Vapaus, April 9, 1964

              II-
•:l
ff
-••| ''''rh
li; i :
Iiii;
-'iiii:'!
nmesiyy luslaina, loralaina ia lauantaina — Perusteltu vuonna 1917 Canadan suomalaisten itsenäinen lyöväetnlehti
No. 41 — Voi. XLVIII SUDBURY, ONTARIO S i v u 4 Torstaina, huhtik. 9 p. Thursday, April 9^ 1964
Öyafko Kennedyn
miirhaajat vielä
yapaatla jalalla?
Budapest. — Newyorkilainen la-,
kimies Mark Lane sanoi Demokraat­tisten
lakimiesten yhdistyksen vuo­sikongressissa
täällä, e t t ä Yhdysval­tain,,
presidentti Kennedyn salamur­haajat
ovat vielä vapaana.
'Lane sanoi toivovansa jotta laki­miesyhdistyksen
vuosikongressissa
otettaisiin ensimmäiset askeleet
kansainvälisen juristien komission
perustamiseksi pohtimaan Yhdys­valtain
presidentin viime marras­kuussa
tapahtuneeseen salamurhaan
liittyviä seikkoja. '
"Tulen esiintymään, jos minua
pyydetään, ja esittämään kaikki hal­lussani
olevat todistukset", sanoi
hän.
37-vuotias Lane sanoi, ettei ollut
olemassa minkäänlaisia todistuksyi
s i i tä jotta presidentin .murhaajaksi
v ä i t e t ty Lee Harvey Oswald olisi
mitenkään sekaantunut asiaan.
,Lane toimi aivan viime aikoihin
asti Oswaldin äidin lainopillisena
neuvonantajana.
ikeudenka
iöskdndadlista
aasu-
Toronto. — Northern Ontario Na-tural
Gas-yhtiön presidentti van-couverilainen
Ralph K. Farris jou­tui
tiistaina valamiesoikeuden eteen
syytettynä väärän valan tekemisesi
tä kahdessa tapauksessa.
Syytökset juontuvat hänen anta­mistaan
todistuksista kahdessa kuu^
lustelussa, jossa tutkittiin yhtiön
osakkeiden jakamista^
Asiasta aikaisemmin käydyssä
alustavassa kuulustelussa kaksi en­t
i s tä pormestaria, joista toinen Leo
Landrcville on nykyään Ontarion
korkeimman oikeuden tuomari sa^
noi, että heille oli tarjottu Nor­thern
Ontario-kaasuyhtiön osakkei­ta
heidän vielä siHä hetkellä ollessa
pormestarinvirassa.
Ontarion korkeimman oikeuden
tuomari todisti, että hänelle oli
tarjottu kahden päivän kuluttua
s i i t ä kun Sudburyn kaupiinginvalr,
tuusto oii antanut yhtiölle luvan
kaasun jakamiseksi ennakko-oikeus
ostaa 10,000 osaketl;i. Tuomari l,;in
dreville oli silloin Sudhiirynkaii
punjiin pormestari.
Hän sanoi, että hän oli käyttänyt
osto-oikeutta hyväkseen sen jäl­keen
kun hän oli eronnut poiines.:
tarin virasta ottaakseen vaslaaii
tuomarin viran.
Gravenhurslin entinen ponno.staii
mrs. \Vanda Miller todisti, että .Nor,
oli l(Kii.stajan paikalla sanonut, että
tiän c i tiedä mitään niiden 14,000
osakkeoii jakamisesta, mistä oli
oieltii ().sa!;l;(-'et liioinari Landrevil
Iclle Ja. iiuiille henkilöille. .
M r . Mcl,(sati todisti, että hän oli
.saanut .$14» ()()() voittoa alkuperäi-so.
slä .$HtKI sijoituksesta 200 o.sakkee-
SlHMl. ,
'riioiiiaii l i a i K i i e v i l l e sanoi, että
iiäii oli maksanut 10.000 osakkees-thern
Ontario Naturat Gas yhtiön j i ; , o2..-,o kappaleesta helmikuussa
virkailija Gordon K. McLean oli an-; v. l!).^)7. Hän sanoi sitten myyneen-tannt
hänelle maksuvapaasti l.öO y l i - | s-i niistä 2;r)»(j .saaden $10 osak-tiön
o.saketta. j koosta. Tiilen .jalolle jääneet V.-^OO
Mr. MeLean sanoi, että hiin. oli j o^;iki.it;, ,.ivät maksaneet hänelle
antanut mrs. Millerille ja koinveilo i „,iiä;i„.
muulle kunnalliselle v i r k a i l i j a l l e ^ ^ . ^ ^ jm^ec,
mr. Karrisin
Moskova.— Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen päätöslausel­ma
ja M. Suslovin alustus Kiinan
kysymyksestä ei tullut suinkaan
yllätyksenä neuvostoliittolaisille,
sillä ennenkuin asiakirjat julkais­tiin
ne oli käsitelty kommunisti­sen
puolueen lO-miljoonalsen jä­sen
joukon kokouksissa, joissa ne
hyväksyttiin yksimielisesti. Toisin
sanoen puolueen johto on saanut
toimenpiteilleen täydellisen tuen.
