruuden­tutkimuksessa
tulee lähitulevai­suudessa
kasvamaan. Sellainen
yhteistyö käsittää huomattavasti
suuremman määrän maitaja an­taa'
mahdoll isu uden tutk ia -^ava-ruutta
entistä tehokkaammin.
Avaruudentutkimus toimii • yhä
useammin perustana eri maiden
tieteellis-tekniselle yhteistyölle ja
edistää niiden, välistä yhteisym^
märrystä.
Chilessä riemuiHiin
Allenden kuparilaista
HIILITEOLLISUUDEN
KRIISI ENGLANNISSA
Lontoo. — ^ E n g l a n t i l a i s e en
Grangemouthin satamaan «aapui
äsken hiililastissa o l l u t alus. E n ­nen
maailman, "lämmittäjiin"
kuulunut Englanti alkoi joulu­kuussa
1970 tuoda hiiltä ulko­mailta;
Yhdysvalloista^ Ja Aust-ralia.
sta. on j o ilmoitettu o.stet-tavan
650,000 tonnia hiiltä,
Kymmenen vuotta'sitten Brit­t
e in saarilla oli 570,000 kaivos­työläistä.
Nyt heitä on jäljellä
280,000. K r i i s i n Johdosta on :;U1T
j e t tu satoja kaivoksia. Lähes­kään
kaikki kaivosmiehet eivät,
onnistu löytämään uutta työtä.
Guardianin mukaan monet heil­iä,
kulkevat uatoja maileja etsien
työtä j a joutuvat palaamaan ko­t
i i n tyhjän kans.sa. E i ole niin­kään
helppoa löytää työtä kun
maa-ssa on y l i G.'50,000 työtöntä.
HiiliteoUisuuden kriisi heijas­tuu
myös kaivostyöläiijten palk­koihin.
He ovat eräs kaikkein
huonoimmin palkattu ryhmä.
L a k k o i l e m a l l a he ovat viime vuon
na saaneet hieman korotuksia,
mutta hintatason nousu on yhtä
nopeaa.
Monet kaivostyöläiset eivät kos
kaan . pääse huomispäivää koske­vasta
levottomuude.sta. Pelkäs­tään
viime 12 kuukauden aikana
9,000 kaivostyöläistä on menettä­nyt
työnsä kaivoksen sulkemisen
vuoksi. Monet menettävät työn­sä
myös tänä vuonna, koska ei
ole mitään merkkejä hiiliteolli-suuden
laskukauden päättymises­tä.
USA:n armeijan moraali
laskee Etelä-Vietnamissa
Washington. Moraalin ka­tastrofinen
laHku EteUl-Viet-namissa
olevien amcrikkalaiso-tilaiden
keskuudessa un erilM
Yhdysvaltain sotilasjohdon va­kavimmista
ongelmista, kirjoit­tavat
Wa8hington Postin kir­jeenvaihtajat.
HuumeuBBineiden käytön laaja
levinneisyys, jatkuvat rotuväli-kohtaukset
ja miehistön ja pääl­lystön
suhteissa vallitseva jänni­tys
ovat tämän moraalisen krii­sin
tyypillisimpiä ilmentymiä.
Kirjeenvaihtajat myöntävät,
että Pentagon on lähettänyt ame­rikkalaiset
sotilaat Vietnamin
viidakokihin heille täysin vierai­den
etujen vuoksi. Kirjeenvaihta­jat
vierailivat useiden viikkojen
aikana useimmissa Etelä-Vietna­missa
olevissa amerikkalaisissa,
tukikohdissa. He toteavat, että
oli mahdotonta löytää joitakin po­liittisia
tai ideologisia motiiveja
joita sotilaat olisivat pitäneet
johtotähtenään taistelussa. Olen
täällä vain siksi,. etten halunnut
jäädä vankilaan, sanoi eräskin
sotilas.
Etelä-Vietnamissa olevien soti­laiden
valtaenemmistöUä,,. . sekä
sotaan kutsutuilla että Pentago­nin
pcttämillä "vapaaehtoisilla"
on yksi toive — päästä pois Viet­namista.
Kuvaavaa on, että kirjeenvaih­tajat
löysivät melkeinpä ainoan
esimerkin "tyytyväisyydestä"
Vietnamissa palveluun erään eri-
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Kaisa Gestrin, Vancouver, B.C;
-täytti sunnuntaina, tammikuun 10
päivänä 75 vuotta,
Ilmi Pelkola, Sudbury, Ont., täyt­ti
maanantaina, tammikuun 11 päi­vänä
73 vuotta.
