Vapaus, September 26, 1957

              Sivu 2 , Tprst^ina, syysk;. 26 p. — Thursday, Sept. 26, 1957
i V A P A U S
-QisaD of VbxaUb Canadlaus.. E s '
iaUUbed NoT. 6, 1917. Authorized
;M/«econdeIassinailb]r the Post
r Office D^rtment; Ottawa. ^ PUb-lUbed
thrlce weekly: Tnesdays,
'Ibotsdays and Saturdays t)y Vapaus
Poblishlng company Ltd., at 100-102
;JBiD 8t. W., Sudbury.ODt... Canada.
Tetephones: Bos. Office 06. 4-4284:
Editorlal Office 06.«4>4265. l^nager
E, Suksi. Edltor W.faclund.^^lllng
addreas; Box gg.iSndbury, Ontario.
Advertising rates t9>on;,atvllcaUon.
Translatlon free of cbarge<
TZLAUSHXNNAT:
Oanadassa:
'/hdysrallolssa:
Suomessa:
1 vk. 7Ä) 6 kk. 8.75
3 kk. 2.25
1 vk. 8.00 4 kk. 4.30
1 vk. 8Ä) 6 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
. PÄIVIÄ IRah
Sanna Kannasto, North Franck­ista,
Ont., täyttää tänään, syyskuun
26 pnä 79 vuotta.
Katri Riksman, Sointula, B.C.,
amaailman noituus
1917 — Juhlavuosi — 4^,, vuosikerta ~ 7957
Paljon vaadittu
Hdtetty^än-^ylmaä.^
niskaan,! jQtkf' ovat toivoi^eet tai ilmaisseet toivorikkaita lau­suntoja
siitän että Yhdysvaltain hallitus «soittaa -lopulta rik-
'kaan s4dän^;j^ 'kauppa- ja talouspul­mia
hyväksi, Yhdysvaltain hallituksen viral-
;-(men puhemies, kauppasihteerin apulainen Henry Keams
• sanoi alkuviikolla asiallisesti puhuen, että pääministeri Die-ienbaker
saa mennä valituksineen "niin pitkälle kuin pippuri
;3tasVaa*V sillä "me^^p teidän; kärsivällisyyttänne ja
•"avunantoanne ja vakuutamme teillQ, että*molempia osapuo-lia'tyydyttävä
ratkaisu löydetään."
V itVastatenj välittömästi pääministerimme, mr.' Diefenba-rk^
rin esittäiniin ajatuksiin, että Ganadassa on huolestunei-
^^siiutta Yhdj^valtain vehnädumpingista, Yhdysvaltain pää-oman
tunkeiitumJsesta Canadaan ja Canada}Ie epäedullisesta
1 kauppabalanjsista Yhdysvaltain kanssa käydystä kaupasta,
"^mr. K e ä ^ sanoi Buffalossa viime maanac|iain^. pitämänsä
* puheen yi^^ejrdessä,' että "Canada ori aiheettdinästi hälyy ty­ynyt
jlaiden^4aiden;tälou8suhteista'^^kute^^
Capital by Karl Jtfanc: Dent*s. kä^^c^^
Double Volumes. Toinen osa s. 834. dä Ir(i](taa tylijäsf^Vk^ he olivat
me voimme lukea seuraavan kappa-; | alkemisteja :kätevämpia. Suuret
_ leen: "Englannin Itä-Intian yhtiö omaisuudet nousivat-kuin sienet;
täyttää" piriantaina 'isyysk 27 pnä i kuten on hyvin tunnettua; ei ollut aUnikasaantuniinen edistyi ilman
78 vuotta. ' I ainoastaan poliittisesti määräävä että olisi tarvinnut shiUinginsijoi-
Intiassa, mutta omasi ehdottopian | tusta. Warren -Hastingia raportti
yksinoikeuden teekauppaan, kyten virkavirheistä^ölipippuroituesimerr
yleensä Kiinan kauppaan .ja: tava- keillä. Tässä'oniyksi: Eräs iSullivan'
räin kuljetuksen välitykseen ^Eu sai ^pia^iiksffnipppm^^
rooppaan. Mutta Intian rannikopja oli juurit välmisft^aJlisälematkaUe
000 puntaa 1757—1766: välisenä ai­kana.
Vuosina 1769 j a 1770 englan­tilaiset
aiheuttivat-oiälänhädän os­tamalla:
kaiken riisin ja kieltäyty­mällä
myymästä sitä muuten kuin
satumaisiin hintoihin".
. Nämä kauppiaat eivät suinkaan
oUeet - ensimmäiset eikä viimeiset­kään
rahamaailman noidat. l'h-
Vapauden lukijat:nähtävästi muis- _^.tf^^
kin os2dtaaa?pu^e^ eteen^äii) ^Tä­hän
arvon alentamista. '
Sikäli kuin tähän mennessä il
monneista tiedoista voi päätellä on
keinottelussa saavutetut voitot^noin
viidestä kymmeneen -kertaantuneet
alkuperäiselle pääomasijoitukselle
ja joissakin tapauksissa vieläkin
J A
tavata joku aika ^taaksepäin julkais-
" E i tippaakaan^ luon-lalmar
Mantere, Dorion, Ont,
täyttää perjantaina, syyskuun 27
pnä 71 vuotta.
Akseli Haki, Port Arthur, Ont.
täytti tustaina, syyskuun 24 pna saariston, kuten InUan. sisäinenkin Intian ^ ' u k a i ^ /seutuuh; jossa l tun otsikon:
70 vuotta. V V > ' i kauppa oli yhjiöh korkeimpien vir opiijmia kasv^tett|iB>^Häii:se^nvu0ksiiiipn](.)i^^^
Heikki Wainio,Sault Ste. Marie,! j^ailijäin yksinoikeus. St}olan; opiu- myi^sbpin^uk^c^^imeHelle,, nimeltä tetfuteakekeindtteluIIa'V Mainittu
iOntjtÖyttää!perjantaina, syyskuun' • • - = . . _ L',_. r .
