Vapaus, May 12, 1953

              •,• O
llä ilmoitettiin Vili
että Crilspn SSanu-
Släisten lakko on
Ituksen eovittäija
1 yhtidn Ja unlon
een viime perjan-
Uä IceUo 4 ilmoitti
itilcumi 1 pnä. XJ-alistavan
Eopimuk-inalaiseksL
gin xadio tiedoiiti:
, että K i i n a r j a '
onrat alleklrjoittä-uksen,
joka pranis*'
ta-varavaibdolie.
Qottilni että sopir^
,n vuoden kaiQipaa
3,t sopivat kaupan'
i pros. verrattuna:
ittäin Otaniemessä
ssa loiskautti Jor^'
Etvan pituuslijippor-i
panee uskomaan,
»ituushyppyennätys'
ä muuttaa omista-
|EPH CLARK:
heilu on Iculttuuria
uvostoliitossa
joukkojen osalUstnmi-
{uilUtuksen Ja ammattiliito»
ien avustus ovat niitä
jotJia ovat febneet mab-nesvcstonrbeHiJain
- me-llisen
esiintymisen kän­illä
kUpafcentillä. w H y .
ilubenki. on aselettu voi-avoittelun
yläpnoIeUe.
_ K u n tninä l u in Yhdys-amatööriurheilulilton
/CAma'^
^^tic .lJuion's) 4500,000 ke-ipanjan
jolitajan ;T;v Maho-'
joituksen. jossa- hän .esittää
jiin tunnukseksi^;••aaeldän;on
Venäjä, niin ajattelm olevan
tiedustella miten Neu-urheiluUikkeen
: johtajai
[vat kansainväliseen kupal­taan.
Niuipä menin haas-n
fyyskulttuurikomltean
M. Peslyak,. voimatoasra-
•h 36 vuoden ikäinen koml-presidenttii,
otti minut
tojniistossaan, lausuen to-i,
että "annahan tulla",
hänelle Mahoneyn lauaun-
|a kysyin kuinka Neuvostolii-lijat
suhtautuvat kansain-kilpailuihm,
esim. sellaisiin
ipialaiset: •,
meidän urheilijamme mat-
Helsinkiin (1952 olympiaki-nlin
eivat he menneet sinne
een Amerikan tai jonkin
maan urheilijat", sanoi Pes-
;e menivät %&me Lokeilemaan
toaan ja- solmiakseen ys-suh
teitä ja toverillisia s i -
toisten maiden urheilijain
>lu on tietenkin kilpailua, ja
a kilpailija pyrkki voitta-yvä
urheilija kuitenkin osal-kllpailuihin
kansainvälisen
n henkessä". . .
LU ON KIJLTTUEIA
ak oli halukas - selostamaan
m a a a n lurheilijain. äuhtau-kansainvälisiln,
bJpailuiliin
l mieleasä hän jatkoi:
Srostoluton ihmiset, käsittä-iulttuurm
yleisen kulttuu-
He kehittävät sen avulla
sta kuntoisuuttaan ja moö-xohkeutta,
kestävyyttä, ky­staa
• vastoinkäymiset.'
ainvälisessä ';mieles^ - -seh
ISH S T E ^ BATHi»
56.58 Widmer Street
Toronto, Ontario ' i
!• MIEHET:
ona ja' torstaina 3-13 Lp.
htaina 1-12 I.p.
Itama 1 l.p.-2 a.p.^
8 a.lp;-l Lp. I
NAISET: -
äona ja torstaina 3-12 Lp.
j a lauantaina 1-12 Lp.
PUHELIN E L . 2571
iTER A. VESA
B. A:, liL. B.
rister, Solicitor, Notary
[SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
Danforlh Ave.; Toronto
avulla pyritään parantamaan ystä-*
vyyESUhteita SsanspJen kesken. Kan­sainväliset
kilpaUut, samalla k'an ne
ovat byödyksi teknillisen taidon 11^
saamisessa, auttavat eri maiden ur­heilijoita
pääsemään toistensa kans­sa
koEketuisUn ja. siten myöskm
kultuurelliseen yhteyteen".
V tonko • telHä ouut ölympiakisoiJen
jälkeen uilieUukosketusta ulkomai­den
urhelijain kanssa? kysyin minä.
"MeMJn :KTifomaiset lurheiluyhtey^
t ^ m e ovat lisääntyneet ja minbiäh-'
laista keskeytystä ei ole ollut olym­pialaisten
jälkeen", vastasi Peslyak.'
B I A H A U U O L I A m oic \
Koska vaikeasti yUtettävät finans-sivaikeudet
näyttävät olevan USA:n
urheiUjato tiellä, esitin minä kysy­myksen;
että miten-urheilutoiminta
rahoitetaan. Neuvost(diitossä,
"Vuonna 1953 hallituksen budjetis­sa
on Varattu.22 biljoonaa^ ruplaa;
terveydenhoitoon, fyyskulttuuriin ja.'
urheiluun. Se on 900 miljoonaa rup­laa
enemmän kuin vuonna 1952. Jo.-
ka vuosi", hän sanoi, .^'hallitus myön­tää
eneminän ja enemmän varoja
terveyden huoltoon j a urheiluun".
