Vapaus, July 19, 1960

              ^Tiistaina, heinäk. 19 p. — Tuesday, July 19, 1960
m
' ( U B E R T T ) —' Independent*Labor
O r ^ o f Finnish Canadlans. E s -
, tÄbUshed. Nov,,, 6,.JL917, Authorized
'as secopd cla5s.]nail'^by. the Post
OffMVDepartment, Ottawa. Pub-
Jishgd".4^'thrice< .weekly:%, Tuesdays^
iThursdays-i^and iSaturdays byiVapausr.
Publishingtk>mpany Ltd.; at 100-102-
jBlm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephbnes: -Bus. Office OS. 4-4264T-Editorlal
Office OS. 4-4265. Manager"
E. Suksi.,Editor W. Eklund. MaUing
addressf Box 69, Sudbury. Ontario.'
Advertismg;-rates ? upon> appllcationv^s
Translation free of charge. f
Cänädassa: ' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
, ' ' ' " " 3 kk. 2.50,
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5J25
Paikallisista kesälomista
' ' Tuhannet cariadalaiset työläiset saavat nyt nauttia palkallista ke­sälomaa.
Tosiasiassa kesälomien vietto on j u u r i nyt huipussaan j a me '
toivotanime'lomalaisille kauniita päiviä, hauskoja'kala ja muita huvi­matkoja,
sekä virkistäprää lepoa terveyden j a elämän jatkumisen hy­väksi'
/ " ' ^ ' '
• Samalla kertaa on syytä muistaa, että palkalliset kesälomat olivat
i-Canadassa.miltei tuntemattomiavviel^
Palkalliset kesälomatkin on voitettu vain työväenliikkeen työn ja
-toiminnan tuloksena. ~ - . '
- ' "Me emme maksa milloinkaan työstä pois olemisesta" sanoivat
työnantajat vielä parikymmentä vuotta sitten C;inadassar J a työnan-
; tajat' tarkoittivat^ mitä he sanoivat. Niillä ei ••. ollut pienintäkään "aiko­musta
antaa työläisille palkallista kesälomaa.
- 'Mutta työväenliikkeen ^peräänantamattoman ponnistelun • avulla
saatiin tähänkin muuriift murtuma Ensin voitettiin palkallisia kesä­lomia
viikoksi siellä ja täällä. "Mekin saamme viikon palkallisen lo­man
sadan vuoden palvelun jälkeen 'tapasivat pessimistisemmät työ­läiset
silloin sanoa.
- M ^
i l i s en kesäloman puolesta jatkettiin, ja niin on päästy vähitellen sii­hen;
että miltei kaikki teollisuustyöläiset saavat jo^^^^v
vpalkallisen kesäloman j a parhaassa tapauksessa pidemmänkin loman.
Lomienkin suhteen on tietenkin vielä paljon toivomisen varaa.
Taistelua:'on edelleen.; jatkettava/ lomien ulottamiseksi niille työl^
r s i l l e ; jotka eivät vielä sitä saa, sekä perheenäideil^
ihmisille^-
kesälomat, yleensä vielä liian lyhyitä. Kaikki nämä seikat vaativat
työväenliikkeeltä yhä edelleen ponnisteluja. Ja tärkeätä osaa -siinäkin
taistelussa-vievät-työväenlehdet-^ juuri sellaiset työväenlehdet k
meidän viapaus-lehtemme. \
Kesälomastamme nauttie
kohdaltamme päättää-myös siitä; että keräämme voimiamme myösv
työväenliikkeen lujittamiseksi; erikoisesti työväen' sanomalehdistön
lujittamisen hyväksi. -
Liian kallis viemärilaitos
Viikon lopulla saimme kauan odotetun Kilborne ja kumppanit yh
s tymän kaupungin alitse rakennettavan viemäritunnelin.kus--
tannuksista. ^ v
,/;^^ - . Y
K : t ireittiätämälnoin 50 jalkaa maan "
: alle kiveen porattava 7x5 jalan .kokoinen' tunneli tulee seuraamaan,
^ ; s
taa maalle, joka on tätä laitosta varten ostettava.
Mutta valitettavaa on kuitenkin se, kun käytettävissä ei ole kus-tulisi,
maksamaan maan päälle rakennettava
tavallineq pääviemäri.
MeillJB on yleispiirtein selitetty, että tunnelin rakentamisen avulla
V ratkaistaisiin-viemärikysymys ^^^^^^
j a että seii suunnitelman yhteydessä ei. tarvita muuta kuin yksi pump­pulaitos
kelly-järven päässä jne. Toisaalta on annettu ymmärtää,
tarvittaisiin kaksi pumppulaitosta ja kahden pumppulaitoksen yllä-
- pitokustatinukset vuosien varrella lisäisivät huomattavasti vakituisia
S .1 kustannuksia.^
; ' • että tun
^; 1^
:\ man suurj. Käytettävissä: e i ole tietoja maanpäällisen eli " t a v a l l i s e n"
^v.: p
kevää ratkaisua siitä, kumpi näistä suunnitelmista on parempi. On
K% v: siis odotettava kustannusarvioita myös^- maanpäällisestä pääviemäris-;;
näitä lisätietoja odotetaan suurella mielenkiinnolla.
