Vapaus, January 26, 1960

              mm mm!-
P
tai
iii
OLI VALOTA
Runsaasti näbria^Jsärjessä.^ Anikm vaista 11
ja entinen maailmänmestariKii^ 13:s<ä"<
j
MoskMJU *—^CKU)'-^ Taitaraikuun
21 pnä Kaukaasian vuoristossa pide­tyissä
Neuvostoliiton' hiilitäjäin o-lympiakatsastuksissa
voitti - Pavel
k b l t s in 3Q' Icmn hiihäön. Olympia-mestari
Anilcin jätettiin yhdennek­sitoista
ja maailmanmestari Kuzin
kolnianneksitoista. ,
• Rata oli rikas nousuista j a las-
, kuista ja lumisade .vaikeutti kilpai­lua.
Lähtöaikana lämpömittari O;-
soitti 1 astetta lämmintä, mutta o i i
lopussa asteen pakkasen puolella.
. K u n KoltsHin 15 , k m n kohdalla
ohitti edellähiihtäneitä; katkesi hä­neltä
suksi ja , muutamaman kilo-
^metrin myöhemmin sauva.; Hän: kui-;
tenkin jatkoil sisukkaasti ja osoita
•siten—olevansa ehdottomastiJparas
Moskovalaiset
vöitokl^ita
lännellä
R,egina. — Viime lauantaina ot­telivat
moskovalaiset jääkiekkolijat
;täällärSäskatchewanin nuorten täh­tijoukkuetta
vihtaan 5521 maksa­neen
katsojan seuratessa. Ottelu
päättyi vieraiden voittoon 4—2.
Vierailijat saivat ensimmäisessä
erässä 2 maalia ja ramoin toisessa.
K o l m a s . o l i (Saskatchewanin it
joukkueen, jpka onnistui kaventa­maan
maalieroa kahdella- maalilla.
Maaliammuunat 26—31 vierailijain
hyväksi.
. Edellisenä iltana moskovalaiset
pelasivat Fort Williamissa Järvien-pään
- yhdistettyä tähtijoukkuetta
vastaan;-'?saavuttaen • ensimmäisen
• voittonsa vierailun aikana: Maalit
8 - 3 .
Moskovalaiset vieraat pelaavat
Canadassa kaikkiaan 10 peliä.
Tamara Rylova naisten
luistelun parhain
f <
Moskova, —- Äskettäin Alma
Atassa i pidetyissä :Neuvostoliiton
luistelumestaruuskilpailuissa voitti
Tamara Rylova naisten yleismes-taruuden
maailmanennätyksen pis­temäärällä
196.416. Entinen ennä­tys
203,299 oli Romanovan nimissäy
Neuvostoliiton kärkimiehistä tällä
hetkellä. ... - . ^
Ensimmäisen 10 kmn, l e n k in jäl­keen
o l i johdossa Gubin ajalla 39.40;^
KöltsHinille merkittiin' ajaksi;40.05.
Vielä 20 kilometrin jälkeen johti
Gubin ajalla 1.22.55. Toisena o li
t^Uä; kohdalla 'moskovalainen Vaga-nov
1.23.53. Kolsthin o l i tällöin kol-mahtena
ajalla 124.25. -
Viimeicellä kierroksella olivat
Gubin, Jemelin j a yhdeksän muuta
hiihtäjää yhdessä ryhmässä Gubihin
ollessa vielä niukasti johdossa. Täl­löin
Koltshin aloitti kuitenkin hir­muisen
loppukirinsä., siirtyen joh­toon
kuusi km ennen maalia ja-saa-;
pui kuin saapuikin maaliin ..voitta­jana.
Erinomaiseen kuntoon' päässyt
Pavel Koltshin on 30:vuotiasipituuit-ta
hänellä on 162 senttiä ja painoa
58 kiloa.
30 km tulokset: 1) Pavel Koltshin
2.14,40. 2) Gubin 2.14,56. 3) Shel-juhin'
2.15,00. 4) Vaganov 2.15 58.
5) Ljubimov 2.16,38. 6)_ Jemelin
2.16,53. ~
mnntamf^tr: kuulut urbeilijat; ovat
s i t i inleitS, ettS jos^ lieldän' jää-kielÄoijoukkueensa'selviiui
cana-d
a l ^ s t a ; voitokkaasti,' sjlloiu. on
mestaruus melkeiu' varina.
Bobrov,:joka-kuului:Nt:n maa-joukkueeseen
1 9 4 7 ^ 8 $anoi,öle-
-vansa-^ltä mieltä, että Neuvosto­l
i i t to voi voittaa jääkiekon olym-piamestaruuden.
' .'
Kusin puolestaan oli sitä miel-*
tä, ettsi- NL:n.,joukkue voittaa
tsiiekit, ruotsalaiset j a yhdy^al*
talaiset, mutta canadalaisten\ voit­taminen
on; kyseenalainen asisL
Eijäslkdiiiaiikdpikli^
sa, j a kun ^ tässä sitten on ^ onnis: kapitalistisen^kQke^un[:|it^|e^s^^
tuttu, varat kfivtPtSSnlcin härkin^ li^ajOM^m^^
:Z7-y-^ ^ y:l^-^y 'Tiisfeinartammilc. 26^. H Täesday,'Jani 26, 1960 . J^S^^I^^
Kirj..A. I. Raitalcari
, " V o l k k a r i " on jotakin , paljon
enemmän kuin auto^— se on^kä-di
: Täten\i)rulla. ilmoitamxne.