Kaikissa Neuvostoliiton liittotasa­valloissa
ja tärkeimmissä keskuksis­sa
pidettyihin kokouksiin osallistui­vat
puolueen korkeimman johdon
edustajat muutamia lukuunottamat-
(ta, mm. Leonid Brezhnev edusti
keskuskomiteaa Kazakstanissa. K i i ­nan
naapuruudessa pidetyssä puo­lueväen
konferenssissa. Ukrainassa
o l i keskuskomitean edustajana pu­hemiehistön
ja sihteeristön jäsen
Nikolai Podgornyi, Azerba dzanissa
varapääministeri Anastas Mikojan
jne. Poikkeuksetta kaikissa kokouk­sissa
on kiinalaisjohdon politiikka
saanut mitä ankarimman tuomion.
Samalla kuitenkin korostetaan.
kuten esim. tunnettu moskovalainen |
kullekin 150 osaketl:
määräyk-sestä. . I
Mr. Farrisia syytetiiän väärän va-'
lan teosta hänen väittäessä, eirr'
mr. McLean ei ollut toiminut hä-i
nen määräyksestään kun hän (Me-;
s. Lean) oli antanut 150 o.saketta;
Snrs. Millerille. silloiselle Brace-bridgcn
pormestari Glen CoalesSille. f
Orillian kaupungin lainopilliselle |
neuvonantajalle W. L. .Moorelie ja
Orillian kaupungin pormestari
bur Crampille.
Northern Ontario Naturat Clas-yhtiölle
myönnettiin oikeus jakaa
kaasua kaiki.ssa näissä kunnis.sa.
Mr. Farrisia syytetään väärän
valan teostaniyö.s silloin kun hän
kun .Sudburyn kaupunki oli myön
tänyt kaasuylitiiille kaasunjakeluoi-k
o i u l c n iiän oli lähestynyt mr. Far­risia
ja "ilmaissut mielenkiintonsa'
vliliöstii.
Arthur Allison Wishart on ni-niitetty
uudeksi Ontarion oi­keusministeriksi
Fred Cassin
tilalle, joka joutui eroamaan
jtehlävästä esitcttyään ehdutuk-
!sen muutokseksi Ontarion po-l
l i i s i l a k i i n . Ehdotus herätti laa­joissa
piireissä suuttumusta po-
|iisivaltioIainIaadinnallisuutensa
vuoksi — TNS-kuva.
Canadan ranskalaisten
pohtimaan tulevaisuutta
työläinen, sosialistisen työn sanka
i i n arvonimellä palkittu Gennadi
Maslenikov, että Kiinan johto ei
pysty kuitenkaan sumentamaan sitä
ystävyyttä, jota neuvostokansa tun­tee
Kiinan kansaa kohtaan.
Kiinassa paikallisjohto hakkaut­taa
Neuvostoliiton toimittamista ko­neista
merkkejä, jotka viittaavat
niiden alkuperämaahan, mutta itse
Kiinan kansan sydämistä ei tällä
hakata pois veljellistä tunnetta Le-
CPRn maille ehkä
uuila teollisuutta
Sudburyssa
l.cvis, <)u('. — Täällä on aloitettu
oraalla laholla Canadan, ranskalai-
; i A i u n n i l j o i u • ivitate-General''^
t p o r u . i t a i n i s o l l a . Nimitystä käytettiin
: e n s i n joitakin- piirejä edustavasta
! k a n s ; i l [ t s k ö k o . t i k s e . s t a .ennen Rans:
I l ; a n vallankumousta,
i Taikoiliiksena on päättää lähivuo-
Isien kuluessa Ganadan ranskalaisen
Sudbury. — Pormestari .Joe Fab-'; väostun().san poliittisesta; kulttiiu.-.
