Vapaus, December 29, 1960

              W£Wf. X^r , ,, „
- { S i y u ; 2 T o r s t a i n a ; jouluk. 29 p. — Thursday, Dee. 29, 1960
( SJBraTT^ l V ' Independ^t' Lai)or
Ctogan^ot FlimlBh Canacliahs..Es-'
Mälihed.NOT^ ^6. 1917. Authörized
{•8^i«0OQdV'cla8s,inail' b y . t h e ^ l ^ t'
QfUcet^partment. Ottawa.'-^b-
UjDifed thrice ;.weeUy: Tuesdays,
llluflndajs a n d S a t u n^
;PuU&hlng Qnnpany Ltd.. at 100-102
tam SL'Vr^ Gudbury. Ont.. Cuiada.
Telepiiones: Bus. Offlpe OS. 4-4264;
Editorial Office OS."4-4265: Manager
^ Suksi. Edltor W. Eklund. Malltaijs
S JBr a T T ^ t ' i^dress: Box" 69, l^udbury, OntarliQl
Advef tising rates upon appllpation.
;TltinslatIon^free;:ofilCba]^e. '
f ' , / - - v TlLAUSIfpJNAT: - ^ l ^
Canadassa: . 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk: 2.60
inidysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suömräsa: l ^vk. 9.50 6 kk. 5.29
•i
l v -
M
m
m
Ylioppilaiden jöuluvetoomus
. i . .Toteuttaen nykyhetken todellisten vaatimusten mukai-
. sella tavalla "rauha maassa, ihmisillä hyvä tahto'* sanontaa,
''"Canadan'17 yliopiston edustajat — kaikkiaan noin 45Q,yli­oppilasta
inepi' joulupäiväksi Ottawaan, missä'he halusivat
esittää Ifällituksen jäsenille ja eri puolueiden edustajille mie­lipiteensä
jp toivomuksensa siitä^ miten meidän maamme
fÄVQisisantaa>: parhaan^^^^^^^^m
sen rauhanhyväksi.
Nämä ylioppilaat järjestivät kylmässä talvipakkasessa
parlamenttitalon lähettyville; erikoisen rauhan kulkueen mis-
?KSä-kaiin^
tämisen ja amerikkalaisten sotatukiasemien purkamisen puo­lesta,
i
'Liittohallituksen sekä parlamenttipuolueittemme ikui­seksi
häpeäksi jää se, että ne eivät olleet vastaanottamassa
näiden ylioppilaiden toivomuksia ja vaatimuksia. Konserva­tiivi-,
liberaali- ja CCF-puolueen johtajat toistivat mekaani­sesti
mahdollisesti , kotonaan tai koiiseutunsa kirkossakin
"rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto" sanomaa — mutta
kun "maan toivot", ylioppilaat, uhrasivat tämän asan hyväk-,
si joulupäivänsä, niin mikään näistä'puolueista ei voinut olla
Ottawassa'vastaanottamassa ylioppilaiden .lähetystöä? Suu­rempaa
häpeää itselleen eivät nämä puolueet olisi voineet
jouluna hankkia!
Mainittakoon, että näille ylioppilaille oli annettu ym­märtää,
jotta heillä on tilaisuus esittää vaatimuksensa liitto­hallituksen
edustajille ja myös oppositiopuolueen johtajille.
Mutta näillä herroilla politiikoilla oli ilmeisesti jotakin "tär­keämpää"
tehtävää kuin keskustella 17 yliopiston noin 450
edustajan kanssa sodan ja rauhan asioista!
Ylioppilaat saivat kuitenkin esiintymisellään kiinhite-
. tyksi koko kansakunnan huomion tähän ensiarvoiseen kysy­mykseen.
Enemmän..— heidän joulupäivän kulkueensa ja
' kokouksensa selvitti tuhansille canadalaisille myös sen, että
' Ottawaa on painostettava entistä enemmän, jos'mielimme
• kansakuntana viedä myönteistä osaa kansainvälisen jänni- •
tyhsen lieventämiseksi ja yleismaailmallisen aseistariisumi-
1 sen saavuttamiseksi.
Erikoishuomio kiintyy Tiäiden ylioppilaiden esityksiin
' siitä mitä heidän mielestään .tulisi maamme kansakuntana
i-tehdä "omaii tur^vallisuutemme ja kansainvälisen rauhan säi­lyttämisen
hyväksi. Hallitusvirkailijoille (ministerit olivat
"tärkeimjrnissä" hommissa!) esittämässään muistiossa nämä
yliogpilaat vaativat: , ,
—^'Kaikkien ydinasetukiasemien poistamista Canadan
alulilta. ' • .
' *2'—- Ydinaseiden kokeet, niiden valmistaminen ja varas­toiminen
6n'lopetettava Canadassa. ' v ,
^- ^ — Vetypommilas£issa olevien lentokoneiden lento on
lopetettava- Canadan alueilla.
— Canadan tulee erota NATOsta, NORADista ja muis­ta
liitoista joiden perustana on ydmaseiden käyttö.
Hyvin tehty, ylioppilaat! Antakaamme kaiken tukemme
näiden opiskelijain todella isänmaalliselle toiminnalle.
pP
m
m
•
Kenraalin omasta suusta
Yhdysvaltalainen kenraali Douglas MacArthur ei ole eri-koisemLmin*?
kansansuosiossa sen paremmin Yhdysvalloissa
kuin muuallakaan Hänen edesottamisensa ja osuutensa Ko­rean
sodassa ovat vielä aivan liian tuoreessa muistissa.
- Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö kenraali MacArthur
voi myös joinakin "heikkoina hetkinään" auttaa muitenkin
kuin'sodänlietsojain likaista ja vaarallista asiaa.
Meidän mielessämme on tällä kertaa erikoisest tämän
vanhan .aristokraattisen kenraalin vastaus Harry S. Trupanin
(Yhiiysvaltäin entisen presidentin) syytökseen, että hän (ken­raali
MacArthur) halusi Korean sodan aikana pudottaa ato­mipommeja
Kiinaan ja Itä-Venäjälle. "Kyllä, MacArthur
halusi menetellä juuri siten ja pommittaa Kiinaa, Itä-Venä-
' , jää ja kaikkia muita" kerrotaan mr. Trumanin sanoneen lau-antama,
joulukuun 17 päivänä.
. r?Kieltäen puolestaan tämän syytöksen, kenraali MacAr­thur
selitti (APn uutistiedon mukaan) että "atomipommituk-
' - sesta» ei koskaan keskusteltu minun päämajassani, eikä sen
jä Vifashingtonin välillä."
' i ^"Väitös että minä suunnittelin tai edes harkitsin toimen­piteitä
Siperiaa tai muita ei-välittömästi sotatoimiin yhtyviä
adueita vastaan on yhtä mielikuvituksellinen.
V "Me emme tarvinneet (Koreassa) atomipommia yhtään^
' sen paremmin kuin sitä tarvittiin sodassa Japania vastaan."
^ 'l "Yhtä valheellista on sanonta, että minä jätin toteutta­matpa
mitään päätöksiä . . . Epäonnistumisemme Korean so-
I , dan'Voitossa, edustaa suurta onnettomuutta vapaalle maail-
' malle . . ." ,
- i * Tässä Jsitä tulikin arvon kenraalilta "koko suullinen". ;
' c T : Kufei muistetaan, kenraali MacArthur oli " Y K n asevoi- |
nÄ''^ylipäällikköriä Koreassa. Siitä tsimestg hänet erotti |
silloinen Yhdysyaltäin presidentti, mr. Truman," joko äanoo
. nyt muun lisäksi, että hän erotti kenraalinsa osoittaakseen, ?
> jöttai "asevoimien ylipäällikkö'^ (Yhdysvaltain_presidentti) on" |
' ' loppujen, lopuksi ylipäällikkö, ja että kenraali MacArthur-oli,
"väin yksi kenraaleista niikäli minä olin kysymyksessä".
^ " " Toisin sanoen, Hairry. S. Truman myönt^ä^^nyt vasenkäti- s
sesti', että Korean sodassa ei bllut ratkaisevana tekijänä YK
—-yaan^Yhdsvaltain asevoimien "ylipäällikkö" siis hän "ite".
- . ' Toisaalta^mr. MacArthUr vahvistaa selityksen puhumalla
kr7-'%ä|4älle~maailmal^ _ "häviöstämme"^ Ko--
. SYNTYMÄ-
«nro
o ,'.
O: PÄIVIÄ
'^•O.g.Q.g 0.Q,ffAP.g.9.P.9 0.0 P.<tJU>A9.gJ.!
^ Mrs. Alma Pulkkinen,^ Long Laket
Ont.) täyttf tiistaina, joulukuun 27
pnä 72 vuotta.
j M r . Antoni Ranta, Sault Sle. Ma|
rie, pnt. täytti keskiviikkona, jouf
lukuun 28 päivänä 75 vuotta.
^ Taavi Udd, Point du Bois, Man.,
täyttää perjantaina, joulukuun 30
pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. '
Ta^kukajenterin
1960^omistajain
huomioon
Vuoden 1961 Tasknukalentcriin
on lipsahtanut paha virhe, jonka
täten haluamme saattaai kaikkien:
i sen omistajain: huomioon; Siinä:
on merkitty PITKÄPERJANTAI
huhtikuun 7 päiväksi ja PÄÄSI­ÄINEN
^ huhtikuun 9 päiväksi,
vaikka' ne ovat viikkoa aikaisem­min.
Pahoitellen tätä ikävää virhet­tä;
pyydämme kaikkia niitä; jotka
ovat "Taskukalenterin" itselleen
hankkineet täi hankkivat, oUa-maan
tämän oikaisun huomioon.
/.Pitkäperjantai on siis.maaliskuun
31' pnä ja pääsiäinen huhtikuun 2
päivänä.
K A L E N T E R I N TOIMITUS.
suus
Joulupukki
boikotissa
New York. — Monet etelävaltioi­den
neekerit ovat tänä vuonna p ä ä tr
täneet '"boikotoida joulupukkia",
kerrotaan Wall;i Street; Journalille
Atlantasta :Georgiasta saapuneessa
sähkeessä.
Neekerit eivät aio antaa joululah­joja,
jotta, heidän ei; tarvitse.ostaa
valkoisilta kauppiailta. Tällä ta­voin:
he .toivovat-voivansa; kiiruhtaa
rotuesyrjinnän. poistamista suurten
tavaratalojen lounasravintoloissa: j a
muilla osastoilla.