Mary Saari, Sudbury,'Oht., täyl-tfiä
latiantalnB, tan>mikuun IC päi
vänä 05 vuotta.
Maria Rauhdia, VVaters Twäp.
Ont., täyttää sunnuntaina, tammi,
kuun 17 päivänä 82 vuotta.
Nick Crtindstcn, Whitefi.sh, Önl.,
täyttää sunnuntaina, tammikuun 17
päivänä 80 vuotta.
Karin Mäkelä, Skead, Ont, täyt­tää
sunnuntaina, tammikuun 17
päivänä 50 vuotta.
Yhdymme sukulaisten, ja tulta-vaii.
onnentoivotuksiin. .
koibjoukko-osaston tapp;tjien j o u ­kosta.
Kirjeenvaihtajat tapa.sivat
joukkueen, jonka miehillä oli opc-raatiosbi
paluttuaun kauUissa kui­vatuista
ihmisten koi-vista tehty­jä
"kaulaketjuja". Kaiken inhi­millisyytensä
kadottaneet tappa­j
a t sanoivat kyynisesti lehtimie­h
i l l e tiippasansa rahasta j a . h u ­vikseen.
Y l i d y s v a l t a in armeijan arvoval­ta
on pudonnut n i in alaa, että jos
Yhdysvalloissa kumottaisiin ase­velvollisuus,
houkuteiisi vapaaeh­toinen
armeija vain yhteiskunnan
hylkiöitä, sanoi muuan majuri
suoraan eräässä Saigonista luo­teeseen
olevassa esikunnassa.
Indira Gandhin
vastustajat liittoutuneet
Delhi. — Intian oppositio^juo-iueot
liittyivät yhteiseksi rinta­maksi
tavoitteenaan syrjäyttää
pääministeri Indira Gandhi ke­väällä
pidetlävis.sä parlamentti­vaaleissa.
Yhteiseen rintamaan liittyneet
puolueet ovat oppositio-kongressi
oikeistolainen liindupuol^e\Jan
tiangh j a sosialistinentSamyukfe-puolue.
Santiago. — Chilen president­ti
Salvador Allende allekirjoitti
maanantaina, joulukuun 21 pnä
^peruätuslain muutosehdotuksen
•jonka mukaan maassa olevat
yhdysvaltalaiset kuparikaivok-;
set kansallistetaan.
Allende allekirjoitti lakieh­dotuksen
presidentinpalatsin
edustalla olleen suuren kan­sanjoukon
edessä ja ilmoitti,
että €hllen hallitus maksaa kor­vauksen
kansallistettaville yh­tiöille.
•
Tämä ei ole hyökkäys Poh­jois-
Amerikan kansaa tai Y h ­dysvaltain
hallitusta vastaan.
Me maksamme korvauksen" yh-
—lioille, Allende sanoi allekirjoi­tustilaisuudessa.
Allenden hallitus, johon kuuluu
I mm. kommunisteja ja vasemmis-tososialisteja,
on luvannut, kan­sallistaa
kaikki maan tärkeimmät
luonnonvarat — kupari-, rauta­malmi-
ja n itraatt i kai vokset. l i i -
säksi hallituksen tarkoituksena
on kansalistaa ulkomaisten omis­tuksessa
olevat pankit j a suur­yhtiöt.
Kuparikaivosten kansallistamis­ta
koskeva lakiehdotus vaatii
vielä kongressin hyväksymisen.
Hyväksymisen katsotaan kuiten­kin
olevan käytännöllisesti kat­soen
varma, : k o B k a Chilen suurin
puolue, kristillisdemokraatit on
ilmoittanut olevansa periaattees­sa
kansallistamisen kannalla. .
Presidentinpalatsin parvekkeel­la
pitämässään puheessa Allende
sanoi riemuitsevalle väkijoukolle:
— Korvaus maksetaan 30 vuoden
aikana kolmen prosentin vuosi­korolla,
ja se peruutetaan, jos
yhtiöt ryhtyvät estämään kansal­listamista.
El Salvadorin, Chuquimatan ja
El Tentienten kuparikaivokset
tuottavat yli 600.000 tonnia ku­paria
vuodessa; Uusien investoin­tiohjelmien
mukaan tuotannon on
kuiteiikin määrä kaksinkertais­tua.
