Vapaus, January 9, 1965

              .^ivu 2 j Lauantaina, tammik. 9 p..— Saturday, Jan. 9, 1963
VAPAUS
E D I T O R .
(LieERTY)
W . E K L U ND
T E L E P H O N E :
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S ^
Establlshed Nov. 6. 1917
M A N A G E R : E . S U K S I
O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4
Publlihed thrice wcekly: Tuesdays, Thursdflys and Satui-days by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 iijm Sti West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
A^vertlsing rate.s upon application, tmnslation froe of charge.,
AuUiorlzed as second class mail by the Post Office Dfepartment,'Ottawa,
and lur payment of postags'in cash.
CANÄDlANiLANGUAGE-PRLSS
TILAUSHINNAT:
Canadässa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USAusa 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 klc. 5.75
''Monenkeskinen"
havittaja
koematkalle
Historioitsijan mielipide:
Talvisota ja hehkinen tasomme
Harkittu käsityksemme on,"^gFtä Canadan suqma^laiset
yleensä ehkä joitakin yksilöintoilijoita lukuunottamatta,
ovat heTIkiseSli aikuisia ja valmiina, jos ei muuten niin rer
hellisyyden nimissä, pohlimaan avoimesti ja ilman mitään
kiroavia ylisanoja, miten ajautuivat 25 vuotta sitten Suomi-ja-
Neuvostoliitto ns. talvisotaan, mitä opetuksia on siitä saatu
ja miten turmiollista on rakennella myyttejä, joilla ei lopul­takaan
ole todellisuuden kanssa mitään yhteyttä.
Joissakin kansalaispiireissämme yritetään kuitenkin vie­läkin
puhua ja kirjoittaa Suomen talvisodan asioista ikään­kuin
Canadan suomalaiset olisivat henkisesti alamittaisia lap­sia,
joita voidaan mielin määrin muka jymäyttää korkeasti
tunnepitoisilla iskulauseilla "kunnia" tai "yksimielisyyden
päivistä" jne. '
Kuvaavana esimerkkinä voidaan pitää seuraavaa: Cana­dässa
— ja Yhdysvalloissa — ilmestyvät suomenkieliset sano­malehdet
ovat saaneet Suomen ulkoministeriön välityksellä
Nouvosloliiton Tiedeakatemian historian instituutin aikakaus
kirja.ssa Novaja i novejshajaistoria numerossa 6. 19'64 jul­kaistun
Vladimir G. Fedorovin artikkelin, missä käsitellään
talvisotaan johtaneita tapahtumia. Artikkelin otsikkona un
"Suomi ja imperialistiset valtakunnat toisen maailmansodan
aattona". Mainitiakoon, että ko. airtikkeli' on julkaistu esim.
Suomen kokoomuspuolueen johtavassa lehdessä. Uudessa
Suomessa, puhumattakaan nyt siitä, että se on julkaistu Suo­men
työväenlehdissä ja myös vapaamielisissä lehdi.ssä.
Mutta .sen sijaan, että olisi julkaissut — antanut lukijain-sa
tutkittavaksi — tämän erittäin mielenkiintoisen artikke­lin',
Toronton Vapaa Sana julkaisi joulukuun 31 pnä asiasta
kummallisen toirnituskirjoiluksen jonka otsikkona oli: "Sai­vat
märällä rätillä vasten kasvojaan". Ja lehden kirjoitus ^
päättyy seuraavasti; ",. . Nyt Neuvostohallitus alaisen tiede­akatemian
lehti heittää (Suomen kommunisteja—V) märällä
rätillä tunnustamalla että Venäjä olikin hyökkääjä vuoden
1939 syksyllä eikä Suomi."
Meidän, tarkoituksemme ei ole tässä ryhtyä väittelemään
Vapaa Sanan kanssa, eikä liioin puolustamaan sen paremmin
Suomen kommunisteja kuin Neuvostoliiton tiedeakatemian
lehden artikkeliakaan.
Mutta meidän sallittanee kysyä, mistä kohtaa mainitusta
artikkelista Vapaa Sana löytää sellaisen "tuhnustuksen" että
"Venäjä oli hyökkääjä". Sellaista "tunnustusta" ei kerta kaik­kiaan
ole mainitussa asiakirjassa. Pitäen' kiinni marxilaisten
hyväksymästä Clauzevvitzin määritelmästä, että SOTA ON;
POLITIIKAN JATKOA TOISIN KEINOIN, eli kansanomai­sesti
sanoen'aseilla puhuen, edellämainitussa Fedorbvih aiv
tikkeiissa todistellaan todistamasta päästyä, että se oli juuri
Rytin, Mannerheimin ja kumppanien onneton politiikka, jon-,
ka johdosta sota oli milteipä väistämätön.
Vapaa Sanallakin, kuten muillakin lehdillä on tietenkin
oikeus olla näissä asioissa eri mieltä. Mutta miksi lehti-ei pyii
kumoamaan Fedorovin artikkelin ydinväittämiä? Miksi se ei
anna lukijainsa tutustua siihen, mitä Fedorov todella kirjoit­taa
siitä ohjelmasta, joka esti, kirjoittajan käsityskannan
mukaan neuvotteluratkaisut vuonna 1938 ja 1939 sekä johti
siihen, mihin jouduttiin? Ja vaikka uskomme, että Suomen
kommunistit eivät liioin kaipaa meidän puolustustamme täs­sä
asiassa, niin ihmettelemme kuitenkin miksi yritetään pan-'
na heidän suuhunsa jotakin sellaista, mitä sinne ei kuulu —
ja mitä eivät edes kaikkein oikeistolaisimmat suomalaispiirit
ole yrittäneet tehdä? Tunnettu tosiasiahan on etteivät marxi­laiset
ole koskaan määritelleet kantaansa mihinkään sotaan
yksinomaan sillä perusteella kuka on sanokaamme ensimmäi­sen
laukauksen ampunut, koska syyt on löydettävissä paljon
syvemmältä, eli Glausewitzin mukaa siitä politiikasta, mikä
johtaa joko sotaan tai rauhan jatkumiseen.