.-'Kauppiaat sanovat boikotin • ai­heuttaneen
viime aikojen huonon­taneet:
myyntitulokset' Floridan
Jacksonvillessä myyntinumerot oli­vat
:12V.pros.; pienemmät-: e
vuoteen verrattuina. Atlantassa taas .ösuiisliikkeiltä.
Yhä laajemmat "Canadan kansan*
joukot valmistuvat taisteluun suuda
monopoleja' vastaan Ylidysvaltain
trusteja: ja niiden ianadalaisiarkumP:
panejaivastaan/ijotia; ovat: suoraa
sana uhkana maamme rauhalle, itse­näisyydelle
ja edistykselle.
Canadan osusutoimintaliikkeellä on
tarkea osa nayteltävanään monopoli-vastaisessa
taistelussa. ;
Siitä päivästä lähtien kun brittiläi­set
työläiset järjestivät ensiriun
osuuskaupan Rochdalessa melkein: 120
vuotta sitten -yosuustoimintaliike, on
pyrkinyt-väistämään kaplEalisliluokan
hyökkäyksen työläisten ja farmarien
elintasoa vastaan. ^. _ "
Osuusliikkeen ihmiset_Jiittyvät y h ­teen
invesjoidakfiieen säästönsä tarkoi­tuksella
tehdä' j joukkOTOstpksia.
Osuusliikkeessä olevat tavarat •myy­dään
päivän hinnoilla. Saadut voi­tot
säännöllisesti palautetaan jäse­nistölle
Ostopalautuksinasuhteellises-ti
kunkin ostoksien arvon perustalla.
Osuusliikkeitä johtaa jäsenien va­litsemat
johtdkunnat ja kullakbi on
yksi aani huolimatta siitä .'kuii&a
paljon rahka he ovat sijotttaiieet.
Tässä: maassa on laajalle alalle; le-:
vinnyt: osuustoimintaliike, erikoisesti
lännellä.
Tämän kirjoittaja oli monta vuotta
jäsenenä Sherwoodin osuuskaupassa,
jonka, vähittäismyyntiliike oli suu­rimpia
Reginan V kaupungissa; -Äsket--
täin: sille ruvettiin rakentamaan uut­ta
suur ta supermarkettia. Sherwoodin
osuusliike,;: kuten . niin • monet muut­kin
lännellä, välittää ruokatavaroita,
lääkkeitä, I vaatetavaraa, vlautatava-laa
ja petroolituotteita.
Preeria-alueen osuusliikkeille toi­mittaa
palvelusta suuri tukkumyyjä
— Federal Co-ops. jolla muitten lai­tosten;
ohella*: on: verraten suuri bljyn-puhdistimo
Reginassa ja omat huo­ma
ttavat tuottavat öljykaivoksensa: s
Sanomattakin^on selvä; etta mono­polit
; suhtautuvat ' 'vihamielisesti
osuustoimintaliikkeen kehitykseen. V
:. Liittohallitus .Jatkuvasti painostaa
osuusliikkeiden; •'voittojen'': veroltta-mista.
Osuusliikkeiden ostopalautuksia: pir
detaan nykyään jäsenistön tuloina ja
silta syystä jäsenistö joutuu maksa­maan
:niista:: persoonakohtaista tulo­veroa
^
Sella iset laitokset kuin -kauppaka­mari
haluaa kaksikertaista verotusta,
osuusliikkeiden jäsenilta : ja : Iisaksi
myynti oli pienentynyt 9 pros.
Wall Street Journalin mukaan
boikottia on havaittu myösgeteläval-tioiden
-.pohjoispuolella-^ "^^^
suurissa kaupungeissa.
Ilman epäilystäkin :yha kiristyvässä
taloudellises.sa;: kriisissä- :hyokkaykset
osuusliikkeitä vastaan kiihdytetään.'
; Taman johdosta työläisten ja /far­marien,
jotka: muodostavat osuushik^
NKRUMAH MOITTII
HÄMMARSKJÖLDIÄ
Accra. — Ghanan presidentti
Nkrumah ehdotti sunnuntaina;: etta
Kongossa olevat aasialais-afrikka-laiset
joukot irroitettaisiin Y K n
voimista oman ylijohdon: alaisiksi.
:; /Nkrumah jatkoi; etta päasihtMri
Ilammarskjoldi^ olisi erottava. jcTs
h ä J i : ei .tunne ;i(ykenevänsä: täyttä­mään
Y K n päätöksiä. Jos Y K ei
suostu monilta: tahoilta esitettyyn:
: vaatimukseen, että : laki j a järjestys
on .palautettava Kongoon,: on A a -
iiian ja Afrikan maiden pakko —
ja suorastaan velvollisuuskin —
harkita omien YK-joukkojen.sa
alistamista oman ylijohdon ajaisikr:
si, presidentti sanoi.
VON HORN EROAA?
- Dublin. — Iilannm armeijan ko-
•mentajan odotetaanrlahipaivina: mat-ikustavan.
New': Yorkiin neuvottele­maan
YKn pääsihteerin- -Hammar-skjoldin•
kanssa; Dublinissa uskotaan,
etta talloin otetaan esille suunnitel­ma
nimittää-Kongossa olevien irlan­tilaisten
YK-joukkojen komentaja,
eversti Harry Byrne kenraali Carl
von Hornin seuraajaksi kaikkien
KÖhgossa/ o l e v i e n Y K n voimien .yli-,
päälliköksi.