27 pnä 74 vuotta.*
. Paavo Pulkkaf Mattayra, Ont., täyt­tää
keskiviikkonai lokakuun 2 pnä
71 vuotta.
Yhdymme; sukulaisten ja tutta'
vam onnentoivotuksim.
i^^^H Kearnsin l^prrotaan sanoneen edelleen: "Minä haluan ;
'»tdlij^ävl^ysm selväksi Canadan hallitukselle ja kansalle, e tU
^YÄa^J^vaJlatj tulee tekerr^ään kaiken voitavansa sen hyväksi,
rjo|täitfht€|Set pulmakysymyksemm^^ täydellisesti,
; jätettä nykyiset eriihielisyytemme ratkaistaan niin pian kuin
; se,on inhimillisesti mahdollista". Myönnettyään, etfä Yhdys-
« yältain hallitus on täysin tietoinen siitä, mitä vaikeuksia sen .
»'vehnädum^ingiCanadalle aiheuttaa, mr.Kearns vetosi ca-
Jnadalaisteh "kärsivällisyyteen" ja "avunantoon". Puhuen
Vikäänkuinihän ei tietäisi mitään talouspoliittisesta imperia-
I lifiimista —j Yhdysvaltain pääoman tunkeutumisen todellisesta
«merkityksestä tässä maassa — mr.JKearnssanoi, että yhdys-
Vvaltalaisen] pääoman Canadaan sijoittamisesta ei voi olla
mitään erilnielisyyksiä, sillä yhdysvaltalaisilla rahamiehillä s
ainpa^t
ivemme !vdi liyväksyä sitä" häh sanoi, että se (epäedullinen
'löhijb^ätäsfe'4intttÖ)''''Uhka'ä' Canadan' ekonomiaa".- • • •
^^'"^'"PerusöYemufes»^
g yhä ena|ftmäll'Canadmi*i«olIisuuderi'<pal^
Vettä sefbirsiVkilpailijä.
^ T^d5ia|on tietenkin päinyasta
ä^rsvalttfiii pääoman vaikutuksest, ,
innimän^£nintomaa-asemassB oleva maa, jok%tuo\ta%Yhdys-P'
iiain te|i^{s^udelle r|aa^a-]ain^it^ tai puoliyalmist^^a — pa|;
ostaa^i?|i 1 'Veijoin l | i l i i j r ^ ^elt|^:lebllisut|s-f;
h|pri tämän vuo|,§i on dal^iadälla^errässaän^efjä-t ^
%ppatase Yhdysvaltain icanssa. Juuri ^tämSn
,^ [jEtllä ei ole sen ppaarreemr hiin'OA)aaf^au)btd<^,lisuut^
ktäb'' montäa>'muutakaa nykyaikaista- teollisuushaaraa V-^^;
jo^a ovat jakeet yhdysvaltalaisten pääyhtiöiden varaan.
^ Ja mikä hulluilta, monet näistä yhdysvaltalaisista yhtiöistä,
12 jotka toimivat ^täällä Canadassa ja riistävät' sekä luonnour
^resurssejamme i että ^työtätekeviämme, ovat niin tiukasti
amerikkalaisen 'ipääoman kontrollissa etteivät canadalaiset
sä'^ hinnalla eikä millään ostaa niiden osakkeita.
Kun Yhdysvaltain hallitus pitää ylläkuvatunlaisia luen­toja
meidän pääministerillemme ja sen pel-usteella vetoaa
sekä hallituksemme että yleensä canadalaisten "pitkämieli­syyteen"
ja "avunantoon", niin meidän täytyy todeta, että
paljon meiltä odotetaan ---i aivan liian paljon,
r Nähtäväksi jää, miten "urheasti" Diefenbakerin hallitus
l I^uolustaa maamme talousetuja ensi kuussa Washingtonissa
* kokoontuvassa "CanadanrYhdysvaltain pulmia" käsitteleväs-
•Z sä'konferenssissa? 'Selvää kuitenkin on, että toryhallituksen
••edfessä on liberaalien» äskettäin saama muistutus, jos se hy-rväksyy
käytännössä ne vastaukset mitä mr. Kearnsin suuh
§ kautta nyt Ganadalle annettiin. Tosiasia nimittäin on, että
i canadalaiset yleensäv haluavat muutosta tähän kansalliseen
; itsemurhaohjelmaan,^:jdta torypuoluekin on niin monösti
f oppositiossa ollessaan arvostellut.
Canadan intiaaniasinkas-
Itcku korkeimmiUaan
tällä vuosisadalla
0(tawa. — Canadan intiaaniasu-kasluku
on tällä hetkellä korkeam­pi
kuin se on ollut minään aikana
tämän vuosisadan kuluessa;
Intiaaniasiain viraston tilastot
osoittavat, että maaliskuun 31 päi­vänä
oli Canadassa 162,609 intiaa-riia
eli 11,000 enemmän kuin kesä­kuussa
1954, jolloin viraston tahol­ta
toimitettiin edellinen intiaanien
väenlasku.
Tilastot osoittavat, että luonnol-
Unen lisäys —- syntyväisyys yli kuo­levaisuuden
-r- on Canadan, intiaa­nien
keskuudessa nykyään kaksin­kertainen
maan muihin asukkaisiin
verrattuna.
min, palmutuottelden ja muidenr ta- Binn; 40^0^ piinnasta. Samai^ päi-varain
yksinoikeus o l i loputtomien vänätl3Mi%|lx^i*sopimuIteen'^^
rikkauksien.lähde. Virkailijat n}ää- j puumaista;Toinen ostaja, jokär^del-räsivät
hinnat, oman suloisen mie-1 lisui)äessa asetti sopimuksen; käy^
lensä mukaan ja keritsivät onnet- täntöön, teki^sijoituksellaah^rajat­tomia
hinduja säälimättömästi.tomia voittoja. Luettelon mukaan.
