Vapaus, February 2, 1921

              ka fea^ayiagaam Ja lanontaina.
^ VAPAUS (Liberty)
. Tjeonlyorganof Pinoish Worker8
»Canada. Poblished in Sudbury,
Pnt,'(eva>y Wednesday and Satnrday.
Admtisins rates 5fk per ooL indt. '.'I^mum charge for single insertion
r?5fc' Di^tmt on standing advertise-
' mait'. l l j e Vapauä is the best adver-
, nsmfr, mediuin among the . Finnish
P«opl8 inCanada.
nmoto^iinta 50c palstattnunalta.
, Alm lunta kiertailmotuksesta 76c.
Xijolemanllniotuksct $2.00 (mnls-tOTäK^
yista 50c kuitakin liaäk^k —
Kihlaus, ja avioK ilmofc. alin hinta
9ZJ% mmenrauutosilm (muuten kuin
enriofiittoilmotusten yhti^-dessä £2.00
kerta. Avioeroilm. $2.00 kerta (2
. feertaa |8.0a ~ SynlymSihn. ?2.00
, kerta. — Solutaan tieto- ja osot^Imo-tokset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00)—
ven^nissa esitettykään ja vg-hemmin
laskettu yleii^estylcselle,
on mei^iBä £i>tä antipoliittisesta naf
rimaisuudesta, mikä on icoko lailla vai
täva suomalalstenkhi obndaistea kes­kuudessa.
Vai olettdfio milloinkaan
ajatelleet mitä vakavia fiearanksia
tuollaisen pääti&sen byväksjoninen
aiheuttaisi it£eOBU:1Ie^ tddga omalle
^jestollenne? Se moikitseisi, ettei­vät
Suom. Sos. Osastojen, Gasadan ao-sialistipuolueem,
ukrainalaisten tai ve­näläisten
i i ^ muitten sosiaUstisten Jär
jestöjen jäsenet olisi kelvollisia liitty­mäni^
OBUdnm tai että ne tuhannet
OBUm jäsänet; jotka knolovat ^ ä -
mahiittuihla ^^jestdihin, tulisivat
tuon imtöksen mtikaan automaatti
scsti erotetuiksi OBU»ta, cllei^^ihe
alentuisi repimään kaippaleiksi sosia­listista
punaista korttiaan; Me koiten
k^ epgileibme että he eivät siti^ teki­si,
vami pysyidvät mielumninin ems-
Kaikista ilmotuksista, joista ci ole so- sa s e l l ^ i s ^ miicKtta,, ,j cfta ^liinaja-pimusta
»;tulee rahan seurata mukana.'««n gompereilaistca pjtovanhoilBsten
tavoin vihaa vailankumoukselliaia BO-fiialisteja.
Jos tbaa tiiUsi hy
väksyt^ä, n ^ djsdbuyn pii­ri
siten tietoisiminat aäic^^
tostään.
Joe antipoliittiset «dnekset
narrkuaisuudessaan ja sokeudessaan
hnUntella |& repiä voron säpäieikäi,
niiniuedllä ei ole^tyati^ä^ v^staäb;
sUl& me käsitämme että seUa^en^^^^
väea järjestö, joka t c k^
l ^ t ^ l s i E , on: t»>mittci Uusimatta,
mutta me iuttsonmie velvölUiRiudek-seinme
ajoissa Jmomauttaa täs^ asi'
astaOBUmjäseids^
asettsui
TILAVSUINNAT:
Casadässa $3.50'vuosikerta; $2.00
pQolhr. Ja $1.25 8
Yhijysvalloissa. $6.26 vuosik. $2.75
puoliv; ja $t50 3 kk., 1 kk. 75e.
SnomSev»; $5.25 vuo.«ik. ja $2.75 6
kuukautta.
, Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus on
Jodofmn Block Ebn St, East Kont^
totin; ja toimituksen puhelin 1038.
. Poötiosote: Box 69, Sudbury, OnK
toimittaja
J . V. KANNASTO
IHhkeenhmtaja
Retdstered at the Post Office De-portmeni;
Ottaw8, as second class
matter.
narnmai*
fiuutta
SUDBURYN PIIRIN UNION
J X ^ N I L LE
^ Sudburyn piirin OBU:n p«utavaw-
1yöläl<;ten 'jäT|est8n piirivarastosta on
juuri 'lUieielty ulos äBke^iii" pide
lyn koaventionin päätöksiä piirin jä-
.senistön yleisäiincstyksellS hyväksyt-
^ tavaksi tai. hyi;äuäväksi. Ih-neellis-tä
ja tavoliisttudesta poikkeavaa kui-
Mn on, että äänestyslistassa esiintyy
eias icobta, jota konventioni ei hyväk-
, s y i ^ ' Ja kun äänesty«ilipttssa ei mai
Dita äitään. em johdosta, niin voi jä­senet,'
joika eivät ole olleet tilaisuu-
' dessa l^emmm tutustumaan konven<
tionipi^! pöytäkirjaan, tai ^ivE maista
-'--sitä yksityiskohtaiseni vaikka olisivat
keifanlukeheetkin» päästä^aiihrä käsi
, tyks^Ur että tljmk kohta samoi» kuin
rmuät^n äänestyslipussa olevat asiat
' on. saanut konventioniq tiyväksymisen.