Kenraali von Hornia, joka eronnee
muutamien viikkojen kuluttua, on ar­vosteltu
':,t'paattamättömyydesta: sekä
annettujen ohjeiden: byrokraattisesta
tulkitsemisesta".:
EI EROA
>Malmo.—^. Huhut erostani f ovat mi­nulle
Itselleni •taysm. tuntemattomia,
sanoi YKn Kongossa, olevien jouk­kojen
ylipäällikkö Carl von Horn,
joka on - parhaillaan; muutaman vii­kon
lomalla kotonaan Malmössä. '
Dublinjsta tullen APPn sähkeen
mukaan / olisi suunnitteilla : Kongossa
olevien irlantilaisten,: joukkojen .ko­mentajani.
everstijJlarryBymennir
mittammen ruotsalaisen kenraalin t i ­lalle
Kongossa.olevien YKrjoukkojen
ylipäälliköksi.
TSHOU KANNATTAA
"Peking.^ — Kiinan pääministeri
Tshou En-lai lupasi sunnuntaina
maansa: tuen Kongon; lailliselle • halli<
tukselle.vjonka Kongon erotetun: pää­ministerin
Lumumban kannattajat
ovat perustaneet Stanleyvlllessä. i l ­moittaa
Pekingin radio, •
T^hou ilmoitti tuenannosta ' säh­keessä,
jonka hän lähetti Antoine
Gizengalle;: Lumumban viime kesänä
Leopoldvlllessä muodostetun hallltuk-;
sen varapääministerille. Sähke oli
vastaus Gizengan viime tiistahia
Tshoulle lähettämään viestiin;- jossa
ilmoitettiin Kongon keskushallituksen
siirtyneen Leopoldvillestä Stanleyvll-leen.
, K I R J . N E L S O N . C L A R KE
keiden jäsenenemmlstön, keskuudes^
sa vallitseva monopolivastainen mle-lipidej
v e ^ osuusliikkeet'yhä laäje|
nevaan', liikkeeseen suuria trusteja;
vastäänT'",' . ' r i
bn"palkallaan sanoa, että yleisen
osuustoimintaliikkeen ::sisällä:'On;: ole­massa
tekijöitä, jotka tähän men­nessä^
ovat rajoittaneet niiden osallis­tumista^
taisteluun monopolisteja ,vas-:
taan.
:M^
äärimmäisen:: vanhoillisia' ja . ahdas­mielisiä
\liikemiehiä.- He pyrkivät
välttämään Icaikenmuotoisen; poliitti­sen
toimhuian ja vieläpä vastustavat
kaikkea, paitsi rajoitettuja poliittisia
kysjmyiksiä"..
:/ ifuoUmatta -slltä,;^^^
summia varoja on käytettävänä var:
llstustolmtataan,inlln usein näitä va­roja
el käytetä jäsenistön valistami­seksi
ymmärtämään, mitä osaa pelaa
j a millainen luonne on heidän mono-pollstfvlhollisillaan
ja: niiden noudat-
'tauialla-^poUtiikaUaan; joka: uhkaa
rauhaa ja kansallista itsenäisyyttä.
Myöskin {'sellaista harhakuvaa levi­tetään,
että osuustoimintaliike rat­kaisee,
kaikki nykyisen yhteiskunnan
vääryydet;:' ;Tästä syystä osuusliikkei­den
jäsenet eivät ole valmiita päättä­vään
taisteluun, ^ jota täytyy, käydä
kapitalistista:;:Valtiomonopolia vas­taan.
\
' Eivät' kalkki osuusliikkeet kärsi
tästä ongelmasta;:. Näiden :;joukossa,
jotka eivät kärsi tästä,'on edistysmie­listen
työläisten'perustamiaosuus­liikkeitä.
Ne ,ovat säilyttäneet toi­minnassaan
jäsenistönsä hyvän pal-^
velun: lisäksi taistelukannan.niiden
suurten kysymysten:<puolesta/.jotka
erolttavat kansan trusteista.
Yksi tällainen edistysmielinen
osuusliike on International Co^opera-tive
Stores. Ontarion kaksolskaupun^
glssa Port Arthurissa ja Port \{rillia-missa,
jonka: pieni ryhmä suomalaisia
siirtolaistyölälsia.; ja -«farmareita pe-r
u s ' t l v l 9 2 6 ; . He; toivat/tullessaan Ca-nadaan
Euroopan/työväen- ja (osuus­toimintaliikkeen
^vounal^^
nön.
Se sijaitsee Ontariossa alueella,
jossa: asuu tuhansia slirtolaistyolaisia
^suomalaisia; ukrainalaisia., ruotsa/^
kiLsia. norjalaisia;.puolalaisia Jotka
työskentelevät Canadan/ranskalaisten
englantilaisten kans.sa metsissä,
paperitehtaissa; viljaelevaattorelssa
jarautateillä sekäfjos^:myösk^.far-
;miväestö::on sibrtolaislai/monista^^mais-r
ta se^\heidänf Jälkeläisensä/ ' Jär-vlenpään'"
osuusliike 'on ^ todellakin
kansainvälinen^laitps; niin jäsenistöön
kuin' kannattajiinkin^ nähden.
Vielä on kuitenkin monta sellaista,
jotka eivät nae osuuskaupan ja^mo-nopoUketjullikkelden
välistä eroa.