Kenraalikuvernööri osallistui tähän joka esitettiin parlamentille, yhtiö
yksityiseen kaupusteluun. Hänen j ja sen työläiset saivat Intian alku^
suosikkinsa saivat sopimuksia, jot-lasuklcailta ikäänkuin lahjana 6,000,-
Yleisön kirjeen johdosta:
%ertaa Yhdysvaltain
elämää NL:n oloihifi'
Blinkustannuikset
nousseet Kanskassa
Pariisi. — Sanomalehti France
Soir julkaisi torstaina uutisen, jon­ka
mukaan elinkustannukset Rans­kassa
ovat nousseet viimeisen 10
vuoden aikana 63 prosenttia.
Samaan aikaan ovat elinkustan­nukset
nousseet Britanniassa 38,
Länsi-Saksassa 24 ja Yhdysvalloissa
20 prosenttia lehdeif julkaiseman
uuUsen,,nuukaan.,, ' ^ ,
Tuttua valitusvirttä
I .' Llttle ;Rock, Afk.i korkeakoululla nähtiin taas alkuvii-
; kolia miten hysterian -valtaan kiihoitetut roskajoukot rie-
;;; huivat neekerien kimpussa.
?: Uutistietojen mukaan oli mainittuun korkeakouluun
-mennyt maan korkeimman oikeuslaitoksen päätöksen mu-
Z kaisefsti 8 neekerilasta, mikä teko nostatti rotukiihkoilijat
•SuUjteen mellakkaan. Oikeastaan on tässä yhteydessä väärin
% sanoa; että mellakan syynä olivat nämä neekerilapset. Tosi-
* jE^ia nimittäin on, että mainitun valtion kuvernööri on yllyt-
^»tanyt valkoihoisia j;oskajbu^
että hänen olimUka"pakko" määrätä Arkansasin s^eistetut
k^tilaiset.estämään neekerilasten kouluun pääsy, välttääk-
* seen muka syntymästä mellakoita. £ikä tässä kaikki, vielä
i« nyt viimeksi tapahttmeiden mellakkain ja neekerien pahoin-
> pitelyn jälkeen^ainitun Qsa^^^
Z joukkoja uusiin iaitt9muuksiin puhumalla, siitä, että nyt
'^vaarasta ~ - mutta vieläkään hän ei edes puolella sanalla
* ttibminnut roskajoukon väkivaltaisuuksia, eikä kehoittanut
« seuraajiaan pidättyväisyyteen!
l Merkillepantavaa myös on, että vaikka valkoihoiset ros-gkajoukot
ja ne muodostavat ilmeisesti sittenkin Little
« Itocldn valkoihoisten asukkaiden pienen vähemmistön —
l~reitä" heidän ihojnv^rinsä-^ohdostar-tänträn liulinahomman
ft^t^ustamiehiä ei ole vi
* 4^^P**^v^j?Hl\^'s??J^®'^?^l^VäTo^^ si-
» fjrtUita^su
,n la^taaii'Jlc<^ulutiA^s^^ neekerin soikaan^' miten eräsf
ja miten iyhtä neekeriä juuri;
lyödään takaapäin hänen y r i tr
täyssään päältä eroon ahdista-jlitäan!'
' n ^ , - r ^. , ^ .
''Ori"tiettom hVvä, että köii-pi^
alhniCn , npista, j p£|homRit^i-jöi^
tä orj.;gidät,§tty,, ioite?^, u,u-|
tistiedoissa kerrotaan., ^, ^
Mutta paljon parempi olisi,
että pantaisiin vas^aamaai|'lsi|i;
ja oikeudeös eÖeski h&cfm
miehet ja rouvat .jotka.| eivä^,
itse mene ka^ijlle?v n^e^e|rJBi|a(
mukiloimaan, mutta jötka las-
* fcelmoivat = kylmästi^; että kii-hoittamalla
valkoihoisia roska­joukko
j a neekereitä piekse-mään,
he voivat saada vaaleissa
kannatuksen niiltä- ennakko­luuloisilta
ihmisiltä, . jotka
esjm. Toronton Vapaa Sanan
tavoin näkevät Lit);le Rockin
tapauksessa etutilalla neekeri­lasten
ja valkoihoisten heilut­telun
ja siitä muka koituvan
"vaaran"?
Vastaisuuden varalta sietää
myös muistaa ne valitusvirret
mitä mustaa taantumusta edus­tavat
valkoihoiset rotusyrjijät
ovat tässä yj;iteydessä julkisesti
laulaneet. Ne ovat krokodiilin
kyyneleitä vuodattaen valitta­neet,
että Eisenhower menet­telee
Arkansasissa aivan s a ­moin
kuin N€fffVö6toliittö toimi
Unkarissa", mikä sellaisenaan
on mielestämme onnis­tunut
vertaus, ja että Eisenho-werin
hallitus on nyt muka
"kommunismin asialla", kuten
taantumukselliset aina sanovat
vastustajistaan silloin kuin
niillä ei ole enää yhtään järke­vää
väitöstä edesottamisiensa
tueksi.
Taantumuksen itkusta ja
hammasten kiristyksestä huoli­matta
olisi kuitenkin toivotta­vaa,
että Little Rockin mella­koista
pantaisiin vihdoinkin
vastaamaan ne, jotka Raama­tun
sanoja käyttäen,, "ovat pa­hentaneet
pienempiään" —-^ ts.
yllyttäneet omia etuja tavoi­tellen
roskajoukkoja neekeri-vastaisiin
väkivallantöihin.
