Vapaus, October 26, 1928

              No. 235 —1028 Pferiant^a> kjsalaiim 26 p;na~-g^ Oct 2(5
A
S U O M E EN
KorssiSaoiiieii Markkaa
' Canadan Dollarista
L Ä H E T Y S K U L U T :
40e lähetyksistä aU« 120.00, 60 c iä>
hetyksistä 920.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
?60.00—$79.99 ja $L00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
Toroston notida
TOVERI MACDONALD PUHUNUT
Kommunistipaolueen Toronton kan-punkikomitea
on alottanut syys- ja
talvitoimintakaaden. , Kesäajan u l -
koibnakokoukset ovat lopetetut i l ­mojen
tähden ja sa^ja joukkokoko­uksia,
jotka käsittelevät tärkeitä,
Canadan työläisiä koskevia asioita,
on alotettu.-
_ Keskiviikkona, lokakuun 17 päi­vänä
pidettiin hyvin onnistunut ko­kous
Hygeia-haalissa, jossa puhui
toveri MacDonald, joka hiljattain
palasi Moskovasta Kominternin kon­gressista.
Kaksi ja puoli tuntia
kestäneessä puheessaan häh loi kat­sauksen
kansainväliseen tilanteeseen,
- . . vaikutelmiinsa Neuvostoliitosta ja
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta niihin suunnattomiin parannuksiin,
"*l*?f-^'*"*^^^ • , . , I joita siellä on tapahtunut, sitten hä-fKa
eätyÄsku^lalt i^$^3.^60f Blä&hetly*k's^el-tä'.^' edellisen Venäjän-matkansa .^^^^^ ^Q^^ Hän myös käsitteli
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN i jokusia huomattavimpia seikkoja
Kommunistisen kansainvälisen kuu-dennessa
kongressissa. Yleisö kuun­teli
hänen' puhettaan loppuun asti
ja' osotti myötämielisyyttään lahjot-tamalla
runsaasti puolueen propa-gandatyön
avustamiseksi tässä kau­pungissa
j a piirissä.
L L Skvortsov-
Stepanqy J NEUVOSTOLnrON K O M M U N I S T I ­S
E N P U O L U E E N K K : N I L M O I T U S
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS.
Boi 69. SUD BUR Y . ONT.
Vanaudell» -tt^i"-*; rahavälitykBiä
vastaan xnySskiiv:
»TAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Arthur. Ontario
V A P A U S MONTREAL BRANCH
1387 S t Antoine St.,
• Montreal. Qse.
J . OKSANEN
Eirkland Lake, Ont.
JOHN VUORL
South Porcapine, Ont.
C H A R L E S HAAPANEN.
Oanaskanppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
juopottelun tielle niin pitkälle, että
poliisin on pakko korjata talteen
sekä miehen että sen mukana mie­hen
sielun. Käy vanha sananparsi
toteen, että "älkää tehkö niiiJEnin
miriä teen/vaan niinkuin minä käs.
ken". . N o niin, miksi ei se tällaisia
sämppelimiehiäkin joskus ala paha-henki
riivaamaan niin paljon, että
saa heidät pirulta riivatuksi, kuten
raamattu sanoo, j a silloin on ainoa
mahdollisuus tätä "pirua" ruveta
ajamaan pois viinalla. Mutta kun
sitä tulee otettua liikaa, niin on po­liisi
siUoin "hyvä henki" j a kor­j
a a paatuneen, runnellun sielun tal­teen.
Eikö olisi tarpeen ruveta tar­kastamaan
millä voitaisiin estää, et.
tä ei näitä "pirulta riivatulta" i l ­mestyisi
niin paljon kuin niitä ny^
liyäänllmeslyy,^j sainallä v o i -
taisnn sitten sämppelimiehetkin es­tää
tähän kelkkaan joutumasta.
l i i V I I N A J U T T UA
iKokonaista l l l -dinajatt^ia <oli
poSiiJsioikeudessa, joista ISista sa­kotettiin
"koiratorpan" pidosta ja
96^ siitä, että olivat olleet näjssä
paikoissa silloin kun poliisit «hvat
tyhjennyksen tehneet. Nyt kun
puhdistusta on oltu tekevinään po
liisilaitoksen puolesta, on myöskin
näiden viinajuttujen summa ollut
jokainen päivä huomattavasti suu­r
i . Saa nähdä kuink^ puhdasta t u ­lee?;
• • :> .
T A R V I T S I R A H A A P E R H E E L -
L E E N
Kello puoli' yhdentoista aikaan
lauantäi-iltana meni eräs mies kaup­paan
L^urie st. j a pyysi ostaa 6
munaa. Samalla kuin kaupanpitä-j
ä o l i niitä antamassa, ojensi mies
revolverin ja vaati kaupanpitäjän
luovuttamaan kassan M i e l l e . Kun
mies oli saanut rahat, oli hän sa­nonut,
että hän tarvitsee ne per-heellieen,
ja mennyt kiireesti ulos.
Köyhysra pakoittaa tekemään usein­kin
ylläkerrotunlaisia epätoivoisia
tekoja. • • ;
T U L E £ : K 0 S. J . O S A S T O S A A -
M A A N U U D E N P A I K AN
Osaston kokouksessa on j o monta
kertaa keskusteltu uuden ja tila­vamman
paikan hankkimisesta j a on
johtokuntaa evästetty--siihen. Kui­tenkaan
ei ole vielä sitä tullut. Ky­symys
ei ole siitä etteikö ole joh-takunta
; tehnyt parastaan paikkaa
katsellessaan^ mutta suomalaisesta
ympäristöstä on: vaikea ollut saada
^inkäänmpista paikkaa. N y t on joh­tokunta"
onnistunut saamaan paikan,
jonka kanssa ollaan vuokrauskau-poisss,
ihan suomalaisen asutuksen
keskustasta, sekä samalla lähellä
rautatieasemaa." Paikkaan tulisi
myös silloin sijoitettua Vapauden
Montrealin konttori. Olisi toivot­tava,
että johtokunta. tuUsi nyt on­nistumaan
paikan Tuokraaksessaan,
sillä silloin voitaisiin alkaa. muntto-honuuiin;
mnutanian yiikon sisällä
j a sysimme tilavamman huoneuälon-
— J . ' • .
