Vapaus, June 11, 1959

              Sivu 2 Torstaina, kesäk. 11 p, — Thursday, June 11, 1959
V A P A U S : ( U B E B T I ^ r
Organ of Finnish Canadiaos. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second^class maU by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays.
: .Thnrsdays and: Saturdays by Vapaus
.Publishing C!ompanyLtd;iät 100-102
Elm St. W., Sudbuiy, Ont., Canada.
TelephonesrBus.-Office :OSi; 4^^264;
Editoria! Office OS. 4r-4265;Managery
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:; Boxi 69,-i Sudburyjr Ontario.: Advertisingr rates :upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 455
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissari vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9 50 6 kk. 5.25
"Kielto" ja Pentagon
Genevestä viime maanantaina tulleessa UPI:n uutistie-dossa
kerrottiin, että Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei
Gromykolla ja Britannian ulkoministeri Selwyn Lloydilla oU
mäiidttiinä päivänä ^y^^ missä keskusteltiin ydin­aseiden;
kokeilujen lopettamissopimuksestai.
^^^^^^ Genevessä kokoontunut kolhien atomi-
~äsevallan edustajain kokous, missä on keskusteltu näiden tu­hovälineiden
kokeilujen lopettamisesta, on pitänyt taukoa
nimenomaan siinä mielessä, ettei se mitenkään häiritsisi nel­jän
suuren ulkoministerikonferenssia.
"Mutta nyt tämä lokakuun 12 päivänä kokoontunut ydin­aseiden
kokeiden lopettamissopimusta suunnitteleva konfe­renssi
aloittaa uudelleen työnsä. Ja yllämainitun uutistiedon
mukaan mr. Gromyko oli sanonut, neuvoteltuaan brittiläisen
virkatoverinsa mr. Lloydin kanssa, että toivottavasti nyt
alkava neuvotteluvaihe edustaa "viimeiselle suoralle siirty­mistä".
Toisin sanoen, mr. Gromyko ilmaisi toivomuksensa
.siitä - että ns. atomivallat pääsisivät sopimukseen ydinaseiden
. kokeilujen lopettamisesta.
Nykytilannetta kuvaavaa on se, että Neuvostoliiton ja
\ Britanriian edustajat keskustelivat kahdenkesken ydinasei-
• den lopettämiskysymyksestä, kutsumatta lainkaan konferens-
: siinsa mn James J. Wadsworthia, joka johtaa Yhdysvaltain
edustajistoa ydinaseiden kieltosopimusta käsittelevässä kon-
' ferei«sissa. Tämä sellaisenaan voi olla merkkinä siitä, että
Neuvostoliitto ja Britannia ovat tässä asiassa lähempänä toi­siaan
kuin kumpikaan niistä on Yhdysvaltoihin nähden, ku-
• ten pn selitetty-
! Mutta olkoon tämä seikka niin tai näin, tosiasia on kui-
, teiikin, että Pentagonin — Yhdysvaltain asevoimain pääma­jan
— sanotaan panevan liikkeelle kaiken voitavansa ydin­aseiden
kokeilujen kieltoa koskevan sopimuksen ehkäisemi-
. seksi. Tosiasiassa samanaikaisesti yllämainitun Geneven uur
tisen kanssa, julkaistiin päivälehdissä esim. Marquis Childsin
; Washingtonin kirje, missä korostetaan nimenomaan, että Pen­tagon
yrittää epätoivon vimmalla saada estetyksi ydinasei­den
kieltoa koskevan sopimuksen teon. Tässä mielessä tul-
• laan tämän kirjeenvaihtajan kertoman mukaan järjestämään
, Pentagonin toimesta laajakantoinen propagandakampanja
nimenomaan "maanalaisten kokeiden" jatkamisen tarpeelli­suudesta.
Pentagon katsoo, että näitä maanalaisia kokeita
on ehdottomasti jatkettava, sillä yhdysvaltalaisten kenraa­lien
käsityskannan mukaan Amerikan täytyy saada ylivoima
ns. taktillisen atomiaseen kehittämisen ja käytön suhteen —
mikä sellaisenaan on tietenkin pötyä, sillä kaikki asiantun­tijat
myöntävät, ettei atomisota voi olla mitään rajoitettua
"pikkusotaa" missä muka käytettäisiin vain näitä "taktillisia
aseita"^
Mainittu kirjeenvaihtaja myöntää, ettei Pentagonikaan
rohkene maailman yleisen mielipiteen takia vastustaa ydin­aseiden
kokeilujen kieltämistä sellaisenaan. Se on taipu­vainen
jonkinlaiseen muodolliseen sopimukseen, kunhan vain
jätetään avoimeksi sellaisia takaportteja, että ydinasekokeita
voidaan kaikesta huolimatta toteuttaa sekä maan uumenissa
että suurissa korkeuksissa. Tässä mielessä Pentagonin joh­dolla
järjestetään laajakantoista propagandaa siitä, että
maanalaisia kokeita ei voida muka todeta, sillä on olemassa
keinoja, miten voidaan muka tarkkailulaitteita sekoittaa. Toi­saalta
— näm kertoo mainittu kirjeenvaihtaja — Pentagonin
aloitteesta tullaan Jarkoituksellisesti esittämään niin "kor­keita
vaatimuksia, ettei Neuvostoliitto voi niitä mitenkään
hyväksyä-'. Kaiken tämän tarkoituksena on, kerrotaan meil­le,
estää jollakin tavoin ydinaseiden kokeiden kansainväli­sen
sopimuksen allekirjoittaminen.
