Vapaus, April 17, 1952

              Oirgan of glmilgh C^^
taUlalittl NoT. o, 1917. Autborlzed
M eecond class mall by ttxe Post
Office DQHiflinent. Ottava. . Pub«
muVBda]» and Saturdajra I 9 Vai^u»
Publlshlos Coomasy UcL, at 100«102
EHOt fit. Sndbuiy; Ont, Canada.
Telephones: Business Office 4-426«.
EdJtorial Offlce 4^4265. Manag^
B. SukxL Editor W. EUuauL MalUos
tuUxtxa Bot, 69, sadbiay, Ontatto.
AJdvcirtlslng ratcs upöh a
Translation free oi chaijge. '
Oanadassä: ;l vfc T J O O 6 kk. 3/^
YlulTsvallolssa: 1 irk. 8iK> 6 k k ^ ^
Buomessa: 1 vk. 8-50 6 kk. 4.75
, ' ; » 6
M
li
l i i.
§ ja päässeet epäviralliseen yhteisymmärrykseen siitä, (»ttä Valkoinj^n
S talo antaa suostumuksensa sille ajatukselle, jotta Canada rakentai
Samassa yhteydessä, selitettiin myös se miksi ulkoministeri Pear-
; soniil täylja m Valkoisesta talosta.^; ^a^^
nltuniiutistfedon mukaan tehty sopimus säätää, etteiCanada
^ikä Yhdysvallat saa tehdä mitään
jen pintaa/ eU tämä suunriitelma saa imaihitun Mpimiiksen määrit-v
»teleman kansainvälisen komis.^^^^ hyväksymistä. Mitä ulkomi-
U> foisteri Yhdysvaltain hal-o
alitus liittyisi Cänaxlan hallitukseen ja ehdottaisi mainitulle kansain-v
j ^ t ^ i s d l e kpini^^
1^. yiBsitieri r ^ e ^
•±-fisat:.i^^^ • , ''j. „•.;•
M . * r Vaikka ko. uutistiedossa ei asiaa siten selostetaluah, niin ilmeis-i^
vtädn,'et^^ yhtenä tarkoituksena on Yhdysval-
''';loissa i»ino^
; suunnitelman töteu Toisinsanoen, ulkoministeri Person oli­si
siihen^ että tätä suunnitelmaa ryhdyttäisiin to-teistä
käyttöä varten ittikä^^^
'^«vieläWri s u w «
Selvää kuitakin ort^ että St. ä.aWren(i^^^^^
'^teuttaai^^^^^y^ canada^isijla voimilta j a C^adah lunsaJli^
taipeita tj^dyttämää Asiantuntijat ovat riittävän pätevästi todis-
•';dakseen Itsenäisesti suorittaa täniän rakennustyön. Yhtä pätevästi
^f^yoiidai^ ^ttä sitä parempi on m2(a|n yleiseduille, jos Ca-
1 ^ qmaji maa-alueensa 3äpi kulkevan vesitien, ilman
-ulkomaista pääomaa sen, että hallitus j a kansa voi­net
rvat Itse päättää miten j a kenen hyväksi tätä vesitietä käy-
: Sit. <Lawrence vesitiesuunnitelmasta on puhuttu ja keskusteltu
^,, .vuosikymmeniä. Syy/miksi sitä ei ple toteutettu on se, että yhdysyal-
' taiaiset rau muut monopoliyhtymät ovat pitä-
' i '• neet sitä "kilpailemana" yrityksenä ja ovat suunnitelman toteuttamt-
• s e i i j d i l ^ Mielko varrn|(a myös on; että, ne yrittävät vieläkin
kädiJk^
ne siinä epäonnistuvat, Hääntäyät, äkkiä kelkkansa ja vaativat,^
Yhdysvaltain täytyy viime hetliesisä saada äänensä kuuUuiksi rafcen-
^:-:;::ncttavan yesitie^^t^^ ^ • 1 ^;
allitta huolimatta siitä, mitä Yhdysyaltairi suurpääoma sanoo
i hdiiMko
[ .tfiln^ito^uttpj^^ lyöttäytyykö se 1 lopulta.mufcai^^^
f dan liittohallituksen Ja Ontarion niaakuntahallituksen tulisi c p i t p '
i iiuka^ täniä ,vesitiesuurinil(dma.'r
nadan toimesta palvelemaan Canadan vai tion ja kansan etuja.
, A-'
' 1
t i ; j .
i i i i ' '«:^^
-3FS
.1? x' ir ,.;..f
« 1
• Rajan eteläpuolelta saapuvat uutisticdot antavat sydäntäsärke-
' vanJ^iiyauksein Mississippij Missourin ja muiden jokien suuren tulvani
aiheuttamista onnettomuuksista ja menetyksistä, ,
( V Punaisen, Ristin arviointien mukaan Yhdys\^altain keskilännen
tulva on pahin laatuaan nykyaikana. Kaiken kaikkiaan Punainen
Riisti iarviöi tulvan tehneen kodittomaksi 19,34? perhettä, ehkä 74,000
^ ihipistä.Tulya-alue ulotti valtioon, Montanaan, Dako-
' toihiii, Minnesotaan, \ViscoDsiniin, lovvaan, -Nebraskaan, Kansasiin
* ja MisMuriin. Tämä sellaisenaan on tietysti hyvin puutteellinen ku­va
tilanteesta, silla niin suurisuuntainen tulva on aiheuttanut sanöin-kitvaamattoman
suuria menetyksiä myös omaisuuksille, varsinkin y i l -
japellpille jne.
