1953-05-12-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 12 p. — Tuesday, May J2, 1953 flJW»Tg> ~ Tfldfpendeot lAbor Vtfgm cf FbmUOx CaaaitUaaa. Bs-tSbliflbed Hw, e. 1917. Autborized M>«econd elass mall by t|ie Post Qrftc0 l>0psulaent/ ottava; ]Ub«tf i b r ^ weeUy: Tuesday« ISiunday» and Saturdays t^r V i ^ i u PobUflblog Company ]jt<U At 100'102 Bto St. W.. Sodbuxy* Ont, Canada. Telephones: BusinetajOUlSf'4*426* Editorial Office ^•«SSS., »-Manager E. Sulasi, tmorvsr. saarni. MaUing address: Box 69, Sudt>ury/ Ontario. Ädvertising ratea upbntapplicatlon. Tfranslation f ree of ch^tge^ Canadaasa: 1 vk. 7X10 6 Jdt. 3.75 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X)Ö 6 kk. 430 Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 St* Lawreneeii vesitie • ^ ; / Kysymys St. Lawrencen syvän vesitien rajkennuttamisesta on ; V ollutttässä maassa vireillä jo viime vuosisadan loppuajoilta saakka, ' / ^ ^ huolimatta tämän tärkeän liikenneväylän räkennUttami- ! ' iiij^b ja avaaminen on yhä edelleenkin harmaassa tulevaisiitidessa. ' ;r^r-7-Viime aikojen uiitistiedot näyttävät kuitenkin asian olevan tällä ; | ' ^^'eikellä'lähempänä tote^^ kuin ehkä milloinkaan ennen. Toi-sa^ tla ovat kuitfnkm valveilla] myöskin ne voimat^ jotka voittojensa tähden vastustavat tämän haAkkeen toteuttamista. • Jo niin y^^ 1S95 olivat insinöörit yksimielisiä siitä, että Suurten järvien ja .\tlantin valtameren välisen syvän vesitien rakenta-njinen on käytännöllinen ja edullinen. Sitten presidentti WiIsonin ^{^ien on jokainen Yhdysvaltain hallitus puhunut tämän vesitien "täiii^llisuudesta mutta jokainen kerta asia on kuitenkin hyljätty. Älfotäj^se i^^^ Siihen antaa valoa Yhdysvaltain rautateiden ja ' iiidS^vbsyhtiöiden edustajien seuiraava lausunto vuodelta 1934: * f > - "I . I J * i •H* • I Tämä vesitie ei ole tarpeellinen. Keinotekoisen romantiikan ja loiston keinom saatettu näyttämään tarpeelliselta ^ . . ; ;V Se on miltei kokonaisuudessaan Jiarhanäky . . . Meidän ei kan- J yr^-tiatavt .. Meidän pitää varata suurin osarahois- \ ''. • tä tähän yritykseen mikä hyödyttää enemmän toista m a ^ kuin : I la-rj^*/omaamme ja joka on lähempänä ulkomaisia (Canadan) alueita 1 : ' , leilin omaamme. ^' ' ' »i rVi^^ff^^S^eisen mielipiteen painostuksesta lähti pääministeri St. iLaurent I; B^fyskuussa 1951 Wäshingtoniin, jonka johdosta sanomalehdissä ker- 11 riittiin suurin otsakkein: "Me rakennamme vesitien yksina|in, sanoo »I jääniinisterir' • f : v^^^ myöskin pikaista toimintaa, että vesitie voitaisiin rakentaa yhteisin voimin. » N '^ I ' ^ ; f Vuoden 19S1 lopulla näytti siltä, että Canadan hallitus olisi luö- 1 ^pötfut^siitä ajatuksesta, että Canada rakennuttaisi tämäri Vesitien yk- J sinaän,-puhtaasti canadalaisena yrityksenä — vaikka pääministeri pu- * htilkiii asiasta suurieleisesti. • ^ • - i • Kim irtr. St.^ I^^ viime viikolla jälleen Washingtonissa, i r lajjTofcaan h ^ ^ hallitus on muka tosissaan tämän hankkeen toteuttamisen suhteen, että se ei ole niitään uhkailua vaan tosiasia kun julistetaan, että Canada tulee rakentamaan St. , t4^^cen vesitien yksinään ellei Yhdysvallat halua tulla mukaan. * r q^^j/j f!Slncäli Y ^ osallistuminen ori kysyhiirkfees- ^| s ä , W ole Urpeellistä, i j.' ;j6n,iaMälU-kat?oen., Siitä sj^ystä on kaikkien canadai^jst^n kann- ! >:4(ettäva sitä ajatusta, että hanke toteutetaan pelkästään canadalaisena : ; /J^iyksöiä-. M^niä>n 'siihen Kaikki edellytykset — niin 'miehiä kuiri rahaakin; / •. i .}••<; •' ' • ^ ' '•' ;,{,:i^\ä^efaä ei täraan, haiiikkeen toteuifhmiseeii tarvita * mitafii) l ,;muuta' kuta päättäväistä hathouki ^i^tk ^i^^-nykyineoilu^liiit^ Canadan ^istanutimaaj*Ja, k^ ' ' "^'^vÄ^ksi iiiiJi* tässä^^^^ 'deh sytläinellä on tämaJi raaarij ja kansan hyvinvointi tulevaisuudessa) lK«tm<4i;|i-i«UiWalta,7.€sittää^l»alI|tu vaatimus, että ön vii{iymattä '-ryhdyttävä- toiriienpiteisiin St. Lawrericen syvän-vesitienTakenntrtt^- i ; miseksi puhtaasti canadalaisena yrityksenä. *' Rahaa on vain sotaa varieil * « I •» s t i f\ » i i • J » •••:» i j > * * f yt ' ' » • K t t . •i I 1 • « » 1. I t t » s ( t * » t 'Cadädag terveysi .Ja huoltominlsteri Paul Martin':^giiri'qj viime («rjantaina parlamentin alahuoneessa, että Canadan kansa:; ei suostu siihen, että sotaan varustautumisen lisäksi käytettäisiin fiö]^'%pO miljoonaa dollaria yleisen terveysvakuutuksen järjestämistä varten. : -Tetveysministeri asetti-asian ihan päälaelleen puhuessaan asiasta moisella^ayalla. Ministeri tietää varsin hyvin, että Canadan kansan valtava enemmistö on sotaa ja sotamenoja vastaan ja siitä syystä Jkansa suostuu siihen; että maan sotamenoja, jotka ovat tänä vuonna yli 'kaksituhatta miljoonaa dollaria, vähennettäisiin oikein huomattavalla tavalla, eikä terveysvakuutuksen järjestämiseen taryittaisi ministerin :omien laskujen mukaan muuta kuin vajaa kolmasosa maan riytyisistä sbtamenoista. < Mr. Martinin lausunto osoittaa, että maan terveys^ jä huolto-ministeri ori enemmän kiintynyt valmistumiseen ihmisten tappamista, ruhjomista ja sairaaksi saattamista varten kuin yleisen Jtetv^eyden ja yhteiskunnallisen huollon edistämiseen sillä jokainenbänyjtifitää, että sota.merkitsee anoastaan kärsimyksiä ja sairautta, surma^^|uhoa. ' liMinisteri väitti myöskin, että olisi vilpillistä ryhtj^toimehpi-teiisiih terveysvakuutuksen järjestämiseksi ennenkun maasp ,on sitä o^fin' tetpeeksi ariunatiitaitoista henkilökuntaa, sairaaloita ja muita ed^Iytyk^iä.'