* • » •
' Lehtgmme torstaisessa numerossa julkaistussa uutistiedossa on
tärkeimntöt tilastotiedot tämän tunnelin koosta, sen rakennussuunni­telmista
j a kustannuksista.
Tässä' yhteydessä mäitä kiinnostaa erikoisemmin tunnelin kus­tannukset.
Oletamme, että tällainen tunneli voidaan asiantuntijain
'iir • HS
borne ja-kumppanit yhtiön arviointien perusteella. Koko tämä vie­märiverkoston
rakentaminen tulisi siis maksamaan kaupungille
$10,000,000 ja se on suunniteltu maksettavaksi harvinaisen pitkäaikai­sena
velkana seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana.
Pornijestari Bill Edgarin .arvion mukaan tästä 30-vuotisesti
$10,000,000 lainasta koituisi veronmaksajille korkojen j a pääomaa
kuoletuksen maksamisen muodossa $760,000 lisämenot vuodessa, eli
j seitsemän millin korotus nykyisiin veroihin, tai rahassa laskien $28
lisävero, jokaista keskinkertaista asuntoyksikköä (verotusta varten
$4,000 arvoiseksi arvioitua taloa) kohti. Huomattakoon vielä, että
tällä kymmenellä miljoonalla dollarilla saataisiin tehdyn arvjon mu­kaan
rakennetuksi tämä maanalainen tunneli, Kelly-järven puhdistus-ja
pumppulaitos, sekä eri kaduilta tunneliin yhtyvät viemärijohdot.
Mutta Siihen ei sisälly ne menot, mitkä koituvat kotien omistajille vic-märilaitteiden
yhdistämisestä kadulta omiin taloihinsa.
Kun verotusta varten $4,000 arvoiseksi arvioitua taloa pidetään
Sudburyssa "keskinkertaisena'' asuintalona, niin tämä tarkoittaa, että
kaupungin alitse rakennettavaan tunneliin ankkuroitava viemäriver-y
kosto tulisi—maksamaan keskimäärin $28 vuodessa -jokaista kotia
kohti, e l i yhteenlaskien 30 vuoden aikana $840 —- siis y l i viidenneksen
koko mökkipah"an verotusarvosta!— —' '
yähän läheisempi'asiaan tutustuminen osoittaa myös, että tun­neliin
iinkkuroitavä viemäriverkosto tulee maksamaan yli^kaksi ker­taa
enemmän kuin kymmenen miljoonaa dollaria, eli kaikkiaan y l i
, $21,000,000. kun huomioidaan myös korkomenot, sillä pormestari B i ll
,, Edgar arvioi tästä kymmenen miljoonan dollarin 3Ö-vuotisen velan
/ koroni maksusta ja pääoman kuoletuksesta koituvan sudburylaisille
$720,000 vuosimenot.-
. ; ' T o i s in sanoen tämä tarkoittaa, että kymmenen miljoonan dollarin
~^velan"pääomakuoletukseert me;iee kolmenkymmenen vuoden aikana
\ noin' $333,000 vuodessa ja velan korkoihin keskimäärin noin $400,-
^^x, OOOvuödess^! 'Tähän laskelmaan sisältyy siis ilmeisesti ajatus, että -
,i. ' tästä kymmenen miljoonan dollarin lainasta on kaupungin maksettava
' noin<8 prosentin korko — mikä on kunnallisessa lainassa äärettömän
' korl^ea korko nykyisenä korkokiskonta^aikanakin. ' ' ' ^
Neuvostoliitto;
iirtömaavaltiddt
' Moskova. — Belgia rikkoo törke­ästi
sekä Kongon alueellista koske
mattomuutta että sen . poliittista
riiippumattomuutta; kun-seikSyttää
Kongon;:alueella;sotajoukkoja*an so­t
i l a a l l i s i in operaatioihin javlahettää
jatkuvasti' uusia ' joukko-osastoja
Kongoon.i sanotaan; .Neuvostoliiton
hallituksen esittämässä nootissa
Belgian ja USAn hallituksille. A-seellinen
aggressio Kongoon; on-viiT
pyraättä lopetettava, ? sanotaan laui-sunnossa
edelleenr-
Sitäpaitsi se seikka,-että Belgian
hallitus lähettää 7Kongoonsotajouk-=
koja; jotka ovat: NATOn päällikkyys
Kishin peilikuva
Hayato IJieda
Tokio. — Japanin liberaalis-de-mokraattinen
puolue valitsi viime
viikolla kauppa- ja teollisuusminis­teri:
Hayato Ikedan uudeksi päämi..
nisterifcsi /nykyisen johtajan; Kis­hin,:
jälkeen. : K i s h r on ilmoittanut
eroavansa pääministerin ja puolu­een
puheenjohtajan tehtävistä.