-: International: Co:-operatlve;Storesin
johtaja Fred Parnega asettaa kysy­myksen
seuraavasti:
"Itsenäisenä^ kauppaliikkeenä me
olemme ' nykyään jättiläismäisten
amerikkalaisten monopoliketjUliikkei-den,
jotka tunkeutuvat kaikkialla
meidän taloudelliseen elämään voit­toja
kahmiakseen, pauiostuksen alai­sina.
• Osuustoimintaliikkeiden voi­mistuttaminen,
uusien jäsenien hank­kiminen
auttaa taistelussa .monopoli-hallintaa
vastaan "
Oiikeistolais^.imio- \ ^
johtajat kielsivät
apunsa työttömiltä ,
Windsor. — Windsorin työ-väeimeuvosto
(CLCn ^luiioideii
kaupiu^dneuvosto) ilmoitti tallii
;viik6Ua,^että se, e i ^ o U n t miten-
" Itään , antanut työttömien" wiiid-sorilaisten
autotyöIäisten< äskei-
"^sen", Ottawaii marssin järjestä­misessä.
Neuvoston taholta ilmoi­tettiin'
syylitsi toimenpiteelleen
se, että työttömillä työläisillä o l i
vasemistoiaisia tendenssejä.
"Me vastustimme toimenpidettä,
emme'antaneet mitään apua sen
i:toteuttamisel[si: ja: neuvoimme: pi-:
dättymään sellaisesta", sanoi neu-
^vostotf' varapresidentti ' Frank
Hutnik. Me sanoimme heille^
" että ' emme' ^ halua' 'mitenkään o-s
a l l i s t u a ^ a r s s i i n . ~ ' "
: / Työttömät 'järjestivät;marssinsa ;
Ottavaan' h.ädänalaisen/ tilanteen-
/sa:saattamiseksi: parlamenttaarik-:
kojen huomioon.
Tuotantotavoitteet realistisia
»animattijfhdistysliike vapaa
Geneve. — Ammattiyhdistysliik­keiden;
työnantajain ja hallitusten
edustajista muodostettu I. L. O.
.(international, : Labor: -"Organiza-tion)
/on/juuri julkaissut raportin,
missä sanojan, että /Neuvostoliit­to
ei esitä pelkkiä iskulauseita pu­huessaan
Yhdysvaltain V tuotannon :
saavuttamisesta -ja sen / sivuuttami-::
sesta, silla tätä; tavoitetta pidetään'
laajoissa ' piireissä realisena; ohjel- :
mana. jonka hyväksi /kansakunta,
toimii.
/.Samalla kertaa mainitussa rapor­tissa
myönnetään, että Neuvosto-
/: liiton ammattiyhdistysliikkeellä/ on /
hyvin tärkeitä tehtäviä, ja että se
toimii vapaana hal^tuksenkontrol-:
lista.
/Vuonna 1959 vieraili ILOn valtuus­kunta
NeuvostoliKossx»;. Nyt se. on
julkaissut 136 sivua käsittävän rapor­tin
:/ VAmmattiyhdistysliikkeen/ qsema
Neuvostoliitcssa "
Sima selitetään, etta Neuvostolii­ton
ja länsimaiden ammattiyhdistys­liikkeiden:
valilla on seka samanlai-suutta
etta / eroavaisutta:Raportissa
sanota.nn mm: " On tarpeellista//olla
tietoisia niista molemmista,mik.ili ha-:
Mtössa
uutta potta :.;'.Tp.*^^:-.rAH*-}i.-
Kenen heistä luulette olleen kauemmin naimisissa.^
lutaan..; perusteellisesti / ymmärtää
Neuvostoliil'Bn..:/ ammattiyhdistysten
jarjestovapautta.
/."Yksi muistettava seikka/on se./et-,
ta/-/Neuvostoliiton :/ammattiyhdlstys-
Jukkeen nauttima:erikoisasema ei ole
saavutettu yhdellä iskulla; vaan his­toriallisen
kehityksen tuloksena ; ::."
: Raportissa sanotaan, etta tamaker
hitys on: menossa edelleen- etta- tär­keitä
tapahtumia on ollut viime vuo-^
sien aikana/ja: Iisaa sellaisia: on tu-:
lossa
Myöntäen, etta Neuvostohiton tuo­tantovälineet
ovat teoreettisesti (ja
asiallisesti) työläisten omaisuutta.-rar
portis.sa; selitetään, etta .työn. suori­tus
:on; vieläkin: järjestettävän ja joh-i Kaikenlaisia "
deitava: etta: työehdoista on soviUa^
/va. lukeutuen snhen palkkakysymys
jne i
:/ "Kaikessa :täss'ä'. sanotaan ILOn
:rapörtissa; -'työläisten:järjestöt; n i -:
: • menomaan : ' .ammattiyhdistykset.,
vievät tärkeätä roolia."
• Raportissa/ /ilmaistaan neuvosto­liittolaisten
kanta, etta työläiset pyr­kivät
parantamaan : yhteisHa hjTin-vofntia.
eivaika tuota rikkauksia yk-;
-ityispaaoman -sijoittajille.