* » •
Maailman yleinen mielipide on luonnollisesti miltei sata­prosenttisesti
ydinaseiden kokeilujen kiellon kannalla, sillä
yleisesti omaksuttu käsityskanta on, että jos Pentagon saa
njrt estetyksi tämän kiellon, niin ihmiskunnan edessä on
entistä kiihkeäm.pi ydinaseiden varusteluaalto, mikä vaa­rantaa
kokeiluista saatavan radioaktiivisuuden vuoksi ih­misten
terveyttä, nyt heti ja saattaa myöhemmin koko ih­miskunnan
entistä suurempaan atomisodan vaaraan.
* * *
Vaikka ydinaseet ovatkin vielä "uusia" ja vähemmän
tunnettuja tavallisten ihmisten keskuudessa, niin kaikesta ;
huolimatta oivalletaan, että kysymys on satojen miljoonien
ihmisten elämästä. Atomiaseita on jo käytetty — ja tästä
käytöstä on saatu vissejä.opetuksia. Yksi ainoa "pieni" ato^^
.mq)ommi, mikä pudotettiin; Hiroshiman kaupunkiin, tuhosi
si^lä 100,900 ihmistä ja vaurioitti lisäksi noin sadantuhan-n
^ ihmisen terveyden;iKuinkahirveistä aseista on kysymys
siÖom kun piihutaan^ näkyy tavallaan
siitä kun Hiroshiman eräällä sillalla on kivessä vain vaalea^
varjo jäännöksenä^^siitä ihmisestä, joka oli seisonut_siinä
atömipommin^putoamijhetkellä!.
', Ja kuitenkin Hiroshimassa käytetty atomipommi oli mil­tei
kuin lasten lelu verrattavissa kaikkien uusinta huutoa
-oleviin vetypommeihin, jotka ovat 666 kertaa voimakkaam­pia
kuin Hiroshiman pommi. Niinpä esim. amerikkalaiset
• ti^emiehet laskevat, että jos ydinasesota alkaa, niin E N -
:SIMMÄISESSÄvetypommihyökkäyksessä saisi 83vmilJoonaa
amerikkalaista surmansa ja 25 miljoonaa vakavia vaurioita.
Täten 170 miljoonasta amerikkalaisesta Jäisi'tämän arvion
mukaan ENSIMMÄISEN vetypommihyökkäyksen jälkeen
vain 60, miljoonaa enemmän tai vähenrunäntoiniintakykyis
ihmistä! Muistaa myös tulee joidenkin toisten t
arvio, että yleinen atomisota saattaisi johtaa kaiken ihmiselä^
män tuhoon pohjoisella pallonpuoliskolla.
Ei siis voi olla enää epäselvyyttä, että kaiken, mikä on.^
' järkevää, vastuuntuntoista ja inhimillistä, tulee liittyä, tor­jumaan
ihmiskuntaa uhkaavaa onnettomuutta. On herkeä­mättä
puolustettava raiihäa ja kansainvälistä yhteistoimin­taa.
I ^ • • • '«•i»!'
• Tässä puheenalaisessa tapauksessa se tarkoittaa ehdot­tomasti
sitä, että on vaadittava Geneven atomiasekielto-kon-
' fer^nssilta myönteisiä tuloksia ydinaseiden kaikenlaisten kö-
'kellujenkleltämiueksi;. Nämä'kokeet on kecta kaikkiaan lo- .
Demokratian väärientämistä
, Kirj. George Harris
Torpnto. — Demokraatia on pai
j o n käytetty, j a paljon väärin käy­tetty
sana. Ilmeisesti eri ihmisryh­mät
käyttävät sitä oman harkintan­sa
mukaisesti: eikä ole lainkaan syy­tä
olettaa; että määrätty henkilö pn
käsittänyt kaikki sen käyttömahdöl
lisuudet.
Tosiasia onkin, että demokraatia
sanasta voitaisiin käydä laaja yäit
tely.. ennenkuin voitaisiin päättää
nifetä perusseikoista, jotjka olisi
täytettävä, ennenkudn todellisesta
demokraatiasta voitaisiin päättää.
Mutta jokatapauksessa näyttää
selvältä, ettei ole asiallista puhua
demokraatiasta ja vapaudesta sil­loin
kun on olemassa.tilanne, jonka
perusteella luokitellaan toisen luo­kan
kansalaiseksi ihmiset heidän ro­tunsa
j a värinsä perusteella. Missä
sellainen diskriminaatio on osana
elämästä/ei ole minkäänlaista yh
teyttä todellisuuden kanssa.
Tämä pitäisi oUa taustana kun
tutkitaan Yhdysvaltain väitöksiä
"vapaan" maailman johtamisesta.
Väitös tehdään sillä perusteella, et
tä siihen sisältyy vapaus jä demok­ratia,
jonka U S A : t a edustavat hen-killöt
väittävät sisältyvän amerikka­laiseen
elintapaan.
Toronto Globe and M a i l i n Was-hingtonissa
oleva kirjeenvaihtaja
P h i l i p Deane k i r j o i t t i toukokuun 30
pnä sellaisista tosiasioista, jotka
kaikin puolin herättävät epäilyä
n i i h in väitöksiin, että elämä siellä
olisi dcmokraatian perikuva. K i r j o i ­tus
seuraa:
"Kunnioitettavat miehet, jotka
valittiin yleisiin tehtäviin Yhdys­valtain
eteläosissa, ovat syvässä
Ja vanhassa huolien kriisissä.
Missisipin kuvernöörillä James
Pleman Colemanilla on työpöy­tänsä
laatikossa luettelo niistä
miehistä, jotka huhtikuun 25 pnä
lynkkasivat vangiluii ja raiskauk­sesta
syytetyn neekerin. On ole­massa
riittävästi FBI:n keräämiä
todistusaineita näiden miesten
syylliseksi todistamiseksi, mutta
kuvernööri ei voi esittää asiaa ui-keudelle
moneen kuukauteen.