. Mutta tuhat kertaa vilpillisempää on varriiaiinkin se, että .nyt-.ei, ryhdytä toimenpitebiin näiden edellytysten Iriomiseksi s^aibvakuutusta varten. Ihmisten terveys ja hyvinvointi'ei ilmei-i^ Stilu^/missäännläärin huolestuta täriiän maan ^hallitusta eikä seti tfenteys^ ja" huoltoministeriä sillä he harrastavat aivan päinvastaista, ihinistehsuhteen— ' Siitä syystä on tarpeellista, että entistä voimakkaammin vaaditaan yleisen terveysvakuutiiksen käytäntöön saattamista. Kaikilla edistyksellisillä ihmisillä ja työväenjärjestöillä on syytä' rriuistuttäa Jballitukselle, että.tämän maan kansan valtava enemmistö on yleisen terveysvakuutuksen kannalla ja sotaa vastaan. Tässäkin yhteydessä on varsin selvää, että JJanadan kansa saa kärsiä hallituksen väärän ulkopditiikan takia, niikä edellyttää verorahojen tuhlaamista sotatar-ikoituksiin eikä kansan onnen ja hyvinvoinnin edistämiseen. . .Yleisen terveydenhoidon maksuton järjestäminen oli eräs ensimmäisistä tehtävistä Neuvostoliitossa sen jälkeen kun siellä pantiin alulle uuden yhteiskunnan muodostaminen. Sen jälkeen on Neuvostoliitossa edistytty valtavin askelin tällä yhteiskunnallisen huollon alalla ja kansan.terveys ja hyvinvointi on korkeammalla tasolla kuin , niissään muualla. Eikä yleisen terveysvakuutuksen järjestäminen ole nuhdojön kapitalismin-olosuhteinkaan. Siitä meiHä ^nvtodistukse-naEn^ anti, jossa yleinen terveysvakuutus pantiin käytäntöön muuta-ma^ vuoisi takaperin ja jossa se on saavuttanut kansan yleisen suosion, jopa siinä taiäärin, että nykyinen konservatiivinen hallitlis' ei ole roh-jdiriiit- ryhtyä sen peruuttamiseen. ,f% iv» TcrVeJ^VäköulUs hallituksen loimesta on siis eräs'niistä klpeäs;ti- Icaivatuista yhteiskunnallisbta uudistuksbta mitkä olisi ^saatava käy- . PÄIVIÄ Emil Häkf, Kapuskasing./ ont., täyttä» 50 vuotta toukokuun 13 pnä. Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien onnitteluihin; Kyspyksiä ja TYOTAPATVBSflA Kysymys: <2(llnkä. viiotoi Canadan eri maakunnissa on: voimassa erilainen lainsäädäntö työssä sattuneiden tapatunn/en! korvaamiseen ^nähden? Voslttekb sanoa' hiissä ^maakunnassa on tässä suhteessa paras laki voimassa? — Metsätyöälncöu . , Vastan»: /lyötapatunhia' koskeva lainsäädäntö ikuulua pääasiassa maakuntien lainsäädäntövallan piirin Ja se ori syytO, asiaa; kofikevlen lakien «rilaisuuteen.: Suurin piirteltt; puhuen llenee.Ontarion laki paras sillä O n tariossa maL<ietut korvaukset' ovat olleet 75 prosentti^ .'ansioista Ja sa-riia pitää palkkansa myöSldnSas-katchewanin maakuntaan nähden. ' Jq3\ olette JtUntyneet täiriän asian tutkimiseeri -voitte saada niistä y k - sitylÄkoritaiset. tiedot'tinaainalla n i i tä koskevan . k l i r j a n : ."Workmen's Compensation i n Canada, A Cornpa-rison of Proylncial Läws?. Sen voi tilata osoitteella: .Publlcations Division. Department of Labor^ Ottawa. Koska jUneriksn liallitiDksen rtrastaraDban" esituslyt' tekevät enfstä välttäaätfdmibninäfcsi kansalle vaalia äänekkäästi iodel^ lista taohaa, on Työmles^Etcen-päin lehti käslfcUyt kysymystä setmavalla tavalla: Mita muut satioval T , — — »„Jonka,^än antoi v i i - ;:«ror^ii^4^^!>du^ta- I . ? f^opriKsi emtpe jrialt^ olla, tässä yh^^d^sä tcäeänjaltrf^m/len ky-ketfelnSttöÄiiä kal>italis«sessa' yhteiskunnassa-saktet^ari^olla^^täll^-"' r sfen maan taloudelliselle kehitykselle ja tulevaisuudelle tärkeän yri- > tyk^n toteuttamiseen nähden. St. Lawrencen syvän vesitien rakeh- : tiniisestä on puhuttu ja tehty ehdotuksia jo noin 50 vuoden ajan, ; mutiaasia on yhä edelleenkin pelkästään puheasteella. ? • • Oh jo vihdoin aika panna höyrylapiot työskentelem^n! EIVÄT H A L t A KUOLLA R A N S K A N BYVÄKSI Äskettäin nhnitti Yhdysvaltain v a l - tiosihteerfi John Poster iDulles Viet Namin Joukkojen etenemistä Indo- K i i n a n Laosin: nukkekunlngaskun-taan "raakamaJseksi hyökkäykseksi". Mitä Indo-Kiinan varsinaiset asukkaat — ranskalaisia «valloittajia l u kuunottamatta — ajattelevat asiasta, käy selville lodo-Rl^rianrCombo-dian kunrnkaan; iNorondom Sihanoukin l a u s u ^g me ku44s4]l{( Jalle. Näin sanoi Combodlan kunin- "Combodlan asukkaiaen kesl^n- 'dtlsäa voittaa Jatkovästi-kaiinatns- ' ia" se ä^tus. >että 'kömmorilstlset ' ' V Viet" MlnUin Jöhkbt taistelevat ' iAkdk i^nä1,^dim iinölesiä. *He ' ' " ' e l ^ t lialiia' liäobä^ mnskälalsten hyväksi ja.atittaä heitä pysymään •••täällä.» • ' , :J! i ! i '-^ il ' \ ; lOnhyva^samalla»muistaa, ettäIn-dO-^ hriasäa, 'johon' kuuluu 'pohJois-, Keski-Ja>£telä-Vletnam, sekä - Laos ja Combödiä. asuu' 29,000,00a Indokii-lialaistajä 42,000 ranskalaista valloittajaa. ' " • '> * • ' . -Ei ihme, että Ranskan kansa' ja vietnamilaiset nimittävät Ranskan Indo«Ki:nan sotaa, jolle John Foster Dulies antaa siunauksensa, "likaiseksi sodaksi".—«Daily Worker. Kommunistit ja Ranslun äskeiset kunnallisvaalit Pariisi. — Huolimatta poliisiter-rorista Ja vaalilain rukkaamisesta hallituspuolueelle edulliseksi, säilyi Ranskan kommunistipuolue maan suurimpana puolueena äskeisissä kunnallisvaaleissa. Lopullisia yksitys-kohtaisia tuloksia ei ole vieläkään kaikista'pih-eistä annettu, mutta jo tähän astiset tiedot osoittavat, että kommunistit eivät menettäneet äänestäjiä, vaikkapa menettivätkin joitakin edustajapaikkoja uusien vaallasetusten ansiosta.'