KANSAINVÄLISEN SANOMALEH.
TIPÄIVÄN VIETTO
Sunnuntaina, lokakuun 21 päi­vänä
vietettiin kansainvälistä sano­malehdistön
päivää iltamatilaisuudel-la
Alhambra-haalissa. Paikalliset
toverit tekivät hyvin vaikuttavan
symboolin, joka esitti maailman
kommunistisia sanomalehtiä, huo-mattavimmilla
sijoilla ollen The
Worker, Young Worker ja Young
Comrade.
Toveritar Beckie Buhay toimi pu­heenjohtajana
ja toveri Tim Buck
piti mielenkiintoisen puheen vallan­kumouksellisesta
sanomalehdistöstä
työväenluokan järjestäjänä., Gelsin-veljekset
esittivät viulun- j a pianon
soittoa, j a rouva Campbell lauloi j o i ­tain
lauluja, joista yleisö piti.
Sen jälkeen kun yleisöön tehtiin
vetoomus Workerin avustamiseksi,
kerättiin 197 dollaria rahassa j a l u ­pauksissa.
\
HUOMATTAVIA TILAISUUKSIA
TULOSSA
Sunnuntaina, lokakuun 28 päivä­nä,
kello 8 illalla, pitävät työläis,
ten kurssien oppilaat iltaman, jonka
pitäisi olla mielenkiintoisen kaikille
työläisille. Näytelmä "Shades of
Passaic" tullaan esittämään, j a har-jotuksista
päättäen pitäisi sen tul­la
hyvin esitetyksi.
J . B. M A C L A C H L A N T U L EE
PUHUMAAN
Bolshevikivallankumouksen yhden­nentoista
vuosipäivän vietto Stan­dard-
teatterissa, sunnuntaina, mar­raskuun
11 p. kello 8 illalla tulee
olemaan yksi toimintakauden huo­mattavimpia
tilaisuuksia. Tilaisuu­dessa
tulee puhumaan toveri James
B. MacLachlan, Nova Scotiasta, j o ­ka
on hyvin tunnettu Canadan työ­läisille
mainiosta taistelustaan Bes-coa
j a John L . Lewisiä vastaan. U k ­rainalainen
laulukuoro j a suomalai­nen
orkesteri esittävät museaalisia
ohjelmanumeroita. Toveri Mac­Lachlan
tulee puhumaan myös
Montrealissa, Guelphissa, Hamilto­nissa,
Londonissa j a WindsoriB8a.
TmuniDsin uutisia
NOKKELAA
Eräs MrjaiUja Oli jättänyt ulos läh­tiessäni
jumi kirjodttanjfluisa kirjeen
ty^>qydälleen. K n n hän t u l i t a k a i s in
oli kirje kadonnut. Siivoojatar selitti
kysyttäessä, että hän oU j o vienyt k i r ­jeen
postilaatikkoim. .
«Mutta ihmlnetf'. kirkaisi kirjailija,
"siinäMn ei ollut minkäänlaista osc^-
tetta kuotessa*'.
"Sen kyHä näin", kuului vastaus,
'mutta arvelin, e t ö se olld vastaus
Jcfliankto noäsla lukuidsta nimettömis­tä
kirieistä^
yOIMISTELUJOHTAJÄKDBSSIT
Vilkasta touhua ja liikettä on ny­kyään
Timminsin suom. haalilla.
C.S.T.U.-liiton tcrfmesta on nim. ny­kyään
paikkakmmnallamme käynnissä
ne kauan odotetut voimlstelujohtaja-ja
siinä ohessa myöskin voönistelu-kursslt
tov. Y . Ahtion johdoHa. Kurs­sit
ovatkin täällä saaneet ansaitun
huomion osakseen. Varsinaisille johta­jakursseilla,
joita pidetään päivällä,
on kurssilaisia 13, nim. 5 naista ja
8 miestä. Niistä on South Porcupinesta
1 nais- j|| 2 miesoppilasta, Kirkland
Lakelta ifmles j a loput ovat "nnmnn-slstä.
Mutta Ilta- eli suoranaisiin voi­misteluharjoituksiin
lähentelee osan­ottajien
lukumäärä parlmlna iltoina
puoltatcdsta sataa, ollen molemmat su­kupuolet
runsaasti, sekä kalkM ikä­luokat
7—8 :sta vuodesta aixta, 50:n
vuoteen asti edustettuina.
Kurssien i^ätfäjaset pidetään
South Porcuplnessa torst^boa, 1 p. ]a
Timmlnsissä lauantaina, 3 pnä. mar-raskuuta.