Ristiriitaiset liittovaltion j a osa­valtioiden
lait palvelevat valkoi.^-
ten suojelemista, vaikka he tap­paisivat
neekereitä.
"Eräät pohjoisen alueen sc-naattorit
koettavat tehdä muu­toksia
lakiin^ ^ että: l y n U t i y s V mao-dostuisi
liittovaltion alaiseksi ri­kokseksi,
lota Voitaisiin klisitellä
ulkopuolella sitä paikkakuntaa,
missä se tapahtuL Tämä sivuut­taisi
etelän : valkoisista: muodos­tettavat
valamiehistöt^ jotka kiel­täytyvät
' toteamasta':- syyllisiksi
"valkoisia värillisten miesten tapr
pajia. Mutta etelää edustavat se­naattorit,
kunnioitettavaa j a tun­nettu
ja kuin ovat, : vastustavat
sellaisen lain hyväksymistä, vaik­ka
he asettuvatkin lynkkäyksiä
j a rotusyrjintää'vastaan.
"Senaattori^ jSparkman Alahä­rmästä,
j o k a oli Stevensoniin vaa-likaverina
vuonna 1952, on anta­nut
ymmärtää, että hän. vastus­taa
lynkkäyksen muuttamista
liittovaltion alaisuuteen. Senaat­tori
Stennis Mississippista, joka
on ehkä Dixie-alueen valistu-neimpia
lainlaatijoita, tuntee pa-koitusta
seurata senaattori Spark-manin
kantaa^ Sellaiset miehet
tietävät nykyisin kuten he ovat
tietäneet monta kertaa mennei­syydessä,
jotta kannattaisiko suo­rittaa
poliittisen itsemurhan seu­ratessaan
oikeuden ja tasa-arvui-suuden
periaatteita.
"Kuvernööri Coleman vastasi
kysymykseen eräänä päivänä —
hän kutsui F B I : n agentit, vihn-tun
pohjoisen agentit, tutkimaan
lynkkäystä. F B I on ratkaissut ta­pahtuman,
mutta ehkä kuvernöö­r
i n rohkeus kutsua F B i : n agen­tit
siltikin kuolee. Lain mukaan
lynkkäyksestä syytetylle on jär­jestettävä
. ennakkokuulustcia
paikallisessa oikeudessa. Tissä
kuulustelussa hallituksen syyttä­jän
on osoitettava onko hä^nellä
riittävästi todistusainehistoa e-päiityjen
henkilöiden pidättämi­seksi;
näin ollen F B I : n todistus-ainehisto
ja syytettyjen nimet
tulisivat esille.
"Mutta paikallinen tuomari,
j,pnka käsitettäväksi asia tulisi,
on antanut ymmärtää, että hän
aikoo odottaa ensi marraskuu­hun
asti, j o l l o in oikeus tavalli­sesti
alkaa istuntonsa, eikä hä­nen
aikomuksenaan ole kutsua
valamiehistöä ennen sitä lynk-kääjien
kuulustamiseksi. Tämä
merkitsee sitä, että vaikka lyhk-kääjät
pidätettäisiin, heille olisi
selostettava heitä vastaan olevat
ja te
K i r i Leslie Morris Kuinka monta enemmän heitä
mahdollisesti on eri puolilla maa-
Vanha mies. j o l l a oli paljon koke ^ässä on mies. joka haluaa ot
musta j a viisautta. keskeyUi kiivaan P^'»^'^^"^^ sosialistimiclisten ca-keskustelun
ja sai aikaan ajatuksia; »»(lalaistcn armeijassa,
askarruttavan hiljaisuuden kun hän' •Ihmiset tekevät oman historian-sanoi:
"Te ette mahdollisesti vä­litä
paljoa historian kulusta, mutta
historia pitää huolen teistä."
Tämä tulee mieleen kun katsoo
LabonProgressive puolueen julkai­semaa
lentolehtistä "Sosialismi ja
sa". sanoi Mar.\. "eivät koko kan­kaasta,
vaan siitä aineesta joka on
käsillä."
KäsLssämmc olevat aineet nyky­ään
ovat varmaankin riittäviä. Kn-pitali-
slinen järje.slelmä on kauan
te". Luonnollisesti otsikko merkit-j^^l^*^" '"«"^"änyt sosiaalisen hyö-see
myös "Te j a sosialismi", m u f a ! dyllisyylcnsä. Se suoritti (pääasias-kun
ajattelette vanhan miehen sa­noja,
niin ensiksimainittu näyttää
tärkeämmältä.
sa län.simaissa) tuotannon j a jake­lun
järjestämisen, nykyaikaisen
i tehdas- jä kauppasysteemin. Multa
sc suoritti sen riistämällä työläisiä.
E i hyvinkään kauan sitten sosia- 'yöstämänä heidän työnsä hedelmät
listien mieleen t u l i : "Voiko Neuvos
toliiton sosialistinen valtio jäädä
eloon vihamielisessä kapitalistisessa
maailmassa?"
Historia on antanut vastauksensa
— ja miehet ja naiset, jotka tekevät
historiaa. Se ei ole vain jäänyt
eloon, Hrushtshev sanoi Neuvosto­liiton
Kommunistipuolueen 21. kon­gressissa,
että sosialismin voitto
heidän maassaan on lopullinen.
Nyt- asetetaan kysymys: "Kuinka
kauan kapitalismi voi elää maail­massa,
joka on nopeasti tulossa so­sialistiseksi?'
'
• Vastaus on,: että niin kauan kuin
työväenluokan miehet ja naiset ha­luavat.
Eräs mies lähellä Torontoa, joka
oli lukenut L P P : n pienen lentolehti­sen
täytti: sen lopu.ssa. olevan tä­hän,
puolueeseen liittymiskaavak-k
e e n j a lähetti senkansallisecn toi­mistoon.