Kuten sanottu, Vapaa Sanalla on luonnollisesti oikeus
olla eri mieltä sotaa ja rauhaa koskevissa periaate- ja käy­tännön
kysymyksissä marxilaisten kanssa, mutta sitä me em­me
voi ymmärtää, miksi seyrittää toimituskirjoituksensa räi­keällä
otsikolla ja artikkelinsa "loppuvedolla" jymäyttää
omia lukijoitaan uskomaan, että Neuvostoliiton hallituksen
alainen akatemian lehti on muka nyt "tunnustanut" että Neu­vostoliitto
oli v. 1939 "hyökkääjä".
Heti kirjoituksensa alkupuolella Fedorov sanoo kuiten­kin
melko selvästi: "Taantumukselliset piirit lännessä ja itse
Suome.s.sa eivät ole kuitenkaan lakanneet yrittämästä häiritä
Neuvostoliiton ja Suomen välisen ystävyyden jatkuvaa lu-jittumi.
sta. Eräs niiden mielui-sempia menetelmiä on neuvo.s-toliittolais-
suomalaisten suhteiden historian väärentäminen,
crikoisesti^toisen maailmansodan aattoa_koskeväIta osalta . ."
Kuten sanottij; me Uskomme täkäläisten kansalaistemnfie
olevan henkisestikin aikuisia ihrhisiä, jotka haluavat pohtia
myös talvisotaa koskevia ja siihen johtaneita asioita myös
siltä todellisuuspohjajta, että olisjko hiitään vojtif t«hdä so-_^
dan väistämiseksi, ja jos olisi, mitä. Mennyttä"ei tietenkään
saada takaisin, rputta ny^kyisyys ja tulevaisuus vaatii men­neisyyden
ymmärtämistä. •
Huolimatta lainkaan siitä mitä mieltä me itse kukin
olemme näistä asioista, meidän sietää muistaa, että Suomen
kansan suiiri enemmistö on tehnyt ratkaisunsa näistä kysy­myksistä.
Kukaan Suomen kansan suosiota tavoitteleva poli-tiikko
ei sano enää edustavansa "päin inhaa itää" ohjelmaa.
Sen sijaan puhutaan niin virallisissa piireissä kuin kansalais­ten
vapaitten järjestöjen ja yksityiskansalaistenkin toimesta -
"hyvien naapurisuhteiden" ensisijaisuudesta Neuvostoliiton
kanssa.
Ehdoton tosiasia'myös on, että vaikka Fedorov tuomitsee­kin
varauksitta Suomen äärioikeiston sodancdellisen neuvos-toliittovastaisen
ohjelman, jonka ansiosta Suomi olisi hänen
selostuk.sensa mukaan menettänyt itsenäisyytensä, jos Saksa
olisi sodassa voittanut, hänen tutkielmastaan ei löydy pienin-läktiän
katkeruuden tai vihamielisyyden tunnetta Suomen
VVashhiKlon. — Yhdysvaltain ar­meijan
ohjuksilla aseistettu hävit­täjä
Claude W. Dickotts lähti maa­nantaina
Norrolkistu, Virginiasta
ensimmäiselle haijoitiisrisleilylleeh
mukanaan seit.semästä Nato-maasta
koottu miehistö, ilmoitti laiva.ston
edustaja AVashinytonissa.
4,500 tonnin aluksen miehistö on
koottu Hollannrn,- Italian, Kreikan,
liänsirSaksan, Englannin ja Yhdys­valtain
laivastoista. Kickctts purjph-lii
Norfolkisla Yhdysvaltain laivas­ton
koulutuskeskukseen Guantana-
^IlKJon lahdella Kuubassa.
Laivaston edustaja keiloi, että
Claude W. Ricketts jäav^fiuafitanjF
lAoon L23. tammikuuta saakka ja pa-laa-
tämän jälkeen takaisin^NSFf^
kiin helmikuun 1. päivän^"^^oiTfTST
Risteilyn aikana kokeillaan aluksen
Koneistoa ja ohjattavuutta.
Hävittäjä, jonka aseistuksena ovat
nykyaikaisimmat ydinlatauk.setto-mat
ohjukset, toimii Yhdysvaltain
laivaston -r- ei Naton — alaisena.
Sen komentokielenä on en^ilanti ja
miehistö käyttää omien maidensa
sotilaspukuja.
Vuoden 1965 aikana alus toimii
koekappaleena NatSn' monenke.skis-fä
laivastoa silmällä pitäen.
Warr€iiin raportti ^^savyverhö
'Pcdiatri' tutkii
syntymättömän lapsen
Leipzigin yliopistollisen sairaalan
Kynnytysosastolla; on otettu käytän­töön
erikoislaatuinen koje, fonokar-diografi,
jonka avulla vielä synty­mätön
lapsi voidaan tutkia perus­teellisesti.
Tämä automaattinen "pediatri"
cli lastenlääkäri tutkii tarkoin,
työnskenteleekö syntymäänsä odot­tavan
lapsen sydän ja aivot normaa­listi.
Samoin se pystyy määrittele­mään
lapsen veren happipitoisuu­den
jne.
Hugh'^rrevör-Roper, kruunun ni­mittämä
Oxfordin yliopiston nyky­historian
professori, on kutsunut
VVarrenin raporttia presidentti Ken­nedyn
salamurhasta ' asiaankuulu­mattomista
seikoist-i kokoonpannujc-,
ii. savuverhoksi". London Sunday
Timesin jouluk. 13 p:n numero.ssa
tämä tiinnettu historioitsija syyUi,
«ttä komissio oli "hyväksynyt luvata
lomia olettamuksia, kokoonpannut
ontuvia väitöksiä ja jättänyt olen­naisimmat'
kysymykset esittämättä".
