Vapaus, April 17, 1952

              ^
id
3Ioskovassa käytiin vilklcaita Jcaups^Uisia
neuvotteluja eri maiden edu^t^jain kesken
V i t o e t i i s t a i n a z&&tt5'i Moskovassa
taloudellinen konferenssi, jossa lähes
500 eri maiden edustajaa A 4 1 maasta)
neuvotteU maailman Jtauppasuhteit-,
ten parantamisesta. Konferenssi työs^
kenteU osan ajasta kolmessa jaostos­sa
' nimittäin kansainvälisen kaupan
k^ymvksiä. heikosti kehittyneiden
niaiäen taloutta j a sosiaalisia kysy­myksiä
käsittelevissä jaostoissa.
Kansainvälisen kaupan tysymykslä
käsittelevässä jaostossa l a u s u i A l b a ­nian
edustaja, että A l b a n i a n J q m s a n -
talous on voimakkaasti k e h i t t y n y t s o ­danjälkeisenä
a i k a n a j a m a a n v i e n t i -
mahdoUisuudet ovat kasvaneet huo­mattavasti.
A l b a n i a n taas puolestaan
tarvitsee koneita, teollisuus raaka-aineita
j a rnaanviljelyskalustoa. ,
Pakistanin valtuutettu Hussaln, j o - ,
ka edusti Pakistania Y K : n y l e i s k o ­kouksessa
P a r i i s i s s a, ehdotti,
että Neuvöstolutto, "joka on tehnyt
n i i n ilmiömäisiä edistysaskelelta
taloudellisella alalla, nyt näyttäisi
naiseen ymmärtämykseen p e r u s t u v a !'
l e eduIliseUe kauppavaihdoUe kaik»
k i e n m a i d e n välillä. Hän k e r t o i P a r a - EfUnvälinen l^nUt«a»i.jonkp.>tehtfivänä
g u a y n vaikeasta taloudellisesta ase-4<)^ia>l^Mp^va;s;^A)oiti;tttu^,työtä.
hyväntekijän osaa A a s i a n vähem­män
kehittyneiden maiden suh­teen
,el v a t o kauppaa l a a j e n t a m a l ­la
vaan myöskin apua-antavana,
. johtavana-valtiona."
Neuvostoliiton u l k o m a a n k a u p an
suhdannetutkimusinstituutin Johtaja
Nikolai Orlov lausui, että neuvo^toUit-:
toIaisiUa ulkomaankauppajärjestöUlp
on laajat mahdollisuudet kaupan k e ­hittämiseen
k a i k k i e n maiden kanssa.
Ne piirit, j o t k a pyrkivät laajentamaan
kauppaa Neuvostoliiton kanssa, saa­vat
kaikkea tukea taholtamme. N e u ­vostoliittolaiset
tOkomaankauppajär-jestöt
ovatkin aloittaneet vilkkaat
kauppaneuvottelut Mpskovan talou­delliseen
neuvotteluun osallistuvien
kanssa.
I n t i a n edustajat käyvät j o n e u ­votteluja
naftajätteiden J a d i e s e l ­moottorien
polttoaineiden - ostosta
ja ovat ehdottaneet vastineeksi
kookosrasvoja, banaaneja j a l a m ­paannahkoja.
Ranskalaiset h a l u a ­vat
maissia j a turk!kslä,'"se1ur t a r ­joavat
v i l l a k a n k a i t a j a k e h m n -
tuotteiU, lääkeaineita j a muita
tuotteita.
Kosketuksia on. s a a t u myöskin B e l -
. gian, Hollannin. Sveitsin, Egyptin,
Iranin Ja m u i d e n maiden edustajiin.
Orlov sanoi, että neuvostoliittolaiset
talousmiehet ovat suorittaneet -yii/-
teenvetoja neuvottelussa olevien
edustajain ehdotuksista j a tulleet j o h ­topäätöksiin,
että Neuvostoliiton, K i i ­nan
Ja kansandemokraattisten m a i -
'den kauppaa Länsi-Eiu:oopan m a i ­den,
Amerllcan, K a a k k o i s - A a s i a n , A f ­rikan
j a A u s t r a l i a n kanssa v o i t a i s i in
suurentaa keskimäärin 2—2Vii k e r t a i -
•Sesti. , , ^^•iU3^iM'/'-ii:f
Sosiaalisia kysymyksiä käsittelevän
jaoston isttmnossa a l o i t t i yleiskeskus­telun
Paraguayn työväenpuolueen
edustaja lausuen, että hänen^ maansa
työväenluokka ymmärtää Moskovan
konferenssin tärkeyden. Se v o i r a i ­vata
tien tasa-arvoisuuteen Ja k e s k l -
m a s t a , j o k a on seuratiksena amerik­k
a l a i s t e n monopolien harjoittamasta,
t a l o a dellisesta d l s k r h n l n a t i o p o l i U i -
k a s t a .
'. Neuvostoliiton edustaja Kusnetsov.
s a n o i , että Neuvostoliitto ttmtee suur­t
a mielenkiintoa kansainvälisen k a u ­p
a n kehittymistä kohtaan j a että
m a a n ammattijärjestöt seuraavat
t a r k k a a v a i s i n a konferenssin kulkua,
m n uskoi, että neuvotteluun osallis­t
u v i e n liikemiesten vapaa j a l a a ja
keskustelu myötävaikuttaa l u k i i l s t en
tärkeiden kysymysten realistiseen
r a t k a i s u u n , talouden -kehittymiseen Ja
aineellisen tason kohoamiseen . . .