' että osastomme pitkäai­kainen
jäsen ja puheen­johtaja
AAPO KAARTO
kuoli äkkiä kotonaan Sar-
.niassa, Ont., marraskuun
4 pnä 1959. Hän oli syn­tynyt
Oulun läänissä. Suo­m
e a , heinäkuun 31 pnä
1905.
Häntä suremaan jäi kol-r
me alaikäistä lasta, Wal­ter.
Mirjam ja Eric täällä
sekä yksi veli Port Arthur
rissa ja laaja iutlavapiiri
yli Canadan.
Hänet saatettiin haudan
lepoon Park View-hau-tausmaahan
marraskuun
7 pnä omaisien ja suuren
tuttavapiirin : saattamana.:
j
Kepeät mullat haudallesi,
kunnon toveri!
CSJ:n SARNIAN
OSASTO
Arto Tiainen liaka
Rorrassalmen >
30 km hiihdossa <
Helsinki. ^ ^ P o r r a s s a l m e n hiih­dot
jatku ivar-^unnuntaina t.k. 17
pnä Mikkelissä kovan pakkasen
merkeisä: joka aiheutti tuntuvaa
mieskatoa kisojen, päämatkalla 30
km:llä.. Varsinaisia yllätyksiä:ei: k i l ­paili:
issa noteerattu, vadn. mukana
olleet olympiavalmonnettavat-osoit-,
tivat hyvää kuntoa i ja luotettavuut;
taan. Kilpailun voitti vahvin en
nakkosuosikki, Mikkelissä nykyisi.i
{asustava A r t o Tiainen ajalla 1.45,29.
Savitaipaleen-Toimi Alatalo jäi:Ti-aisesta
toista minuuttia, j a näyttää
tänä vuonna saavan - "ikuisen kak­kosen"
osan.
Maanmkalainen Veikko Räsänen
piti ladulla harkiten vauhtia j a löi
puolestaan; kuntoutu-van olympiaeh
dokkaan Sulkavan Kalevi :Hämäläi'
sen. : Veikko H a k u l i n e n ei varmana
olympiaedustajana halua tässä vai­heessa
pusertaa kaikkia itsestään:
vaan tyytyi kohteliaasti viidenteen
tilaan.;.: Eeroi^olehmaisen koneisto
ei käynnistynyt myöskään tarpeelli-s'}
n nopeaan / tempoon, ja : kuudes
sija oU ainakin savolaisten mielestä
pettymys..
Kireä itämppailu
Ruotsin hiihtojeli
30 kitömetrltiä
Raiihsunen voitti
30 km hiihdon
Timminsissa
Timmins. — Sudburylainen Ante­ro
Rauhanen voitti täällä viime lau­antaina,
suoritetun 30 km: hiihdon ja
samalla ' Ontarion mestaruuden.
Hänen aikansa oli •1.50.26. Rauhanen
voitti jälleen sunnuntaina 15 km
ajalla 53 55.
. Yksi kilpailujen kielteinen ; yllä;
tys oli se,: että Elmer Ypyä joka tu­lee
edustamaan Canadaa Squaw
Valleyssa, keskeytti 30 km:llä j a s i:
joittuivasta neljänneksi 15 km hiih­dossa.
::.Rauhanen ei pääse edusta­maan
Canadaa talviolympialaisissa,
koska: hän ei ole Canadan /kansalai­nen.
Mark Rajala Timminsistä voitti
nu-orten 10 km a j a l la 41.38. Ikämies.
ten 15 km voitti Matti Ruuska, a
jan ollessa 58.14.
Kehittäkää suomenkielen taitoa!
Nykysuomen sanakirja
V OSAA
ti Merkkipylväs kielemme viljelyn
Kstoriassa"
vi^^: ;: :K tyhjentävä-monumentaäliteos nyt ja tulevai­suudessa:
hakuteos, tietosanakirja, synonyymissanakirja, ssivlstys- •
sanakirja, olkeakielisyysopas,-tyyliopas ja erikoissanakirja samoissa
kansissa. Se on> suomalaista kulttuuria vaalivien kotien kirja, se
..r on välttämätön kaikilleniille, jotka puhujina tai kynänkäyttäjinii
joutuvat etsfinaän sanottavalleen selkeätä, rikasta ja tehokasta
ilmaisua.' ~, — - "
' Teos tulee sisältämään 6 osaa, noin 4,5p0_sivua ja yU 200,000
iv/^vhakusanaa.Täliän mennessä sitä onJlmestjTnyt 5 osa^
• eli kuudes osa ilmestyy 1961.