Kun nämä luonnonvoimien aiheuttamat qnnettomu^ lisätään
J Koreaii sodan aiheuttamaan hintojen Ja verojen suureen nousuun ja
J nyt kehittymässä olevaan työttömyyteen, niin tällöin nähdään, että
' Yhdysvaltainkin kansalla bn aivan riittävästi kuormaa kannettavana.
^ Selvää myös on, että Yhdysvalloissa nyt vallitseva tulvatilanne-
{ kinlollsl voitu Välttää, jos olisi riittävästi hyvää tahtoa. Mahdoton
1 on sivultapäin ja asioita yksityiskohtaisesti tuntematta sanoa miten
I olisi nykyinen tulvatilanne; voitu välttää. -Mutta A-älttää se olisi var-
J masti voitu, sillä tällaiset tulvat, kuten Korean sotakin, ovat suurelta
osalta ihmisten tekemiä ja ihmiskäsin vältettäviä. .Yleisesti puhuen
* tulvien perusaiheuttajana pn se, että metsät on ^hävitetty suurilta
I alueilta pois. Aikaisemmin lunii suli keväisin ensin aukeilta ja .vasta
' pikkuhiljaa metsämailta. Nykyään, kun metsät on miltei kokonaan
4 ' hävitetty, lumi sulaa samanaikaisesti kautta laajojen alueiden. Ja
jos sattuu, että tulee äkkiä erittäin lämpimät päivät, niin vettä tulee
en^roän mitä joet ja purot voivat läpäistä. Tältä pohjalta katsoen
voidaan sanoa, että tulvatkin ovat ihmiskättcn aiheuttamia onnetto­muuksia.
Toiselta puolen nämä luonnonvoimat, kevättulvatkin, voi­daan
tieteen ja tekniikan nykyisessä kehitysvaiheessa kontrolloida.
Jqis esimerkiksi llidysvaltain hallitus olisi -viimeisen viiden vuoden a i ­kana
käyttänyt edes puolet nykyisistä sotamenpistaan tulvien kont­rolloimiseen,
metsien istuttamiseen, patojen rakentamiseen jne., niin
ei ole epäilystäkään siitä, ettei Mississippin ja Missourin tulva olisi
lainkaan tapahtunut;
Yhdysvaltain nykyinen tulvatilanne on, sen lisäksi että tulvan
uhrit saavat lämmintä myötätuntoa kaikilta canadalaisilta, myös va­kava
varoitus Canadalle. Kun muistetaan ,Winnipegin äskettäinen
suurtulva ja katsotaan mitä on nyt tapahtunut rajan eteläpuolella,
niin selvää on, että valtiovallan velvollisuus olisi päättävästi ryhtyä
sellaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla tulvat voidaan ehkäistä. Meille
on puhuttu sotavarustelun tarpeellisuudesta senkin vuoksi, että se
antaa työtä työttömille. Nyt on käytäntö jo todennut, että sotaval­mistelu
ei estä työttömyyden kehittjTiiistä, vaan pahentaa sitä pitkän
päälle. Mutta jos ryhdytään laajakantoisiin luonnonparannustöihin,
niin se antaisi paljon lisää työmahdollisuuksia ja samalla auttaisi, ei
vain uhkaavien tulvien estämistä, vaan myös maan edelleen kehittä­mistä.
- *
JCeksijä .on saanut
9^50,000 dollaria
jkatenttioikeiiksista
Vttw Tork. — flG>TUoUaan britUläi-sen
kdcslj&n, Barxy Fexgusonln ftord
tMotor 00. ynnä nuilta •vastaan nos­tanut
341,e0O,00O dollarin korvauskan.
slen loukkaamisesta sovittiin viime
nejuttu Fcrgusonln patenttlolkeuk-vlikoUa
9.2SO,00O dollarin korvauk­sesta
tfiäUä.
Kanne aloitettiin noin neljä vuotta
takaperin Ja o l i ollut täfiUll tuomari
Gregory F. Noonanin käsiteltävänä
y l i vuoden ajan.
muut sanovat
KASTATETAAN /^KEKON^
iuj<^£aiANix7oaa^
; S^än Idtttitledui^
Helsingin Sanonoaln Yleisön osastos­sa
e:ilen luettava seuraava t r i iM^tti
jBadenlemen Suomen ;Akateinia^n
lilautakiumdn 1 ^ antaai^ arvq'
'valtaliien^selity»f,'.
?'Ön paljon muitakin kuin Utelija,
joiden korvaan k e l ^ ^ r ^ ^ KiC'
lilautaictm^ilcui^^i^^ ei olieh-on
syniyn}!t:iWiät.p}^^^
sillä V i f l^
Oiä k a i ä Ä H t ^ i ^ että 'suo-iuuinUta^''
i^j
otettava l i '^
Mli Jcuitenklh
esim. rubt-
«In yleensä' ••iylUyää nitunlsta" merkit,
acvää sanaa (k ^'pp) käytetään ta.--
peen tullen myös kuolleesta (en död
kropp).:-,Kieli tarvitsee sanan. jo'ir.
merkitsee molempia; olisi esim. han­kalaa,
jos kädestä täytyisi puhua m iU
loin. kehonosalla/milloin ruumiinosa­na.
