Vapaus, May 28, 1964

              <yapa^ 1.58;2 1 ^
Dor|mi)|id. — Länsisaksalainen
V JHans J a i ^ i m K l e i n paransi viime
vsunnu(i|taiiia Dortmundissa pidetyis-i
s a u i ^ ^ l p a i l u i s s a miesti^h 200 met-i^-
rin v^aätiipnin maai^
^ uimalla' matkan ^aikaan ,1.SB^.^
'l' Aik^^'ön Jsaks! kymmenesosa se-
Ektjntiä 'paremgy.^uin amerikkalaisen
?^ön SiäioUanderin viime elokuussa
Uima 1:58,4.
Aika. on sensaatiomainen 21-vua-ö
tiäalle m e i n i l l e , jonka aikaisempi
-Euroopan ennätys on ollut 2;00,2.
—Xi H
17-viiotias J. SiiiHb :
V US An uusi ennätys
w 17-vuotias Janell
1 Smith saavutti viime lauantai-iltaha
vYhdyfeValtain uuden -etiiiätyksen
t naisten 440 yardin juoksussa saa-vuttan^
alla ajan 54,8 Kansas Citys,-
sä järjestetyissä kilpailuissa,
s • Maailmanennätys 53,3 on austra-
'lialaisen Betty Cuthbertin nimissä
viime vuodesta lähtien.
Suomi keOasi .
Ruotsin kumoon
Linköping. ~ Snomi voitti
peräti 559 pisteen erolla Ruotsin
maiden välisessä keilailnmaaotte-lusstfviime
lauantaina Linköping-
. issä. Suomen voittonumerot 'olivat
11.934 Ruotsin 11.335 vastaan.
PELASTUKSEN
^ evankeliumia julistetaan Siion
i Rukoushuoneella sunnuntaisin klo
; 7 lp. s^ä keskiviikkoisin Ja iauan-taisin
klo 7.30 ip.
^ i S n O N RUKOUSHUONE
122 Powell St., Vancouver, B.C.
T E R V E T U L O A !
SUOMEN
viikko- ja kuukausi­julkaisuja
saatavana
Idi^akaupastaniine
Numero 14—15^16. .•
Irtonunr=ron hinta 45c
Postitse lähetettynä SOc
'^aUtut pälar
Huhti-'i>ja toukokuun numero
Irtonumeron hinta 35e >
; Postitse 40c
ISieuvostoIiitto
„M • .• 73
^JKerran kuussa ilmestyvft
kuvalehti
BINTA 25c — Postitse 85c
• " S E U R A "
Saatavana No. 15—16—17
Koko perheen lehti
Irtonumeron HINTA 45e
. > Postitse lähetettynä 50c
'«otiliesi"
No. 8 J ,i ,•:•„•
Irtonumeron HINTA 4SB
Postitse lähetettynä 50p
^'Viikonloppu"
Saatavana No. 14,-a5—16—17
. Irtonumeron hinta 35c:
Postitse lähetettynä 40c
"HopeapeiU"
Saatavana No. 3 ja 4
Irtonumeron hinta 60c
Postitse lähetettynä 65c
"Kotiposti"
No. 8
Irtonumemo hinta 45c :
' Postitse lähetettsmä :50c
«Me naiset"
Saatavana No. 1—2—3 4 5 6
7_8_ft_10—11—12—13-14
15-16—17"
Irtonumeron hinta 40c
" Postitse lähetettynä'45c
r v "Suomoi
Kuvalehti"
No. 16
Irtonumeron HINTA 4Se
Postitse lähetettynä 50c
Seuratkaa Ilmoitustamme, aflU
' jjokii viikko saapuu uusia irtonn-meraita
yllämataiituista vUkkoJul-käisylata.
LähettälKäft irtonomero-tOi^
i^jme oBoitteella: .,
Yipaus Publishing
Company Limited
)Sim St. W««t. Snifnuj
Ontario,,..,, j l i -
PX>. Box 69
KaBtkein arvokkain. Jean Be-liveau,
Montreal Canadiens-joukkneen
nopea keskosta-ndes,
voitti tämän vuoden
Hart pokaalin, NHL:n kaik­kein
arvokkaampana pelaaja­na.
Hän on eniten maaleja
tehnyt: keskuspelaaja NHL:n
historiassa.— TNS-knva.