!l!ging on 35:<tes'koihta Mnestyslipus-»
sa, joka fcuulutt:,
....'^ii'At^(aan jSijeAtömme jäsen tai
, vifkaiKia saa kuulua mibinköän poIUt-lioolneeseeai
e i l ^ toimJa tai agi-
. teerota min|jään poliittisen puDlaeen
« i i ^ ollessaan tämän JSijeston jä-senjrydessH
tai (Ktlvdak^a**.
Kbnventionin kuomieksi sanotta-
' W i että., tämä päät8se^s hyl&V
; tiinisäiiiellä 7 vastaan.
; ; iStui kttitenlcin se ali^tettin yleisää-nteSt;^
eU9, poikkeuksena niistä mtaia-ta
^toksista, jotka' konventionissa
^tooUiip,,niin ellei siihen kiinnitetä
taikmpaa huomiota, saattaa se huo-^
masmatia tidla hyväksytyksikin.
\ TSM em talisista päätösesitystä
, onsiaikiiia «n työväen järjestön kon<
OBU:him kuuluvalla pihillä, tai unio-yteilölläffii^
noBcentta asettaa tool
laisia kysymyksiä yieisäänestykselle,
koska se on kokonaan OBUsapgäjär-jestön
periaatteitten ja päätösten kans
68 ristiriidassa. Jois tuo päätös tulisi
yleensä hyväksytjyksi OBUssa, niin
silloin ei olisi sen perustajilla, isen e-turivin
taistelijoilla, sen marttyyrijoh-tajilla,
kuten Pritchaidilla, RusseUl-la,
Ivensilla,, Johnsilki ym. oikeutta
kuulua perustamaansa järjestöön, kas
ka he oVat Canadan sosiallstipuolueen
jäseniäi toimineet siinä, olleet sen eh­dokkaina
poliittisiin virkoihin, jäcipäi-lemättä
ttde^t edelleenkiSl' toimi­maan
fiosialistipnolneessa ja kuulu­maan
siihen jäseninä.
: Sitäpaitsi, ei yksikään unio, ^leidän
tietääksemme ole'milloinkaan men­nyt
sösialiämivihBssaan, tai antipolät-tisessa
narrimaisuudessaan näin pit­källe.
IWW:1ä on yleensä pidetty
järjestö!^, joka'ei ajina poliittiselle
ioimhmalle tunnustusta, viaan pitää
työväen taloudellista teollista
toiiäfaitaia kaikkena kaikessa. Mutta se
ei ole milloinkaan yrittänytkään ra-joltttta
jäsenteni poliittisia'vapauk­sia^
v ^ a se ei olekaan järjestönä
kannattanut minkään poliittisen puo­lueen
hommia. Päinvastoin se on jul­kisesti
julistanut antavansa jäsenil­leen
täydellisen poliittisen vapattden^
Kuitenkin: niissä aineksissa, j>tka o-vat
tällaisten ehdotusten takana, Imin
ön kyseessä oleva, on sellainen harhaa
käsitys, että 9ie palvelevat tällaisissa
ehdotuksilla iwW:läisyyden asiaa.'
Samassa ä&iestyslipussa oleva»^ ^1:
kohdan, jossa esitetään "Industrialis-tln"
hy^vBk^istä Sudburyn pihrin vi­ralliseksi
suomeh^eli&eksi ääneäkan-nattajsäcai,
voisi asettaa kyseenälai-aeksiy
että äSndstlli^tkö Csgoadan suo­malaiset
palkkatyöläiset äänenkannat-tajakseen
sellaisen lehden, joidia toi-mitusto
IHidysvalto^
iww:]äisten tietoisin aines juuri mitä
raskaammm isjyyttää Venäjän suuren
proletaarivaltas&nmouksen ja Eolman
nen Kansainvälisen häväieemisesta.
Niin että eikö frorvarilehtien saastai­nen
lika ja valhetuha riitä, vai pitää
kö meUlä työläisillä olla vielä omia
lehti^ jotka tuomitsevat mailmaa pro
letariaatin suurimman ja moiestyksel-lisimmän,
jaloimman ja Vnn«i>|%^OT',
man taistelun jäsen ylevimmät peri­aatteet?
Työläiset. Hatkitkaa emien kuin
pänestStte! v
Julistus feaikille Vapauden asiamiehille!