Klclilautakimta vastustaa jyr­kästi
pyrkimystä painaa sana ruumis
vaUi kuollutta merkitsemään, ja s i i ­hen
kieho-sanan; yleistyminen voisi
viedä, Niin tärkeän ja yleisesti käy­tetyn
sanan kuin ruumis-sanan mer­kityksen
muuttaminen on kielessä
järkytys, jota pitäisi välttää: neljän
miljoonan ihmisen kielenkäyttötottu-mus
j a koko tähänastinen kirjallisuu-.
temme. jossa sana esiintyy niin elä-,
vän kuin kuoUeenkiti ruumiin mer-;
kityksessä, ovat tekijöitä, joiden pai-!
noa ei pitäisi väheksyä."
Toteamme tyydytyksellä, että Sa-.
mariastakin, soi Suomen Akatemias­ta,
voi tulla Jotakin hyvää. Mikäii
S A ; n KielUautakunta onnistuu saa­maan
keho-sariahfrviön hengiltä, tä--
mä saavutus ehkä viimeisenä päivänä
lasketaan koko lAkatemian syntien
sovltukiseksi. — K e h — Vapaa
Sana, Helsinki.
Canadan pitäisi
tuiMiiistaa Kiina,
sanoo
Toronto. — C C P : n kansallinen joh­taja
-M. J . Coldnrell sanoi täällä plde-
' tyssä ^ O P : n Ontarion maakuhtakoko-
' iikseäsa, että C a M pitäisi tunrius-
' t a a ' k i i n a n ' kansan tasavallan' i i a l l i -
'iusjä eUä mu^
'täi3l te^dä^ t^möin^ to 'as­kel
'iaÄpumisen löpettämllsiBen k l i n a s -
' iHäh sahoi K i i n a n • kansalla olevan
"Jumalallisen oikeuden" hallitukseen­sa
"koska' k a i k i l la kansdilid ori oikeus
l e h d i ' oma vainiotansa, vaikkapa me
arvelemme heidän valintansa •vääräk-sL*'
Mr. Coldwell sanoi häyttävän
•%'lmieiseltä", että Mao Tse-tunginjoh-taimalla
hallituksella on k i i n a n kan­san
kannatus. Hän sanoi Britannian
j a Intian tunnustaneen Kiinan 18
kuukautta sitteh ja lisäsi: •"Canada o li
myös teitemälsillään samoin. Mikä
ehkäisi Canadan s l ^ tekeinästä, sitä
minä en tiedä; eikä kukaan ole kyen­nyt
ahtamaan nxlnulle siihen tyydyt­tävää
vastausta."
Mr. CQldwell sanoi kokouksen y h ­teydessä
tarjotuilla päiYällisUlä, että
koska kenraalit ovat epäonnistimeei
Korean rauhanheuvottelulssa, olisi
neuvottelut siirrettävä poliittisten e-dustajien
.käsiin. Jotta saataisiin näh­dä
kykenevätkö he sopimaan aselevos­ta
ja rauhasta.
Osto, i (TASS). — asuman
Banhäjqnravp^i^p T^crffijnrnnta, Jo-'
ka piti istontojaan ÖiEilossa' maalls-knnn
29 p^vSal^^]^^
vään, on lvVäk^)TB^ y-lelseo
i>äätösUnseliii^: >
Maailman Rauhanneuvoston Toi-i
mikunta toteaa, että tähän päivään
mennessä on saatu 6(»,57j)^ ällAlr-joitusta
yetoomujtteen viiden suur­vallan
rauhanliiton sohnimisesta. Tä-^
hän tutokseen, joka on-122 miljoonaa
snjWempi'^^
rättyjcn allekirjoitusten lukua, on l i ­sättävä
se tosiasia, ettÄ yleinen mieli­pide
vaatii yhä valtavoimaisemmin
rauhanomaisia ratkaisuja neuvotte­lujen
avulla. •
Nämä saavutukset korostavat rau-hanpuolustusUflckeen
vaikutuksen
tkasHia koko maailmassa j a kuvasta-
.vat; yiiä syväluontoisempia ; kansojen
toivomuksia. Kamppanja rauhanlii­ton
solmimisen hjrväksl on voimistuva.
Tämän kampanjan kehittyminen voi
. t e ^ ,lopun aseistautijmlskUhkosta.
Joka/ näännyttää kansojen voimia.
huojuttaa niiden taloutta j a asettaa
uhanalaiseksiniiden riippumatto
Viime kuukausipa, o n tilanne buo-
' npntunut. ''Aasiassa ön käytetty bak-t^
iöK^tä-aisetia; ' V a s t o in Saksan ja
JapKnifJ tansah* ehemihistönf tahtoa
Japanhi ase&tamihen oh tapahtunut
tösiaisla ja im ^Äanut Lähsl-Saksan
aseistaminen. Siirtomaiden kansojen
pyrjkimys riippumattomuuteen kohtaa
Julmaa vastarintaa.
•Nälssä-oloissa ovat Wienissä laadi­tut
Maailman Rauhanneuvoston eh­dotukset
tarpeellisemmat kuin kos­kaan
ennen rauhan" rakentamisen
pohjaksi. Nämä ehdotukset edellyttä­vät
nykyisten sotien lopettamisen,
Saksan demilitarisoimisen ja yhdistä­misen,
Japanin demilitarisoimisen,
näiden kummankin maain riippumat­tomuuden
palauttamisen rauhansopi­musten
takuulla, ulkomaiden sota
joukkojen poismiemisen, Aasian sekä
Lähi-.Ja Keski-JIdän maista. ;
Valta voimaisilla teoillaan rauhan
voimat ovat pakottaneet Yhdistynei­den
Kansakuntien Järjestön käsitte­lynään
kysymystä yleisestä aseista­riisumisesta
. Kysymyksen käsittele-;
nUhen jatkun. Aselstarilsumiskomis-slo
pitää IstUntojaan New Yorkissa,
•kansojen toiminnan ori tehtävä pa-"
kolliseksi jdukkotuhoamisaseen kieltä­minen
seka vähittäinen, sariianaik^-:
nen j a tiukasti valvottava aseistarii­suminen.