Port Ärtliurin
[(uulumisia
Port Arthur. V— Kolmen auton
yhteenajQssa kuoli viime perjantai­na
B. MacPherson Fort Williamis-ta
ulos johtavalla maantiellä aivan
kaupungin rajalla. Kolme joutui
vammojen ja kuhmujen vuoksi sai­raalaan,
mutta ilmoitettiin heidän
tilansa 'tyydyttäväksi".
Tämä Ikävä tapaturma tapahtui
sumun ja ankaran vesisateen vuok­si.
•.
- - V i i m e perjantaina täällä julis­tettiin
hukkuneeksi Quetico-maa-kunnallisen
puiston vesialueelle
yhdysvaltalainen lenäjä J . C Wil-lioughby.
Kaksi hänen matkatove-riaan
olivat Basswood-järvellä ka­nootilla
kulkemassa. Myrskyn lä­hestyessä
meni lentäjä hakemaan
heitä, mutta joutui aaltoihin, jota-vastoin
kanootissa olevat pääsivät
maihin, selitti Atikokan osaston
maakuntapoliisi G. A . Oaudry.'
Myöntäessään lupakirjan "villiä
lentoliikettä varten kesäurheilijoil­l
e " Minnesotan valtiosta Yhdysval­loista
neljään Canadan maakuntaan
Quebeciin, Ontarioon, Manitobaan
ja Saskatchewaniin, Canadan ien-tolitkennelautakunta
lienee venyt­tänyt
y l i äyräiden 'hyvän naapuruu­den
ja ystävyyden' politiikkaa,
EIKÄ V A R M A A N K A A N P A L V EL
L U T C A N A D A N TURVALLISUUT­TA.
A i r Transport Board ei näytä
käsittävän, että antaessaan määrit­telemättömille
alueille neljään maa­kuntaan
rajoittamattoman lento-oikeuden
sivuutetaan mahdollisuu­det
kalastus- ja metsästyslakien to­teuttamiseen.
Se häiritsee canada-laisten
elämää ja synnyttää päin­vastaisen
vaikutuksen niillä alueilla
j a muuallakin maassamme.
Ennenkin-on ollut vaikeaa saada
yhdysvaltalaiset noudattamaan lake­ja
ja säädöksiä raja-alueilla. Kun
tällä puolen Atikokania oleva maa­kunnallinen
Queticopuistoalue ulot­tuu
Yhdysvaltain rajalle niin ovat
Yhdysvaltain lentäjävieraat pitäneet
oikeutenaan lentää puistojärville
suoraan.
Olisi kerta kaikkiaan omaksutta­va
se periaate, että Canadan alu­eille
rajoittamattomia lentoja suo­rittavat
ainoastaan Canadan omat
lentolinjat. ^ ATH.
Amerikan
laulajien juhla
Joutsenossa
HelslnkL — Useihin tuiiansihi nou^
seva kuulijakunta oh sunnuntaina
saapunut Joutsenon Hitdenmäelle
kuulemaan Amerikan laulajien kuo­ron
Ja Etelä-Karjalan Yhtyneitten
mieskuorojen sekä soittokuntien esi­tyksiä.
Amerikan Laulajat esitti tilaisuu­dessa
mm. Tauno Marttisen tätä
Suomen-vierailua varten säveltämät
"Karjalaisen rukous" ja "Amerikan
suomalaisten laulu". Kuoroa Johtivat
Jussi Himanka Ja Alex Suosmaa.
Maaherra Artturi Ranta esitti tilai­suudessa
lääninhallituksen terveh-
'dyksen.
Amerikan Laulajien , 55-Jäsenin8n'
kuoro saapui aamupäivällä Junassa
Lappeenrantaan, Jossa Oiva Käkelän
Johtama Yhdistetty mieskuoro toivot­ti
vieraat laululla tervetulleiksi. Tä­män
Jälkeen Jussi Himangalle luo­vutettiin
lahjaksi hopeapäinen mat-kasauva.
Joutsenoa konsertin Jäl­keen
vieraat palasivat Lappeenran­taan,
missä he esiintyivät kylpylai­toksen
kashiolla.
Canada-päJvän
johia Tarmota^
Toronto. — Keskiviikkona, hfeinä-kuun
1 pi(iVanä juhlitaan Canadan
päivää 1964 suomalaisten kesänviet­topaikassa
Tarmolassa.