'Kun esitän eriävän mielTpitecni
(raportin) tutkimustulok.sfstii", hän
kirjoitti, 'en-tee siti'. siksi, että aset:
taisin arvailut-todistusten edelle tai
että minulla-olisi luontainen taipu:
mus TyJKlikalismiin; teen sen .syystä
?ttä historiantutkijana annan todis­tuksille
etusijan."
Trevor-Roper esitti viisi, tapausta
joi.ssa hän arvioi komi.ssion todis-tuk.
set puutteellisiksi ja o.soilti, että
muita oli olema.s.sa.
I. — L E E OSWALI)IN
IMDATTÄMINEN
"Raportin mukaan', kirjoitti Tre-vor-;
Roi:er. '•DaMiiKiii poliisi antoi
.määräyksen, mikä johti Osvvaldin
vangiLsemi.syrityksecn (J. I). Tip-pitl-
nimi-sen poliisin toimesta, jonka j
Kennedyn murhasta .syytetyn Lee
{3swaldin väitetään murhanneen)
ENNEN kuin mitään henkilökohtai­sesti
Osw;ildiin viittaavia todistuk-
.sia oli löydetty. Kysymme välittö­mästi,
miilai.sten todisteiden poh­jalla
nämä määrävk.set annettiin?
Aukon täyttämiseksi raportti mai­nitsee
_yhden todistajan Ilovvard
Brennanin.- joka, niin meille kerro­taan,
näki kun laukaukset ammut- i
liin kuudennen kerroksen ikkunas- \
ta ja esitti lausuntonsa poliisille;
'muutamien minuuttien kuhiltua'
i murhan t.ipahlumisesta. Tämii lau­sunto,
sanoo raportti, oli kaikkein
todennäköisimmin' - niiden tunto­merkkien
perustana jotka radioitiin
(muiden ohella) Tippittille. No niin,
lämä tapahtumien ketju on ilmei­sesti
inilä suurimerkityksellisin.
Siinä esiintyy myöskin ilmeisiä vai:
keuksia. Ei ainoastaan Brennanin
lausunto näytä aivan liian tarkalta
ollakseen yhdenmukainen .sen kans-
.sa niitä hän on todellisuude.s.sa voi­nut
nähdä, eivät ainoastaan poliisin
lähettämäksi väitetyt ttmtomerkit
(>le aivan liian epämääräiset voidak­seen
olla .pohjana k.o. pidätyksellle,
vaan myöskin sanat 'kaikkein toden-'
näköisimmin', jotka liukuvat yli
kaikkit'n näiden va^keukjienf-ovat
anteeksiarTlamattoman epämääräi­set.
Minkä hyvänsä- pidätysyrityk-
.seen johtaneen tuntomerkin on täy­tynyt
perustua johonkin varmaan
todistuk.scen — poliisin täytyy tie­tää
mihin todistukseen se perustui
-~ ja komission, jrka väittää 'krii-liilisesli
uu(lelleen:«rvioincensa' kai­ken
todislu.saineiston, kiertämätön
velvollisuus on vaalia poliisia pal-jasiamaan
se todistus . . . Jos tun­tomerkit
perustuivat Brennanin lau-
.«unloon, esitämme välittömästi, toi­sen
ky.symyksen. BiY>nnan ei ainoas-laan
(rapoitininukaan) antanut sen
miehen tuntomeiki-ejä joka ampui
] laukauksen: hän myöskin kuvaili
i erikoisesti sen ikkunan mistä am-
I)uminen. tapahtui. Miksi siis, me
luonnollisesti kysymme, poliisi ra­dioi
miehen epämääräiset tuntomer-
.<it mutta ci tehnyt mitään välitön­tä
yritystä tarkalleen määritellyn
huoneen tarkastamiseksi'/ Tämä
huone tulkittiin vasta myöhemmin
'loko rakennuksen yleisen tarkas­tuksen
yhteyde.ssä. Toisaalta, jos
rolii.siluntoinerkit eivät perustuneet
Brennanin lausuntoon, tästä .seuraa i
(•Itä poliisi käytti muita todisluk.sia,
(lie komissiolle paljasta-
KUUNTELEEKO RCMP
"MAKUUHUONEASIOITA"?
. ' o i l . i se ci
n i i t . .
tcclla^, tuli poliisi siihen tulokseen
että laukausten oft täytynyt tulla
takaa ja tohtori suostuteltiin tarkis-tanfaan
lääketieteellinen raporttia:,
sa tämän ulkoisen poliisin todistus­aineiston
mukaiseksi. Kun komissio
kriitillisesti uudelleenarvioi* todis­tusaineistoa,
'sen velvollisuuksiin
luonnollisesti kuului tutkia joudel­leen
lääketieteellinen toic^istusaineis
to, jota ei oltu vääristelty poliisin
teorioilla. Onnettomöudeksi se ei
voinut niin tehdä: Puhtaasti lääke­tieteellinen
todistusaineisto ei- ollut
'onää .saatavissa • Ky.aymyksessä ole­va
johtava patologi ' (komentaja
James MuTnes,, Bethesdan laijfasto-sairäalhin
labpratoriolplilillikkö);
lekirjoitti todistuksen, eTtä hän oli
polttanut kaikki alknperäiset muis­tiinpanonsa
efkä''häiiellä ollut jäl­jennöstä.