YLEINEN MOBILISOINTIMÄÄRÄYS
Viimeisen puolen vuoden ajan on Vapanden asiamiesarmeija
saanut olla rauhan kanijalla vain leiripälvelukgessa. Mutta'nyt
on^taas pitkäaikaisen levon jälkeen pantava kaikki joukot liikekan­nalle.
Nyt on; jokaisen asiamiehen astuttava:paikalleen rintamal­le.
Ja se joka eHätä kutsua noudata eikä voi seistä kohdallaan
taistelun tulessa, laskekoon aseensa maahan. iTai sanoaksemme
raamatun historiallisen sotapäällikön tavalla: ^'Jokainen pelkuri
saa palata kotiansa".
Kaikkialla mailoiassa liikehtu työväenluokka kumouksellisen^
liikttim j a taistelun merkeissä. Mutta täällä Canadassa on kdyhär'
listön rintama ollut vuosien ajan vailla päättävää hyökkäystarmoä.
Sanomalehtiasiamiehet muodostavat köyhälistön rintaman hyök­käävän
taistelujoukon, käyttäen aseenaan tiedonvälinäeitä — ^ ö -
väen sanomalehtiä.
Vapauden lehtiliikkeen toiminta on ollut näihin saakka lajo^
tettu aineellisista ja käytännöllisistä syistä vissiin puitteisiin. Sik­si
ei liikkeemme taholta ole esim. viimeisen puolen vuoden a j ^ a
millään tavalla innostettu tai kiihotettu asiamiehiä mihinkään eri-kofsponnistuksiin
Vapauden levittämiseksi laajemmalle, kuin mitä
se on itsestään levinnyt. Tämä johtuu siitä, että lehtemme paino­kustannukset
ovat olleet niin suuret j a niin luonhottomat, että ku­ta
suurempi on ollut lehden painos, sitä enempiiehti on saattanut
tuottaa tappiota, vaikka porvarillistenkin liikelakien mukaan pi­täisi
olla päinvastoin.
Omaan kirjapainoon
Nyt kuitenkin tulee lehtemme lähitulevaisuudessa siirtymään
omaan kirjapainoon ja siellä muuttuu asia päinvastaiseksi,'kuta e-nempi
tilaajia, sitä vähemmän tappiota ja sitä halvemmaksi tulee
kukm yksityisnumero. Kun kerran lehti on ladottu ja laitettu pai-iiolalntoon,
niin voidaan'sitä painaa enempikin; ainoastaan paperin
hinta suorittamalla, joka sekin on halpenemaan päin.
Vapaus 3 kertaa viikossa HmestyvSkä
Työväenjoukot haluavat mahdollisimman usein uutisia ja tie­toja
mailman suurista ja yhteiskuntaa mullistavista tapahtumis­ta.
Siksi he -haluavat lehtensä mahdollisimman usein Mesf^äk-si.
Tämä on Canadan suomalaisten työläisten toivomus j a päätös
Vapauteenkin nähden. Viime syksyisessä Järjestömme jäsenis­tön
yleisäänestyksessä valtavalla äänten enemmistöllä päätettiin
laajentaa Vapaus 3 kertaa viikossa ilmestyväksi. Nyt meillä alkaa,
olla mahdollisuudet saattaa tämä päätös voimaan.
TUaajamäärä kohotettava 3,500
Velton j a välinpitämättömän toiminnan takia — johou ovat
syypäitä sekä asiamiehet että me Vapauden tounitsijat — on leh-en
tilaajamäärä viime kuukausina jonkun verran laskenut, ollen se
nykyisin vain noin 2,700. Kuitenkin ennen kuin lehteä voidaan
ryhtyä julkaisemaan kolme kertaa viikossa, on johtokunta mää­rännyt
että tilaajamäärä on kohotettava 3,500 :taab.
Tämä. päätös edellyttää yleistä Vapauden kaikkien asiamies­ten
liikekannalle — sotakannalle-ir asettamista - r r yleistä mobili­sointia.
Se edellyttää, että yleisestä vartiopalveluksesta on taas
rj^hdyttävä varsinaiselle hyökkäyskapnalle., On yyhdyttävä tosi-tiirmolla
keräämään lehdellemme uusia tilaiutsia^ pidettävä visu
vaari entisten päättymäisillään olevien tilauste^ uudistamisesta.
)h mentävä jokaiseen suomalaiseen kotiin, jokaisen suomalaisen
työläisen luo ja otettava häneltä tilaus.
Tämä kaikki On tehtävä ei lehtemme takia^ vaan työläisten it-
.sensä takia.
Kapitalismi on taas antanut monivuotisen n.k. "hyvän ajan"
jälkeen meille työläisille lomaa. Tämä loma on visusti käytettävä
;yöläi8joukkojen itsekehitykseen — luokkatietoisuuden kasvattaa
miseen! Ja tässä työssä on parhaana välineenä sjanomalehti —
eidän oma lehtenne Vapaus.
TYÖMAILTA S A
JÄBJESTdlSTl
SOO.ONT.