Jaoston Istunnossa puhuivat myös
P a k i s t a n i n , U r u g u a y n , S a k s a n demo­k
r a a t t i s e n tasavallan. Y h d y s v a l t a i n,
A r g e n t i i n a n , B u r m a n y m . edustajat.
H e i k o s t i kehittyneiden maiden ' k y ­symystä
käsittelevässä jaostossa k o ­r
o s t e t t i i n normaalisen kansainvälisen
kaupan erinomaisen suturta merkitys­tä
h e i k o s t i kehittyneiden maiden t a ­louden
kohottamiseksi. I t a l i a n edus­t
a j a t e k i ehdotuksia, j o t k a auttaisivat
löytämään keinoja heikosti kehitty-n
e i ^ q n maiden t o l o u ^ ^ ^ ^ v u s t a m l -'
Albaxyan ^edustajajplidotti. että k o n -
ifexsensslin U^ec a s ^ t i t u i : pysyvä kan•^
.Tshek)^oslojiraUan e d j u i ^ a suositteli
että konfeijtmsiin. osaQoUajat kään­tyisivät
q m l ^ ^mflUtPjiisa Jtiallitusten.^
j a ^linkeinoemmäA J o t i t a v i e n miesten
jpyoleep. Jtpholttjien. i p ^ ^ ?oveUutta-.
m a a n käytäntöön M(|^v»5sa l^ityjä
jMiätöks.Iä. -.1 . • '
BritUläipen edustaja Davies se-mu
oWvan'^IföS;'että Neuvosto­liitto
on Valmls^^alölttamaati maa-
UmansuunniteUnän'' fa u ttaakseen
vähen^o^n .kehittyneitä :^^l)|el(a.
Hän i ^ t o l täten-VitnuksIn unna-tuksensa
Pal^istanln edustajan eh­dotukselle.
K o n f e r e n s s i n v a r a n a i s t e n istuntor
j e n päätyttyä ilmo^^^ Moskovan r a ­d
i o . - että taloudellisen : konferenssin
asettama " y h t e y s k o n t t o r i " o n j o s a a ­n
u t tarjouksia I t a l i a l a i s i l t a ; t o l m i n l -
miltä. j o t k a haluavat ()Staa k i i n a l a i s t a
teetä j a t o i m i t t a a v ^ t i n c c k s i Jconeita
j a autoja. Raöiskan,-Intian j a M e k ­s
i k o n e r i t o l m i n i m i e n . edustajat ovat
myöskin esittänect..U>ivpmukscn pääs­tä
kauppasuhteisiin Neuvostoliiton j a
kansandemokratioiden 'kanssa.
Ileinäk. 19 pnä a l k a v i e n H e l s i n g i n olympialaiskisojen johdosta on R u o t s i n A m e r i k a n L i n j a järjestänyt New
Y o r k i n pääkonttorinsa näyteikkunan Suomi-albelseksi. Näytteillä o n modernia k e r a m i i k k a a j a l a s i ^ v a r o i ta
Suomesta sekä tyypillisiä suomalaisia maisemia esittäviä kuultokuvia. Yhtiön konttori o n 4 I V e s t S l s t S t .
SANKARI-ÄITI
NeuvpstoUiton h a l l i t u s antoi h i l j a t ­t
a i n yhdentoista lapsen aidolle T .
Koklkojevalle (Kemin kaupungista)
sankari-äldln nimen,
"Äitini viidessätoista lapsesta", k e r ­too
T . K o k k o j e v a , " j ä i h e n k i i n aino­a
s t a a n seitsemän m u t t a m i n u n yhdes­tätoista
lapsestani o n elossa kynune-nen.
Se o n epäilemättä selitettävissä
sillä, että elämämme o n t u l l u t p a l j on
paremniaiksl j a lääkärinapua o n a i ­n
a saaitavlssa i l m a n mitään maksua,
k u t e n Neuvostoliiton k a l k i l l a työtä-tekevUlä."
' ^ •'
NAIiMAJARVELLX ,
•Petrovsicinptoln Nälmäjärven kylä
t u l i sodan aikana tuhotuksi .perus-tulcslaan
myöten. Nyt sinne? o n r a ­kennettu
y l i 40 u u t t a asuhxtaloa. T o i s ­t
a sataa metsätyölälsten j a ' | t p l l e l c t l l -
vitalonpoEkain perhettä . o n ' p a l a n n ut
kotikyläänsä.
Kylässä o n r u o k a l a , kauppa, leipo­mo,
sauna, k l u b i j a k i r j a s t o . Tämän
vuoden aikupuoUskoUa' P u c k thls one
r a k e i m e t a a n vielä 30 asuintaloa, r a -
dlokeskus, lääkintäasema, lastenseimi
j a m u i t a k u l t t u u r i - j a k u n n a l U s l a i t o k -
s i a . ^ ^ „ . ' . ' r , .