^ ENSIMMÄINEN OSA — 996 sivua Hinta Sli-ÖO
TOINEN OSA — 735 sivua , ! Hinta tllM
KOLMAS OSA ~ 753 sivua , : Hinta $114)0
NELJÄS OSA — 840 sivua Hinta $11.00
VIIDES OSA — 758 sivua Hinta $11.00
, KAIKKI 5 OSAA YHTEENSÄ $50.00
Kaikki osat on sidottu nahkaselkäkansiin
' \ T i l a t k a a osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd;
/HBO» 6 9 \ • SUDBURY. ONTAHIO
Ti^nstrand. — Tammikuun 17
pnä^täällä suoritetussa*30.km hiih­dossa
suoritui voittajaksi kireän
kamppailun:: jälkeen:: Sixten Jern-:
berg. Väinö : Huhtala, jonka etukä­teen
uskottiin tarjoavan lujan vas-"
tuksenJernbergille, jäi neljännek­si
hä vien 43 r sekuntilla: voittajalle^
Lähteenmäki sijoittautui yhdeksän­neksi
minuutin 'huonommalla 'ajal-
' la kuin Huhtala.
, Aikoja: 1) S. Jernberg 1.31,50,
2);L. Olsson 1,32.32, 3) J . Stefans-'
son 1.32.41, 4) V. Huhtala 1.32.47.
Fallunin kisojen yhdistetyn voit­ti
T. Knutsen 451 pisteellä. Ita-
Saksan G. Flauger oli toinen 449,8
pisteellä ja N,orjan Stenersenkolr
mas.
Mäen voitti ylivoimaisesti Bengt
Eriksson, joka sai 224,5 pistettä
(78—75,5). Toinen oli Itä-Saksan
Flauger 215,5 pisteellä (74,5—75,5).
a.
0'Brien tekaisi
uuden ennätyksen
Los Angeles. — Tammikuun 22
päivän .iltana saavutti: Parry:OV
Brien uuden: kuulantyönnön .maail­manennätyksen,
parantaen: puolelr
la sentillä entistä virallista ennä­tystään
19.25: Tulos saavutettiin
sisäkilpailuissa.
site. Jos pyytäisimme teknikkoa
lumeämään, ^ jonluu tekknillisen
\ iuoteen, johon ei viimeisten pa­r
i n vuosikymmenen taikana' ole
tehtylainoatakaaa oleellista muuT
tosta^ mutta joka siitä huolimatta
myy itseäänv.täydellä teholla,:vie-:
läpä;; valtaa;! uusia: markkinoitakin,v
hän .todennäköisesti vastaisi^- et­t
e i : sellaista tuotetta olei olemas­sakaan
—' tai sitten hän mainit-
;sisi .Volksvagenin. J a todellakin
/—> mitään . oleellisia • muutoksia
^ .tuohon- .kuuluisaan.saksalaiseen
.pikkuvaunuuff:ei/^o]eJehty: sitten
senvprototyypim valmistumisen v;:
1938/^> mutta siitä ^huolimatta taig
mä' vaunu peittää tällä hetkellä
37 % Länsi-Euroopan autotuo-tannostarr-^::
Enemmänkin: : - se ; on
suorittanut' :voitol(kaan:.maihin^:
nousun' ^ autoteollisuuden; omalle
mantereeUe, Yhdysvaltoihin, ja
pakottanut:T: sikäläiset autoalanx
tuotantojättläiset mai-kkinoimaan
omia pikkuvaunutyyppejään^: j o i ­den
päätarkoituksena on työntää
tämä^^eurooppalainen tulokas ta­kaisin
omaan Maanosaansa.
Viimeinen hätyytys
Port'Arthur. — Ylläoleva otsikko
tarkoittaa «seuraavaa: >
. Jos vielä on olemassa' henkilöitä,
n i in ^miehiä .kuin naisiakin, nuoria
tai vanhoja, joita kiinostaa musi­kaalisen
toiminnan auttaminen, niin
sen voi^vielä: tehdä liittymällä K a i '
ku-kuoromme jäsenyyteen.
.•Kuorossamme ei peritä mitääp jä-senverojaeikä
muitakaan maksuja,
ainoastaan toivotaan jäseniltä huo­lellisuutta
ja ahkeruutta.
Tulevan kesän aikana on. meillä
suomalaisilla South,, Porcupinessa
mahtavat liitto-, laulu- j a soittojuh­lat.
Näitä suurjuhlia varten me
täällä Järvienpäässä harjoittelem­me
laulamalla, voimistelemalla ja
urheilemalla kehittääkseemme
kurkkujamme ja ruumiimme muita:
jäseniä.
Nyt kuorosta puheen ollen, ilmoi­tamme,
että niiden henkilöiden,
jotka haluavat osallistua pohjoises­sa
pidettäviin suurjuhliin, laulajain
joukossa,: tulee liittyä kuoroomme
vumeistään; tammikuun; 27. päivään
mennessä.
Kuoromme harjoitukset pidetään
kerta viikossa keskiviikkoiltaisin
kello 7.30. Kahvitunti on kello 9
j a jos ahkerasti harjoitellaan, niin
lopetamme harjoitukset kello 10 i l ­lalla.
Siispä tässä lopuksi odotamme
kuoromme jäsenmäärän nousua se;
kä allemerkiten toivomme — siellä
tavataan. — Tenori.
Port Arthurin
kuulumisia
Port Arthur. -;:r_Miesten bingoil­lan
mainostaminejn, on yksi niistä
tehtävistä, mitkä jäte.ttiin minulle
miesten-sarjajuhlakokouksesta pois­sa
olleena. Tilaisuus on torstaina,
tammikuun 28 pnä, kello 8 i l l a l l a.