JäUdkaiAmja yainioai itgm|i^n lakon
to
Jokainen tämän lehden lukija muis­taa
alkuvaiheet tälle lakolle, joten on
turha niitä kertailla, vaan ainoastaan
yleisslln^yksen tekeminen. L^dco jo­ka
alettihi jouluk. 11 läivä oli initä
parhaita tämän ymiöristmi lakoista
^'estämiseen nähden, aina tammik.
1 päivään asti, jolloin kokouksessa ai
koi Ilmestyä voimaUcaita mielipiteitä
lakon lopettamiseen nähden. Etenkin
tämä tditiin mm sanottujen pikku-urakoitsijain
taholta, jotka olivat tä-.
hän asti seisoneet yksimielisesti tois­ten
työläisten kanssa rinnatusten röyh
keää isäntää vastaan. Samanlaista
Mitä ovaH palkintomme?
Tämän levitystyön, tämän hyökkäyksen kiihottimeksi emme
ole asettaneet mitä^yksilöUisia palkintoja asiamiehille enempi
min tilaajillekaan: Silläme käsitämme, että meidän palkintomme
tulee olla yleinen --yhteisen asiamme hyöty. Siksi me lupaam-mokin
palkinnoksi asiamiehillemme ja tilaajillemme useammin i l ­mestyvän;
laajenunan j a runsassisältöisemmän lehden. Ja me us-cömmekin
ihnan epäilyksiä, että meidän asiamiehemme j.^. tilaa-amme
ovat täysin tyytyväisiä tähän palkintooit ja ryhtyvät sie^
vaatimusta ilmestyi myös muilta lak­kolaisilta,
joskaan ei niin vaativasti,
sillä etenkin perheellisiltä a&oi toi'
meentulon puoli olla huonompaa sekä'
samoin muutamilta yksityisiltäkin,
joilta rahat meni ensin alussa ^oira
torppiin." Tällä tavoin olisi avustqkr
sen anojamäaiä tullut liian suureksi,
joita ahista asti oli kobne, juuri Suo­mesta
tulleita tovereita. VilMaan
keskustelun perästä samainen kokous
pääjiikin antaa pikku-orakoitsljaäi ai
kaa työt samalla voimalla kuin oli en
nen lakkoakin ollut, ilman minkään-moista
lisäkontrahtien tekoa. Pää'
kämpälle päätettiin myös mennä ta­kaisin,
jos isäntä suostuu ottamaan
kaikki takaisin ja antamaan entiset
typpaikkansa, johon hän muutoin oli
ennen luvannut suostua. Tammik. 3
päivä menivät kaikki joi&olla katso­maan
mitenkä on asian oikea laita,
saaden vastauksekseen että 3 miestä
joukosta on mustalla listalla, joitä ei
tarvita —? Miehet tämän kuulles­saan
päättivät kaikki pysyä pois, fee-:
kä antoivat puhelimella tiedon Sudbu-ryssa
juuri koolla olevalle metsätyö-
Iäisten edustajakokoukselle, joka päät
ti panna kämpän "ei-suosittujen listal­le".
imsa ja sydämensä innolla täyttämään sitä ehtoa; mikä on asetev
;u tämän palkinnon — Vapauden 3 kertaa viikossa ilmestymisen
-^saamiselle.
Marxilaisuus ja kSyhälistön diktotuuri
(Jatkoa viime numeroon)
/ Pariisin kommuniista voimme pan­na
pelkille seuraavat seOcat:
i ; jEltlil se ei ollut parlamenttaari-
»ea. '
'2. Että se kumosi einnenihQlIinneen
;baillitnsjärjestelmSn vallankumouksen
' kanttaa jä
'3, .£ttä se pyrki talonpoikaistön
' kanssa yhteyteen ja yhteiskunnain
^'|Seen^vallaidnmoukseen ja koauntmis-
Jos näissä suhteissa ^vertaatome Pa-
. xiism kommunia ja Neuvosto-Venäjää
toisiinsa, niin hiomaamme niiden yh-i-
täläisyyden.
' Venäjän neuvostovalta ei ole myös-
, kään parlamenttaarinen. Se on suo­ranaista
työtätekevinä itsehallintaa.
IVöpaja ja hallinto ovat yhdistetyt
^.Samoin on neuvostojärjestelmä vai-'
ilaakumouksen.tulos, vallankumouksen
. siinä meddtyksesBä, että on kumottu
kokonaan e o ^ vallinneen joijestel-män
hallmtomuotoikin, puhumatta-
'kaaä sen hallintoelimistä. Ja sen me­netys
on.siini^ että se taitavasti yh-idisti
kaupungin ja maaseudun työta-t
d k ^ t porvaristoa ja yleensä vasta­vallankumousta
vastaan.
