1928-10-26-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 235 —1028 Pferiant^a> kjsalaiim 26 p;na~-g^ Oct 2(5 A S U O M E EN KorssiSaoiiieii Markkaa ' Canadan Dollarista L Ä H E T Y S K U L U T : 40e lähetyksistä aU« 120.00, 60 c iä> hetyksistä 920.00—$49.99, 80c lähetyksistä ?60.00—$79.99 ja $L00 lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä Toroston notida TOVERI MACDONALD PUHUNUT Kommunistipaolueen Toronton kan-punkikomitea on alottanut syys- ja talvitoimintakaaden. , Kesäajan u l - koibnakokoukset ovat lopetetut i l mojen tähden ja sa^ja joukkokokouksia, jotka käsittelevät tärkeitä, Canadan työläisiä koskevia asioita, on alotettu.- _ Keskiviikkona, lokakuun 17 päivänä pidettiin hyvin onnistunut kokous Hygeia-haalissa, jossa puhui toveri MacDonald, joka hiljattain palasi Moskovasta Kominternin kongressista. Kaksi ja puoli tuntia kestäneessä puheessaan häh loi katsauksen kansainväliseen tilanteeseen, - . . vaikutelmiinsa Neuvostoliitosta ja 25c jokaiselta seuraavalta alkavalta niihin suunnattomiin parannuksiin, "*l*?f-^'*"*^^^ • , . , I joita siellä on tapahtunut, sitten hä-fKa eätyÄsku^lalt i^$^3.^60f Blä&hetly*k's^el-tä'.^' edellisen Venäjän-matkansa .^^^^^ ^Q^^ Hän myös käsitteli LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN i jokusia huomattavimpia seikkoja Kommunistisen kansainvälisen kuu-dennessa kongressissa. Yleisö kuunteli hänen' puhettaan loppuun asti ja' osotti myötämielisyyttään lahjot-tamalla runsaasti puolueen propa-gandatyön avustamiseksi tässä kaupungissa j a piirissä. L L Skvortsov- Stepanqy J NEUVOSTOLnrON K O M M U N I S T I S E N P U O L U E E N K K : N I L M O I T U S TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS. Boi 69. SUD BUR Y . ONT. Vanaudell» -tt^i"-*; rahavälitykBiä vastaan xnySskiiv: »TAPAUS PORT ARTHUR BRANCH 816 Bay Street, Port Arthur. Ontario V A P A U S MONTREAL BRANCH 1387 S t Antoine St., • Montreal. Qse. J . OKSANEN Eirkland Lake, Ont. JOHN VUORL South Porcapine, Ont. C H A R L E S HAAPANEN. Oanaskanppa, Timmins, Ont. DAVID HELIN eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa juopottelun tielle niin pitkälle, että poliisin on pakko korjata talteen sekä miehen että sen mukana miehen sielun. Käy vanha sananparsi toteen, että "älkää tehkö niiiJEnin miriä teen/vaan niinkuin minä käs. ken". . N o niin, miksi ei se tällaisia sämppelimiehiäkin joskus ala paha-henki riivaamaan niin paljon, että saa heidät pirulta riivatuksi, kuten raamattu sanoo, j a silloin on ainoa mahdollisuus tätä "pirua" ruveta ajamaan pois viinalla. Mutta kun sitä tulee otettua liikaa, niin on poliisi siUoin "hyvä henki" j a korj a a paatuneen, runnellun sielun talteen. Eikö olisi tarpeen ruveta tarkastamaan millä voitaisiin estää, et. tä ei näitä "pirulta riivatulta" i l mestyisi niin paljon kuin niitä ny^ liyäänllmeslyy,^j sainallä v o i - taisnn sitten sämppelimiehetkin estää tähän kelkkaan joutumasta. l i i V I I N A J U T T UA iKokonaista l l l -dinajatt^ia <oli poSiiJsioikeudessa, joista ISista sakotettiin "koiratorpan" pidosta ja 96^ siitä, että olivat olleet näjssä paikoissa silloin kun poliisit «hvat tyhjennyksen tehneet. Nyt kun puhdistusta on oltu tekevinään po liisilaitoksen puolesta, on myöskin näiden viinajuttujen summa ollut jokainen päivä huomattavasti suur i . Saa nähdä kuink^ puhdasta t u lee?; • • :> . T A R V I T S I R A H A A P E R H E E L - L E E N Kello puoli' yhdentoista aikaan lauantäi-iltana meni eräs mies kauppaan L^urie st. j a pyysi ostaa 6 munaa. Samalla kuin kaupanpitä-j ä o l i niitä antamassa, ojensi mies revolverin ja vaati kaupanpitäjän luovuttamaan kassan M i e l l e . Kun mies oli saanut rahat, oli hän sanonut, että hän tarvitsee ne per-heellieen, ja mennyt kiireesti ulos. Köyhysra pakoittaa tekemään useinkin ylläkerrotunlaisia epätoivoisia tekoja. • • ; T U L E £ : K 0 S. J . O S A S T O S A A - M A A N U U D E N P A I K AN Osaston kokouksessa on j o monta kertaa keskusteltu uuden ja tilavamman paikan hankkimisesta j a on johtokuntaa evästetty--siihen. Kuitenkaan ei ole vielä sitä tullut. Kysymys ei ole siitä etteikö ole joh-takunta ; tehnyt parastaan paikkaa katsellessaan^ mutta suomalaisesta ympäristöstä on: vaikea ollut saada ^inkäänmpista paikkaa. N y t on johtokunta" onnistunut saamaan paikan, jonka kanssa ollaan