Ainoastaan virallinen kuo-
Icmansyyntutkimus, joka on laadit­tu
(kuten on selvästi sanottu) po­liisin
todistusaineiston avulla, on
säilynyt — ja komissioon taas ker­ran
hyväk-synyt tSmän todistusaif
neiston kysymättä miksi ja millä
valtuuksilla alkuperäiset muistiin­panot
on hävitetty. Poliisin todistus­aineistoa
salattu, poliisin todistusai­neistoa
hävitetty, lääketieteellistä
todistu-saineistoa hävitetty ja komis­sio
ei esitä mitään ky.symyksiä. Ky-symyk.
sen ollessa näin tärkeästä asi­asta
tämä on outo raportti . . ."
4. — PAPERIPUSSI
'Raportin mukaan erikoisesti val­mistettu
paperipussi löydettiin jäl­keenpäin
siitä huoneesta, mistä Os-waldin
oletetaan laukauksensa am­puneen,
ja komissio tekee johtopää­töksen,
että 0.swald kuljetti murha-aseensa
rakennuk.scen tässä pussis­sa.
Koska tämä johtopäätös on itse
asia.s.sa ri.>tiriida.s.sa ainoan komis-ision
painaman todistuksen kan.ssa
(todistuksen, jonka mukaan pu.ssi
jdta ()swald kantoi, oli pienempi
kuin se jota hänen oletetaan kanta­neen),
niin näyttää oudolta että po­liisin
täytyy myöntää että myöskin
pu.ssi on tullut hävitetyksi. Se oli,
niin meille kerrotaan, haalistunut
JAPANI NEUVOSTOLfllOH sm
KAmAllSTltN
Jäpäöi oli NeuvbsioliitoA suurin
ei-söslalisUneh ttauppakumppani
kultlvaii vuoden ensimmäisellä
vuosipuoliskolla, ilmenee Japanin
kauppaministeriön valtiosihteerin
äsken antamista tiedoista Japa­nin
haflitusvaltuuskunnan lähties-
;sä Moskovaan neuvottelemaan asi­anomaisten
maiden uudesta tava-ranvaihtosopimuksesta
vuodeksi
1965. Suomi oli toisella, Länsi-
Saksa kolmannella ja Englanti nel­jännellä
tilalla. Jspani oli myös
.suurin viejämaa, kun taas Suomi
toi eniten Neuvostoliitosta mainit^
tuna _'alk¥na. " -
Japanin ja 'Neuvo.stoliiton koko­naisvaihdon
' arvo - ensimmäisellä,
puoliskolla oli 101,9 riiiljoonaa pun
taa. Suomen kanssa vaihdon arvo
oli 72,3 miljoonaa puntaa, Länsi-
Saksan kan.ssa 72,3 miljoonaa pun­taa
ja Englannin kans.sa 54,6 miljoo­naa
puntaa. '
Viennissä Neuvostoliittoon Japani
oli ensimmäisenäii64;3 miljoonalla,
Länsi-^aksa toisena<'f30 miljoonalla
ja Suomi kolmantena 25 miljoonal­la
.sekä Englanti neljäntenä 21,3
miljoonalla punnalla. Neuvostoliir
tosta toi eniten Suomi 47,3 miljoo­nalla,
toisena oli Länsi-Saksa 38,5,
'kolmantena Japaniti27,6 miljoonalla
ja neljäntenä Englanti 33,3 miljoo­nalla
punnalla. •'•;>' V<^
Kauppaneuvotteluissa Moskovassa
Japanin hallitusvaltiiuskuntaa joh­taa
valtiosihteeri'' Rezö Sunobe Ja
Neuvostotiitpn- valtuuskuntaa ulko­maankauppaministeriön
Keski-idän
Ja Kaakköis-Aaslan osaston päällik­kö
-Victor Spa ndä ry a n. Neu vost oli i t-to
on perustanut tänä«rVuonna Na-hodkaan
erityisen Kaukoidän kaup-patoimiston
Dalinforgin, nimen­omaan
Japanin kaupan edistämi-
'•• seksi.
140,000 SUOMALAISTA
ASUU N Y T RUOTSISSA
, _ ()SWALi) VANKILA.SSA
i ••Meitlc kerrotaan, eltii kapteeni
;l''iitz Dallasin polii::in murhaosas-
Molta varoitti Osvyaldia (tämän pidä-tvkscn
jälkeen, että Oswaldin ei ole erilai.s,tenlaboratoriotutkimu.sten
!a sellaisia ei konrormiteett(?ia vas-- !-,,ak|{ö esittää mit?än lausuntoa; yhtey(iessä^ ja. niinpä 'pussin jä^^^
mutta jokaista hänen antamaansa j nös' valmistettiin poliisin määräyk-
-sanriekin — sanokaapas minkälai- j -'Bij; IJeam'- ei ole juuri t'rikoi.sen;|.n,.s„„(oa voidaan käyttää todistus-Ise.stä 'todi.stajien lainvoimaista iden-
•len painajainen tämä oikein o n ? , .näköinen - ainoa.staan ka.a noin ! .„„eistona häntä vastaan. Tämän jäi-1 tifiointia varten'. Toisin .sanoen po-
Tamä ei ole mikäirn painajainen. ; jalan mittaisia putkia. Se v o i nau- ^oi^n 0.s\valdia kuulu.steltiin 12 tun-' liisi hävitti alkuperäisen todistus-iioittaa
kaiisanjouko.sta yhden ää , ,jy j.-i>,p j;, poliisin pääasiassa kap-1 kappaleen asettaen lilalle oman te-nen,
se voi tunkeutua koteihin, se ((.^.^j [Oritzin toimesta. Ja kuiten-jkelecinsä;.Jäljennös saattaa
ollii ollut tötuiittä vastaava." .