Lippuja tätä tilaisuutta varten
on myytävänä Canada Etay-komitean
jäsenillä. Tilaisuuteen kuuluu ilta-päiväkonsertti,
pariloitu lammasate-ria
j a tanssia tähtitaivaan alla.
Ilmoittaessaan tästä tilaisuudes­ta,
Canada Daykomitean puheen­johtaja
Stanley Linkovich sanoi;
että tämän vuoden juhla tulee ko­rostamaan
tai;vetta canadalaisten
keskuudessa paremman yhteisym^
märryksen saamiseksi Canadan yh-tenäisyyskysymyksessä.
Päivän
muun ohjelman lisäksi kuullaan pu­hujia
ranskalaisesta Canadasta.
Tervetuloa!
''Labour-in^pfr|4ismia
Kaikin Tarmotan
avajaisiin
l(esäl(uun 14 pnä
Toronto. —• Finlandia-kuoro har­joittelee
kovalla touhulla Tarmolan
avajaisissa sunnuntaina, kesäkuun
14 päivänä esiteltäviä lauluja. Lau
antaina, 13 päivänä kesäkuuta siel­lä
on myös kentällä entistä enem
män pelejä j a varmaankin urheili­jatkin
treenaavat kovasti, sillä suur­juhlat
alkavat olla hirveän lähellä.
Lauantaina pidot vain paranevat
kun alkaa hämärtää, sillä illalla
siellä pidetään oikein mahtavat ava-jaiskabaretit.
Muistakaa saapua lä­heltä
ja kaukaa suurin joukoin.
Samalla voi ottaa vähän enemmän
sitä maantekevää mukaan, että voi
vuokrata itselleen halvalla hinnalla
mainion kesämökin koko kesäksi.
Sinne voi sitten mennä milloin vain
rentoutumaan.
Joka vuosi on Tarmolassa pol­tettu
mahtava juhannuskokko ja
sen yhteydessä on ollut tanssit. N i in
on nytkin ja ne pidetään kesäkuun
20 päivänä iltana. Siis ei muuta kuin
täytetään Tarmolan paikat mene
mällä näihin perinteellisiin juhan­nusjuhliin
ja samalla nauttimaan
vielä keväisestä kesästä.
Kyllä Tarmolassa löytyy työtä
sellaisille henkilöille, jotka halua
vat viikonlopulla ahertaa ja siinr
sivussa saa varmaan " m o j a k a n ' j<:
kupin kahvia, siis eipä muuta.kuin
suurin joukoin Tarmolaan. /
. • • • « . • . , . • • • « . .
Täällä kuoli Queen Elizabeth sai
raalassa Urho Alexander Pelttari
toukokuun 18 päivänä. Hän on asu
nut aikaisemmin Montrealissa per­heineen.
— N.
Adenin kysymyksen -yhteydessä
(on Englannin labourrjohtaja Harold
Wilson paljastanut itsestään' "koko­naan
uuden puolen: imperialismin
kannattajan. Tosin Wilson esiintyi
jo vappupuheessaan sangen sotaise­na
vaatiessaan, että Englanti lähet­täisi
"raskaimmat panssarinsa"
Kyprokseen ja vaatisi muita YK-maita
tekemään samoin. Tarkoituk­sena
tällöin olisi kuitenkin ollut
turkkilaisten ja kreikkalaisten rii­suminen
aseista - V joten " r a s k a i m ­mat
panssarit" saattoi ymmärtää
hieman liian kovana lääkekuurina.
Mutta Adenin kohdalla Wilson sa­noi
selvästi, että myös labourin hai
litsema Englanti aikoo pitää kiinni
tästä Arabian niemimaan eteläkär­jessä
sijaitsevasta sotilastukikoh­dasta.
Adenin takamaastossa on jo kuu­kauden
päivät taisteltu verisesti
vuoristoarabeja vastaan, jotka vas­tustavat
Englannin heille — ja
Adenille <r- v. 1962 pakottamaa Ete­lä-
Arabian liittovaltiota. Siinä sivus­sa
on Royal A i r Force pommittanut
myös Jemenin aluetta ja jsaanut
Turvallisusuneuvoston muistutuk­sen.
Kapinoivilla arabeilla ei ole
Jemenin m a h d o l l i s e s t i— ja jopa
jtodennäköisesti — antamaa suppea­ta
aseapua lukuunottamatta käytet­tävissään
sen enempää panssareita
kuin pommikoneitakaan, joilla bri­tit
ovat lakaisseet uhrejaan pois
tieltä.