vuokrauskau-poisss, ihan suomalaisen asutuksen keskustasta, sekä samalla lähellä rautatieasemaa." Paikkaan tulisi myös silloin sijoitettua Vapauden Montrealin konttori. Olisi toivottava, että johtokunta. tuUsi nyt onnistumaan paikan Tuokraaksessaan, sillä silloin voitaisiin alkaa. muntto-honuuiin; mnutanian yiikon sisällä j a sysimme tilavamman huoneuälon- — J . ' • . KANSAINVÄLISEN SANOMALEH. TIPÄIVÄN VIETTO Sunnuntaina, lokakuun 21 päivänä vietettiin kansainvälistä sanomalehdistön päivää iltamatilaisuudel-la Alhambra-haalissa. Paikalliset toverit tekivät hyvin vaikuttavan symboolin, joka esitti maailman kommunistisia sanomalehtiä, huo-mattavimmilla sijoilla ollen The Worker, Young Worker ja Young Comrade. Toveritar Beckie Buhay toimi puheenjohtajana ja toveri Tim Buck piti mielenkiintoisen puheen vallankumouksellisesta sanomalehdistöstä työväenluokan järjestäjänä., Gelsin-veljekset esittivät viulun- j a pianon soittoa, j a rouva Campbell lauloi j o i tain lauluja, joista yleisö piti. Sen jälkeen kun yleisöön tehtiin vetoomus Workerin avustamiseksi, kerättiin 197 dollaria rahassa j a l u pauksissa. \ HUOMATTAVIA TILAISUUKSIA TULOSSA Sunnuntaina, lokakuun 28 päivänä, kello 8 illalla, pitävät työläis, ten kurssien oppilaat iltaman, jonka pitäisi olla mielenkiintoisen kaikille työläisille. Näytelmä "Shades of Passaic" tullaan esittämään, j a har-jotuksista päättäen pitäisi sen tulla hyvin esitetyksi. J . B. M A C L A C H L A N T U L EE PUHUMAAN Bolshevikivallankumouksen yhdennentoista vuosipäivän vietto Standard- teatterissa, sunnuntaina, marraskuun 11 p. kello 8 illalla tulee olemaan yksi toimintakauden huomattavimpia tilaisuuksia. Tilaisuudessa tulee puhumaan toveri James B. MacLachlan, Nova Scotiasta, j o ka on hyvin tunnettu Canadan työläisille mainiosta taistelustaan Bes-coa j a John L . Lewisiä vastaan. U k rainalainen laulukuoro j a suomalainen orkesteri esittävät museaalisia ohjelmanumeroita. Toveri MacLachlan tulee puhumaan myös Montrealissa, Guelphissa, Hamiltonissa, Londonissa j a WindsoriB8a. TmuniDsin uutisia NOKKELAA Eräs MrjaiUja Oli jättänyt ulos lähtiessäni jumi kirjodttanjfluisa kirjeen ty^>qydälleen. K n n hän t u l i t a k a i s in oli kirje kadonnut. Siivoojatar selitti kysyttäessä, että hän oU j o vienyt k i r jeen postilaatikkoim. . «Mutta ihmlnetf'. kirkaisi kirjailija, "siinäMn ei ollut minkäänlaista osc^- tetta kuotessa*'. "Sen kyHä näin", kuului vastaus, 'mutta arvelin, e t ö se olld vastaus Jcfliankto noäsla lukuidsta nimettömistä kirieistä^ yOIMISTELUJOHTAJÄKDBSSIT Vilkasta touhua ja liikettä on nykyään Timminsin suom. haalilla. C.S.T.U.-liiton tcrfmesta on nim. nykyään paikkakmmnallamme käynnissä ne kauan odotetut voimlstelujohtaja-ja siinä ohessa myöskin voönistelu-kursslt tov. Y . Ahtion johdoHa. Kurssit ovatkin täällä saaneet ansaitun huomion osakseen. Varsinaisille johtajakursseilla, joita pidetään päivällä, on kurssilaisia 13, nim. 5 naista ja 8 miestä. Niistä on South Porcupinesta 1 nais- j|| 2 miesoppilasta, Kirkland Lakelta ifmles j a loput ovat "nnmnn-slstä. Mutta Ilta- eli suoranaisiin voimisteluharjoituksiin lähentelee osanottajien lukumäärä parlmlna iltoina puoltatcdsta sataa, ollen molemmat sukupuolet runsaasti, sekä kalkM ikäluokat 7—8 :sta vuodesta aixta, 50:n vuoteen asti edustettuina. Kurssien i^ätfäjaset pidetään South Porcuplnessa torst^boa, 1 p. ]a Timmlnsissä lauantaina, 3 pnä. mar-raskuuta. Päättäjäisten ohjelmistona on huomattavlmip^ia numenma monipuoliset yolmistflu lukuisilta eri Joukkuieilta, Niiden „laatu on aivan mittaa j a ennen näkemätöntä paikka fr^rrrriftiinrnttii».; Esityksistä mainittakoon: ; uudenaikaiset Vapaallikkeet, ryhmä- :jä; kirveävoimistelu,- teline-liikkeet sekä primitiivinen eli mntdc- ^usvoimistelu seka nais- että miesjoukkueilta. l^Iäisuuteen on myöskin Puoluettai^me pn kohdannut uusi raskas menetys. On kuollut Keskuskomitean jäsen, puolueen vanhin, ja uskollisin jäsen, toveri L I . Skvortsov- Stepanov, v _ Astuttuaan vallankumouksellisen tais telun tielle Jo aivan viime vuosisadan 90 luvun alussa, tov. Skvorfcsov-Stepa-nov bolshevismin synnyttyä on vankasti <dlut sen riveissä. Tov. Skvort-sov- Stepanovin~ kulkema tie on bol-shevikkivallankumouksellisen kunniakas tie tsaarin Venäjällä, — hellittämättömän taistelun^ tie tilanteessa jolloin