Toinen - suuri v urheilutoiminnan
varojen lähde on niissä jäiijestöissä;
jotka ylläpitävät Urheiluseuroja. Am-maUiliitoilla
esim. on 40 urheilujär­jestöä
tehdas — ja kontorityölälsten
keskHudessa.\ Peslyak mainitsi niistä
useita." :••
KoHektiivitalouksilla on oma lu:-
heilujärjestönsä, - samoin ammatti-liittckouluillat
Osuusliikkeillä on suu­r
i Spartak-niminen. urheilujärjestö;
Nämä työläisten ja farmarien ur­heilujärjestöt
saavat emäjärjestöil-tään
biljconia ruplia vuosittam.
Nämä varat käytetään "materlalis-i
tiseen perustaan", kuten Peslyak sa-,.
noi. tarkoittaen sillä stadioneja, voi-;
mistelusaleja, uimahalleja, utheilur.
kenttiä jne. Osa vaVoista käytetään
myöskin ohjaa jäin: kouluuttamlseen,
treenarien palLuaukseen ym.
"Neuvostoliitossa on 14 fyyskult-
•tuurikollegea",.sanoi Peslyak ja "sen
lisäksi 40 nuorten kollegea, joissa
annetaan samanlaista opetusta. Jb
vuonna .1951- näissä -koiiluläsa ''val­mistui
4,000 fyyskulttuurleksperttiä.
JOUKKOTÖiailNTAA
' Mistä')phtui Nedvdstollitofi' urheili­jain
erinomainen'kunnostautuminen '
JHelsöigin' olympiakisoissa? ' kysyin
minä, huomauttaen samalla, että
amer&kalaiset olivat,: yllätettyjä
Neuvostoliiton urheilijain hyvän me­nestyksen
jol^dosta, ei vain voimis­telussa
mutta myöskin. rata —. ja
kenttäjirheilussa,. koripallossa, nyrk­keilyssä
ym. " ..,
: ^Tääasiassa siksi, boska meillä
osallistuvat joukot, iirheiluun, Meillä
olisi tomen tie. iXahdollisuus valikoi­ta
kaikkein lupaavimmat kyvyt, voi-maikkaimmat
taitavimmat nuoret ja
sitten "valita vielä heidän joukostaan
kaikkien partiaat". selitti Peslyak.
"Mutta se olisi väärä tie", sanoi
hän päätänsä pudistaen, "se olisi
väärä poliittisesti j a moraalisesti, ei­kä
myöskään parhain menetelmä
kehittää parhaita yksilöiykyjä. Vam
silloin kun miljoonat osallistuvat ur-heUuun
on olemassa sellainen perus­ta,
miftä parhaimmat yksilöt voivat
kehittyä".
MESTARI — URHEILUA
Parhain osoitus siitä, k u i i * a ur-
JÖRN DONNER:
TALVEN URHEILU
TAPAHTUMISTA
N-lilton koulunuorisoa urheilaparaadissa -MosbovantDjmamon stadionilla.
heilu on löytänyt tiensä tavallisten
ihmisten keskuuteen, löytyy kun kat­sellaan
ketkä ovat Neuvostoliiton
mestareita, l a m a n sanottuaan Pes­lyak
otti esille pitkän 1 i s -
tan ja luetteli siitä mestareita, jotku
ovat. kollektiivitalouksien, tehdastyö­läisten,
. tieteen ja taiteen: älisiiia
työskeiitelijain gne. järjestöihin kuu­luvia.-.
• •
Hypäten ' asiasta toiseen kysyin
minä, mitä hän ajattelee suhteista
USA:a urheilijoiliin olympllaisissa.
Häii sanoi, etiä veljellisJyys.Neuvosto-liiton-
ja USA:n inheilijain kesken o l i
hyvä, j a kaikissa kilpailuissa - vallitsi
"ystävyys ja hyvä mielialLa".;Erikoi­sesti..;
hän^ toi .esille . toverillisuuden
näiden maiden soutajien kesken.
; Tulevaisuudessa, sanoi. Peslyak,
Neuvostoliiton urheilijat tulevat pyr-
'iimään entistä. läheisemjpiin. suhtei­siin
ja ystäv3Trteen yhdysvaltalaisten
urheilijain kanssa j a samoin.Luilckien
maailman urheilijain kanssa.
Italialla uusi - ;
matkustajalaiva ^ ;
Genoa. — Pääministeri Alc;de de
Gasperi oli läsnä Sestrisissa kun las-kettim
.vesille ~ Italian neljäs sodan
Itälialaineh
periskoopin keksijä
kuollut
Catania, Sisilia. ^ Täällä ilmöitet-tim,
että Gioacchina Russo, periskoo­pin
ja muiden laivastqvälineMen kek­sijä
on kuollut 88 vuoden ikäisenä.