Myöntäen, etta laki ei kiellä Neu­vostoliiton
: tyolaisia/lakkoutumasta
raportissa selitetään;etta;. ammatti­yhdistykset
vievät nyt Neuvostolu-
'tossa sellaista:/osaa- mihin monet
muut/.hallitukset ./kiinnittävät/:/ny-,
ky.ian huomiotaan; erikoisesti teolli-suusjarjestoissa/
ja sosiaalisessa huol­lossa;:
mutta :;/(NLn): ammattiyhdis­tykset
ovat erillään hallituksesta, sa­notaan
raportissa. ,
Kuuban sokeri
sosialismin maihin
• Havanna. >^ Kuuban pää
F i d e l / Castro sanoi- viikko sitten
maanantaina: Kuuban sokeriteolli-sui:
ötyöläisten:kokouksessa,eUä so­sialistiset
maat olivat sitoutuneet
ostamaan neljä/miljoonaa tonnia;so­keria
Kuubasta vuonna 1961. Castro
b.inoi. etta po. maat olivat haiukkai
ta maksamaan:sokerista :hinnan;/jo­ka:
on /korkeampi kuin / maailman
markkinoiden keskihinta, mutta
a lempi kuin se, minkä amerikkalai­set
olisivat sokerisia maksaneet.
, Toronto. — Nyt me torontolaiset-k
i n olemme viimein saaneet sen ,
^valkoisen puhtaan lumivaipan, j a ' .
siis "volkoiseii joulun"^' Liikemie­het
ovaftäällä valittaneet huonoa i
liikettä kun ihmiset eivät'ymmärrä R
vuodenaikoja katsoa kalenterista,.,
eivätkä n i i n ' ollen öle tehneet jou- ^
luostoksia, vaan varttovatjensin lun-,* |
ta j a kylmää'ja sen perästä vasta , i
joulua. No nyt sitä lunta tuli j a >^
kauppiaat ovat onnellisia, ,uskovat, .
nyt saavansa rihkamastaan eron en- t
nen joulua. Mutta tämän kirjoitta-,
ja epäilee, että taitaa sittenkin tul­l
a myynneissä vajauksia kun suurin
osa ihmisistä potee rahapussin t y h i,
jyyttä työttömyyden johdosta. Täy- "t
tyy toisenkin kerran tarkastaa mi­ten
saa riittämään/s rahansa .yälttä-i/-/
mättömimpiinkin tarpeisiin j a : n i in
jää humpuuki pakostakin sivuun.
Joulu on kuitenkin joulu j a k a i k k i
me sittenkin sitä juhlimme j a pais­tamme
toisenkin silakap joulun
kunniaksi kukin niissä / olosuhteissa /
minkä varallisuutemme,' meille '
myöntävät. Kun tämä kirjoitus nä­kee
päivänvalon lehdessä on jo j o u ­lujuhlat
sivuutettu ja siirryniinie' '
toiseen, merkkijuhlaa^:'uudenvu» , s
den vastaanottamiseen. 1,'^'
Uuttavuotta me Toronton suoma­laiset
menemme ottamaan vastaan .
s i n n e m a h t a v a a n Don-haaliimme.
Kabareltikomitea on järjestänyt
sinne /valtavat.:• uudenvuoden •: vas- •
taanottokabarettitanssit; Siellä on . ;
nyt se hLjattain valmistunut uusi
yläkerran •'buffettiravlntola'* valmis'
ja siellä tullaan tarjoilemaan entis­tä
paremmin yleisöä maukkailla voi­leivillä
ja mitä moninaisimmilla '
palan painimilla meitä herkkusuita; /
ja bal- / •
loonia leijailee tietysti ympäri ko- -
meaa salia j a Tervolan Anttoni on '
laittanut kovalla touhulla sinne u u - r /
sia pöytiä että kyllä meidän kelpaa
sinne/mennä nauttimaan.ja: puusta-1.:-
inäfn itseämme seuraavaa vuotta
varten. Hunnakon Ake on hankki­nut
sinne itsensä lisäksi useampia­kin
:soittajia. j a kuulemma pitäisi-öl- -
lamukana hiljakkoin Suomesta tul-::
Uit; uusi: laulajakin soittajien: avus­tajana;
että mene j a tiedä minkälai­sia
yllätyksiä siellä on?
Pääsyliput on laitettu mahdolli­simman
halvaksi, vain S2.50 henki­löltä
ja pääsylipun hintaan sisältyy i
voileivät ja palanpainimeksi ryypät-. ^
•tävääjojika saa kuulemma itse vali-^.^^/v'^
ta. Pöytäpaikkoja saa tilata etukä-',
teen Don-haalin vahtimestarilta^ j a
kabarettikomitean jäseniltä sekä
vielä oveltakin saa ostaa lippuja,
koska pöytiä on laitettu paljon uu­sia,
ettäine varmasti riittää. Tarjoi­lu
alkaa jo kello seitsemän i l l a l l a , '
koska se on lauantaipäivä j a tarjoi­lu
on lopetettava kello IZ. Niin on
siis järjestetty tarjoilu aikaisem­maksi.
Siis nyt k a i k k i ystäviensä
seurassa ottamaan uusivuosi vastaan
Don-haalille joulukuun 31 pnä al­kaen
kello 7 ip. — V. K.
— Neuvostoliitolla on tähän men­nessä.:
kauppasopimuksia V/ 52:' maan
kanssa ja tekee kauppaa y l i 70
maan kanssa Maailman kaupan­käynnissä
Neuvostoliitto on tällä
hetkellä; kuudennella t i l a l l a verrat-'
tuna kuudenteentoista tilaan j u u ri
ennen viime maailmansotaa.