Komentaessaan tiistai-iltana
liittovaltion sotavoimat järjes­tystä
valvomaan ja huolehti­maan
siitä, että oikeuden pää­töksiä
kunnioitetaan ja nouda­tetaan
myös lattle Rockissa,
presidentti Eisenhower otti
mielestämme lämpimästi ter­vehdittävän:
aäkeleen. - Toivot­tavaa
vain olisi, että tämä toi­menpide
johtaisi todellisten
syyllisten edesvastuuseen saat-fainiseenjätjrotusyiiinnän.
lo­pettamiseen
sikäläisissä kou-
"Älä mene syyhyttä saunaan", sa­noo
suomalainen sananlasku. Mutta
edellämainittu yleisön kirje pani
minut sisällisesti niin syybymään
etten voinut olla tarttumatta'ky­nään.
Tai oikeastaan vain siinä kir­joituksessa
eräs kohta ja se kuului
näin. "Mikä maa sotakorvausvaati-muksillaan
aiheutti Suomen valtion
rahapulan"? Puuttumatta millään
tavalla kirjoituksen muuhun koh­taan
katson. aiheelliseksi kirjoittaa
edellä olevasta jotakin. Jos nimi­merkki
"A. H . " näki kirjeensä Va­paudessa
painettuna 17 pnä syys­kuuta,
niin olkaa ystävällinen ja l u ­kekaa
saman lehden etusivulta tum­memmalla
painettu uutinen jossa
kerrotaan Suomen markan arvoa
lasketun yli kolmanneksen. Johtuu­ko
sekin ehkä NL:n sotakorvaiisvaa-:,
timuksesta? Kysyn vaan. Näkee
selvästi ettei arVoisa nimimerkki
"AI H." olö ollut sotäikänä Siioni^fe-sa
näkemässä nälkää ja vllub. 'Jos
liän ' b i i^ smt blluf hiin'' ti^^äisi
inyös;siän ' että "kun* stioiiläläisille;
'jaettiin • tti^heVrubka-anriokseV niin
afi^^ -niistä' suureiliseäti''miäiiio^^l^
tiin fettä ^^stävSihme' Säkiä nfe iiifbi,
ln'uttif'sitä'ei'sähotiri ettäSfe'öH^^fki
'•rfastettiu vällöitetuflta f'hteiItä.i'Siti
teh kun oli'pakko tehdä raUhä' nfii
tämä paljon parjattu naapurlmmt
[m^ak ^^iUi^/^njrä^eit^^äf
johtui? Vastatkoot viisaammat.
• Saimmehan toki avusfu^a^rik:-
kaalta Setä Samuliltakin joita avus­tuksia
Suomi-raukka joutuu maksa­maan
maailman loppuun asti kun se
loppusumma aina vaan kasvaa vaik­ka
velkaa joka vuosi lyhennetään,
(Vertaa NL:n luovuttamaan Porkka­lan
alueeseen, sekä kuinka paljon
se summa olikaan jonka hän lahjoit­ti
Suomelle sotakorvauksistamme?
Se on tietysti unohtunut "A. H:lta"
ymmärrettävästi.) Saimme Setä
Samulilta jeep autoja, lumikenkiä,
sekä sadetakkeja jotka kulkivat kän­sän
suussa "myötätunnöntakin" lii-mellä.
Eläköön kansan huumori,
sitä ei tapa nälkä eikä sota, ehkä se
huonoina aikoina elääkin kukois­tustaan.
Moni ihminen Suomessa joutui
uudelleen tarkistamaan kantaai|isa
itäiseen naapuriin ja tälle eduksi.
Eräskin professori, Tannerin lähei­nen
ystävä, joka syntymänsä sekä
kasvatuksensa puolesta ei varmasti­kaan
ollut NL:n tuttu, sanoi sodan
päätyttyä: "Me suomalaiset olemme
''onnenise!ämma--"asemi[ssa mitä so­takorvauksiin
tulee, sillä naapuril­lamme
olisi ollut täysi syy ja valta
vaatia enemmän. Ja kun vertaam­me
Suomea muihin Euroopan mai­hin
niin olemme monin kerroin on­nellisia."
Rehdisti sanottu, mutta
kaikki ihmiset eivät voi sitä myön­tää
avoimesti vaikka sellaista tunti-sivatkin.
Tulee vielä mieleeni kuinka Suo­men
eduskunnassa käytiin välillä
kiivaita keskusteluja. Siinä ei sääs^
tetty sanoja kun päästiin toistansa
huohoja; puolia vetämään esiin. Par­vekkeilla
kuunteleva yleisö ^ oli var­maa
että kyseiset edustajat olivat
eduskunnan ulkopuolellakin verivi­holliset,
kun sitten nämä menivät­kin
sulassa sovussa yhdessä kalasta­maan
niin sitä suuresti ihmeteltiin.
Miehet .vaan nauraen sanoivat v etta
antaa asipitten sotia, ollaan me ystä­viä.
Siispä lopetan minäkin tämän Jut­tuni
sanomalla "A. H:lie.*' että an­netaan
mekin "Suurten niiesten''jso-tia
keskenään jotka siitä palkankin
saavat Kun emme edes tiedä mita
omassa inaa«Manitni> tapahtnff Iniin-ka
silloin voisimme tietää mtatkojen
takaa. Diplomaatit puhuvat paljon
mutta sanovat vähän, he pitSvat
omat tietonsa kuunnellaan vaioiliei-dän
päätöksiään me - jotka S^eMBoe
ymmärrä politiikkaa. YstSvyy^
lä L. P.
