Vapaus, March 16, 1957

              AotaLua on
-ittäin vifeas
iomessa
Belsinlu* — Viime siumuntaina
iskarsin hiihtokilpailuissa voitti
aksalainen Sepp SchifCuer e
ittäin tiukan yhdistetyn, Paavo
[orbonen j a Esko Jussila jäivät toi­si
ja kolmanneksL Voittajan jai
olmanneksi tulleen Jussilan välil-ä
oli 0,6 pistettä.
Pietarsaaren hiihtokilpailujen 30
lometrillä, joka hiihdettiin viime
unnuntaina, tapahtui sellainen yl-ätys,
että Eero K(>lehmainen jätet-iin
peräti kuudenneksi. K i l p a i l un
oitti Veikko Räsänen ajalla 1.51.33.
öiseksi sijoittui A r t o Tiainen 1.52.-
Hiiva oli kolmas. Nevalainen
eljäs ja Lähteenmaa viides.
Korpilahden hiihdoissa sunnun-aina
voitti 30 km. hiihdon K. K i u ru
jalla 2.01.02 j a 15 km. M . Sievänen
jaUa 59.28.
tä-Saiksan Becknagel
li ylivoimaineii
ican mäessä ~——
Flanica, Jugoslavia. — Nuori itä-aksaläinen
Helmut Recknagel saa-
«iitti täällä uuden mäkiennätyksen
yppäämällä kauniisti j a hallitusti
24 metriä. Entinen ennätys oli
20 metriä.
Recknagel sai kahdesta kauniista
lypystään 233,3 pistettä, kun toi-enkln
hypi)y o l i 121,5 metriä. Toi-eksi
j a kolmanneksi sijoittuivat
uomalaiset Pekka Tirkkonen ja
:ino Kirjonen. Tirkkosen pisin
lyppy oli 118,5 metriä j a Kirjosen
109 metriä. Kolmas suomalainen
Vulis Kallakorpi o l i 17.
i- täi
Kita.
iämi- '
tulo-'-
evillä
ole-!'
Ia
Tyynnj/iitävät lääkkeet
ovat vaairallisia
Geneve. — Maailman terveysjär­jestön
tiistaina julkaisemassa rapoi--
tissa sanotaan, että tyynnyttävät
lääkkeet ovat tekijöinä narkoottis­ten
aineitten käytön leviämiselle.
Raportissa sanotaan, että tyyn­nyttävien
lääkkeiden nauttiminen
on aiheuttanut huolestuneisuutta
monissa - maissa.
Siinä mainitaan eräästä' tapauk­sesta
kun näiden lääkkeiden anta-jninen
potilaalle lopetettiin j a hän
sai kouristuskohtauksen.
Raportissa kehoitettiin klinikois
sa seuraamaan tarkasti niiden käyt­tämistä
koska siten voitaisiin päästä
paremmin tuloksiin missä määrässä
ne ovat vaarallisia.
i l lo-raida
siain
istaVi
ionin
ooko
Regi-im-alu-i
sää-
..Il I
I «
var-nasti
; hän
pidä
hy-kies-ilnen
oli
iän"
sen
eroa
Ids-ifii-
^
dns
lis" '
fö-'
Iso­tta'
[Dl-ml-fiii-mi-on
tki
lie-feen
euB
Sng-iden
ajat
hu­pa-
Surulla ja kaipauksella ilmoitam­me,
että rakas mieheni ja Einon
Isä
Kauno Rentola
nukkui viimeiseen uneen koto­naan
Sudbnryssa, Ont., helmikuun
15 pnä J957i sydäntaudin murta­mana.
Hän oli syntynyt Vetelissä
HanKilahdenkyläs^ Vaasan lää­nissä.,'
marrasfcann',16. pnä 1903. .
Lähinnä suremaan' Jäin oiinä.
hänen vaimonsa j a poikansa Eino,
veljensä . John Lahti, - Gilbert,
Minn:, USA. sekä veli' ja :3icsl sIskO:
Suomessa, paljon sukulaisia ja tut­tavia
täällä sekä' Suomessa.
Liian varhain tuli kutsu :
suUe puolisoni rakkain.
Kärsimykset ja tuskat suita
loppunut on.
Elämän työsi täytit kunnialla,
niin lämmin tunne jäi sua
muistella.
Vaimosi Aino. :
' •': ; .'
Olit muUe isä parhain
aina apuasi antamaan '
Sun neuvojasi unhoittaa
en voi milloinkaan.
Nuku untasi rauhaisaa.
Smua hyvällä, rakas isä,
jaamme muistelemaan.
Poikasi Eino j a Inge^
Kinos
Kiltamme kaikkia hautajaisiin
osallistuneita,' Kiitos kauniista
kukista j a osanottokorteista. K i i ­tos
kantajille. Kiitos sairaskomi-tealle
Jä kaikille niille, jotka kävi­vät
häntä' katsomassa sairauden
aikana sairaaloissa.
Kunnioituksella muistamme teitä.
AINO RENTOLA
EINO RENTOLA; JA J N GB
PUOLET ITÄ, JA LÄNSI: : i *T
TocPnto. — Suurenmoiset sarja­juhlamme
lähestyvät nyt päätä-jäisiään,
j a tämä melkein j o kolme
kuukautta kestänyt kamppailumme
parenunuudesta alkaa pian j o olla
ratkaisuvaiheessaan. K u i t e n k i n,
viimeiset "ottelut» t s . suurimmat
juhlamme ovat vielä edessämme.