• Uusi kommunislii jonka mielipi­teet
mahdollisesti ovat kehittyneet
vuosien varrella. '
petettävä siinä mielos.sä, rcttä
se on ensi m mä i nen ratkaiseva
askel kaikkien ydinaseiden
kieltämistä ' ja hävittämistä
kohti.
Mitkään verukkeet j a teko­syyt
eivät saaolla enää esteenä
ydinaseiden kieltoa koskevan
sopimuksena allekirjoittamisesi
sa. Valveutunut ihmi.skunta
käsittää, että nykyistä tietä ei
voida mennä;jos onnettomuus
mielitään >välttää; Sotavaruste­lun
tieltä on tehtävä jyrkkä
poikkeaminen rauhanomaiselle
rinnakkaiselon tielle ja se rväa-^
tii ennen muuta ydinaseiden
kokeilujen kieltoa ja-sen jäl­keen
kaikkien ydinaseiden pan-
.naa' ja romiiuttamisla tiukan
karisainvälisen valvonnan.alai­suudessa.
ja aiheuttamalla sellaisen rikollisen
tilanteen jonka johdosta nykyään
on puolimiljoonaa käsittävä työttö-;
mien rescrviarmeija. joka pideiään
liikemiesten taholta "normaalise
na".. - •
Työnantajat eivät koskaan olo pi­täneet
täy.styöllisyydcstä. Sc .".i-hciittaa
korkeammat palkat. He p i ­tävät
ostomarkkinoista ja vihaav;;t
myyntimarkkinoila kun tulee kysy­mykseen
työläisten työhön ottami­nen.
•. • • •
Kapitalismi Can<uiassa on kukois­tanut
solien johdostn. Ensimmäi­sellä
ja toisella maailmansodalla on
ollut paljon tckcmi.stä :maainmc
tcollistfittamisccn.. Nyt on olcmas
satuolantolailoksiai joiden kaikkia
tuotteita ei voida myydä. Kapita
listit tekevät kaikkensa, käyttäen
lahjakkaita ja taitavia miehiä jär­jestämään
tuotteiden myyntiä, mut­ta
niitä ei voida myydä koska ihmi­sillä
ei ole. riittävästi. ostovoimaa.,.
On kiintoi.saa nähdä kuinka vielä­pä
kapitalistitkin käyttävät sosialis
lista jakelumuotoa;: Ketju- j a suur-markcttikaupatovat
nykyaikaisia j a
tehokkaita,ijakclulailoksiarjvahinko,
vain on siinä että ne on järjestetty
tuottamaan yksityistä voittoa, eikä
.sosiaalisena palvelu.slaitoksina.: Su­permarketin:
sisäänkäytävän edessä
toimiva. ::kassanhoitaja,vv työ
nen; joka ottaa vastaan maksuja, e-dustna
> kiintcimistön omistajia ja
voittoilijoilav, jotka : omistavat kau­pan:.:
K
omistu.soikeutta:me tulemme näke­mään,
sosialistista tavarajakoa;, joka
on-yhdenmukainen sosialistisen si­sällön
kan.ssa.. Kommunismin valli­tessa
häntä ei ole siellä.ensinkään;
« • »
.•Historia tulee tuomaan yhteiskan'»
nallLsen,: yleisen . omistusoikeuden
kontrolliin k a i k k i ; n e ; keinotiJ jotka
saattavat elämänv onnellisemmaksi;
Tämän ikäsitläminenju liittyminen'
puolueeseen, joka taistelee tämän
toteuttamisen puolesta, ,• merkitsee
uudenaik;^isla, valistunutta ' kaiisn-lai.
sta,'jolla on korkea moraalinen
laatui.
«yytokset ja todisteet ja sitten
heniä olisi viisi kunkaiitta aikaa
vaikuttaa todisteisiin. Pearl
Countyn, niissä lynkkäys tapaii-tni,
sheriffin apulainen isanoo:
"Joka tapauksessa todtstusaine:^
bistosta huolimatta, ne pojat^ ei^
\ vät tule ikinäv näkemään vanki-
; lan sisäpuolta' neekerin tqppamir
sen johdosta."
"Kaikki rikolliset luonnollises­ti
haluavat hä^ttää heitä vastaan
olevan todistusainehiston. Taval­lisissa
oloissa asutuskeskus ei. ole
kuitenkaan beidän:^. - takanaan.
Poplarvillessa on kuitenkin väes­tö
lynkääjien takana. Eräs paik-kakunnanasukkatsta,
joka äsken
eroitettiin USA:n armeijasta
mielitautioireiden-; johdosta, ku­ten
hänen papereissaan selvästi
sanotaan, kerskailee siitä, että
hän on F B l :n agenttien pääepäit-täviä'
1ynkkäyksessä; häntä pide­tään
vannana voittaa sheriffin
tulevissa vaaleissa Peari Coun-tyssa
elokuun 4 pnä. Tästä mie­hestä
eräs paikkakunnan pappi
sanoi: " E n ole koskaan tuntenut
esimerkillisempää kuisalaista**.
Eräs toinen pappi on laukaissut
haulikkonsa ikkunastaan peloit-taakseen
FBI:n agentit — häh
mielummin ''nienisi helvettiin
kuin juttelisi heidän kanssaan,"
• , • • • ,
Kaikkien amerikkalaisten lehtien
toimituskirjoitukset, kaikkien Ame­rikan
politiikkojen sahat, kaikki
heidän väitöksensä demokraatian ja
vapauden puolustamisesta, eiyät
saisi yhtäkään miestä tai nai.sta
maailmassa uskomaan jos he tietäi­sivät
Deancn kertomat tosiasiat.