' Hänen > keksiihäänsä 'kle^tbskoo-p
i a " el enää käytetä.'sitÄ ensi kerran
käytettiin italialaisessa vibdenaiaises-sa
V. 1901. ^-r;^/' •
Pariskiuinän uskotaan
hiUckuiieeri- ;V;
Port vArthur. — Täällä; uskoto«m,
että James A. M^ir ja häne^.vialmon-sa
Gileen; oyat hukkuneet,,^ic^jär-yeei^^
- • Pariskunta lähti - l^lastusmat-,
Icalle ka^optilla. -viime, viikon torstair
.iia.^jpnlc^ Jälkeen h e eivät ^ole palan­neet
kotiinsa. • .y.:'VfV'
Heidän 'kaatunut - kanopttlnsa. löy<;,
dettUn jä^estä sekä mrs. M a i r i n v i l -
ilapusexqajiautiu^ .
. jälkeinen matkustuslaiva., > ttiiya. ;On
2f9,600 törmin c i i s t o to
lAiva on tarltoitettu liikennöimään
KaUan jäiYhdysTO^ Välillä) Mtett-'
kustajille o n i i 150 palkkaa;? >"'^•niiz
ITiheilun huippukaudet mulstutta-vai
nykypäivien suuipoUtiikkaav päi­vä
päivältä huomioitsijan on muu­tettava
näkisikohtiaan, tapahtumat
seuraavat toisiaan vain sUlä erolla,
lettä urheilun maailmasa keskittäy-
4 y ^ n viikonlopun Ja «unnuntain
mittelöihin. politilLojussa ei ole eroa
pSivien väUllä, Jos Jotain tapahtuu,
se voi tapailtua vatkka>|ouluaattona.
•Mtitta urheSluei ole politiikkaa; vaik­ka,
sitä Välistä yi^itetään tehdä'sik­sikin.
Yhdysvaltato Ja Neuvostolii­ton
kamppailulle Olympiakisoissa a n -
netthn poliittinen -^merkitys, samoin
monelle muulle tapahtumalle. Ur­heilu
on kasvatusta, veivolUsuutta ja
iloa. Ensimmäistä puolta on ennen-
^äskea työlälsudieiiu korostanut, jä
sUta johtuukUi sillä taholla ilmene­vä
vastarinta määrätynlaista valta-
SEunnallLsta urheilujärjestöä vastaan.
Pelätään että u r h e i lu muuttuuu täh-tipalvonnalul,
arvottomaksi ennätys-tkuumeeksi.
/
: Sen käsityksen voi usein saada
päivälehdistä. F.nnätyksiä j a voitta­jia
korostetaan sensijaan etta kamp;
pailu Itsessään, isen arvoa ja kas­vattavaa
merkitystä arvostettaisiin.
Asialla on juurensa: urheilutähti ei
koskaan ole irrallinen ilmiö. Jos h a ­lutaan
saada nuoriso mukaan, on an­nettava
sille esimerkkejä, ja jos taas
halutaan kasvattaa myös hulppu-ur-he;
Ilijoita, on vaatimuksena ja edelly­tyksenä
leveä taso. Suomen hiihto-voitot
sodan jälkeen olivat satun­naisia
tapahtumia. Nyt ne eivät
sitä ole.
H E I L L X ON TASO —
—.leveä ja syvä.
Tulemme myös itse puhumaan
tähdistä: tähdet ja suurkilpailut rat­kaisevat
'maitten välisen järjestyksen.
..Ölettakaajnme että Ruotsi voittaa
känsanhiil^tqmaaottelun Norjaa Ja
Suomea vastaan. Vaikka läntisellä
naapurillamme olisikin tarvittava
määrä hiihtäjiä läduila, pi heidän
huippuunsa ole taipeeksi laaja, iiiot-salaiset
eivä voita pohjoismaisissa
simrkilpailulssa Ja eiyät siis ole yk-köstaaUä.
, y ^
m i H T O T A L v i v - / ' •. •
4" on osoittanut, että suomalaisten
paremmuus oh eittämätön, vaikkaWn
Moi-a-NIsäe " Karlsson - pystyikin • sel­laiseen
sllursaavUtukseen kuin' Vaa-ean
hiilidort{entisen; ennätyksen r o i -
«laan alittamiseeni * SaiViaf miehet
; j p t lu viime ?talven-; atkahä hallitsivat
lillfctöladttllljuiiine ^ o vat > t^heet sen
'tälläkin kertaa, v a ^ a uusia teki­jöitä,;*
ön pyrtdriyt' esiin. • Suomalai-neri-
iakahlihto elää voimakasta höä-sukautta.
j a ' hallitsee nyt Pohjols-i
maitten markfldnoita. Ruotisalalnen
on tas taantumassa, vanhat tekijät
eivät enää saavuta suuikimtoa Ja
uudet ovat vielä Illan nuoria. Wor-
Jalaisct ovat menossa ftteenpäln. U U '
fila nimiä ilmaantuu Ja noitjalalset
pystyvät nyt antamaan paremman
vastuksen kuin sodanjälkeisinä vuo­sina.