Tällä hetkellä voidaan suoina-laisla
syntyperää olevien Ruotsis­sa
asuvien henkilöiden kokonais­määrän
arvioida olevan noin 140-
OÖO. Näistä on Ruotsin kansalai­suuden
saaneita vajaa 40,000 sekä
Poliiseja olohuoneessanne, ma­kuuhuoneessanne
ja pesuhuonees- | taan.
.sillä te olette valveilla. Olettehan
juuri lukeneet Vancouver Times:
lehdestä kirjoituksen "Big Be
lä " ja kutsutytöislä.
"Big Beam" on teknillisesti vii­meistä
huutoa oleva kauaskantoinen
mikrorooni, joka. sieppaa jokaisen
sanan mitä ihmiset puhuvat kodcis-
•iaan, poliisiauton ollessa niinkin
kaukana pysäköitynä, kuin kahden
katuväliii päässä.
Poliisit kieltävät- sen, että "Big.
Beamia' olisi käytetty. Ile eivät
kuitenkaan kiellä sen olemassaoloa.
Sanomalehtiraportleri John An­drews
sanoo Timeslehdessä julkais­tussa
paljastusjutussaan, että hän
tietää näitä "kauaskantoisia mikro­foneja"
käytetyn tocfisteitlen korää
miseksi erästä tyttötaloksi epäillys­tä
paikasta.
"Eräs poliisipari istui pysäköidys­sä
autossa, joka oli noin puolen
kadunvälin päässä talosta", An­drews
selittää, 'lie suuntasivat
'Big Beaminsä' kohti ikkunaa j a jo­kainen
sisältä kuulunut ääni joutui
magnetofonin" nauhalle.
"Kaksi siskosta sai kumpikin jä-lestäpäin
.$125 sakon tämän liikepai­kan
pitämisestä. Se sijaitsi hiljai­sella
asuntoalueella."
"Poliisiviranomainen, joka halu­aa
py.sytellä tuntemattomana, sanoi
minulle, että molemmat, niin RCMP
kuin FBLkin käyttävät tätä väli­nettä
laaja.ssa mittasuhtees.sa. Van­couverin
huumau.sainepoliisi suun-nitelee
myös sen käyttämistä."
Ja kuinkas on "punaisia" seuraa­van
poliisin laita? Andrews ci sitä
mainitse. Mutia on ilmeistä, että
RCMP voi käyttää "Big Beamiään"
nuuskiessaan vasemmistolaisten
järjestöjen toimintaa, kommuniste­ja,
NDP-läisiä, rauhanlietsojia, .«»i-i)
viilivapaustyöläisiä, rotusyrjintää
vastustavia, goldwateristien va.stus-tajia,
maapalloa pannukakkumai
seksi väittävien vastustajia ja mui-
."amis voi k..nnella keneltä tahansa, mis-i ^jj,, kerrotaan, Vv\\i. 'ei teh-
. .. J*':"'!'.'"'."..'':"": 'nyt'mitään muistiinpanoja eikä kuu-yksityiselämää
silloin kun Big Beam
nyt
lustelussa käytetty pikakirjoittajaa
on "työs.sä': ei yk.si!yi.sclämää yk.si-l,,ikä n,u,,oituslaitotta'. Tämä. en
lyiselamh-ssäkään. Ja kun poliisit ^jj,,
ovat lopettaneet kovan, päivä; ja I
iltatyönsärkuheriuskuukaiilta viet:
5. _ OSVVALPIN KUOLEMA
"Lopuksi, tämän .salaamisen ja
hävittämisen, listan täydennykseksi
hävitettiin kaikkein, tärkein velävä
todistaja Osw.ald itse. Oswald mur­olla
to.t ta. Kuinka voitaisiin mitään
.. . . . , lausuntoja kävttää häntä-vastaan jos. , .. . . . i
t a^UMden kuuntelemisessa, nii.i luu ^.j;^,^. . ^ ^ ^ . . ^ j , , ^ .Jopa oHe.ssaan polnSm^suojeluk-
IISI hiillä olevan naurun aihetta. ' ^ ^ ^ ^ ^ toi.saivoisimmis.sakin tapa- •'^^'."'.''.""f^"^' la^k'Rubyn, Dallasin!
Vancouveiin polusi muuttui v . , - , h m . s u n n o t merkitään •P»'"-'»" '»hoi.sen kumppanm to.mes--
häpuheiseksi- Andrewsin kirjoituk jjV',"';'"; j7'kvsvmvksessä"^^^^^^ '^"'-y" J-' •^•'""s'n poliisin lähei­nen
julkaisemisen jälkeen l'oli.s. ,^,„^,i„ salamurha. Josi^-^y"^ '9^^
komissionin puh(jenjohtaja ''-"H „ „ , , j i „ r . , „ o j , ,,i,c„y komissiot-1 ".«^--.J^; ^'«f' "^'f»^" «'»"5» Jan
^^^l^rm^ etta han ei ticda m - l , ^^^^ .selitys. | k e l J a n k e r r o k s e c n m.ssa han
lan Bi, neamista. IM n^'"an ,^ ^^^^ ,,3,^ ^ Oswald.n, joko poln.sm
elitysta . .sanoi eras lomen poliis, • ..jkollise.s.sa vä- huolimattomuuden ta. hyvaksymi-komi.
ssionin jasen. . . sen anscstä; Mutta kuinka hän tui
Poliisipäällikkö R M. Booth oli,""P"^'"-''««'">'-^'^"^'';^''^"
poissa kaupungista. - _ _ _ vaivautunut kv.symaan, mik-
Kansalaiset vastasiv.-it siiiitlumuk l'**' • ' '
sella ajatukseen, että poliisit kuun 3. _|,y\7||;ii;xiETKELLINEN
telisivat heidän keskustekijaan j iCAPOKTTI
omis-sa kodeissaan. j -Nojautuen yksinomaan lääketie-
BC:n Civil Lihertics-yhdistyksen 1 (eellisiin todistuksiin tuli presiden-presidentti
tri James Foulks osoitti. Iti n tarkastanut tohtori siihen tulok-että
oikeus yksinäisyyt(!on on yksi 'seen, että häntä oli .-»mmuttu edestä,
peru.sky.symys ihmisoikeuksis.sa, i ia kaikki poliisitutkimukset nojaU-jotka,
määritellään : Yhdistyneiden jtuivatahiksi tähän olettamukseen.