ELOKU.VA K A B J A i A I S -
SUOMALAISESTA
TASAVALLASTA
K a r j a l a l s - S u o m a l a i s e n S N T : n elo­kuvateattereissa
näytetään u u t t a v ä ­ritettyä
dotaimenttifihniä " K a r j a l a l s -
S u o m a i a i n s n - S N T " . Tasavallan ö^ö-tätekevät
ovat suitfella m l e l e n k i i n o l la
ottaneet v a s t a a n f i h n i n ' o ? n a s t a tasa-valla.
staan; •
Elok»Jvakankaalla he s a a v a t nähdä
työtovereitaan. Tshftlhah metsätyö-
Iäisten klubissa työtätekevät k a t s o l -
\-at s u u r e l l a m l e l e r & i i n n o l l a j a y l p e y ­d
e n tunnolla tätä - fUmlä, Jqss^ he
salvat nähdä asutiificsensa kuuluisan'
t r a k t o r i ^ t i n I v a n Itotovin j a hänen-seuraajansa
sekä k u u l u i s a n t u k i n k a a -
t a j a n I>auri KiviipeUon. Tasavallan
pääkaupiuisin e l o k u v a teattereissa
"Sammossa" Ja " V o i t o s s a " o n elo­kuvaa
kä^nj-t •katsomassa tuhansia'
t>'ötätckeviä. '
N U O R I T i U D E M A k l j A t tl
F e t r c s k o i i i ammattiopiston oppilas
P j o t r K u z m i n on 'maaJbimut mieläi-k
l l n t o l s e n "Kalevala^-äihelsen taulun
"Seppo Hmarineri sampoa takomas­s
a " . T a u l u -on Työreservien m i n i s t e ­riön'aminaäiopLstojeh-
oppilaiden t a i^
dei^ytt^lyssä-Moskovassa, Jossa se o n '
heitättänyt yleisön s u u r t ^ huomiota.
T E K N U t L I N E K oVlSK^U *
S o r t a v a l a n p i i r i n K a a l a m o n kone­j
a traktorlaseman» .työntekijät t u t k i ­vat
säännöllisesti maanvUjelysoppla Ja
p a j ^ j s n p l a työtapoja.: Opiskelua o h -
jaaivat- kone^ ija traktoriaseman pää-agronooml,-
kone- - J a traktociase-man
j o h t a j a ja hänen .sijaisensa.
K o n e - j a trakt<;riasemaHa toimivat-myöskin
t r a k t o r l s t l e n kurssit.
M E T S X T Y O L A I S T E N
T A I D E K E R H O 'r,>: - .j
P e t r o v s k i n p i i r i n . K u t l s m a n metsä-
M A A N J A R I S T Y S S A K S A S SA
Frankfurt. — T a m m i k u u n 24 pnä
t a p a h t u i F r a n k f u r t i n pohjoispuolella
voimakas m u t t a Ij-hytalkalncn m a a n -
Järistys. Päristys h a v a i t t i i n useilla
p a i k k a k u i m i l l a . '
työläisten asutuksessa perustettu o-m
i n t a k e l n e n taidekerho palvelee m a i ­n
i o s t i metsäcyöläisiä. Viime kuussa
kerho antoi 5 konserttia, Joissa o l i
n o i n tuhat K u t l s m a n j a V i l l a g o r an
metsätyölaistä.
UUSIA SÄHKÖASEMIA
K a l e v a l a n p i i r i n Jyskyjärven kyläs­sä
valmistui h i l j a t t a i n k o l l e k t i l v l t a -
loitden uusi sähköasema. Sähköva­l
o n salvat asuntoihinsa " I s k u r i " k o l -
l e v l l l v i t a l o u d e n jäsenet. K o l l e k t i i v i -
talonpojat aikovat käyttää sähkövoi­maa
suurta v a i v a a vaativien töiden
koneistamiseen karjafarmcillansa.
V i i m e aikoina o n p a n t u käyntiin
"RU£ko'-nimisen neuvostotilan sähkö­asema
'Ja vesivoima-asema A l a - K u t ­k
a n kj'lässä Äänisentakalsessa p i i r i s ­sä.
.40 V U O T T A O P E T T A J A NA
K a r j a l a i s - S u o m a l a i s e n S N T : n Pet-r
roskoin opettajalnstltuutti vietti h l l - ,
j a t t a i n pedagoirilkan tiedekunpan
j o h t a j a n . Instituutin dosentin N . G .
K u t s h e p a t o v i n . , syntymän 60-vuotls-
-pälvää j a hänen opettajaou-ansa 40^-
vuotlspäivaä.
: N.C iKut«aiepatov alkoi opettaja­u
r a n s a vuonna 191)1, j o l l o i n hän opet-
^ j a s e m i n a a r l n päättämisen Jälkeen
meni.opettaijaksl Suurlahden kouluun
ÄUnlsJarveh taakse. S i i U l a h t i e n hän
o n ollut l a k k a a m a t t a kansansivistyk­sien
a l a l l a j a k o h o t t a n u t säännöllisesti
ammattitaitoaan. Väitöskirjan puo­lustamisen
Jälkeen (N. G . K u t s h e p a t o -
viUe a n n e t t i i n k a n d i d a a t i n arvo. H ä ­nelle
o n a n n e t t u myöskin K a r j a l a i s -
Suomalaisen ©NT: n ansioituneen o-p
e t t a j a n k u n n i a n i m i.
T a s a v a l l a n julkaisuissa on 'painettu
N. G . K u t s h e p a t o v i n useita k i r j o i t u k ­s
i a kansansivistyksen hiirtorlasta K a r -
Jalals-Suomalalsessa tasavallassa s e ­kä
. p a i ^ l m p i e n opettajien työkoke­muksesta.
Eräs Pohjois . . .
J a t k o a edelhseiui .s.vulta
kunaln Iston lähestyvän Ja vctä;>"dyim-nie
kaivantoihimme. Silloin: kra­naatti
räjähti aivan vieressäni, h u u ­maannuin,
sokaistuin enkä voiniit
muuta k u i n maata p a i k a l l a n i haavoit­tunein
Jaloin.