bro ilmoitti tiistaina, että. piakkoin ; rellisosla. taloudellisesta, sosiaali-voitanee
, aloittaa tulkimustvöt. tar^ .ihosta ja uskniuioUisesla tulevaisuu-ninin
ja lokakuun syntymämaata ' koituk.sella kehittää uusi tooll.sniis dosla
kohtaan, sanoo Maslenikov. Taval-, ,J^^ eekkerin alalle Siicibu- 'l i . r k o i n i p i o n kysymyksien joukos-innoittavana
voimana tämän siiun-;
nllelman takana on 250,000 jäseni-viiostiiho.
san tulevaisuuden nen Quebecin St, Jean I3aptiste-ylidistyksien
liitto, joka alkoi uu­den
j ä r j e s t ö n pohjan Juomisen lähes
kolme vuotta sitten.
Tähän m e n n e s s ä siihen p n l i i t -:
tyny 16 rnuuta järjestöä aina
LUniön CathoUque des Cultivd-teursista
(katolisten maatyöläisten
liitto) 125;00Qjäseniseen, Quebecin
ammattiyhdistyksien liittooii asti:
Lopullisena tavoitteena on saada
.Canadan / ranskalaisten kaikkien
osien kannatus "Caiiadanraiiskalai
Unen kansa ei unohda Neuvostolii-: j,, copper Cliffin välillä, n u v s ä .a o s i i i i t . v y . o j o s k o Quebecin tulisi | sen valtion Majana Cartallc".
maisivat kannatuksensa Neuvostolii­ton
kommunistisen puolueen omak­sumalle
asenteelle.
SASKATCHEWANIN
LÄINLAATUAKUNTAAN
163 EHDOKASTA
Regina. — CCF, joka on muodos­tanut
hallituksen Saskatchewanissa
viimeisen 20 vuoden ajan, on ainoa
puolue, joka tällä kertaa on nimittä­nyt
täyden listan ehdokkaita huhti­kuun
22 päivänä pidettäviä vaaleja
varten.
Ehdokkaita maakunnan lainlaati-jakuntaan
nimitettiin tällä kertaa
kaikkiaan 163 verrattuna 225:een
jotka nimitettiin viime lainlaatija-kunnan
vaaleja varten, jolloin (v.
1960) oli kysymyksessä 55 edustaja­paikkaa.
Uudessa lainlaatijakunnas-^
sa tulee olemaan 59 edustajapaik-
.•kaa.v,-
Liberaalit ovat asettaneet 58
ehdokasta. He pidättäytyivät asetta­masta
ehdokasta kilpailemaan toi­sesta
Moose Jawn kahdesta paikas­ta.
Konservatiivit, ovat nimittäneet
43 ehdokasta. Social credit puolu­een
kannattajat ovat nimittäneet
kaksi ja kommunistit yhden.
Viime kuussa hajoitetussa lain-laatijakunnassa
oli 34 CCFn kannat­tajaa
ja 21 liberaalia.
' / V a i n yhdessä vaalipiirissä tapah­tui
tällä kertaa viime hetken muu­tos.
Leon Wojcichowski ilmoitti
puoli tuntia ennen nimitysajan päät-
Muusi ei oUutkaan
vesikauhuinen
North Bay. — Maakunnallisen la
bqratorion vn-kailijat täällä ovat i l ­moittaneet,
että; kahden vuoden ikäi­nen
naarasmuusi, joka oli hyökän-.
nyt erään metsätyöläisen päälle
MuUigan tovvnshipissa maaliskuun
19 päivänä :ei ollut vesikauhuinen.
MuusinTpää oli lähetetty tänne tar­kastettavaksi
tapauksen jälkeen.
Englehartilainen Stanley. Quast
sai naarniuja käsikahmaottelussaan
muusin kanssa j a pelättiin^ että jos
muusi olisi vesikauhuinen, niin sC
-olisi saastuttanut myös metsätyöläi­sen
vesikauhun basililla.
ton veljellistä apua Kiinalle sen i (.^^jp^ ^jj.,;,^) Cy,,.,,!;.,,^ J>.,^,ifi^^^.,.,^,. o.-.ik.si Canadasta. ja jos niin
vaikeina päivinä. Mainittakoon, etta ,atjeyhtiön ratapölkkyjen ja puhe- laI..lliul.^i. mm millä ehdoilla.
kaikissa lauantain moskovalaisleh- ijnpvlväiden tervauslaitos.