.Puolueenjohtajan: toimesta Kishi;
erosi heti, sen jälkeenvkun Ikeda
oli valittu myös puolueen johtoon.
Pääministerin; tehtävät hän luovut^
t i :seuraajalleen; virallisesti, perjan­taina.
AMMATTIYHDISTYKSIEN
JÄSENET MIELENOSOITUKSEL­L
A HALLITUSTA
V A S T A AN
Tokio. — Viisikymmentätuhatta
ammattiyhdistyksen jä,sentä,yliop-pila-
sta ja henkisen työntekijää o-soitti,
mieltään :torstaina: Tokiossa.
He: vastustavat ::entisen;finanssimi-nisterin::
Hayato 1 kedan johdolla
muodostettavaa hallitusta i j a vaati­vat
parlamentin välitöntä .hajotta­mista.
Mielenosoitukset olivat verrat­tain:
rauhiillisia.v; Iskulauseet olivat
suhteellisen maltillisia; eikä havait­tavissa
ollut mitään: sellaista kätke:;
ruutta joka o l i tyypillistä; edellisen
kuukauden: mielenosoituksillevVä:
vsemmistopiirit: pelkäävät, että:, uusi
Ikedan hallitus-on vain Kishin hal­lituksen
peilikuva.
-''namianisleri'Velvollisuus Lon tutkia kaikki mahdollisuurct siitä miten ^
Englanti ja
neuvottelevat
Lontoo. — Englanti on jo alka­nut
neuvotella Yhdysvaltain kans­sa
saadakseen.: aikaan: /muutoksen:
vuoden : 1951; ..salaiseen: sopimuk
seen, joka koskee englantilaisten
tukikohtien luovuttamista .Yhdys­valtain
ilmavoimille, ilmoitetaan
asioista hyvin perillä olevalta ta­holta.
Uskotaan neuvottelujen, jotka
ovat erittäin salaisia; jatkuvan usei­ta
.viikkoja,.vieläpä kuukausia; en-^
nenkuin päästään mihinkään tu­lokseen.
Ensimmäinen neuvotteluv
kosk?!tus otettiin jo. viime .viikolla
tiistai-iltana kun alahuoneessa en­sin
oli väitelty tukikohtasopimuk­sesta.
-Myös keskiviikkona parlamen­tissa
keskusteltiin sopimuksesta. 11-
mailuministeri Ward' kieltäytyi vas­taamasta
erään labour-puolueen;: jär
seneu:kysymykseen;: kuinka, monta
RAFn:upseeria: on lähetetty iYhdys-valtoihiniviimeisenä
kolmena vuo­tena
oppimaan U-2-koneen.käyttöä.
Labour-puolueen /jäsen Swingler
oli sitä mieltä, että on turhaa pitää
näitä asioita niin salaisina, koska
eräs ilmailuaikakauslehti jo kauan
sitten julkaisi muutamien näiden
upseerien nimet ja selosti' myös
yksityiskohtaisesti Yhdysvaltain ja
Englannin välistä ilmailuyhteis-työtä.
saadaan; viemäriIaitostemme::maksaT:
misen:;;':hyväksiisek-ä liitto? että maa-r
kuntahallitusten apua,- sillä nehän
ovat saaneet verotulotkin: tästä-kau-pungista
- ja miten saadaah nikkeli-teollisuuskin
maksamaan osansa
kunnallisveroista, kuten maksavat
muut teollisuuslaitokset Ontarion
kaikissa muissa teollisuuskeskuk­sissa.
Sitäpaitsi on suorastaan kun­nanhallinnon
saamattomuutta; ja ky.
kenemättömyyttä, ellei se voi-maa­kunta-
ja liittohallituksen tuella
hankkia 4:n''tai 5:n prosentin korol
la tätä tarvittavaa lainaa, mikä vä-hcntJiisi
näitä huimaavia korkome­noja
puolella, eli 200,000 .dollarilla.
> Jokatapauksessa veronmaksajain
sietää seurata tarkkaavasti ja aktli-vispsti
tämän viemärikysymyksen
kehitystä; • i\ :^ •' \ - ' '
den ^alaisia ja sijaitsevat Saksan
liittotasavallan alueella, osoittaa
jälleen kerran minkälaista osaa Af­rikan
kansojen siirtomaasorrossa
esittää: kansainvälisenä santarmina
esiintyvä NATO.
Lausunnossa huomautetaan, että
;siirtomaavaltiaiden.:^uorta: Kongon;
tasavaltaa vastaan muodostamaan
salaliittoon- osallistuu- Välittömästi;
Adenauerin, hallitus, joka luovut­taa,
kuten Libanonia ja Jordania
vastaan vuonna 1958~suoritetun ,a-merikkakus^
njjliijptilaiscn V
yksenkin > aikana;^"lentotukikohtansa
ulkomaisten /sotajoukkojen /lähettä­miseen!
riippumatonta Kongoa vas­taan.