(Puhuin pikahUhdosta. Mäki
on edelleen norjalaisten valttia. 8U-nä
he ovat hallinneet monta laipat-lua
ja tulevat edelleen hallitsemaan,
Sveitsto'mäkiviikko, Jortka Norjan
Falkänser vbitti,- oli kuvaava nyky­tilanteelle,
suomalaiset pystyvät s*-
sltyisissä kilpailuissa suuriinkin saa­vutuksiin,
mutta k u n on kysymys t a ­saisuudesta
Ja rutiinista, vaaka las­kee
noi-jalalsten hyväksi. Vaitäakip
joka vuosi saisimme esiin Jonkun
Luiron tai samantapaisen hyppää­jän,
tämä el mitään ratkaise. Nor­j
an monet sadat hlihtomäet, ttmta-rlt
ja melkein Isiltä peritty hyppy-harrastus
ratkaisee. Yhdistetyssä on
tas kolme valttia, ja pitäisin Heikki
Hasua seuran parhaana. Nämä k o l ­me
ovat tietenkin Hosun lisäksi Nor-jain
Sverre Stenerscn ja Simon Slatt-vik.
Siinä SIIS talven hiihtotulos:
monta uutta, mutta entiset ovat hal­linneet,
Norja ja Suomi hallitsevat.
Ja talven suurtapahtumat ovat anta­neet
viitteitä siitä, minne voitot F a ­lunin
MM-kllpallulssa 1954 menevät.
TALVEN VALITETTAVIN
TAPAHTUMA
— oli oikeastaan se, että ruotsalaiset
eivät lähteneet Neuvostoliittoon k i l ­pailemaan.
Teko oU hartBlUjematon,
Ucsiväthän ruotsalaiset siitä hyvi:Atä
vastaanotosta ja järjestelystä, Jonka
muut urheilujoukkueet olivat koke­neet.
Nyt voimme vain vertailla
pohjoismaisia hiihtäjiä keskenään ja
se voi tilliä yksitoikkoiseksi kun vielä
tietää miten laajasti hiihtourheilu'»
harrastetaan NeuvostöUtoBsa. Venä­läisten
jääpallosta olemme saaneet
huomattavasti enemmän tietoja,' sa*
mpin jääkiekosta, lölliän (Mo&bavan
joukkue Tsiiekkoslbvakian. maajoukr
kueen taannoin murskaavin luvuin
ja samoin kävi Berliinliusä, missä Vas­tustajana
oli Saksan D^mf /Tasava}-
ian maajoukkue. On ,kuitettkin mu­nittava,
että 'Mpäcqvai^ijoUkkraei s^yu-rin
piirtein sisältää maajoukkueen
kokoiyian. ,"" :V;,..••,•
LUISTJELU/.;^ . V.;/ ' '•''•V'-''
— On a&utaivesU lähtien 0I7
iliit valckeilassa. Kauden huippu )tu-li
Helsingiltä, mlasä,; MlÄ-ki)ipailut'
i'£ttk4is^iip. 'EmW
'paijoii tapaiittinut. , Bo<'.
r i s , ShljatpY,; JuriJ ;Sergejev^ -j^^ 'muiit
ncuvqstb)iittoiaiset , ittlsteUiat imv^B
ilmiömäinen Rima naisicii-iiingalar)
pisteiivät suuralijcoja l»iu-
Tiistaina, toukokuun 12 p. ~- Tuesday, May 12,1953 - Sivtt^S;'
Kaksi iieiikUöä m
surmansa Napaneiesfia
ivaitaiiee. ~ Täällä sattui läuantal-m
tuiksi onnettomuutta. Joissa kak>
8l henkilöä sai surmani».
WiUiam J$^e8 Patt^mm eäi euc>
maiua kun' -hätien iBänfiä.ofi|äama
traktori murskasi h^het!
«Lauantaina hukkui iStVUoilas Zto^
nald Dillon Napaneeojok&ät.' fiSnen
niunuinsa^ ip^dettllnr
mutta hehklln^eittttaniUytltyiuet o-
,UvBt turhia,'
lALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MTTOÄ OMANNEt
ANTAKAA MEIDÄN A U T T A A TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO R E A L ESTATE BOARDIN JÄSEN
Lawrence Ave. West Puhelin M O 5464 Toronto 12, Ont,
)KUVA! EIX)KUVA!
(The loves of a Piräle)
. '—esitetään — -
Unkarilaisten/haaiilla
245i COU£OE ST.
[Torstaina, toukokuun 14 p:nä klo 7 ja 9 illalla
SUOMIRANT^, IX)Nai^^
perjax^iiia, toukofkunn 15 p. klo 8 illalla
JRlmi on yksi parhaita ja suuren suosion Suomessa «aayjlJSS^
••immämen suomalainen filmi täällä. Jossa on englanninkielinen luku-iHokuva.
jossa on rakkautta, romantiikka, tragediaa ja s ^ ^
jokaiseUe Jotakin. Pääosissa Tauno Palo, Helen» Kara,
Ola, Ghedi Lönnbetv ym.
**RlmiroinanttinWi sävy on valitsevana, merirosvot porjehtlvat,!^-
^jUviUa SS~?^täSt kemuja laivassa J!f»t^J^nll^ton
ftösiä ja puhuvkttaas kotimaan kaipuusta. SUnä
''kenlaista katseltavaa ja silloin tällöin on valita järjestetty jOKu
iteelUnen laulunpätkä tai riehakas tanssL
Esko Töyrin kuvaus on todella niddän otoissamme vaUoIuokkaa." —
'gin Sanomat.:^
UPUT $ im LA^ET 25c
B S T T T Ä Ä ; CANADIAN F D n O O T » ^ ^
(Jatkoa)
Vietyään sodan historialliseen voit­toon
N L astui taloudellisen kellityk­sensä
uuteen, rauhanomainen kau­teen.