. Jo - toukokuun ensimmäisenä päivänä Ranskan slsäriiinlsteri tiedoitti, .kommunistipuolueen säilyttäneen asemansa . m a a n suiurimpana. puolueena, mutta Ilmoitti; sen menettäneen- 1,9 -prosenttia •• äänestäjistään Jä 253 palkkaa. Joten -sille Jäi 3.703 paikkaa kunnalii;äialliririoissa. New Yorlt l i m ^ IciaietÖdAx tiedoitti heti sen Jälkeen; että si^ministerin a n tamat numerot eivät käsitä Pariisin piiriä missä koouhuhlstien äänimäärä lisääntyi'Ja he saivat kolme uutta -paikkaa. Kommunisteilla on • nyt Panisin piirin ' kunnallisneuvostossa 28 edustajaa, enemmän, k u i n millään muulla 'puolueella. Moi;ien muiden t^jmtlen äänestystulokset puuttuivat vielä'. sisamhiisterin tiedonannosta, joten lopullisten numeroiten mukaan kommunistit suoriutuivat voitollisina Ranskan kunnallisvaaleista.. Konimmiistieri äänimäärä oli 28,8 prosenttia kaiidsta ään'stä. Sosialistit saivat toiseksi eniten ääniä, 17.7 pros. äänistä. Kaikkein raskaimman menetyksen kärsi DeGaullen fasisti-puolue. Pinayn Itsenäinen puolue saavutti^ huomattavimmari voiton, saaden valituksi 688 edustajaa. Tämän vastarauhan ensimmäinen laukaus o l i presidentti S i ^ h o w e r :n puhe. Jossa hän Vastasi tNeUvostoliiton tarjoukseen ' ry}>tyä neuvottelemaan visseistä kysymyksistä", kuten B a r r i - son Saliabury kirjoitti iMioskovasta New York Times lehteen. * Walter MllIs, kirjoitti iNew:Yoi*+*j^',. Herald Tribunessa, huhtilc 20 p . E i - 8enhower:n puheesta,^ että "se e i ollut esitys rauhallisesta yhdessä olemisesta maani>äällä vaan esitys Neuvostoliiton hävittämisestä." J a saman lehden huhtik.- 28 p : n numerossa -Walter Llppman kirjoitti: ' Tämän maan vakituisimmat {ystävät pelkäävät Eisenhower!n pUheen tarkoittavan (Neuvostoliiton, ehdotonta antautumista. Jota vastoin,' (Neuvostoliitto on valmis neuvotteleit^an Jokaisesta kysymyksestä. Yhdysvaltain vaikutusvalta: tulee .laskemaan katastrooflmaisesti, jos Neuvostoliitto pääsee esimtymään siinä roolissa; että kalkki kysymykset voidaan neuvotteluilla ratkaista Ja me otamme sen kannan, että vaaditaan ehdotonta antautumista." Valtiosihteeri iDuUesin piäie ja muut tapahtumat osoittavat, että täällä ei aiota tehdä minkäänlaisia myönngrtyksiä, Ja että tämän maan "vastarauhan" esitykset avat -tarkoitettu ainoastaan •voittamaan aikaa sotaohjelman perustelllselle uudelleen Järjestämiselle ja Amerikan kansan mielialan muokkaamiselle hyväksymään atomisodan. UUSI SOTAOHJELMA Viime marraskuusta lähtien Eisen-howerin miehet ovat pyrkineet luomaan uuden sotaohjelman. Heti vaalien jälkeen Walter M Uis kirjoitti Herald Tribunen marraskuun 10 p :n numerc^ä:."Tämän maani sötäöhjer-ma o n ' kulkenut kautensa päähän. Sen tarkistaminen Ja uudistaminen on klertäriiätön joka' tapauksessa." Viime viikon tiedotukset? IVäshöig-toriistä osoittavat millainen'nudistet-tu ohjelma tulee olsriiäan^ Pentagonissa on riidelty, j a riita on käynyt kireämmäksl si^U-kupj-häviö ^ ^ r e - assa on käynyt; iBelyemmäl5si.j":^ set kuin iaelsesikunnari 'esMles,* kehi. raali Omar Bradley, ovat olleet) " t a sapainoisten voimien' kannalla..Sillä on tarkoitettu, että maa-, meri- Ja ilmailuvoimat kehitetään; tasasuhtäl-sesti. Mutta ibnailuvoimlen sankarit ovat riidan voittaneet. Ilma- ja ar tomlstrategia astuu ensitilalle. ' Hyvin ankaria hyökkäyksiä on tehty kenraallstaapia Ja yksinomaan kenraali Omar Bradleyta vastaan. Senaattori ' T a l t i n miehet, jOtka tätä hyökkäystä jbhta^vat, tahtovat, New York Timesin mukaan: ''J ••^Saada aikaan perusteellinen sotaohjelman uudelleen tarkistaminen muunmuassa länsi-Euroopan puolustussuunnitelmien tarkistaminen, e n nenkuin uusia rahäluovutuksia tullaan tekemään.". Walter LiPPman kh-jöitti Herald Tribunessa huhtikuun 23 p: nä: "Strategian muuttaminen tulee t a pahtumaan sillä perusteella, että I l mavoimille annetaan etutila maavoimien ja merivoimien kustannuksella. Tämä on yhdenmukaista Eisenhowe-r l n lausuimon kanssa, että Amerikan Koska ilma^atomistrategia. kuten Sfex Wcmer Ja monet muut sota-asiain itintijat ovat insoittaneet, mer» kitsee sitä, että iärisl«Eurooppä ori enemmän vahingoksi kuin hyödyksi, näm oUen sotUaalllnen apu suuremmassa mittakaavassa Joudutaan kieltämään^ Valtiosihteeri Dulies voi nyt saxha mainitulle Uitolle. Herald Tribunen mukaan, tnmtik. 24 p., että: Yhdysvallat txdee antamaan Euroopan maille etutUan länsi-Eu-roopan puolustustoimenpiteissä Ja että Yhdysvaltain budjetissa vuosille 1 9 3 3 - ^ tullaan tekemään -vähennyk- Siis mikäli WaSbington on k3rsy-myksessä, länsi-Euroopan maat eivät enää Ole mistään merkityksestä paitsi siinä mitassa kuin ne varaavat ilmavoimien' asemia;.JVähennetty Amerikan'" avustus" tulee olemaan vain tähän tarkoitukseen. U X V r r r A X POMBUTTAMALLA ' 'THidysvaltaln Strategiaan kuuluu", kirjoitti Anscl Talbert huhtik. 12 p. Herald .Tr.bimessa, "ottaa huomioon, että (Neuvostoliitto on maailman voimakkain valta maavoimiltaan, eikä ryhtyä'sen kanssa maaotteluim". Sen sijaan ''ilmavoimat heitetään vihollisen keskuksia -vastaan sillä toivomuksella, että kuitenkm osa Euroopan maista' kestääv iNeuvostollltön hyök-käjicsenkun sen sotakoneisto on pehmitetty - ilmappmmituksella.f'. ^ Ihmeellistä on elleijEuroopan maat pane sitä vastaan, kun niistä suunnitellaan 'täidä vain ilmapommituksen maalitauluja. Ketuaall Oruenther sanoi kongressille, 'New Y o r k Timesin mukaan, huhtik. 