Ja nyt, k u n sekä vVitä" että "Län­s
i " ovat j o komiteoissaan lyöneet
sovinnon kättä he haluavat myös
yhteisvoimin komeasti päättää tä­män
"kilpajuoksunsa".
Kyllä pitää myöntää, että hyvin
tasaväkisen kiukkuista j a sisukasta^
joukkoa on ollut kummassjakipi' l e i ­rissä,
joten ei voi edes -'aavistaa
kumpi. puolue sen voiton korjaa.
Kuten muistamme "Itä" pelin^*aföit-ti
suuriUa* päivällisillään. Päiväl­lisiä
seurasi sitten. komea päämhla
suurella. yleisökannatukseUa, v;^^^
ta eipä ole ollut myöskään Länte-
Iäisten "hoksottimissa" vikaa sillä
he järjestivät mainion Cabaret-illan,
hyvän juhlaillan kauniisti koriste­tussa
salissa, sekä vielä näytelmä-i
l l a n . Kumpikin puolue, sekä Itä
että Länsi ovat osoittaneet esimer­k
i l l i s en hyvää j a voimakasta "tais«
telutahtoa".
J a mikäs kamppailu se sellainen
olisikaan, jossa heti alkuun hymyjl-täisiin,
veljeiltäisiin vastustajan
Kirkland Laken
kuulumisia
K i r k l a n d Lake. — Suom. Ev.
Open Door seurakunnan toimintaa.
Sunnuntaina t.k. 10 p; k l o 2 i . p . Mrs.
Hilma Erickson, 33 Taylor iAve.*
täyttäessään 70 vuotta, joutui merk­kipäivänään
monien onnittelujen
kohteeksi. Päivänsankarin pitkästä
elämänkaaresta on monia vuosia
eletty omakohtaisen pelastuskoke-muksen
j a Kristuksen sisällisessä
tuntemisessa, joka onkin ihmisen
kallein asia täällä ajassa. Pastori E :
S. Hjelt lyhyessä puheessaan viit­tasi
m.m. siihen, kuinka suuri asia
on, että päivänsankari on tehnyt
oikean valinnan ja palvelee Herraa
vakaasti vaeltaen. Uskon sisarem-'
me on saavuttanut myös runsaasti
ystäviä. Tarjoilusta huolehtivat
Mrs. John Lampi, y.m. sukulaiset
yhdessä. Kaukaisimmat osanotta­jat
lienevät M r . & Mrs. Jalo P u l k k i ­nen
perheineen Sudburysta.
Haudattu. — Mrs. S t i i na Kustaa
va Raitis nukkui kuolon.-uneen
K i r k l a n d Laken sairaalassa-maalisk.
8 p. k l o 11 a.p. 1957 lyhyen sairau­den
jälkeen. - Hän o l i synt. Suomes
sa Kuhmoniemellä Kuopion läänis­sä
marrask. 25 p. 1880 ollen kuol­lessaan
76 V. 3 kk. 13 p. ikäinen.
Lähinnä suree miehensä Jack ja
poikansa Matti Raitis perheineen,
kasvattilapset Olavi Ahtonen, Cali-fornia,
Mrs. R. Wagner (Suoma)
Perth, Ont., A r v o j a Sulo Hautanen,
sekä laaja sukulais- j a tuttavapiiri
Suomessa ja tässä maassa.
Hautaus toimitettiin kaupunkim­me
hautaustoimiston avustamana
K i r k l a n d Laken talvihautaan maa­nantaina
tk. 11 p. Tilaisuuteen o li
saapunut sukulaisia ja tuttavia
saattamaan häntä viimeiselle- mat­kalle.
Papillisissa tehtävissä palve­l
i pastori E . S. Hjelt.
Kantajina palvelivat: Mr. E . A-lanko,
Mr. M. Norppa, Mr. J . Mä­ki,
Mr. M . Raitis, Mr; M . Niskanen,
Mr. G. Aijänen. ^
Haudalta kokoonnuttiin poikata­lolle,
jossa, saimme nauttia runsaas­ta
tarjoilusta.
Vainaja tuli Canadaan v. 1909 ja
asunut New Liskeardissa noin .40 v.
Viimeiset 4 v. Kirkland Lakella.
Hänet tunnettiin luonteeltaan hyvin
ystävällisenä ja toimintakykyisenä
läpi elämänsä. Hän lukeutui seu­tumme
vanhimpiin. - Taivaallinen
Isämme siunatkoon surevia .omaisia
heidän murheessaan. — E . S. H .
kanssa. Kyllä se on aivan~ palkal­laan,
että ihan tosissaan ^perässä
paikassa lyödään napit yhteen -niin
että rajkuiL (Ja kai taisi tolia
tehtyäkin). Vaan eipä kunnon kil­pailija
ottelun jälkeen enää mur-jotella
saa. Siksipä haluavatkin se­kä
Itä että Länsi nyt yhteisvoimin
järjestää kaikkien aikojen komtim
man CabareMUan.