Päättäjäisten ohjelmistona on
huomattavlmip^ia numenma monipuo­liset
yolmistflu lukuisilta eri
Joukkuieilta, Niiden „laatu on aivan
mittaa j a ennen näkemätöntä paikka
fr^rrrriftiinrnttii».; Esityksistä mainitta­koon:
; uudenaikaiset Vapaallikkeet,
ryhmä- :jä; kirveävoimistelu,- teline-liikkeet
sekä primitiivinen eli mntdc-
^usvoimistelu seka nais- että mies­joukkueilta.
l^Iäisuuteen on myöskin
Puoluettai^me pn kohdannut uusi
raskas menetys. On kuollut Keskus­komitean
jäsen, puolueen vanhin, ja
uskollisin jäsen, toveri L I . Skvortsov-
Stepanov, v _
Astuttuaan vallankumouksellisen tais
telun tielle Jo aivan viime vuosisadan
90 luvun alussa, tov. Skvorfcsov-Stepa-nov
bolshevismin synnyttyä on van­kasti
<dlut sen riveissä. Tov. Skvort-sov-
Stepanovin~ kulkema tie on bol-shevikkivallankumouksellisen
kunnia­kas
tie tsaarin Venäjällä, — hellittä­mättömän
taistelun^ tie tilanteessa
jolloin vainot, vangitsemiset, karkoi-tukset
jne. riehuivat.
Tov. I. I. Skvprtsov-Stepanov on
puolueellemme tunnettu K. Marxin
Pääoman käännöksistä sekä useista
suurista marxilaisista tieteellisistä töis­tä.
Toimintansa viimeisenä^ kautena
tov. Skvortsov-Stepanov Johti Leninin
Instituuttia ja oU "NeuvostoUlton Ja
Neuvostovenäjän Tp. K K : n IsvestiJan'
toimittajana.
Vanhan bolshevikin I. L Scvortsov-
Stepanovin haudan ääressä N K P (b) :n
K K kehoittaa kalkkia puolueen Jäse­niä
tiivistämään rivinsä entistä enem­män
Ja koettu tappio korvaamaan ter-mokkaalla
työllä puolueen Ja sosiuls-min
rakentamisen etujen mukaisestL
TtEDEAKADEMIAN TOIMINTA
- ; > X U O N N A : J 9 2 8 -»
Alkaneena talousvuoti^ saa Tlede-alouiemiä^^
tOitMn' v s ^ joain 3300
tuh. ruplaa eli 400JOQQ enemmän kuin
NAISTEN OSASTO
snuxrenes^sen k a t ^ laajen­taa
tieteellisiä tutkimus- ja julkaisu-töiSL^
Suunnitdlä^-i&rjestää joukko
kansainvälisiä t Ä t ä . ' : ! ^ ^ saksa­laisten,
öjti^hi^deni^^^^l^ Namyrin
retkikunnan ^ t ä tullaan edelleen Jat­kamaan.
Piakkoin - alkaa toimintansa
kolme uuttia instituuttia.
Tiedeakademiaan y tullaan vuoden
vaihteessa, valitsemäari 43 uutta Jä­sentä,
sniä on katsottu tarpeelliseksi
laajentaa/tikademiaa kouliintuneilla
Ja tunnetuilla tieteellisen työn teki­jöillä
akademian. työalan yhä laaje­tessa:
' ' • • • . ~
K O L L E K T H V I N E N T A L O U S " K O M -
I N T ^ B K I N yi K O N G R E S S IN
N I M E L L E "
Jaranskin ujetlssa j on muodostettu
Vjatkan läänin suurin kollektiivihen
talous nimelle "Kominternin VT kong­ressin
nimelle." Kollektiiviseen talou-teeA
kuuluu 8 kylää, yhdistäen 178
taloa. Sen käytettävänä on noin 2,500
hehtaaria maata.
Maa-aslaln kftnsankomisariaatti cn
ehdottnut läänin . maaosastolle, että
maanjako koU. i a l o u d ^ a suoritetaan
tänä vuonna ilmupilseksi. Valistusaslain
kansankomisariaatti antaa sille radio­laitteen,
r
Pariisin
tariaatti
Tri. P. A r a n y ^
Ranskan proletariaatin huonoim­massa
asemassa olevan osan mtiodos-tävat
naiset, joiden prosenttimäärä on
varsin suuri. Heidän lukumääränsä
tekee 4 mUjoonaa eli 40 pros., teolli­suuden
työvtdmasta. Eräissä teollisuu­den
hnftro^^sitt^. kuten esim. kentälli­sessä,
kohoaa h«>ldfin imisenttilukunsa
jopa 80 pros.
Naisproletariaatista on, onnfetonta
kyllä, vain jdeni rahtu Järjestynyttä,
tuskin 5 pros. kaikista anunatillisesU
Järjestyneistä. Naisilla ei »ioln ole ää­nioikeutta
loaassa. Joka on tullut tun­netuksi
kuuluista naisjpersoonallisuuk-slstaan.
• Työtätekevä pariisitar el vastaa lain­kaan
niitä kuvauksia. Jolta porvarilli­set
kirjalUIjat Ja muut kaunosielut
maalaavat heistä. Hän el ole mikään
ylen tunteellinen tai romanltinen puo­li-
ilotyttö. Joksi hänet näytetaoissä Ja
elokuvissa esitetään. Hän on työteliäin
ja tohnekkaln nainen mitä ajatella
saattaa. \
Joskaan Ranskan "demdcratia" el
ole vielä tunnustanut naisia tasaver­taiseksi
kansalaiseksi, on se kuiten­kin
oppinut kunnioittamaan tämän
Tämän kaiken <)bells—*ncraslnln*
matkaUa cdl suuri poUittJslnontolnen
merkitys. Tarvitsee vain muistaa sitä
valhe-«^parjaustulvaa. Joka p(svaxfl-
Usissa maissa on teista vuosikymmenen
ajan virrannut neuvostcauaan oloista,
elämästä Ja Ihmisistä. E i ole kutoma
Jos mcKiet^.ulkunaalaiset edelleenkin
kuvittelevat: kalkki täällä ihan nur­jassa
Ja kurjassa valossa.