Allende sanoi puheessaan, että
Chile aikoo jatkaa kuparin myyn­tiä
perinteiseen tapaan Euroop­paan
ja Yhdy^altoihin. Presi­dentti
ja hallitusVintaman edus­tajat
ovat arvostelleet ankarasti
sitä.i ettei Chile hyödy oikeuden­mukaisesti
kupariesiintymisis-tään,
koska suurin osa metallista
jalostetaan ulkomailla.
Lakiehdotus merkitsee Chilelle
lähes 80 miljoonan dollarin lisä­tuloja
vuodessa. '
Allende hyökkäsi erityisesti
kahta yhdysvaltalaista kupariyh-tiötä
Anacondaa ja Kennecottia
vastaan huomauttaen, että vuo­sina
1930-1969 on ChUestä vie­ty
yli 4 miljardin dollarin arvos­ta
kuparia ulkomaille.
Kirje Nixonille
sotarikoksista
Saigon. — Ryhmä Etelä-Vietna­missa
tohnivia vapaaehtoisia, työn­tekijöitä
on lähettänyt presidentti
Nixonille kirjeen, jossa väitetään
Yihdysvaltojen syyllistyneen lukui­siin
kansainvälisten sodankäynti-säännösten
rikkomisiin Vietnamin
sodassa.
: Kin.isen oli allekirjoittanut 47
englantilaista, länsisaksalaista, ja­panilaista
ja amerikkalaista Etelä-vieitnamissa
työskentelevää vapaa­ehtoista.
Heidän joukossaan on mm.
lääkäreitä, opettajia ja sosiaalityön
tekijöitä; Kirjeessä vaadittiin Nixo­nia
lopettamaan pommituslennot
Indokiuiassa ja keskittymään työ­hön
rauhan palauttamiseksi.
Vapaaehtoisten lähettämässä ka­jeessa
sanottiin edelleen, että "Yh­dysvaltain
kansainvälisten säännös­ten
rikkomisten lukumäärä on kau­histuttava".
He huomauttivat, ettei­vät
rauhannäkymät ole heidän mie­lestään
nyt yhtään paremmat kuin
Nixonin astuessa virkaansa tammi­kuussa
1969. "Päinvastoin, sota on
kiihtynyt ja laajentunut Laosiin ja
Kamfooidzhaan", kurjeessa sanottiin.
Nixonille osoitetun kirjeen muka­na
oli myös jätjennös YK:n pääsih­teerille
U Thantilld lähetetyrtä kir­jeestä,
iossa vapaaehtoiset olivat
luetelleet Yhdysvaltain tekemät
kansainvälisten sodankäyntisään-nösten
rikkoniiset.
Kirjoituksia KEVÄT-julkaisuun
Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten yhteisvoimin
valmistama perinteellinen vappujulkaisu, KEVÄT 1971, il­mestyy
.suunnitelmien mukaisesti tuhvan huhtikuun alku-,
päivinä. Avustajia pyydetään taas rikastuttamaan tätä jul­kaisua
kirjoituksillaan, novelleilla, kertomuksilla, runoilla
jne, sekä erikoisesti kirjoitusten yhteyteen sopivilla tai
muuten Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten nykyajan
elämää ja toimintaa heijastavilla kuvilla.
TekniUisten seikkojen vuoksi on sitä parempi mitä pi­kemmin
avustajien kirjoitukset ja kuvat saadaan julkaisun
toimituksen käytettäväksi mutta viimeistään niiden pitäisi
olla Sudhuryssa helmikuun 20 pnä 1971. J
Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen,
KEVÄT-julkaisun toimitus ,
Box 69. Sudbury, Ont.
Savukkeflle kielto
USAn kuvaruufuihin
New York. — Savukkeiden mai
nonta televisiossa ja radiossa lak
kasi uudenvuodenpäivänä kaikki- .
alla Yhdysvalloissa kongressin
säätämän lain mukaisesti. Toir
men syynä on ennen kaikkea.^huo
li keuhkosyövän lisääntymisestä.
. Lain voimaantulon jälkeen ka­tosivat
olohuoneiden nurkista si-rosääriset
uimapukuiset . tytöt.,
muakelikavaljeereineen kuin myös
elegantit iltapukuiset naiset huu­liltaan
leijuvine savukiehkuroi-neen.
Kiellon seurauksena menet- ;
tävät radio- ja tv-yhtiöt noin 200 .
miljoonan dollarin mainostulot.
Viime vuonna käytti yhdysval­tain
savuketeollisuus yhteensä
225 miljoonaa dollaria tv-mainon
taan. Kuvaruuduissa sallitaan
vielä sJkareiden ja piipputupakan
mainonta. Savukkeiden mainon­nan
loppuminen televisiossa saat­taa
johtaa siihen, että se lisään­tyy
huomattavasti laa jalevikki-sissä
aikakauslehdissä.