Mutta yhdessä suhteessa — tai oi-
'keammin kahdessa T - ;^roaa Neuvosto-
Venäjä aPriisin kommnnista. Ensiksi
siinä, ettäse riisti löiseEjiltä l ^ i o i -
^keuden ja antoi sen vain työtätekevil-
: le. Toiseksi siinä, että se pani armot-
,toiaan, kurin läytontöön vastavallan-
;'kumouksel|i6ia vehkeilijöitä ja'enti-jen:
kautta tullut epäm^mdlaiseksi?
Ei ole.
Puhuessaan v. 1849 porvarillisen
vallankumouksen jälkinäytöksistä, ke?
too Marx, mitenlä porvariston ases:^
tetut joukot sillohi kukistivat armot-'
tomasti työläistaisteli jäin - rauhalliseen
mielenosotuksen.Sitte jatkaa' -hän:
"Mutta amellat tekivät kokonaan toi­sin..
Vuoden 1871 keskuskomitea an'
toi näiden "rauhallisen mielenosotukr
sen" sankarien yksiidiertaisesti livis­tää
tiehensä jä niin kykenivät ne jo
taas kaksi päivää myöhemmin amiraä
li, Saissetin johdolla koik;oontumaai>
siihen asestettuun mielenosotukseen,
joka päättyi tunnettuun pakomatkaan
Versailles'i]n. Vastahakoisuudessaan
pitkittää Thiers'in yöllisellä liyökkä-yksellään
Montmartre'een •alottamaa
kansalaissotaa teki keskuskomitea eh>
dottoman virhcot siinä, ettei sd mars­sittanut
joukkoja silloin täyderiisesti
avutonta Versatlles'ia vastaan ja teh-nyt
sillä tavalla loppua Thiers'iu Ja
hänen maajttnli|{ariensa sa^liittopma-hista.
S^Bijaan salSttiin jäijestys-puoluee
» vielä inrran koettaa voimi­aan
vaaltuuMan ääressä, kun kom-mtuii
26 p.maaliskuuta valittiin.
(Alleviikaukset allekirj.).- Tuona päi­vänä
jraihtoivat järjestyspuolueen mie
het hyvänsuopia sanoja vain liiaksi
jalokielisten voittajiensa kanssa, sa­malla
kun sisimmässään vannoivat lu-'
pauksia siitä, että kerran vielä kos­tavat
verisesti". (Kansalaissota
Ranskanssa, siv. 61.)
Edelläoleva lamaus osottaa, että
Marx on juuri niissä kohdissa arvos­telmasta.
Hänen mielestään ei olisi
keskuskomitean enään maalisk. 26 p.
jälkeen, jolloin komnuni julistettiin,
pitänyt sallia järjestyspuolueen mies­ten
esimtyä vaaliuurnan ääressä r -
mliesten, joiden oikea- paikka olisi ol­lut
lukkojen takana. * Tämä osottaa,
että Marx oli yississä tilanteessa ää­nioikeuden
riistämisen kanalla. Mut-
^ kuitei^n. ovat bolshevikit tulleet
keskustalaisten mielestä hirveän.epä-marxilaisiksi
sen kautta, että^ he ovat
ottaneet huomioon tuon Marxin arvos­teleman
heSdcouden Pariisin kommu-nissal
Siitä huolimatta, vaikka venä­läiset
toverit voisivat tässäkin suh-tettjin
puolueohjjelmiasa.; Sen sijaan
puhuttiin, Idrjotettiin ja puolueol^
missä painostettiin reforaityöskente-lyri^^
tarpeellisuuttlii;^^^
kapaikkojen vanottärijneflOi' asetettiin
pääasiaksi, Ajateltiin vähitellen kas
vämista sosiaiisirijih. Tässä ^Ös^nte
lyssä sopeutuivat TÄainiosti yljteeh
visionistit ja kautsl^laiset nittumarxi-
;laiset Edelliset bUyM vain s^ven
jälkimiiisiä rehellijsempiä, että kun ker
ran he olivat ieförinil^kentelyn 1^
väksyneet pääasiaksi, ävät he koetta­neetkaan
esiintyä .minkään vallahku-mouksellisen
jpai^aisen sosialisniin
edustajana. Jälkimäiset sitävastoin
teessä vedota Mandin, ovat he taipu- j saattoivat sen suullaan tunnustaa,
vaisi^ myötotämäänj että iUinioikeuden mutta käytännössä olivat he sopusoin
riistäminen entisiltä riistäjiltä ja vas- nussa revisionistien kansa, jotka avoi
tavallankumouksellisilta on puhtaasti i mesti tunnustivat. olevansa vallanku-venäiäinen
toimenpide, jota ilmankin! mousta vastaan.
voidaan muutamissa maissa tulla jut­tuun
köyhälistön ottaessa vallan kä­siinsä,
(Katso Lenin'in "Köyhälistön
diktatuuri ja luopio Kautsky".)