Tuhannet Skandinavian työläiset j a
"Monte Servantesin" mukana olleet
Länsi-Europan porvarilliset tapasivat
'KrasiniUa" JS8 aivan tavallista I h ­mistä.
Ulkomailla on iiskotdtu että
neuvostojen palveluksessa on Ja voi
oUa vain hävittäjiä, raakalaisia. /«Kra-sintn"
kanssa kosketuksiin tulleet t i l -
komaalaiset näkivät nämä ihmiset jo­kapäiväisesi
työssä Ja toiminnassa,
tapasivat heissä matruuseja, lentäjiä,
oppineita tut^oita. sanomalehtimle-hlä.
"Kraslnin" kanssa kosketuksiin
Joutuneiden ulkomaalaisten entinen
käsitys tääUä olevista oloista Ja har­rastuksista
horjui, kääntyi enemmän
todellisuutta vastaavaksi
Tov. Skvortsov-Stepanov syntyi V.
1870, ollen konttoristin poika. V. 1890
päätti Moskovan opettajaoplston. Jon­ka
Jälkeen oli opettajana eräässä
Moskovan koulussa v:een 1895 asti.
Jolloin ensi kerran vangittito j a kar-koltettiin
Moskovasta, "namn aikaan
kuului hän narodnlkkeihln.
V. 1896 tutustui M n tunnettuihin
sosialidemokraatteihin Ja hänessä a l ­koi
muodostua marxilainen maailman­käsitys.
V. 1901 hänet vangittiin toi­sen
kerran Moskovassa j a karkoltettiin
3 vuodeksi Itä-Siperiaan.
V:sta 1904 lähtien oU hän jo lo­pullisesti
bolshevikki, otti V. 1906
osaa Tukholman edustajakokoukseen.
V. 1911, hänet taas karkoitetöin Astra-kanin
lääniin, josta palasi v. 1913.
Sodan aikana otti osaa bolshevikkien
mioinalaiseen sodanvastaiseen työhön.
Tammikuussa y. 1918 ottä perustavan
kokouksen hajoittamiseen. Puolueen
10—13 edustajakokoukset valitsivat
hänet revisiohikcHidsäan jäsenäcsi Ja
14 edustajakokous — K K : n JäseneksL
Lokakuun vallankumoiiksen Jälkei­senä
kautena v.eeh 1919 saakka suo­ritti
kh-Jallisia töitä Ja esitö luentoja.
Sen jälkeen sai mitfi erilaisempia teh­täviä.
V. 1924 oli "Pravdan" vastaavan
toimittajan sijidsena Ja v:sta 1925
"Isyestijan" vastaavana .toimittajana.
Tov. Skvortsov-Stepanov on kääntä­nyt
"Pääoman" (yhdes^ B . A . Basa-rovin
kanssa) ja muita Marxin texöc-sia
venäjäksi. On Krjdittanut 14-
osaisen "PoUittisen talousöeteen kurs­sin"
(yhdessä A. Bogdanovin kanssa),
kirjan "Neuvostovenäjän sähkööistä-minen"
sekä useita hiBtorialllsIa k i r -
-loja: "Parisin knmnmuni v, 1871", " J .
P. MBx&t Ja hänen taistelunsa vasta­vallankumousta
vastaan". Kirjoitteli
paljon luonnontieteistä j a filosofiasta.
V:sta 1926 lähtien oli Leninin insti­tuutin
Johtokunnan puheenjohtajana.
P O B T T I A U K E NI
Viime kuun 29 pnä on Tammisaa­ren
pakkolasta vapautunut tov. Matti
Karvonen Kajaanista. Tov. K . on
yksi niistä Suomen työväenliikkeen
veteraaneista, Joka on huomattavasti
työskennellyt mm. Suomen itsenäisyy­den
puolesta, vitsenäistjmyt isänmaa"
onkin sen hyvin palkinnut, sillä tov.
K. on viimeisen 10 vuoden kuluessa
ollut 3 eri kertaa suljettima vankilaan,
ollen tällä viimeiselläkin kerralla siellä
5>/i vuotta. Hänet tuomittiin keväällä
1923 mm. osanotosta STP:n perusta­vaan
kokoukseen. Samana vuotena
puoluetta ja sen toimihenkilöitä vas­taan
alulle pannxissa sutuissa Jutiissa
kuljetettiin tov. Karvonenkin vielä
vastaamat^, vaikka hänellä Jo oli 6
vuoden tuomio valmiina. Syyttäjän
papereista ei kuitenkaan löytynyt K : n
nimeä. Joten hänen tuomitsemisensa
sillä kertaa Jäi.
Lausumme paljon kärsineen toverin
tervetulleeksL
K A N S A L U S K U H K O I L U N T U L OS
NEUVOSTOLnrON T P . K K : N NEL­JÄS
I S T U N T O K A U S I
Neuvostoliiton tohnronpanevan kes­kuskomitean
puhemiehistö on päättä-nyt
kutsua koolle toimeehp^mevan kes­kuskomitean
neljännen istimtokauden
Moskovaan Joulukuim 1 päiväksi. Päi-väjärjeslykse^
tulee olemaan seuraa­vat
kysymykset: Neuvostoliiton bud­jetti"
vuodelle 1928—29. Neuvostoliiton
budjetin toteuttaminen vuonna 1927
—28. yleiset maankäytön Ja maidenjär-jestellyn
perustat Neuvostoliitossa, se­lostus
neuvostojen vaaleista 192»—29,
asetu? Neuyostpliiton Ja liittovaltain
budjettioikeuksista:, Usbekistanin hal­lituksen
, sdtfetus, Ipkm istuntokau­sien
välillä vahvistettujen päätösten
hyväksyminen.