Kongon tasavaltaa vastaan suori­tettuun
;interventioon ovat suorassa
yhteydessä: Englannin: johtavat, p i i -
:rit,.jotka:.käyttävät hyväkseen Eng­lannista
.riippuvaisten alueiden virs
ranomaisia. ^
Lausunnossa/ sanotaan ; edelleen,
että Portugalin hallitus, jonka Afri­kan
siirtomaissa Angolassa ja Mo­sambikissa
suorittamat pe^tomaisuu-det
tunnetaan hyvin kökomaailmas-/
sa, on. keskittänyt joukkojaan pit/
kin Angolan ja Kongon tasavallan
vplislä rajaa.
E i myöskään voida jättää huomi­ota
vaille sitä .seikkaa, että US^An
Kongossa oleva suurlähettiläs T i m - '
berlako: on parhaillaan: Leopoldvil-^-
lessa sekaantuen Kongon-tasavallan
.sisaisiin/asioihinja käyttäen hyväk­si
YKn apu]aispääsiht"cnn, ame­rikkalaisen
Bunchen oleskelua siel­lä
isiiunnittelee länsivaltojen inter-;
vention laajentamista /Kongossa. Y v
Kn lipun- alla, sanotaan lausunno.s-sa
edelleen.
Lausunnossa korostetaan, että
mitkaansiirtomaavaltuiiden veruk­keet
eivät voi peittää sitä tosiasiaa,
etla he ovat suorittaneet Kongoa
vastaan ascelli.sen aggiession, joka
lou kk a a ni i t ä k ark c i m m ai 1 a:' lava 11 a
Yhdistyneiden . K a n s a k u n t i e n / ja.
Bandungin < periaatteita
Siirtomaavaltiaat ovat nyt. kohdis-tan':
et ponnistuksensa :Kongonrik;
kaimpien./inaakunlien -irrottami­seen
.emämaasta- päästäkseen siten
pirstomaan j a tukahdutttimaan nuo.
ren ta.sa\allan. i
.Lausunnossa korostetaan /siirtor
maaintervention-KongOösa -olevan
uutena/todistuksena silta, että.eräät
suui vallat ja USA ensimmäisenä
niistä/noudattavat. yhä provokaati­oiden
ja/hyökkayksen suuntausta. ./
Neuvostoliitto tuomitsee .^toisten
rauhantahtoisten / valtioiden- tavoin
jyrkästi Kongon la.<:avaUaa vastaan
tähdätyn /valapattoiscn aggression:
Se ylityy täysin A h i k a n riippumat­tomien
valtioiden j a kansojen AccH
rassa ja Addis-Abebassa pitämien
konferenssien oikeutettuihin;vaati­muksiin,
että: riippumattomuus/ on
myönnettävä viipymättä kaikille
maille ja kan.soille Afrika.ssa, mis­sä;
vielä, vallit-sce. häpeällinen siir-tomaajdrjestclmä.
Neuvostohallituksen lausunnon
teksti; luovutettiin- samanaikaisesti
myös Englannin ja Ranskan suurlä­hettiläille
j a Saksan : l i i t t o t J i s a v a l l an
vä 1 iai k a (se Ile a si a n ho i ta j alle ;/ sekä
lähetettiin kaikille'Moskovassa ole
v i l l e u l k o maisille 1 a he tys t öi 11 e.- ; /
TE, JiTERVEYSMINISTERIÖNNE
Dymond selittää
Ontarion
terveysasioita
ftHoniMatthewB. Dymond
terveysministeri
SAIRAANHOITAJATTARIA
/Lähes 7,000 nuorta naista opiske­lee
Ontariossa sairaanhoitajattarik­si.
2i500/heistä /^aloitti: opiskelunsa
viime syksynä. Nuorille naisille,
jotka aikovat sairaanhoitoalalle, on
tarjolla /huomattava valikoima oppi­aloja.
// Kolme V maakunnan/sairaanhoilar
jatar-koulua toimii / yliopistojen yh­teydessä.
_Näissä kouluissa on sai­raanhoidon^
käytäntö ja teoria .;yhr
distetty: kulttuurikysymyksiin, ja;
neljän vuoden ^ kurssin päätyttyä
saavat opiskelevat sairaanhoitajat­taret
yliopistotodistuksen.
Kolme vuotta kestävää yliopisto
kurssia tarjotaan tutkinnon suorit­taneille
V sairaanhoitajattarille;: jöt-;
ka sitä haluavat, mutta myöskin
yhden vuoden erikoiskurssi on tut-kinnonsuorittaneilla;.
hoitajattarilla,
saatavissa
Ontarion Terveydenhoito Depart-mentti
varaa viimeksi mainittuja
kursseja varten .harjoitusapurahan;
jolla :korvataani opiskelijain opiske^
lu- ja elinkustannuskuluja.
Suurin osa Ontarion muista/.sai
raanhoitajatarkouluista on yleistenj
sairaaloJ9n yhteydessä ja: annetaan
niissä täydellinen kolmen vuoden
kurssi. Tänä syksynä alkaa Toron­tossa
toimintansa; uusimallinen sai-raanhoitajarkoulu
joka: .tunnetaan
nimellä Nightingale" School (Sata­kieli
koulu). Se tulee toimimaan
Ontarion Hospital Services Com-mlssionin
alaisuudessa, eikä: ole, si­dottu
mihinkään määrättyyn sai­raalaan;/
Tässä; koulussa on harjoi-tusaika
kaksi vuotta.