dissä oli sivukaupalla, mielenilmai-j Hän sanoi, että CIMlhsuunnitel-suja
joissa eri alojen edustajat i l - , ^^.^.^^ n j , , , , , , . , , „ , . p „ omistuksen säi-;
lyttärriinen ja kontrolli siitä miiikä i
laisia teöllisuu.slaitbksia sinne lulr |
täisiin rakentamaan. Ilmeisestikin;
I CPR tulisi vuokraamaan maata niii- \
i le firmoille, jotka olisivat valmiita
j rakentamaan teollisuuslaitoksiaah '
•|;sinne.- • j
; Suunriitelma on samansuuntainen ^
i kuin CPR on toteuttanut pmistamil-:
i laan mailla u.seimmi.ssa suuiemriiis- i
j sa keskuksis.sa kautta Canadan,
tymistä. että hän vetäytyy syrjään i Rautatieyhtiö on jo nimittänyi
Kinistinon vaalipiirissä kannatuk- j Haddin. Davis and Brown-nouvon-sen
ja tehokkaan konservatiivisen! antofirman suorittamaan tutkimiik-puoluejärjeslön
puutteen takia. sen siitä mihin tulisi kaivaa vesi-
Hän sanoi, että lukuLsat konser-[johdot, viemärit jne. Näihin töihin r
vatiivit olivat asettuneet kannatta-{ryhdyttänee niin pian kuin routa; ,
maan CCFn ehdokkaita peläten l i - i on sulanut maasta ja varsinaistoii | V)'''.''"'*' *' «
Canada puolueeton
Kyproksen sisäisissä
asioissa - Martin
i ()tt2wa. -- l'lkominisleri Martin
OM :-;i;!r)nul. iniilamentin alahuonees-
-;a. oM;i liiui haluaa välttyä kaikilta
..•olLi-iMa t e o i l t a ja lausunnoilta,
i jntka v o i s i v a t viitata siihen, että
! l.'aii;i(]a O l i s i omaksunut puolta tai
l o i s i a k a m i a l l a v a n kannan Ky|)iok
;:>:on p i j l i i l I i s i s s ä orimiolisyyksi.ssä.
i .lian s a n o i , että i)uolueettomuus
o-i v . i i t l a n i i i t i i n . sillä siitä luopumi-beräalien
voitolle pääsemistä ja
uuden hallituksen muodostamasta
liberaalien toimesta.
teollisiiuslailosten rakennustöiden
toivotaan alkavan ensi syksyyn men­nessä.
VIIME TIEDOT
United Nations. — YKn pääsihteeri U Thant on jättänyt
Suomelle. Ruotsille ja Irlannille pyynnön jotta nämä maat
antaisivat 900miestä lis^ä YKn palvelukseen Kyproksella
olevaan aseväkeen. Tarkoituksena on kohottaa YKn joukko
jen miesvahvuus 7.500:aan. Luotettavista lähteistä saatujen
tietojen mukaan Suomi on lupautunut lähettämään LOOO
miestä aikaisemmin luvatun 700 asemesta, Irlannista on pyy­delty
900 aikaisemmin pyydetyn '600 asemesta ja Ruotsilta
1.000 aikaisemmin ajatellun 700 asemesta.
noM \aiii vaiki-nttaisi canadalaisten
olovion asevoimien
, i••Iit,-iVia
; ,\li-.Marlin' oli vastaama.ssa VVal-
! laco .\osl)illin (kons. O.xford) kysy-.
| i i i y k s o o . n . m i s s ä hän halusi tietää
l i n i t en Canada suhtautuu Kyproksen
i p; f s i d f i i l 1 1 aikkijyiispa Makariok.-
i SOH ji;listuksoen jotta Kyproksen
i taholla on imtiitcJity sopimus, .jonka
[nojalla sallittiin Kreikan ja Turkin
1 pitää asevoimiaan saarimaalla,
i M i i i i s l e i i sanoi, että kysymys lä-i
l i e n t e l i Kyproksen kreikkalaisten ja
j iurl;l;iiaisioii välillä olevan ongel
i nian juuria, joita Yhdistyneet Kan-
! sakiiiiiial oh yrittelemä.ssä selvittää.
Ottawa. -—/Huolimalta aikaisemmasta lausunnostaan, et­tä
Canada ei-lule mitenkään sekaantumaan Kyproksen si­säisiin,
asioihin ulkoministeri Paul Martin sanoi eilen (tors­taina),
että Canada on varoittanut Kyproksen presidenttiä
arkkipiispa Makariosta niistä mahdollisista seurauksista, jot­ka
voisivat johlua h^nen viimeaikaisisla toimenpitoislään.