Lyhyessä ajassa neuvostovaltio
jälleenrakensi omilla voimillaan ja
kehiolHaan, ilman apua ulkoapäin, so­dan
hävittämän taloutensa ja vei sitä
eteenpäin jättäen kauas taakseen so­taa
edeltäneen ajan tulokset taloudes­saan.'
Teollisuuden ja maatalouden jäl­leenrakentamisessa
saavutettu menes­tys
teki mahdolliseksi jo vuonna 1947
korttijärjestelmän lakkauttamisen
elintarvikkeiden j a teollisuustavaroi-len
jakelussa väestölle sekä rahanuu­distuksen
toimeenpanon. Nämä toi­menpiteet
samoin kuin viidesti toi­meenpantu
elintarvilskeiden ;^a teolli-suustayarolden
hintojen alentaminen
kohottivat neuvostoruplaii ostovoimaa
ja turvasivat työtätekevien aineelli­sen,
hyvinvoinnin lisääntymisen. V.
1950 rupla siirrettiin kultakannalle ja
sen kurssia korotettiin suhteessa u l ­komaiden
valuuttoihin.'
Täloiiden jälleenrakentamisessa, ja
kattamisessa / saavutettu menestys
teki ietiyoStovältiolle mahdpUiseksi
ryhtyä; käytännössä suörittamaanruu-sla
/tärkjeitä- kani5antälOUi^elliä& teh'
täviä, niiden joukossa sellaisia k u b
voimakkaiden' vesivoimalaitosten, r a ­kentaminen
'Volgalle ja' Dnjperiile.
suurten kanavien rakentaminen läiyä-kulkua.
Jä keinokastelua varten sekä
peltoja suojelevien metsien istuttaini-nen
miaari laajalle alueelle.
S O D A N E D E l i i i S E N TASON SAA­VUTTAMINEN
S.K YLlTTÄltflNEN
Sodan jälkeen pn teollisuus siir­retty
sotatuotannosta siviilituotan-tootL
Puolue asetti tehtäväksi kehit­tää
laajassa mitassa ennen kaikkea
raskasta teollisuutta, varsinkin metal­lurgiaa,
polttoaineteollisuutta j a säh­kövoiman
tuotantoa, sillä ilman ras­kasta
teollisuutta ei voitu suorittaa
kansantatouden jälleenrakentamisen
•ja edellen kehittämisen tehtäviä. Ä i -
manaikaisesti puolue kiinnitti eri­koista
huomiota jojikkokulutustarvik-keideri'
tuotannon laajentamiseen
kansan eUntason kohottamiseksi. '
Kansantalouden sotaa - edeltäneen
tason saavuttamiseen tarvittiin tietty
aikaim.' Sotaa edeltäneen vuoden
1940 taso saavutettiin tja: ylitettiäi
teollisuuden vuotuisessa kokonaistuo­tannossa
vuonna 1948. kivihiilen tuo­tannossa'vnrnna
-1947; tetäfcsen Ja-se-mentin
tuotannossa vuonna. 1948, v a -
G^M^ Malenkov^^ NKPm 19.
kongrressissa viime lokakuun 5 päivänä
Toinen maailmansota Johti Neuvostoliiton vahvistumiseen Ja sen
Johtaman demokraattisen rauhanleirln valtavaan laajentumiseen,
sekä toisaalta imperialistisen leirin helkientyinlseen Ja USA:n ko­hoamiseen
tämän leltto ehdottomaksi Johtajaksi, totesi GeorgI M .
Malenköv, Neuvostoliiton varapääministeri (nyfcyinen pääministeri)
Ja N K P : n keskuskomitean sihteerinä Stalinin lähin mies, puolueen
19. kongressille edtta^ssään 120 Uuskaa käsittävässä tilanneselos-tuksessa.
Useiden läkl^lttemme pyynnöstä JaUtamine nyt tämän suuren
hnbinlön saaneen G. M . Malenkovin selostuksen Juikalsetnista mab-doIUsnnksIen
mukaan lyhentäen, mutta selostajan omaa pääjaot­telua,
seuraten.' • • - v . ' f •
luraudan ja öljyn tuotannossa viiptma
1949, jalkineiden tuotannossa vUonnä
1950, puuvillakankaiden tuotannossa
vuonna .1951. Se merkitsee, että sota
v i i i ^ t i teollisuutemme kehitystä 8—9
v^uodella, siis nöitui^lhdellä viisivuo­tiskaudella.
Teollisuuden menestyksellisen jäl­leenrakentamisen
ja kehittämisen t u ­loksena
sodanjällcdsten vuosien aika­na
meidän teollisuustuotantomme ta­so
on ^ nyt huomattavasti korkeampi
k u i n ennen sotaa. Tästä seuraavia
tietoja:
NEUVOSTOLIITON TEOLLISUUSTUOTANNON KASVU
(pn^enteisSä vuoteenlMO verraten).
1940 1944 1945 J946 1947 1948 1949 1950
Koko teollisuus t.