S i t t e n saapui .eräs k i i n a l a i n e n v a ­paaehtoinen.
Joka nopeasti suoritti
ruumimtaikastuksen. K u n hän oli
löytänyt aseita — Jolta hän ilmeisesti
etsi — hän s a l l i m i n u n laskea käteni
alas. kaivoi taskustaan tupakknpake-t
i n j a k e h o i t t l minua pistämään p a ­lamaan.
O l i n n i i n hämmästynyt, että
en t i e n y t - t u l i k o m i n u n Itkeä v a i na,u-raa.
Taman Jälkeen hän k e h o i t t l m i ­nua
kävelemään osoittamaansa suun­taan
j a puolisen t u n t i a t a i v a l l e t t u a m ­me
saavuimme kiinalaisten vapaaeh­toisten
ensiapuasemalle. Jossa h a a v a ­ni
s i d o t t i in j a m i n u l l e t a r j o t t i i n läm-^
mintä keittoa. Mitä m i n u n t u li a j a ­tella?
Tämä oli vaiTOnan v a r s i n outoa
käyttäytymistä "säälimättömän ja
barbaarisen vihollisen t a h o l t a " . Niin,
päällikkömme olivat- selittäneet, että
•vangiksi Joutuneita kidutetaan Ja
surmataan mitä j u l m i m m a l l a t a v a l l a,
mutta nyt m i n u a h u o l l e t t i i n k a l k in
tavoin. .
Herättyäni myöhään seuraavana
aamuna >.nuudan koi-ealaincn lääkäri
t a r k a s t i uudelleen haavani Ja mää­räsi
minulle muutaman päivän levon,
koyka amerJkkalalset lentokoneet
.pommittivat Jatkuvasti lähitlenoita Ja
' ^ i s e k s l o lm l i i a n sairas lähteä,kscni
pitkälle matkalle PoliJois-Korean
r a u h a l l i s i m m i l l c alueille.
M U C S I ?
T a a l l a vnvym viikon J a s i t t en älköl
pitkä matkani sotavankileirille P o h -
j o i s - K o r e a a n . Koko ajan m i n u a k o h ­d
e l t i i n erittäin h y v i n . Korealaiset Ja
k i i n a l a i s e t Jakoivat kanssani muor
hansa Ja savukkeensa — antolvatpa
he m i n u l l e Jopa vaattcltansakin. k un
-J^öt muuttuivat kylmiksi. E n kiellä
ettenkö kaiken jälkeen o l b i ollut h y -
W mietteliäs. Miksi olen taistellut
näitä ystävällisiä Ihmisiä vastaan?
M i k s i orvot j a pakolaiset harhailevat
nyt K o r e a n teillä? En k a i k e n kokc-
Bamangwatosit
haluava! jiääiiik-
Ldhloo. --^ K u u s l m i e l i l n e n B a m a n g .
watocäieri edustajisto Afrikasta .sanoi
lauantaina, etUl h e pirotestoivat sitä
Vastaari k u n B r i t a n n i a o n kieltäyty­nyt
ia.skemasta Sertsc K h a m a a k o t l -
majUiansa Bechuannaniandlln.
Edustajisto sariol; että he jättävät
valituksensa ministeri lordi S a l l s -
bvu^ylie.. Seretso K i i a m a kxelettlln
. B r i t a n n i a n . haHltuksen^^t^ pa-
' iaärhasta • kptlraaahansa kcska hän
meni n a l m t s i l h valkoisen naisen k a n s ­sa.
Helliä o n k a k s i lasta.
Edustajiston puheenjölitaja Ilmoitti
lauantaina, että h e k o h t a a v a t lordi
SaJiskuryrt- h u h t i k u u n iX pnä.
issa
Lontoo. — Y l i 100,000 työläistä e l i
kolmasosa Lancashiren puuvillateh­taiden
työvoimasta i l m o i t e t t i i n olleen
v i i k o n lopulla joko kokonaan t a i o -
s l t t a l n työttöminä koska p u u v l l l a t u o t -
teldeh kysyntä on vähentynyt: m a a l i ­man
markkinoilla. . tuhannet
YoKkshlren kutomotyölälslstä ovat
samasta syystä työttöminä. (Maallsk.
17 p. viralliset tiedot osoittavat Ene-lannlssa
olleen s i l l o i n rekisteröityjä
työttömiä k a i k k i a a n h o i n 433,000, k o r .
k e i n määrä sitten viioden 1947, K u n
A u s t r a l i a n Ja muiden maiden t u o n t l -
k i e l i o t Jatkuvat muodostuu' työttO-myj'stl]
änne kärjlstyneemmäksl; sano-t
a a n kutomateollisuuspiirclssä.
mani Jälkeen enää usko, mitä ame-rlickalalset
csimiiehemme puhuivat —
kuka siis k a n t a a vastuun?
A Sovhoosit ja kolhoosit
K i r j . V . HYVÄRINEN
Sovhpositila TJkratoka s i j a i t s e e U k ­rainassa,
n o i n 23 k m . m a t k a n päässä
Harkovan kaupungista. Selvityksek­si
mainittakoon että sovhoosi t a r k o i t ­taa
valtion omistamaa j a h o i t a m a a t i ­laa,
k u n taas kolhoosi o n osuustoimin-tiallinen
talonpoikien hoitama tila.