Kansat, jotica ovat alka­neet
yhä enemmän saada kokea kur­juuden
j a sotapolltlUcan seurauksia,
ovat tulleet tuntemaan myöskin oman
voimansa.' Jos ne tulevat toimimaan
päättävästi, n i i n ne voivat muuttaa
tapahtumain kulun, saaden solmituksi
rauhanliiton. Joka takaa erilaisten po­liittisten
jä. taloudelHsten yhteiskim-taijärjestysten
rauhanomaisen rinnak­kaisen
olemassaolon.
Kaikkien kansallisten j a rauhan­tahtoisten
Voimien yhteenliittjmifsfeksi
yhä eneminän Tolmikimta on päättä­nyt
kutsua kesäkuuri 21 päivänä k a . i l.
le Maailma^'Rauhanneuvoston istun­non^
jossa' se,tekee eiidotuksensa suu­ren
räuhanpiiolustuskongressin kool­lekutsumisesta
tänä vuonna.
tJSAm upseerit
tutkimassa
ParilsL — Artikkelissa, Jonka ot­sakkeena
on "Hoofkongin muutta­minen
sotattlaan", viikkolehti " A c -
tloa" kirjoittaa: '
. "Hongkongiin on viime aikolin
saapunut Amerikan armeijan Ja
iaivaston opseorja Koreasta fa
Japanista. Amerikan iionsulaatia
ilmoitakxen mulcaan näm^ upseerit
saapavat pääilystönsä luvalt»
HongkongUn •'lepäämään*' oltu.
aan pitkän aikaa Koreassa.
Amerikkalaisten vieraiden käyttäy­tyminen
on kuitenkin vaikeasti ynt-märrettäyää.
He' suorittavat topog­rafisia
mittauksia^ tutkivat maape­rää
paDckakunriilla^ minne englanti­laiset
ovat alkaneet rakentaa kasar­meja
ja lentokenttiä. Heidän joukos-
.saan on. Japanilaisia' sotilasasianlunti-joita,
Jotka tuntevat hyvin Hongkon-gUn
rajoittautuvat Kiinan kansan­tasavallan
rajasei^u^ ^ jBMipp
Ulkomaalaiset ha*älnnoitsua77ji^
ka ovat tarkoin seuranneet näiden a -
merlkkalalsten. japanilaisten Ja "kuo-mintangllaisten'!
sotllashenkilöiden
puuhia, ovat tehneet sen johtopäätök­sen,
että heidän oleskelunsa tarkoi­tuksena
on tutkia Hongkongin seudut
pitäen silmällä mahdollisuutta muut­taa
se Amerikan tukikohdaksi sota­toimien
varalta."
Ateena. — Täällä Ilmoitettiin maa­nantaina,
että I^arlssasaa on tuomittu
30 nuorukaista kuolemaan siksi kun
tae eivät menneet sxu)rittamaan ase­velvollisuuttaan.
Tuomiot antoi sota­oikeus.
Oslossa pidetyssä Maaihnan
JBaniiantienvoston taimikannan
kokonksestfa on hyväksytty yksi­mielisesti
maailman mieldlle ja
naisille osoitetta kehoitos ^taistella
bakteerisotaä vastaan:
BAKTERIOLOÖGISTA SOTAA
VASTAAN V^:V^r. • •'
Olemme huolellisesti käsitelleet a -
siaklrjät, jotka koskevat Kiiribssa ja
Koreassa tällä hetkellä käynnissä olei
vaa bakterioloogista sotaa. ; . '
Asiakirjojen tutkiminen on syvästi
järkyttänyt' Jä kauhtetuttanut'meitä»
Bakteriolobginen, sota ei ole väin' ai-;
hainen rikos, joka tulee e s l ^ , vaan s6'
ori vaara koko ihiniskunrialIe!j'^V^^
amme kalkkien miesten ja rialsteii o--
maarituntpdn ja ke]^Itamme^-;ii4i^
vaatimaan baktieriolöbgisen sodan 1<)-:
,pettiam'ista jä Ijakterlolöögisen a^Äen
kieltämistä. ;""^,;;'^,A''
Ensi tilassa vetoamme Amerikan
. Yhdysvaltojen miehiin Ja .'naisili^
koska heidän kaikkien eteen nou--;
' see kysymys fcuniibista'Ja onahar-von
tonnosta. 'Se i ^ s l a ^ ; että^so-täa
Koreassa kä.ydään Yhdisty­neitten
Kansakuntien 'nimessä,' on
; erikolseh vakava seikka; vastuan
sUtä asetamme nUliehaUitukldlie.
Jotka ovat hyväksyneet. Yfidlsty-neitten
kansakuntien s^aantnmi-sen
Ja Jotka nllmnnodoln kantavat
moraalisen Ja poliittisen vdstuun
käytettävistä sodankäyntimerietel-
, mistä.