Puhuessaan Euroopan sosialisti­johtajille
toukokuun 12 pnä Harold
Wilson asettui täysin konservatiivi,
sen hallituksen toimenpiteiden taak­se
jä selitti, ettei oppositio ole ha­lunnut
nostaa asiasta hälyä. Wilson
sanoi: ' K u n joukot lähetetään alu­eelle,;
johon meidän pääsymme sopi­muksen
nojalla on taattu, kuten on
laita tässä tapauksessa, on hallituk­sen
velvollisuus antaa niille kaikki
tarpeellinen tuki ja oppositio tukee
sitä tässä. Tässä yhteyde.s.sä pitäi­simme
välttämättömänä, että käy:
tettävisä olisi enemmän helikopte-
(reita; Samoin ^pidämme aiheellisena
todeta ; kaikkien käytettävissämme
olevien tietojen nojalla 'että Aden
oh säilytettävä tärkeänä liikehnetu-kikohtana
ja Irauhansäilyttäpiisope-raatloiden
keskuksena. Mitkä tahan­sa
toimenpiteitä, jotka tässä tarkoi­tuksessa
. ovat välttämättömät, on
suoritettava."
Harold Wilson, joka on ulkopo­liittisissa
kysymyksissä näihin asti
esiifttynyt rauhanrakentajan tavoin
— Saksan" demokraattisen, tasaval­lan
tunnustaminen de facto, ydin­aseiden
kieltäminen Länsi-Saksalta,
ydinaseettoman vyöhykkeen luomi­nen
Keski-Eurooppaan ete — puhuu
nyt kokonaan toisenlaisin äänenpai­noin.
—Tarina ei-^keiTO mitä kuulijakun­nan
muodostaneet "Euroopan sosia­listijohtajat'
ajattelivat. Mikäli on
luottamista labour-edustajan Bob
Edvvardsin Revolulion-lehdessä jul­kaisemaan
selontekoon vaati sosia­listinen
Internationale viime syys
kuussa — Y K n tavoin — Adenille
ja väki pakolla muodostetuille Etelä-
Arabian liittovaltioille itsemäärää­misoikeutta
ja itsenäisyyttä, ja esitti
vastalauseensa Englannin hallituk­sen
täällä harjoittamalle politiikalle.
Muistivatkohan kuulijat ja muis-tikohifn
Harold Wilson itse tämän
.päätöksen j a vastalauseen, kun la­bour-
johtaja nyt ilmoitti, että Aden­in
tukikohdan säilyttämiseksi on
ryhdyttävä kaikkiin "välttämättö­miin"
toimenpiteisiin?
Yllämainittu mielipide Adenin
välttämättömyydestä briteille ei ole
Englannissa edes yleinen. Jopa niin
arkkikonservatiivinen lehti kuin
Economist katsoi (2.5.), että on syy­tä
suorittaa Adenin merkityksen
uudelleenarviointi,___4ollel muuten
niin siltä kannalta, ovatko se tu'btta-mal
edut sen menetyksen arvoisia,
jonka tukikohdasta kiinnipitäminen
Englannille aiheuttaa menetettynä
suosiona arabimaissa. — H. A. ,
Miamin meriros­voina
on Mm-man
tahon tuki
(Jatkoa edelliseltä sivulta) '
granttijärjestöjen hyökkäykset
Kuuban satamiin ja niissä oleviin
neuvostoliittolaisiin aluksiin.
Mutta tällä hetkellä kuubalais­ten
emigranttiryhmien toimintaa
ei estetä, vaan päinvastoin kan­nustetaan.
Joukko senaattoreja on asettunut
kannattamaan rosvopolitiikkaa Kuu­ban
suhteen. Floridalainen senaat­tori
Smathers julisti perjantaina
senaatissa, että on koittanut aika
tehdä loppu Castron kommunismis­ta
ja antaa kuolettava isku joka lo­pullisesti
hävittää sen läntisellä
pallonpuoliskolta. Toukokuun 14.
päivänä senaattori Gruening toivotti
menestystä kuubalaisille banditeil-le
ja kehotti USA:n hallitusta ole­maan
;häiritsemättä näiden tihutyö-retkiä.