vainot, vangitsemiset, karkoi-tukset jne. riehuivat. Tov. I. I. Skvprtsov-Stepanov on puolueellemme tunnettu K. Marxin Pääoman käännöksistä sekä useista suurista marxilaisista tieteellisistä töistä. Toimintansa viimeisenä^ kautena tov. Skvortsov-Stepanov Johti Leninin Instituuttia ja oU "NeuvostoUlton Ja Neuvostovenäjän Tp. K K : n IsvestiJan' toimittajana. Vanhan bolshevikin I. L Scvortsov- Stepanovin haudan ääressä N K P (b) :n K K kehoittaa kalkkia puolueen Jäseniä tiivistämään rivinsä entistä enemmän Ja koettu tappio korvaamaan ter-mokkaalla työllä puolueen Ja sosiuls-min rakentamisen etujen mukaisestL TtEDEAKADEMIAN TOIMINTA - ; > X U O N N A : J 9 2 8 -» Alkaneena talousvuoti^ saa Tlede-alouiemiä^^ tOitMn' v s ^ joain 3300 tuh. ruplaa eli 400JOQQ enemmän kuin NAISTEN OSASTO snuxrenes^sen k a t ^ laajentaa tieteellisiä tutkimus- ja julkaisu-töiSL^ Suunnitdlä^-i&rjestää joukko kansainvälisiä t Ä t ä . ' : ! ^ ^ saksalaisten, öjti^hi^deni^^^^l^ Namyrin retkikunnan ^ t ä tullaan edelleen Jatkamaan. Piakkoin - alkaa toimintansa kolme uuttia instituuttia. Tiedeakademiaan y tullaan vuoden vaihteessa, valitsemäari 43 uutta Jäsentä, sniä on katsottu tarpeelliseksi laajentaa/tikademiaa kouliintuneilla Ja tunnetuilla tieteellisen työn tekijöillä akademian. työalan yhä laajetessa: ' ' • • • . ~ K O L L E K T H V I N E N T A L O U S " K O M - I N T ^ B K I N yi K O N G R E S S IN N I M E L L E " Jaranskin ujetlssa j on muodostettu Vjatkan läänin suurin kollektiivihen talous nimelle "Kominternin VT kongressin nimelle." Kollektiiviseen talou-teeA kuuluu 8 kylää, yhdistäen 178 taloa. Sen käytettävänä on noin 2,500 hehtaaria maata. Maa-aslaln kftnsankomisariaatti cn ehdottnut läänin . maaosastolle, että maanjako koU. i a l o u d ^ a suoritetaan tänä vuonna ilmupilseksi. Valistusaslain kansankomisariaatti antaa sille radiolaitteen, r Pariisin tariaatti Tri. P. A r a n y ^ Ranskan proletariaatin huonoimmassa asemassa olevan osan mtiodos-tävat naiset, joiden prosenttimäärä on varsin suuri. Heidän lukumääränsä tekee 4 mUjoonaa eli 40 pros., teollisuuden työvtdmasta. Eräissä teollisuuden hnftro^^sitt^. kuten esim. kentällisessä, kohoaa h«>ldfin imisenttilukunsa jopa 80 pros. Naisproletariaatista on, onnfetonta kyllä, vain jdeni rahtu Järjestynyttä, tuskin 5 pros. kaikista anunatillisesU Järjestyneistä. Naisilla ei »ioln ole äänioikeutta loaassa. Joka on tullut tunnetuksi kuuluista naisjpersoonallisuuk-slstaan. • Työtätekevä pariisitar el vastaa lainkaan niitä kuvauksia. Jolta porvarilliset kirjalUIjat Ja muut kaunosielut maalaavat heistä. Hän el ole mikään ylen tunteellinen tai romanltinen puoli- ilotyttö. Joksi hänet näytetaoissä Ja elokuvissa esitetään. Hän on työteliäin ja tohnekkaln nainen mitä ajatella saattaa. \ Joskaan Ranskan "demdcratia" el ole vielä tunnustanut naisia tasavertaiseksi kansalaiseksi, on se kuitenkin oppinut kunnioittamaan tämän Tämän kaiken <)bells—*ncraslnln* matkaUa cdl suuri poUittJslnontolnen merkitys. Tarvitsee vain muistaa sitä valhe-«^parjaustulvaa. Joka p(svaxfl- Usissa maissa on teista vuosikymmenen ajan virrannut neuvostcauaan oloista, elämästä Ja Ihmisistä. E i ole kutoma Jos mcKiet^.ulkunaalaiset edelleenkin kuvittelevat: kalkki täällä ihan nurjassa Ja kurjassa valossa. Tuhannet Skandinavian työläiset j a "Monte Servantesin" mukana olleet Länsi-Europan porvarilliset tapasivat 'KrasiniUa" JS8 aivan tavallista I h mistä. Ulkomailla on iiskotdtu että neuvostojen palveluksessa on Ja voi oUa vain hävittäjiä, raakalaisia. /«Kra-sintn" kanssa kosketuksiin tulleet t i l - komaalaiset näkivät nämä ihmiset jokapäiväisesi työssä Ja toiminnassa, tapasivat heissä matruuseja, lentäjiä, oppineita tut^oita. sanomalehtimle-hlä. "Kraslnin" kanssa kosketuksiin Joutuneiden ulkomaalaisten entinen käsitys tääUä olevista oloista Ja harrastuksista horjui, kääntyi enemmän todellisuutta vastaavaksi Tov. Skvortsov-Stepanov syntyi V. 1870, ollen konttoristin poika. V. 1890 päätti Moskovan opettajaoplston. Jonka Jälkeen oli opettajana eräässä Moskovan koulussa v:een 1895 asti. Jolloin ensi kerran vangittito j a kar-koltettiin Moskovasta, "namn aikaan kuului hän narodnlkkeihln. V. 1896 tutustui M n tunnettuihin sosialidemokraatteihin Ja hänessä a l koi muodostua marxilainen maailmankäsitys. V. 1901 hänet vangittiin toisen kerran