Parlamentin alahuoneessa oli herätetty kysymys siitä miten
Canada suhtautuu arkkipiispa Makarioksen julistukseen jol­la
Turkin. Kreikan. Britannian ja Kyproksen välinen sopi­mus
asevoimien sijoittamisesta Kyprokselle oUmLlälöity mi­käli
Kypros oU kysymyksessä. ;
Timmins. - 7 ^ Kaksi päivää kestänyt luniisade kohotti Iäl­lä
alueella maassa oleVan lumen vahvuuden 44 tuumaan.
Viikko sitten lunta oli maassa 42 tuumaa, mutta sittemmin
vällinnul lämmin sää ja vesisade vähensi tätä huomattavas­sa
määrässä. Tiistaina ja eilen kuitenkin tuli uutta lunta
noin 9 tuumaa. Maantiet olivat siinä määrin lukossa, että lä­hiseudun
koululaiset eivät päässeet kouluun.
Vaikihoinen kuoli
Iraklorin alle rotu-syrjinläproiestissa
Cleveland. — Prcsbytecrisen kir­kon
valkoihoinen pastori 26 vuoden
ikäinen Biuce VV. Klundell kuoli
tiistaina lyonlötraktorin telaketjun
alla roiusyrjinlää vastustavien ih-
I niisien oliossa mielenosoituksella
erään koulun rakennustyömaalla.
l ' a s l o i i Klunderi' joka on usein
aikai.semniiii ilmäi.ssul kannattayan-s.
i neokoieilä heidän taistelussaan
Insapiipiisteh oikeuksien puolesta,
oli hoit(ii.vtyhyt; traktorin taakse sa-niaiiaikaisesfi
kuin kolme muuta
oli hoittiiytynyl sen eteen.
Konociikäyttäjä oli: ryhtynyt pe­ruu!
lamaan konetlaiin, jonka tela­koi
juniurskasi Kliiiulerin rinnan ja
niskan.' ,
"lläii oli kuollut kun me nostim-
(.(alktiu sivulla -1)
Uuden liiton presidentiksi valit­tiin
tri Marcel Frenette,. joka. sa­noi:
"Kmme voi sallia Jotta .sivuut­taisimme
tämän mahdollisuuden."
Myös nimitettiin 21-jäseninen
keskuskomissio — neljä lisäjäsentä
nimitetään myöhemmin — ja sen on
määrä kokoontua kolmen kuukau­den
kuluessa sekä sen jälkeen vis
sien määräaikojen kuliitua johta­maan
viiden tutkimuskomission työ­tä.'-
Alkuiieräinen Estates^General, jo­ka
koostui Ranskan kansan vaikut­tavimmasta
osista, esitti aika ajoit-taisesti
vaikuttavaa roolia Ranskan
hi.storia.ssa vuodesta i;}02 alkaen.
Vuonna 1798 Ludvig XVI olle.s.sa
taloudellisissa vaikeuksissa : kutsui
Estates-Geneialin luokseen ja tote­si,
että siltä taholta vaadittiin re^
formeja. Ranskan vallankumous
seurasi näitii aikoja.
Britannian pääministeri
näkee vaaran sodasta
NLii kanssa päättyneen
Lontoo. ^ Britannian pääminis^
teri sir Alec_Douglas-Home on sa­nonut
britfiläHsille, että ydinaika­kausi
on jo hävittänyt yhden viholli­sen
— vaaran sodasta Neuvostolii­ton
kan.ssa.
'•Minun käsittääkseni ei ole enää
olcma.ssa vaaraa so:Iasta Neuvostolii­ton
kanssa", sanoi sir Alec kolmes­sa
eri kokoukse.ssa, joita on järjes­tetty
ehkä vaaleihin valmistautumi­sen
mielessä.
"Hyytävä jää on osoiltama.ssa su­lamisen
nierkkeiä. hitaita, mutta
varmoja"; sanoi hän.
Quebec. — Valtiosihteeri Mau­rice
Lamontagne on ilmoillanut
e t t ä liittohallitus on päättänyt pe­rustaa
erikoisen komitean tutki­maan
yksityisesti ja valtiollisesti
-omistetun radion ja television toi­mintaa.
~
Samalla hän ilmaisi mielipitee­nään,
että hallituksen tulisi kiin­nostua
suuremmassa määrässä
kulttuurialoista yleensä. •
Puhuessaan Canadian Association
of Broadcastersin (yksityisesti omis­tettujen
radioasemien yhdistys)
vuosikokouksessa mr. Lamontagne
sanoi, e t t ä ehdotetun tutkimuksen
tarkoituksena on laatia uusi määri­telmä
siitä mitä hallituksen politii­kan
tulisi olla radiointiin ja televi­siointiin
nähden.