On erittäin tärkeätä, että ihmiset
käsittävät sen. suuren eron, mikä on
USA:n sanojen j a tekojen keskuu­dessa.
Sanoja käytetään oikeutta­maan
USA:n ulkopolitiikkaa — ja
USA:n sotilaalliset johtajat tunnus­tavat,
että ulkopolitiikka toisinaan
vie sodan partaalle.
Hrushtshev i(äy
Suomessaikandk
navian Kiertueella (
' Helsinki. — (S-S) Neuvosto­l
i i t o n pääministeri N i l u t a ^ H^
shev poikkeaa ensi elokuun lopulla
Skandtnavianrvierailunsa :: aikana
muiMamaksi päiväksi myös Suo
meen^v' Ulkoministeriön-',t^^
nettiin 5. 6. asiasta seuraava viral­linen
tiedonanto: '
"Suomen hallitus pn esittänyt So­sialististen
Neuvostotasavaltojen
: L i i t o n : ministerineuvoston puheen­johtajalle
N.^S. Hnishtsheville kut­sun
käydä . Suomessa sen matkan
yhteydessä, jonka hän tämän vuo-,
den elokuussa tekee Tanskaan,
Ruotsiin j a Norjaan._ Ministerineu­voston
puheenjohtaja N. S. Hrusht^
shev on ilmoittanut ottavansa mie­l
i h y v in kutsun vastaan saapua Suo­meen
muutaman päivän vierailulle
paluumatakallaan Norjasta". (US)
JA
. 7 . AINOA TAPA''
-^Kirkkoherra o l i j u i u i ' s a a n u t tie­tää,
että vanha Kalle j a hänen vai­monsa
aikovjat erota, j a pistäytn
siksi vierailulle heidän luokseen:!
— Mitä olen kuullutkaan, Kalle?
Miksi haluat erota vaimostasi niin
monen Vuoden avioliiton jälkeenTv
— N i i n katsokaas,^ kirkkoherra,
sanoi Kalle innokkaasti, nyt me
olemme kärsineetvja raataneet yh­dessä
koko elämämme j a onnistu­neet
kasaaman jonkin verran raho­j
a kiven - alle. N i i n sitten arvelim­me
. sekä eukko että > me hyvin
voimme pitää hieman hiuskaa van­hoilla
päivillämme! —
Neuvostoliitossa valmistui viime
vuonna ^800 suurta^ tuotantolaitosta.
SuofrienYleisradili
esit]^jeistä
— Satumuksenyrenkaat ovat noin
170,000 mailia läpimitaltaan.
" Tuohesta ei
eikä Vanhasia
Harvinaisen kylmä j a kolea vii­konloppu
pani Tarmolan väen tuu­mailemaan
että tähänkö loppui
kauan odotettu k<^mme. Lauantai­na
iltapuolella ulkoilma-huveista ei
tahtonut tulla mitään. "Croquet"
pelurit, vaikka he ovat sitkeää sak­kia,
eivät saaneet palloa portista lä­pi
kun käsi,ä paleli. Tanssimusiik­ki
meinasi jäätyä j a tanssijat kä­vivät
aina välillä lämmittelemässä
saunassa. Mutta kyllä rayintola o li
kuin mehiläisen pesä täynnä kan­saa.
Siellä syötiin lämmintä pais^
tia j a rokkakeittoa, j u o t i in kuumaa
kahvia eikä kylmästä tiedetty mi­tään.
Sunnuntaina iltapäivällä ilma
taasen mutittui tavallisen lämpi­mäksi
kesäpäiväksi, ilmapuntari
nousi 80 ja vieraita t u l i lähes kaksi-ta
EVERSTI SAURAMO
SAI MYÖS HAASTEEN
Helsinki. -— Mannerheim-liiton
liittoneuvoston puheenjohtaja, prof.
Brynolf Honkasalo, sihteeri, vara­tuomari
Edvin Törmälä ja rv Ma­rita
Hernberg ovat pyytäneet ja
saaneet eron Mannerheim-liiton
johdosta vuosikokouksessa, joka p i ­dettiin
Ruotsalaisessia Kauppakor­keakoulussa.
Kokouksessa arvostel­tiin
ankarasti liiton toimihenkilöi­den
edesottamuksia. "Pikaista puh­distusta"
ja "radikaalileikkausta"
vaativat etenkin maaseutuedustajat
liiton toiminnassa paljastuneiden
v ä ä r i n käytösten selvittämiseksi.
Näistä lausunnoista päätellen täysi
sekasorto on vallalla koko Manner­heim-
liitossa. Liittoneuvoston 12 jä­senen
tilalle valittiin pääasiassa
"uusia kasvoja".
" K a i k k i pyörät seisovat; tällä n i ­mellä
emme enää voi tehdä mitään;
olemme kuin vainottuja; liiton n i ­men
saama tahra on j o vaikuttanut
keräyksiin maaseudulla", ovat maa-seutuedustajien
lausuntoja j a ne
kuvastavat kentällä vallalla olevia
mielialoja. Sekasorron selvittämi­seksi
vaadittiin "pikaista puhdis­tusta",
"radikaalileikkausta", sään­töjen
uudistamista ja organisatoo-risten
heikkouksien poistamista.
Lisäksi vaadittiin rikoksiin mahdol­lisesti
syyllistyneiden vastuuseen
asettamista. Huomiota kiinnitettiin
myös siihen, että painetussa vuosi­kertomuksessa
ei esiinny lainkaan
Sotakummivaliokunnan nimeä ja
raha-automaateista saatuja varoja
ei ole mainittu tilien tulopuolella.