Moskovassa j a karkoltettiin 3 vuodeksi Itä-Siperiaan. V:sta 1904 lähtien oU hän jo lopullisesti bolshevikki, otti V. 1906 osaa Tukholman edustajakokoukseen. V. 1911, hänet taas karkoitetöin Astra-kanin lääniin, josta palasi v. 1913. Sodan aikana otti osaa bolshevikkien mioinalaiseen sodanvastaiseen työhön. Tammikuussa y. 1918 ottä perustavan kokouksen hajoittamiseen. Puolueen 10—13 edustajakokoukset valitsivat hänet revisiohikcHidsäan jäsenäcsi Ja 14 edustajakokous — K K : n JäseneksL Lokakuun vallankumoiiksen Jälkeisenä kautena v.eeh 1919 saakka suoritti kh-Jallisia töitä Ja esitö luentoja. Sen jälkeen sai mitfi erilaisempia tehtäviä. V. 1924 oli "Pravdan" vastaavan toimittajan sijidsena Ja v:sta 1925 "Isyestijan" vastaavana .toimittajana. Tov. Skvortsov-Stepanov on kääntänyt "Pääoman" (yhdes^ B . A . Basa-rovin kanssa) ja muita Marxin texöc-sia venäjäksi. On Krjdittanut 14- osaisen "PoUittisen talousöeteen kurssin" (yhdessä A. Bogdanovin kanssa), kirjan "Neuvostovenäjän sähkööistä-minen" sekä useita hiBtorialllsIa k i r - -loja: "Parisin knmnmuni v, 1871", " J . P. MBx&t Ja hänen taistelunsa vastavallankumousta vastaan". Kirjoitteli paljon luonnontieteistä j a filosofiasta. V:sta 1926 lähtien oli Leninin instituutin Johtokunnan puheenjohtajana. P O B T T I A U K E NI Viime kuun 29 pnä on Tammisaaren pakkolasta vapautunut tov. Matti Karvonen Kajaanista. Tov. K . on yksi niistä Suomen työväenliikkeen veteraaneista, Joka on huomattavasti työskennellyt mm. Suomen itsenäisyyden puolesta, vitsenäistjmyt isänmaa" onkin sen hyvin palkinnut, sillä tov. K. on viimeisen 10 vuoden kuluessa ollut 3 eri kertaa suljettima vankilaan, ollen tällä viimeiselläkin kerralla siellä 5>/i vuotta. Hänet tuomittiin keväällä 1923 mm. osanotosta STP:n perustavaan kokoukseen. Samana vuotena puoluetta ja sen toimihenkilöitä vastaan alulle pannxissa sutuissa Jutiissa kuljetettiin tov. Karvonenkin vielä vastaamat^, vaikka hänellä Jo oli 6 vuoden tuomio valmiina. Syyttäjän papereista ei kuitenkaan löytynyt K : n nimeä. Joten hänen tuomitsemisensa sillä kertaa Jäi. Lausumme paljon kärsineen toverin tervetulleeksL K A N S A L U S K U H K O I L U N T U L OS NEUVOSTOLnrON T P . K K : N NELJÄS I S T U N T O K A U S I Neuvostoliiton tohnronpanevan keskuskomitean puhemiehistö on päättä-nyt kutsua koolle toimeehp^mevan keskuskomitean neljännen istimtokauden Moskovaan Joulukuim 1 päiväksi. Päi-väjärjeslykse^ tulee olemaan seuraavat kysymykset: Neuvostoliiton budjetti" vuodelle 1928—29. Neuvostoliiton budjetin toteuttaminen vuonna 1927 —28. yleiset maankäytön Ja maidenjär-jestellyn perustat Neuvostoliitossa, selostus neuvostojen vaaleista 192»—29, asetu? Neuyostpliiton Ja liittovaltain budjettioikeuksista:, Usbekistanin hallituksen , sdtfetus, Ipkm istuntokausien välillä vahvistettujen päätösten hyväksyminen. P U O L U E J X B J E S T O N P U H D I S T US T S H E L J A B I N S K I S S A varattu henkistä ohjdlmaa sekä lopuksi'tansda.-:;.;, „ . Kenenkään ei sovi Jättää huomioonottamatta tätä miellä;^klstävää, arvokasta erikoistiIal|suutta, sillä siellä j^äemme kuinka paljon uutta tällä a - laJla kolmessakin viikossa aikaansaa daan innostuksen j a etevän, johdon ansiosta. — J - 4 lyöläinen! Oletko tilaimut jo Vapauden? l^heljabinskJn alueen kontroDikomi- >3an päätöksellä on järjestelmällisen juopottelun ja toimiaseman hyväksikäyttämisen henkilökohtaisiin tattoi-tuksiln sekä röyhk^n käyttäytymisen takia eroitettu tehtävistään, paikallisen puoluejärjestön vastuunalaisia toimitsijoita. Alueen toimeenpanevan komitean sihteeri Gerasimov on eroitettu samaOa puolueesta. Toimeenj»- nevan komitean ; puheenjohtajalle Kondiäkovme on annetta ankara v a r o i t u s - : N E U V O S T O K O N E I 8 T O N XKSIN-KEKTAISTUTTAaONEN 8IPE-BIASSA Siperian piirin toizneenpaneva komitea on ryh^nyt toiznenpiteisiin neu-vostokcineiston ykslnkertalstuttamisek-sL Kyläneuvostojcn ja piirien t o i - zneezipanevien kcmiiteain hallinnollisessa verkossa tullaan panemaan toimeen huotnattavla supistuksia. E r i p i i rien toimeeiqjaoeville kfsnlteoille on aimettu tehtäväksi panna täytäntöön supistamista koskevat ohjeet Jo ennen edessä olevia neuvostovaaleja; T.k. 4.pnä puolenpäivän aikaan lopetti Helsingissä ^elämänsä puolustusministeriön entinen vanhempi kamreeri Garl Albert Harry Wollf. Tästä