Ontarion Terveydenhoito Depart-mentli
tarkastaa kaikki Ontarion
sairaanhoit<ijatarkoulut;ja;/ antaa
n i i l l e hyväk.symisensä./ -Tämän: j a ­oston
virkailijat, varaavat neuvonan­tajia
opettajakunnille; pitääkseen
ne uuden, kehityksen^ t a s o l l a . ' K a i ­kissa
kouluissa on hyvä opetus j a
nii.ssä pyritään yhä parempaan.
TervGydcnhoito Departmentin: sai-rashoitojaoston
pyrkiessä niitä aut­tamaan
siinä.
/ ;Lisätietoja sairashoidosta j a sai
raanhoitojaoston työstä saa: kirjoite-lamalla
Health Information, Onta-
110 Department of Health, Queens
Park, Toronto.
» l i i i f c i M ai
St. Cafha^riiiesiri aiMlitt^
Suuri metsäpalo
riehuu BCssa
KampIoops,,B. C. — Kamloopsin
.metsähoitoalueclla; riehuu^260/metT/
säpaloa,' tiedoilettiin täällä viime
sunnuntaina., Kuivat;metsät/öa vii­me
viikon lopulla: riehuneet; ukkosr
ilmat .aiheuttivat lisää metsäpalo­ja.
Vaikka'.satoikin kolme päivää
aikaisemmin /-salaman . a
valkeat kytivät maassa ja monet
niistä leimahtivat liekkiin viime
lauantaina. Viimeisen 24 tunnin
aikana alkoi 44 uutta metsäpaloa.
Pahin metsäpalo riehuu 3,200
eekkerin alalla Spius Creekin alu­eella
noin 15 mailia~itään Boston
Barista. Kahdeksan mailia Spen-ces'
Bridgesta itään riehuu- metsä­palo
450 eekkerin alalla.
^ Lentokoneet ovat vesipommitta-neet
metsäpaloja Luihbyn, Sica-mousin,
Chasen, Birch Islandin ja
Blue Kiverin alueilla. Kaikkiaan
taistelee 'metsäpaloja vastaan Kam­loopsin
alueella 1,320 miestä ja hei-"
dän käytettävänään on 82 raivaus
konetta.
Vancouverin saarclla-melsäpalo on
tuhonnut metsää' 1,800 eekkerin a-lalla
HarvL-Jsonin jiirvcn alueella.
Metsäpalotilanne ci kuitenkaan olo
saarella vakava.
Tiesittekö että;., i
— Portugalissa kuolee vuosittain
tuboikuloosiin 58 hunkiioa 1,000 asu-knstji
köiulcn,' ' '= ' - ^' - p
250 milj. dollarin
laina Indonesialle
Moskova. — Täällä on julkaistu-
Neuvostoliiton ja Indonesian yhtei-i
n en j ui k i 1 a us u m a; 1 nd o n es i a n e n ^. i
simmäiseu; ministerin U> s IL, Djuan-dau;^
Neuvostoliiton vierailusta.
: E?-H. Djuandan ja-Nikita ;Hiush-tshevin
välisen/, ajatustenvaihdon:!
aikana saavutettiin: yhä syvempi =yh-i
teisymmärrys mitä tulec Neuvosto.-
liiton ja Indonesian- tasavallan ase­maan
nykymaailmassa.
Molemmat osapuol'4 ovat sitä
mieltä, että yhä vielä vallitseva
kolonialismi,/; millä tekosyyllä ja
mrssä:>muodossa: se; sitten :csiintyy-
^kin, on esteenä/rauhan lujittumisen
ja.^kansainvälisen yhteistyön, tiellä:
/Julkilausumassa tiedotetaan/ncu-^'
voiteluista^, joita käytiin /taloudolli
se 11 a; j a ka u pa n ai a 11 a ha r j o i t e l tu u n
yhteistyöhön liittyvistä ; /kysymyk­sistä
On päästy sopimukseen siila, et­tä
Indonesiaan rakennetaan/kahden
'50,000 tonnin tehoisen tehtaan ase­mesta
metallitehdas, jonka teho ;on
100,000 tonnia terästä vuodassa.
./Osapuolet vaihtoivat ratifioimisa-siakirjoja,;
jotka koskivat töi-sta hel­mikuun'
28 päivänä 1960 allekirjoi­tettua/
yleiS-Sopimusta/Neuvostoliir
ton ja Indonesian välisestä talou­dellisesta
j a ; teknillisestä; yhteis­työstä..
Tämä sopimus edellyttää
yhteistyötä: teollisuuden,- maatalon
den; j a muiden kohteiden, rakenta­misessa
/Indonesiaan sekä.sitä: että
Neuvostoliiton hallitus myöntää In­donesialle:
250. miljoonan: Amerikan,
dollarin suuruisen : pitkäaikaisen
lainan etuoikeutetuin ehdoin.