S i l l o in -on shaalilla nj^keilyseuran
harjoitukset, ntiuttapelT käy hyvin
ravintolahuoneessa.
Miesten»- lahjavoittotanssit' ovat
yleisessä tiedossa. Nämä-lahjat jae­taan'
tammikuun 30 pnä pidettävis­sä
tansseissa. Siellä on päälahjana
joko miehen tai naisen kello ja
kymmenkunta: muuta f hyvää ;:lahja^
voittoa. Tikettejä on enää rajoitet­tu
määrä saatavana.
"Ihmisen' l a u l u " niminen,elokuva
tunnetaan "Song of T h e ' M a n " n i ­mellä:
englanninkielellä: Se on inoin
tunnin kestävä esitys Bulgariasta.
F i l m i esitetään osaston haalilla
tammikuun 31 pnä-lcello 3 ip. Ovel­la
kootaan kolehti. Tervetuloa, -
M - •' ; A.T.H.
JÄRKI J A R A H A
Kunnia Volksvvagenin; suunnitte­lusta
lankeaa saksalaiselle profes­sori
Porschelle, jonka nimi ammat-timiesten
verraten suppean •.piirin
ulkopuolella' on ajokseenkin vähän
tunnettUj mutta jota voidaan täy­dellä
syyllä pitää eräänä kaikkien
aikojen ;etevimmistä autokonstruk-tööreist'ä,:
ellei suorastaan ;etevimr
pänä kaikista. - K u n hän ryhtyi Uit-:
l e r in toimeksiannosta suunnittele­maan
kansanautoaan, saatettiin tu­loksen
oivallisuudesta olla Jö^^e
käteen van^noja — mitä tulee aja­tuksen
teknilliseen-toteuttamiseen.:
Kokonaan toinen vasia • oli .sitten
yrityksen taloudellinen tausta.
:;. Kansallissosialistien propagandaa
voidaan syyttää miltei mistä muusT
ta tahansa, mutta ei tehottomuu­desta.
Kun Kolmannen valtakunnan
aseellisia voimia iiunnostettiin kuu­meisella
kiireellä tulevan maail­manvalloituksen
välineeksi, tarvit­tiin
tietenkin ennen .kaikkea rahaa,
loputtomasti rahaa. Sitä saaliin
verotuksella,:- mutta.:ei. läheskään
riittävästi. .Senjälkeen: turvaudut­tiin:
erilaisten hyvien asioiden mer­keissä
.suoritettuihin vapaaehtoisiin
keräyksiin, myöhemmin puolipal^ol-j
i s i in ja lopuksi^ pakollisiin yl|mää;
räisiin "keräyksiin", joika,, enem­mittä
mutkitta lohkaistiin suoraan
saksalaisten palkkatuloi,sta.^Aseva-rustelu
on kuitenkin tunnet,usti
kyltymätön yritys, ja niin oh nat-sien'pfopagandistien
löydettävä vie-:
lä: uusia keinoja saadakseen; taval­lisen
kadun miehen luopumaan l o ­puistakin
liikenevistä) -varoistaan.
Mitä toivetta keskitason saksalai­nen
mahtoi yleisimmin elätellä
mielessään? Epäilemättä hän haa­veili
voivansa jonakin päivänä is­tuutua
oman autonsa ohjauspyörän
taakse. Siinä oli siis nuora, josta
sopi vetää.
HUIJAUS A L K AA
Propagandakoneisto aloitti välit­tömästi,
toimintansa: ^ päämääränä
•(HY siirtää vähitellen koko kansa
"pyörille". Sanomalehdet, radio,
elokuvat esittelivät tehokkaasti
natsilaisen :rhyvinvointi^^^^^^
ruusuisia^ ' t
Kysyttiin tavallisilta ihmisiltä, oli­ko
kansallissosialismi kyennyt; pois­tamaan
Saksasta työttömyyden?
Omien silmiensä todistukseen, i h :
misten oli pakko uskoa — työttö­miä
:ei todellakaan: ollut. Asia, joka
Ueimmilta jäi huomaamatta, oli se,
että täystyöllisyyttä voitiin ylläpi­tää
vain laajamittaisen — j a kan­santaloudellisesti
-^tuottamattoman
— varusteluteollisuuden avulla.
Kun hallitus nyt lupasi tavalliselle
saksalaiselle kansanvaunun\-ei' voi:
da kovinkaan ihmetellä, jös hän
luotti siihen, että tämäkin ViP^^^
täytettäisiin aikanaan. lläneA tar­vitsi
ainoastaan siirtää kuuka^fisit-tain
liikenevät rahansa erikoistilil-le,
j a kun auto olisi kokonaan mak­settu,
hänestä tulisi autonomistaja.
Oman auton käyttäminen syöttinä
muistuttaa hämmästyttävässä mää­r
in eräitä oman aikamme ilmiöitä,
lähinnä paljonpuhuttua "osakesääs­tämistä"
ja "kansankapitalismia".
Menetelmä on: pohjimmiltaan ikais;
-kissa sama — vedotaan ihmisissä
piilevään HyÖtymishaluun,.,^^jotta
päästäisiin: käsiksi heidän:varöihin-
2 ELLIOT L A K E , ONT-Jumalanpalvelus
pidetään' sun­nuntaina.
