Vapaus, July 4, 1964

              • • H
Sivu 2 \ Lauantaina, heinäk. 4 p. — Saturday, July 4, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) ; Established Nov. 6. 1917
E d l t o r : * ^ . Eklund Manager: E. Suksi
l ^ l e p h ^ e : Office 674-4264 — Edltorlal 674-4266 ;
;PubIlshed thrice weekly: Tiiesdays, Tbitrsdays and Saturdays by Vspfius
inibllahing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. WeBt. Sudbury, Ont&rto, Öätiada.
. M&illng address: Box 09 —v
Adyertising rates upon application. translations free of charge.
Authorized as second class mail by th? Post OffUx Department, Ottam,
and for payment of postage i n cash
> •-•'lii's''S!-iG''c"v:^v"'^:^
C A N A D I A N L A N G U A G E - P R E S S
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.7S Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $6115
1 vk. 104S0 6 kk. S.75
Kyproksen ongdmista
Yhdysvaltalaisten-uutistoimistojen selvä puolueellisuus sekä brit-tiläisten
ja canadalaistenkin päivälehtien myrkylliset kirjoitukset Kyp-
— roksen presidentti Makariosia ja ' hänen ystäväänsä" vastaan, ön yh­tenä
näkyvänä merkkinä siitä ulkomaalaisesta pelistä, mikä on ollut,
ja on edelleen käynnissä Kyprosta vastaan.
Mutta kuinka "kohtuuttomia" ja "edesvastuuttomia" ajatuksia
Kyproksen presidentti, arkkipiispa Makarios esittää ja edustaa? Y h ­tenä
esimerkkinä niistä voitaneen pitää pääministeri Makariosin viime
maanantaina atenalaiselle lehdelle Ethnokselle antamaa haastattelua,
missä hän korostaa, että tämän saarivaltakunnan itsemääräämisoikeut­ta
ei enää voida kompromissinkaan nimissä rajoittaa. STT-AFPn uutis-tiedon
mukaan presidentti Makarios sanoo mainitussa haastattelulau­sunnossaan,
että Kyproksen kysymykseen on löydettävä ratkaisu ja
se on mahdollista vain Y K n puitteissa.
Ja välittömänä vastauksena niille, jotka ovat maalanneet paholai-
; senkiivia hänestä, presidentti Makarios tähdensi, ettei hän halua jäädä
valtaan. — Olen jokaisen palvelija ja pyydän vain saada suorittaa
työni loppuun. Olen valmis lähtemään millä hetkellä tahansa, hän
. sanoi.
Toimituskirjoituksessaan "Makarios j a hänen ystävänsä" toronto-lainen
Globe and M a i l lehti leimasi Kyprokselle vierailulla tulleen E a
KA-kenraali Grivasin ' terroristiliikkeen johtajaksi^, ja hyväksikäyt­täen
yhdysvaltalaista käsitystä, että ihmisen täytyy olla itse pahasta
jos hänellä on joitakin "sopimattomia yhteyksiä" (!) lehti antoi presi­dentti
Makariosista seuraavanlaisen kuvan:
— Hän (Makarios) saattaa hämmästyä havaittuaan maailman tois­ten
maiden tulleen epäluuloisiksi hänen puolueettomuusvakuutteluis-taan
nyt, kun ne (maailman muut maat) ovat nähneet hänet avoimesti
syleilemässä "voitto-tai kunniakas-kuolema" mallista kiihoittajaa. . .
ULKOPUOLISTA P t L IÄ
^ — Kyproksessa vierailevan EOKA-kenraali Grivasin sunnuntaina
; esittämä vaatimus itsemääräämisoikeuden myöntämisestä Kyprokselle
sattuu sopivaan ajankohtaan: sekä Kreikan että T u r k i n pääministerit
ovat vierailleet USA:ssa Kyproksen asioista keskustelemassa j a jatka­n
e t matkaa Ranskaan. Myös de Gaulle haluaa sanoa painavan sa­nansa
tämän Välimeren kiistasaaren asioista, puhumattakaan Eng­lannista',
joka pitää puuttumista oikeutenaan ja velvollisuutenaan,
kirjoitti SKDL:n äänenkannattaja, Kansan Uutiset, Suomen eniten
leviävä työväen päivälehti johtavassa toimituskirjoituksessaan tästä
asiasfa viime tiistaina ja selitti tätä merkillistä vyyhtiä seuraavasti:
Kuvaavaa tälle ulkopuoliselle pelille oli myös Y K : n välittäjän, suur-lähiettiläs
Tuomiojan radiolausunto, jossa hän kertoi neuvottelevansa
Kyproksen kysymyksestä Turkin ja Kreikan ja muiden asiassa muka­na
olevien maiden kanssa. Englannin jälkeen liitettiin sarjaan jopa
Kyproksenkin nimi! .
Kyproksen kreikkalaiset ovat jatkuvasti väittäneet, että ns. Kyp­ros-
kiista ratkeaa kivutta, kun ja jos saari saa todella päättää asiois­taan.
Käytännössä tämä tietenkin merkitsee, että kreikkalainen enem­mistö
pääsee niskan päälle. Nyt tässä asemassa on ollut ulkopuolis­ten
takaajavalticdden tekemän sopimuksen nojalla turkkilainen vä­hemmistö
(n. l ^ c ) , joka "superoikeuksiensa" avulla on lamauttanut
koko julkisen hallinnon, m.m. estänyt veronkannon.