Vahinko vain, että tila juhlasalis­samme
- on peräti rajoitettu, joten
emme ehkä voi saada saliin mahtu-msan
pöytiä n i i n paljon kuin "yhty­neillä
joukoilla on tulijoita, mutta
kyllähän hyvä sopu aina tilaa löy­tää,
j a k u n otamme huomioon että
joka ainoa huone on käytettävis-sänune,
n i i n rohkenemme uskoa et­tä
kaikki sentään mahdumme aina­kin
haalin ovep. sisäpuolelle. Ja
tarjoilupuoli tulee varmasti tyyd^-
tämään yleisöä. siUä tarjoilijoita,
hovlmestareita ja ovimestareita
y.m. henkilökuntaa, on kymmenit­täin.
J a se suolalohi e i n y t l o pu sillä s i ­tä
tulemme varaamaan noin puoli
"junavaunulastia". Samoin juomiai
niitä varmasti riittää kun tehtaat
ajavat niitä yötä j a päivää; Vai pi^
täisköhän varmuudeksi varata teh­taan
koko ensiviikon- tuotanto sitä
Cringer Ale juomaa, sillä jostain
merkillisestä syystä se on se ainoa
loistojuoma Cabaretissa,' kuten alle­kirjoittanut
hölmistyneenä 'tajusi
Lännen cabaretissa jossa tämä nes­te
loppui noin tunnissa. Joo - joo
tilata pitää että varmasti riittää nyt.
Juu, ja s e lattianäytös se on sitten
taasen ihan l u k u erikseen. Siellä
kuulema ihanat neidot j a muut hie­not
ihmiset tanssivat:ja esiintyvät
kansallispuvuissa ja iltapuvuissa
.y.m. hepeneissä. Ja sitten vielä
meillä on kunnia nähdä oikea ilmi­elävä
T V tähti joukossamme. Hän
tulee laulamaan ja soittamaan.
Ja hänen nimensä on kuulemma
Alex. Hienoa; vai mitä?
No niin, eikös tässä olekin tulos­sa
koko kevään railakkaammat juh­lat?
Mutta muistakaa Don-haalin
ystävät varata lippunne ajoissa,
sillä eihän sitä oikein tutuille keh­taisi
ovella,sanoa että " f uU house".
Huom! Itäläiset näyttäkääpäs
nyt Länteläisillekin, että on sitä
sakkia Idässäkin, vaikka vähän iäl­tään
vanhempaa joukkoa. Muista­kaa
varata lippunne ajoissa, että
varmasti mahdutte sisäpuolelle, jos
vaikka ovella merkitsevät kirjaan
kumpaa puoluetta olette, n i i n että
ei Idän maine vaan saa kolausta
enää viime hetkillä eiks', j u u ! , S i is
tervetuloa cabaret juldaämme per­jantaina
22 päivä maaliskuuta kello
8.30.
Joo, ja sitten sunnuntaina, kun
kaikki olemme muutaman tunnin
torkkuneet niiden cabarettien jäl-keeit,
sitten taas joukolla haalille
viimeiseen • suur-juhlaamme joka
alkaa kello 4 i.p. Siellä on oikein
hyvä ohjelma j a mikä parasta, siel­lä
sitten saamme kuulla että nähdä
kumpi kilpaveikoista oli voittaja.
J a minä allekirjoittanut lupaan n i i -
jata jokaiselle joka kuuluu voittaja-puolueeseen.
- - Tarkkailija.
P. W. VilKERI
Suom. Silmälastepeslalisti
S U M I E N TARKASTUSTA
36 Sandford Ave.,: Toronto, O h L
Puhelin HA. 1280
Vastaanotto:
Joka tohien j a neljäs keskiviikko
kut&audessa kello 3—8.
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n WanQpln' osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp: osaston haalilla.
Sihteerin osotte: Voitto Lehti.
yfaaiup, Ontw
CSJ:n Saolt Ste. Bfarlen «aasto
No» 5 työkokoukset pidetään joka
kuukauden^toinen J a neljäs tiisr
tat< osaston omalla talolla. 321
John St., alkäeh kielo 8 illalla.
CSJ:n Tancomrerfn osakton kuu>
kausikokoukset pidetään Clinton-haalissa
jokaisen kuukauden toi­sena
keskiviikkona, k d l o 7.30 ip.
Jflftitokunta kekoontun edeTlisenft
perjantaina kello 7.30 illalla.
Kirjeenvaihto sihteerille: A. S i -
ven. 2605 ^ s t Pender S t Van­couver,
B. C.
CSJm Toronton 'osiston varsinai-ned
knukausikc^as pidetään jo­ka
'kuukauden:' ensinunBl8en&
sunnuntaina - kello 2 'ip. osaston
hoonetstoHa Don-haalilhu
CSJ :n Timmlnsln osaston kuukau­sikokoukset
pidetöän j<*ai8en
JcuulEauden ensimmäisenä «un­nuntaina
kello 7 illalla^
CS J : n Port Arthntin osaston kuu­kausikokoukset
• pidetään joka
kuukauden: ensimmäisenä tiis-tahia
kello'8 illalla j a J<Atokun>
nan kokous samana iltana klo 7
illalla. . Kirjeenvaihto > osoite:
316 Bay S t , Port Arthur, Ont, i
C S J a i Beaver Lafcea^bsaston kuu«
.kausikokous pidetään Joka knn-kauden
toisena aunntmtaina klo
1 päivällä osaston haaliHa. K i r -
Jeenvaihtajan osoite: Victor J u ­tila,
R J l . I i Worthtogton, Ont.