tapahtumasta. Joka sattui tavallisuudesta poikkeavissa olosuhteissa ja syystä, kerrotaan seuraavaa: ICamreeri Wolff oU vähää ennen kfo 12 saapunut ministeriöön. Jonkin ajan kuluttua hän on mennyt enti seen virkahuoneeseensa, niistä vähäisen myöhemmin kuidid laukaus. K u n niliiisteriönvlrkaiUjat kiiruhtivat huoneeseen, he tapasivat Wolffln permannolla peilin edestä pää Jbrovningln luodin lävistämänä. Kamreeri Wolff on jättänyt Jälkeensä poliisilaitokselle osoitetun kirjelmän. Jossa hän selittää tehneensä tekonsa siksi, että hänet oli syrjäytetty hoitamastaan virasta Ja oli vh:- kaan nimitetty vakinaiseksi henkilö, joka oli paljon nuorempi hänfö. Sj^ksI hän sanoo syrjäyttämiseensä sen, että hänen äidinkielensä on ruotsinkieli. Kirjeessä' sanotaan: "Joskus tandtaan laukaus, herättämään kansoja Ja- o-mlatuntoja. Protestiksi kaikkea puolueellisuutta Ja väärjryttä vastaan. Jota on tapahtunut nimitettäessä virkamiestä - puolustusministeriön virkaan, Joka on tullut vakinaiseksi, kajahtaa tämä. Te olette järjestyksen ylläpitäjiä. Minä vaadin, ^että te asianoniai-sessa p a i k a t vaaditte ministeri Lahdensuolta selitystä, minkä vuoksi nuhteeton, menestyksekäs virkamies eroi-tetaan." Päl&oiURdtdnus^ koko Oanadaa vaitea snorttta» lodk» kiT maan viralBselle «^bstäkMlIt knolavia teht&viS, a n t M . p H M j tt ^natknstosta varten kotimaaluui tai mtmiiU*» vahTistaa M^äkitjoUiiläiMam nSkm SJBL^ Behrittaft perintS- fm mtdta Suomen kansalaisiin -kohdi»> tavia asioita. Osoite: CoBsoIate FittUa4» työvoimaa. Liikkeet, kauppahallit, tehtaat ja raitiotiet, suunixilleen kaikki työmaat, ovat varustetut naistyövoimalla paljon suuremmassa määrässä kuin mcoilssa muissa maissa. Tämä koskee eritetenkin Pariisia. Eräiden teollisuustuotteiden, kuten hajuvesi- Ja va^tetavarain tuottajina ovat yksinomaan haiset Naiskätöset valmistavat sekä halpahintaisia että lolBtovaattelta, ahertaen kuia orjat nälkäpalkalla. Tuntipalkka vaihtelee 6—14 sentin välillä. Ja minkälaisissa olosuhteissa valmistetaan iedm. pariisilaisia muotiuu-tuuksia? Hienon hienojen salonkien ja mysmtihuoneustojen takana sijaitsevissa vaiimislssa komeroissa, Joihin k u hunkin sullotaan tusinan verta nais-työläisiä, jotka saavat kyhjöttää ko-kobnkyyristynelnä horjuvain pöytäin ääressä klo 8 aamulla 6 illalla. Täällä vallitsee todellinen haaskakurl Ja^nyl- Jentä. mikä ei ole edes sanoin kuvattavissa. Ja mitenkä nämä naisprjat elävät? Jos ovat kauniita ja*" luonteettomia, voivat he hankkia sivuansiolla hyvätkin päivät. Mutta työläisnaisten suuri joukko elää äärimmäisen yksln-kfirtalseiSti ja vaatimättomastL He seisovat joka päivä Jonossa hialvan ruo-kalaiji edustalla. mlSsä saava^ laihan Tällaista käsitteiden selviämistä on "Krasinin** matka ollut omiaan a i kaan saamaan kaikkialla muuallakin, niidenkin maiden Ja ^ vä.estökerroksIen keskuudessa, jotka eivät laivan kanssa joutuneet suoranaiseen kosketukseen. Ei ole sitä sanomalehteä, ei sitä aikakausjulkaisua Joka olisi voinut olla kertomatta "Krasinin" matkasta. Matka tuloksineen on sitä lajia että niin vastenmielisesti kuin siitä valkoinen kirjoittaja onkin kertonut, el hän ole voinut lukijaltaan estää ajatusta että pystyvät ne bolshevilkit kuitenkin — rohkeita, _ vaikeita tekoja suorittavat, nähtävästi omaavat myös korkeita tietoja Ja suurta taitoa. Eri maissa täten tapahtunut käsitteiden niuutös ^1 v a i k k a ^ vain neuvostomaan ihmisten Ja niiden ominaisuuksien ala-arvioinnin horjuminen, ei ole läheskään vähäpätöinen asia. Suuren suurten ihmlsjoukkbjeh käsitys Jostakin asiasta on n i . yleinen mielipide j a yleinen mielipide bn tekijä. Joka täytyy Jokaisen poUtlikdn ottaa huomioonsa. "Krasinin" matka on erittäin vol-mäkkaas^ vaikuttanut porvärimalden yleiseen mielipiteeseen Neuvostovallan Geacral of Boom 918 - 1410 Stanley Street, MönteeaL (Comer St Catharine and Stanlay) AKSELI RAUANHEIlfO, pääkonsuli Lisikd on SaomeHa «dostajiiia Canädassa: Konsali Erlck J . Kotta. Port Arthur. Ont — Adicl Saarimäki. 