Sovhoosit, jolta On vähemmän k u in
kolhooseja, ovat tavallisestinäitä s u u ­rempia,
o i k e i t a s u i u t i l o j a . M a a n p h i -
t a m a i n i t s e m a l l a n i seudulla o l i j o k ­seenkin
puutonta j a l o i v a s t i a a l t o i l e ­vaa,
aaUonharJojen väliä n o i n k i l o ­metrin
verran maan kaltevuuden
muodostaessa s i i s kuin ärsyttävän
huonon mäenlaskumahdolllsuuden. E -
räässa tällaisessa rinteessä s i j a i t s i ^ i r
^nrakermusryhmäj j o n k a ^halkaisl l e ­veä
tie t a i a r v o l t a a n m e l k e i n k a t u.
T i l a n isännöitsijä otti meidät vasi-taan
konttorihuonelstossaan, f inlkä
vaatimuksiin nähden o l i : v a a t i m a t o n .
Isännöitsijä itse", pltäessäkh meUle l y l
hyen esitelmän t i l a s t a , t u n t u i olevan
tehtäviensä t a s a l l a . Asiantuntemusta
osoittavan selostuksen ohella hän m.
m. ilmoitti t i l a n p i n t a - a l a n olevan
8,q00 ha, josta viljeltyä peltoa 5,500
^ . loput laidunmaata. V i l j e l t y y n a -
laan sisältyy 380 h a p u u - J a k a s v i t a r ­haa.
Edelleen hän I h n o i t t i t i l a l la
olevan 700 nautaa, 750 n u o r t a n a u t a ­karjaa,
3000 s i k a a , 4000 lammasta j a
150 hevosta sekä lisäksi epälukuinen
»äärä s i i p i k a r j a a . L l l k k u v a h a kone­työ
voimana 40 r a s k a s t a j a 10 kevyttä
traktoria. Henkilökuntaa h ä n I l m o i t ti
olevan työnjohdossa 10 akateemi«attl
sivistynyttä henkilöä j a 25 t e k n i k k o a ,
Joten spesialisoituminen e r i a l o i l l e o n
auhdolllista. V a r s i n a i s t a ' työväkeä
fcän kertoi olevan ?00 henkeä, mutta
työ on kuitenUn pääasiallisesti kone-
<>-6tä. puhtaaiitruimlirolmln tehtynä
v a i n m u u t a m i a prosentteja.
L u o n n o l l i s e s t i tämänkin t i l a n työvä­k
i , kalusto j a k a r j a o l i sodan aikana
evakuoitu itään, m u t t a kaikJci o n taas
p a l k o i l l a a n ja; eräissä kohdissa entistä
ehompina.
Kävimme mtiutamissa t i l a n s u u r i s -
t a u a v e t o l s t a , j o t k a olivat todella;en-siluokkajLsla
l a i t p k s i a : rakenteelli«5Sti
k a i k k i a v a a t i m u k s i a vastaavia, v a l o i ­s
i a j a - k u i v i a , vähin -vaivoin siistinä
pidettäviä. Hyvät ruokintapöydät j a
automaattiset juomalaitteet sekä s i i r -
tohUinat lanimn^.I^^ Nave­t
a n yhteydessä o l i laboratorio eläin­lääkärin
h o i t o j a tuUcimusväUneineen,
joukossa luinosUtbslaitteetkih, edel-l
e en k a r j a k o i d e n huoneet, m a i d o n kä-slttelj^
ubneet y j n . Nayetolssa nälni-me
komeaa ksu-jaa, koime eri rotua,
Lebedevin, k i r j a v a u k r a l n a U l n e n j a
•Puna-aron rodut, -suurOtokölsia k a l k ­k
i j a hyväkunb^la. Jokaisen lännän
k o h d a l l a o l i näkyvissä sukuselvitys-'
t a u l u , j o h o n o l i ' m e r k i t t y n u n . Ikä,
tuotanto j a elopaino. Lehmien elo­p
a i n o v a i h t e l i 400 j a 750 % g välillä.
M u u t a m i e n tuotanto (tämä oli'Isän­nöitsijän
s u u l l i n e n ilmoitus) OfiOO—
10,0004j|fg.inaitöa vuodesisa. . k a i k k i en
keskimäärin 4.O0O-5.Ö00 k g j a k e s k l -
xnäärälsen rasvapitoisuuden ollessa
.4,5 %. sm.taivaiUaLi Mutta kyllä
mahtavat sarvipäät o l i v a t k i n oikein
m a i t o t e h t a i t t e n näkOislä. Komeita
p o i k i a olivat »mnitkln. s u u r i n n i i s ­tä,
3-vuotias Aiohx, o l i elopainoltaan
1240 kg. Sillä p o k o l l a p U n i s k a a . Ti-män
- p o i k a . - v u o d e n vanha vasikka,
j o n k a syntymäpäivä o l i o l l u t käyntlm-j
q e edellisenä päivänä, o l i 504 k g p a i ­noinen.
,
Käin myöskin elämäni c ^ U i i n p ä l -
T i l n sikamalstmmat p a i k ^ ^ t t l r s l«
k a l a t , e i Blivöttumutidesta, v a a n l a i ­tosten
suuruudesta j ä i d k o j e t i i t a l j b u -
desta. Siat eivät' kyllä olleet meikä­läisiä
kummempia', r o d u l t a a n k i n k u in
täkäläisiä s i k o j a . ' g u u r l m p i e n elopai­not
Ue^ mukaan n .