24 p.: "'Yksi meidän suurimpia huoliamme on se; miten Euroopan maat suhtautuvat Yhdysvaltain ohjelmaan." ToSiiBieikka on, että ilma-atomistra-te^ ia hylkää lIittola'^t. Se on osittain ttriunistus siitä, että Yhdysvaltain Ohjelma 'ei^^: kykene vetämään maallniian ;^kansoJa tintikanaan.:' Ininän objielrikri i^yviri^ na siis oh säädä Amerikan kansa. Joka haluaa rauhaa, hyväkiyriiääri atomisodan, ;^ \ KANSAN VALMISTAlMDDffi^ <MacAr^urin esitys, että sosialistista maailriiaa Uhataan; atoöUpom-meilla Ja senaättmi Britdgesiri vaa'ti-mus, että aletaan sota (Ktoaa vastaan —nämäovät maaperän yalinlsr teliBi atomisodalle. Hallitus tulee hylkäämään iMacilUl^tirm esityksen, sanoi JariiMR(briti»ri'huhtik. 25 p; H e rald •niburiei5säV''aBri vuoksi ^^k^ lltus l ^ i t s e e . aikaa ; irroittuakseen K6r^^,pidis^;M^ ilma-at(nni-strategian toteuttamiseen, ja ^ voidakseen .-rakentaa !<Neuv<»toiiitto yol-makkMriuriat llmaU mttlsestl valmentaa kama." . r ' Tässä, kulteriw suimriittelijoilia^^^^'e^ se vaara, että räiiiia Köreai^, vaik se olisi väliaikairierikiri, voimak-kaiaseeri p y h ä i s e n rauhan vaatiinuk-s m i , . e t t e i sitä vöitafel^^ m kljErtää. Täriiän vuoksi, ellei kansa puhu ^^riel^äämmin kuin IMac- Arthur, McCarlhy, B r l ^ ^ muut heidän'k>l^^ Koreassa mahdollisesti el tule edes aselepoa. :• l l y k j ^ e n kampanja Sptärikölli-sUudesta. a m e r i i ^ l a i S i a sotavankeja koh^äribh tarkoitettu kehlttäniään karisassa sellainen viha. että kansa sietäisi muiden kansojen hävittämisen Sanomalehtimies varoitti mhoamstA jaokkien baubujuttiiiliui jUmtoo, '^lumtaz iiloteUoia iuobojottgis, jotka ovat pe-fätels SoTcass»' väpaotettajeo so-iirksikltB fceskoridesfal Jotkut niistä, jotta oa irbdytfvsllobsa |oI-fcaisto. ovat pelkkää roskaa". Näin eälikötti John Walteni Lontoon Oally Miirrpito kirjeenvaihtaja Koreasta lehdelieenl Mirror Jtd-kälsi vairoitiilum ' ^ t i toindtrispalstanä' Y ^ tain «'ifliapvopafandasta^ on ; itorboitovi^ 'pide. ;' " Eamaan abkaan kenfaalilont-nantti ^urry' ifrells, * Commöii- V vi«althiri JoalÄolBri. y \ KinWssa^,': Jiäkaisi ;:'8(^cin^^n';;'b^ ••••'snniioii:'- ; ' «TMddän tledustelnmme palan- - tetoil^ yötaväi^^ rieeV iesine mfn!^^ knoIrmahmäirsseiBta täi sen tapai-sesfa haonosta kbhtelosta." atomipommeilla. .'Toisin sanoen, tä-niÄri . kampanjan tarkoituksena pr saada Ameittan kansa järjettömäk^^^ Alankoraaäiäinen psykoloogi^en sodan ekispettti Afeerlo tote^^ että nat-sJt käyttivät samaa vihan ja pelon taktLkkaa i-yöstääkseen'Saksan kansalta' kyvim''aJat]E5llase^ ja menetellä järjellisesti/' Hän on myös rsämiyt; irttä ',* ön itserisä pettämistä ka'naakunnaltä > ajatella; että heidät ön .vaiittu^maailman: Johtajaksi. Tällainen ajatus ori kansatayälisen y h - teistoimhihan tiellä." Kuinka monesti olemme kuulleet viime; kuukausien aikana, että .Amerikka on vapaan maailman johtaja. -(.HmaHatomisträtegia; on päiväkirjassa. Mutta; sen suunnik eivät vielä kykenej lähiemään suunnitelmiaan toteuttamaan. Vastustajia on, niitä on korkeissakin asemissa. Ja jos kansa vain oikein ymmärtäisi vaaran, .sa kykenisi tekemään aikomukset tyhjäksi.. SITÄ iUO -• J A - KOLSIfNKEBTyilSTA KI8JANPITO.) Liiklieea omistaja kuulusteU tä, joka haki kirjanpitäjän —. LuonnolUsestiKn te tunari kaksinkertaisen, kirjanpidon? — •netenkin- Mutta vielä min tunnen kolminkertaisen.' — Minkälaista se on? 7 - - EdeOllsessä paikassani miniaj-J i i . pitää, koferiinkertaista kirjanp S&si oli airioastaan omistajaa iän varten. Sen tuli näyttää keen oikea Voitto.- Toinen oU yi( vaitenija s^^^^ , taa. että liike ei tuota voittoa, inas ' c l i ' tulov^ovirastoa varten*! sen piti näyttää, että liike tuo silkkaa tappiota:. Ijvmvi» ja jliuantai-l- sijösa ja ' en k Kirj: Rik Claes MelsOlen kauppala Schelde-joen vasenunalla->räinnalla melkehi A n t - werpenia^^(!&pätää tarjoad nykyisin merkilMsön ''näyA,'Ikkunotsta, puista j a puhelinpylväästä! nähdääh frUppu-van mustia ,kangasriekaleita, mustia lakanpita .Ja 'musi}a puv|astonosia Seiriis^j, riji' Me hu^ujpme'';"i^^^^ moria liarrastava ön ripustanut puo-llttata luhistuneen talonsa Jseinälleol-kiriukmir ^iJoriJte,ivalJa i<ji^ "Parempi) hirtettynä ku^n,. hukkunee-' IMitä siis ^ o n , tekeiOlä? kaksi kuukautta helxriikuun 1 pälyän' katast-' roofiri"-yiikeeri.''Vesi- tiilri^eiituU edel-leeniin'' t>iJfi^i^T^^^ veden' ai&aan Äelseien'*it^^ T)a-donmurtugian<:: kautta, jonka pituus, on 153 metriä Ja korkeus, 43 metriä, tätä murtumaa -ei ole korjattii, sitä ei ole edes vakavasti yritetty' (korjata. Urakoitsijat ovat tosin ottaneet työn tehdäkseen, mutta he suorittavat sitä varsin hitaasti, koska heille maksetaan työajan pituuden m u - kaaii. Työläiset ovat suuttuneita uiräkoitsijoidäiV meriettelystä; riiutta heitä uhkaa erottaminen. Jos he t e kisivät työtä nopeammin. Yleisten sa;piuuta4ia;.pälviä tjil- j maajoukkojen ei sovi olla poispääse-mättömästi kiinni mantereilla^ merien takana." ATOMI-"AJATTELUA" Ilma-atomistrategian voitolle pääseminen ilmeni jo todistuksessa, jonka Pohjois-Atlantin Liiton päämies kenraali Oruenther esitti suljetussa istunnossa kongressille. New York Timesin nuukaan (huhtik. 1 p.) "Häri toi ilmi, että liittolaisten sotasuunnlr telmiin kuuluu maavoimien käyttäminen vähemmässä määrin ja atomiaseiden käsrttäminen suuremmas-t i . " Ja että: "Ajatus on ehdottomasti siihen suuntaan, että ilmavoimat asetetaan ensitilalle." Lippmannin mukaan, Herald T r i - buriessa, hiihtik. 