CSJ» Sadbivyn osaston kokoukset
pidetään jokaisen kuukauden e n ­simmäisenä
sunnuntaina. Johto-kanta
1 j a 3 maanantain P n -
' heenjohtaja Kalervo ^ieiol*' j a
kirjeenvaihtaja Aimo Mäki. OMI-
' te BOK 3 5 ^ Sndbnry* Ont.
Siiomen koripallo
kestävyys er riittänyt
Leni'ngrad,. — Sunnuntaina maa­liskuun
10 pnä kohtasi Neuvostolii­tossa
kiertueella oleva Suomen
T U L : n . koripallojoukkue Leningra­din
parhaan seurajoukkueen Bure-vestnikin.
Leningardin joukkue
voitti murskaavin numeroin 104—
55. Ensimmäisen puoliajan tulos
oli 49—26.
Suomalaisten sinnikkyys ei riit­tänyt,
sillä isännät osoittautuivat
kestävämmiksi, nopeammiksi j a tek-nillisemmiksi.
Vain aivan alussa
pystyivät T U L i n pojat tasaväkiseen
vastukseen, mutta 12—10 tilanteen
jälkeen oli peliote täydellisesti le­ningradilaisten
hallussa.
Ennen ottelua suoritettiin juhlal­linen
avaus, jonka yhteydessä soi­tettiin
mm. molempien maiden kan­sallislaulut.
Kuten sanottua. Suo­men
' joukkueen suurin heikkous
oli kestävyyden puutteessa.
P a r i i s i ; — PoUisi suoritti helmik.
28 pnä etsintiön kommunistisen
sunnuntailehden Humanite Diman-chen
huoneistossa ja ' takavarikoi
kaikki viikonvaihteessa ilmestyväk­si
suunnitellun lehden kappaleet.
Lehdessä o l i valokopiot kommunis­tisen
päivälehden Humanlten tiis­taisesta
numerosta; Tämä lehti ta­kavarikoitiin'aikaisemmin
tällä v i i ­kolla,
koska siinä oli artikkeleita,
joiden ' mukaan ' ranskalaiset 'soti­laat
ovat tehneet julmunksia van­giksi
otetuille algerialaisille kapi'
n a l l i s i l l e.
Wellandissa, Ont. valmistetaan nykyään 20-tuumaista put­kea
Canadassa rakennettaville putkilinjoille. Tehtaan tuo­tantokyky
on kolme mailia päivässä. Myös valmistetaan
36-tuumaista putkea, jota odotetaan käytettävän myös kas-telutarkoituksissa:
Tämä on ensimmäinen kerta kun Cana­dassa
on valmistettu näin suurta putkea. Aikaisemmin
kaikki yli 16-tuumaiset putket oli tuotettava ulkomailta.
URHEILUPAKINAA
Häviääkö koivusuksi kilpaladuiltamme?
.- Inhimillisen elämän aloilla kul­kee
kehitys eteenpäin kaikkialla.
Nyt puhumme vain muutaman sa­nan
hiihdon kehityksestä. Vanhem­p
i polvi muistaa vielä ne ajat jol­l
o in kilpasuksemme o l i 9 jalkaa, ja
joskus siitäkin pitempi, kevyt ja> ka­pea.
Hiihtokilpailut suoritettiin
järven j a meren jäällä j a satumaisia
aikoja saavutettiin luistavilla keleil­lä.
Suomalaiset pitivät luetteloa
saavuttamistaan maailmanennätyk­sistä
j o i ta ei s i l l o in muualla enem­pää
kun nytkään maratoonilla viral­lisesti
hyväksytty koskaan, koska
kelit ja muut seikat olivat-etuna Jo
ta ei ollut kuitenkaan kaikille sa-maUa
a^kaa. JTäUöin, icehittyL eci^
koinen tasatahti tyyli jonka huo­mattavimpia
edustajia olivat mui­den
ohella Niskan veljekset, Jussi
ja Eetu. Tähän tyyliin erikoisesti
keskittyneinä j a ruumiillisesti vah­voina
miehinä saattoi esimerkiksi
Eetu lykkiä kymmeniä kilometriä
luistavalla kelillä yhtään kertaa jal­kojaan
siirtämättä.. Vartalo keinui
tahdissa j a polvet tekivät säännöl­lisen
notkahduksen. Esimerkkinä
kovasta vauhdista tasamaalla mai­nittakoon
Eetu Niskan maailman­ennätys
60 kilometrillä 3.46.07. K u n
tarkemmin-katselette tätä aikaa
huomaatte kuinka kovaa on menty.
Suomalaiset kiikkuivat tuimasti
kiinni tasamaahiihdossaan eivätkä
meinanneet ruveta . seuraamaan
Norjassa ja Ruotsissa käytäntöön
tullutta. maastohiihtoa. Suomalaiset
kävivät Ruotsissa ja Norjassa' k i l ­pailemassa
sirolla ja^ hennolla ta-samaasuksellaan
ja menestyivätkin
siellä alkuunsa hyvin. M.m. Kos­kenkorvan
Matti voitti 1908 öster-sundissa
Pohjoismaisissa kisoissa
60 km ajassa 5.05.24, jättäen seu­raavaamiestä
ruotsalaista Ling-v
a l l ia lähes puolituntia joka on va-kuutavimpia
voittoja mitä koskaan
on hiihdossa saavutettu. Lingvall
5.31.07. Norjan hiihtokuningas L.
Bergendahl 5.35.24. Tämä vairi esi­merkin
vuoksi. Jussila ja monet
muut saavuttivat voittoja myöskin
sTellä.