VARUSTELUMENOJA El
VÄHENNETÄ V. 19ÖJ
'Ot(awa. Tavallisesti luotetta-vista'',
Iähteistä on täällä saatu tie­tää,
että vuoden* igei**puolustusme­not
tulevat olemaan 1.6 miljardia
dbllaria. " _
Toisin sanoen, varustelumenom­me
tulevat ensi vuonna olemaan
samat kuin maaliskuun 31 pnä
päättyvän nykyisen tilivuoden ai­kana.
..Tämän .vuoden budjetissa on
varattu puolustuslaitoksen - menoja
varten $1,596,000,000.
Hallituksen raha-asiain valiokun­ta
on hyväksynyt puolustuslaitok­sen
uuden, budjetin; mutta ko. ko-^:
mitealla sanotaan olleen vaikeuk-
: s i a . pitää^K^puoluslusIattokscn irmenot:
entisessä tasossa.
Pääsyynä siihen on se, että ame­rikkalaisten;;::
pommittäjatiediistelu-:
koneiden hankintaa varten ~mi vv.
1961—62 varattava $150000.000, e l i
kaksi kertaa-niin paljon kuin,tä-hä-
vuonna. .' ": - ;
Asevoimien palkankorotukset a i ­heuttavat
$40,000,000 lisämeript j a
Bomarc-oh j ustukipaikkojeirk raken­tamiseen
käytetään $120,000,000.'
.--Virkailijat"'selittävät, ettfe -sääs­töjä
on tehtävä asevoimien opera-tioissa
ja ylläpidossa, että voidaan
ostaa uusia aseita., - .
" Aseiden ~ jaT välineiden hankin­taan
eli ostoon käytettiin tänä
vuonna $300,000,000, eli 18 prosent­tia
puolustuslaitoksen budjetilta.
, Puolustusministeriö aloittaa tä-nä-^^
vuonnar-erikoisen^säSstökain-,
panjan. jonka taypltteena on' s^,
että, miehistöä vaihdetaan\harve
käytf-:
PÄIVÄN PAKINA
"Revolipyssyn" pauke peloittaa
Kun me — kauan aikaa sitten —
kuulimme ensi/kerran/;laulettavan,
että "kymmenen kertaa minuutis­sa
se revolipyssy laukesi", niin se
tuntui pahaisen/ poikaviikarinmie-.
Iestä aivan hirvittävältä; .jyskeeltä.
' Mutta kun me nyt joulun tie­noissa
luimme / Yhdysvaltain \; pelä;
tyn ohranan, FBI:n päämiehen, J .
Edgar Hooverin ' omaa selostusta
niistä "tuloksista", mihin FBI on
noitajahdillaan j a yleensä: työväen
vastaisella kiihkoilullaan päässyt,
l i i i n ' s i l l o i n ' haihtui "kymmenen
kertaa minuutissa laukeavasta re-volipyssystä"
tehty laulu_j)maan
mitättömyyteensä. ^
Puhukaamme' kuitenkin suulla
suuremmalla, ettei kenellekään
jäisi'sellaista harhaluuloa, että yri­tämme
jollakin - tavoin antaa liian
paljon kiitosta-Ja ylistystä Hoove­r
in johtamalle FBI:Ile.
CP:n. Washingtonin uutisessa,
(joulukuun 21 p) kerrottiin asiasta
näin:
- "Yhdysvalloissa on ' rikollisuusta-so
yksi kaikkein korkein, maailmas­sa.
/
"Federal Bureau of' Investigalio-nin
päämies J . Edgar Hoover ar­vioi,
^ että Yhdysvalloissa suorite­taan
yksi vakava rikos~'20 sekun­nissa
(siis 3 suurempaa rikosta jo­ka
minuutissa', e l i 180 tunnissa ja
4,320-^ vakavampaa—rikosta - v i ^ o -
kaudessa. — K ) - - ^
Autoja varastetaan 1 joka kah­ta
minuijttia kohti;t murhia ja rais­kauksia
' suoritetaan 1. joka , neljää
' """"
minuuttia kohti. (Siis yhteenlas­kien
360 murhaa ja raiskausta vuo­rokaudessa.
— K )
". . . Amerikan kansaa nyljetään
rikollisten piirien toimesta nyt
enemmän kuin: milloinkaaniehnen.
Meidän kansaUisrikosmäärämme
lasku nousee 22 miljardiin .vuodesr/
sa — .qllen se $128 jokaista miestä,
naistS^a lasla^.kohti Yhdysvallois­sa
. . . " ' ;:
Yhdysvaltain nykyistä ohrana-laitosta,
anteeksi FBI:ta, on -ylis-tetty£
7naailman parhaaksi ; alallaan
ja""^ sen päämiestä,. mr. ^Hooveria
mieheksi, jota ilman ,ei^l'yapian
maailman" "johtava' maa voi tulla
toimeen. ' ' -
Me puolestamme emme epäile
hetkeäkään FBl:nJlehokkuutta j a
voimia. Onhan se saanut karkoi-tetuksi
esim. Suomeen sellaisen
miehen,'joka on,sieltä tuotu tänne
8 kuukauden vanhana: sylivauvana^
eikä osaa edes Suomen kieltä! Pu­humattakaan
nyt Heikkilälle jär­jestetystä-
körökyydistäi* Rosenberg?;
pariskunnan kärventämisestä, kom­munistijohtajien
•< vangitsemisesta,
unionistien vainoamisesta, tiede-,
miesten nuuskimisesta ja neeke­r
i e n lynkkadmisesta.