P U O L U E J X B J E S T O N P U H D I S T US
T S H E L J A B I N S K I S S A
varattu henkistä ohjdlmaa sekä lopuk­si'tansda.-:;.;,
„ .
Kenenkään ei sovi Jättää huomioon­ottamatta
tätä miellä;^klstävää, arvo­kasta
erikoistiIal|suutta, sillä siellä
j^äemme kuinka paljon uutta tällä a -
laJla kolmessakin viikossa aikaansaa
daan innostuksen j a etevän, johdon
ansiosta. — J - 4
lyöläinen! Oletko
tilaimut jo Vapauden?
l^heljabinskJn alueen kontroDikomi-
>3an päätöksellä on järjestelmällisen
juopottelun ja toimiaseman hyväksi­käyttämisen
henkilökohtaisiin tattoi-tuksiln
sekä röyhk^n käyttäytymi­sen
takia eroitettu tehtävistään, pai­kallisen
puoluejärjestön vastuunalaisia
toimitsijoita. Alueen toimeenpanevan
komitean sihteeri Gerasimov on eroi­tettu
samaOa puolueesta. Toimeenj»-
nevan komitean ; puheenjohtajalle
Kondiäkovme on annetta ankara v a ­r
o i t u s - :
N E U V O S T O K O N E I 8 T O N XKSIN-KEKTAISTUTTAaONEN
8IPE-BIASSA
Siperian piirin toizneenpaneva ko­mitea
on ryh^nyt toiznenpiteisiin neu-vostokcineiston
ykslnkertalstuttamisek-sL
Kyläneuvostojcn ja piirien t o i -
zneezipanevien kcmiiteain hallinnolli­sessa
verkossa tullaan panemaan toi­meen
huotnattavla supistuksia. E r i p i i ­rien
toimeeiqjaoeville kfsnlteoille on
aimettu tehtäväksi panna täytäntöön
supistamista koskevat ohjeet Jo ennen
edessä olevia neuvostovaaleja;
T.k. 4.pnä puolenpäivän aikaan lo­petti
Helsingissä ^elämänsä puolustus­ministeriön
entinen vanhempi kam­reeri
Garl Albert Harry Wollf. Tästä
tapahtumasta. Joka sattui tavallisuu­desta
poikkeavissa olosuhteissa ja
syystä, kerrotaan seuraavaa:
ICamreeri Wolff oU vähää ennen
kfo 12 saapunut ministeriöön. Jonkin
ajan kuluttua hän on mennyt enti
seen virkahuoneeseensa, niistä vähäi­sen
myöhemmin kuidid laukaus. K u n
niliiisteriönvlrkaiUjat kiiruhtivat huo­neeseen,
he tapasivat Wolffln perman­nolla
peilin edestä pää Jbrovningln
luodin lävistämänä.
Kamreeri Wolff on jättänyt Jäl­keensä
poliisilaitokselle osoitetun kir­jelmän.
Jossa hän selittää tehneensä
tekonsa siksi, että hänet oli syrjäy­tetty
hoitamastaan virasta Ja oli vh:-
kaan nimitetty vakinaiseksi henkilö,
joka oli paljon nuorempi hänfö. Sj^ksI
hän sanoo syrjäyttämiseensä sen, että
hänen äidinkielensä on ruotsinkieli.
Kirjeessä' sanotaan: "Joskus tandtaan
laukaus, herättämään kansoja Ja- o-mlatuntoja.
Protestiksi kaikkea puolu­eellisuutta
Ja väärjryttä vastaan. Jota
on tapahtunut nimitettäessä virka­miestä
- puolustusministeriön virkaan,
Joka on tullut vakinaiseksi, kajahtaa
tämä. Te olette järjestyksen ylläpitä­jiä.
Minä vaadin, ^että te asianoniai-sessa
p a i k a t vaaditte ministeri Lah­densuolta
selitystä, minkä vuoksi nuh­teeton,
menestyksekäs virkamies eroi-tetaan."
Päl&oiURdtdnus^
koko Oanadaa vaitea snorttta» lodk»
kiT maan viralBselle «^bstäkMlIt
knolavia teht&viS, a n t M . p H M j tt
^natknstosta varten kotimaaluui tai
mtmiiU*» vahTistaa M^äkitjoUiiläiMam
nSkm SJBL^ Behrittaft perintS- fm
mtdta Suomen kansalaisiin -kohdi»>
tavia asioita.
Osoite:
CoBsoIate FittUa4»
työvoimaa. Liikkeet, kauppahallit, teh­taat
ja raitiotiet, suunixilleen kaikki
työmaat, ovat varustetut naistyövoi­malla
paljon suuremmassa määrässä
kuin mcoilssa muissa maissa. Tämä
koskee eritetenkin Pariisia.
Eräiden teollisuustuotteiden, kuten
hajuvesi- Ja va^tetavarain tuottajina
ovat yksinomaan haiset Naiskätöset
valmistavat sekä halpahintaisia että
lolBtovaattelta, ahertaen kuia orjat
nälkäpalkalla. Tuntipalkka vaihtelee
6—14 sentin välillä.
Ja minkälaisissa olosuhteissa val­mistetaan
iedm. pariisilaisia muotiuu-tuuksia?
Hienon hienojen salonkien ja
mysmtihuoneustojen takana sijaitsevis­sa
vaiimislssa komeroissa, Joihin k u ­hunkin
sullotaan tusinan verta nais-työläisiä,
jotka saavat kyhjöttää ko-kobnkyyristynelnä
horjuvain pöytäin
ääressä klo 8 aamulla 6 illalla. Täällä
vallitsee todellinen haaskakurl Ja^nyl-
Jentä. mikä ei ole edes sanoin kuvat­tavissa.