400 k g . (Hevoslakui ! n ^ ^ ^
jan käskystä i ^ d ^ ; h o i t a j a t järjesti,
vät^ne jonoon tlesiioräile, k u k i n p i ­d
e l l en a j o k k i a a n Jatsista. H y v i n h o i ­dettuja,
k e v u t r a k ^ t e i s i a eläimiä. E n
m u i s t a n i i d e n rött^»kuuluisia O r l o y e -
j a e i k u i t e n k a a n , , n i i n j o h t a j a tledus-teluuni^
seUtti. V a r s t o i s e e n maänvll-
JjelystyölJön niitä e l t a r v i t a , konevoi­maa
ktmön. j o t a k i n pientä ajoa v a i n .
Iiampäisiln j a s i i p i k a r j a a n e n l i i o in
kiinnittänyt huonjlpta. X
S u u r i - p u u t a r l i a ; O l i erittäin h y v in
hbldettiC kuten arvata sopii, koska'
sen. hoidossa o n . s i i h en erikoistuneet
j c A t a j a t j a työntekijät. SIhnänkan-:
tamattomat pcllotv j o t k a ovat k u u l u i -;
s a a " m t i s t a a multaa*' o l i v a t myöskin
k u n n o l l i s e s t i muokatun näköisiä J a
erilcoislameikälälisen nähdä s en vuok­s
i , ettei o j i a j a a i t o j a l i l o i n näkynyt.
Niillä. l a k e u k s i l l a kaavaa p a l j o n r u i s ­t
a , vdtnää, mialssiar 'y.m. v i l j a l a j e j a;
T i e d e o h 8ieUäkia.^ttahut m a a n v i l ­j
e l y j e n huomaatisa, agronoomit
määräävät, mitä maa tarvitsee, j o t ta
se a n t a i s i a n t i i h e n s a n m s a i n . m i t o i n.
Työväki jmkeutpmteeitaan samalla
t a s o l l a kuin m e i l U K i n , erikoisesti k i h i -
n i t t i hOPhiidta iä|affiotaloudessa työs-k
e n t e l e v l o i p u b t a a l valkoiset työpu-
. v u t . ; _ . •' ,
Asunnot olivat^jjjuseita suuräikoja
t a l o j a j a lukuisasV^9%^ y h d e n per­heen.-
a5ulntaloija,^i^|a^^ o l i huone jä
keittiö, ^ i i c ! 8 s a ' . j s i % ^ ve8ij<dito
j a viemärit.' K ä ^ ^ eräässä-pikkuta-;
lossa. Sisustukseltaan tämä vanhaa
k a n s a l l i s t a tyyliä-omaava asunto
i i o l k k e a a p a l j o n meiUläisestä: e i m l -
t ^ n ' meidän mi^Äimme mtikaista
u i i t t a j a h i e n o a , p u h t a a n valkoiseksi
m a a l a U u keittiön u u n i k i n koristeineen
j a mutkineen semmoinen, etten pääs­t
y t perille m i t e n 'Äföl^ltltetään. K a ­l
u s t o k i n vaxihantyjf^inen, v a l t a k u n ­n
a l l i s i a j a henkilökohtaisia k u v i a sei­nillä.
. . •
K o l h o o s l t i l a KAiiltfMtd K i o v a n lä^
HutöUä oli- erittainihlelenkllntolnen
tutusttimiskohde, ^sillä^ täpiänlaatul-
»?itta yritylutlstä on manirtnmme oUut
monenlaisia a n - a i l u j a.
K o l h o o s i n ptiheen j o h t a j a , noin
kuusissakymmenissä oleva, jykevä t a ­lonpoika,
o t t i meidät vastaan Ja esit­teli
johtamaansa tilaa. T i l a , jonka
p i n t a - a l a o n 2^00 h a , m i l t e i k a i k ki
v i l j e l y s m a a t a , o l i e n n e n vallankumo-tista
ollut erään t i l a n h e r r a n omai­suutta.
Kylässä oU ollut 4 c O t a l o n -
p o l k a l s t a l o u t t a , kuuluen useinplin
näistä v a i n 1 h a m a a t a j a v a i n muu­t
a m i i n 5—6 h a . K a l k k i näiden t a ­louksien
köyhyydessä elävä väki o l l
o l l u t t i l a n h e r r a n hallinnassa j a h ä ­nen
työ väkeään. . Neuvostohallittis
a h t o i m a a n talonpojille. L a k i kollek­t
i v i s o i n n i s t a t u l i y. 1927, m u t t a tämän
kylän maat k o l l e k t i v i s o i t i i n vasta vv.
1930-1931. TVötä tehtiin j a r a k e n n e t .
t i i n , j a v . 193i9 toimeentulo'oli Jo h y ­v
ä . - - . .
K o l l e k t l i v i t l l a n maan omiJstaa v a l -
t l o ^ J o k a ö n a n t a n u t sen k o l l e k t i i v in
jäsenten käyttöön maksutta j a a i n a i ­seksi.
K o l l e k t i i v i o n osuustbimlnnal-1
Unen y r i t y s , h a l l i n t o täysin tätä muo-1
toa vastaava, j a sen jäseniä ovatj
kaikki s i i h e n kuuluvat työkykyiset
henkilöt -17:8ta^ ikävuodesta alkaen.
E;olhWn yleiset jäsenkok^ jol­t
a pidetään k e r r a n kuukaudessa, v a ­l
i t s e v a t t i l a n h a l l i t u k s e n 2 : k s l v u o -
deicsl seicä samoin puheenjohtajan,
j o t k a , t u l o j a menoarvion puitteissa
h o i t a v a t t i l a n toimintaa.