Hän ei selostanut lähemmin min­kälainen
komissio perustettaisiin
tarkoitusta varten, vaan tyytyi .sano^
maan, että olisi loogillista järjestää
jonkinlaiset yleiset kuulustelut jat­kamaan
sitä työtä mitä on suoritet­tu
vuosi sitten perustetun kolmimie­hisen
alustavan komitean toimesta.
Mr. Lamontagne ilmoitti, että
alustavan komitean työ on miltei
loppuunsuoritettu. Komitean muo­dostavat
Canadan radiointikuvernöö-rien
lautakunnan puheenjohtaja tri
Andrew Stewart, valtion omistaman
Canadian Broadcasting-yhtiön (CB-Cn)
presidentti Alphonse Ouimet ja
yjcsityisesti omistettujen radioase­mien
yhdistyksen presidentti Don
.lamieson.
Valtiosihteeri tähdensi, että pää­asiallisena
syynä miksi olisi jatket­tava
tätä tutkimustyötä - julkisien
kulustelujen kautta on se, että Ca­nadan
radiointilaki vuodelta 1958
ei ole tyhjentävän selvä.
" O n olemassa myös epävarmuuk­sia
yleisen ja yksityisesti omistetun
radion ja television tarkoituksista
j a rooleista Canadassa, CBCn ja yk­sityisesti
omi&tetttijen asemien suh­teista
toisiinsa, CBCn ja radiointi-kuvernöörien
lautakunnan valtuuk­sista
ja televisio-ohjelmien televi­sioinnista
toisten asemien kautta",
sanoi hän. -
Näiden kysymyksien sekä muiden;
joiden joukossa CBCn rakenne ja
sen rahoittaminen, on oltava tutki-muk.
sen tähtäimessä, sanoi mr. La­montagne.
Sanoen, että Canadan televisio
ci ole esittänyt kyllin suuressa
määrässä tärkeätä osaansa Cana­dan
kulttuurin kehittämiseksi ja.
yhteisymmärryksen aikaansaami­seksi
erinäisten kulttuuriryhmien
välillä, mr. Lamontagne toisti va­kaumuksensa,,
että hallituksen on
ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän
tilanteen korjaamiseksi.
"Hallituksen tarkoituksena on
edistää aktiivisesti canadalaista
kulttuuria missä, tahansa ja milloin
tahansa mahdollista ja sopivaa. Hal­litus
toivoo tämän radiointikomi-tean
perustamisella esittää osansa
auttaessaan radioi tsi joita ^ esittä­mään
heidän osansa", sanoi, hän.;
Kelioiltaen -kulttuurivpihtoon
Canadan väestön en osien kesken
valtiosihteeri kommentoi: 'Olem­me
olleet liian läheisesti kytket­tyjä
yhdysvaltalaisiin perinteisiin,
joiden, mukaisesti hallitus ei se­kaannu
kulttuuriasioihin. Tulok­sena
tästä meidän kulttuurielä­mämme
on verrattain heikko ja
vaarallisessa määrässä altis Yh­dysvaltain
ylivoimaiselle vaiku- '
tukselle ja meidän canadalainen
identtisyytemme on jäänyt liian
epämääräiseksi
Hallituksen tarkoituk.sena on ol­tava
se että taattaisiin yhteysväli­neiden
canadalainen omistus ja
kontrolli, voimistutettaisiin kulttuu-lilaitoksia
ja annettaisiin rahallista
apua yksityiselle kulttuurisektorille,
sanoi hän. 'Mutta vaikka hallituk­sen
on esitettävä suurempaa ja sys­temaattisempaa
roolia näissä asiois­sa,
niin vastuun siitä ei tulisi olla
eikä ole yksinomaan hallituksen^
Yksityisten intressien on myös au­tettava."
Canadan kulttuuriköyhyys on
yksi syy miksi tällä hetkellä on
olemassa jännittyneisyyttä^ sanoi
mr. Lamontagne yksityisille radio­asemien
omistajille, ja toinen on
yhteyden puute. "Vain siinä mää­rässä
missä televisio täyttää kult­tuuritehtävänsä
ja huomioi mei­dän
kaksikulttuurellisuutem^ie^
se tulee olemaan elävä ja joka­päiväinen
todistus canadalaisesta
identtisyydestä ja maamme yhte­näisyydestä",
sanoi hän.