Eroava puheenjohtaja, prof. Hon­kasalo
esitti vuosikokoul^lle lau­sunnon,
jossa todettiin liittoneu­voston
odottavan sosiaaliministe­riön
asettaman, oikeusneuvos Tak­kunen
puheenjohtajanaan toimivan,
tutkimuskomitean työn tuloksia ja
lilikertomuksen esittänyt tri Unto
Virtanen vakuutteli "järjestön t i ­lien
olevan yhtä selviä kuin yleensä
järjestöjen". Huolimatta siitä, että
tutkimukset ovat vielä kesken, ko­kous
kuitenkin myönsi entiselle
liittohallitukselle t i l i - j a vastuuva­pauden,
ei kuitenkaan yksimieli­sesti.
Uuden liittoneuvoston nimilistaa
tarkastellessa kiintyy huomio sii­hen,
eitä Helsingin edustus on en­tisestä
vähentynyt. Syynä siihen on
maseutuedustajien kiivas helsinki­läisiä
kohtaan suuntaama arvostelu.
Heidän mielestään Helsingissä ei
täysin käsitetä, kuinka katastrofaa­linen
tilanne todellisuudessa on.
sataa, 48:11a autolla. K a i k i l l a näyt­t
i olevan hauskaa, toiset ottivat vain
aurinkoa,, kenttäpelit olivat menos­sa
iltaan asti. Lapset keinuivat k i i ­kuissa,
laskettelivat ja juoksivat
kilpaa radalla. Me vanhemmat vain
istuimme suöjapuitten alla j a jutte­limme.
Paljon sitä puhumista oli­k
i n . Monta tuntia kuuntelin "van­hojen
taimarien" tarinoito j a seik­kailuja
jotka olivat toinen toistaan
jännittävämpiä.
Suurjuhlavalmistelnt Tai;ma|assa
ovat k a i k i n p u o l i n hyvässä käynnis­sä;
urheiluväki kunnosti rataa ia
kenttää, tytöt j a pojat maalasivat
urheiluväen taloa ja täytyy sanoa
että siisti siitä tuleekin. Tanssita
.van korjaus- eli suurentami^komi-tea
oli touhussa koko sunnuntaipäi­vän.
Juhlatyövoimasta huoltava ko­mitea
oli hommassaan samoin ma-joituskomitea
merkkaili kirjaansa
asuntoja sillä kaikille juhlavierail­le
pitää löytää asunto. Lauantain
maalaustalkoot epäonnistuivat ehkä
kylmän sään vuoksi? K u u l i n naisten
tästä keskustelevan m.m. vähän tä­hän
tapaan: "kyllä se n i i n on että
tuohesta ei tule takkia eikä vanhas­ta
pappia jos tuolien maalaus jäte­tään
miesten tehtäväksi... me nai­set
suoritamme tuolien j a penkkien
maalauksen jo ensi lauantaina!"
Naisten katseista, päätellen uskon
tuolien maalauksesta tulevan sel­vän.
E n s i pyhä, t.k. l 4 päivä on omis­tettu
lasten j a varhaisnuorison juh­lapäiväksi
Tarmolassa. Naisten kes
kuskomitea. Naisten kerho j a var­haisnuorten
komitea yhdessä pitää
huolen siitä että lapsilla on haus­kaa,
m.m. he järjestävät vapaan tar­joilun
lapsille silloin. Siis tuokaa-pa
lapset ensipyhänä Tarmolaan.
Yleisestä palveluksesta pitää Y r i ­tyksen
tytöt j a pojat. Isäntä ja e-mäntä
taasen varaa meille hjrvää
syömistä j a juomista. Lauantaina
tanssit Hytösen j a Turtian soitot
la, saunotaan jne. Isäntä pyysi huo­mauttamaan
että nyt on kaikki ke­säasunnot
valmiit vieraita varten
niin voitte viettää viikonloppunne
ja kesälomanne Tarmolassa. Siis
terve taas ja Tarmolassa tavataan,
- e j l .
Erään lukijamme tiedustelun
vuoksi halniunme.' toistoa, ' että
' Suomen Yleisradion lyhytaalto-^
ohjelmaa kuullaan täällä aaltopi-tuuksUIa
19. k j / s 15190,17 m k ] /s
17800 j a 31 m. k j / s 9555.
K a i k k i alempana esitetyt aika­määrät
ovat Eastern Standard Time ;
aikaa. '
Suomenkieliset lähetysajat rovat:»
jSunnuntaina, keskiviikkona'ja l a u -
antoina 330—5.00 jpp; maanantai­na
.,tiistaina ja perjantaina kellosi
3.30—6.00 jpp.; torstaina kello 3.30
—5.10 jpp. ^;
Ruotsinkieliset lähetysajatx ovat:
'sunnuntoina j a lauantoina'kello 5.00
—6.00 jpp.; keskiviikkona kello 5;00
—5.50 jpp.; torstaina kello 5.10—
6.00 jpp.
Merimiesohjelmaa suomeksi -ja
ruotsiksi maanantaisin kello 5.00^,
6.00 jpp.
Esimerkkinä ensi viikon aikaises­sa
Suomen Yleisradion lyhytaalto-öhjelmasta
voimme mainita:
Sunnuntaina 14 pnä kello 3.30 eh­tookellot,
3.35 Pohjoissuomen mes­sut
Kajaanissa, 3.55 keskikesän kai­ku
k i i r i i e l i selostus Hämeenlinnat!
laulu- j a soittojiihlilta. Lopuksi sää
ja päivän peili. ,
Maanantaina: 3.30 äänilevykon-sertti
ja 4.25 Maila Talvion ajatel^
mia jne.
Tiistaina (kesäk. 16 p.) 3.30 J n l -
kamiehenä Amerikassa, T i i Nieme­län
laulua. JT^jankohtaista ulkomail-; '
ta, 5.30 Porstuan päältä j a maan uu­menista.
Keskiviikkona: 3.30 Rehtorin tyt­täret,
4.00 aikamme suosikkilaul?i-j
i a , pakinaa j a päivän peili.