I X H J L S L X K I M I E I I F . K SI
EI as mies oli syytettynä hevosvar-kaudestn,
mutta p i l k a n , harkinnan
jälkeen vaK^michisto vapautti vastaa-r
laajan;. Myöhemmin:;tapaa: mies k a ­dulla
tuomaiin ja sanoo:
-— H e i i a luoma i l Pyydän että
aiUaisiMe. vangita sen /kirotun asian­ajajani
— Miten^ n i i n ' ihmetteli tuomari
Hanonlran ansiostaan pääsitte:: syyt­teestä
vapanksJviMik.si. tahdotte, hanat
k i i n n i " '
— A.sia on n i i i i ; heri-n tuomari, että
ko.ska. minulla :ur o l l u t rahaa. millä;
mftk.saa .; huncn/ kulunsa,.; hän . a n a s t i
minult.1 • .sen; varastamani.hevosen. . "
, st. Catharines. ^ Noin- p a r i vuot­ta'
sitten Vierailin:"Ylämaissa";''.ku­ten
Hankila.aina kirjoituksissaan
mainitsee,! puhuessaan , Pojijois-On-,
tariosta? ' Se siis tarkoittaa/ juuri
sitä paikkakuntaa, jossa ne suuret
liittojuhlat vietetään pian..-r i - \'i
Siellä 'ajaessani näin tien varrella
ilmoituksia,'joihin olit kirjoitettu
"Varokaa peuroja". Eihän ne peu­rat
siellä sen vihaisempia o l e ' k u in
muuallakaan;'mutta ajakaa varovair
sesti sillä äkkiä mutkassa sen taka­na
muusi seistä törröttää tiellä ja
se; voi-;potkaista/sinulta/ivalot sam­muksiin
eli paremman lommon au­toosi.
Mitä taas tulee karhuihin
n i in eivät: ne vihaisia /ole ollenkaan;
ne vain /istuvat vmättäällä ja syövät:
mustikoita. Silloinhan on mustik­kain
aika siellä ylämaissa j a niitä
voi ostaa paluumatkalla. ^
.Eri^iedä:kuinka suurella j o u k o l la
täältä tullaan. Moni on lupaillut
lähteä! alkuviikosta, /että; :saa meno­matkallaan
pysäköidä useammassa
paikassa.
/ Minä sen 'perukan entisenä asuk
kaana 'tiedän, r eitä; juhlakenttä . on
ihanan 2 mailia pitkän: järven ran­nalla,
joka 50 vuotta sitten oli erä­maan
järvi synkän metsän/yarjos-tamana,-
jj}ssa oli kaikenlaista kalaa.
Nyt sen järven rannalla on ollut jo
useita vuosia hyvä juhlakenttä, ijor
hon taas ./tämän kuukauden.: loppu­päivinä
-suomalaiset kokoontuvat
viettämään vuotuisia juhliaan.
Yleinen työtilanne on lamaan­nuksissa
vaan kaupunkimme virka­kunta-
on jälleen luvannut yhdeksän
hyvää ja;;kahdeksan: kaunista töiden
pikaisesta aloittamisesta, /Ensiksi:
on luvattu tehdä mailin pituinen
puisto Ontarion järven rannalle 15.
ja 16. mailin yäljlle,/ johon suunni
teilaan hyvä /uirMrantay urheilu­kenttä
j a kaikki niuijtkin; puistoon
kuuluvat/mukavuudet^"sekä-vielä/ti­laa
2,000 autolle. Toinen suunni­teltu:
työ / o n ; kauppakeskusten r a ­kentaminen
/kaupungin • keskustaan;
joka tulisi;'maksamaan-.seitsemän
miljoonaa dollaria. Alueeseen/ikuu
luisi vneljä katukorttelia,;jonka:.:ra­joina:
olisivat Church- St. Paul-,
Geneva- ja - Academy-kadut. Suuret
ketjukaupat piirittävät kaupunkia
kaupungin rajain ulkopuolella . e i ­vätkä/
ne maksa/kaupungille veroa,•
mutta /kuitenkin/vievät;; kaupunki­laisilta
-rahat, joten: ulkopuolisia
hyökkääjiä vastaan on laitettava si-/
säineu;puolustus eli .kaupungin
kauppakeskus.
::Jos ne,..etenkin puistokeskus, oli­si
tehty kottikärryjen aikakaudella;
h i in työtä olisi ainakin sadalle mie-:
helle koko kesäksi tasoittaa ja kun-:
nostaa niin suuri alue. Nyt sen
työn ^ tekee 'pari' Itasoitus^okia'l»-^
rissa kolmessa'<yiikds8a - ja/ yksityi-7>-
nen pistää-taskuimsa'sadan<miehen',
ansioni. En,^ ole koneiden', ja- kehi- •'
tyksen'vihaaja vaan minusta on jo-. ^
takin tehtävä asian korjaamiseksi.