Siitä: A-ryhmä
Tubt.Mräiihefdeh.
tuotanto' . . . . . . lÖO
B-ryhinä Kulutus-tarv.
tuotanto . . . 1 00
100 .104 92 77 -93 118 141 173
1051 1952
(suunnit.)
202 223
136^112 82 101 130 163 205 239 267
6 4 / ; ! » 67 82/ 99 107 123 143 156
Näistä t i e d c ^ päkyy, eUä v i i ^ ^
1945 Ja 1946 tapahtui teoUiSUUstuökn-lioh
tespn/ lasku. Tämä johtui; sUtä,
että sotavälinetekhiikan tuotantoa su­pistettiin
äoäan päätyttyä jyrkästi, ja
teollisimden siirtämmen rauhanajan
raiteille vaatj tietyn aikansa. Teolli­suustuotannon
sodänJäUuinen uudis­taminen
petiin pääpiirteittäin pää­tökseen
vuoden 1946 kuluessa, minkä
jälkeen teollisuutemme tuotanto alkoi
kasvaa nopeatla v a l i d i l l a . Ja vuonna
1951 sen kokoi^aismäärä y l i tU vuoden
1940, tason y l i Z-lutttaise&ti. V. 1952 on
saavutettu uutta meoostystä teollisuu­temme
kehittämisessär Tunnettua on,
että tämän viioden'suunintelma. tä^
tetään teoUisiiiidessa kokonaisuudes­saan
hyvänä menestyksellä Ja että se
lUsäksi ylitetäänkhi, j a sentähden on
täysi syy otaksua, että yiiotma l9S2
tuliaah -teollisuustuotteita valmista­maan
noin 2Z kertaa enemmän kuin
vuonna 1940,
P A L J O N K O V. m s TUOTETAAN
- CMkotsenniopeastl i ^ t ^ - t o o t a i x -
iovälindtä valmistava teollisuus. Joka
tuotannon kpkonaismäärään nähden
ylittj^vtionna 1951 sotaa edeltänet
ta«m 2 ^ kertaisesti j a ylittää vuonna
1952 täniän tason noin 2,7 kertaisesti.
Vuonna 1952 tullaan tuottamaan: 25
miljoonaa tonnia harlckorautaa eli
noin 70 pros. enemmän kuin vuonna
1940; 35 miljoonaa tonnia terästä eli
noin 90 pros. enemmän kuin vuonna
1940; 27 miljoonaa tonnia valssirautaa
eli y l i 2 kertaa enemmän kuin vuonan
1940; 300 mUJoonaa tonnia kivihiiltä
eli y l i 80 pros. enemmän kuin vuonna
1940; 117 miljardia kUowattituntia
sähidöenetgiaa eli 2.4 kertaa enemmän
kuin vuonna 1940; koneita j a tuotan­tokalustoa
tullaan tuottomaan yli 3
kertaa enemmän kuin vuonna 1940.
Mitä tulee tärkeimpien teollisuu­denalojen
vuosituotannon kasvuun,
niin vUme vuosina tämä kasvu on
ollut huomattavasti suurempi kuin
ennen >6taa. Niinpä kolmen viime
vuoden aikana, w . 1949—51, siis s ^
Jälkeen, kun (teollisuustuotannon so-.
taa ed^tftnyt taso p i i Jo sekä saavu­tettu-
etta'yliteity. on harttkoraudata
tuotannon lisäys ollut 8 miljoonaa
tonnia, teräksen tuptonnon lisäys 13
miljoonaa tonnia j a valssiraudan tuo­tannon
lisäys 10 miljoonaa tonnia,
kun samansuuruiseen lisäykseen en­nen
sotaa päästiin harkkoraudan tuo­tannossa
kahdeksassa vuodessa, teräk­sen
tuotannossa yhdeksässä vuodessa
ja valssiraudan tuotannossa kahdes­satoista
vuodessa. Kivihiilen tuotan­non
lisäys oli häiden kolmen vuoden
kuluessa 74 miljoonaa tonnia Ja öljyn
tuotennon lisäys 13 miljoonaa^tonnia,
samansuuruiseen lisäykseen päästiin
ennen sotaa kivihiilen tuotannossa
kuudessa vuodessa ja öljyn tuotan­nossa
kymmenessä vuodessa. Lisäys
sähköenergian tuotannossa oli samo­jen
icolmcn vuoden aikana 37 miljar­dia
kilowattltuntia; samansuuruiseen
lisäykseen sähköenergian tuotannossa
päästiin ennen sotaa yhdeksässä vuo-diffa.
TuptAntovälineiden . tuotannon Ja
maataloustuotaimon kasvu laskivat
luotettavan perustan kulutustarvlk-uceita
tuottavan teollisuuden ke­hitykselle.