Kansakuntien, ihmisoikeuksien julis-. Tämä tarkoittaa sitä että president-luk.
sc.s.sa. , jtiji _. jos häntä todella ammuttiin
"Lausuisimmeko me poliisin ter
vetulleeksi meidän makuulnionec-kirjavaraslorakennuKsesta
— on
täydytty ampua silloin kun hänen
'kansaa vastaantcPäinvastoineen
todettava, että koko hänen.jLJt^
kielmansa läpi-kulkee punaise­na
lankana toivoniusT eUä men­neitten
virheitten opcttamami
voitai.siin niin puolin kuin toi-
.sinkin tehostaa työtä: hyvien
naapurisuhteiden edelleen, ke­hittämiseksi
ja lujittamiseksi.
Juuri tässä viimcksimainitus-sa
mielessä julkaistaan Vapau­dessa
tästä päivästä lähtien vii-de.
ssa eri osa.ssa tämän mielen­kiintoinen
tutkielma kokonaan.
Siinä tapaukse.ssa, jos käy, ku­ten
pelkäämme, että Vapaus on
Canadässa ainoa suomenkieli­nen
lehti mikä tämän tutkiel­man
julkai.soe, lukijoita pyyde­tään
antamaan nämä Vapauden
viisi numeroa luettavaksi sel­laisille
naapureille ja ystäville,
joille ci Vapautta tule.
seemme tai istumaan olohuon(;es- autonsa lähestyi rakennusta, tai, jos
sam;ne joka ilta?" hän kysyi. 'Tä i rakennus oli jo sivuutettu, hetkellä
mä on äärimmäisyyden näyte, mutta I lolloin hän käänsi päänsä sitä koh-se
on asiallisesti sitä mitä on tehlyj li Kun kumpainenkin näistä ehdois-kun
näitä keinoja on käytetty." i ta nili karsituksi valokuvien porus-sisälle?
Jälleen ovat yksityiskohdat
suuresta merkityksestä — mutta po­liisi
on kykenemätön tai haluton sa-
! nomaan ja komissio on haluton sitä
I painostamaan. Meille kerrotaan vain
että Ruby kieltäytyi pidätyk.sensä
iälkeen keskustelemasta sisääntulo-keinoistaan:
häntä kuulusteltiin tur­haan.
Mutta sitten, yhtäkkiä, kolme
poliisia astuu esiin ja ilmoittaa että
puolen tunnin kuluttua pidätykses­tään
Ruby oli myöntänyt heille että
hän tuli sisään Main Streetin puo­lelta
juuri ennen kuin hän ampui
Oswaldin — ja tämUn jälkeen Ruby
itse omaksui tämän .selityk.sen si-
<;jiänpääsystään.: Meille kerrotaan,
että nämä kolme poliisimiestä eivät
ilmoittaneet, tätä tärkcätS todistus^
ta esimiehilleen, jotka turhaan oli-vaat
kuulustelleet Rubya juuri täs­tä
ky.symyksestä, 'ennenkuin joita­kin
päiviä myöhemmin'. Miksi, ja
missä olosuhteissa Ruby teki tämän
mielenkiintoisen tunnu-stuksen ja
mik.si nämä kolme pojiisia eivät il­moittaneet
siitä useaan päivään,
ovat selvästi tärkeitä kysymyksiä.
Mutta komissio ei niitä ilmeisesti
esittänyt. Se tyytyi toistamaan mitä
poliisi sille kertoL lisäten pelasta­van
adverbin luultava.sti'."
Nämä esimerkit sanoi Trevor-
Roper, osoittavat että komissio ei
toiminut itsenäistä arvostelukykyä
käyttäen. "Sitouduttuaan omasta ha­lustaan
vastaanottamaan todistusai­neiston
v;:ltaosan poliisi- tai FBI-lähteistä,
se ei kertaakaan a.scttanut
tätä aineistoa asianmukaiseen ,lail­liseen
tai älylliseen kokeeseen; pi
koskaan katsonut tämän aineiston
taakse, ei koskaan pyrkinyt selvään
tarkoitukseen eikä .«^elviin vastauk-
.^'iin. Väite, että komis.sion jäsenet
kriitillisesti uudelleenarvioivat* pO'
liisin todistusaineiston on pelkkää,
puhetta. Heidän suunnaton ja huo^
limaton raporttinsn omaa yhtä vä-.
hän arvovaltaa kuin ne tarkoituspe­räiset,
ja puutteelliset''" poliisirapor-
;itv joista se on kokoonpanlii;"
Historioitsija arvostelee- myöskin
amerikkalaista ja brittiläistä lehdis­töä
sen "epäonnistumisesta journalis­min
kriitillisessä hengessä '. Trevor-
Roper, brittiläisen V.'ho Killed Ken-ncdy?-
komitean jäsen, kiitti asian­ajaja
Mark Lanea. Lane, hän sanoi
'on esittänyt peloittavan arvostelu­jen
sarjan raportin suhteen. Nämä
arvostelut on asiakirjoin vahvistet­tu,
perusteltu ja. minun mielestäni,
ovat yleensä vakuuttavia. Palkaksi
vaivoistaan hänet on saateltu usko­mattoman
moitekampanjan kohteek­si
amerikkalaisessa ja jopa brittiläi­sessäkin
lehdistössä" Lancn ana­lyysi
Warrenin raportista ilmesty­nee
Grove Pressin kustantamana
maaliskuussa.