Yhdysvaltojen lehdistö ja uutistoi­mistot
kirjaimellisesti herkuttelevat
kaikilla Miamista saapuneilla uuti­silla,
jotka kertovat kuubalaisten
vastavallankumouksellisten valmis­televan
amerikkalaisten viranomais­ten
vieraanvaraisuudesta nauttien
uusia provokaatioita vapauden saar­ta
vastaan. New Yorkin lehtien räi-keät
otsikot kannustavat vastaval­lankumouksellisia
sotatoimien alka­miseen
muistuttaen niiden johtajil­le
näiden antamista lupauksista
aloittaa toukokuun 20. päivänä tais­telu
Fidel Castron vallankumous-hallitusta
vastaan.
Kaksi kuubalaisten vastavallan­kumouksellisten
ryhmää julkaisi
viime viikolla Miamissa nk. so­danjulistuksen
Fidel Castron hal­litukselle.
Toinen niistä oli Man*
uel Gotierrez Menoyn allekirjoit­tama
— toinen Manuel Rayn joh­taman
"kuubalaisen vallanku-mousjuntan"
neljäntoista johta­jan
allekirjoittama.
HYÖKKÄYS E-AFRIKAN
APARTHEIDIA VASTAAN
HUONO HUOMIOKYKY
— Miksi ette koskaan voi olla yk­simielisiä?
— Mutta olemmehan me yhtil
mieltä. Kun minä haluon suurim­man
omenan niin hän haluaa myös­kin
suurimman omenan.
Y l i 700 norjalaista lakimiestä on
allekirjoittanut vetoomuksen, jos­sa
ilmaistaan huolestuneisuus
Etelä-Afrikan liittovaltion hyväk­symistä
"sabotaashi"^ ym. laeista,
jotka merkitsevät "vakavaa etään­tymistä
oikeusvaltion periaatteis­ta".
Vetoomus sisältää myös vas­talauseen
Pretoriassa paraillaan
käynnissä yolevalle oikeuskäsitte­lylle,
jossa yksitoista Etelä-Afri­kan
eri kansallisuuksia edustavaa
henkilöä on syytettynä samaisen
sabotaashilain nojalla kuoleman-tuomiouhan
alaisena.
Mainittu oikeusjuttu —. ns. Ri-vonia-
tapaus — on ollut vireillä
viime vuoden lokakuusta alkaen.
Pääsyytettyinä ovat v. 1960 kielle­tyn
African National Congressin
johtajat Nelson Mandela ("musta
neilikka") ja Walter Sisulu. Seit-semän
hengen muodostamassa
syytettyjen erillisryhmässä on
kaksi valkoisen demokraattisen
puolueen jäsentä.ja yksi intialai-.
sen kansalliskongressin jäsen.
Heistä jokainen on Venvoerdin
äärikiihkoisen rotupolitiikan vas­tustaja.
Pretorian oikeusjuttu on saanut
epätavallista huomiota osakseen.
Viime lokakuun 11 pnä vaati Y Kn
yleiskokous 106 äänellä vain Etelä-
Afrikan omaa ääntä vastaan, > että
Pretorian oikeudenkäynti lopetd-taan.
Tämä mitä arvovaltaisin ve­toomus
ei kuitenkaan ole vaikutta­nut
Verwoerdfh hallitukseen, joka
on pyrkinyt antamaan sellaisen ku­van
kuin Etelä-Afrikan eirvalkoisen
väestön kapina sortoa vastaan olisi
ulkoa Johdettu ja "kommunistisia".
Huhtikuun lopulla pidetyssä oi­keudenistunnossa
(20. 4.) Nelson
Mandela lausui: ' Etelä-Afrikan tais­telu
ei ole millään tavoin kommu­nistisen
puolueen inspiroimaa. Sen
minkä tein, tein kansani johtajana
niiden kokemusten pohjalla, joita
minulla on Etelä Afrikasta."
"Kansakunnan kcihäs"-niminen
aktivi.stijärjestö perustettiin siksi,
Nelson Mandela selosti, että hallitus
oli laeillaan tehnyt kaikki muut vas-tarintakeinot
n}ahdottomiksi. Olisi
o l l i i l epärealista jatkaa passiivisen
vastarinnan politiikkaa, kun hallitus
vastasi kaikkiin vaatimuksiimme vä­kivallalla.
Sabolaashi valittiin, Man­dela
.selitti, siksi että se ei merkin­nyt
ihmishenkien menetystä. Tar­koituksena
oli saattaa maan talous
puristukseen,, pelottaa ulkomainen
pääoma pois ja pakotta siten valit­sijat
(vain valkoisilla on äänioi)
keus) muuttamaan mielipiteensä.