Mitä tulee meihin, n i in meidän-kan-nettavanamme
on kaksinkertainen
velvollisuus: ennenkaikkiea informoi­da
yleistä mielipidettä ja saattaa Jo­kaisen
tietoon totuxis. Jotta Itse kukin
voisi muodostaa mielipiteensä hiistä
hihoittavlsta tosiasioista, jotka ovat
tietoomme tulleet. Olemme päättä­neet
Julkaista käytettävissämme ole­vat
asiakirjat. On välttämätöntä, et­tä
. rikolliset toiminnot tulevat täydel­lisesti"
valaistua. Luodakseen niihin
valoa Kiinan kansan rauhanpuolus-tuskomitea
on esittänyt muodostetta­vaksi
kansainvälisen komiteani,: Joka
voisi koota .kaikki faktatiedot. M a i n i ­tun
komitean pätevyyden Ja puolueet­tomuuden
tulee olla kiistattoman. S en
muodostamisen tarkoituksessa me
käännymme tieteellisten, lalriopillis- -••
ten Ja uskonnollisten piirien ylimpien
edustajien puoleen, piemme valtuUt-tunelta
siitä, että kansainväUrien ylei­nen
mielipide antaa tukensa komitean
pbnnisteiulUe.
Töinen velvollisuutemme on kalk­kien
kansojen suojeleminen bakterio-looglselta
sodalta. J ^ ; ,
Me totieamme. että suurvalloista a i -
, nQa5taan.X7SA,eVp^ratif ip^^
';^uuto4925'.pä^^^^
^köriveritiöta, joka .kieltää tukahdutta-lämlsen
oikeutta, inbimollisen per- nie,Cotton. professori Bärnal, profes-soonalUsuuden
- kunnioittamista.
Jolleivät kansat ryhdy-viii^mättä
toimimaan bakteriolooglsen sodan lo-
' pettämiseksi, n i in hävityksen voimat
eivät; tunne rajoja julmuudessaan ja
. riehunnassaan. Keholtamme ihmis­kuntaa
puolustautumaan.
. Maailman RäuijanAeuvoston pu-,
heenjöhtaja - - . ^ e d e r i c Jo|li6t-Curie.
' Mäaflmap; (ftj^aimeuvQstoi^ vara-
.piiiieeriilolitaja^^^^^^^
;^flifekEaridr^Pail^
sori licopold Infild. Arthur Lundkvlst.
-I^ailmari.jRauhanneuvoston toimi­kunnan
jäsenet: Jessy Street, Pierre
Cofc, Ilja Ehrenburg, professori G r o -
madka iLombardi. Louis Saillant, L o -
ranne Kazaripva, >MapX)un, Vves P a r -
ge, Aleksandr Korneitshuk, J a n M u -
karzhbvski.
.. Maaiimap Rauhanneuvoston pää­sihteeri
jbän Lafltte.
[ Maailman Rauh^^
rit Isabella Blum, Gilbert "de Cham-
:braln, Georgip Fenpaltea. P. G u i j a -
USÄ:n konsuli on
.BlpntreaL VDitJBi^^J^^
ers . (A3?L-Trc> imlon cazujidalainen
johtaja' Kent Rowley esitti viline y i i -
kolla protesthi sen ; johdosta, että
trSArriMontfealifisa oleva konsuU;on
;§ekaantum|tiDpm
työläisten lakkoon. :
PITKÄ ODOTUg
Mahtavan näköinen oie, ^ ,
konttoriin Ja vaau päästä v ^ H
"Olen pahoillani, mutta bln ^ ,
nyt tääim-sanoi konttoritSy
alnkamltenkään auttaa teuäj- 1
VfEtte". vactasi mies kliyaaaL J
Hä; ett koskaan toimita asioltaDj .Cj
piarvoisten kanssa. Minä odoTj
,.::-OIkb«^nisMri
• jämässään sältjkeessä Jtontey-s:^* tö.: '^^.v-
"no" o: • • — . ^ tuntia myöhemmin
: , « K a l l H f l l a ; k i ^
yhaUitnkseU^ i^bt^ti^
•'.jta,'^eit|i^'j^^
''-^ifonfreaiis»^
oiinlon:Textile.Cö>n^pireUiii Ja
VaUeyfieltIn tehtaiden työläisten
lakkoon. : . ' if'.::/:
"Vetmtt sojttt ii#lon konttoriin
ia, yritM^)»iaaav^£^^
lakon johtoa koskevia tietoja. Kun
häneltä kysyttiin mlsta syystS.Ma
on asiaan kiiiUMsträut^iiti^
sl hän tekevänsä, sen ballitulcsaisai
kehoituksesta; Tämä torituii jul­kealta
j a erinenkaolamattbinalta
sekaantumlMlta Caoadan sisäisiin
asioihin. .
' 'iCetioltanune It^tä .saattamaan
USA:n haUitnksen:.' tietoon, että
C^na^nuzdpnte kuo-
,lu heidän'imlvontiuiusa alalranteeii.
Vastaus^nne pyytäen..— B.JSent
RÖwley. - •'•
Suomalainen keramiikka-näyttely
New Yorkissa^
New York. -r^ Kuluvan huhtikuun »
pnä avattiin Georg Jensenin tavarata­lossa
P l f th Avenuen varrella .suoma­laisien
l a s i - Ja Xeramiildi^näyttely. t i -
mellä "Yksitoista su.omalaista taide-piirtäjää".
Näyttelyssä ovat edustet-ttdna
keramiikkataiteilijat Birger
Kaipiainen. R u t B r y k . Toini Muona,
K y l l i k k i Salmenhaara, M i c h a e l ' s c t i i l.
kin. Sakari Vapaavuori. Aune Siim.%
Priedl Kjelleberg, Gunnel 'Nyman.
Runar Engblom ja Tapio WirkkaLi.