Torstaina: 3 30 Pilkkuja, nuorten
välimerkkejä, A l f r e d Tanner: Laulu
on iloni j a työni (Tapio Rautavaa­ra)
4,00 Pohjanmaa soistuu, 4.30
sää, uutiset j a päivän peili sekä i l ­tahartaus.
Perjantaina: 3.30 Tasala V i lk
pettle franskalaist paini H j . Norta­mon
jaaritus, 3.50 lauluja ja ro­mansseja,
Jean-Paul Martin: Lem-mensuolä
— uutiset j a päivän peilL
Laiiantoina, kesäk. 20 pnä juhan-nusQmvä:
3.30 juhannusliput nouse­vat
salkoifain, 3.35 Suomen saloiit.
Kymmenen virran maa. Honkain
keskellä. Arvon mekin ansaitseni-me.
P e l i m a n n i v a l s s i— 4.05 Napa­seudulta
tropiikkiin. Maallmanmaf-käajat
kertovat juhannuksesta. 4.25
urheilumaailmassa tapahtuu. 4.30
sää, uutiset j ä päivän peili.
TOIMITUKSEN HUOMAUTUS:
Aikaisemmin, toisen maailmanso-
. dan päätyttyä, julkaisi Vapaus
säännöllisesti: äuomeh Yleista^
dion lyhytoalto-bhjelmaa koske­via
ennakkotietoja, mutta kuu
näytti siltä, että lukijat eivät an-,
taneet niille toivottua arvoa, s:itä
menetelmästä luovuttiin. Tämän
tiedonannon julkaisemme varta
vasten erään Vapauden lidujan
pyynnöstä koska hän — eristetys­sä
asemassa työskentelevänä»^ ha­luaa
erikoisesti seurata Suomen
Yleisradion lyhyaalto-ohjelmaa.
Jos näitä: ennakkotietoja Suomen
Yleisradion lyhytoalto-ohjelmasto
halutoan laajemmissa piireissä,
n i i n . toimitus olisi hyvin k i i t o l l i ­nen,
jbs ko. lukijat ihnaisisivat
toivomuksensa.
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Ketlainen vaara" mielettömyydestä
Samalla kun koko muu maailma
-r-'. porvarillinenkin — keskustelee
" K i i n a ihmeestä" j a K i i n a n "suures­ta
hyppäyksestä: eteenpäin", toron-tolainen
Vapaa Sana jauhaa toimi
tuspalstallaan Jonnin joutavaa jutr-tua
"keltaisesta vaarasta" ( i ) ; joka
muka uhkaa, sattuvasti kyllä, Neu­vostoliiton
harvaanasuttuja alueita!
Tässä on: ilmeisesti:kysymys, toi:
veajattclusta. Lehti näkee: valveil­laan
unta jostakin sellaisesta, mitä
paremman puutteessa toivotaan; Sa­notaanhan,
että "hukkuva tarttuu
vaikka oljen ^ korteen" ja-tunnus-taessaan
.nyfvvihdoinkin, että ? sosia-;
Jismi on Kiinassakin "niskan^:pääl­lä",
lehti selittääv että miljoonien
nälkäkuolemien asemesta, mikä o li
ennen kiinalaisten osana, kiinalais­ten;
suuri Usääntyminen 'uhkaa nyt
kuulema ainakin>;Neuvostoliittoa n.
s. "keltaisella vaaralla".
:Vapaa Sanan lauantaisessa toimi-tuskirjoituksessapauhataan"
keltai•
scsta vaarasi" m.m. seurava^ti:
". . . K i i n a l l a , on elintärkeä pul­ma
liikakansoitus (eikä siis nälkä­kuolemat
—K.) j a tälle suunnatto­malle
ihmismassalle:. elintorpeiden
varaaminen.' Tuon kansan vaelta­miselle
ra jojonsa ulkopuolella ei ole
tilaa etelässä . . . vaan . . . Neuvos­to-
Venäjän alueilla . . . Mikään to­veruus
ei nimittäin ehkäise kiina­laisia
hakemasta itselleen elintilaa
(!) Venäjän laueilta niin pian kuin
siihen heillä on pakko.r J a se pakko
ei ole kaukana. Toisaalta eivät ve­näläiset
vaikka he teeskentelevätkin
vielä olevansa kaikkien,-sorrettujeni
rotujen ainoita ystäviäi voi olla kaii-huUa.
ajattelematta; että; he . ovat
ensimmäiset uhrit maailmassa^ jot­ka
tulevat joutumaan keltaisen tul­van
kurimukseen."
Mitähän . mahtaisi sanoa moises­t
a viisaudenkivestä esimerkiksi-CCr
Fv jon^a turviin Vapaa Sana juok
sec silloin tällöin kun se: luulee ole­van
hyötyä .jonkinlaisista työväen
liikkeen yhteyksistä? Mene' j a tie­dä.
Mitä taas tulee Vapaa Sanan " k e l ­taiseen
vaaraaiT', n i i n siitä on vain
y k s i : askel ^hourupäisten.paranto-.
laan. ~Sananv varsinaisessa mielessä
"keltainen: vaara"}on taloudellisessa
j a sivistyksellisessä suhteessa^val-koista
rotua muka uhkaava .vaara
keltaisen rodun taholto.
"Alkuperäisen" käsityksen mu
kaan tämän "keltaisen vaaran" piti
uhkaamaan koko Eurooppaa j a jPoh-jois-
Amerikkaa.