Nelson Mandela lopetti esityksen­sä
sanomalla, että hän toivoo näke­vänsä
vielä elinaikanaan rotuväki-vallan
loppumisen maastaan. —
Mutta ellei se toteudu, olen valmis
kuolemaan aatteeni puolesta,, hän
sanoi.
Rivonia oikeudenkäynti jatkuu,
mutta samalla jatkuu taistelu Etelä-
Afrikan rotudiktatuuria vastaan mo­nin
muodoin myös kansainvälisellä
kentällä. Huhtikuun 20 pnä jätti
Alva Myrdalin johtama Y K n tur­vallisusuneuvoston
asettama komi­tea
raporttinsa, jossa se esitti pe­rustuslakia
laativan kongressin kool­lekutsumista
Etelä-Afrikassa. Sa­maan
aikaan (14.—17. 4.) kokoontui
Lontoossa Etelä-Afrikan valkoisiin
lukeutuva Ronald Segalin järjestä­mänä
kansainvälinen apartheid kon­ferenssi,
jossa käsiteltiin pakottei­den
soveltamista Etelä-Afrikkaan.
Skandinavian nuoriso- ja ammatti­järjestöt
ovat toimineet yhteistuu­min
samojen päämäärien puolesta.
Neuvostoliitosta ovat eri järjestöt
esittrineet mielipideilmaisujaan.
JAWAHARLAL NEHRU
Jatkoa edelliseltä sivulta
l i in verraten nämä rikkeet ovat sit­tenkin
pikkuseikkoja. Tosiasia ni­mittäin
on, e,ttä Nehru seurasi j ^ e i s -
piirtein edistyksellistä, Intian kan-^
.san hyvää ja kansainvälistä rauhan­asiaa
edistävää ohjelmaa, joka on
koitunut siunaukseksi Intian kan­salle
ja koko maailmalle.'Vain tämä
selittää sen miksi edesmennyttä
Jawaharlal Nehrua kunnioitettiin
miltei kaikkialla maailmas.sa ja vi­hattiin
silmittömästi taantumuslei-reissä.
Nehru pyrki kotimaassaan "demo­kraattiseen
sosialismiin" - ^ s u u n ­nittelutalouden
avulla puutteessa ja
nälässä elävien: kansanjoukkojen
elintason kohottamiseen. Ei ollut
hänen yritystensä puute, vaan val­litsevan
yhteiskuntamuodon ansio,
että hänen ponnLstelunsa tulokset
ovat tässä suhteessa melko heikkoja
— mutta suunta oli kuitenkin oikea
ja nykyhetken tarpeita ainakin osit­tain
vastaava.
Ulkopoliittisesti Nehru antoi suo­rastaan
ratkaisevaa laatua olevan
panoksen siinä, että maailmassa on
nyt kokonainen valtakuntien suuri
ryhmä, mikä seuraa kylmän sodan
tiimoilta puolueettomuus- eli tar­kemmin
sanoen linjoittumattomuus-ohjelmaa.
Jälkimaailma tulee kasit-tääkHemme
toteamaan — jos atomi:
.sota saada'an vältetyksi ja meidän
mentyämme seuraa "jälkipolvia" —
että pysyttelemällä käsivarren ulot­tuman
pää.ssä kummastakin osapuo-
Jesta nämä linjoittumattomat maat
ovat sittenkin olleet tavallaan "puo­lueellisia"
rauhanvoimien hyväksi
ja sodanlietsojia vastaan. Objektii­visesti
puhuen linjoittumattomuus-ohjelma,
jota satoja miljoonia. kä­sittävät
kansat nyt seuraavat omalla
tavallaan ja omissa olosuhteissaan,
on nykyoloissa vissinlaista rauhan­liikettä
nimenomaan siksi, kun so­dista
vieläkin unelmoivat imperia­listit
pelkäävät saavansa vastaan so­sialistisen
maailmanosan, ja maail­manlaajuisen
rauhanliikkeen lisäksi
vielä linjoittumattomatkin maat,
jotka eivät sotaa kerta kaikkiaan
halua. Meidän vakaa käsityksemme
onkin, että Intia on vienyt erittäin
tärkeätä osaa tämän linjoittumattOT
muusohjelman kehittämisessä ja
edistä m iscs.sä, ja mikäli siitä halu­taan
tunnustusta antaa joillelun yk-
Maailman t u r ^ ^
SAM0ALAIl9)E])^ .lr&>^S^
V A A T I 6 K V O L O N U H B IA
S A N FRANCISCOSSA
San Frandisco: — Kuusi sanioa:
laista ^ a i surmansa tulipalossa, joka
sai alkunsa heidän San Franciscossa
viime, lauanitai-lUtfna Järjestetyssä
juhlassa esittämänsä tulitanssin ai­kana
kantamistaan soihduista.