319 Bay S t , Toronto» Ont./-— H. P. Albert Hermanstn, 479 Main St, Winnlpeg, Man. — Thomaa Frahssi. Box L. Sopper Cliff, Oat. Heikkilän sisanisten N^affijakQti ja Saimfi 248 St Antoina St. MONTREAL. QUEBEC Ole raäU! päivälUsen vajaalla markalla, mikäli pöytiä on vapaana. Ja loma-aikansa e-lävät he kolkoissa köyhäinkorttelelssa. Kun ulkomailla puhutaan Pariisista, niin ajatellaan aina huSden, liehhiän Ja — paheiden Pariisia. Työtätekevä Pariisi on varsin vähän tuxmettu Hanskan rajojen ulkopuolella. Ja kurf ulkomaalaiset saapuvat Pariisiin, näkevät he suuret bulevardit suuret k a - tukäytäväkahvilat Ja Montniartren Ja Montparnassen huvittelupaikat^ Ja uskovat nähneensä Pariisin, vaikka o-vat oikeastaan nähneet vain rikkaiden — turistien kaupungin. Joilla P u i i ^ - sa on niin huomattava asema. Pariisissa uurastetaan paljon enemmän kuin yleensä kuvitellaan. Nouskaa aamulla klo &—7 ajoissa Ja liikkukaa pitkin työväenkorttelelssa. Näette silloin sen Pariisin^ missä aherretaan Ja raadetaan kaimiden fasaadien t a kana, mitkä bulevardit Ja valokyltit eduksi. K u n eräs espanjalainen lakimies, Monte Servantesin mukana oUut matkailija, keskusteli Krasinilla olleen lenigradilaUlen . sanomalehtimiehen kanssa lausui hän lopuksi: Minä olen vielä Venäjällä. Minä t u len toistelemaan teistä levitettyjä valheita vastaan. Minä käsitän mitä te Buropalta tahdotte. Te tahdotte että teidän sallittaisiin rauhassa työskennellä Ja puhuttaisiin teistä vain totta Toveri, jolle nämät sanat lausuttihi, aivan oikein arvioi ne sanoessaan että tätä ei ainoastaan espanjalainen tö-sittänyt vaan tuhannet Ja tuhannet saivat oikean käsityksen "Kraslnlsta" Ja tämä oikea käsitys on käsitys Neuvostoliitosta. "Krasinin" retkikunnan ^ä^ko muod<Ktavat. T^dkka menkää Elalleille 4—5 ajoissa aamulla, Ja nähkää aherrus tuhansien hedelmien Ja kasviksien lajittelussa, mitkä maan antimet muutaman tunnin kuluttua ovat niin s i risti sijoitettuina ttuistlen aamiaispöydällä. METSA- JA LAUTTAUSTYOViiEN ASUNTO-OLOT Kuten tiinnettua. tulee metsä- ja lauttaustyöväen asumuksista annettu laki astumaan voimaan ensi kutm 1 p:nä, T^män johdosta on so-sialiministeriö nyttemmin julistanut metsä- j a lauttaustyöväen asumuksien tarkastajan toimen haettayaksL Tointa ^ u r a a 48,000 markan peruspalkka. Pä-tevyysehtona on metsänholtotutMnto j a käytännöllinen perehtymys metsän Ja lauttausPloihln. K A N A V A H A N K E L A A T O K A S TA S U O M E N L A H T E E N Laatokan—Suomenlahden kanavahanke on pantu midelleen vireille. Hiallitus suunnittelee työn teettämistä ipääasiassa vanklfyövcrimllla. Ennen-kuitt asiassa kuitenkaan mitään päätöksiä tehdään, on kanavahankkeesta ahnetta tehtäväksi eräitä tutkimuksia ja veri^ailuja eri ehdotusten välillä. Tie- Ja vesirakennushallitus ehdotti, että mainitunlainen tutkimus biisi sopivinta toimittaa kunnallisten kana-vakomitesin välityksellä. Sen jälkeen onkin Laatokan—Suomenlahden kanavahanketta harrastavien kuntien asettama kanavakomitea saanutidin -tehtäväkseen toimittaa suunnitellun kanavan taloudellisen tutkimuksen. 9f on Jäänsärkijä "Krasin" on palannut Leningradiin neljättä kuukautta kestäneeltä matkaltaan. Leningradissa se on otettu vastaan juhlallisuuksin ja Juhlallisuuksia koteutuneiUe epäilemättä tullaan järjestämään paljon muuallakin. Ansaitseekin. "Krasto" on retkellääh kulkenut lähes 20.000 kilometrin matkan, josta enemmän kuin puolet napapiirin sisällä, seuduilla, jotka ovat tähän saakka vain vähän tai ei ollenkaan tutkitut. Matkallaan (m laiva satojen kilometrien pituudelta murtanut itselleen' tien Jäätiköiden läpi, kokenut m'yrskyjä Ja Jäämeriretken monia multa raskaita vaikeuksia. 'Krasinin" matka on viimeisten kuukausien kuluessa ollut koko maapallolla suuren huomion alaisena. SUtä on sekä p\ihuttu että kirjoitettu. Tämä huomio on tullut sen Johdosta että " K r a ^ " <nmisivi pelastamaan seitsemän henkUöä eli lähes puolet pohjoisnaparetkellään haaksirikkoutu-rwen flmalaiva. "Italian" mlehlst&iä. Tähän /^rashiin" retken alkuperäiseen tehtävään—- "Italian" miehistön pelastemlseen — yhtyy toinen, sattuman kautta suoritettavaksi tullut. PROFESSpBI P . L . SAMOILOVITSH Xtetkikiunnan johtaja, professori S a - moilovitsh on 47 v. vemha. Korkeimman sivistyksensä hän sai Saksassa, Freibergin vuoriakademiassa. V:sta 1902 lähtien hän otti osaa srnialide-mokraattisiin ylioppilaskerholhin. V. 1904 palasi hän Venäjälle ja otU osaa vallankumousliikkeeseen Donin Bobto-rissa Ja Odessassa, Istui useita kertoja vankilassa. V. 19Ö8 karkoltettin Samoilovitsh Rostovista Arkangelin lääniin. Samana vuonna pakeni hän Pietariin, missä liittyi bolshevikkien sotilasjärjestöön. Kaksi