' tammikuun 31 pnä klo
4.30 ip. Anglicani kirkossa, s,
U,;y. Vainio. '
Virtaset ja Lahtiset
tulevat Torontoon
''ikansaa huvittamaan
Toronto. — Vaikka painovirhe-vpaholainen-
sckotti lauantaina hie­man
päivämääriä, niin yleisesti
kuitenkin tiedetään jo, että suur­ta
kansansuosiota Suomessa saa­nut
huvinäytelmä Virtaset j a Lah­tiset
esitetään Don haalilla sun­nuntaina,
tammikuun 31 päivänä
kello neljä iltapäivällä Joka ei ole
I tilaisuudessa tähän i ensiesitykseen:
pääsemään, hänellä on mahdolli­suus
liähdä uusintaesitys , helmi-'
kuuii 7 pnäi'Tervetuloa, hauskaan
mäytblniätllaismiteen.'^ > ,
.käytetäänkin harkin<
nan mukaan miltei - m i h i n ' muihin
itarkoituksiihi:iähansa^ikuin^ siihehy
*mikä * on^ vifallisesti*^ ,'ilmoitettu
käyttötarkoitukseksi. TSssä yhtey­dessä'kannattaa-<
muistaa, se vanha
totuus, että onnistuneimmat 4iui-^
jaukset kohdistuvat 'aina tavalli­siin
ihmisiin — yhdeltä'yksilöltä ei
tosin saada• petkutettuav suurtakaan
summaa, mutta' jos huiputus saaf
daan kehitettyä "joukkoliikkeeksi"^
voidaan laskea saatavan kokoon
jättiläismäisiä rahamääriä. N i i n vä­kirikkaassa
maassa kuin Saksassa
mittasuhteet , olivat luonnollisesti
vastaavasti suureftimat. '
Onnistuakseen täydellisesti_hui-j
a u s ^ a a t i i myös:asiaankuuluvat l a -
vastuksetrrVaikka saksalaisten^"au-,
tosäästäjien" varat menivätkin
miltei täydelleen :asevarusteluun ja
sitä .tietä.. sellaisten ikuolemankau-:
pan tukkumiesten. kuin Kruppin,
Flickin, Thysseninj Kloecknerin ja
Stinnesin—r- osittain j u r i i d i s i a hen­kilöitä
taskuihin;: oli- kuitenkin
myös suunniteltava kansanvaunu; j a
rakennettava ssitä' tuottava tehdas;
viimeksimainittukaan ei sentään oK
lut natsien kannalta "hukkaanhei-tettyä:
rahaa",: sillä: saatettiinhan
tarpeen; vaatiessa^tehdas kuin teh::
das — ja varsinkin autotehdas —
sopeuttaa nopeasti sotatalouden
vaatimuksiin.
ENTISET T A V A T J A T K U V AT
''Autosäästämisellä" on tietenkin
ollut omat, lainopilliset jälkinäy­töksensä
'^nykyisessä Saksan Liitto^
tasavallassa. Sadattuhannet: saksa­laiset,
jotka aikoinaan menivät f i -
nanssihyeenojen ja natsipropagan-d
i s t i e n yhdessä virittämääh ansaan,:
ovat: oikeudellista tietä vaatineet
vastinetta ^ rahoilleen." Mutta yhtä
selvää ion: tietenkin, että. • he ovat=
saaneet jäädä nuolemaan näpper
jaän.Kranaatleihin: käytetyt sak­sanmarkat
ruostuvat tällä hetkellä:
ympäri Eurooppaa sirpaleissa, j o i l ­la
e i ; ole edes romuraudan- käyttör
arvoa, eikä :niiden' vastineeksi voi•
mitenkään vaatia autoa.. Ne "juhlal­liset
ja .vakavat oikeudenkäynnit,
joissa Volkswagen-säästäjienoiker
u k s i a ; on: selvitelty, olisivat:'.lajis­saan
ensimmäisen > luokan huvinäy­telmiä,;
ellei niissä olisi kysymys
t a v a l l i s t e n pikku Pinnebergien oi­keuksien:
siivottomasta tallaamises­ta.
Liittotasavallan hallitus, joka
kylläkin joissakin soveltuvissa koh­dissa
katsoo olevansa: vastuussa
natsihallinnon'. tekemistä, sitoumuk-;
sist^, on tässä asiassa pessyt kä­tensä
ja-levittänyt ne sitten:\ ikävä
j u t t U f e t t ä r a h a n n e : menivät, mutta
se on: kokonaan;;herra Göbbelsin
syytä, ja hän on kuollut.
Niin, hieman kärjistetysti;voitai­siin
;sanoa, että hitlerit tulevat: ja
menevät, mutta Volkswagen jää:
Porschen' Äerokas teknillinen luo­mus
Oli yhä valttia, ja jatkuvasti
laajenevat ;: .Volkswagen-t
työntävät uusia vaunuja kaikkialle
maailmaan. .Tämä auto on tänään
ehkä enemmän kuin koskaan aikai­semmin
sitä, mitä: tavataan nimit­tää
"loistobisnekseksi", ja selvää
on, että se sellaisena ei voi olla
herättämättä; tunkeilevaa ; mielen­kiintoa
Länsi-Saksan ^suurpääoma-piireissä.