Näyttely käsittää myöskin Arabian
posliinituQtteita Ja «uutajärjfeii. lasia.
Maailman Rauhanneuvpston^ pre­sidentti
JPHPt-CTurfenMpnJUll^iM^^
• seura^tvan' maaUmad- Ihinisille o-,
spltetuh- Vefobmuksen :-'•'• '{•''^•
OKn hämmästyksellä lyöty saa-
.tuani - mr. .Kup M^-Jpn, K.iinan
Rauhanpuolustajain komitean, s i h -
.teerin .tiedonannon. Jossa llmoitet-tifn
USA : n aseellisten. voimien
ryhtyneen käyttämään bacterlolo-gista
asetta Koreassa.'
Tammikuun 28 Ja„helmlkuun 17
päivän välisenä aikana U S A : n so­tilaallinen
lentoase kylvi, rinta-malla
Ja rintaman takana, ruton,
koleeran, lavantaudin ym. kulien-
.tautfen basilleja.
Tämä on hirvittävin kuolemi,
mitä 'ihmisjärki on milloinkaan
snunniteilnt. ja,vielä vähemmin t'j-
.teuttanut. Se. pn jatko, eikä suin­kaan
- vähemfitän .•> ikauhlstuttava,
sille suunnattomalle fikpicselle, kun
jMtoJ^ t q l u m i a s^^
.Uln.muntamassaiseknnnissa atomi­pommilla
Hiroshimassa ja Nagasa-lUs
». . V .••^
Bacteriolpgisen aseen käyttämi­nen
pn icansainvälisen l a in a.vpinta
riidcomista — erikoisesti Juuri hei-jev;
Jöhn^ i j u r r ; : U . R. T. Gor.-Emt
Sjao. M o M l e g l i e .'
'- KpkpUkseeri' kutsutut': osanottajat;
jyilman, <fiaksan-.rä^^
komitean ^ u s t a j a ) . ZhakiDeni (Def
mpt7.aattii«riVm
tp>,: Ej^ j ^ e j ) „7f»^y^
;Hiariste^;,'^.g^o^a , <3o^^^
(Engia:rill)?^'': ^ j . ^ ^ ' ^ ^ ; ; j.^; V - i.
USAin- presidentin '
sötavältufiksiä"
^jÄiatigi^
'•TVäshlnifo
Sitä* käytti Japanin armeija väk^riy^^^
Kiinassa. Yhdysvaltain yleisesi- aUekirjoitÄ*4vaksi' 1^
kunta. Ja huomatut Jnlkisausper-, deritlri fio^-acjalft v^^^ Jatkei-sopnat;
Yhdysvalloissa, ovat jp a i - ' t a d t i ^ ^ i ^ - i p : i s t V ja
kftispmmiti paljastaneet USA in* nen: taka-fiifilcc^aituuksiäah. yleisön
; nakuun 17' pnä .1925 byväksirtyn
' GenevanJiokouksen^äätöksienu
kaisemmin paljastaneet USA: n
^valinist3ntumis.en Ja kokeilun t ä ­män
jaseein käyttämistä varten.
. Tämä rikollinen teko on jyrkästi
vastakkainen Maailman Rauhan-kongressin
Varsovan kokouksen
hyväksymälle päätöslauselmalle,
jossa kaikkien ihmisten toivomas-ten
mukaisesti kehoitetaan julis­tamaan'
laittomaksi bacteriolpgi­sen^
kemiallisen ja muut joukkoi;!.
hon vällnget.
Antanialla tuknisa Tukholtaan
Vetoömukseile, 500 miljoonaa mies^
tä j a haista vaatii tätä.laittomaksii
julistamista, ilmaisten selvästi tah­tonsa
ofövan, ettei sellainen teu­rastus
s a i enää koskaan pndlstua.
Ihmiset' näkevät heitii tänä p i i -
. Tänä uhkaavan vaaran, mihin raa-'
koihin terrorimenetclmlin alistu­minen
tötdät tulee viemään. -
• Yleisen mieiipiteen on noustava
tuomitsemaan tällainen rikoa! T
palveliiksesiäa, oleviin'iaitoksllriV
Edustajahuone hyväksyi keskiviik­kona
lopulliMstiesitylBe^ hyväksyt­tyään
ne lisäykset, joistia aikaisemmin
oli senaatissa' äänestetty.
Alkuperäisessä 'edustajahuorieen e-sityksessä
jatkettiin näitä valtuuksia
heinäk. 1 päiväänastl, eikä sihiä ollut
mitään ;' rajoituksia . takavarikoimls
valtuuksiin nähden. Kysymyksessä on
noin '€0 hätätilävaltuutta.
Auto töiroäsi puuta
vastaan ja kaksi,
miestä loukkaantui
Sutton. — K a k s i miestä loukkaan-'
tui vakavasti lauantaina kun auton
pyörä, -'ifekooutui'-^Ja auto >, tö^imäsi
puuta. vastaanV...- ' ' - " •
Loukkaantuneet Eric Leonard Ja
William B i g Canoe kuljetettita To­ronton
sairaalaan huonossa tilassa.
PuoU
xnles»''Myi'>auhattoma]Ui
luulette Johtajan saapuvan»-
tluskasl kiivaasti tytölle. '
"Ifcrfn kolmen viikon kmtua' J
tasi tyttö. .."HänmatkusU Ete]i..U
rikkaan eUen."
MijUTTI MIELTXXK
Eräs nainen.oli haastettu oikeni
lollevalainiehistössä palTeleiniaa^.