Ja mitenkä nämä naisprjat elävät?
Jos ovat kauniita ja*" luonteettomia,
voivat he hankkia sivuansiolla hy­vätkin
päivät. Mutta työläisnaisten
suuri joukko elää äärimmäisen yksln-kfirtalseiSti
ja vaatimättomastL He sei­sovat
joka päivä Jonossa hialvan ruo-kalaiji
edustalla. mlSsä saava^ laihan
Tällaista käsitteiden selviämistä on
"Krasinin** matka ollut omiaan a i ­kaan
saamaan kaikkialla muuallakin,
niidenkin maiden Ja ^ vä.estökerroksIen
keskuudessa, jotka eivät laivan kanssa
joutuneet suoranaiseen kosketukseen.
Ei ole sitä sanomalehteä, ei sitä aika­kausjulkaisua
Joka olisi voinut olla
kertomatta "Krasinin" matkasta. Mat­ka
tuloksineen on sitä lajia että niin
vastenmielisesti kuin siitä valkoinen
kirjoittaja onkin kertonut, el hän ole
voinut lukijaltaan estää ajatusta että
pystyvät ne bolshevilkit kuitenkin —
rohkeita, _ vaikeita tekoja suorittavat,
nähtävästi omaavat myös korkeita tie­toja
Ja suurta taitoa.
Eri maissa täten tapahtunut käsit­teiden
niuutös ^1 v a i k k a ^ vain neu­vostomaan
ihmisten Ja niiden omi­naisuuksien
ala-arvioinnin horjumi­nen,
ei ole läheskään vähäpätöinen
asia. Suuren suurten ihmlsjoukkbjeh
käsitys Jostakin asiasta on n i . yleinen
mielipide j a yleinen mielipide bn teki­jä.
Joka täytyy Jokaisen poUtlikdn ot­taa
huomioonsa.
"Krasinin" matka on erittäin vol-mäkkaas^
vaikuttanut porvärimalden
yleiseen mielipiteeseen Neuvostovallan
Geacral of
Boom 918
- 1410 Stanley Street, MönteeaL
(Comer St Catharine and Stanlay)
AKSELI RAUANHEIlfO,
pääkonsuli
Lisikd on SaomeHa «dostajiiia
Canädassa: Konsali Erlck J . Kotta.
Port Arthur. Ont — Adicl Saari­mäki.
319 Bay S t , Toronto» Ont./-—
H. P. Albert Hermanstn, 479 Main
St, Winnlpeg, Man. — Thomaa
Frahssi. Box L. Sopper Cliff, Oat.
Heikkilän sisanisten
N^affijakQti ja Saimfi
248 St Antoina St.
MONTREAL. QUEBEC
Ole raäU!
päivälUsen vajaalla markalla, mikäli
pöytiä on vapaana. Ja loma-aikansa e-lävät
he kolkoissa köyhäinkorttelelssa.
Kun ulkomailla puhutaan Pariisista,
niin ajatellaan aina huSden, liehhiän
Ja — paheiden Pariisia. Työtätekevä
Pariisi on varsin vähän tuxmettu
Hanskan rajojen ulkopuolella. Ja kurf
ulkomaalaiset saapuvat Pariisiin, nä­kevät
he suuret bulevardit suuret k a -
tukäytäväkahvilat Ja Montniartren Ja
Montparnassen huvittelupaikat^ Ja
uskovat nähneensä Pariisin, vaikka o-vat
oikeastaan nähneet vain rikkaiden
— turistien kaupungin. Joilla P u i i ^ -
sa on niin huomattava asema.
Pariisissa uurastetaan paljon enem­män
kuin yleensä kuvitellaan. Nous­kaa
aamulla klo &—7 ajoissa Ja liik­kukaa
pitkin työväenkorttelelssa. Näet­te
silloin sen Pariisin^ missä aherretaan
Ja raadetaan kaimiden fasaadien t a ­kana,
mitkä bulevardit Ja valokyltit
eduksi. K u n eräs espanjalainen laki­mies,
Monte Servantesin mukana oUut
matkailija, keskusteli Krasinilla olleen
lenigradilaUlen . sanomalehtimiehen
kanssa lausui hän lopuksi:
Minä olen vielä Venäjällä. Minä t u ­len
toistelemaan teistä levitettyjä val­heita
vastaan. Minä käsitän mitä te
Buropalta tahdotte. Te tahdotte että
teidän sallittaisiin rauhassa työsken­nellä
Ja puhuttaisiin teistä vain totta
Toveri, jolle nämät sanat lausuttihi,
aivan oikein arvioi ne sanoessaan että
tätä ei ainoastaan espanjalainen tö-sittänyt
vaan tuhannet Ja tuhannet
saivat oikean käsityksen "Kraslnlsta"
Ja tämä oikea käsitys on käsitys Neu­vostoliitosta.
"Krasinin" retkikunnan
^ä^ko
muod<Ktavat. T^dkka menkää Elalleille
4—5 ajoissa aamulla, Ja nähkää aher­rus
tuhansien hedelmien Ja kasviksien
lajittelussa, mitkä maan antimet muu­taman
tunnin kuluttua ovat niin s i ­risti
sijoitettuina ttuistlen aamiais­pöydällä.
METSA- JA LAUTTAUSTYOViiEN
ASUNTO-OLOT
Kuten tiinnettua. tulee metsä- ja
lauttaustyöväen asumuksista annettu
laki astumaan voimaan ensi
kutm 1 p:nä, T^män johdosta on so-sialiministeriö
nyttemmin julistanut
metsä- j a lauttaustyöväen asumuksien
tarkastajan toimen haettayaksL Tointa
^ u r a a 48,000 markan peruspalkka. Pä-tevyysehtona
on metsänholtotutMnto
j a käytännöllinen perehtymys metsän
Ja lauttausPloihln.