^: Grivasin vaatimus itsemääräämisoikeudesta on itse asiassa irvo-
:kas: onhan Kypros itsenäinen! Tätä itsenäisyyttä on kuitenkin koko
ajan rajoittanut — ja tehnyt sen olemattomaksi — englantilaisten tuki­kohtien
sijainti saarella ja T u r k i l l e takaajavaltana kuuluneet oikeu­det,
joihin nojautuen se viime aikoina on tämän tästä uhkaillut suo­rittaa
maihinnousun Kyprokseen "turkkilaista vähemmistöä puolusta-
. .maan". :••••.•. : ^
' Pitkiksi venyneiden neuvottelujen aikana ei ole pilkahtanut mi­tään
käyttökelpoista ratkaisua entisen olotilan pohjalla — vain sillä
linjallahan tässä on työskennelty. Olisi kai vihdoinkin aika varsinkin
Y K : n puitteissa etsiä todellista poliittista ratkaisua, so. ottaa huo­mioon
myös kyproslaisten mielipide.
' E h k ä Grivasin vierailu omalla kotisaarellaan oli Turkille ja Eng^
lännille osoitettu varoitus: kyproslaiset ovat valmiita taistelemaan
uudelleen ellei kestävään poliittiseen ratkaisuun päästä. Silloin "mei­dän
poikamme Kyproksessa" voivat joutua taistelemaan englantilais-
Kypros-tukikohtien j a T u r k i n etujen puolesta itsenäisyyttään — ja
ivarmemmaksi vakuudeksi itsemääräämisoikeuttaan! — v a a t i v i a kyp­roslaisia
vastaan. Näkymä ei ole lohdullinen.
Neljän vuoden kuluttua
Lcopoldvillcsta Kongosta saapuneet uutistiedot kertovat, että Y h ­distyneiden
Kansakuntien nimissä siellä vielä toimineet sotilaalliset
joukot pakkasivat viime jnaanantaina matkatavaroitaan lähtökuntoon
ja valmistuivat jättämään jäähyvästinsä Kongolle tiistaina.
Canadalaiset ja nigerialaiset joukot poistuivat maasta kahdella
joukkojenkuljetuskoneella Leopoldvillcn lentokentältä tiistaiaamuna.
Heidän lähdettyään maahan. jäi vain nelisensataa nigerialaista
poliisia sekä viitisenkymmentä pakistanilaista sotilasta Y K : n s i v i i l i ­tehtäviä
suorittamaan.
Unhoittaen mukavasti sen mistä esimerkiksi N L ja monet muut
vallat ovat Y K : n Kongo-operatiota arvostelleet, eräs torontolaislehti
kirjoitti tiistaina johtava.ssa toimituskirjoituksessaan: "Olisi miellyt­tävää
todeta, että he (Kongosta nyt poistuneet asevoimat) ovat lop-puunsuorittancet
tehtävänsä; että 14 miljoonaa kongolaista voi nyt
mennä eteenpäin rauhassa ja järjestyksessä kehittääkseen talouttaan
Afrikan yhdessä rikkaimmassa maassa. Mutta se olisi kaukana t O r
tuudesta. Jos c i kaaoksessa, niin Kongo on kaaoksen partaalla ja voi
mennä hetkenä tahansa takaisin siihen, missä se o l i heinäkuussa 1960.
. '"Suurempia ja pienempiä kapinoita on käynnissä kautta maan.
Inflaatio, nälkiinityminen, työttömyys jä poliittinen mädännäisyys ovat
yleisiä . . . Pääministeri C y r i l l e A d o u l a l l a on kontrolli vain nimelli­sesti
Koiigön asioista (Todellinen voimamies onkin amerikkalaismie-lihen
ja Washingtonin tukea ilmeisesti hauttiva Kongon armeijan
johtavan ryhmän päämies, kenraali Joseph Mobuto — V.) . . Hänen
• . • ,. . .:• • •' •• . ;( leidän ja meidäni
kotiveräjaltä
I^a ja Frank Koski, Samiasta;
Ont., tulivat Canadanpäivän tienois­sa
vanhoille kötiperukollleen, SUd
buryn seudulle, kesälomaansa viet
tämään. Lupasivat pistäytyä mm.
lomalla olevien Irja ja Aatu Koivu
lan kesämökillä Penage järvellä
leivotaan vierailijoille auriiikoisiti
ja muutenkin miellyttäviä lomapäi­viä.
• , . • . • . ..
• • •
E l l e n Linden Vancouverin peru­koilta,
B r i t i sh Columbiasta, pistäy­tyi
){otimatkalla ollessaan pcrjtin-taina
Vapaudön talossa iMnslranni-kori~
terveisiä kertomassa. E l l en Lin­den
oli käynytJSew Castlessfle^Penn.
suorittamassa viimeisen palvelun
edesmenneelle isälleen, pistäytynyt
sitten Torontossa vanhoja tuttaviaan
tervehtimässä ja jäi nyt muutamak*
si päiväksi Sudburyyn, vierailleen
Ester j a Toby Hakalan luona "Plk^
ku-Penage" järvellä. Hän aikoo läh­teä
kotimatkalle heti viikon alussa.
Toivotaan matkalaiselle kauniita lo­mailmoja
ja hyvää purjctuulta koti­matkalla.
Entinen Sudburylainen, Olga Sula
Torontosta, saapui perjantaina Sud-buryn
seudulle lomailemaan sekä
vanhoja tuttaviaan ja tovereitaan
tervehtimään. Hän pistäytyi luon­nollisesti
myös Vapauden talossa
Toronton kuulumisia kertomassa,
'oivotaan hyvää ja ansaittua loma-hetkeä
vierailijalle.