T A I S T E L U J A T K UU
Senjälkeen, kun Volkswagen-säästäjien
.korvausvaatimukset tuli­vat
juhlallisesti ja juriidisesti
vettäpitävästi torjutuiksi korkeim­missa
oikeusasteissa; kohdistui ylei­nen:
mielenkiinto, tehtaitten omiss
tussuhteisiin.:;Alunperinhän ne oli­vat
puhdat-valtiokapitalistinen; yri­tys,
eikä Länsi-Saksan hallituksella
ole-ollut, mitään tunnonvaivoja ot­taessaan
vastaan tämän Hitlerin pe­rinnön.:
Mutta jo: varsin-pian sodan;
päätyttyä kävi selville, että; Länsi:
Saksan autoteollisuuden neljä suur­ta
— Opel, Daimler, Benz, Borg-ward
ja Ford — näkivät Volkswa-gen^
tehtaitten: :valtionomistuksessa
tuman kauneusvirheen Liittotasa­vallan
muuten niin täydellisesti
"vapaaseen yritteliäisyyteen" pe-rustuv]
assa talouselämässä. vTodelli-nen
syy: tähän: vastenmielisyyteen
oli. tietenkin se, vettä ne jäivät omi­ne
tuotteineen enemmän tai vä­hemmän^
alakynteen vapaassa kil-T
pailussa Volksuragenin kanssa.
•Tuotapikaa saivatkin-johtavat f i -
nanssipiirit: kristillisdemokraattisen
hallituspuolueen käsittämään, että
Volskwagen-tehtaat oU ^toimitettava
yksityisiin käsiin. Sitä edellytti "ta­lousihmeen"
eteenpäinmeno ja j i tä
vaati puolueen tunnus "Varallisuut­ta
kaikille". Oppositiossa olleiden
sosialidemokraattien ahsiok^i lienee
laskettava, ettei minkään neljästä
suuresta autoyhtiöstä sallituuenemr
mitta mutkitta nielaista Volkswa-gcn-
tehtaita. Tästäkin asiasta Qfn
käyty lukuisia oikeusnäytelmiä,
mutta: lopputuloksesta: voidaan olla
täysin vaimoja: Volkswagen joutuu
joko suoraan tai välillisesti länsi-saksalaisen
suurpääoman ^ kontrol­l
i i n . , . ' " . ^
MALUIESIAIERKKI PREUSSAG
Preussag-tehtaat olivat sodan pää.
tyttyä samassa omistuksellisessa:
asemassa- kuin Volkswagen-tehtaat-kin>
r.Adenauerin 'ministeri ' L i n d -
rath ajoi', lävitse' hupaisan kansan-^
216,000' osaketta ''myytiin^ KansaUer
Ostajia, olivat pääasiassa ^ pikku-kauppiaat
j a virkailijat. KunPreus-sagin
omille' työläisille .tarjottiin
' o i k e i t a , sanoi'98,5 % heistä: k i i ­tos
e i ! - ' ~ ' - -
.Preussagin^ osakkeet myytiin ~ v i^
me keväänä: Ensimmäinen yhtiö-;
kokous pidettiin^ UeinSkiiUn' lopul­l
a Hannoverissa. Siinäoli läsnä 737
osakkeenomijtaja^iijotkav edustivat
0,34 % osakkaiden koko mätträstä.
Ja he myös tekivät kaikki ratkaise­vat
päätökset. Todel)iUfin^"de)no-kraattista"
liiketoimintaa!
V Q L K S W A G E N l i l Y T . |.
Millainen makupala Völksvvagen-tehtaat
on Jänsisaksalaiselle suur­pääomalle,
sillä antavat muutän^t
numerot hyvän kuvan. Kymmen­vuotiskautena
1948?-^ tehtaan laa­jennuksiin
j a konelstojVn uusintaan
investoitiin y l i miljardi länsimark-kaa,:
j a .yksinomaan tänä''vuonna
samoihin tarkoituksiin sijoitettiin
puoli miljardia länsimarkkaa.
Vuonna 1958 yhtiö jakoi voittoa
Suomen rahassa laskien y l i v 23,000,-
000,000 mk; Tuotantoa on; myös te­hokkaasti
rationalisoitu v. 1949
yhden vaunun tuottaminen vaati
51,2 miestyöpäivää, v. 1958 enää
vain 18,6 miestyöpäivää. Nykyises?
60
]Hfoskon.'V '-^Neuvostoliiton )tc-rSst'uota
«ttr«ousi«^ime\^on^
nak^iie|(ti,en n i p k p k noin 60 mil­joonan
.Unniiä >se5}' oltua edellise-n'ä
vuonna'^54,9 miljoonaa tonnia:
TuatahtfimiuiAiitebnä ylitettiin' te
räksessä; noin 900,000 tonnilla, l l - j
moitetaamj^^L:^^ tilastollisesta'päär
^toimistosta. ' ;
l :if Valikrautaa^tuotettiin noin 43 mii-'.
Joonaa r tonnia, u Vuonna :',1958' sitä
jtuotettiini'f 39,6 miljoonaa::vtonnia:
Valä^säustuotteita. tuotettiin noin 47
V
' 1!;.- ^
rtä'^työtahdistatpirtoavät-vanliemmät
ityöntekijät^automaattise&ti-pois, j a '
niinpä tehtaan, työläisten keskimää-i
räinen .ikä,,sijoittuukin 3 3 - ^ 5 vuo-jsieh
välille.