23 p.: •Illma-atomstrategia tarjoaa hetkellisen xatkaistm taloudelliselle puimalle, joka on hallituksen edessä. Suuri lisäys ilmailun j a atomivoiman afatiia tulee tsrydjrttämään niitä sota-, lapsi-yhtiöitä, jotka vaativat suurempia kulutuksia aseistamiseen. Kuri tähiä siirto on keliltyksen alaisena, niin mahdolliseksi tulee tuotannon laskeminen perustuotantolaitoksissa, joiden omistajat tahtovat vähäistä lamaannusta voittojensa lisäämiseksi." . Miten pitää Pohjois-Atlantin l i i t to elävänä, ja samalla täyttää republikaanien lupaus ulkomaa "avustidc-sen" vähentämisestä, siinä on ollut hallituksen suurin päänvaiva viime marraskuusta lähtien. töiden ministeriön virkamiehet ovat käyneet tarlcastamassa korjaustöitä: urakoitsijat sijoittivat tarkastuksen ajaksi muutamia parruja murtumaan j a poistivat ne heti ta;rkasta-j i en lähdettyä. Melselen. asukkaiden suuttumus ön siten täysin yhunärrettä,yää. Saatuaan tiietää. että mustat liput, jotka jo vuosisatoja ovat olleet .flaamien tyytyriiättömyyden vertauskuvia, on nostettu liehumaan, Melfieleri pormestari, poliisipäälfkkö j a muut v i ranomaiset kiirehtivät palkalle^ ^ Idissä limousineissaan. '^ottaakseen t i l a n t e e s i selvän'*, kauppalan' väestö virieisi heille. Ja perheeneniän-nät ri^tttvät^ heidkn , S^erM«a^^ ten loibtdaiftol^as tieife 1 hdmieyilu- Jensa , Jäännöksiä, i Antwerpenin 3liä&Ui|riäri'<' 1 rsä^dQii36k]i'ikäetärien kuverriÖ^''oU 'kök^liut^ 'sMriin' k i k kailun iT.UJq^ifn ^ n j fi väkatastijo ,-. .Klvät caltw Melselen kaat ole^ suUtttmeita. Muissakin kun^ ni|ss(r;'jpid^ tärieetmbiketo.,k(^ Ja' Joiden maita.ipeittää^.^^ kääyä;'!ll<^:^£^^ iri^em- asukaa^ vaurioita kärsbieiden, Joukkpori. Konsmtuiististjen kurinarivältuutettiji- <Jen aloitteesta. Antwerpeniii,lounais-' .pijolella sijaitsevan Baesiroden, kurinan valtuusto on 'käynyt hallitiiksen puheilla esittääkseen sille tämän vaatimuksen. Milä vastasi Washingtonin pälk-i..' aama hallitus? " E i ole rahaa"! O n - frangia ja vUodessa Belgian hallitus uhraa sotamenoihiri 4Ö , miljardia frangia. !kcinmiuiistlset kansahedusr. täjät ovat ;eh^'3ttaneet 'näiden soti-; menöjiäi'' huomattavia supistamista ja näinr syntyneiden säästöjen kfiyl-tämigtjä . körjaiMna^ksu^hinj j ^pmie^tp-, muudep jihJreUle "ia Jpatojen korfceu-, den IcöfbttäMisekäil' M i i t t a •khiHnis-sosiaallneh! JhallitUs Ja, sosialidemokraattinen i iloppositioVi': eivät f! halua. hfcrattiää-i miellpaiiaa rrruttokenraEjli . ? B i d g r w a i M i ; r ' i . l - : , • ••HalillMcsen^ayymsyys oh(-koltea- 4ift -ihni&infehiiVutfriria^tigsi; oli pato;. t|eh yÖSpitöoÄ määrätty 17 mUj.:(frari-gia; V. 1958^^ miljöohaa jäi v-vi/1953 Väin ' 5 ' miljoonaa • -frangläv jokainen •triivävuok»L' »UlÄäsf IBelgiai» •- patojen 'tiisttyjä osia. V a i n he padot,- JoiUa ölt tehty !irUteViäntöftä-,'kestivät t-atast-. roofiri- paineen.'^ Jtos ne-«llsivat/olieet: muutamia • sentinietrejä i-matalampia, olisi' tämä merkinnyt katastroo-fla koko maalle. Hallitus itse tunnusti, että patojen ylläpitoon ei ollut myönnetty riltäviä varoja; Näin o l leen virallisten piirien ihmettely hel- Seitseniäii amerikkalaista luovutettu Neuvostoliitolle Tökitä - 7 Pekingn radion.tiedo nossä .^nötaan, että Pohjois-E ön; lupviittaiiut Neuvostoli t olle' k palauttamista varten 6 amerikk i^etyssaaniaajaa;. ja yhden kai^ piaan. • Aikaisemmin vapautetti, Nfeuvostoläton välityksellä kuusi br^ tiläistä Ja 14 ranskalaista. aessä vesi oli poussut.taloissa 40 sen-timetriä Näiistä tosiasioista piittaa- '.-natta hallitus ei. tehnyt mitään hei! mlkuun katastroofin torjumiseiui. ; Hallituksen •toimenpiteiden hita» den ja avustiisten vähyyden jchdost; muutaimat . -tdistykselliset järji ryhtyivät organisoimaan raha) vaatteiden ym. tarvikkeiden kerä; tä useinkin: poliisin kiellosta hupli-matta.' Tätä keräystä on harjoitett •koko .-Belgian alueella. Muua; talonpoikaisnainen- teki seuraava huomautuksen: 'Lehdissä Ja radio: kuulemme vain hirveitä asioita kom munisteista. Mutta suuren onnet; joia on v hi sodan j listnpei'"^^ [jssti toimir [jotavuosJa. J' •TäEä kerti muuden. L'ahdatessa .he tulevat meilli tällin. pettj ensim.mäisinä apuim. Tämä saa ihmisen aja ttelemaan"; Eräs toinen ta-nettomuuden uhrien on tyydyttävä mikuun 1 päivän katastroofin jäl-naurettavan . pieneen vahingonkor-vaiÄsera. Esimerkiksi talonpojan on täytynyt menettää vähintään puolet karjastaan ennen kuin hänet otetaan 'huomioon korvauanaksuissa, ija silloinkin hän saa vahi' vähäisen osan hutikuneiden eläintensä arvos-tfi./- r • "Tällaisia ovat Van Houtten h a l l i tuksen'toimenpiteet. Mutta olkaamme oikeudenmukaisia: hallituson tehnyt Jalomielisen eleen j a määrännyt 10 mUjoonaa Belgian frangia (n. 70 mllj. .{Smk), oimettomuuderi: uhreille. Pelkästä^ yksi suihkupommi-tusLune maksa 175 miij. Belgian keen o l i pelkkää.teeskentelyä. Lillossa Schelden oikealla rannalla Antwer- .penin pohjoispuolella olivat tulvavedet peittäneet alleen asiikkalden t a - ilot 5"kertaäyJ5ta 1945 lähtien. Tämän alueen patoihin englantilaiset olivat (kaivaneet 1945 ilmatorjunta-asemia, eikä näitä aUkkoja oltu kuskaan täytetty. - Enrien ^helmikuun 1 -päivän Imtast-roofia kova tuUU p i i nostsyprit u s ^ n otteeseen veden Scheldessä niin korkealle, että Antwerpenin pohjoispuoleisten poldericn asukkaat olivat paenneet paniikin Vallassa, 'mailtaan/ vieden karjan mukanaan j a Melse-j( Tfld'stän t lEllä. niissä ' »•^niinhän Tjjekin, eikä i ta'nöyste.tä. Allekirjuiti [jariEari, j or I järvi Tai;a. fia!assa'aiiia- ] li ehän f ar Tiartin- [;aiäoli S3!la rBiitsi sellai! heh-ttynyt.'