PÄIVÄN PAKINA
VIELÄKIN
Näyttää siltä, että lehtemme
l u k i j a i n joukossa on a i n a k i n y k ­si
perusteclli.sesti tyytymätön
henkilö.
J a pahinta asiassa on se, että
epäilemme hiinen "tyytymättö- .
myytcnsä" mieluimminkin l i ­sääntyvän
kuin vähenevän tä­män
kirjoituksen johdosta, vaik
ka pyrimmekin olemaan kaikel­la
tavalla asiallinen j a tietysti
totuudenmukainen.
Tämä "tyytymätön" on To­rontossa
ilmestyvän Vapaa Sa
nan nimimerkki "Rela", joka
julmistelee nyt meille.
Kuten muistettance, meidän
lehtemme "Mitä muut sanovat
osastoon" lainattiin Vapaa Sa­nasta
nimimerkki Relan " K u l ­taista,
v a s i k k a a " (vvelfarea) kä­sittelevästä
kirjoituksesta . s e u -
__raavat kohdat;
- " L i i t t o l i H l l i t u s , maakuntahal­litus
j a kunnallishallitukset pa- .
nevat miljoonia tuon kultaiiyin
vasikan eliitlänriseen . . . —
" T u o n asirn yhteydessä kUy^
tctään väärinteot, Joita vain ku- _
v i t c l l a saattaa, y.i k a l k k i t a p a h -.
tuu minun ja sinun, tarkoittaa
veronmaksajien kustannuksel-
,.la •;•.'.;.••:•.•
V " J o H tämä Canada olisi v a i l la
vain t e r v a H m i f r i t u , niin a.siän ym­märtäisi,
mutta, täällä biisi vielä .
paljon: kirveellä työtä . . . (jos
niitä tectctliiisiin — Vapauden .
silloinen huomautus.) Mistä löy­t
y y se mies. Joka pystyy esimer­kiksi
kaatamaan meidän kultai­sen
v a B i k k a m m e , vvelfarcn . ; ."
O l i s i luullut, että ajattelunsa
syväluotauksen tunnetiiksiteke-rninen
myös Vapauden lukijoille
olisi ilahduttnnut " R e l u a " . N i in
ei kuitenkaan tunnu olevan n s i -
an laita sillä " k i i t o s k i r j e e n " ase­mesta
lehtemme toimitus .saa
nyt häneltä mitä kuuluu j a kuka
käskee sekä lisäksi vakuuttelun,
ettei hän "ole koskaan ollut . . ;
mitään welfarea vastaan".
Jos näin on asia, silloin on
k a i k k i hyvin, sillä kerrotaanhan
siinä L-^os.sakin k i r j a s s a sanotta­van,
että taivasten valtakunnas­sa
on suurempi ilo yhden syn­tisen
paluusta Kuin kymmenes­tä
vanhurskaasta.
Jos nimimerkki Rela ei vas-
. tusta "vvelfarea" enää, n i i n ter­ve
mieheen. Hän esittää kuiten­kin
nyt o i k e in esimerkin " k u l t a i ­sen
vasikan" väärinkäytöstä,
kertoen kansalta kerättyjen va­rojen
avulla ostetuista joululah­j
o i s t a , j o i t a oli viety taloon
" j o n k a p i h a s s a _ seisoi cadillac-auto,
j a sc kuuluu talonväclle_
vuosimalli oli aivan viimei­siä)
. . . Samoin sellainetvtuian
tapaus ei j u u r i meiltäjTentänyt.
kun perheen jäseniä jiL p a r i v i ­rasta
istui olohuoneessa katsel­len
väritelevisiota j a siinä sa­malla
nauttivat joulutunnelmas­t
a olutpullon ääressä . . .
K i i s i sydämelle, Reln-ystäväm-mc.
Mitä tekeriiistä näillä " e s i -
nierkeillä" on väitöksiin sen
"kultaisen vasikan" eli vvelfar-en
vätiri il käytöstä? Kysymys­hän
on tässä, tapauksessa yksi­tyisestä
tai heidän järjestöjen­sä
hyväntekeväisyydestä; minkä ,
yhteydessä voi tapahtua paljon
kummempaakin, kuten esimer­kiksi
paljon kohua aiheuttaneen
Mannerheimin , lastensuojelulii­ton
toiminta jokin vuosi sitten,
j o l l o in '"'avustustavarat" meni­vät
kaiketi "parempiin s u i h i n . ".