Rajakaupungissa -Merittonissa, oV- '
laah jo "turvassa j a . Valmiita' ottla-maan
vastaan atomipommeja'ja ra-dioaktiivisiä
säteitä. > Siellä oli tk.
15 pnä e i tosin itse puolustusminis- '
teri vaan meidän'Ontarion työml-'
nisteri C. Daley avaamasja pommi-'
ja radioaktiivisten, sät^itteo'siioj^n''*i
suurin seremonein, johon ^osallistui- '*
vat ympäristökaupunkien ^pormes-tarit
ja'muuta virkakuntaa! >f\^.
Naapurissahan aina tapahtuu i h ­meitä
kun" Merrittonissa asuvan R. •
Schuilsin puutarhaan hyppäsi aidan '
yli,peura, joka loukkasi itsensä niin
pahoin, "että virkakunnan täytyi ^
eläimen lopettaa. - ^ /
Onni suosi kumpaakin. Kun 7-
vuotias Rodger Woodwards tuli 168 '
jalan korkuisesta pystysuorasta
Niagara putouksesta alas hengissä
ja kellui kosken suvannossa, niin
miss McAra oli ottamassa kuvaa
koskesta huomasikin pojan aallo­kossa,
josta näppäsi kuvan. Kuvas­ta
miss McAra sai $750 ja pojan pe­lasti
kosken alla kiertävä huvilaiva.
Täältä kulki suomalaisia miehiä
töissä Port Maitlandissa kemikaali- ^
tehtaalla; tekemässä tunnelia Grand-joen
alitse Erie-järven: rannalle. He
tekivät 10 tuntisia työpäivää vaan •
työnjohtajat vaativat heidän teke­mään
12 tuntista työpäivää. Mie­het
sanoivat, että kun he ensiksi •
ajavat 40 mailia työmaalle niin heil­le
on 10 tuntinen työpäivä liikaa- -
kin ja erosivat työstä. Mikäli olen
kuullut Ontariossa pitäisi olla 8
tunnin';työpäivälaki, vaan -yhtiöillä v'?^
näkyy olevan oikeus teettää töitä
12 tuntiakin.
Ensi perjantaina avataan St. Paul-kadulla
uudet 40 kertaa voimak­kaammat
sähkövalot, jotka ovat tul- -
leet maksamaan 80,000 dollaria. Ti- .
laisuutta juhlitaan kulkueineen,
jonka mukana.'tulee olemaan:4.soit--;
tokuntaakin ja paljon ihmeellistä
nähtävää. — O. L .
ARVATKAAPA
a D
. . . K U K A ON OSTANUT UUDEN AUTON.
OsuustoimintajuhJat
! • • • •••• •• Jarvienpaassa
Port Arthur. — International Cd-öperative
Storesin kesäjuhlista
näyttää 'tulevan; suurin tapahtuma /
moniin vuosiin j a vaihteleva ohjel­ma
tulee tyydyttämään niin van­hempia
kuin lapsiakin. Juhlat p i ­detään
Iskun Puistossa Copenhagen /
Roadilla heinäk. 24 pnä 'alkaen
kello 10.30 ap. Juhlien kohokahta-na
tulee olemaan Winnipeg Folk
Singersin taiteilijoiden esitykset
Paikallisia ohjelman esittäjiä tule­vat
olemaan suomalainen " K a i k u " -
kuoro, ukrainalainen lauluyhtye ja
suomalainen torvisoittokunta.
- Federated Cooperative Associa­tionin
varapresidentti G. E . Wood
tulee pitämään juhlapuheen.
Täydellinen urheiluohjelma —
rata- ja kenttäurheilua, voimiste­lua,
pussitappelua eri kauppojen
henkilökuntain ;kesken on järjeste^<;/
ty. ^ ^
K a i k i l l e lapsille, 13 vuotta nuo­remmille,
on vapaa tarjoilu. E r i
kansallisuuksien ruokia tullaan tar­joilemaan.
Kaikki ovat tervetullei­ta.
Lahnajätti mato-ongella
Kuopio. — Y l i puolen metrin pi­tuinen
lahnajättiläinen tarttui viik­ko
: sitten i maanantaina v maalarimes-^: /;
tari Sulo -Tapanisen mato-onkeen
Kuopion Ketuhlahdessa. Onkimies
sai vaivoin saaliinsa veneeseen. Ka­lan
pituus o l i 52 sm, korkeus 18 •
sm ja leveys 5 sni: Lahna painoi l ä~
hes kolme kiloa.
Valheiden sesonki
; /.- ValehteTuakin/on kuulemma-mon-ta
sorttia, on oikein^ gmävalheila
pikkuvalheita, hätiivalHeita, valheit­ten
valheita jne.
Yleisesti puhuen valheet ovat ta­vallisen
kansan keskuudessa huo­nossa
kur.ssi.s.sa. Jos henkilö jou
luu kerran kiinni valheesta, niin
häneen ei oikein helposti enää us­kota/
silloinkaan/kun-hän .sattuu tot*
ta puhumaan.