Tämän teollisuuden tuot*
teiden kokonaismiiärä oli vuonna 1951
vuoden 1940 määrää 43 prps. suurem­pi,
ja vuonna 1952 se tulee olemaan
noin 60 pros. suurempi kuin vuonna
1940. Vuonna 1952 tullaan tuotta­m
a n : yli 6 miljardia metriä puuvilla­kankaita
eli noin. 30 pros. enemmän
kuin vuonna 1940; lähes 190 miljoo­naa
metriä villakankaita eli noin 60
pros. enemmän kuin vuonna 1040; 216
miljoonaa metriä silkkikankaita eli 2,8
kertaa enemmän kuin vuonna 1940;
250 miljoonaa paria nahkajalkineita
eli 80 pros. enemmän kuin vuonna
1940; yli 380,000 tonnia teollisuudessa
valmistettuja eläinrasvoja (kotituo-tannossa
valmistettua huomattavaa
rasvamäärää lukuunottematta), mikä
yUttää yU 70 pr(»entllla sotaa edeltä­neen
tason eläinrasvojen tuotapnossa
teollisuudessa.
Teollisuuden menestyksellisen Jäl­leenrakentamisen
Ja kehittämisen t u ­loksena
sodanjälkeisellä kaudella v a l ­mistaa
N L : n teollisuus nyt henkilöä
kohden enemmän tuotteita kuin en­nen
^ t a a . Sähkövoiman tuottanto
henkilöä l^^hden esimerkiksi ylitti
vuoden 1940 tason yli 2-kertaiBesti,
harkkoraudan tuotanto 60% ^teräksen
tuotanto 70% :11a, kivihiilen tuotanto
60%:lla, sementin tuotanto y l i 2-ker*
taisesti, puuvillakankaiden tuofianto^
20% :11a, villakankaiden tuotanto y li
60% :lla, liaperin tuotanto 70% :IIa Jne,
(Jatkuu)
fcalsesaaAlma' Atassa. 'ja- vUme tal­ven
enhStystehtailti Jatltul; com. Serr
gejev paranet 600.4nn,Qmaa;^«^^
omnennätysiMh alkaah '^J9«, fi\tten
(ruotsalaiset ensimmälsl»^ 't(Jk(>^
laislna saapuivat Moskovaan «jä' säi-,
vat roimasti ö^Mänsä.' Vtelttfil vSr.
kottu. iMoskovan ^)ftällä N>lliton po­jat
näet .eivät pystyneet aivati aa-nioihin
aikoihiti itttlh Alma A ^ t i )lu(k-kaaUa
vuoristoJääUä.' Sen Ufiäkai iiol-lanUlalset
'JA norjalaiset > imivät
kuntoon. I|:ee3 Brocfkmäh. JWim van
der voprt Ja Antoh.HtUakes muiden
ohella kilpäUirat Davosissa ja « I -
i.»3(ja, Oiitmualkojä iarhtyi^auunrill-leen
sämoisiä <do8Ulit«i8Sä Jttiin Ahna
Atassa. icees BroekmanlsU tuli tk-.
M-kupailujen^ suosikki. ^ käh vpltti
seivästi £uto(>pan/mestäi^tt||len|Ia-^
marUsa.ia sätnalla pail(kcÄunnalla
19-vuotlaa pälttätiddinen', Ttilvo Sa­lonen
l^distl . devariSa .itoäel!lh0ii
suursprintt^rl.^voltto tuli pl^camatkal
la f^Jirpppän, vailolsta.
IA StTTBN TULIVAT
— MM-klsat. ' •
Neuvostoliitto''UmoittaUiull "'
Harjöittui'Stadionilla Ja 6Hlik()Vltt
sekä OoiitShafenkon tulokset koti­maassa
vMtMvat' äihletta odottaja ko­vaa
bAbpiialluä. 'Tiedettilk .läetgö-jevln
oievän .ötmenkalkkca pikamat­kojen
mehijäh Ja häntä el aittfeii
otettukaan l^-IUtön' .iloultkUeeseen.
Vastapainonä^fh-ltlttoiaisllle Ibiaanf
tulvat holiänuialsfet. nudt^lh.Sigge
Eriksson, Norjan ,Plnn ,llödt Jälttl-vaUan
Frehst .-Offenberger. ,t^utta
lopumsesti sUurkampiialluSta el tul­lut
mitlän^vVaikkattin ^ilkov oli
sairastellut Jo ennen; kilpailuja isikä
pystynyt' antamaan iiärasiaan. Pl-kfamatka
ttiehl< fiUomehi^Sälosen lois-'
tavan.,iuWt^a'.4ää.f3ert, ^^liiks^, aeji-raäviUa
.i^^tlcpllia^ t^U, v a ^ Nrl^ittda,
Broekman.oli;Jö'itiY(i^ttai)tt^ hulp*.
pukuntonsävjtt vain. vä>V, der ,y^o^t
pystyi jpt<^u^n.«euffiai4asn,qo?it'!^
iharfn^a, 21*yöjotljjsta-M<>*l?9*'^'?^7
ta pikalulateUJaa, ja, ,6§l«coylft.j^ls-teiesä,
Voii^^fl\iio\esi,,^6^
ko^ ja v^^/nyt tqd^a..u^i(o^t^|li^;
h\ii^'tvLii^t^6Mht'r: "'^ ^^'
^'•'oÄ ii6^ea8^"slii*yriV^ «haosta'
maahan.'''tPdaUh'ctfjäiäl«bt-!öyöi!aÄ9ii-
Ja Mdn dir'Voort; h'ailffī''dt VfiiiH
ajan'' senj&lkcH' kuix' lijaäi^^ Airid^:
Sen • välMlä' on''j'ätt4iiyt IdJsfeltötori'
inutitaiiyt tui(Vä't'ven81&is6t'^"jää^
cmseen pklkiMaUiiUlb;' 'koilli Ön
tksoa ja htiippuä' '^a seh Usäiul t^llä
hetkellä yllv^ltiiAisel, yte^distolUät.'