50 vuotta sitten:
Ztvitf- (i^lflttiHin-) huudot kiitkuvat k«8U^iWii Sarai#(i««ii, Hosnlan
pääkaupun^ftäl) ' I t X v r i t i h U i A i H i i kak8o!m)bwrAd«o ItftttUttUltnerUUM»
•i^rkklheritua FerdtiiVHiltti j a hSnen piidlisbnsa kunnraKiif. %osnlaklt oV«ti'
pukeutuneet värikkäisiin kansallisiin juhla-asuihinsa, saapuneet pitkien-
Hin matkojen takaa katsomaan miestä, josta on määrä tulla myös heidän
keisarinsa sitten kun Wienin vanha hallitsija jo 84-vuotias Franz Josef
Helttäii henkensS.
Saattue, jonka muodostaa neljä autoa, kääntyy rantakadulle j a yht­äkkiä
kuuluu Jysäys. J o k i n esine on heitetty arkkiherttuaparin autoa
kohden, kimpoaa siitä pois Ja räjähtää seuraavan auton kohdalla. Pommin
heittäjä Nedjelko Cabrinovic syöksyy läheiselle Miljatshka-sillalle ja
hyppää Jokeen.
-^Otetaajnkotäällävieraat vastaan pommein?'* kysyy tuohtunut ark­kiherttua
raatihuoneessa. Jossa kaupunginisät ovat 1äi'Je8täne«t hänelle
viralllsenvastaanoton puheineen Ja vastapuheineen. Seremoniat, suorite­taan
Itfppuun. Välikohtauksesta kiivastunut arkkiherttua muuttaa objel-roaaina:
hBn tahtoo menni sairaalaan hatsomaan^eisessä -pononiatten-taatlssa
haavoittunutta kahta u p ^ r i a . Autot^kuHteyat nyt >toista reittiä,
mutta Franz Josef 4[adun kulmauksessa tapahtuu 'kohtalokas erchdjns. A u '
tonkuljÄttaJa kfiSntyy tMUe ^kadulle iJaBosnian-Herzegovinan kuvernööri
Potiorek komentaa erehtynen Jatkamaan rantakatua. Auto hiljentää
vifiuhtia ja samalla kajahtaa vajaan kolmen metrin päästä kaksi laukaus­ta:
töinen osuu kruununperillisen ohimoon, toinen hänen puolisonsa
vatsaan.'
New Delhi. — Intia on päättänyt
perustaa kansainvälisen rauhanpal­kinnon
pääministeri Nehrun muis­toksi,
ilmoitettiin New Delhistä per­jantaina.
Palkinto jonka nimeksi tulee " J a -
waharlal Nehrun palkinto" jaetaan
vuosittain tunnetulle henkilölle, jo­ka
on tehnyt eniten kansainvälisen
ymmärtämyksen ja kansojen väli­sen
ystävyyden edistämiseksi.
Ne ovat Sarajevon kohtalefkkaat
laukaukset, jolta on pidetty ja pide
tääii ensimmäisen maailmansodan
alkusysäyksenä; Itse sota syttyi kuu­kautta
myöhemmin: sen en.simmäi
set laukaukset ammuttiin Tonavan
ja Savan mutkassa Belgradissa s i ­jaitsevaa
Kalemegdänin linnoitusta
vastaan Itävalta-Unkarin alueelta
heinäkuun 28 pnä; Itävalta-Unkärln
virallinen sodanjulistus on samalta
päivämäärältä.
Kaikki tämä tapahtui 50 vuotta
sitten, niin kaukaisessa ajassa, että
tapahtumien dramaattisuus on kieh­tovampaa
kuin valtiolli.sct tosiasiat
tragedian takana. 50 vuoden takais­ten
surmanlaukausten ampuja köy­hä
bosnialainen opiskelija Gavrilo
Princip on jäänyt historiaan kenties
vielä näkyvämpänä hahmona kuin
hänen uhrinsa' ja hänen nimeensä
saatetaan yhä liittää eräänlainen
"sotassyyllisyys" siitä huolimatta, et-
MUUTTUUKO ITALIAN
HALLITUSLINJA?
Aido Moron keskustarVasemmisto- myötävaikuttamisen ilon. Ncnnin
lainen liallitus, joka tuli Italiassa
valtaan puoli vuotta sitten kaatui
torstai-iltaisessa budjettikäsittelyssä
vain neljän äänen voimalla. Osa
hallituspuolueiden edustajista oli
äänestänyt joko tyhjää tai peräti
hallituksen esitystä vastaan. Kysy­myksessä
oli suhteellisen vähäpätöi
seltä näyttävä asia eli yksityisoppi-koulujen
— pääasiassa roomalaiska­tolisten
— valtionapu. Tässä kysy
myksessä. joka on ajankohtainen
myös Ranskassa ja Länsi-Saksassa,
ovat johdonmukaisimmat vasemmis­topuolueet
edustaneet sitä kantaa,
että koulun tulee vapautua kirkon
holhouksesta. Asialla siis on yleis
täkin kantavuutta — mutta Italiassa
oli kuitenkin kysymys paljosta
muusta.