K A N A V A H A N K E L A A T O K A S TA
S U O M E N L A H T E E N
Laatokan—Suomenlahden kanava­hanke
on pantu midelleen vireille.
Hiallitus suunnittelee työn teettämistä
ipääasiassa vanklfyövcrimllla. Ennen-kuitt
asiassa kuitenkaan mitään pää­töksiä
tehdään, on kanavahankkeesta
ahnetta tehtäväksi eräitä tutkimuksia
ja veri^ailuja eri ehdotusten välillä.
Tie- Ja vesirakennushallitus ehdotti,
että mainitunlainen tutkimus biisi so­pivinta
toimittaa kunnallisten kana-vakomitesin
välityksellä.
Sen jälkeen onkin Laatokan—Suo­menlahden
kanavahanketta harrasta­vien
kuntien asettama kanavakomitea
saanutidin -tehtäväkseen toimittaa
suunnitellun kanavan taloudellisen
tutkimuksen.
9f
on
Jäänsärkijä "Krasin" on palannut
Leningradiin neljättä kuukautta kestä­neeltä
matkaltaan. Leningradissa se
on otettu vastaan juhlallisuuksin ja
Juhlallisuuksia koteutuneiUe epäile­mättä
tullaan järjestämään paljon
muuallakin. Ansaitseekin.
"Krasto" on retkellääh kulkenut lä­hes
20.000 kilometrin matkan, josta
enemmän kuin puolet napapiirin sisäl­lä,
seuduilla, jotka ovat tähän saakka
vain vähän tai ei ollenkaan tutkitut.
Matkallaan (m laiva satojen kilomet­rien
pituudelta murtanut itselleen' tien
Jäätiköiden läpi, kokenut m'yrskyjä Ja
Jäämeriretken monia multa raskaita
vaikeuksia.
'Krasinin" matka on viimeisten kuu­kausien
kuluessa ollut koko maapal­lolla
suuren huomion alaisena. SUtä
on sekä p\ihuttu että kirjoitettu. Tä­mä
huomio on tullut sen Johdosta et­tä
" K r a ^ " <nmisivi pelastamaan
seitsemän henkUöä eli lähes puolet
pohjoisnaparetkellään haaksirikkoutu-rwen
flmalaiva. "Italian" mlehlst&iä.
Tähän /^rashiin" retken alkuperäi­seen
tehtävään—- "Italian" miehistön
pelastemlseen — yhtyy toinen, sattu­man
kautta suoritettavaksi tullut.
PROFESSpBI P . L . SAMOILOVITSH
Xtetkikiunnan johtaja, professori S a -
moilovitsh on 47 v. vemha. Korkeim­man
sivistyksensä hän sai Saksassa,
Freibergin vuoriakademiassa. V:sta
1902 lähtien hän otti osaa srnialide-mokraattisiin
ylioppilaskerholhin. V.
1904 palasi hän Venäjälle ja otU osaa
vallankumousliikkeeseen Donin Bobto-rissa
Ja Odessassa, Istui useita ker­toja
vankilassa. V. 19Ö8 karkoltettin
Samoilovitsh Rostovista Arkangelin
lääniin. Samana vuonna pakeni hän
Pietariin, missä liittyi bolshevikkien
sotilasjärjestöön. Kaksi vuotta eli hän
ilegaallsena (maanalaisena) ja Joutui
V. 1908^ uudelleen karkoitetuksi A r -
kangeUn lääniin kolmeksi vuodeksi.
Pinegissä alkoi Samoilovitsh tehdä
geolooglsla tutkimuksia. V. 1911 otti
hän ensikerran osaa naparetkeilyyn
Huippuvuorille, j a v. 1919 yhdessä V.
A Rusanovin kanssa löysi Ais-flordlh
kivihiillkentät V. 1921—1927 on häh
ollut kuuden retkikunnan johtajana.
Huippuvuorille. Prof. Samoilovltah on
nykyista Pohjoisen tutklmlslnstituutin
Johtajana.
LENTÄJÄ B .G. TSHUHNOVSKI
Tshuhnovsk on syntynyt v. 1898. L o ­petettuaan
v.. 191$ Hatsinan realikou-lun
astui hän vapaaehtoisena meriv^
keen- V. 1917 hän yhdessä meriväen
kolmannen komppanian kanssa esiin­tyi
KCTcnskln väliaikaista hallitust»
vastaan j a asettui neuvostovalUn puo­lelle.
Samana vuonna ibpettl hän me-ri-
ilmailukoulun ja v. 1918 lentäjien
ilmatäistelukoiilun. V. 19197 bll hän
kansalaissodan rlntaihllla. T Jo kansä-krfstava
teko. Laiva pelasti Huippu­vuorten
luona uhkaavasta perikadosta
suuren saksalaisen laivan "Monte Ser­vantesin",
jolla oli mukanaan 1,500
viiteentoista eri kansallisuuteen kuulu­vaa
matkailijaa sekä 300-h«)kilöinen
laivamiehistö.
Matkallaan "Krasin" kävi myös its.
Frans Joselto maan rannikolla j a pye-tytti^
t kaukaiselle Jäämeren saarimaan
niemekkeelle neuvostolipun.
laissodan aikana tunnettiin Tshuhnovs-ki
kokeneeksi j a rohkeakisl lentäjäksL
Sodan päätyttyä hän jatluH opiskelu*
aan merisota-akatemiassa. V. ^25
hän otti osaa tieteelliseen retkikuntaan
Novaja Semljalle, lentäen lentokoneel­la
Leningradista Novaja Semljalle.