Euroopalla:' ott?;iV^ln kynÄrienlbintft
teicijää, N>^liitblla on enemmän. Uu­si
vaihe luistelun. historiassa, on saa-^
vutettunopisat: ja teknlUisei, täydel­liset
luistelijat uudesta osasta maail­maa
tulevat saavuttamaan voittoja ii
PPbjolsmailla" on vain yksi toivo,
Hjallis Andersenin paluu radoille.
Milloin se tapahtuu, sitä. el kukaan
tiedä, mutta mleleniklintolsta oii
nähdä miten sUlPln käy.'
iLuiftelumaallmassa puhutaan nyt'
yleisesti yllät)rklistä ja uuden valtipn
rynnistyksestä;- Onhan - kuitenkin
muutatit! tapahtunut, jääpalloa, jää­kiekkoa,
sisä-uri^ellua, tmlnia^ nyrk­keilyä,
Jallvjpalloa <Ja yleisurheilua.
Mutta kalkki' ei mahdu lyhyeen, 'kir­joitukseen,
dn' vain todettava: tänä­kin
talvena on uilieiltu Ja tullaan
vielä sitä tekemään.
Vaatteet vetobiiiisaan
johtaen ftuotemaaii ^ i
fPdtei^ — VUxne kesklvlUtkona ca|
tfurmansa 2i-vuotlaa fialnh itiedidtuk
kun hiinen vaatteensa toirttiil vetohttt»
tm& Ja hän.iKMskatttul lH>netia,yBs|
ten Onnettomuus tatnhtul Vu^äiKo»
Eleclric Co:n-volmd-a3enial!8. ' ;
£>olilsli>n Ilmoituksen muttaan Illed-^
man sai' surmansa pääkallon murtti^'
man Johdosta. .^-.^r
MANHATTAN FLOJEUtSt
— JTOKKAKiagPtMÄ ^ <
. ruOEUN 8-Bm
22 Ihttham 81. N. 6adbittr> <M«t'
TRllP^ARIEN fiUOM!
Turkiatiahkoja
HALUTAAN!
0 Erikoisesti veslrotan. f^t&Hi&i
tilauksia täyt^ttövä koHtelm.'
nllia uarlikliiahliinollUi» "'"^
Tubkaa tai lähettäkää: ' T
luottamuksella. . <
VALENSKY ÄCiprr
ttAwrUBS . ./
88)6 £htt SL E. ' Sndlitey
StTDBUftir CLINIO '
Lääkärit J4 Uruzgit " ' - ^'
OR. a 8. POLACTP r
DR. R. M. THOMSON
- DR. X. W. DAVIDSON .u
DR. K. P. TURNER
. DR. D. K. MURPHV
X9R. W. R. WARDILL
DR. Pr B<' FVFB
Banunoslääkärlt '
DR. t, O. POLAOK
DR. L. N, ttOB&d <
. Buomalälnen tulkki
UO Ehn SL E» puh. 3-71^1* Sudbaiv
''JM
iif
i \
mmm-:
••T v^^?^\^i'^'f^ • '4,
""•-Ä
•^iJ,-'-^VT.^';-••-^t:'>'••.;V
Vi '^''^ •i*; • •', • :
t / *
J^i••-l'^!^V>i;i'.'iy•••.-••''•' •'
f -»
> i
LOPETTAKAAS»
K-WAY|SÄ
EddlSTATTB TERVEVTTXNNE,:
JA .SÄASTÄTIE RAHAA'
L A A T I K K O H.00
.PpstlUlauksista 106 lisämaksua
l i i ^ Ä ^
167 iRathl^h W / Ö
iMbi
• FORD &' äkONABCU benU19-.
antoja.
• FORD KUORBtA-AUTOM }»
traktoreita.
. • y ' • ••. • '• • •/ •.
Suomalainen myyjä'
karnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA —
Saan Ste. Marie < Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
TäydelU^n varasto läSbkeUi, -
Postitilaukset täytetäSu " '
huoletlisesU, ' »
WORKERS' CO-OPiRATlVE
OF MEW dNtARIO LIMITED
SOUTH PORCUPINE
CONNAUGHT
Engtäntitm^jmölnalane «
Uusi painos lEfalosen englantilais-suomalaisesta
SANAKIRJASTA !
• Tämä sanakirja on entistä komeampi, sillä se on painettu pärem«::
.maUe.paperllto Ja 01^ddottu parluiaseen vedenlgestaviltt koiriin
kansiin.
0 Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se ottkool^
taan 4x8 tuumaa, sisältäen 461 sivua.
ENGMNNINKIELEN OPPIMISEEN ' HINTA
^ JA TUNiriEiÄISEEN MTTÄ ;| rh'
lCÄyTÄNNötLI9lN SANAKIRJA SM
VAPAUS PUBLISHING coiMDPANY hmrrm
Box 69
I
r *
«1