. hfuolelle, tusl ['rä oli aJia l'elä'/ät kalal jioi'si ne B t |"^aba lialusi Vierähli j( 'jonka nyt k( . raiäkerri paus, jcka mycakin on antanut ili^ .pänä, mutta imlsille ajattelemisen aihetta. Erään ;jär;'en rann • raelseleläisen . - kahvilan omistajatar oli tapaiian ;3li,asettanut (kahvilansa edistyksellis- kalaan'ja y itien:;, ayunkerääjien käytettäväksi 'eräänä iltar :OmistaJatar oli erään katolisen työ- ianani. K i .väenyhdistyksen Jäsen.:Hän oli aja- fei'.lle, men; ;teiiut-,f;.että ;-kaikki ^onnettomuuden -'blat syö. uhrien auttajat olisivat tervetulleita ' Ensmmäi; • kenen; tahans.aluo. Hänenkin kaiivi- ' luhan vonki ilaiisai.oli.ivauriqitunut cnnettomuu- v.sikoukusta dessa.t.;Mutta knn hänen katolinen 'limassa kym •anunattijärjestönsä-. myönsi pienen -erään Juura .-pT^t^UESummai^-lulkille onnettomuu-»'kaän, mikä den kohtaamille . jäsenilleen omis-K ollnoiii par; ..tajatar. huomasi, . että 'hänet oli^"!ja näkyi hy "U.r}Qhdetlu"..-Hän teki. valituksen jaM''aivan oilceir .sai^.'Siihen .-Sjeuraavan vastauksen: H-Jtoi. "Olemme saaneet tietää, että olette .Tuumailin asettanut.;;,'kahvilanne kommunisti- , säiliö kaloill Järjeistön , käyjttöön, jonka päämää- nakin seura; JTäpäQi} työmme hävittäminen. Oiem- kaikki kala' .-me. tehneet • asianmukaiset johtopää- rään ne siell tökset...'*'• — •Näin Belgian tulvat ovat luoneet •uuden ihmlsluokan, jonka katoliset kiroavat, koska se avustaa onnettomuuden uhreja. Tämä on saanut monet belgialaiset ajattelemaan, että heidän hallituksessaan ja sen järjestöissä on jotakin mätää. Tulvaonnet-tomuuden seuraul»jena Van Houtten hallitus onkin joutunut entistä laajemman halveksunnan alaiseksi. Monet belgialaiset toivovat, että asiaintila muuttuu, kun Van Houtten iial-litiis on pyyhkäisty pois tai kun sosialidemokraatit osallistuvat lial-litukseen. Mutta viimeksimainittu- Jen asenne työväenluokalle elintärkeiden kysymyksien ^hteen herättää epäilystä Jopa sosialidemckraat-tienlVn riveissä. Melselen mustat liput ovat tästä parhaimpana todisteena. täntöön tässä maassa Ja mahdollisimman pikaisessa järjestyksessä.; Meillä on sitä varten tarpeeksi varoja kun sotaan valmistumiseen käytettäviä menoja vähennetään. Vaatimus makÄuttoman terveysvakuutuksen aikaansaamisesta on siis yksiniitä uudistuksia,-joiden toteuttamisen puolesta karisän ääni TOh. paisutettava mahdollisimman voimakkaaksi kaikkialla maassa. 9 Jassoo, maailman kaikkeuden kauneinta tyttöä ei siis enää.ole, mtitta Sen sijaan on vielä maailman kaikkeuden'' kaunelri rouva tai • "^riilsis".: Anni Kuusela, joka vUme vuonna juBstettilri; kaikkien talvaarikappa-lieitteri kauneimmaksi naiseksi, ytliit-tlin nlmittätoviiirie viikon alussa f i - lipQ}llniläiseh 25-vuötlaan riiiljoorierm lailliseksi avioyalriioksl. yihkinUnen tapahtui "Tokiossa, .vain kolriien henkilön läsnäollessa;; •Tähari -vihkfvieräitten pieneen määrään kertoivat Tokion uutiset Syj^ksi. sen, että sulhanen. vigUio H l - iario, .pii. edellisenä jrilivänä. tappelun ti^bakassa saanut hyvänlaisen mus-tansilmän, eikä ollut halukas sitä o l - k e ^ suurelle-joukolle näyttelemään. Edeliäriiainitusta päätellen tunnustaa nuori aviomies terhakalta J a e i i n - voimaiäielta nuorukaiselta. Joten uskomme A n n i n vallnrieen oikem siltäk i n .puolelta a^aa ajatellen. Se, että, hän on riiiljorieeri, on tietenkin a - siä erikseen j a osoittaa A n n i n osanneen käsrttää kauneusmainettaan myösUn taloudelliseksi hyödykseen. N i i n että onneksi olkoon! , 'Mutta Armin oimelliiiien avioliitto ei ollut se asla. Josta tällä teerisalla' aljomme enemmän Jutella. , Tarkoituksemme on hieman tarkas-r tieUahUtehsieM s um maassa ntiorisöävja. yleesnsä karina kasvatetaan j a , minkäJairien ori - vastaava m'enetelriiä . länslriiaailmari isäntäinaassa Yhdysvalloissa. ' Lulnune j u u r i äsken erääri. suoma-: Iäisen Neuvostoliitosi tekem°Istä'hruö-i mloista. Jotka kohdistuivat erikoisesti siihen, kuinka. neuvostomaassa nuo-^ rille — myöskin vanhenuriille — k a i k i n tavoin selostetaan rauhariomaista rakennustyötä. Työtä sellaista, jolla pyritään parahtamaan jatkuirasti kansan eläiriää ja tekemään maa kauniiksi Jä riiiellyttäväksl asua. Hän kertoi erikoisesti vleralluÄtaari Moskovan rakennustyönäyttelyssä, sellaisessa näyttelyissä missä on k a r t tojen pienoismallien avulla kuvattu monet, Neuvostoliiton suuret raken-mistyöt. (Hän kertoo mm: Volgan-(Donin k a navan pienoiskuvasta, kuinka siinä havaiimollisesti sähköllä toimivien pienolsniaiiien avulla näytettiin sulkujen tolriilritä Ja laivojen läpikulku jne. • Sariioin siellä ^selostettiin Ja havainnollisesti osoitetuin suurien kanavleix kalvamm^tt, erämaiden, kutexi eshri.' ^ftT^ifc^^yyiiyi erämaan ftii^i^tfaiTOirtyii, hedelmälliseksi {Viljelysmaaksi. J o - teamaan, että ainoa keino maailnian pystysäpitämiseksi on sota, mahdollisimman suuri ihm'steurastus. Näin erilaista on nuorison fcasvatas ja kansan sivistäminen 'demokraattisessa", MacCarranin ja John Postc Dullesin hoitajahtimaassa ja t4a3 työkansan halUtsemassa Neuvostoliitossa. Edellisessä pyritään raaistamaan nuoriso, kääntämään sen mielerfmn-to Ja nuoruuden toimintahalu _ - - , vallan, raakuuksien j a sodan iläi-kttririiitta »;,ilöÖk]^ila.