Yhteenvetona Trevor-Roper ju­listaa:
"Paras, mitä Warrcnin ko­missiosta
voidaan sanoa, on se,
^ttä se on antanut mainosta syyt'
täjän asialle. Puolustusta ei ole .
kuunneltu —. ja enhenkuin sitä
kuullaan ei pätevää tuomiota voi­da
antaa."
eri ammate^sa<'>työsken(eleviä
iioin 61,000^ ilmenee sosiaaliminis­teriön
julkaisemasta suomalaisten
muuttoliikettä Ruotsiin käsittele­västä
ttitkimuksesta. Eräiden osa­tutkimusten
perusteella voidaan
päätellä muuttoliikkeen olleen
voimakasta mm. ruotsinkieliseltä
Pohjanmaalta \ j ä ' .Ahvenanmaalta
sekä suomenkieliseltä Pohjan­maalta.
Tärkeimpinä valkuttimina
pidetään Suomessa vallitsevaa
työllisyystilannetta sekä Ruotsin
ja Suomen palkka- ja elintasojen
välisiä eroja.
Ruotsiin siiirtyneiden suomalais-
'en pääo.san ovat muodostaneet ruu-
' miillisen lyön tekijät, todetaan tut­kimuksessa
ja tähdennetään muuton
:>iheina olleen pääa.sia.ssa työvoiman
runsas kysyntä Ruotsissa sekä toi-
.'aalta joukkomittainen työttömyys
Suomessa varsinkin vähän teollis­tuneilla
alueilla. Muttoliike on o.sal-taan
helpottanut Suomen työllisyys-ifilanteeseen
kohdist-inutta painetta,
mutta toisaalta s e ö n merkinnyt täl­lä
hetkellä noin 60,000 paihaas.sa
tvöisässä. olevan henkilön työpanok-.
.sen menettämistä ulkomaisen teolli-
.«•uijden hyväksi, .sanotaan Sosiaali^
.sen, Aikakauskirjan julkqisemassa
tutkimuksessa. •
Tarkasleltae.ssa Ruotsissa asuvan
suomalaisen työvoiman jakautumis­ia
toimialoittain Vuosien 1948--^1964
välisenä aikana voidaan tärkcimpä-'
•nä havaintona piUiä.' teollisuuden
palveluksessaN olevien suhteellisen
osuuden jatkuvaa ja verraten jyrk­kää
kasvua. Vuorina 1948 vain nel-
; jännes suomalaisesta työvoimasta sai
! toimeentulonsa teollisuuden piiris-isä,
mutta kuluvan vuoden alussa
teollisuuden pahveluksessa toimi-
|vien suhteellinen osuus oli noin 60
/Jr koko suomalaisesta työvoimasta.
Teollisuuden ohella maatalous —
erityisesti metsätalous — ja kaup­pa
ovat suomalaisten kannalta lä­hinnä
tärkeimmät toimialat. Merkil­le
pantavaa myös on, että kun vuon--
na 1948 Ruotsissa (työskentelevistä
suomalaisista 16% oli kotitaloustöis­sä,
niin 1964 heitä oli vain 3%.
Tutkimuksen • kukaan suomalai-
..«en työvoiman voidaan katsoa levit­täytyneen
RiiotsiVi kaikkiin osiin,
mutta enemmistö on sijoittunut
Tukholman käiiiii^l^iin ja Tukhol­man
lääniin, joissa on asunut noin
'is maan suomalaisesta työvoimasta.
Toinen huomattava suomalaisalue
on Keski-Ruotsissa sijaitseva Väst-manlandin
lääni, jonka alueella on
10'Ä kaikista Ruotsissa työskentele­vistä
.suomalaisista.
P Ä I V Ä N PAKINA
M/STÄ P/TÄ/S/ KIRJOITELLA?
Vanha ystävämme Pietilä pisläy-lyi
toimitukse.s.sa "onnellista uut­ta
vuotta" toivottama.ssa ja .samal­la
eräitä ajatuksia ilmaisema.ssa.
Siinä sellaisenaan ei tietysti ol­lut
mitään erikoista, eikä siinä­kään,
että hän kävijyinentoivotuk-sensä"
esittämässä oikein kädestä
puristaen. Oikeastaan olisi ollut
ihme jnrkummai jos näin ei olisi
tiipahtunut. \ -
Asiaan kuuluu myös, että'Pie­tilä
tuntee eräänlaista kankeutta,
ellei vallan kiusaantumista, en­nen
jutustelun alkuun pää.syä,
Multa saatuaan toimituksen aino-a.
s.sa vierasluoli.s.sa mukavan asen­non,
ja imaistuaan muutamia vank­koja
henkisavuja siitä väärävarti-
.sestaan, irtosivat vähitellen kie­len
jänteet ja niin alkoi jutustelu
vanhaan tuttuun tyyliin.
Puhuttuaan hetken aikaa ilmois­ta,
reumatismin kolotuksesta ja
muista jokapäiväisistä, Pietilä ky­syi
aiv;in kuin sivumennen, että
"miksi ei Vapaus "kiellä emäntä-väkeä
miestensä tappamisesta"?
Yritimme vakuuttaa, että mitä
tahan.sa huonoja tapoja joillakin
vaimoihmisillä lieneekin, Canadan
suomalaisten emännillä ei ole kui- nitun Ichtileikkclecn mukaan sa-leukaan
tapana ukkorähjiään tap- nonut, että aviomiehet eläisivät
paa. "Päinvastoin he .syöttävät, kauemmin' jos vaimot huolehtisi-juottavat
ja huoltavat monesti ai- - -vai kahdesta'.seuraavasta scikasta^^
Lakkaavat lastaama.sta mies­tensä
lautasia paisteilla ja voite-van
liiankijv-^paljon meitä perheen
ITäiksi ' ^ n o t f t T j a . äijj|pköriläitä'^,_
saimme vielä^.sanotuksi.