Nyt löydöttyämme selville sen, että
köyhälistön diktatuuri sekä teorialli-sesti
että käytännöllisesti kuuluu
Kuvaavimpana puolueen tässä, puh­teessa
on pidettävä Saksan sosiali­demokraattista
puoluetta, tuota Toisen
Intemationalcn mallipuoluetta. Se oli
sanoissa vallankumoiÄsellinen, mutta
teoissa reforaiistmen.. Näin oli^iitä
muodostunut suuri kansanpuolu^ jos-
Kaikesta isännän menettelyn ja kon
ventionin päätöksestä huolimatta al­koi
kämpälle Märrata suomalaisia mie­hiä,
etenkin rautasulimon työläisiä, jo
ka juuri oli sulettu muutamaksi vii­koksi.
Kaikki menijät ollen mitä par
halmmassa taloudellisessa asemassa,
joten leipä ei heitä sinne ajanut, vaan
heidän halunsa "tehdä työtä kun ei
aika kulu — V i e l ä ' olivat he myös-'
kin kaikki sulimotyöläisten Union jäse­niä,:
siis "järjestyneitä työläisä".
Muutoin oli tämä samainen; joukko
kerskunut ennen sulimon kiinni panoUj
että he menevät heti Vainion 'lakon-alaiselle
kämpälle jos sulimolla työt
lopetetaan.,: Eikös olekin 'kaanista
kerskailua ja tekoa "järjestyneiltä
työläisiltä", olla union kortin suojas­sa
"järjestynyt työläinen" ja sen var­jossa
työntäytyä alueelle, josta ^je^
neet työläiset tietoisuuden perusteella
alkaessaan taisteluun ja siten saades­saan
häädön, toisten ottaessa heidän
paikkansa. Tosin totta, jos missään,
niin Soossa kaivataan voimaperäistä
agitationin tekoa työläisten keskuu-lessa
sillä hei(En suhtautumisensa e-dellä
olevaan kysymykseen ynnä hei­dän
omat toimintansa rautasulimolia
12 tuntisine työpäivineen on omansa
todistamaan mitä he: tarvitseisivat.
Kuitenkin vaikka asiat ovat näin, kuu
lee kerskailua Soon suomalaisten työ­läisten
tietoisuudesta, etenkin jostain
Dolbista
ULHETYSSULUX OVAT SEURAAVAT.
Sl0b.00 25c. jokaiselta aUävaltä sadalta lisää.
Tähän mennessä ovat kaMdvälityksemme'No. 4915 asti m^e-tut;
sekä lisäksi seuraavat kaapeli lähetykset: 4942, 4947, 4952* 4964,
4959,4966 ja 4974 ' - . -
VAPAUS,
Box 69,
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov.
laide S t West
Sudbuiy, Ont
P. Katafaieni 214 Ade-
Tähän mennessä ovat seuraavat osastot päättäneet ottaa osaa Vapau­den
kirjailtamien toimeenpanoon.
SUDBURYN, MONDIN, CREIGHTON Ja TORONTON
Joulukirjallisuutta Suomesta
Nuoren Työläisen Joulu, Suomen, vasemmisto sosialistisen nuorison
joulujulkaisua on saapunut kontto riSmme myytäväksi Julkaisu on
sisällöltään hyvä niinkirjotusten kuin kuviensakin puolesta. Kuvista
erikoisesti mielenkiintoisia ovat Suomen nuorisoliiton eri toimikuntia
ja toimitsijoita esittävät kuvat; Julkaisurf, joka on suurta k<to, hin-ta
on ainoastaan 66c. Rientäkää tilaamaan., ^
Työväen Urfieilulehden joulukuun numeroa on myöskin rajotettu
määrä saatavissa. Hinta 25c.'
Bo?t69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont
am'.
Mutta onko Venäjällä vallitseva, tellut Pariisin kommunia. joiden kaqt
marxilaiseen sosialismun ,voimme 'siir i ta ylpeilivät ci ainoastaan Saksan työ
tyä tarkastamaan, mitenkä marxilais!--! Iäiset, vaan porvaritkin^-Sam Clom'
na kulkevat puolueet ovat siihen suh-+pers, väitcllessään Hillquitin kanssa,
tautpeet ohjelmissaan ja 'mitenkä nel sanoi että jos hän olisi Saksassa, kuu-edelleenkin
haluavat siih. suhtaantua. luisi hän sosialidemokraattiseen puo­lueeseen,
koska se on- ainoa demokra-tinen
puolue Saksassa. Me en^^e-sil-loin
ynimärfäneet tuota \&l€f?5r mutr
ta jälkeenpäin se on osottautumit ko­vinkin
paikkansa pitäväksi'iä ym-
4. Köyhälistön diktatuuri puolueoh-
; jelmissa
Niin kiinteästi kuin köyhälistiJn dik
tatuuri kuuluukin marxilaiseen sosia- märrettäväksi. Saksan .sosialidemo-lismiin,
jota Tois. Intemationalen ai- krat^nen.puolue oli vähitellen muut-kaiset
sosialidemokratiset puolueet o-; tunut reformaattoriseksi kansanpuo­lueeksi.