.ten. Hän y r i t t i vapautua tahsm
Wstä sanomalla, että hän ei ok ka
.lemaniarigaistuksen kanndiia.
johdosta tuomari selitti:
— Tässä ei olekaan kysyinysi^
lemanranga,istuksesta. sillä
sessä on 'ainoastaan mies, joka t
vaimoltaan tuhat dollaria tuft
maksamista varten ja menetti rji
pökeripelissä;
• —Minä suostun palvelemaanteäS
kunri.iariarybisuutenne sillä kaäsf
päätöen pn mahdollista, että minä
leri ollut väärässä kuolemanraagti
tuksen tarpeellisuuteen nähden.
pääomasijoituksei
Ottawa, -r- yhdysvaltalaisten
miesten sijoitukset Canadaaa
kasvaneet neljännesvuosisadan kö
essa. ripin -164 prosentilla ilmenee |
l&stöilisen toimiston julkaisemista*
dpista.' 'Niiden mukaan olivat iliJ
'ixiaalaistenisijoitukset Canadasaiti
^ik^^4^drinW'kaikkiaan 9,424.jniljod
,d(fllarla, josta lattkesi Wall Staä
osalle 7,233 ^miljoonaa dollaria, im
.läisteri ;raharj4)!tinaiden omlle d
, miljoonaa ja muiden osalle .417 nä
-jponaja. dollaria.. ,J
Yhdysvaltalaisten sijoitukset tod&
.tiin vuonna 1926 noin 3496 milj»
riaicsi doUarikiSi,. osoittaen niiden 'i
•mhjöönal^.jeii^,!^^^ • J
; ^Brittiiäisiä sijoituksia oU Canail
; sa neljännesvuosisata sitten 2,836 nJ
. jppnaai. dpllaria ja viime vuoteen wä
nessä ne olivat vähentyneet ylilöi
.roflnneksella, eli 946 miljoonalla
l a r i l l a.
,'Nämä luvut, osoittavat'Wall Stel
tin' iriiperialistlen otteen Canadsl
lujittuneen' neljännesvuos^daa iDl
luessa hyvin huomattavalla taTaBl
samaan aikaan kun brittiläistdi M
jPlVukslln nähden on tapalitiiq
päinvastainen kehitys. ;
. -Yhdysvaltalaisten sijoitultset Caaj
dassa lisääntyivät viime vuoden aM
na>aikklaän noin 670 mUjponalla^
• .Viime vuoden lopulla ilmoiteta|
:^hdysvaltalaisten raharuhticaia
kpntrpiiis^ olleen kaikkiaan J i|
cariadalaista yhtiötä, joista 1 ^ tsj
ml tehdastuotannon alalla. Vno^
1945 vastaavat luvut oUvat 1^ I
992.
ii
• — Canadan liittohallituksen Mm
ensimmäisellä viikolla antaaiat seoj
tarvetilaukset sisälsivät $2,456^^
YOsta.,.suojapääJlrisiä.: varustelaakfaj
j a j a päaUystakkeja. jotka s a i T a l^
tettavakseen Holden Manufacturs^
Co., Ottawassa.
Vien kaasujen Ja baklerioiöogisteri vä­lineiden
käytön, j
_ iMe ^Ya,adin^e, .^ttä maa i)to:^nJtaUc-'
^kicfn kan5p|en on painostettava h a l l i -
, tuistaan saadakseen' aiX^^n, tfimän.
kbriveritlon ailekirjojttamisen. 'jräiiil;
^pl^nisen Ja .ppudattamisen poikke^^
setta kaflcklen'vjttltloide
Aivan samoin me vaadlmnie ryhdyt­täväksi
^rmokkAlsiln to|menpi^isi|i^
'jotto_alhalsinnmj^ hiryittävinmaän
aseen käyttöön syylUstyneet hexäcUöt
saatettaisiin sotarikollisina oikeudel­liseen
edesvastuuseen. '
Olemme vakuuttuneita silti^ ct-
; ,tä vaatimalla viattomien pnolosta-mlsta
Ja syyllisten rankalacn^Ista,
me esitämme jllMnisten val(||iM;iem-miston
mielipiteen. Heidän ni­messään
me puolustamme Mikistä'
Jalolnt» asiaa — kalkkien lasten e-lauttaa
mieleemme eräitä toisia a s i - ' että kenraali
oita. (Meille on vilme:^ikoina valitettu muussa muttei
eista ja
. Pääsiäispyhät ovat menneet ja
pääsiäispullat on syöty, mutta v a n -
hanmaan pääsiäisherkusta, .tuohirop-poslssa
valmistetusta jnämmistä ei ole
enää nähty edes lihta.
iMikäli oh p i ^ e uplsta^kpvätmuo-deista
ja nalsten>hätuista, /oita p ^ -
_kuin Jeesuksfen ^ösriöuseniu§ta; -hiin
.siinä suhteessa oja.,k|rattt\ huonoja i l ­moja
.kuten taväifctä; Vaikkit saho-
.taankln, että teivaallin^n herra,^taa
aurinkonsa paistaa, niin. pahoille kuin
hj-yillekin. niin tosiasia on — mikäli
voidaan uutistietpihin luottaa — että
yleisesti puhuen Euroopassa oli kaunis
j a aurinkoinen siiä. jota vastoin Y h -
.dysyaltain "iniltel koko itälse^.^sas-sa
Värikkäät liatut ja.uudet puvut o l i
pliloitettu sadetakkien ja sateenvar­jojen
aUe" (AP).