J a ' kuka, olemme me,' maan - ma-tpnen,
arvostelemaan sitä kun de-mokraattipuolueen'
presidenttikin
pitää-,mr. Hooveria n i i n -kyvykkää­nä
* ja , välttämättömänä miehenä,
että pyysi häntä jäämään .edelleen
Virkaansa?.,,'.'; i " " ~ » , J , - •
Mutta kaikesta' huolimatta 'voh-kencmme
kuitenkin esittää eräitä
kainoja reunahuomautuksia mr.
Hooverin: suosittelemista /"lääKkeis-ta"
ja muista "hoitomenetelmistä".
Ensinnäkin mr. Hoover .sanoo,
että Yhdysvallat nauttii maailman
korkeimmasta elintasosta, mutta
karsii silti maailman yhdestä kor­keimmasta
rikosmäärästä. '
Mikäli " v i k a " on .-tässä, n i i n sil­loin
mr. Hoover on ilmeisesti sitä
mieltä, että elintasoa pitäisi las­kea
— koska "korkea elintaso"
tuottaa huonoja tuloksia?
Tosiasia on, tietenkin tarua kum­mempi
tässäkin asiassa. Vaikka
m r : ' H o o v e r i l l a : onkin .yleispiirtein
vielä oikeutusta puhua "korkeasta
elintasosta", niin siitä huolimatta
Yhdysvalloissa on nykyään ääret­tömän
paljon köyhyyttä ja kur-juuttJi.^
Y l i 4 miljoonaa amerikka­laista,
on nyt työttömänä. Ja.valta-va/
jsa työssä, .olevista: amerikkalai­sista
J'ansaitsee virallisten . tilasto-tiet,
ojen mukaan normaalioloissakin
tvapaan $1000 vuodessa.
Näillä ihmisillä ei suinkaan, ole
"korkea", vaan äärettömän '^alhai-nen
elintaso. Kun siihen vielä l i ­sätään
nuorison edessä oleva tilan­ne,-
missä useimmissa .tapauksissa
näyttää . " t ie nousevan .^pystyyn','
heidän edessään, niin silloin näh­dään,
että rikollisuuden perussyy­nä
ei suinkaan ole " l i i an korkea
elintaso". , ^
Mutta palatkaamnie vielä edellä­mainittuun
CP:n uutiseen, missä
sanotaan: ^
/'Mr.' Hoover suosittelee^ kova-kouraisempaa,
ohjelmaa nuorisori­k
o l l i s i i n ; nähden. ^ L i i a n - usein, - sa-nbo-
hän^ nuoret katsovat, että he
voivat' päästä armeliaisuuden pe­rusteella
Hmistä|:tähansa::t.Wi^^^^^^^^^
mr. Hooiier voi - t u l k i t a , jöitlikin omalla tavallaan. kapitalismiiT^ rap^'
p i c s i d c i u t i ' Eiscnhovverinr ^^-mielliiopi-i Dculumista.^ — ^KMs äkour ä ^ ^ l ^ i ' v . ^
teitä siitä, että amerikkalaisia-lapsia
lellitellään liiaksi . . \ Hän
(Ike) hnomautti, että eurooppalai­set
lapset näyttävät olevan parem-:
massa .fyysillisessä.kunnossa siksi'-
kun he kävelevät ja pyöräilevät
enemmän. Keskinkertainen ame-'
rikkalaislapsi ajaa tavallisesti bus­silla
kouluun . . . "
Siis takaisin luolaihmisen asteel­le'
on mentävä, jos rikollisuudesta
mielitään selviytyä, järkeilevät tä­män
uutistiedon mukaan sekä E i -
senhQWer että Hoover.
Ja että kansakunnalle. saataisiin
varmasti kovanamnaisia j a paatu­neita
suurrikollisia, nuorisorikolli­sia
on kohdeltava mahdollisimman
kovakouraisesti!
Mr. Hooverille j a hänen kaltai­silleen
ei luonnollisestikaan tule
mieleen esim. kasvatuksen vaiku-
Tus: mitä tekee nuorelle miehelle
alinomainen ampuminen, potkimi-\
nen, hakkaaminen'ja muu väkival­taisuus
elokuvissa, TV:ssa jne.
Heille ei tule mieleen lainkaan
se, minkä vaikutuksen tekee vis-sintyyppisiin
ihmisiin se, k u n ase­tehtailijat
rikastuvat satumaisesti
sekä laillisesti että laittomasti kan-sakunntaa
ryöstäen. .
Heille ei tule mieleen sekään,
minkälainen vaikutus on vissiin
kansanosaan -sillä kun ~maan "hai-;
lituksen viralliseksi ohjelmaksi, on
oniaksuttu ajatus, että. ^'rikos" e i
ole pahasta,' vaan ainoastaan ','ri- ; |
koksesta kiinni joutuminen", ku- '"^ :
elitetty esim. U-2 v a k o i l u Ä H^
l i
ten on selitetty
köiienjutun>:tiimoiIta.s
/vakoilu-;
Ja vaikka heillä bnkin siitä tieto,
niin nämä herrat eivät.kuitenkaan c:,
saa myönnetyksi sitä ' tosiasiaa, :'et--^ l ^ ' '^^
tä rikollisuuden valtava lisäänty. :J '
mmen Yhdy s v a l l o i ^ a heijastaa.' />»
Känsäkoura.,