Sen ohjelmissa ja laätökÄis-tit"
ja sosiali-öhauvinistit saattaneet
puolueen, tällaiseksi. Tämä W. Lieb-kbnechtin
ja Bebelin aikuinen puolue;
joka oli ennen ollut niin herkkä ylei­sen
proletaarisen -vallankumouksen,
toivolle^ oli ,vähitellen muuttunut val­lankumousta
karttavaksi ja pelkää­väksi.
Olikos ihme että kun olevat
olosuhteet suoraan tarjosivat, valtaa
Saksan työväelfe, se ei ynunäriänyt
tehtäväänsä, väisti proletaarisen val­lankumouksen.
Vaikättavimpana syy
nä siihen oli se, että se oli i,3Uodostu-nut
suureksi kansanpuolueeksi ja hyi
jännyt marxilaisen sosialismin opit
Niitä suuria jot&koja j<^ta se oli
ympärilleen kerännyt, ei-se ollut kou-luuttanut
proletariaatin.suurta vallan
kumouksellista tehtävää varten; ei ol­lut
opettanut njille proletariaatin dik­tatuurin-
tarpeellisuutta ja välttämät­tömyyttä.
Kuinka ne sitten olisiv. sen
tarpeellisella hetkellä osanneet ym­märtää
ja tietää ?
Sama seikka pitää paikkansa mel­kein
kaikkiin muihinkin Toisen Inter-nationalen
aikuisim sosialidemokrati-siin
puolueisiin, nähden. Ne olivat hyl­jänneet
köyhäJistön cKktatuurin ohjel­missaan
ja päät^sään-sekä myös
agitätsionissamti Muistakaamme vain
vielä, mitä oli esim: Suomen sosialide-mokratinen
puolue. Se oli rakennet­tu
Saksan sosialidemokratian opin­kappaleiden
mukaisesti Se väheksyi
ja osittain kokonaan hyHcäsiMn v^d-tiollisen
suorantoiminUan. Köyhälis­tön
diktatuurista ei puhuttu sanaa­kaan.
— Kuinka-demokratian esitais­telijat
olisivat voineet puolustaa dik­tatuuria?
Ja kuitenkin tuli mka, jol-loinka
sen julistaminen katsottiin tar-
.mmm Puoluelehtiä Tilaamaasi
Alempana lueteihit ovat vasemmistolaisia sosialistilehtiä Suomes­sa
jä saadaaQ niitä tilata meidän kautamme; *
Suomen Työmies, päivälehti, Helsinki, hinta ...
Vapaa Sana, päivälehti, Vaasa hinta
_ $1.20 kuukausi
$1.20 kuukausi
Vapaa Kansa, i^ivalehti, Kuopio, hinta ......................... '$1.20* kuukausi
Sosialistinen Aikakauslehti keraan kuussa, hinta $3.50 vk. $1.60 %vk.
• Nuori Tfyöläineoj Heisinki, viikkolehti, hinta ^22^jiik. $' 1.16 % vk
Työväen UrheUulehti, Helsinki; kuukausilehti, -3.00 vk. $1.60 % vk.
Yllämainitut lehdet ovat Suomessa kaikenlaatuisen kiristyksen a-laisena
Niiden on \'aikea saada ilmottiksia ja niitä sakotetaan jä muu­ten
vahingoitetaan mitä erilaisimmilla keinoilk Tämän tähden us­komme
että mahdollisimman moni Canadassa asuva työläinen rientää
iiiitä tilauksillaan kannattamaan. .
Astamiespalkkio, jos vähintään viisi puolen vuosikerran tilausta
laihetetä^ samalle lehdelle yhdellä kertaa, on 10 pros. .
Box 69,
VAPAUS,
Sudbury^ Ont.
taholta. Nyt ovat samaset sullmölai-set
kiiruhtaneet takaisin sulimolle tä­män
ruvetessa uudestaan käyntiin ja
Vainion saadessa Suomesta apuväki
joten hän voi töitänsä "runnata" A:
Nenosen johdolla; sekä J. Punkarin
säestyksellä, saadessa kämppän­sä
siksi mO^fotä vihne kesänä nimi-peelliseksi.