Aido Moron hallitus, jossa nyt en­si
kertaa ovat Nennin sosialistit mu
kana, on jo syntymästään saakka ol­lut
kriisissä. Sosialistit myivät it­sensä
viime syksynä kristillisdemok
raattiselle hallitukselle liian halval­la:
hallituspolitiikka on ollut suora
naista jatkoa kristillis-dcmokraat-tien
aikaisemmalle politiikalle, eikä
sen enempää oikeistososialisti Sara-gat
kuin nykyään kai keskustasosia-listiksi
leimattava Ncnni ole saaneet
muuta saalista yhteistyöstään kuin
henkilökohtaista valtaansa (Kongos­sa
on oikein "valittu" parlamentti­kin,
mutta kun hallitus ci nauti sen
luottamusta, parlamenttia ei ole
kutsuttu istuntoon — V) vaaranta­vat
maanpakolaisuudesta palaavat
poliittiset kilpailijansa Moise
Tshombe ja Albert K a l o n j i . . ."
» • • • • • • » . • . : » , • • : ; • • •.
Kongon kysymyksiä pyrittiin nel­jän
vuoden ajan ratkaisemaan Brys­selin,
Lontoon ja ennenkaikkea
Washingtonin sanelun mukaan, ja
ko. torontolaislehti ei ole nyt kau­kanakaan
oikeasta, antaessaan yllä"'
kuvatun selostuksen tehdyn työn
'tuloksiita".
T i l a n n e on sitäkin .sekavampi kun
huomioidaan nc uutiset, joiden mu­kaan
esim. Moisc Tshombe, bclgia-lai.
s-.suui^pääoman Icmpipoika, joka
Katangan presidenttinä v.istustt
kynsin hampain yhdistyneen Kon
gon itsenäistymistä, esiintyy nyt —
ilmeisesti Brysselin siunauksesta—
erikoisena "sovinnontekijänä", joka
saattaa eräitten arvelujen mukaan
suorittaa uuden tulemisensa, tällä
kertaa Kongon keskushallituksen
tärkeänä jäsenenä, ellei peräti uu­tena
pääministerinä!
Huolimatta siitä, mitä Patricc
Lumumban murhaan osaltaan vai­kuttanut
Tshombe nyt tekee tai te:
. kemättä jättää, Kongon kysymykset
ovat nousseet jälleen päiväjärjestyk­seen.
Perästä kuuluu sanoo torven-hallituskipeys
aiheutti jopa hänen
puolueensa hajaantumisen viime
marraskuussa. Viime aikoina on
jäljellejääneessä puolueessa Avan-tilehden
päätoimittajana toimiva
Riccardo Lombardi hyökännyt kii­vaasti
pääministeri Moroa vastaan
hallituksen talouspolitiikasta. Oikea
osoitehan on tietenkin koko hallitus,
Lombardin päämies Nenni mukaan­lukien.
Italian talous on nimittäin aiheut­tanut
pahimmat päänsäryt.
Sen nousuvauhti on hiljentynyt ja
hintojen nousu kaventanut elintä
soa. Koko kevättalven on e r i a l o i l ­la
ollut lakkoja, joissa on vaadittu
palkkoja korotettavaksi hintojen
nousun tasolle. Hallitus puolestaan
on ahkeroinut hintojen korottajana
ja palkkojen jäädyttämisellä uha-ten.
Ensimmäiset uutiset Moron hai
lituksen kukistumi.sen jälkeen ker
tovat kaikkien hallitusosapuolien o-levän
yksimielisiä siitä, että uusikin
hallitus on muodostettava Aido Mo­ron
johdolla ja samoista neljästä
puolueesta, mistä saa aiheen ajatel­la,
että kaataminen o l i vain propa-gandaele.
— Kuvaan kuuluu myös
se tosiasia, että Saragat on kosis­kellut
Ncnniä oman puolueensa pii­r
i in käyttäen apunaan jopa sosialis­tista
internationalea Comiscoa.
Ensi keskiviikkona alkaa Roomas­sa
kristillisdemokraattien puolueko­kous,
ja siellä odotetaan yhteentör­mäystä
Moron edustaman kcskusta-va.
semmistolinjan (Moroteit) ja vai-tiovaranministeri
Colombon linjan
(dorothcit) välillä. Viimemainittu
ei hyväksy "avausta vasemmalle" ja
vaatii palkkojen jäädyttämistä —
mikä tehnee mahdottomaksi min-käänkarvaistensosialistlcnosallis-tumiscn
hallitusvastuuseen. Mutta
ihmeitten aika ei ole vielä ohi.
— Il.A.
täsodantekijät olivat löydettävissä
Saksan keisari Wilfaelmin yleisesi­kunnan.
ja muiden Euroopan
suurvaltojen yleisesikuntien piiris­tä.
Mutta sunnuntaina o l i tämän 50
vuoden takaisen kesäisen tragedian
vuosipäivä.
JUGOSLAAVIN
KANSALlilStllKE
Miljatshka-jokeen hypännyt ja
sieltä vankilaan kalasteltu pommi­mies
Nedjelko Cabrinovic ja sur-manlaukauksct
ampunut Gavrilo
Princip olivat itse attentaatissakin
vain välikappaleita, mutta sellaisina
vuosisatamme suurimpiin — ja tur-miollisimpiin!
— kuuluvan aateliik­keen
ilmaisijoita.