A i k a ei Kuitenkaan odottanut suo­malaisten
lasamaahiihtoa vaan ke­hitys
k u l k i eteenpäin, radat koveni­vat
j a lopuksi myöhemmin fiuoma-laiset
St. Moritzissa j a muissa k i ­soissa
saivat vakuuttavia selkäsau­noja
eivätkä pärjänneet alppimaas
toissa. - Tapani N i k u ensimmäisenä
valmisti suomalaismallisen murto­maasuksen
esimerkkinä ruotsalais­ten
j a norjalaisten sukset, j a n i in
edelleen suomalaiset kehityksen ko­vassa
koulpssa omaksuivat j a valta­sivat
maastohiihdon tekniikan ja
välineety j a rupesivat myöskin pär­jäämään.
Pitkät tasaraaasukset.
kippurakärkiset pieksut-ja letkuvat
nahkamäystimet hävisivät j a tilalle
t u l i lyhytkantaisempi^ja muutenkin
lyhyempi suksi j o k a o l i välttämätön
pahassa maastossa j a mutkissa. Tu­l
i myöskin tukevammat käytännöl-lisemmät
hiihtokengät j a kiintosi-
Ainoastaan täten kutsumme sukulaisia j a tuttavia saapumaan
H X I H I M M E
jotka »detetääm
8teeIt<m-haaliUa^ i ^ u l t Ste. Marieftsp. Ontario
jLaaantalna, maallgkmin 23 päivänä, kello SUlalto
Vlhkhnlnfii tapabtuu kjq 3 ^ ; Suomalaisessa' Lttferilaisessa kltkossa.
mSJaAVNOJBl VULLTAM SANTIKKO^.
teet joilla suksen ohjaus pahoilla
radoilla o l i helpompi ja tehokkaam­pi.
Tasamaavoiteet hävisivät saman
tien; sillä jo k y l l i n paljon suomalai­set
hiihtäjät vuodattivat vcrense-kaista
hikeä ponnistellessaan (ku­ten
mekin aikaisemmin) takaisin
lyövillä ja lipsuttavilla suksilla
jyrkkiä nousuja. Kiintositeet ovat
edelleenkin parantuneet, ote ken­kään
ön tullut vieläkin tehokkaam­maksi
ja samalla suksen ohjaus aina
paj*mmaksi. Voiteetkin ovat edel­leen
kehittyneet tervamaisista vol­teista
nykyisiksi plastikki eli syn­teettisiksi
voiteiksi joissa ei enää
nähdä vanhaa kuuluisaa mäntytpi'-
. v ^ ^ a ^ n - oji. J a h i o r a t o r i o t u o t ^ * 1
Jalikuvasti työskennellään , labo­ratorioissa
tiedemiesten voimalla
aina j a aina paremman ja tehok­kaamman
suksivoiteen löytämisek­si,
kun sensijaan ennen muinoin e-tupäässä
itse hiihtäjät keittclivät
voiteitaan. Näihin vuosiin asti o-lemipe,
käyttäneet vanhaa luotetta­vaa
koivusuksea jolla suomalaiset
ovat aikaisemmin suurimmat hiihto-voittonsa
saavuttaneet., J^yt on ke­hitys
kuitenkin kulkenut siihen
suuntaan että vanha koivusuksi on
melkeinpä kokonaisuudessaan hä­vinnyt
kilpaladulta jä tilalle on tul­lut
niin sanottu sälesuksi, joka on
valmistettu keveästä puulajista ja
monista paloista ja joka siten on
erikoisliimauksella saatu niin hy­väksi
ja keveäksi että se on sivuut­tanut
kilpailussa käytännöllisyyten­sä
vuoksi koivusuksen kokonaan.
Kun suksen syrjät on vielä tehty ka­peasta
hikkoripuui^ta kulumista vas­taan,
onkin suksi voiflamattoraasti
kevein j a ei vetele märcmmälläkään
kelillä j a pitää jatkuvasti jatkavuu­tensa
j a ryhtinsä. Meilläkään ei
radoillamme ja kilpailuissamme
enää j u u r i näe koivusuksea j a kaik­k
i etupään hiihtäjämme» jo käyttä­vät
näitä suksia. N i i n pitääkin. M i ­täs
me suomalaisella jääräpäisyy-dellä
kiikkuisimme kehitystä vas­taan,
sitä ovat jo esi-isämme hiihto­ladulla
tarpeeksi harrastaneet. Mitä
pikemmin omaksumme kehityksen
j a teknikan kulun kaikilla aloilla
sitä parempi meille j a koko urhei­lullemme
ja muullekin toiminnal­lemme.