J . K. — ' Vielä tässä, Joku aana^
sesti piirtäväUe A. H:lle", Kun tu­lin
tähän maahan'heti sotien jäl­keen
niin tiettävästi ihmiset olivat
halukkaita kuulemaan silminnäki­jän,
kokemuksista Suomessa sotien
aikapa:* Se ei ollut: mitään kuulta­vaa
>Satuja.la{|äille ennen nukku«
mistä".: ^ikisipä-^ei-äs täti-ihmineii;
ainoa muuten, kevyet mullat^ hänen
tomulleen) joka sanoi: " E i nyt saa
niin haukkua omaa maataan". Se
avasi silmäni todella näkemään
kuinka kaukana Canada on Suomes­ta
ja kuinka kaukana Suomen hätä,
vaikka kysjonyksessä olikin oma hei-mosisar.
Olen iloinen ollessani suo­malainen
ja kehtaan sen joka pai
kassa sanoa. Mutta koetan olla sel­lainen
suomalainen joka ei turhaan
vedä esiin alkuperäänsä niinkuin
aneille) ''fomereille": on joku muuta­man
vuoden kauemmin täällä maasr
sa ollut l^ehaissut olevapsa, "oikea
can^dalainen", mutt^a kun olen kysy;
nyt onko hän intiaani niin suutttiii.
Miksi? Me olemme kaikki Canada-lätsia'ja"
k6elaiäme <t^llä aiAa pa-remmilcsl
^: .canadalatsik^,-:) koska:
olemme herran i vapaaehtoisesti ? |tä-
I^^, n^^an^i^uUejet^^^levai^\;inUam-,
i;^^ ^ra|^,en^]9:}aani.':silU. uf^Qbtaiuatla
syntymämaatamme. Mutta on~h3n/ä
pftää mielevän-kuinka kävi Saksal­le
kun sieUäräiottiin"kfehitfcää yli'
ihmistä tappamalla jfoskayäki.:: E i
ole (Olemassa hyvää |^§p^aaeikä huo.-
noa kaasaa; joka kansassa, o^-|iyyiä
sekä huonoja yksilöitä. Se olisi syy­tä
muistaa myöskin USA:ssa, mutta
v'äk'isin tulee mieleeh että'sielläkin
lakastaan loisten^ portaita-';vaikka
omat Jattiat-ovat likaiset. :
Vielä huomautus "A. H:Ue". Ti­latkaa
Vapaus ja lukekaa sitä niin
huomaatte että se on lehti joka ker­too
totuuden kaikista asioista kau­nistelematta
ja kiivailematta. Huo­maatte
että Vapauden takana ovat
sellaiset ihmiset jotka rakentavat
rauhaa ja aina Vapauden taholta on
tarjottu ystävän kättä niin omille
heimoveljille kuin muillekin kansal­lisuuksille.
Ei ole Vapauden vika»
että muutamat suomalaisuudella
ratsastavat heimoveljet näkevät pu­naista
kuullessaan Vapauden nimen­kin
ja leimaavat kaikki; lehden luki­jatkin
kommunisteiksi. Se on kau­nis
aate jos se on sitä mitä Vapaus
opettaa. Tarkoitan rauhaa ja rak
kautta kaikkien kesken. Eikä mi­tään
turhaa heimoylpeyttä omasta
paremmuiidestar vaan kaikille ihmi
sille ihmisarvo sekä työtä ja työstä
sellainen palkka että sillä saa siedet­tävät
elinmahdollisuudet jokainen
Canadan kansalainen, väriin ja pa-pintodistukseen
katsomatta. — Sa­ma.
.
artikkeli käsittelee yksityiäkbhtai
s«stt asian-yhteyteen kuuluvat ta
, lir
^ , „^ ^Kaksi^JeijonaaipakeniWashiij:
ene^än. Tämä^^perusteeli^. näyt- «läintaAasta, mutta e
tää 5Utä, että todellinen rahamää »avanneet svn jälkeen toisiaan
rä. mikä kaasuputkilinjoihin tul- fenkumyasta kahden vuoden
laan käyttämään, tulee jäämään J^"^^^?^ öisensä erä
paljoa alapuolelle nykyisten osäk-' >mp«nana kesäiltana Rock Cp
puistossa,: laihempi leijonista h
mautti hyjrayoipais ja lih^vj
Imii^psuiUIeeh: ,;•-'""':-'••;/•
' ' "Olet piUskem^ näköinen
milloinkaan ennenl Mistä olet i
iiut niin n iM
;•• MÄlä puhu -kttieUekään", h
maiittimavä leijona:
piäbitellbt • P t o g o n i n (USA:n:=
keiden hintojen. <• ' - ^ '
Tavalliselle :'kansanihaaselle voi
näyttää siltä: ettämitä s'^ meitä lu-kuttaa
mitä suurrahamiehet toisil­leen
-maksavat-taiteellisesti koriSr<
tetuistapapereistaj- mutta ne ainoas­taan,
jotka yrittävät keinotella
pennl-osakkeilla. joutuvat * usein
pahturiat, josta käy selvUle, että omis^msan ainoastaan koreita pa^^t^gg^gj^^, lähettyviUä ja
a»ilikru,.pneprrä3isrce<ss.«ä3 nosMa^krkHein^l»e n jiaaklraanmiii - P^eita. Suurrahau ^miehet tiotavat, ^^^^^
sessa oli -jo harjoitettu suosikkijär­jestelmää.
^
Vapauden lukijat muistanevat
myöskin sen, että Canadan silloinen
liberaalihallitus harjoitti julkeata
suosikkijärjestelmää kaasuputkilin­jan
järjestämisen ensivaiheessa ja
uhrasi kymmeniä miljoonia dolla-.
reita kansan varoja hyville ystävil­leen.