Coiumbia-joeii sopimus
Ottawa. ~ Taistelu Columbia-joen
voimavarojen käytöstä Yh­dysvaltain
kanssa allekirjoitetun
sopimuksen mukaisesti aloitettiin
tiistaina ulkoministeri Paul Mar­tinin
kuvatessa sopimusta "ovena
teollisuuden laajentumisen uudel­le
aikakaudelle Canadassa." .
1
Mr. Martin oli ensimmäinen puo-lustustodistaja
esiintymään liitto-parlamentin
ulkoasiainvaliokunnas­sa,
missä on täten aloitettu ehkä vii­meisin
pohdinta pitkistä j a myrskyi­sistä
neuvotteluista, jotka alkoivat
v. 1961 ja joiden tuloksena kahden
hallituksen välillä allekirjoitettiin
useita miljoonia dollareita merkit­sevä
sopimus Columbia-joen voima­varojen
käyttämisestä voiman ke­hittämiseksi
ja tulvien kontrolloi­miseksi.
Yhdysvaltalaisten piirien etua ta­voittelevan
sopimuksen huomatuin
vastustaja kenraali A. G. L. Mac-
Naughton oli myös läsnä tekemässä
pitkästi muistiinpanoja. Hänen ei
odoteta esiintyvän todistajana en­nenkuin
vasta viikon tai toista ku­luttua,
jolloin hän on luvannut an­taa
kaksi tai kolme tuntia kestävän
lausuntonsa kannattaen ajatusta, et­tä
tällä sopimuksella loukataan Ca­nadan
etuja.
Mr. Martin kirjaimellisesti lul-vitti
valiokunnan tiistaina esittäes­sään
lausuntoja, asiakirjoja ja suu­sanallisia
todistuksia, jotka kaikki
yhteensä käsittävät noin 250,000 sa­naa.
.
' Kysymyksessäolevaa sopimusta ei
ole vielä ratifioitu Canadan parla­mentin
taholta.
CNRn voitto lisääntyi, mutta ei vielä
riittänyt korkovelkojen maksamiseen
Ottawa. ^ Canadan valtion omis­taman
Canadian National-rautatie­yhtiön
vuosiraportti j ä t e t t i in parla­mentin
alahuoneen pöydälle viime
tiistaina. •
Raportissa todetaan, että vaikka
yhtiön tulot nousivat vuonna 1963
ennätysmäiseen $800 miljoonaan,
n i i n kansallisesti omistetun rauta­tieyhtiön
voitot jäivät vielä $43,-
013,517 vaille siitä summasta, mitä
olisi tarvittu yhtiön vclkakorkojen
maksamiseen.
Yhtiön tulot olivat V. 1963 $27,
900,000 suuremmat kuin edelli-seltä
Kauppa- ja kehityskonferenssin
enemmistö ei halunnut kuulla Portugalia
Geneve. — Kahdeksankymmenen tunut astumaan puheenjohtajan pal­kalle
kutsumaan Portugalin pääval­tuutettua
puhujanpaikaUe.
Kutsu puhujahpaikälle saapumi­sesta
annettiin Portugalin edustajal­le
vasta Canadan edustaja L. Dana
VVilgressin toimesta.
Heti kuri Wilgress oli kehqittanut
de Paula Coelhoa saapumaan puhu­janpaikaUe
: hänen .esiintymistään
vastustaneet eri niaideri edustajat
aloittivat ulos kävelynsä. Edustajat
nousivat istuimiltaan ja siiuntasi-vat.
hiljalleen matkansa kohti ovea.
Mitään välikohtauksia ei tapahtur
nut.. •
de A p a i i l o C o e l h o n k u u l i j a i n lu­ku
supistui noin 30 edustajistoon.
Konfei-enssiin saapuneet afrikka­laiset
edustajat olivat iimoittaneet
aikaisemmin boikotoivansa Portu-gaiih
ja Etelä-Afrikan puheenvuo­rojen
pitäjät. Kuitenkin ilmoitettiin
myöhemmin, että näiden maiden-^
edustajat Olivat päättäneet luopua
yrityksistään saada Etelä-Afrikan
edustus konferenssissa kielletyksi.
afrikkalaisen, aasialaisen, latinalais­amerikkalaisen
ja sosialistisen maan
edustajat Y K n kauppa- ja kehitys­konferenssiin
kävelivät ulos konfe­renssista
mieluummin kuin olisivat
jääneet kuulemaan Portugalin pää­valtuutetun
puhetta.
121-jäsenisen konferenssin pu­heenjohtaja
Egyptin AbdelMoneim
el Kaissouny jätti puheenjohtajan-paikan
ennenkuin Portugalin kaup-pavaltiosihteeri
Armando de Paul
Coelho nousi puhujakorokkeelle.