A i v a n äskettäin saapui Suo­mesta
tieto että siellä on edelleen­kin
kehitetty suksityyppiä. Viialas­sa
on näet suksimestari Korhonen
kehittänyf monen vuoden kokeilun
j a lyön tuloksena katkeamattomaksi
väitetyn suksen. Tämän sanotaan
mullistavan kokonaan Suomen suk
siteollisuuden. Suksessa on mui­den
keVeiden raakaineiden ohella
käytetty bamburuokoa joka tekee
suksen tavattoman kevyeksi mutta
samalla sujuvaksi ja notkeaksi ja
kuten sanottu, myöskin katkeamat
tomaksi. Korhonen on saanut kek­sinnölleen
myöskin patentin j a nii­tä
olisi tännekin saatava käytännöl­listä
kokeilua varten. Mitäs varten
laahustamme :kehityksen perässä
Jos tämä suksi osottautuu vielä ny­kyistäkin
suksea paremmaksi ja
käytännöllisemmäksi niin suksi on
meidän suksi ja me omaksumme
sen varmasti jo ensi talvena. Muista­kaa
jokainen nuori poika j a tyttö et'
Vk ensimmäinen kysymys on teknil­linen
kysymys; välineet pitää olla
hyvät j a käytännölliset. Alkää te
ietikJinuVi virheitä mitä me olem­me
tehneet, sillä me olemme teh­neet
vixhelVSi sen vuoksi että teillä
on paremmat olot j a välineet Ktin
on hyvät välineet >ja kaikki mitä
hiihtoon kuulua jäsen päälle tietoi­nen
j a tarkasti suunniteltu valmen­nus
^jiliti 7 varmasti; myöskin näkyy
3uaim kukisti
Ruoäm liyikkeOy-ifiaaott^
ehissa
Hel&inkL — Täällä viime viikon
vaihteessa suoritetun Suomi-Ruotsi
nyrkkeilyniaaottelun voitti Suomi
murskaavin numeroin 7—3. Varsin­kin
alasarjoissa olivat suomalaiset
ylivoimaisia. Raskaitten miesten
kohdalla tahti muuttui, mutta Suo­men
saavuttama etumatka oli jö
turvallinen. ^ ^
Vielä raskaassa keskisarjassakin
tyrmäsi Kokkonen Ruotsin Huggin:
Raskaassa sarjassa Ruotsin Ashman
oli ylivoimainen j a Aholla ei ollut
mitään sanomista.
"Olemme valppaita"
sanoo Khnishchev
Moskova;— Pitäisikö meidän vain
hymyillä j a olla ikään kuin emme
huomaisi mitääni kun kapitalis^t
käyttävät satoja miljoonia doUarei
ta vakoilu- j a tuhotoimlntaan sosia­listisia
maita vastaan, myöntävät
monia miljardeja dollareita vorus
tautumiseen ja sotatukikohtien pe*
rustamiseen. Ei, me huomaamme
vihollisen kaikki vehkeilyt j a olem­me
ryhtyneet välttämättömiin toi­menpiteisiin,
ettei vihollinen pääse
meitä yllättämään, lausui puolue
sihteeri Hrushtshev puheessaan vas­taanotolla,
jonka Bulgarian suurlä­hetystö
piti Moskovassa maanantai­na
maansa hallitusvaltuuskunnan
vierailun johdosta.
Hrushtsev puhui sosialististen
maiden yhteisestä taistelusta sosia­lismin,
rauhan ja kansojen turvalli­suuden
puolesta. Porvarilliset hal­litukset
eivät tietenkään ole sosia­listisille
maille myötämielisiä, mut­ta
kaikista vehkeilyistä huolimatta
me rakennamme suhteitamme m u i '
hin valtioihin rauhanomaisen poli­tiikan
pohjalle, hän jatkoi. Emme
halua sotia emmekä hyökätä ketään
vastaan. Mutta jos meitä vastaan
hyökätään, n i in tulemme puolustau­tumaan,
ja kun me puolustaudum­me
silloin on hyökkääjän'vaikea
puolustautua.
Lauantaina»-maalisk. 16 p. — Saturdayt li(ar<;}i 16,1957
»T. CATHARINESIflt
toimitettu.
R E U M A A T T I S EN
SYDÄMEN L E I K K A US
Kun sydämen läppä on pahasti
kaventunut reumaattisen kuumeen
seurauksena, niin se voidaan kor­jata
leikkauksen avulla. Uusi, tut­kimus
osoittaa, että leikkaus suu­resti
lisää pidemmän eliniän mah­dollisuuksia.
'
V i i s i vuotta leikkauksen jälkeen
72 prosenttia 1,000 potilaasta oli
vielä elossa verrattuna 11 prosent­t
i i n niistä, j o i l l a oli samanlainen
syd^ihrlka'*jä^|(H8Banyleikkaq8ta;?elf'ollut osastomme^
V Sarnia. — Jos taas antaisimme
tietoja^ tämän Samian riennoista.
Me elämme täällä päivän kerral­laan.
Kahta ei mene kuin anihar­voin.
Kerhomme oli Isomäellä maa­liskuun
d pnä. Pelasimme bingoa;
seurasimme ohjelmanumeroita ja
lopuksi oli keskustelua tärkeästä
kj^ymyksestä: - ^Olisiko vanhuuden-eläkelaissa
korjaamisen varaa?*^
Keskustelukysymyksen ; d l u s ti
Kusti ja se johtikin vilkkaaseen
mielipiteiden vaihtoon jn yksimie­l
i n en päätös olii että vanhuudenelä?
ke olisi nostettava vähintäin 6S:een
d o l l a r i in kuukaudessa j a Ikäraja
alennettava 65:een vuoteen nykyi­sestä
70-ikävuodesta. '
' Sen jälkeen joimme Aunen koit­tamat
kahvit. Kiitos knikiUe hy­västä
illasta. Seuraava kerhotila!-
suus on Hilma Luoman luona 325
Witton Ave., maaliskuun 23 pnä
kello 8 illalla. Silloin menemme
suurella joukolta tilaisuuteen ja
nauttimaan Hilman kahvia; Hilma
onkin ollut vasta muutaman viikon
Sarniassa, mutta kuitenkin k y l l i k si
kouan, että minä olen *ehtinyt: jo
käydä hänen luonaan kahvilla. Voiri
siis taata, että kyllä kahvi on hyvää.