Näiden tapahtumain käsittely
pitemmälle ei ole tämän kirjoituk­sen
tarkoitus. Aikomus on tarkas­taa
sitä mitä merkitsee tämä alku­pääoman
kasaantuminen sijoituk­sille
tai ilman :sij'oituksia sen jäl-ke*
en kun on päästy käsiksi tuotan­toon
ja jakoon. .
Rahanarvon alenemisen .selvittää
kaikkein yksinkertaisemmin se, et­tä
mdnopolikapitalistit määräävät
hinnat oman suloisen mielensä mu­kaan.
Kaikesta huolimatta kuiten-
^kin täniänlaatuisessa/laitoksessa pe­laa
^vesitetty pääoma sangen tärkeää
osaa. Onhan yleisesti tunnettua, et­tä
niin sanotut-yleisöä palvelevat
laitokset ovat määrätynlaisten hal­linnollisten
komissionien alaisia,
joilta niiden on pyydettävä hinta-määritelmät.
Nämä määritelmät
yleensäv lasketaan "kohtuullisen"
voiton nimellä sijoitetulle pääomal­le.
Vesitetty pääoma siis jo .sellai­senaan
edellyttää taitoa valmistaa
kultaa tyhjästä.
Yleensä on tunnettua, että näillä
niin sanotuilla yleisöä palvelevilla
laitoksilla, kuteh sähkö-, kaasu-, tie­donvälitys-,
kulkulaitos y.m, yhty
millä on monenlaisia keinoja tehdä
kultaa''tyhjästä. Monasti 'on paljas;
tettu, että nämä laitokset oVat ko^
koonpanoltaan.. 'sangen mutkaisia.;
Useissa tapauksissa ne; on pahtu koi
koop: ponista , alayhtiöistä,/ jotkaj
tuottavat.^monenlaisia. välineitä: ja
raaka-aineita pääyhtiölle,, joten kir-i
janpito on voitu järjestää siten,'et-:
^tä >feitot ja tappiot voidaan' saat­taa
:: sen' 'laitokäen. tileihin - Jonka
kautta. edullisimmin voidaan suu­rimmat
, voitot t: jakaa osakkeiden
omistajille. Monasti on työväenjä-jestöjen'
taholta, hintakomissionien
kuulusteluissa: paljastettu tällaisia
seilckoja! Tällainen tilanne antaa pää
yhtiölle tilaisuuden maksaa - omille
alayhtiöilleen tarpeellisista välineis­tään
oman suloisen mielensä mu
kaan ja siten vähentää pääyhtiön
voittoja alayhtiön "hyväksi.
On myöskin monasti todettu suo­ranaista
kirjanpidollista väären­nystä,
mutta tällaisia seikkoja eivät
komissiot yleensä huomioi, sillä kir­janpidon
teknilliset muodot ovat
siksi laveat, että kirjat voi panna
näyttämään melkein mitä hyvänsä,
kun ei > vain kenenkää yksilön tode­ta
pistäneen rahoja taskuunsa.
Tämä kaasuputkiyhtiöiden juttu
on myöskin siksi mutkainen, että
se vaatisi erikoisen tutkimuksen,
kuinka monta kaasuputkiyhtiötä on
olemassa ja kuinka ne Idetoutuvat
toisiinsa, sillä tuskin^^» nykyään jär­jestetään
mitään suurempaa yritys-
Väi ettei siihen kietoutuisi koko
joukko erilaatuisia yhtymiä, joten
yhtymän kokoonpano tulee tavalli­selle
;;;:-kansanihimselle tuntematto­maksi
Kuitenkin yksi.seikka on
selvä: Kaasunkuluttajat tulevat
maksamaan nämä osakekeinottelus­sa
tyhjästä tehdyt voitot ja se myös-mitä
näiden papereiden takana voi­daan
tuottaa.
Me olemme nähneet, että. pää­oman
alkukasaantuminen ja keskit
tyminen' voi tapahtua tyhjässä i l ­massa,
mutta pääoman täytj^ tulla
kosketukseen tuotannon kanssa en
nen kuin se todellisuudessa muo-dostiiu
rikkauden lähteeksi.
"Jos me huomioimme omaisuuden
joka on keskinkertaista suurempi,
niin nousee kysymys, kuinka tämä
omaisuus on saatu? Voi olla selvä,
että se,on ryöstetty ja siinä tapauk­sessa
perustuu voimaan. Mutta se
ei ole:ehdottomasti tarpeellista. Se
on voitu saada työn kautta eli va­rastettu,
.. hankittu liiketoimiimassa
tai petoksella. Sen on täytynyt tul­la
esiin työn kautta ennenkuin se
yhden kenraalin-joka päivä. Täh
mennessä sitä ei • ole vielä huönt
t u " . '
on voitu ryöstää". (Engels An
Duhring).
"Muokkaamattomalla maalla \
olla hinta mutta ei arvoa". (Ka
Marx: Pääobia).
Kaasuputkilinja on rakennettai
ennenkuin voidaan myydä kaasu
Arvo syntyy vasta työn tuloksen
Kun kaasun hinta joutuu hintak
mission määrättäväksi, niin se <
tutki kysymystä mitä linja oh tiflli
jnaksamaan, vaan mitä on ylitiö
kirjoissa oleva pääoma, joten kulff
tajat joutuvat maksamaan vesitetji
hinnan.
(Jatkuu.)
25 yilOTTA TYÖVÄENLIIKKEESSÄ,
Kuinkahan M i k e voi?
Kirj. JIM TESTER
Meidän yövuoromiiie esimies oli
todella ihmeellinen mies. Hän oli,
hiljainen ja vaatimaton ja syventyi
vakavasti asioihin, mutta onneksi
hänellä oli todellinen huumorin­taju.