T^llä hetkellä hän palvelee yhdessä
Mustanmeren laivaston ilmailueskaa-derissa;
'«BASININ" P X A L L I K K d K . P .
EGOE
Egge on syntynyt Lilvinmaalla (ny­kyinen
Latvia) v. 1893 talonpoikals-perheessä.
V. 1908 meni hän matruu­siksi
purjelaivaan. V. 1915 suoritti pe­rämiehen
tu&innon j a samana vuon­na
mobilisoitiin j a lähetettiin poh­joiselle
rintamalle. V. 1917 E^ge k o ­mennettiin
i^ämeriesikunnan liSytet^
täväksl Pietariin j a täältä Arkange­lin
laivastoon. Ottanut osaa Kaaziaa^
meren n^kikuntaan.:oU jäänmurtaja
'Sedorin" pääDfkön apulaisena j a nyt-. \
temmin "Krasmin" jpa^nf»v»nfi
Kenpä lienetkin — ystäväko olet
vaiko vihamies, tuttuko lienet vaiko
vieras minulle, oppinutko olet vaiko
tietoa vailla — t e i l l e kaikille hnataa
tahdon nuo sanat: Ole r a i t i s !
Älkää viinaa juoko, sillä so myrk.
kyä on, kamalan julmaa. Jos se Ia*
sissa puhtaalto, kirkkaalta näyttää
kuin raitis j a virvoittava lähteen
vesi, se kuitenkin kamalinta myrkkyä
on mitä ihminen niellä saattaa.
Jos mintilla vihamies on, en hä*
nenkään soisi tuota myrkkyä ime-väh,
ahmivan, vaan hänellekin huu­dan
nuo sanat: Ole r a i t i s ! ;
kenpä ystävälleen kauniimmin
sanoa voisi kuin sanoa: Ole raittst
Älä myrkyllä ruumistasi j a sieluasi
saastuta! Voi kurjöutta suurta min­kä
aikaan saakaan tuo tuhoa tuot­tava
viina: Se köyhyyttä, kurjuutta
inatkaan saattaa niin paljon «ttä en
sanoa taida.
N i i n moni on kurkustaan alas
niellyt maansa kaikkine kartano!-
neen. On mennyt pellot j a niityt
laajat, on mennyt karjat j a metsät
muhkeat, on mennyt kaikki kun on
mennyt kunto, kunruumls on raih­nainen,
sielu on sairas..
Veljet, työläiset 1 Kuinka moni
teistä: Itänäkin päivänä kallistelee
tuota kirottua myrkkyä huulilleen^
Kuinka monen työläisperheen kodin
onnen on tuo väkijuoma/särkenyt.
Kuinka monessa kodissa äiti odottaa
lastensa kanssa isää kotia, joilla ei
ole vaatteita eikä juuri ruoka-ateriastakaan
tietoa, kun perheen
pää, isä, kantaa tienaamansa rahat;
noihin likaisiin ' kolratorppiin. Köy­hyys
ja puute vieraaksi tuppaa, ilo>
j a onni vieroen väistyy. Rakkausu
pakenee ilon mukana, riita j a ' tora.
tulee puutteen seurassa. E i p u o l i ­sot
keskenään sovussa' viihdy,, vaan
riitaa heillä oh aamusta iltaan. f
Nuoriso reuhaa juovuspäissään
Icuin vilUlniyneet metsän pedot T o i - ;
siaan i^urmateh, hirveästi raastaen,
sitten vankilain komeroissa kärsien/
k u i h t u e n . . .
Naapurien rauhan viina on pilan­nut,
sopu j a ystävyys tyystin on hä­vinnyt.
Monet ystävyyssiteet siten
bn katkenneet, kun juotu on kurjaa
viinaa. .
Monen monet ovat kauheat onnet,
tomuudet, jotka ovat viinan tähden ,
tapahtuneet. Kenpä ne rikokset las.
kea taitaa jotka saa aikaan tuo k i ­hottu
viina. Se monta on saattanut
mierontielle, j a monta on saattanut -
«Ennenaikaiseen hautaan. Monta on
joutunut telkkien taaksie j a niin mo­nelta
on se järjen vienyt. Siksipä
tahdonkin kaikille huutaa, huutaa
nuo sanat: — Ole' r a i t i s !
Te koiratorpparit, te, jotka niitä
kurjia, saastaisia luolianne pidätte,
ajatteletteko' te koskaan sitä mitä
te matkaan saatatte sillä viheliäisel­lä
työllänne, mikä on seuraus kaup­panne
tähden? Ajatteletteko kos­kaan
sitä, mitä aikaan saa se viina
jota myytte; jota voiton himosta k a u . '
pittelette? Ajatteletteko koskaan s i .
tä minkä xistiriitaisuuden aikaan
saakaan se viina jota te niille kur­j
i l l e myytte, joilla himo on hillitse­mätön,
joilla ei ole t ^ d o n voimaa,
joilta se on niin tyystin hävinnyt,
että nyt ovat teidän voitonhimon uh­rejanne?
Voi, Jospa lEoiratorppareita ei o l i ­si,
niin teko moni jäänyt olisi teke­mättä!
Voi, jospa japparit teitä ei '
olisi, ei maailmassa olisi niin k n r . ^
juutte paljon! Voi, jospa tekin rait.
tiita olisitte, monet olisivat asiat
hyt toisin!
J a jospa ei olisi olemassa tätä
kurjaa yhteiskunnallista järjestel­mää,
joka mädännäisyydellaän kai.,
ken kurjuuden matkaansaattaa!
E. A—.o.
mx
vi,
tm