Kaiken kaikkiaan — Volkswagen
on' kypsä siirrettäväksi suurpää-omn
haltuun.
, Lenin ei tuntenut Volkswagenia,
mutta s e ' e i estänyt häntä kirjoit­tamasta
jo; y l i neljä vuosikymmen­tä
sitten;
"Osakkeiden omistuksen 'demo­kratisointi*
on: todfllisuudessa vä­l
i n e rahaylimystön vallan lisäämi­seksi."
SIIRTOLAISUUS SUOMESTA
Helsinki. — (S-S) — Suomessa
siirtolaisuutta kohtaan tunnettu
kiinnostus laski viime vuoden lop­pupuoliskolla
suuresti vuoden alku­puoliskoon
ja edellisen vuoden lop­puun
verrattuna. Perheenjäsenet
mukaanlukien; Suomir$euran siirto-laisosaston
puoleen :kä$ntyivyoi^en
1959 loka-;marras- j a joulukuussa
lähes yhdeksän kertaa vähemmän
siirtolaiseksi haluavia henkilöitä
kuin ^ edellisen vuoden viimeisellä
neljänneksellä. Viime vuoden kol­meen
ensimmäiseen kuukauteen
verrattuna vähennys on ollut vielä
suurempi, y l i kaksitoi^akertainen^
kertoi Suomi-Seuran siktolaisosas
ton hoitaj a, maisteri Urno Mattila
lehdellemme. /
Viime vuoden loka-, marras- ja
joulukuussa ;:siirtolaisosastoon otti
henkilökohtaisesti yhteyden 102 siir­tolaiseksi
aikovaa henkilöä .ja.: k i r :
jeitse 133 henkilöä eli yhteensä 235;
Vuosien 1958 j a 1957 vastaavat
määrät olivat 1,440 j a 133. Per­heenjäsenet
mukaanlukien^siirto-laisosastolla
annettiin . tietoja ja
neuvoja '455 siirtolaiseksi' aikovalle
vastaavien lukujen <; oltua;; parina
edellisenä vuonna .3,889 j a :310.v.>:
Tiedustelijat jakaantuivat ilmoita'
lamansa määrämaan mukaan r seu­raavasti
.X perheenjäsenet: m
luettuina):
Loka-, marras-, joulukuu
1959 1958 1957
Australia 321 3741 145
Kanada 73 74 128
Yhdysvallat 24 34 23
10 9 4
5 7 4
Uusi Seelanti:-
Etelä-Afrikka
Muut maat . . .
Yhteensä 455 ' 3889 316
Mainittakoon, että ensimmäi^Uä
neljänneksellä annettiin neuvoja ja
tietoja 5,840 ja toisella 1,797 hen­gelle.
Australia on' edelleen säilyt­tänyt
suosituimman maan aseman-sa.
joskin sen prosentuaalinen
osuus on jatkuvasti laskenut. K a ­nadaa
koskevien tiedustelujen
määrä sen sijaan on tuntuvasti
noussut.
Suomi-Seuran siirtolaisosastoUa
on myös saatu laadituksi yhteenver
to: koko viime vuoden' siirtolaiseksi
aikovien määrästä; Sen mukaan tie­toja
ja neuvoja Suomi-Seurasta
pyytäneiden lukumäärä eri maiden
mukaan' jaoteltuna oli seuraava
(vertailun vuoksi> mainitaan;; vv.
1958 j a 1957 J u v u t ) :
1959 1958 1957
Australia 8076 10015 549
Kanada 234 361 807
Yhdysvallat _ „ 129 98 129
Uusi Seelanti . . 83 69 61
Etelä-Afrikka . 28 49 49
Ruosti 24 37 113
Muut maat 73 56 50
100 henkeen; Kanadan- saapui s i ­käläisten
viranomaisten mukaan
viime, vuoden yhdeksän ensimmäi­sen
kuukauden aikana 734 Suomen
kansalaista; Kanadan täkäläinen lä-
' hetystö on myöntänyt: viime vuon­na
;viisumin 849 suomalaiselle, ja
^tämän < perusteella: voidaan a r v ^ da
Kanadaan siirtyneiden suomalais­ten
määrän olleen 850 vaiheilla.
Australiaan j a Kanadaan on siten
viime vuoden'kuluessa matkustanut
vajaat 3,000 suomalaista : siirtolais­ta.
Yhdysvaltoihin: puolestaan me­nee
vuosittain noin 500 suomalaista.
Muihin valtamerentakaisiin -maihin
on: siirtynyt muutamia kymmeniä
suomalaisia; yuoden'alussa julkai­semissaan
ennakkotiedoissa Tilas­tollinen
päätoimista arvioi ;nettor
siirtolais.uuden .olleen: viime vuon^
na 3,500 hengen vaiheilla; ja '^ellä
selvitettyjen arvioiden perusteella';
tämä: l u k u : tuntuu pitävän hyvin
paikkansa.
miljoonaa tonnia edellisen vuoden 1 |
tuotannon oltua '42 9 miljoonaa- ton­nia.