Olikovirinae, että itse köy-livat
edustavinaan, oli se kuitenkin u-seunmissa
mzdssa jäänyf sivuasiaksi, sä olevat vallaiämmoukseUiset fraa
Siitä ei puhuttu eikä kirjotettu ja kai- sit oli taiotettu vain työväen: pettä-Lhälistön joi&oikaanei^ olleet riit-
'jköyhälistcm diktatuur seikko-jta se eroaa Venä^ neuvosto^jes- kista vähimmin sen tärkeyttä painos- roiseksi. Vähitellen olivat revisaonifi-tä\wsti selvillä, misS on kjsymy?^
Suomen, Unkarin, Viron, y.m. maiden
köyhälistö sai kalliisti maksaa sen,
ettei sille oltu opetettu ja selostettu
köyhälistön diktatuurin välttämättö­myyttä;
että sille sen sijaah oli opetet
tu demokratiaa, jonka porvaristo hyl­kää
huuliltaaakin niin pian, kun se
käy sen eduille vaaralliseksi
Amoastaan yksi puolue kuului Toi­seen
Intemationaleen, joka jo hyvissä
ajoissa otti ohjelmaansa köyhälisDni
diktatuurin ja myös teki selväksi jou-koilleen
sen käsitteen — se oli Venä­jän
sosialidemokratinen työväenpuo­lue.
Tämän puolueen ohjelmaan jo
niin lukaisin.kuin v. 1903 otettiin m.
m. seuraava kohta:
"Jos kerran iitfrvarillisen yhteiskun­nan
olennaisimpana 'tunnusmerkkinä
on; kapitalistisiin tuotantosuhteisim
Jierustuva tavaratuotanto, niin tulee
soslal-stisen vallankumouksen, teli-des^
iän lopun porvarillisesta; yhteis­kunnasta,
samalla vältät^ättömästi
poistaa myös nuo tuotantosuhteet yn­nä
tavaratuotanto, joka ^ymiyttää a-naridaa
kansantaloudessa. J a a l o in
on otettava huomioon myög yhteiskun
nallisen tuotantotavan järjestämmen,
eikä vam "pakkoluovuttajilta pakko,
luovuttamina". Mutta yhteiskunnal­linen
vallankumDUs voidaan panna toi­meen
vasta sitte kun toteutetaan pro­letariaatin
valtiollinen , diktatuuri.
Proletariaatin diktatuuri taasen mer­kitsee,
että proletariaatti anastaa kä-simsä
sellaisen valtiollisen vallan, jon
ka avulla ee mahtivaltiaana voi tuka-huttaa
riistäjien kaikki vastustuspyrid
mykset Väitetään kyllä, et& kehit-tyneis^
kapitalisiisissa maissa vähi­tellen
paäseen valtaan, kansanvaltain.
hallitusjärjestehnS, muhalääfä' e!-6le
paljoakaan qiua. Sellainen hallitop-
^rjestelroä ei näet vielä poista yh
tettiin, nimittäin valkoisten "£ästin-ki".
Tosiluoldcataistelu tarmolla >- 40017.
TIMMINS,ONT.
Timmiflsin S. S. osaston kokoukses­sa
vuoden vaihteessa valittiin kaikki
teiskunta luoldcia, eika siis myöskään
lopeta luokkataistelua, jonka vui^i
sor;retun. luokan on välttämättömästi
hankittava itselleen valtiollinen yli-hrruus,
voidakseen poistaa riistonsa
yhteiskunnallisen syyn,....."
Tällä pohjalla sitte venäläiset tove­rit
työskentelivät ja kun aika tuli, jol^
loinka heidän oli oiettava valta kä­siinsä,
tiesivät he mitä on tehtäm
5. Tuleeko diktatuurin olla tyÖTs^
luojkkapyridmyksenä?
Venäjän proletaarisen vallankumo­uksen
jälkeen on tuo kysymys tunkeu-;
tunut esiin eri maitten työväenpuolu­eissa.
Siitä on väitetty puoleen ja
toiseen. Mutta se käsitys näyttää katk
kialla voittavan^ että vallaidmmouk-sellisen
työväen on hyväksyttävä fcäy-hälistön
diktatuuri: luokkapyikimyk-sekseen,
ei tietysti lopulliseksi päämää
räkseen^ mutta \^liasteeksi, jonka
kautta lopulliseen päämäärään —
kommunismiin^voidaan kulkea. Köy­hälistön
diktatuuri on n.s. menettely' •
tapaperiaate, joka välittömästi kuu- .
luu marxilaisiin oppeihin. Mutta se
oli unhotettu./ Siksi siitä on" uudel- '
leen keskusteltava.
Kolmas Internationale edustaa väli­töntä
köyhälistön diktatuurin tunnus­tamista
neuvostovallan -muodossa.
Kaikkia suhen liittyneet puolu-;
eet ovat sen tunnustaneet Mutta on­pa
sellaisiakin puolueita, jotka lukeu­tuvat
n.s. kfökus^tapuolueiden jouk­koon,
hyväksynyt k^Mlistön dikta­tuurin.
Ehsimäisenä otti Saksan riip­pumatoin
sosialidemokratinen puolue
sen ohjelmaansa Sitte Kansitan sosia-listipuolue.
(Molempien näiden puoJn
^fden enemmistö on sittemmm liitty*
nyt Kolmanteen Intemationaleeo. Ja
nyt näyttää etfö ise iiusi «^ellistea -