Toisaalta, tällä' "keltaisella vaa­ralla'
'on Yhdysvalloissa ja eräissä
muissakin maissa tarkoitettu aikai­semmin
kiinalaisten siirtolaisten l a -
Jiolta muka tullutto vaaraa. Ahke­ruutensa
j a vähien elämänvaatimus-tensa
tähden kiinalaiset siirtolaiset
osoittautuivat^; näin selitettiiii, :,ivaa-rallisiksi
i kilpailijoiksi valkoihoisil­le
työläisille, minkä vuoksi kiina­laisten
siirtolaisiksi pääsyä on: rajoi­tettu:
esimerkiksi, C a n a d a ^ j a Y h ­dysvalloissa.
Mutta tästä "keltoisesta vaarasta"
jaariteltaessa ion; puhuttu • kiinalais­ten
lisäksi mongolisista roduista
yleensä;': "Keltaista: vaaraa!V pelän­neet,
selittivät silloin^ että esimer-
Iciksi Japani uhkasi syrjäyttää E u - ,
roopan ja Yhdysvallat Itä-Aasian
kaupasta. Niille ei tietenkään tul­lut
mieleenkään mikään sellainen
kerettiläisajatus, että Itä^Aasian
kansoilla voi myös olla jotakin sa­nottavaa
asioistaan!
Puheet"keltaisesta vaarasta" täl­laisena,
mitä me vihreässä nuoruu­dessamme
saimme kuulla, ovat 0-
soittautuncet läpeensä paikkansa
pitämättömiksL Niin olematonta
jaaritusta se o l i j a on, että vain suu­rimmat
pässinpäät enää siihen us­kovat.
Mutta kuten" sanottu, ?'hukkuva
tarttuu Vaikka oljen korteen' - ' ja
niin joutuu Toronton Vapaa Sana
turvautumaan tähän ikivanhaan l o ­ruun
sitä hieman "nykyaikaistutta-en''.
Syynä on sosialismin suuri voit^
tokulku jonka Vapaa Sanakin joutuu
jo ainakin itsetykönänsä; tunnusta-:
maan vaikkei olekaan selkärankaa
myöntää,! että näin on tapahtonut:
No; vallitsevien tosiasiain tunnusta­minen?
on toisinaan vaikea tehtävä,
mutto historian kulkua se e i v o i es­tää^
sillä kuten sanotaan "juna me-<
nee koiran haukkumisesta huoli­matta".
^ l • .
Mainittakoon tässä yhteydessä
vain yksi seikka. Tulevan 25 vuo­den
aikaista Canadan ^talouselämän
kehitystä . ' t u t k i n e e n komissionin
päämies, Walter. L. Gordon teki
vastikään > kuukauden kestäneen
matkan - Kiinaan, r Meidänkin leh­temme
lukijat tuntevat' hänen r n i ­mensä
melko laajaa keskustelua at^
heuttaneen "Gordonin raportin!' pe­rusteella.
Mr. Go^^onia ei ilmeisestikään
lähetetty ^ paikan päälle "todista­maan"
joitakin etukäteen tehtyjä
olettamuksia ja kaavailuja, vaan
hän meni sinne porvarien tunnettu­na-
Ulöusmiehenä tutkimaan,:-mitä
todella on: Kiinassa topahtumassa.
Hän' julkaisee parastaikaa, artik­kelisarjaa
havinoistaan j2^ yhtenä msgmMmäifästmsmsm
tärkeimpänä toteamuksenaan hän
kertoi kurjuuden tarumaisesta ("fa- |
bulous") hävittämisestä Kiinassa.
Porvarina hän antaa täyden tunnus­tuksen
K i i n a n suunnattoman suurcl-.
Ie edistykselle: Hän sanoo, että K i i ­nan
elintaso on vielä alhainen m e i - v;
h i n verraten, mutta: selittää, - että
edistystä'Mapahtuu "tarumaisen no- ;
p e a s t i ' ' . ^ j a että miljoonien nälkä-,; .
kuolemien asemesta,.mitä vanhassa ,
Kiinassa tapahtui vuosittain, nälkä
on -jo voitettu.
, J a sosialistisesti ajattelevat' huo-: , :
. mioitsijat' puolestaan kiinnittävät
huomiotasiihen historialliseen tosi­asiaan,
millä tulee: olemaan, epäilei
mättä kauaskantoinen vaikutus, että >:
Kiinan mii Joonat.eivät t u l e koskaan: v i r
kokemaan kapitalismin kielteisiä
puolia-jatkuvasti toistuvia pulia j a —
työttömyyskausia , ' ^ sillä:: Kiinassa
historian kehitys:: sivuutti:, kokonaan
kapitalismin vaiheen. Siellä siirryt­t
i i n miltei yön kuluessa feodalismis­ta-
suoraan'sosialismin rakentamisen ~ v
tielle.; Juuri: tämä hyppy kapitalis-niin
vaiheen y l i edustaa kiinalais­ten
ylpeydellä usein toistamaa
"suurta hyppyä eteenpäin".
Mutta peläten katsoa tosiasioita
suoraan vasten kasvoja. Vapaa Sana
myöntää hiljaisuudessa,' että jota­k
i n suurta on tapahtunut ja tapah­tumassa
Kiinassa — mutta yrittää
nyt "selittää", että se johtaa muka
uudenmalliseen "keltaiseen vaa- "
raan".
"Keltainen vaara" oli kapitalis-'
m i n k i n olosuhteessa pääasiassa, saii
raaloisten ihmisten mielikuvitusta,
mutta sosialisminsläpimurron aika­kautena;
se^ on täydellistä mielipuo*
lisuutta— sillä muun kurjuuden
yhteydessä sosialismi lopettaa sekä
valloitussodan että siihen tähtääv ^
vän puheen "elintilasta", mitä sa- :
nontaa" .sivumennen .sanoen , Vapaa
Sana tuntuu käyttävän m^lHo.kit* >'
kaltomasti omanaan.,—Känsakpijun^ "'""^