Balkan on jo nykypolvelle lakan­nut
olemasta se "levoton" ja pirs­toutunut
Balkan, jollaisena se tun­nettiin
viime vuosidallä ja ennen
ensimmäistä maailmansotaa, jolloin
jugoslaavit ja bulgaarit taistelivat
turkkilaista ylivaltaa vastaan yhty­nein
voimin — ja toisiaan vastaan,
saaliin jakamisesta. Tällaisessa t i ­lanteessa
v. 1908 Itävalta Unkari
anasti lopullisesti jugoslavialaiset
Bosniani ja Herzegovinan maakun­nat
Turkilta. Ns. Balkanin sodat
1912 j a 1913. joiden ansiosta uusia
eteläslaavien asuttamia alueita saa­t
i in irrotetuksi Turkin vallanalai­suudesta
ja liitetyksi slaavilaisiin
Serbiaan ja Bulgariaan «ivat pa­lauttaneet
Itävalta-Unkarin anasta-mla
alueita Bosniaa ja Herzegoyi-naa.
Taistelujen aikana oli kuitcn-kip.
serbialainen kansallistunto . - r - ^ '
pyrkimykset Suur-Serbian luomi­seen
sekä yleensä eteläslaavien
yhdtäti^isaate s ^ u t uutta pontta.
%OttÖti^«avriIo..l>rincipin kaltaiset'
'Bosnialaiset olivat osaUistUneet'
turkkilaisvastaisiin sotiin 19^2—13
sissijoukoissa ja tunsivat itsensä
yhdeksi serbialaisten kanssa tai ai­nakin
veriveljiksi eteläslaavien per­heessä,
jota toisaalta uhkasi J u r k k i -
laisvalta islaminuskoineen ja toi­saalta
Habsburgieh monarkia Itä­valta-
Unkarin "kanspjen vankilan"
hahmossa. Sarajevo, suurlaukausten
tapahtumapaikka^ oli 'sietnailmukäi-sesti
idän ja lännen yHtytnBpaikkB
moskeijoineen, ortodoksisine ja roo-malaiskatolisine
kirkkoineen ja sy­nagogineen
— paikka, jossa oli
kaikki "luonnoUiset* edellytykset
terroristitoiminnan kukoistdmisälle!
1<ERR0R1SMIN P E R I N T E E T _
Jo vanhastaan oli "leVdton 'Bal­kan"
harrastanut attentaatteja ja
murhia. Serbian hallitsijapari Alex­ander
ja Draga oli keihästetty mitX
raaimmalla tavalla kesäkuussa -1903'
omassa linnassaan omien upseerien-sa
toimesta. (Myöhemmin on väi­tetty
tapahtuman liittyneen Suur-r
serbia-unelmiin, joiden tiellä hallit­sijaparin
väitettiin olleen). Kroatia-
Iäisten äärinationalistien — Ustas-ha
liike - ^ t i l i l l e tulee n i i n myöhäi­nen
kunlngasmurha kuin Jugosla­vian
Alexander-nimisen hallitsijan
murha Marseillessa v. 1934.
'Gavrilo Princip ei tosin ollut nii­den
bosnialaisten sissien joukossa,
jdtka taistelivat Turkkia vastaan —
hänet hylättiin heikon terveytensä
vuoksi. Pidätyksensä jälkeen ei
Princip suostunut ilmaisemaan toi­meksiantajiaan,
mutta jäljet johti­vat
V. 1908 perustettuun ja sittem­min
Unkarin painostuksesta lakkau­tettuun
serbialaiskansalliseen jär­jestöön,
sen maanalaisena toimin­taansa
jatkaneeseen terroristisii-peen
-'Mustaan käteen". J o vuoden
1913 marraskuussa oli Sarajevon
'Mustan käden" ryhmillä suunnit­teilla
attentaatti, joka kiinnittäisi
maailman huomion Bosnian ja Her­zegovinan
ahdistettuun asemaan.
Koskaan ei ole täysin selvitetty, mi­ten
juuri arkkiherttua Ferdinand
valittiin kohteeksi tai ketkä viime
kädessä olivat attentaattisuunnitel-mien
takana.
EVERSTI DIMITRIJEVIC
Jugoslavialaisissa arkistoissa ' on
olemassa eversti Dragutin Diniitri-jevicin
nimiin .laadittu tunnustus,
jossa tämä Serbian yleisesikunnan
upseeri ennen v. 1917;tapahtunutta;
teloitustaan — syytös f Serbian kruu-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Mitär-muut sanav*
^t^SA on väj|W0tffi9^yt Jh'ymmärtää ^ e U e A t t Väärin K u u ^ '
teVfUlankuioou^. J l f i i M i kt^^eitodennliJiliieeiUm^
isrjfflä liUöi niäffiipdfcdMä'. jota'trt^iäivat far^
j a miljoonien eekkerinalojen maat, vjoiden omistaja oli aikasemmin ( y h ^ *"
dysvaltalaläen United Fruit-yhUö. . .
He (kuubalaiset) muistelevat kauhistuksella niitä köyhällstöhökke- i
leltä (joita vieläkin raivataan pois) heidän kaupungeissaan j a Bätlstan , ,
alaisuudessa olleen 60 prosenttisen työttömyyden. He katkovat ylpeydeI<>^XI'
lä niitä tuhansia opiskelijoita, j o i l l a vanhan komennon alaisuudessa e i
olisi ollut mitään mahdollisuutta'korkeampaan opisj^eluun. .Tämä oiZtUZX
heidän (kuubalaisten) vallantnimous, eivätkä he tule sallimaan sitä, että
tähtilippuun kietoutuneet madot söisivät, sen heiltä..
- :—. National Guardian-lehdentoimituskirjoituksesta.