Hänen kanssaan oli helppo
tulla tpijTieen. , ,
Ammattiyöläisenä hänen vertai-siafiiipli
.anihaijyoja. Työstän J^äU:
0^ ya^tiyfa|nen,jji ^Jikä jnppeii^"kö-,
neiden rakennusalalla. Juuri i^äii-;
^e^; or^in^isuuksfensa, jQh,dos,ta hä-ne^
stä Jeliijin'. kpfleij^Jc^fjpjisp^gstpn
e^^imies.rj flän^nj .poli^t^illp katso-;:
muksillaan ei suinkaan ollut mi­tään
^tekifni^stä .^sian^jkans^^ sillä
hän oli kommunisti, mutta sotavuo­s
i ^ J^eiij, t p p , ^ ^ i seUaistakin.,, .
• J}äflen, ensimiip>äinen,.a^cn^ttipsa,
oli ollut koneiden ico)*jausmies, jon-
;^^..teftt^väi^ häii; oli ippflinut ji^änsä
,jaqhom^Pyllä •yapfiassamaass,a,
Hamil1ip];\iin^ tultuaan rh^ea, oli laa-
, jennettavfl amraattit^ito^^n' ja ,,^än
työsltppteli; .;.pi|tkien . vaspnfajana,
karpiqt^in^, koneenral^^ntajana
riippuePi millä alalla |;li. töitä saa
tavissa. Ja hän oli_kyenevä kaikilla
aloilla.
Mike oli paremmin tekijä kuin
puhuja. Kun toisinaan jouduin ko­vaan
väittelyyn työkaverieni' kans­sa
- politiikasta tai unionismista, Mi­ke
kuunteli silmät kirkkaana naut­tien
keskustelusta ja rohkaisi mi­nua..
Toisinaan hänkin osallistui
muutamalla sanalla keskusteluun.
V Meidän välillämme oli luja ys-tävyysside.
Hän oli Oshawassa Ca­nadan
unkarilaisten järjestön joh-dqssa;
Tietysti hänellä oli kaiken­laisia
ongelmia ja hän tykkäsi niis­tä
keskustella kanssani. Häneltä
sain. tietää Unkarin kansan histo­riasta^
Hänrakasti synnyinmaataan.
Hän kehui sen hyviä puolia; ym-näärrpttävällä.
ylpeydellä.. .
Usein. hän kertoi minulle lai­nehtivista
viljapelloista ja mauk­kaasta
hedelmäsadosta. Hänen- ää­nensävystään
huomasi,^ että hän
ikävöi takaisin.
Eräänä päivänä hän kertoi mi­nulle
Unkarin vehnästä. "Tiedät­kö/
että se on parhainta maailmas­sa",
kysyi hän;
"Mutta ei se voi olla, Mike",
vastasin minä. "Canadan kova veh­nähän
on maailman parhainta ja
sinäkin sen tiedät."
Mke ei antanut periksi: ''KyM
minp tunnei^ vehnän. Unkarilainen
vehnä on huomattavasti parempaa
. kuiuv mikääi^, lajlXanadassa. :^rää-
71a,. i päivänä, Unkarissa poistetaan
tqrpparijärje^te^mä ja se erinomai­nen
«yehnä t Huuli^u • Unkarin! kansal­la,.
I^jin he, ottavat .käytäntjäöa ko-neellisep,
n^aanvfljplyksen, hetqle-vat
näyttämään canadalaisIPe k^is-
^ , maatiepä:, saaf^a^n • kasvamaan."
'Nauroin Mikelle: "Sinunikansai-:
..lijSkiihkpsi; ,,saa;i /yliotteen, jsinusla,
jMik^^:, i^aiken > rlisäksi kun Jcmsa
häätää kartanoherrat: maastaan,^
^^uu. jonkin ^aikaa^ ennenkuin h$ saa­vat
.m^atalpu(|en;. järjestettyä; edes
;ni|^ tuojttoisakjsi ;kuin se on |
sin 'kaftanoherrojen. alaisena.. Uut­ta;
järjestelmää ei rakenneta tehok­kaaksi,.
.,4a käytännölliseksi* käien j
rkäänteessä.",, (
Mike ei hyväksynyt minun ajatnk- j
siani ja asiasta kinattiin puoleen}
ja toiseen.
Vuonna 1947 Mike, hänen ni-j
monsa ja heidän: poikansa meniT?
takaisin .Unkariin. Mike sai työp^
kan omalla alallaan. Heidän: poi­kansa,
joka oli syntynyt ja kasva­nut
Canadassa pääsi BudapestiB
yliopistoon. ^ Myöhemmin hän-d
kunnian olla järjestämässä BDIJ»-
pestissä pidettyä maailman nupris»' I
festivaalia. . Barany-perheen* tale-j
vaisuus näytti kaikin puolin lup?>j
valta.
- Kun tUnkarissa viime-puhkesi
kapina, heti ajattelinJfrI
kea: Hän varmasti osallistui siih?>tj
Vieläkin minua vaivaa, kun enti«^|
dä, läpäisikö hän taistelut
Jonam päivänä^ toivon näkeviDj
vehnän tuleentuvan Unkarin,pd-j
loilla. Haluaisin Miken selostart»
minulle kuinka paljon aisiat mii
edistyneet sen jälkeen kun kanfll
otti ohjakset käsiinsä. Haluaisiir»|
tä tietä f tietää kuka meistä
sen väittelyn.
PÄIVÄN RÄKINÄ
"Vaara uhkaa nyt Venäjältä"
' Kukin uskollaan autuaaksi tul­koon
ja jos Canadaiianneij an yleisr
esikunnan entineaylip^ällikkö, ken­raaliluutnantti^
Guy Granville Si-monds:
uskoo iuleyansa autuaaksi
palvelemalla ' saksalaisia' rahamie­hiä,
niinkaipahänkinsielulleen lep­poisan
.olinpaikan löytää.