"Siinäpä" se onkin"; ehätti vä-liinystävämme
Pietilä ja veti nyt
taskustaan esiin pienen leikke­leen,
mistä luki harvaan ja har;;„
. taasti:
" E r ä s spesialisti, suosittelee uu­deksi
vuodeksi amerikkalaisille
aviovaimoille seuraavanlaista pää­töslauselmaehdotusta:
"Päätettäköön: Että vuonna
19f)5 minä lopetan toimenpiteet
mieheni murhaamiseksi."
Kun emme käsittänyt, mistä
kenkä nyt pu.serlaa, niin olimme-vaiti,
ja se näkyi hieman kiu.saavan
Pietilää, joka puhalsi miltei yhtä
suuria savupilviä kuin ne vanhan­aikaiset
puilla lämmitetyt veturit
ylämäkeä puk.suttaessaan.
"Ky.symys on Paul W. Willis III
nimisestä lääkärisiä, joka on pro­fessorina
Michiganin yliopisto.ssa,
selitti rauhalliseen tapaansa Pie­tilä,
ja juurijurtiii lääkäri oli maiv
- leiriasia michen-muita«ru"ökia voil-
1 a, 1 a a r d i 11 a T i i rti ui 11 a elä in ras voi 1-
• la;-.,'-' •• •
* j - ATiltavat häAtä (tarkoittaa
ifkkorähjää) vapautuniajin -^tupä-kanpoltcista>;
. . J
Ja viimeksimainitun yhteydessä
"nainen voi auttaa asiaa parhai­ten
siten, että lopettaa itse tupa­koinnin.
Se olisi . hyödyksi jom-mallc
kummalle heistä tai molem­mille.
"Ruokamnutokset, sanoi tri Wil­lis,
ovat sekä yk>;inkertaisia että
halpoja.
"Tarjoilkaa (niille ukonjäriläil-le)
kanaa, kalaa, rasvatonta lihaa,
mistä on ra.svat loikattu pois ja
käyttäkää keitoksissa' kasvisöljyjä;
korostakaa kuoritun maidon ja
.sorbettien (vedestä, survotuista
rusinoista, sitruunamehusta, soke­rista
jms, valmistettujen juomien)
a.scmaa; vähentäkää kanannfiunien,
pekonin Ja muiden korkeasti ras­vapitoisten
ruokien määrää, hän
esittää . . ."
Tä.ssä vaiheessa Pietilä luki sar­jan
tri Willisin esittämiä tilasto­tietoja,
joiden mukaan v. 1963
Michiganis.sa kuoli sydänkohtauk-
.scen 27,483 henkilöä ja sen lisäksi
vielä 8,163 ihmi.stä halvauskohta-ukseen,
kummatkin tauteja, joilla
on vissit - suhteet ravintoon ja tu­pakointiin".
•" "Mutta . hyvä 1'stävä^ esitimme
nyt puolestamme "mitä sinä pe­rimmäiseksi
kaikella tällä tarkoi­tat?"
' '
"Sitähän minä, tuota, että" täi-'
, Iäistenkin asiain käsittelyyn pitäi­si
kiinnittää huomiota lehdessäm­me."
Ja siihen ei voida .sanoa muuta
kuin "Amen".
Emme mitenkään aliarvioi tcr-vcyshuoltoasioita
ja niihiii;- liitty­viä
seikkoja. Myönnämme ker­naasti
, senkin, että sitäkin asiaa
käsittelevää ninehistoa on toisi­naan
melko helppo saada. ."<•
Toisaalta tässä on kuitenkin ky­symys
lääkärin alaa ko.skevista
"erikoisaloista" Esimerkin vuoksi
voimme sanoa, että allekirjoitta­neen
mielestä ylläesitetyt tri Wil-lisin
ajatukset tuntuvat melko'
Johdonmukaisilta ja uskottavilta.
Mutta toisaalta voisimme kuiten­kin
helposti hankkia Joidenkin
toisten lääkärien"perusteluja",
joissa väitetään etlä esim. "eloin-rasvojen
vahingollisuutta" koroste­taan
liiankin paljon. Maallikkona ^
emme-voi tietenkään sanoa luki­jalle
mikä on tässä "ehdoton to­tuus".
Terveyshuoltoa l.äsittelcvicn ky­symysten,
kuten "monien muiden­kin
erikoisalojen käsittely e| ole
siis helppoa. Toisaalta, asian "vai- •
-kcus" ei saa tietenkään_olla sen •
käsittelyn esteenä jehdessä. Siksi ;
'yritä"mme ottaa vorteen Pietilän
-neuvon tä.ssä asia.ssoTSamalla ko- ,
rostettakoon kuitenkin, etth''Tnei- <
dän lehtemme ei halua "kunniaa" "
esim. tri Willisin esityksistä sii- '
näkään tapauksessa vaikka ne oli­sivat
sataprosenttisesti oikeita, ei­kä
lehtemme vor liioin kantaa va.s- •
tuuta hänen ajatustensa "luotot­tavuudesta".
Mitä lehtemme tekee
on .se, että se välittää tietoja myös
tällaisista, sq^oisii^meko kiistan­alaisista
kyaftlmyl^ersth joista lu­kijain
on vQ,4ct(Svä omat johto-päätöksensä.
,15.
Tässä mielcs.sä oH käsittääksom- "
me lehdessämme käsiteltävä en­tistä
enemmän muitakin ns. "kiis­tanalaisia"
affiliita siten, että ne
tulisivat puiduksi sekä puolelta
että toiselta. — KUnsHkoura.