Siellä taas saa kuulla Emelin alus­tavan
keskustelukysymyksen, mistä
yhteisesti: keskustellaan. Tule sinä­kin,
joka et ole vielä kerhossamme
käynyt, kanssamme keskustelemaan
ja iltaa viettämään.
4< * 4>
Sitten oli minun määrä näin ensi­hätään
tiedoittaa St. Catharinesiin,
että CSJ:n Sarnian osaston näyt­tämötoiminnan
harrastajat ovat
päättiineet v i e r a i l l a "Emttnnätön ta­l
o " himigellä pienellä näytelmällä
siellä Weller Parkin haaHlla maa­liskuun
30 pn iltana kello 8. Näy­telmän
lisäksi on lukuisia multa oh­jelmanumeroita'
j a lopuksi tanssia.
Ottakaa St. Catharlnesin J a ympä­ristön
suomalaiset vierailun huomi­oon
ja tulkaa katsomaan minkälai­nen
on tämä sarnialalstcn "Emän-nätön
talo".
* * •
Viime kirjeessäni mainitsin, että
osastomme kokous on maaliskuun
31 pnä, mutta .olemme jpHtuneot
ajan muuttamaan. Kokoui on siis
Isomäellä maaliskuun 28 pnä kel­lo
7.30 i l l a l l a . Ottakaa kaikki; täm^
aikamuutoö hliomioon.
* • • '
-Sairaslistalla on täällä viimeksi
nen. Hän loukkaantui työmaalla^
HUOMATTAVAA LASKUA
USA:N TEOLLISUUDESSA
New York <DLP) Amerikkav
laiset lehdet ovat viime päivinä
ilmaisseet huolestumisensa sen
johdosta, 'että eräillä teollisuu­denaloilla
on tuotanto osoittanut
laskua vuoden ensimmäisten kuu­kausien
aikana.
Näihin levottomuutta herättä­v
i in enteisiin kiinnittivät huomi­onsa
ensi tilassa johtavat talou­delliset
aikakausjulkaisut. "For­tune"
mm. toteaa maaliskuun nu»
merossaan, että uudesta vuodesta
alkaen on tuotannon laskua ollut
havaittavissa teräs-> alumiini- Ja
kupariteollisuudessa sekä eräissä
puuvilla- Ja kelnokuUutehtalssa.
Suurinta huolestumista herättää
liikemiespiireissä autoteollisuuden
tila. Autojen menekki on heiken­tynyt,
j a mm. General Motors yhti­ön
on ollut pakko supistaa 21.S pro­sentilla
tuotantoa. - Autotehtaiden
tilausten väheneminen on Jo alka­nut
vaikuttaa myös metalliteollisuu­teen.
Eräissä terästehtaissa supis­tettiin
helmikuussa tuotantoa Ja
erotettiin osa työläisistä.
Työstökoneita valmistavat tehtaat
ovat menettäneet huomattavasti ti-lauksiaany
ja tämän vuoden tammi-
Alamaailmassa on
sekä "kaifceutta"
eittä "hienoutta"
New York. — Kolme nuorta ros­voa
kaappasi täällä tiistaina $50,-.
000 arvosta timantteja plestyään
uhrinsa 64rVuotiaan Rudolph
Bachnerin Fiftb Avenuen jaloklvi-kaupassa
. , . . Bachneria lyötiin
reyolverilla j a hänet sidottiin rauta­langalla
lamppuun. Hän o l i j u u ri
avaamassa kassakaappia kun rosvot
tulivat huoneeseen . . .
— INS uutistieto
Smitbtowo, N.Y. ~ PoUisit tie-doittivat
tiistaina, että Canadan
Argehtinan lähettilään Hon. PhU-ippe
Picardin rouva on ilmoittanut^
jotta häneltä oit Varastettu $17.500
arvoinen sormus Smltbtownin err
äässä suljetussa (hienossa) lepo­ja
lomanviettopaikassa. Mrs, Mad<
eleine Picard sanoi, että tämä sor­m
u s — kahdeksan karaatin jalo­k
i v i — oli oiettu sunnuntaina hä­nen
poissaollessa huoneestaan , . .
— CP^n uutistieto.
tulokset -Välineet j a voiteet e i yk­sin
vie hiihtäjää ne ovat vain, apu­välineitä,
mutta kova harjoitus ja
säännöllinen elämä tekee terää. —
Tekonimus. .
kuussa niitä oli 42 prosenttia vä
hemmän kuin viime vuoden tammi
kuussa.
Tuotannon supistuminen on J o a i
heuUanut työttömyyden lisäystä.
Työministeriön tietojen mukaan
työttömien määrä oli tammikuun
puolivälissä lähes 1.7 miljoonaa suu­rempi
kuin joulukuun puolivälissä.