Tässä yhteydessä oli sateiden teki­jälle
tullut pieni erreyskhi. Johtuen
kaiketi siltä kun W a l l Streetin miehet
omistavat Ja kontrolloivat'Sudburyn
alueen nikkeUrikkaudet» täällä saivat
ftääirtäls^^
mlset, lUmittäln^ sudburylalsct. vii­tisen
tuumaa vahvalta luhta j a yleen­sä
sellaisen koiranilman, ettei parem­masta
ole' Väliä. Tämä käy meidän
sudburylätsten kunnian .päälle ko-'
vastl, ^varsinkin kun "kaukaa" idästä
täällä vierailleet maanmeihenune kat­soivat
jwve}iaaksi vertaUla "Sudijuryri
'talverf^totctatbri kesään"! '
Ilmat p y ^ t ^ e l l a hirveitä, eli k u i en
Mark T v a i i f ijaripi: 1 ^ puhuvat i l ­moista,
miittä kukaan ei tee mitään
niiden ajuhte^n. . • "•
Ylläpräntättyä ei suhikaan ole t a r l
koitettu horjuttamaan "'(iskoa siiiieri*
että aiurlnko paistaa n i in pahoille kuin
hyvUlekiri." Päinvastoin voidaan vain
todeta;; ettii;'i>olkkeuksia on tässäkin
suhteessa." '
Mutta nälri pääsläi^hien jäilkeen
sietää, puutumalla sanalla kiinnittää
huomiota; tämän kristillisen Juhlan
hengellisen vieton kurjaan rappeusti-laan.
Meitä ei nyt klhmosto njB. k r i s t i l l i ­sen
mäaiiihit\i markklnahenkiJset u s -
konnoUi^jf juhlat. siinlUcin suhtees­sa
oi:si tietysti yhtä j a toista sano-^
misen aihetta.. • . „ L
Sensijaan on ehkä paikallaan p a -
Van Fleec on kaikes
oikeutetussa ttlö
Aasian '.'pakanallisten' kansojen kyl- • vässä 6.000 mailin päässä 0 " ^ ° °^
mäkiskoisuutta kristillisen kirkon lä- sa rajojen ulkopuolella, korean ro£
hetystyötä kohtaaniOnpa suorastaan
syytetty esim. K i i n a n Kansantasaval­taa
siltä; että se'suhtautuu vjiuuniell-sesti
länsiihaiseenJcurkkoon Ja kirkko­jen
lähettämiin lähetystyön tekijöi­hin.,
•
Mutta kenen on syy? '
Palauttakaariune. .tässä, yhteydessä
en8.ksi mieliimme kohnisenkymmentä!
vuotta tapahtuneet seikat. Venäjän,
oikeaoppinen valtion' kirkko.: asettui
kaikissa käänteissä tyytymätöntä
kansaa vastaan mädäimäisen tsaari-vallan
tueksi — -Ja Joutui vallanku-:
mouksen aikana suuressa määrin j a ­kamaan
t s a r i ^ i o ^ k ^ t^
objektiiviset" iiistorioitsijat, mukaan­lukien
porvarillisetifii s6Uaiset. myön­tävät
nyt, että asja on näin. .
Näistä iiistoriallisista opetuksista
huolimatta O P : n kirjeenvaihtaja ' V i l ­liäni
Boss .tledoitti huhtiicuun 13 pnä
Koreasta mmi. seuraavaa:
"ijittplaisteh- sotilaat polvistuivat
pitkin taistelulinjaa pääsläisjumalan-palvelukseen.'
Kenraali James V an
Pleet. USA : n kahdeksannen armeijan
komentaja, pyysi sotajoukko jaan tä­nä
pyhänä «päivänä riiuistamaan. että
'jumala ori meidän kanssamme oikeu­tetussa
tehtävässämme kotnmunis-mlpahctta
vastaanV' ' /
Tosiasia Jcuitenkin on. että. throis-sian
kaiutat ovat kuitenkin sitä mieltä.
kamaralla. MUtei kaikki korealai?
ja kiinalaiset ovat täysin vakuutr
ta sUtä. että oikeus on lieidäa
kommunistien puolella. Jajc™ ^
raäll V a n Fleet julistaa, että Jn»^
onkin hänen puolellaan korealait-fciinqTnisiff
vastaan, niin mikä
ori sitten; vaikka korealaiset
set'ja Aasian muiden maiden_ii-salaiset
sanovatkin, etteivät te te­olla
missään tekemisissä kennuu»J
Pleetta jumalan, sen pappien Ji
hetyssaamaajien kanssa?
JOS-missään niin tässä on
missä kaikkien kirkkojen, niin
•ttoten.. kuin. protestanttistenkin
kojen velvoUisuus olisi ^^^.J-. kän protestin väärillä valtuukg.
slintymisestä kenraali Van
Onhan suorastaan naurettava*. •>
... . i-^- <jpet«kH»>8r
.1
ammattisotilas, joka on
kasvatettu, ei rauhan ruhttoa^
noman levittämiseen, eikä laoip»
marialalsen esimerkin toteutw^
värin ihmisten tappajaksi, an»»
listuksla siltä, minkä sotivan
Jan puolella muka Jumala
on sitäUn huDunkurisempi.
raaU V a n Pleetin lausunnon
muhameMllälstcn uskoon k
turkkUalstenkhi sotilaiden t ä j^ n
vistua Korean taistelurintamUJ
Jiurialan edessä jonka nimen 1
Van Fleet pilkaten lausuL - r '
kotva.