^:-^ ja hah?eks-kien suunriari-- muuttaminen, uusien' tthtäideri, talojen ja käupuriklen r a - kentanilrien. lideUeen hän kertoi, kuinka tällaisen opetuksen ahta^tninen nuoirille ja .muiliekin 'haluäyiilV oh äärettömän yldstä; Neuvostoliitossa. Svtitfista pyssyistä; atomia ja bak-teeiiporiuneistä ei öllUt minkäänlaisia häiHtdy^jä.' fYleeiisä e l sodasta Ja ihmisten tappamisesta puhuttu muussa miel6g^'kdh Sima riifsta tulisi vähentää ja rauha v a - -j MiJt^t ppet^ ;sita huoria larineih isäntäriiaässakiit ""^ ' • "( I f ' - : ^^"^ Tafmokkaasti •o^etetaankin,: mutta opetus lähtee kokonaan t^^^ ta jä o n toiä^rilaista; ': \ ..i ! Amerikassa ei ole suuria työriiaiden Ja työkoneiden näyttelyjä, mutta . om-, pa s e n s l j ^ n jotakin muuta,' . - On comic-julkaisuja ja; rikoselokuvia, Joissa suuret .','sankaxit'' heiluvat Ja huiskivat pyssyjen ja pommien kanssa^ Niissä kuvataan kaiken muun maailman Ihmiset heikoiksi Ja ala-arvoisiksi. Jotka eivät missään nimessä v e dä vertoja amerkkaiaisille Jä että.hei-däh "mtlstämlsietisä" p n sUuri k i m - nia-asia. On olemassa laaja kirjallisuus, r a dio- j a näkörädlo^efkosto. Joka päistä päivään kertoo- uusista' ätomi-pommlkokielluista. sotatarkoituksim luurmtetuista /biljoonista Ja kaiken-lalsen hunlinkaluston lisäämisestä. Kaiken t^män humun, -yhteydessä sitten: sppivalla tavalla pyritään t o - ihaan'toisten maiden ihmisiä. • 'Nerivöstoliltpssa pyritään innosta' maan nuorisoa Vrakentavaan ja tojo-d y r i i s ^ "työhön, maan kehittäi^-' seen entistä hedelmällisemmäksi O» yleensä olojen saattamiseen mielittäviksi j a hyviksi. Joiden vaUit^ kalkki ihmiset voivat asua ja elää op-rieUIslnar j i^märi salaamiseksi pyritään lännen -isäntämaassa" ja sen almuja varassa eläviissä maissa, kääntäinäas päälaeUeen kaikki mitä sosialisoi maassa tehdään. j, t ä s t ä oU huvittavana esimerkkau erään helshikiläiseit päivälehden uittaen amerikkalaisten sanomalehB-mlestcn haastattelusta, heidän palf' tuaan Neuvostoliitosta. , Otsikossa sanottiin jotenkin caf; "Alhatoen eUntaso Neuvostoliitos» J a Jutussa näin: "Amerlkkali^ sanovjät NetnrostoUiton ihmisten ^ van hyvinvoivia. Joten he v a r i B^ syövät Ja elävät hyvto." ' •Joten siellä-on mm Ja täälö näin. — K u l k u r i . Pyydän jonka järjes Kiitos k kunniaksi n; Tastaanottai . olin tästä ka Erikoine mättä touhi • lahjoituksee: • kauniista ku Toivon, saakka. Te TY( Ku: ; on . Si ki: ru RUNS VAP. 1 giiDiiiniiiniiiii l Kolr ENSiai TÖINE] KOLM.' Myöskii KTR.JA; Pienen Vap B O X i • " " U M M H l H m i l
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 12, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-05-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530512 |
Description
Title | 1953-05-12-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 12 p. — Tuesday, May J2, 1953
flJW»Tg> ~ Tfldfpendeot lAbor
Vtfgm cf FbmUOx CaaaitUaaa. Bs-tSbliflbed
Hw, e. 1917. Autborized
M>«econd elass mall by t|ie Post
Qrftc0 l>0psulaent/ ottava;
]Ub«tf i b r ^ weeUy: Tuesday«
ISiunday» and Saturdays t^r V i ^ i u
PobUflblog Company ]jtury/ Ontario.
Ädvertising ratea upbntapplicatlon.
Tfranslation f ree of ch^tge^
Canadaasa: 1 vk. 7X10 6 Jdt. 3.75
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X)Ö 6 kk. 430
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
St* Lawreneeii vesitie
• ^ ; / Kysymys St. Lawrencen syvän vesitien rajkennuttamisesta on
; V ollutttässä maassa vireillä jo viime vuosisadan loppuajoilta saakka,
' / ^ ^ huolimatta tämän tärkeän liikenneväylän räkennUttami-
! ' iiij^b ja avaaminen on yhä edelleenkin harmaassa tulevaisiitidessa.
' ;r^r-7-Viime aikojen uiitistiedot näyttävät kuitenkin asian olevan tällä
; | ' ^^'eikellä'lähempänä tote^^ kuin ehkä milloinkaan ennen. Toi-sa^
tla ovat kuitfnkm valveilla] myöskin ne voimat^ jotka voittojensa
tähden vastustavat tämän haAkkeen toteuttamista. •
Jo niin y^^ 1S95 olivat insinöörit yksimielisiä siitä, että
Suurten järvien ja .\tlantin valtameren välisen syvän vesitien rakenta-njinen
on käytännöllinen ja edullinen. Sitten presidentti WiIsonin
^{^ien on jokainen Yhdysvaltain hallitus puhunut tämän vesitien
"täiii^llisuudesta mutta jokainen kerta asia on kuitenkin hyljätty.
Älfotäj^se i^^^ Siihen antaa valoa Yhdysvaltain rautateiden ja
' iiidS^vbsyhtiöiden edustajien seuiraava lausunto vuodelta 1934:
*
f
>
- "I
. I
J
*
i
•H* •
I
Tämä vesitie ei ole tarpeellinen. Keinotekoisen romantiikan
ja loiston keinom saatettu näyttämään tarpeelliselta ^ . .
; ;V Se on miltei kokonaisuudessaan Jiarhanäky . . . Meidän ei kan-
J yr^-tiatavt .. Meidän pitää varata suurin osarahois-
\ ''. • tä tähän yritykseen mikä hyödyttää enemmän toista m a ^ kuin
: I la-rj^*/omaamme ja joka on lähempänä ulkomaisia (Canadan) alueita
1 : ' , leilin omaamme.
^' ' '
»i rVi^^ff^^S^eisen mielipiteen painostuksesta lähti pääministeri St. iLaurent
I; B^fyskuussa 1951 Wäshingtoniin, jonka johdosta sanomalehdissä ker-
11 riittiin suurin otsakkein: "Me rakennamme vesitien yksina|in, sanoo
»I jääniinisterir'
• f : v^^^ myöskin pikaista toimintaa, että
vesitie voitaisiin rakentaa yhteisin voimin.