/ .lailä t i l a l l a o l i e n n e n ; sotaa ollut |
630 e r i l a i s t a rakennusta. K a r j a a o l i !
o l l u t 400 n a u t a a , 300 s i k a a , hevosia;
200, nisäksi l a m p a i t a j a sUplkarjaa, [
Sodan'.vuoksl väki ja eläimet evakuoi-j
tiin itään, ja kun sieltä p a l a t t U n oli |
jäljellä 7 lehmää Ja 2 sikaa.Häistä a i - i
k o i uusi talous. N y t o n 550 n a u t a a ,'
230 hevosta ja samassa suhteessa j
m u u t a k i n k a r j a a , T r a k t e r c l t a " o l i e n - i
nen sotaa -7, n y t 18, K a i k k e i n r a s - j.
k a i m m l n koski rakennusten tuho, s i l ­lä
C3p:sta pii jäljellä vain 80, A l u k si
väki asui maakuopissakin (sitä m a i -
n i t ^ s a a n puheenjohtajan ääni h i e ­man
tärähteli), m u t t a nykyään asu­t
a a n tyydyttävästi, Ja j a t k u v a xaken-nustöimlnta
p a r a n t a a yhä a-Mintotl-l
a n n c i t a .
l ^ y e n «closttjksen annettuaan p u ­heen
jobia ja Johdatti meidät ulkosaUe \
tutustumaan lähemmin tilaan. C U
kevään aurinkoinen paivu, monet k u ­k
a t , tuoksuivat eri taholla l a a j a l l a p i ­h
a l l a , muutamat hedelmäpuut olivat
k u k k a p u v u s s a a n j a omenapuu aukoi
j u i i r i v a l k e i t a k u k k l a a n . O l i pääsiäis-päivä.
Ja v ä k i o l i nähtävästi Vvapaa
työstä, j u i i l a n k o vuoksi vai sattuiko
n i u u t e n vapaapäivä, en t u l l u t kysy­neeksi,
joukkoomme t u l i puheenjoh­t
a j a n lisäksi m u i t a k i n kolhoosilaisia,
l a p s i a k i n . Läheisessä pienehkössä
lehtipuistikosjsa istui tusinan verran
puölikasvulsla tyttöjä suuret k u k k a ­v
i h o t sylissään. M i k s i pitikään i h ­m
i s t e n kerran hulluudessaan ryhtyä
rakentamaan Baabelin t o r n i a menet­täen
siinä touhussa yhteslsen kielensä?
k o l i i o o s i n t a n h u y l l l a h a r m i t t e l i n n o i .
den muinaisten tornlmuurarlen ylt:ö-päistä
erehdystä. Nö, meidän päivi­emme
maailmakaan ei ole a i n a Järke­vä.
Tulimmepahan sentään juttuun
t u l k k i e n kääntäessä ukrainaa suo­meen
Ja r u o t s i i n j a päinvastoin.
'Puheenjohtaja esitteli meille k o l ­h
o o s i n talousrakennukset, kuten säh­k
ö - j a sahalaitoksen, myllyn, eläin­suojat
j a n i u i i t erilaiset" rakennukset;
E r i k o i s e s t i k i i n n o s t i mieltä uusi, suuri
navetta rehutornelnceh. — S u u n n l t e l -
riiammie Jcäsittää vielä yhdeksän tä­män
suuruisen talousrakennuksen r a ­kentamisen,
puheenjohtaja selitti.
T o i s e n pohjatyöt o l i k i n j o tehty. R a ­kennustyöt
oli kohtalaisen h y v i n suo­r
i t e t t u , uusi navetta täysin t a r k o i t u k ­senmukainen,
tosin ei n i i n viimeistä
p i i r t o a myöten k u i n sohvoosln navet­t
a . Lehmät olivat vielä sisällä k a i k k i,
•Miksi lämpimällä kevätkesällä? —
U n j o r t u l v i i l a i t u m i l l a , s e l i t e t t i i n . T o ­tesimme
sen. Nautakarja o l i huomat­tavasti
pienikokoisempaa kuin sov­hoosissa,
ehkä meikäläisen r o t u k a r j an
.koicolsta. Laihojakin olivat. Rehut
v a l l i s s a tulvan vuoksi. Eräs vanhan
näköinen lehmä k i i n n o s t i m i n u a . K y ­s
y i n , minkä vuoksi pidetään noin
v a n h a a elukkaa? — Eihän siitä hyö­tyä
enää ole, s e l i t t i puheenjohtaja,
m u t t a , k u n se o l i a i n o a eläin. J o k a J a -
I^n seurasi meitä U r a a l l l l e J a samoin
takalsln„niin sen vuoksi se s a a cJää.
S^Jikari^Iehmä siis. KaUpjiaa matkaa
•kartalta! -
Katsellessamme mlltel*Tannattomia
peltolakeuksia kysyimme, paljonko
v a l t i o ottaa veroa osuudekseen. Noin
10 % koko sadosta, kuului vastaus.
Siitä k e h i t t y i puhe työväen palkkauk­seen.