Kolan ulkupcriiiseHsä kirjoi­tuksessa
kohdistui kärki köyhiä
ja yleensä heikkoja vastaan. Hän
puhui nimenomaan "Liittohalli­tuksen;
maakuntahallitusten ja
kunnallishallitusten miljoonis­ta
dollareista" joita menee sen
"kultaisen vasikan" kitaan. Sii­nä
yhteydessä hän sanoo käy­tettävän
"kaikki väärinteot, joi­ta
vain kuvitella saattaa" ja ky­syy
lopuksi "mistä löytyy se
mies (ehkä diktaattori —• K?)
joka pystyy esimerkiksi kaata­maan
meidän kultaisen vasik­kamme,
Welfaren."
Canadalaista köyhyyttä tutki­neen
senaatin komitean arvion
mukaan Canadassa on nelisen
miljoonaa köyhyysrajan alapuo^
lella elävää ihmistä — siis niitä
"kultaisen vasikan" eli welfaren
etuja tarvitseva, joiden joukos­sa
on varmasti tuhansia omia­kin
kansalaisiamme, joiden re­hellisyyden
ja kansalliskunnian
Rela asettaa ensinmainitussa
kirjoituksessaan kyseenalaisek-
_ si. Omiaan, eli tavallisia kans­saihmisiä
Rela puree pauhates-saan
"Kultaista vasikkaa" vas-_
' t a a n ; -
. Siunatuksi lopuksi -^vaikka
kysymys onkin ilmeisesti yksi­tyisluontoisista
lahjoituksista —
olisi mukava saada tietää nimi
ja osoite uudenlaisen Cadillacin
omistajasta, joka alentui yksi­tyisiä
armopaloja vastaanotta­maan
ja kuinka monta sellaista
"cadillacavustettavaa" Rela tun­tee?
Eihän "yksi pääskynen ke­sää
tee".
Ja "köyhyyskin" on suhteelli­nen
käsitys, mikäli halutaan pu­hua
esim. "väritelevisiosta" ja
sen omistajasta; jonka osoite on'
myös Relan kohdalta tuntema­ton.
Esimerkiksi Canadan aa-vikkomaaku
unissa on suuri mää­rä
$100,000 omaisuuksien omis­tajia
ja sitäkin varakkaimpia
farmareita, jotlca pulatilanteen
vuoksi eivät voi maksaa velko­jaan,
jotka eivät saa enää luo­toksi
ruokatavaraakaan, ja jot­ka
ovat saaneet ja saavat nyt
sitä "kultisen vasikan" avustus­ta.
Miksei myös joku väritele­vision
omista voi joutua työt­tömäksi
ja samalla köyhyyteen,
kuten on varmasti monessa ta­pauksessa
käynyt ja tulee edel­leen
käymään. Ja luulisi köy­hälläkin
olevan oikeus olutpuN
lon juontiin — ainakin joulu­na!
Loppujen lopuksi olut on
köyhien ihmisten ilo juomaa. '
Ei hyvä Rela. Vastoin omaa _
_ tahtoaan köyhyydessä^olevat ihr
miset ovat suurissa-vaikeuksissa
ilmankin, ettei heitä yritetä hä­väistä
ja parjata\epämääiräi8il;_
lä "syytöksillä", jotka kaiken—
lisäksi perustavat äärioikeiston
sepittämiin juttuihin "Kultai­sesta
vasikasta".
Kuten näkyy, Relan nyt an­tamat
"esimerkit" ovat yhtä
kehnoja kuin olivat hänen alku-peräiBet."
syyttelynsä" valtion
huoltovarojen väärinkäytökses-
Niin kauan kuin joka viides
canädalainen elää köyhyysrajaa
Kuka hyvänsä VOI tekaista sei heikommilla tuloilla tarvitaan
la.sia juttuja, missä.e. mainita niitä "vveUare" miljoonia ^ ei
nimiä eikä osoitteita. Toisaalta,
jos veristä vääryyttä on tehty,
niin Relan kansallis- ja lehti-miesvelvoUisuus
oh paljastaa
"lurjus" s(j'n^J[iiaan että hän
heittää cpämääi^httÄ syytöksiä
ja vihjailuja puutteessa olevla-tu
ihmisistä ylocnsU,
vähemmän, vaan enenimäh kUlh
nyt. Ja varat siihen olisi han­kittava
entistä ' suuremmassa
määrässä; upporikkailta jotka
verotuksen kölidalta pääsevät
miltei kuin koira veräjästä.
•— KUnsäkautuu»