» N '^
I ' ^ ; f Vuoden 19S1 lopulla näytti siltä, että Canadan hallitus olisi luö-
1 ^pötfut^siitä ajatuksesta, että Canada rakennuttaisi tämäri Vesitien yk-
J sinaän,-puhtaasti canadalaisena yrityksenä — vaikka pääministeri pu-
* htilkiii asiasta suurieleisesti. • ^ •
- i
•
Kim irtr. St.^ I^^ viime viikolla jälleen Washingtonissa,
i r lajjTofcaan h ^ ^ hallitus on muka tosissaan
tämän hankkeen toteuttamisen suhteen, että se ei ole niitään uhkailua
vaan tosiasia kun julistetaan, että Canada tulee rakentamaan St.
, t4^^cen vesitien yksinään ellei Yhdysvallat halua tulla mukaan.
* r q^^j/j f!Slncäli Y ^ osallistuminen ori kysyhiirkfees-
^| s ä , W ole Urpeellistä, i
j.' ;j6n,iaMälU-kat?oen., Siitä sj^ystä on kaikkien canadai^jst^n kann-
! >:4(ettäva sitä ajatusta, että hanke toteutetaan pelkästään canadalaisena
: ; /J^iyksöiä-. M^niä>n 'siihen Kaikki edellytykset — niin 'miehiä kuiri
rahaakin; / •. i .}••<; •' ' • ^ ' '•'
;,{,:i^\ä^efaä ei täraan, haiiikkeen toteuifhmiseeii tarvita * mitafii)
l ,;muuta' kuta päättäväistä hathouki
^i^tk ^i^^-nykyineoilu^liiit^ Canadan ^istanutimaaj*Ja, k^
' ' "^'^vÄ^ksi iiiiJi* tässä^^^^
'deh sytläinellä on tämaJi raaarij ja kansan hyvinvointi tulevaisuudessa)
lK«tm<4i;|i-i«UiWalta,7.€sittää^l»alI|tu vaatimus, että ön vii{iymattä
'-ryhdyttävä- toiriienpiteisiin St. Lawrericen syvän-vesitienTakenntrtt^-
i ; miseksi puhtaasti canadalaisena yrityksenä. *'
Rahaa on vain sotaa varieil
*
«
I
•»
s
t
i
f\
»
i
i •
J
»
•••:»
i
j
>
*
*
f
yt '
' » •
K t
t .
•i
I
1
•
«
»
1.
I
t
t »
s
(
t
*
»
t
'Cadädag terveysi .Ja huoltominlsteri Paul Martin':^giiri'qj viime
(«rjantaina parlamentin alahuoneessa, että Canadan kansa:; ei suostu
siihen, että sotaan varustautumisen lisäksi käytettäisiin fiö]^'%pO miljoonaa
dollaria yleisen terveysvakuutuksen järjestämistä varten.
: -Tetveysministeri asetti-asian ihan päälaelleen puhuessaan asiasta
moisella^ayalla. Ministeri tietää varsin hyvin, että Canadan kansan
valtava enemmistö on sotaa ja sotamenoja vastaan ja siitä syystä
Jkansa suostuu siihen; että maan sotamenoja, jotka ovat tänä vuonna
yli 'kaksituhatta miljoonaa dollaria, vähennettäisiin oikein huomattavalla
tavalla, eikä terveysvakuutuksen järjestämiseen taryittaisi ministerin
:omien laskujen mukaan muuta kuin vajaa kolmasosa maan
riytyisistä sbtamenoista.
< Mr. Martinin lausunto osoittaa, että maan terveys^ jä huolto-ministeri
ori enemmän kiintynyt valmistumiseen ihmisten tappamista,
ruhjomista ja sairaaksi saattamista varten kuin yleisen Jtetv^eyden ja
yhteiskunnallisen huollon edistämiseen sillä jokainenbänyjtifitää, että
sota.merkitsee anoastaan kärsimyksiä ja sairautta, surma^^|uhoa.
' liMinisteri väitti myöskin, että olisi vilpillistä ryhtj^toimehpi-teiisiih
terveysvakuutuksen järjestämiseksi ennenkun maasp ,on sitä
o^fin' tetpeeksi ariunatiitaitoista henkilökuntaa, sairaaloita ja muita
ed^Iytyk^iä.'. Mutta tuhat kertaa vilpillisempää on varriiaiinkin se,
että .nyt-.ei, ryhdytä toimenpitebiin näiden edellytysten Iriomiseksi
s^aibvakuutusta varten. Ihmisten terveys ja hyvinvointi'ei ilmei-i^
Stilu^/missäännläärin huolestuta täriiän maan ^hallitusta eikä seti
tfenteys^ ja" huoltoministeriä sillä he harrastavat aivan päinvastaista,
ihinistehsuhteen—
' Siitä syystä on tarpeellista, että entistä voimakkaammin vaaditaan
yleisen terveysvakuutiiksen käytäntöön saattamista. Kaikilla
edistyksellisillä ihmisillä ja työväenjärjestöillä on syytä' rriuistuttäa
Jballitukselle, että.tämän maan kansan valtava enemmistö on yleisen
terveysvakuutuksen kannalla ja sotaa vastaan. Tässäkin yhteydessä
on varsin selvää, että JJanadan kansa saa kärsiä hallituksen väärän
ulkopditiikan takia, niikä edellyttää verorahojen tuhlaamista sotatar-ikoituksiin
eikä kansan onnen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
. .Yleisen terveydenhoidon maksuton järjestäminen oli eräs ensimmäisistä
tehtävistä Neuvostoliitossa sen jälkeen kun siellä pantiin
alulle uuden yhteiskunnan muodostaminen. Sen jälkeen on Neuvostoliitossa
edistytty valtavin askelin tällä yhteiskunnallisen huollon
alalla ja kansan.terveys ja hyvinvointi on korkeammalla tasolla kuin
, niissään muualla. Eikä yleisen terveysvakuutuksen järjestäminen ole
nuhdojön kapitalismin-olosuhteinkaan. Siitä meiHä ^nvtodistukse-naEn^
anti, jossa yleinen terveysvakuutus pantiin käytäntöön muuta-ma^
vuoisi takaperin ja jossa se on saavuttanut kansan yleisen suosion,
jopa siinä taiäärin, että nykyinen konservatiivinen hallitlis' ei ole roh-jdiriiit-
ryhtyä sen peruuttamiseen. ,f% iv»
TcrVeJ^VäköulUs hallituksen loimesta on siis eräs'niistä klpeäs;ti-
Icaivatuista yhteiskunnallisbta uudistuksbta mitkä olisi ^saatava käy- .
PÄIVIÄ
Emil Häkf, Kapuskasing./ ont.,
täyttä» 50 vuotta toukokuun 13 pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin;
Kyspyksiä ja
TYOTAPATVBSflA
Kysymys: <2(llnkä. viiotoi Canadan
eri maakunnissa on: voimassa erilainen
lainsäädäntö työssä sattuneiden
tapatunn/en! korvaamiseen ^nähden?
Voslttekb sanoa' hiissä ^maakunnassa
on tässä suhteessa paras laki voimassa?
— Metsätyöälncöu . ,
Vastan»: /lyötapatunhia' koskeva
lainsäädäntö ikuulua pääasiassa maakuntien
lainsäädäntövallan piirin Ja
se ori syytO, asiaa; kofikevlen lakien
«rilaisuuteen.: Suurin piirteltt; puhuen
llenee.Ontarion laki paras sillä O n tariossa
maL |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-05-12-02