Siinä seivls:, että työpU<vänor-mia
kohti annetaan 2 k g jauhoja, S
—6 kg perunoita, l i h a a , maltoa y.m. Ja
1 r p l . r a h a a , R a h a p a l k k a ci siis riitä
kunnolla tupakkaankaan. Mistä v a a t ­teet
Ja tarvikkeet? Kolhoosi varaa
Joka vuosi menoihinsa varoja, esim.
rakennusrahastoon j a kaluston u u s i n ­t
a a n 15 % sekä määräsummat h u o l -
tomenoihin, m a i n i t t u i h i n p a l k k o i h in
J .n.e. Vuoden päättyessä ylijäämä
j a e t a a n kolhoosin jäsenille, työpäivä-normien
mukaan, j a tavallisesti a r v lp
o n n i i n tehty, j o t t a jakamista on, S i ­täpaitsi
jokaisella perheellä o n oma
asunto jonka yhteydessä on maata
O,3O-bj50 h a , j a tällä palstalla on
puutarha j a e r i l a i s i a viljelyksiä asuk.
k a i d c n omassa käytössä. Sen lisäksi
heillä o n oikeus omaan lukuunsa p i ­tää
1—2 lehmää;2—3 slkäa sekä s i i p i ­k
a r j a a . Työntekijälle kertyy siis tuot.
teista ylijäämää myytäväksi vapaasti.
S e n teteslnkln'Leningradissa, missä
maalaliSet myivät t o r i l l a tuotteitaan.
Työntekijöitä tässä kolhoosissa o l i
k a i k k i a a n 850 henkeä. Kävimme Il­man
oppaita muutamissa asunnoissa­k
i n sivuuttaen Johtohenkilöiden, k u ­ten
agronoomlcn, lääkärin, eläinlää­kärin
Ja teknikoiden asumukset ja
uuden koulutalon sekä uudet tillistä
muuratut asuintalot, tyytyen näke­mään
vain vanhimpia työlälsasumuk.
s i a . Samanlaisia k u i n H a r k o v a n t i e -
n o l l l a k l n . Useimmissa keittiön puo­lella
savilattiat räikeänkeltaisesta, k o .
väzta savesta. Miltei joka paikassa
muiden kuvien o h e l l a Ikonit. K u r k i s ­t
i n eräässä eteisessä komeron puolel­le.
V i i s i täysinäistä jauhosäkkiä k a h -
della vanhuksella! Muuten, asumuk­set
olivat aika siistejä, da jokaisella
011 kaunis puutarha. Itse kolhoosin
puutarha oli k o m e a : 9000 hedelmä­puuta!
Kolhoosimuoto ci ole h u l l u m p i , e i l .
lä kannattaako muutaman hehtaarin
yksityistä t i l a a h o i t a a nykyisenä k o ­neiden
aikakautena?
Nyt lähdemme r a k e n t a j i e n p a r i i n .
Torstaliinnaa , huhtikuun 17 p. - -Thur s t lay, April 17,-1952 , SiVu5'> i:^J<t|'^*#
Teki itsemurhan ja s u a h u p n ^ s p e n s a , to^l^ÄUuta ,-'1^*1
tappoi kaksi muuta * «»lest* s a i samalla s u i m a n s a . v P o a i - ^? L rt
i k m i c i n 4 kieltäytynyt antam^st* s u r - , / i * f
mansa 'saaneiden miesten -ötaöa'en-'- h V * . # : Ä '
Vancouver. — Täällä tappoi 61-nenkuln sukulsjlsUIe o n .tledoltettu j . "j
vuotias mies It-^enjä laskemalla k a a - asiasta. , \ 'Ij rr?r'»%J
KÄYTETTYJEN AUTÖJEM
NYT ¥AUH©1SSA!;
Katsokaa mitä verot tekivät, M&Ule!
1951 Meteorit 179S;ttO lähtien
1950 Meteorit 1395.00 Khti«i
1949 Monarchit . . . .1269:O0 lähtiä
1949 Fordit 1018i^9 ^ t i ^
1950 Plymouthit .. .1395,00 moS^
1948 Dpdget 1095.(M) lahti^
1947 Kaiser Sedän 895^)0 lähtiä
UUSI MALLI ' ! '
1947 Chev. Sedanit 845^00 lähtiim
1946 Pontiacit 795.00 lähtii^
1940 lViercurySedam 495^00 lähtjlen
1936 Fordit ;. 199^99 lähtien
1937 Fordit 243.78 lähtien
McllO&'5 BETTE8 USED CARS
71 Cedar Stvcet • Sudbury
Heinä- ja laidun maille
ON PARASTA OSTAA
AJOISSA VARALLE:
100 p. 50 p. ^
säkki .hinta '.Paniia
Timoiei, No. 1 $18.75 aic .25e
Timotei, 120 p. säkki 22.35 .......... 18.75
TImolel ja 15% AWko 23.75
Timotei. Alsike Ja Puna-Apila
70-15-15% 24.75
Al«lke.'No. 1 57.75
Alfalla 76.75
Valkokukka Makea Apila ............. 17.75
Puna-apila "Doubl© C u l " . . . . . . . . . 38.75
Keltakukka Makea Apila . . . . ..... 18.75
"Red Top" 54.50
21c ä5e
26c 20p
» r
27c
59c
80c 8Sc
19e ^
42c ^
20c ha
"Blrdsfoot Trofoil" . . . . . . . . . . . . . 64.00
"Brome"-ruoho .....29.00
58c ' lOc
RUOHOIN 1
SIEMENIÄ i
Pihoille ja puutarhoille \
100 p. 50 p. ;
säkki hInU Pao^u
goc *i&e
:;-40c 54^^^^
Puutarhan ruoho ,.,.„..„„ 30.0P '•'80c#-%i5c'^
KAIKKI PUUVILLASAKIT VOIDAAN PALAUTTAA 65c K P U
SUOMALAINEN PALVELUsT
—' — — —•———.. ' . V . . . " . . , . \ ... ..,...!}..;.,
i i
"•1. 4
m
1
1 1 » .
M-f-;
m
te"»
*l4 im