T O D E L L A t ^ l N M l T A TAPAHTUISI? , ; , „ ,.,;.„„„
Mitä ta|>ahtuisi tämän maan (danadan)ekono'iniälie'jos teollisuuden • ?^
palveluksena» olevilla IglltlUa työläisOlä oUsi ylitö .iila1jon>rokuliiiäivigV""
kuin on nreidätt valituilla edustajillamme OttäwöSs^ Mitäj jos vain 3 0 - : «
jOkaisesm^65:stä rautatien-, tehdas- ja virastötyöfäisi^tä tulisi päivittäin'"'*""""
työhön? — The Comniönwealth, Regina,
Ruotsin lehdet.'
VIERAILU OLI ANTOISA
<.'.i>l>/tii.
'<! i i i f l i f » ;'
l
i
EHIKOISNUMEROITA
H:N VIERAILUSTA
Oslo. — Dagbladetin ja Oricn-teringin
tavoin myös Norjan kom­munistisen
puolueen sanomalehti
Friheten on Julkaissut erikoisnu­meron
joka on omistettu Nikita
Hrushtshevin vierailulle Norjas­sa.
Etusivulla lehti julkaisee Nor­jan
pääministerin E. Gerhardse-nin
antaman lausunnon, jossa pää­ministeri
sanoo Hrushtshevin vie­railun
luovan pohjan entistä laa­jemmalle
keskinäiselle ymmärtä­mykselle.
Pääministeri muistutti, että hä­nen
vierailunsa Neuvostoliitossa
vuonna 1955 o l i joka suhteessa o-pettavainen.
"Olen iloinen että
pääministeri Hrushtshev saapuu
nyt Norjaan. Toivon, että hänellä
on tilaisuus lähemmin tutustua
maahamme ja kansaamme", sanoi
Gerhardsen.
Pääministerin puoliso rouva Ver­na
Gerhadr.sen. joka on Oslon kau­punginhallituksen
jäsen, sanoi F r i -
hetenin edustajalle olevansa erit­täin
iloinen Nikita ja Nina Hrushts­hevin
vierailun johdosta. Vuoden
ld55 matkalla Neuvostoliittoon rou­va
Gerhardsen sai sellaisen käsityk­sen,
että missään muussa maassa ei
tehdä niin paljon lasten ja nuorison
hyväksi kuin Neuvostoliitossa.
Oslo./ —- Sanomalehti Arbeider
bliidet julkaisi sunnuntaina Nikita
Hrushtshevin tervehdyksen lehden
lukijoille sekä Norjan pääministe­r
in Einar Gerhardsenin tervehdyk­sen
Hrushtshcville ja neuvostokan­salle.
Nikita Hrushtshev toteaa terveh­dyksessään,
että Neuvostoliitto ja
Norja ovat eläneet vuosisatoja hy­vässä
.sovussa: Niiden taloudelliset
ja kauppasuhteet ovat kehittyneet
mcnestyk.sellisesti, samoin kulttuu­r
i - ja urheiluvalhto sekä yhteistyö
luonnonrikkauksien käytössä poh-joiskalottlalueellä.
Hyvät naapu­ruussuhteet
ja monipuolinen keski­näisesti
edullinen kanssakäyminen
muodostavat vakuuttavan todisteen
rauhallisen rinnakkainelon periaat­teen
elinKelpoisuudesta ja hedel­mällisyydestä,
kirjoittaa Hrushts
hev.. ••••••
Pääministeri Gerhardsen sanoo o-levansa
vakuuttunut siitä, että vie­railu
muodostuu hyödyksi molem
mille maille, johtaa käytännön tu­loksiin
ja edistää kansainvälistä ym­märtämystä
ja rauhan säilymistä.
Tukholma; — Tukholmalaisten
suurlehtien arviot Neuvostoliiton
pääministerin vierailusta ovat
monen kirjavia, mutta kuitenkin
niissä joko reilusti tai monien-muttien
Jälkeen myönnetään, et­tä
vierailu o l i Ruotsin kannalta
antoisa Ja että sillä oli vakava
poliittinen merkitys. Ainoan poik­keuksen
rintamassa tekee oikeis­ton
"riipuraaton" sensaatiolehti
Expressen. Se näet on lauantaina
lyönyt y l i etusivun otsikon "Suuri
fiasko". TämS tarkoittaa valtiovie­railua
ja sen merkitystä. Expres­senin
perustelut savat tosikonkin
suupielen hymyyn.
Dagens Nyheterin ,suurimman
päivälehden hieman sinne tänne l i i ­televässä
pääkirjoituksessa, jossa
jopa Kaarle XII taas kertaalleen
vedetään mukaan, omistetaan suu­r
i n tila y l i 20 vuotta sitten kadon^
neelle Roul Wallenbergille. Mutta
myönnetään, että vierailu ei suin­kaan
ollut tulokseton.
Oikeiston pää- äänenkannattaja
Svenska Dagbladet sanoo mm., että
Neuvostoliiton tiede on erittäin kor­kealla
tasolla ja vuorovaikutuksen
lisääminen voi muodostua antoisak­s
i . Siihen ei ole tarpeeksi tähän
saakka Ruotsissa kiinnitetty huo­miota,
lehti sanoo. Lisäksi Svenska
Dagbladet' pitää arvokkaana niitä
poliittisia korostuksia, j o i ta kommu­nikeassa
on j a katsoo pitkän tähtäi-:
men kaupankäynnin olevan ilahdut­tava.
... -
Stockholms-Tidningen puolestaan
kirjoittaa että Valtiovierailu on. sti-:
junut kokonaisuutena onnellisissa
merkeissä j a voimme toivoa, että
se johtaa lisääntyvään ymmärtämyk
seen Neuvostoliiton ja Ruotsin vä­lillä.