vuotta eli hän ilegaallsena (maanalaisena) ja Joutui V. 1908^ uudelleen karkoitetuksi A r - kangeUn lääniin kolmeksi vuodeksi. Pinegissä alkoi Samoilovitsh tehdä geolooglsla tutkimuksia. V. 1911 otti hän ensikerran osaa naparetkeilyyn Huippuvuorille, j a v. 1919 yhdessä V. A Rusanovin kanssa löysi Ais-flordlh kivihiillkentät V. 1921—1927 on häh ollut kuuden retkikunnan johtajana. Huippuvuorille. Prof. Samoilovltah on nykyista Pohjoisen tutklmlslnstituutin Johtajana. LENTÄJÄ B .G. TSHUHNOVSKI Tshuhnovsk on syntynyt v. 1898. L o petettuaan v.. 191$ Hatsinan realikou-lun astui hän vapaaehtoisena meriv^ keen- V. 1917 hän yhdessä meriväen kolmannen komppanian kanssa esiintyi KCTcnskln väliaikaista hallitust» vastaan j a asettui neuvostovalUn puolelle. Samana vuonna ibpettl hän me-ri- ilmailukoulun ja v. 1918 lentäjien ilmatäistelukoiilun. V. 19197 bll hän kansalaissodan rlntaihllla. T Jo kansä-krfstava teko. Laiva pelasti Huippuvuorten luona uhkaavasta perikadosta suuren saksalaisen laivan "Monte Servantesin", jolla oli mukanaan 1,500 viiteentoista eri kansallisuuteen kuuluvaa matkailijaa sekä 300-h«)kilöinen laivamiehistö. Matkallaan "Krasin" kävi myös its. Frans Joselto maan rannikolla j a pye-tytti^ t kaukaiselle Jäämeren saarimaan niemekkeelle neuvostolipun. laissodan aikana tunnettiin Tshuhnovs-ki kokeneeksi j a rohkeakisl lentäjäksL Sodan päätyttyä hän jatluH opiskelu* aan merisota-akatemiassa. V. ^25 hän otti osaa tieteelliseen retkikuntaan Novaja Semljalle, lentäen lentokoneella Leningradista Novaja Semljalle. T^llä hetkellä hän palvelee yhdessä Mustanmeren laivaston ilmailueskaa-derissa; '«BASININ" P X A L L I K K d K . P . EGOE Egge on syntynyt Lilvinmaalla (nykyinen Latvia) v. 1893 talonpoikals-perheessä. V. 1908 meni hän matruusiksi purjelaivaan. V. 1915 suoritti perämiehen tu&innon j a samana vuonna mobilisoitiin j a lähetettiin pohjoiselle rintamalle. V. 1917 E^ge k o mennettiin i^ämeriesikunnan liSytet^ täväksl Pietariin j a täältä Arkangelin laivastoon. Ottanut osaa Kaaziaa^ meren n^kikuntaan.:oU jäänmurtaja 'Sedorin" pääDfkön apulaisena j a nyt-. \ temmin "Krasmin" jpa^nf»v»nfi Kenpä lienetkin — ystäväko olet vaiko vihamies, tuttuko lienet vaiko vieras minulle, oppinutko olet vaiko tietoa vailla — t e i l l e kaikille hnataa tahdon nuo sanat: Ole r a i t i s ! Älkää viinaa juoko, sillä so myrk. kyä on, kamalan julmaa. Jos se Ia* sissa puhtaalto, kirkkaalta näyttää kuin raitis j a virvoittava lähteen vesi, se kuitenkin kamalinta myrkkyä on mitä ihminen niellä saattaa. Jos mintilla vihamies on, en hä* nenkään soisi tuota myrkkyä ime-väh, ahmivan, vaan hänellekin huudan nuo sanat: Ole r a i t i s ! ; kenpä ystävälleen kauniimmin sanoa voisi kuin sanoa: Ole raittst Älä myrkyllä ruumistasi j a sieluasi saastuta! Voi kurjöutta suurta minkä aikaan saakaan tuo tuhoa tuottava viina: Se köyhyyttä, kurjuutta inatkaan saattaa niin paljon «ttä en sanoa taida. N i i n moni on kurkustaan alas niellyt maansa kaikkine kartano!- neen. On mennyt pellot j a niityt laajat, on mennyt karjat j a metsät muhkeat, on mennyt kaikki kun on mennyt kunto, kunruumls on raihnainen, sielu on sairas.. Veljet, työläiset 1 Kuinka moni teistä: Itänäkin päivänä kallistelee tuota kirottua myrkkyä huulilleen^ Kuinka monen työläisperheen kodin onnen on tuo väkijuoma/särkenyt. Kuinka monessa kodissa äiti odottaa lastensa kanssa isää kotia, joilla ei ole vaatteita eikä juuri ruoka-ateriastakaan tietoa, kun perheen pää, isä, kantaa tienaamansa rahat; noihin likaisiin ' kolratorppiin. Köyhyys ja puute vieraaksi tuppaa, ilo> j a onni vieroen väistyy. Rakkausu pakenee ilon mukana, riita j a ' tora. tulee puutteen seurassa. E i p u o l i sot keskenään sovussa' viihdy,, vaan riitaa heillä oh aamusta iltaan. f Nuoriso reuhaa juovuspäissään Icuin vilUlniyneet metsän pedot T o i - ; siaan i^urmateh, hirveästi raastaen, sitten vankilain komeroissa kärsien/ k u i h t u e n . . . Naapurien rauhan viina on pilannut, sopu j a ystävyys tyystin on hävinnyt. Monet ystävyyssiteet siten bn katkenneet, kun juotu on kurjaa viinaa. . Monen monet ovat kauheat onnet, tomuudet, jotka ovat viinan tähden , tapahtuneet. Kenpä ne rikokset las. kea taitaa jotka saa aikaan tuo k i hottu viina. Se monta on saattanut mierontielle, j a monta on saattanut - «Ennenaikaiseen