. Valuraudan vuosisuuni^telma :|
ylitettiin'300,000 .tonnilla Jaiivals-, t
saustubtteiden 800.000 tonnillai \' %
' Hiiliteollisuus täytti', tuotanto-
'suunnitelman myös ennen määräai-kil9i'^
jPMlukujun\2p. :p9ivään men­nessä..
Tuotäntgsuunnitelma ylitet- ;
tiin Vuoden loppuun mennessä lähes
4 miljponalla tonnilla^.ja v^osituo-tanto/
noussee arvioit^ nojn.5;!l0.:mil-joonaan
tonniin sep. eddlisenä
Vuonna, oltiia ^96 miljoonaii^^.ton- |
nia. öljyn' tuotanto; joka vuonna
1958 oli-113 miljoonaa tonnia^ lie- .
nee viime nionna noussut noin 129
miljoonaan tonniin. ^Sähkövoimaa
on ennakkotietojen" mukaan ^tuptet-tu(
noin 262 miljoonaa kilowattitun-tia
edellisen vuoden tuotannon o l -
tau«»233 miljoonaa kilowattituntia.
Tarkemmat tiedot viime vuoden
tuotantotuloksista valmistunevat p a - ,
r in viikon kultjttua.
Inf luenssa-aalto
levinnyt yli, Lapin
Oulu. — Voimakaä influenssaepi­demia
on levinnyt kautta koko L a -
pinläänin ja' huomattava osa Oulun
lääniäkin on .joutunut sen valtaan.-:
Tauti on: vaatinut ensimmäisen kuo-v
lonuhrinkin, puolen vuoden ikäisen
: pienokaisen menehdyttyä ; Pellossa
flunssan jälkitautina saamaansa
keuhkokuumeeseen. Eprdeniian jäi-;
kitaudit ovat; ilmenneet lähinnä
mu-nuaistautina, reumaattisena ; sär­kynä;-
korvan märkimisenä, päänsär­kynä
\ ja keuhkokuumeena. Koulut
on jo jouduttu sulkemaan tautiti­lanteen
johdosta Pelkosenniemellä
ja Pellon Kottajärvellä.
PETER A.yESA
B. A., L L . B.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES ' ^
P U H . HO. 3-3SM
'1028; DanforlliA-Ta.^ Toronto
8647': 10685 1758'
Australian viranomaisten ilmoi­tuksen
mukaan: Australiaan saapui
kuluvan vuodeii ensimmäisellä puo-
Hskollä^l;252'suomalaista siirtolain
ta. Tämän j a laivayhtiöstä saatujen
tietojen perusteella voidaan odot­taa
heidän määränsä koko viime
vuoden aikana nousseen 2,000—2,-
Quebec korottaa
yhtiötuloyeroa
Quebec. —.Väittäen edelleenkin,
että opetustoiminta kuuluu yksin­omaan:
maakuntahaliltuiksen: toimin-^
tapiiriin, Quebecin maakuntahalli­tus
on ilmoittanut, että se'tuW'k0;
rottamaan yhtiöttiloveroaan *^hdellii
prosentilla 10' prosenttiin 'seuraa­van
kahden vuoden ajaksi Quebecin
yliopistojen rahoittamiseksi. .
Maakuntahallitus luottaa liyt Uit-töhalHtuksen'
lupaukseen,' että'liit­tohallituksen
quebecilalsilta .yhtiöil-t
i i , perimää tuIoVeroa vähennetään
;vastadvass
. 1 . - 1
P^^HAINTA ONNEA
•S': >Ä;t;;::wi'v>^5'S^
Salme ja Eric
Junnilalle
Heidän uudessa kodissaan
toivottavat seuraavat suku-labet
ja ystävät:
/ 1
Adele, Hilja ja Eino
Junnila
Sinikka ja Bob Barker
Kaarina, Elsie ja Tom
Jokinen
Maija ja Uuno Wuorinen
Elli ja Jack Karvonen
LilUe ja L^Ue Sainio
Lyyli ja Heikki Tuuttila
Hilda Rosenberg
Sirkka ja David Waren
Fanni ja Lenni Seppälä
^^*\Aino ja Matti Pärssinen
Maija ja Veikko Jaakkola
Toini ia Bil l Gernecki
Olga ja BUl Kenselt
. - Alma ja Antti Hietala
Linda ja Wemer Jokela
Elvi ja Lauri Penttin4n
Elissli, Stephen, Eine ja
Ty Lemberg
Olga- ia Reino Löfberg
" Diane ia Chuck Glover
Kathy. Marg ja Leo
Tohmo
Aino ja Eric Männistö
Kirsti ia Ossi Luoma
'•• W. D. Böhm
Risto Laita
AI Illbury
Eila ia Lorrie Blom
Vieno j a Henry Huhtanen:
Liz ia Rocky Kivimäki ja
pfoiat
Nancy Tervola
Jack Mäki
Carl Aho
W. W. Böhm
Unto Niiranen
' K I I T OS
Sydämelliset kiitokset kaikille nilT^^ jotka yJlättivät
meidät uudessa' kodissamme. Kiitos niyös niille jotka
ottivat osaa, mutta eivät voineet, saapua tilaisuuteeni
' RANDY, S A L M E J A ERIC JUNNII4A ,
Toronto' ,„ > v - , . . • , ' . , Ontario ^-
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^