Tärkeintä ehkä on, että Neu­vostoliiton
taholta tunnustetaan
Ruotsin puolueettomuuspolitiikka
rauhan takeena ja samalla myönne­tään
itsenäisen Ruotsin ulkopolitii­kan
merkitys. Lisäksi lehti pitää
erittäin arvokkaana pitkäaikaista'
kauppasopimusta- sekä yhteistyötär)(.i-ii>'t
kulttuurin j a iiKiatalouden alalla; ..; ;.
Vain iltapäivälehti Expressen ei». .iv.f.<-j
näe valonpilkahdustakaan. Se ei,. \„n,„n
yleensä näe mitään muuta kuin: -
Ruotsin lehdistömsensaationRaouUvtnvv/M
Wallenbergin kohtalon.
Lehti ei ole ymmärtänyt sitä Neu-"'
vostoliiton selvitystä, että esimer-.-Ki-iK-i
kiksi. Leningicidissa kuoli ja katosi:. ;i;.:v
sodan aikana * Ihmisiä y l i 100,000 im i
joista ei ole tietoa, joten sodan kohi:... » . . . J * , .
taloissa y l i 20?>vuotta sitten kadon-'' o H o .
neesta ruotsalaisesi on ikävä kyllä.,
enää mahdotonta-ottaa selkoa. Neu-vostoliittolaiset:
sanoivat antavansao.iifinsD
tunnustuksen sille,: että Ruotsi pyr-..
k i i pitämään huolta kansalaisistaan^)
Tämän selityksen pääministeri Er-.\
landerkin sanoi ymmärtävänsä.
Aftonbladetin päätoimittaja sanoo. , . : , ^ , , i i f t|
arviossaan paljon muun ohella, että
Hrushtshevin vierailu on vakavasti,
otettavaa politiikkaa rauhan ja jän-,,
nityksen lieventämisen puolesta.
Päätoimittaja Samuelsson epäilee
kuitenkin sen politiikan sisältävän
riskejä, mutfä^d^van myös* suuritf
mahdollisuuksia mikäli lännessä ol­laan
valmiita ot^taisiaan asiasta y a a -^
rin. '
Eiiglanni|i;,]af,Nliii v.
kauppa lasj^nfe _ ,
tLonU»6. — Englannin kauppami-nisteriö
on julkaissut uudet kiintiöt
jotka antavat mahdollisuulisiB kau­pan
laajentamiseen Englannin ja
'NeuVqstoliiton kesken kulutustar-' "
vikkeilla 1.5 miljoonan punnan edes-.
tä lähimmän puolentoista vuoden i
aikana. ?», / . . ^
Kiintiöt, jotljbtijillivat tuoda |^ng-V ^'
läntiin neuvostoliittolaisia kulutus-.,
tarvikkeita yhteensä 5,4 miljoonan
punnan edestä sfekä viedä englanti-f
laisia tavaroita Neuvostoliittoon 4,9
miljoonan punnan; edestä, astuvat ^^
voimaan ensi k y i r l ^ l u s t a . *
VIIME HETKEN TOIMIA
GOLDWATERIA VAOTTAAN
liarrisburg, Pennsylvania: — New
Yorkin kuvernööri Nelson Rocke­feller
j a Pennsylvanian kuvernööri
W i l l i am Scranton kävivät viime
lauantaina strategisia neuvotteluja
estääkseen oikeistolaisen senaatto­r
in Barry Goldvvaterin pääsyn re­publikaanisen
puolueen presidentti
ehdokkaaksi.
Rockefeller, joka aikaisemmin
tässä kuussa ilmoitti luopuvansa
vaalltaistehisla tukeakseen kuver­nööri
Scrantonia, saapui Hairisburg
i in Pennsylvaniaan tapaamaan
Scrantonia.
Neuvotteluissaan kuvernöörit
keskustelivat taktiikasta, jolla he
saisivat Goldvateria kannattavat
valtuutetut luopumaan ehdokkaas­taan
republikaanisen puolueen puo- .
luekokouksessa, joka alkaa 13 heinä- '
kuuta. .
Kuvernöörit ovat kiinnittäneet
erityistä huomiot^ kansalaisoikeus
denlakiin. jota-'senaattori GoldwatecM
on vastustanut mutta jota ei voitu _
hyväksyä kong|[«^;sa ilman repub-* -
likaanien tukea..;
Republikaanisen puolueen nk. oh­jelmakomitea,
joka kokoontuu SaOi
Franciscossa viikkoa ennen itse puo>''
luekokonkscn {kokoontumista, saii.
vastaanottaa lauiihtai-illan 45 repub­likaanisen
puoliieeÄ edustajainhuo­neen
edustajan i|ähettämän lausun:'
non; jossa nämUlnpaisivat vastusta;
vansa Goldwatcrih'lnijaa. i:;:
PÄIVÄN PAIÖNA
TARU mmERIEN HYVINVOINNISTA
Kehtaamattd t^nnu.staa mistä
on todella kysymys rotujen eristä­misessä,
USAn etelävaltioiden vai :
koihoisct ovat kehittäneet a v u k ­seen
suuren valheen, jota he ovat
esittäneet jo niin usein, että laila
vat itsekin siihen uskoa.