Meitä ei siis kiinnosta niinkään
paljon kenraali Simondsin ''ennak­koluulottomuus"
entisiä; vihollisia
kohtaan, vaan ne perustavaa laatua
olevat "perustelut", joilla hän' on
sanömalehtitietojen :: mukaan "m-keuttanut"
saksalaisille rahamiehil­le
nyt antamaansa palvelusta.
Mutta pysähtykäämme tytkimaan
tätä asiaa.. .
Kenraali Simonds oli canadalais­ten
joukkojen X divisiooaankomen-
.tajana toisen maailmansodau: aikar
na Italiassa ja sitten Saksassa.
Rauhan -palattiuif,|uhi f palveli: yleis-
«>jriinintj>nitp^. päällikl^nä,- nustä toi-mesta
hän ecoi$>Jokin aijka sitten.
Nyt hän työskentelee saksalaisten
väluksessa oli kaksitoista vuotta
sitten Hitler ja hänen kenraalinsa
— sanoen tykkäävänsä uusista ys­tävistään,
joita hän suosittelee
muillekin!
Uutistietojen mukaan kenraali
Simonds on nyt Frontenac Flöor
and WaU TUe Ltdin (Torontossa)
ja Toronto BrickGo.Ltdm presi­denttinä,
ja kuten hän selittää; näi­den
kummankin yhtiön osakekont-rolli'
on Mynchehissa sijaitsevan
Agrob — A.G. fur Grop und Fento-keramiknimisen,
: pankkiliikkeen
käsissä.
:Yleisenä tietona on, että mainit­tu
saksalainen pankkiliike on sijoit­tanut
huomattavia rahasummia
;kenraali Simondsin: edustamiin yh­tiöihin
ja icräs torontolainen päi­välehti
kertoo kenraalinune selittä­neen
"ettjei hän näe mitään sopi­matonta
.^öskennellä ;miden ihmis­ten
hyväksi, jotka häh £2 vuot^
sitten yritti- lyödä lialasiksi..
Kysj^essä, onko kenraali S -
^[l^jnellakoilsijat oVat lyöneet erään neeker luissa. , "Suomalaisuuden n i m ^ veljelli- rahamiestea^byySksi.^. joiden pai- mondsiUa mitään ennakkoluuloja
saksalaisiin rahoittajiinsa nähden,
hän vastasi:
f Eipä tietenkään. Saksalaiset on
hyväksytty täydellisesti liittolaisik-semme<
NATO:ssa; me olemme myy­neet
heille sotavälineitä ja me har­joitamme,
heidän l e n t ä j i ä ä n>
Huomioituaan, että NATO:n käy­tettävänä
-Euroopassa ; oleva't; cana­dalaiset:
ase joukot iovat -saksalaisen
kenraalin'^ Hans Speidelin komen­nettavana,
.kenraalia Simonds:.pitää
maailman luonnollisimpana asiana,
ettäi s hänkin: on -fmtanut lahjansa,
kokemuksensa ja lykynsä saksalai­sen
xahamaailmanr, palvelukseen;, i ,
Muuten näyttää silta, etta^näma
saksalaiset rahamiehet. eivät vhalua
kerrassaan^ mitään • täälta'> Caoadas^
ta. He ovat iloisia^ onnellisia ja
autuaitaiyksinomaan siitä, että saa­vat
antaa toimipaikan ajollekinVca-nadalalselle
kenraalille ja kehittää
meidäni luonnonresurssejamme. Mi­tään
be eivät halua täältä itsekkäi­den
pyyteidensä j^dyttämiseksi!
EU^kuten -kenraali Simondsin-ker­rotaan
sanoneen:' -^Tälla: myneheii-iläisdlä
i pankkilifkkeellä ei ole mi­tään
^'Aikomusta viedä voittojaan
pois Canad^sta. Sensijaan on hei-dänittarkioitnksenaan:;
sijoittaa^vditr
tonsaJiiketoimiensa laajentaml-i
a sitten tulee sokerit pobjalta.
Kffnraali Simondsin kAi^mfftaff^f^n^
neen: . ,
"Liittolaisten suhtautumisaBI
Saksaan vOli sUuri vaikutus Hifl^j
nousuim. Minä olen iloinen . ^|
että suhtautuminen nyt ^ |
nen. Nyt^uhkaa vaara Venäjö» I
Mutta kuinka suuri on IPPPfl^l
lopuksi tämä "ero"? VoisifflO*!
yhtään puistaa aikoja »oitfn* J
Totta.on, että Uittolaisetav^l
vat-omaUa tavallaan HitienD,»*!!
sua- Saksassa, kuten ^«»»"jai^l
monds nyt. myöntää. Mutta
silloin perusta? Eikö tarkorf^l
lut tehdä Saksasta se suun n ^ l
nyrkki, jonka tehtävänä obJJ^|
tää 'fVeUäjältä uhannut vaaia^
f Ja kun Lahsi-Saksaa asaSP»
nyt taas ?'Venäjältä uhkaanm ^
ran" torjumisen tunnuslaäieea«^
jossa — niin mitä takeita on v^i
sutS, ettei "koira pure t a ^
jansa kättä", kuten tapabtm
lerin aikana? ,
AUekirjoittannt ei a i ö j f j,
tässä-mitään "eroa". Mn»»^
tolainen päivälehti toteatetöi
raaU Simonds 'iyöskentelee »
laisten hyväksi ja ^ ^ ^ ^ ^
Kuten sanottu,
autuaaksi tulkoon" — """i^-,
8entääÄ''yritettäkS »edotato^
''oilÄntnkseen'" ^oissa.'J^
muufenkäait^viäda oikeö»^
Känsäkoura.