hautaan. Monta on joutunut telkkien taaksie j a niin monelta on se järjen vienyt. Siksipä tahdonkin kaikille huutaa, huutaa nuo sanat: — Ole' r a i t i s ! Te koiratorpparit, te, jotka niitä kurjia, saastaisia luolianne pidätte, ajatteletteko' te koskaan sitä mitä te matkaan saatatte sillä viheliäisellä työllänne, mikä on seuraus kauppanne tähden? Ajatteletteko koskaan sitä, mitä aikaan saa se viina jota myytte; jota voiton himosta k a u . ' pittelette? Ajatteletteko koskaan s i . tä minkä xistiriitaisuuden aikaan saakaan se viina jota te niille kurj i l l e myytte, joilla himo on hillitsemätön, joilla ei ole t ^ d o n voimaa, joilta se on niin tyystin hävinnyt, että nyt ovat teidän voitonhimon uhrejanne? Voi, Jospa lEoiratorppareita ei o l i si, niin teko moni jäänyt olisi tekemättä! Voi, jospa japparit teitä ei ' olisi, ei maailmassa olisi niin k n r . ^ juutte paljon! Voi, jospa tekin rait. tiita olisitte, monet olisivat asiat hyt toisin! J a jospa ei olisi olemassa tätä kurjaa yhteiskunnallista järjestelmää, joka mädännäisyydellaän kai., ken kurjuuden matkaansaattaa! E. A—.o. mx vi, tm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 26, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-10-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281026 |
Description
Title | 1928-10-26-03 |
OCR text |
No. 235 —1028 Pferiant^a> kjsalaiim 26 p;na~-g^ Oct 2(5
A
S U O M E EN
KorssiSaoiiieii Markkaa
' Canadan Dollarista
L Ä H E T Y S K U L U T :
40e lähetyksistä aU« 120.00, 60 c iä>
hetyksistä 920.00—$49.99, 80c lähetyksistä
?60.00—$79.99 ja $L00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
Toroston notida
TOVERI MACDONALD PUHUNUT
Kommunistipaolueen Toronton kan-punkikomitea
on alottanut syys- ja
talvitoimintakaaden. , Kesäajan u l -
koibnakokoukset ovat lopetetut i l mojen
tähden ja sa^ja joukkokokouksia,
jotka käsittelevät tärkeitä,
Canadan työläisiä koskevia asioita,
on alotettu.-
_ Keskiviikkona, lokakuun 17 päivänä
pidettiin hyvin onnistunut kokous
Hygeia-haalissa, jossa puhui
toveri MacDonald, joka hiljattain
palasi Moskovasta Kominternin kongressista.
Kaksi ja puoli tuntia
kestäneessä puheessaan häh loi katsauksen
kansainväliseen tilanteeseen,
- . . vaikutelmiinsa Neuvostoliitosta ja
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta niihin suunnattomiin parannuksiin,
"*l*?f-^'*"*^^^ • , . , I joita siellä on tapahtunut, sitten hä-fKa
eätyÄsku^lalt i^$^3.^60f Blä&hetly*k's^el-tä'.^' edellisen Venäjän-matkansa .^^^^^ ^Q^^ Hän myös käsitteli
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN i jokusia huomattavimpia seikkoja
Kommunistisen kansainvälisen kuu-dennessa
kongressissa. Yleisö kuunteli
hänen' puhettaan loppuun asti
ja' osotti myötämielisyyttään lahjot-tamalla
runsaasti puolueen propa-gandatyön
avustamiseksi tässä kaupungissa
j a piirissä.
L L Skvortsov-
Stepanqy J NEUVOSTOLnrON K O M M U N I S T I S
E N P U O L U E E N K K : N I L M O I T U S
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS.
Boi 69. SUD BUR Y . ONT.
Vanaudell» -tt^i"-*; rahavälitykBiä
vastaan xnySskiiv:
»TAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Arthur. Ontario
V A P A U S MONTREAL BRANCH
1387 S t Antoine St.,
• Montreal. Qse.
J . OKSANEN
Eirkland Lake, Ont.
JOHN VUORL
South Porcapine, Ont.
C H A R L E S HAAPANEN.
Oanaskanppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
juopottelun tielle niin pitkälle, että
poliisin on pakko korjata talteen
sekä miehen että sen mukana miehen
sielun. Käy vanha sananparsi
toteen, että "älkää tehkö niiiJEnin
miriä teen/vaan niinkuin minä käs.
ken". . N o niin, miksi ei se tällaisia
sämppelimiehiäkin joskus ala paha-henki
riivaamaan niin paljon, että
saa heidät pirulta riivatuksi, kuten
raamattu sanoo, j a silloin on ainoa
mahdollisuus tätä "pirua" ruveta
ajamaan pois viinalla. Mutta kun
sitä tulee otettua liikaa, niin on poliisi
siUoin "hyvä henki" j a korj
a a paatuneen, runnellun sielun talteen.
Eikö olisi tarpeen ruveta tarkastamaan
millä voitaisiin estää, et.
tä ei näitä "pirulta riivatulta" i l mestyisi
niin paljon kuin niitä ny^
liyäänllmeslyy,^j sainallä v o i -
taisnn sitten sämppelimiehetkin estää
tähän kelkkaan joutumasta.
l i i V I I N A J U T T UA
iKokonaista l l l -dinajatt^ia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-10-26-03