' Poikkeuksen tavallisista rehelli-sistä
ihmisistä tekevät porvaripoli-liikot,
joita pidelälTn ammattivaleh­telijoina.
'Esimerkiksi nyt, jolloin
on tehty kaikenlaisia sirkuslemp-:
puja eteläisen naapurimaan dcmok-,
raattipuolueen presidentin ehdok­kaan
nimittämisen yhteydessä, hy­väksyttiin
mainitu.ssa -puoluekoko­uksessa
muuft"TJhena myös; uusi u l ­kopoliittinen
ohjelma, jonka synty;
sanojen yhteydessä sanottiin kau­nistelematta,
ettii puoluejohto voi^
sen mukavasti unhoittaa ja jättää
luiomioönottamatta-^aalien jälkeen;
mikäli se katsotaan sopivaksi ja
tarkoitustaan vastaavaksi?
Sellaisgn valheohjelman tarkoi-tuksenjfyin
jymäyttää pitkätukkai­sia
valitsijoita uskottamalla heille,
että siihen tai tähän puolue pyrkii
— vaikka todellisena tarkoituksena
saattaa olla vallan jotakin muuta.
Porvaripuolueiden kohdalta täl­lainen
valehtelu on yhtä "asiaan­kuuluvaa''
kuin on Suuren Rahan
sanc)niälehlicn~jatkuva "valehtelu ' ja
väiiristely suurpääoman luokkaval-lan
ja -etujen'hyväksi.
"Viattomammaksi" valehteluksi
on kuilonkiii^Tuokiteltava keskike­sän
aikana yleisessä muodissa ole­va
sunnuntaikalastajain "liioitte­l
u t " ' niisiä "suurista ,körmyniskois-t
a " joita ,on joko saatu — tai mei­nattu
saada.
'Myöntää • kaiketi _täytyy, ,että
iSÄSÄIiiÄMi^SÄ
meissä sunnuntaikalastajissa /;on ;se;
yhteinen vika, että siiman katkais­seet
tai muuten käsistämme pääs­seet
suuret kalat ovat oikein sy­vyyksien
hirmuja.
Niiden kokoakin taidetaan toisi­naan
- liioitella; ja.;mikä''/kumminta,
:kertoja;;näyttää aina uskovan vuo­ren
varmasti , omista käsistään
"phUsseen" kalan "suuruuteen''. _
Mutta kokonaan tuulesta tem­mattuja
eivät: ne puheet suurien/-ka­lojen
pääsemisestä ole sillä jokai­nen
ongella käynyt mies ja nainen,
tyttö ja poika tietää.omasta koke­muksestaan,
että, isomman kalan
voi paljon helpommin menettää
kuin pienen sellaisen. ^
Muuten olemme vakaasti sitä
mieltä, että sunnuntaikalastajia on
aiheettomasti" syytetty' kalavaleit-ten
kertojiksi. Myönnämme ker­naasti,
että missä kaksi tai useampi
sunnuntaikalastaja tähän aikaan
vuodesta/kokoontuui siellä .kuullaan
mainioita kalajuttuja, sellaisiakin,
jotka ^hyvyytensä perusteella on
mieli leimata 'kalavaleeksi".
Ja huolimatta siitä kuinka hyviä
kalajuttuja kerrotaan,, n i i n aina
tuntuu Olevan joukossa j o k u . J o ka
voi lisätä miltei puolella painoa ja
mittaa suurempiinJcaloihinsa.
Kaikesta tästä huolimatta on tun­nustettava,
_ että ' sunnuntaikalasta- r
jat ovat hyvin säädyllisiä 'liioitte-lussaankin"
— silloinkin kun las­kettelevat
niitä kalavaleita, käsi­varret
ulottuvat aika helposti kaik­kein
suurimpienkin kalojemme
koon osoittajiksi!
Mikäli on puhe '"kalavaleista",
n i in juuri nyt, kesälomien aikana,
on kalavaleiden kultainen sesonki.
Ja allekirjoittanut on-~yksi niis­tä
onnen myyristä, jokapääsee nyt
kahdeksi viikoksi kalajuttujen "te-kijäin"--
ja kertojain' onnelliseen
seuraan. Tosiasiassa olemme näi-'
^en rivien-ilmestyessä jossakin sy-'
dänmaan järven rannalla paljain
j a l o in veneessä nauttimassa kaikes- '
ta siitä, mitä Canadan tuhannet
järvet, joet ja korpimaat onnellisel- -
Ie lomailijalle tarjoaa. Ja k u n ta-/
pamme -ei-ole-valehdella - edes ka- -
lastusasioissa,. n i in me tyydymme
toteamaan vain sen, että jos kalan
hinta sattuu' huomattavammin las­kemaan
tämän kahden viikon a i k a - ' ':
na, silloin tiedätte,, että tämä poika
on saanut talvisten^ mustikoiden
misus, huolehtii siitä, että, niitä on. f .
poimittava aina päiviin lisäksi
myös oikeita' " P i e t a r in kaiahsaalii-t
a ' ' Lomaterveisin — KänsSkouriu