KyUdluita murtui. Nyt on |var^ Jo: 4^.
töissä, mutta ei tietenkään aivan Uxz,..}',
veenä. siUä luuvlat ottava^'aUcall8«3'''^
parantuakseen. Toivon hänelTir^X
dellistä parantumistfu . tr ?
Niin. nyt sitten vihdoinkin'^ ovjat I
kauniit kevätUmat taliset'"iänne ; ,
Sarniaan. NiitS ovatkin kaikkt^ödfot- ^;
taneet. varsinkin ne työläiset Jotka < ^
ovat talvikuukausina olleet' pltkSUä .V
palkattomalla "lomalla", .ilmojen.
lämmittyä aukenee-aina jokipuusi'
työmaakin', että rakennusn^ehet ja .
muut työläiset saavat ainaMn' vä- '"^
häksi aikaa käsivartensa ki^tipaksi,-:*^'
MATKUSTAKAA
SUOMEEN
Varatkaa KYT laiväpalk-katiae
SYKSYN ik «iist'
TALVEN "ifiSstök&oaen'^
latvayuorolhin. Jolloin'par*
kaita kyttejil.on saatavlni^
Halpaan HlittaaB. Ja Jolloltr
voitte täysin nauttia mat*
kasianne.
; Seuraavihi kevätlaivavuorolhin' -
New YoiklMa QöteborgUn on
paili&oja vielä saatavissa:
M.S. STOCKHOLAf
. H t i h t i k u u i i - ; 5 '
Hölifaxista — Huntik. 6 i
M.S. KU^GSHOLM
. Huhtikuun 18 :
Mukavat «äännöUiaet y l i t e y ^^
eri puolille Suomea
Matkatavarat ^ UAietetftän New
Yorkista tai Hallfaxlsta suoraan'
Suomeen.
i i
tr
SweiU$b American Line
1265 Phillips Sq., Montreal 3 •
470 M a i n St,' Winnipeg, Man.,
Union pi( Bldcri Calgary A l t a .,
BUOTSIN AMERIKAN I.INJA4.
.edustaa
Vapaus Travel Agency
BOTL 69 SUDBVBT, ONT.
VABASTOBfME KASITTXX ZAIKKI SCrOSITUDfBfAT
DECCA- JA RYTMILEVYT
e AllaolevBsta luettelosta ISydfltte auoatttujen laulajien levjrtykse» •
DECCA-LEVYJÄ:
SD «206 Viesti mereltä, tango/Olavi Virta
Nuoruuteni kaupunki, tango. Olavi Virta
SD 6208 Unelma onnesta, tango, Erkki Junkkarinen
Koditon rakkaus, tango, Erkki Junkkarinen
BD 6233 Jäähyväistango, Erkki Junkkarinen
Tavallinen tarina, tantp, Erkki Junkkarlntn
SD 6210 Missä lienetkään. tango Begulne, Olavi lOrta
Tytiönl, luokseni jää. valssi, Olavi V i r ta
SD 6283 Alfonso, tango, Olavi Virta ja Metro-tytOt
Tuntematon taival, begulne, Olavi Virta
BD 6264 TolvetyttÖol. foxtrot. OlaVl V i r ta
eydänkäpyscnl, foxtrot, Olavi Virta
SD 6267 Täyttymätön toive, tango. Metro-tytöt
Yksinäinen asema, foxtrot, Metro-tytöt
SD 6293 Romanssi mollissa, valssi, Henry Tbeel
Vera Crusj, bcflulne, Henry Thcel
SD 5301 Capri — tango — Juha Birto
Päivänlaskua päin—foxtrot r - P u h a E l r to
SD 6302 Rakkauden laulu — valssi — Henry Olieel
Pitäisitkö minusta — foxtrot — Henry Theel
SD 6320 Tango Illusion -> Juha Eirto ' '
Sadoin Kitaroin — tango — Juha EIrto
SD £323 K i t a r a s e r e n a a d l f - t a n g o E r k k i Junkkarinen:
K u n ulpukka kukkU — valssi ^ Erkki Junkkarinen
RYTOI-LEVYJÄ:
B 6095 On aivan samaa, leulelma* Kauko KayhkO: v
Yö perhonen, tango, Iris Kangasniemi
S 6118 Valllejääneen valssi. Jonna Ikävalko
Surut säkkiin, jenkka, Jorma XkävaUo
R 6138 Tumma ilt, valssi, E r k k i Junkkatinen
Kevätunta, tango, Erkki Junkkarinen
E 6208 Kulkurin suruja — valssi — Mattt Luohlvuotf
Ikävässä — tango — MatU Luohivuorl
B 6 3 U Voi, k u n oUs viulu, jenkka, Justeetl
Markkinap^kka, Justeeri
B6216 Orpo sydämeni, foxtrot, MetioHytflt-
Kobtalon leikkiä, tango, Olavi V i r ta
B 6242 Osoite 7?untematon, tango, B e n i y T l i e d , . ,
Satumaa, tango, Henry Tbeet,
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa jaVhdyiiiaU^sdik
HINTA $1.95
(Ostajan maksettava IfilieQrakuIue)
PofU' Ja plkataffSfatilaiKlen tako kidttti vibinttis kabn^Jevyfti
Tilatkaa osoitteella: ' ' "
Vapaus Publisjii
BOX 69
K. .