Yksikään latinalaisamerikkalai­sista
varapuheenjohtajista ei suos-vuodelta
lisäten voittoa siinä mää­rin,
että yhtiö kykeni lyhentämään
korkovelkaansa $6,900,000 suurem­malla
summalla kuin edellisenä
vuonna.
Huomioimatta korkovelkoja ja
Trans-Canada-lentoyhtiön rautatie­yhtiölle
olevaa korkovelkaa, rauta­tieyhtiö
sai $21,190 774 voittoa, eli
lähes $1.10 jokaista "osakkeenomis­tajaa"
— Canadan asukasta—^koh­den
(Canadan asukasluku on 19,-
000,000. V. 1962 voitto ennen kor­kovelkoja
varten t e h t y j ä poistoja ja
lisäyksiä oli $13,579,136 eli_73sent-tiä"
o.sakkeenomistajaa" kohden;
Sansibar vaatii USAn
avaruusdentotarkkailu-iseman
poistamista
Sansibar. — Sansibarin president­ti
A b e i d K a r u m c ilmoitti tiistaina
Yhdysvaltain asiainhoitaja Frank
Carluccille, että yhdysvaltalainen
avaruuslentotarkkailuasema, joka
perustettiin saarimaahan v. 1960
on kuljeteltava pois maasta.
TYÖNJOHTAJAN NENÄN NIPISTÄMINEN El OLE
RIITTÄVÄ SYY TYÖSTÄ EROTTAMISEKSI
Toronto. — Manitowadgelainon räsi kaivosyhtiön ottamaan erote-kaivostyöläinen
Uuno Nurminen tun miehen takaisin palvelukseen-sai
Ontarion lyösuhdelautakunnan sa ja maksamaan hänelle korvaus-järjestämässä
sovinto, oikeudes.sa ta siltä ajalta, minkä hän joutiii
hänelle suosiollisen päätöksen ja. olemaan pois työstään. United
$3,000 korvaiisia siitä, että hänot Steelworkers öf America-union
oli erotettu työstään ilman täysin kansainvälinen edustaja Herbert
pätevää s y y l i i . : Gargravearyioi; että Nurminen
Sovintö-öikeuden tuomarina toi- tulee saamaan $3,000 korvausta,
niiiuit tuomari R. W. Reville päät- Tuomari Reville sanoi,, ettei ,hä-.
ti; eitä Goco-kaivo.syhliö ei ollut
oikeutettu erot lamaan työläistään
siitä syystä, että tämä oli nipis^.
nen päätöstään tule pitää nenien
nipistelehiistä työajan ulkopuolella
Tuomari Reville sanoi päätök­sensä
antaessaan, että Nurminen
oli ollut mallikelpoinen työläi­nen
sen neljän vuoden jukana,,
minkä hän on ollut yhtiön palve­luksessa
ja että muutos hänen
suhtautumisessaan oli tapahtunut
vasta sitten kuri' h ä h oli joutunut
työskentelemään entisen Saksan
armeijan jäsenen^ Hanis Eriin,
johdonalaisuudesiäa.
Nurminen oli ollut työssä yh-oikeuiettavana,
mutta samalla ni- deksän_ työvuoroa Eriin johdolla.
tänyt työnjohtajansa nenää hei/ pistelyä ei voitu pitää pätevänä
dän ollessa karnevaalissa.
.Sovinto oikeuden luomaii mää-syynä
työläisen työstä erottami-seksi.
ininä aikana Eri oli jättänyt yh­tiön
toimistoon lukuisia valituksia
Nurmisen käyttäytymisestä ja tot­telemattomuudesta.
Kuitenkin
Nurminen ja työtoverinsa olivat'
todistaneet, että. E r i oli käyttäy-'-
tynyt kuin hän olisi vielä aliup-seöri
Saksan armeijassa ja jakariut
määräyksiään erittäin korkeakäti-sesti.
Hi|omioiden, että Nurhiisella, jo­ka
saapui Canadaan Suomesta v.
1957, oli syyä pitää E r i i n käyttäy­tymistä
tyrannimaisuutena tuoma­ri
Reville sanoi: "Olisi liikaa
odottaa ihmisluohteelta,; että ta­pahtumasta
valittanut henkilö olisi
alistuvasli. kääntänyt toisen pos­kensa
. . ."
^ ^ ^ ^
1, ! " ' l i / , i, liiii | ' ' : | | | v i ä | " : ' | :