Viimeksi tätä suurta valhetta
tyrkytettiin canadalaisille opiskc
Iijoille Geneva Parkin vuosikon-ferenssissa,
niihin oli yhdeksi pu
hujaksi raahattu fasistisista maail
mankatsomuksistaan ja edesotta-misistaan
tunnetun Mississippin
kansalaiskomitean puheenjohtaja,
Jacksonissa Miss.-ilmestyvän"The
Citizen "-lehden toimittaja W . J ,
Simmons.
Julkaistujen uutistietojen mu
kaan tämä rotusyrjintää puolu.sta-va
neekerien vihaaja oli selittänyt,
että Yhdysvaltain ulkopolitiikka
on täysin vararlkkoinen siksi; kun
hallitsevan demokraattisen puolu­een
fiboraalisct voimat korostavat
neekerien kansalaisoikeuksien tär­keyttä.
Osoituksena kuinka pahasti pi­run
kaulalle on Yhdysvaltain halli­tus
liberaalisuutensa johdosta jou­tunut,
mainittu herra ja suuruus
oli sanonut: "Neekoriryhmän ää­nien
vuoksi meidän liberaalinen
hallituksemme tukee ta.sa-arvoises-ti
Martin Luther Kingia ja hänen
Eteläistä kristillistä konfereassi-laan
ja Jomo Keniattaa ja hänen
Mau Mau terroristejaan."
Vika on . vain .siitä, että laulu
Keniattan "terrorismista" on lop­puun
veisattu ja että Keniatta on
sattumoisin maansa'' tunnettu ^ ja
tunnustettu kansallissankari.
Tällaisen lavastuksen jälkeen
herra Simmons siirtyi sitten suu­ren
valheensa siihen osaan, joka
väittää, että neekerien syrjintä ta­pahtuu
oikeastaan itse neekerien
hyväksi! Mainitun uutisticdon mu­kaan
hän sanoi ennenkaikkea etc-lävaltojen
neekerien olevan kiu­saantuneita
"pohjoisen agitaatto­reista",
sillä etelävaltioiden rotu­syrjintä
tuottaa neekereille maini­oita
tuloksia.
"Meillä ei ole sellaista kuohun­taa
kuin on ollut Englannissa",
hän sanoi. "Neekerit saavat ete­lässä
paremman koulutuksen kuin
pohjoisessa, missä rodut on yhdis­tetty,
ja me osoitamme melkoista
huomaavaisuutta j a kohteliaisuut­ta
neekerinaapureitamme kohtaan.
Hallituksen l a i t eivät sellaista saisi
aikaan ."
Siis helvetin kuuseen lait j a sää-
•dökset!^;
Mutta kuinka kohteliaita j a huo­maavaisia
etelävaltioissa ollaan
neekereitä kohtaan? Puhukaam­me
tässä suulla suuremmalla:
Chicago Daily News kirjoitti äs
kettäin neekerien elämästä nimen­omaan
Mississippin osavaltiossa
mm. seuraavaa:
" 'Kylmät, tunteettomat tilastotie­dot
osoittavat, että neekerit elävät
huonoimmin, syövät huonoimmin
ja kuolevat nopeammin Mississip-pissa,
Yhdysyaltain köyhimmässä
osavaltiossa . . .
Neekerien keskinkertainen vuo­situlo
USA:n v. 1960 sensuksen
mukaan on uskomattoman alhai­nen,
vain $724.
Sen vastakohtana Mississippin
valkoihoisten työläisten keskinker­tainen
vuosiansio oli $2028' —
heilläkin alhainen palkkataso, mut­ta
kuitenkin kolme kertaa korke­ampi
kuin neekerien palkka . . .
Syntyväisyys (34.8 tuhatta asu­kasta
kohti) on äärettömän kor­kea,
mutta samoin on pikkulasten
kuolevaisuuskin. Mississippissa on
korkein lapsikuolevaisuus Ameri­kassa
— 40 kuolemantapausta jo­kaisesta
tuhannesta elävänä syn­tyneestä
lapsesta. Ja näihin mas­toihin
lukeutuvat vielä valkoihois­tenkin
lapset! Mahdollisuus että
Mississippissa syntynyt neekeri- -
lapsi kuolee ^ensimmäisenä elin?«
vuotenaan on ksntsi kertaa suurem­pi
jos sitä ^verrataan valkoihoisten.....
lasten kuoleman mahdollisuuksiin.'
Nämä tilastot antavat kuitenkin"
vain osittaisen kuvan Mississippis-ta.
Osavaltion rikkauksien suuri
määrä on rikkaitten puuvillankas^-
-vattajien käsissä V ^ . Neekerityö^
Iäiset ovat työssä osamaakunnan
rikkaimmalla ma*alla, mutta he'^^
elävätasiallisesti puhuen vielä'
feodaalista elämää puuvillavilje-l
y k s i l l ä . .,
Tällaista on siis Mississippin ro­tusyrjinnän
tulos, mitä herra Sim--;
mons nyt k i i t t i ja y l i s t i Geneva,.j,
Parkin konferenssissa.
Rotusyrjinnän perimmäisenä
tarkoitujjseii^^^cifliijtin se, että v o ^ ; ;^
daan riistää ja sortaa mahdollisim-^
man paljon ^neekereitä j a vähem*,,,,
mistökorisaliisfyhmiä^'yleensä.
Se on julmaa,'epäinhimillistä j«7,
läpeensä tuomittavaa politiikkaa,
harjoitettakoon rotusyrjintää mis­sä
tahansa. - - Känsäkoura. ..
1
• j
j
.;
• .••••»
t
t
- f I
•• r