Surmansa saaneet kuuluivat tans­siryhmään,
jdka esiintyi Sattioa^saa^
ren ' kansallispäiväjuhlällisuuksi^n
yhteydessä. Kun eräs tanssijoista
aikoi soihdullaan - sytyttää pumpu*
l i i n käärityn veitsen syttyivät näyt­tämön
verhot tuleen ja liekit levisi­vät
nopeasti näyttämölle ja juhla­saliin,
. \
Onnettomuudessa loukkaantui
kuutisenkymmentä ihmistä.
YÖTÖS VH A L K OI
L A P I N UTSJOELLA
Rovaniemi. — Kaukaisimmassa
Läpin kolkassa Utsjoen Nuorgam­issa
on alkanut yötön yö, jdka kes­tää
heinäkuun 27. päivään asti. A u ­ringon
paistetta on viime päivien
kirkkaina säinä nähty läpi yön.
Pitkän kaamosajan jälkeen ole­tan
valoisasta ajasta päivä takaisin
ja töitä tehdään Lapissa vielä illan
myöhäisinä hetkinä. Ivalossa siir­r
y t t i in yöttömään yöhön sunnun­taina.
Sodankylässä kesäkuun 2.
päivänä ja Rovaniemen korkeudella
kesäkuun 10. päivänä.
Auringon nousut ja laskut Lapis­sa
perustuvat, maisteri Pentti Rape-
Iin Sodankylän Tähtelässä laatimiin
tilastoihin.
N A I S T E N NIMETTÖMÄT
P E L A S T U S L I P P U NA
Hamilton. — 21-vuotias J im T ra
v e l l i nosti tiistaina ylös oman lip-puluonnoksensa
— naisten valkoiset
nimettömät airoon . . .
Tulokset olivat hyvät!
Aikana, jolloin hän nosti tämän
huomiota herättävän version merien
kyntäjien valkoisesta lipusta, J im
sekä hänen 21-vuotias vaimonsa Bar­bara
ja heidän kaksi ystäväänsä oli­vat
ajalehtineet avuttomina viisi
tuntia Ontario-järvellä.
Matkalla Port Dalhousesta Hamil­toniin
heidän 19-jalkaisen veneen­sä
moottoriin tuli kello 11 aikaan
ap. niin paha vika, etteivät he saa­neet
sitä käyntiin. Iltapäivällä he
olivat noin 15 mailin päässä ran­nasta
ja veneessä paljon vettä.
Eräs rahtilaiva oli menossa juuri
s i l l o in ohi kun Travelli nosti ylös
lippunsa, mutta vasta toinen, S^.
Niagara, Torontosta, huomasi sen
ja hinasi vaikeuksiin joutuneen ve­neen
Hamitonin satamaan. Siihen
mennessä oli hätälippu kuitenkin
laskettu jo alas.
S T A L I N I N VARJO
: Lontoo. — Albanian Työväenpuo­lueen
päämies, Enver Hoxha sanoi
sunnuntaisessa puheessaan, että
N L : n pääministeri Nikita Hrushtr
shev 'on suurin ja likaisin petturi,
mitä kommunismi on koskaan tun­tenut"
yrittäessään "turhaan pane­tella
Stalinia".
Nikita Hrushtshov on k u i n kärpä­nen
kun häntä verrataan suureen
S t a l i n i i n " , sanoi Hoxha.
Torstaina, toukok. 28 p. -— Thursday, May 28, 1964 Sivu 3
aa
\
18 vuotta sitten tapaslta Ceylonissa satlnmaUa pienten, vähäpätöisen
näköisen miehen kedraalln univoirihussa. Hän sanoi silloin erään kes'
kustelun aiikana: '"Minun maani Ictiului vuosisatojen ajan unohdettui­hin
4a unciUnoituIbin maihin. Nyt se on astumassa kynnyksen yir-sau-reen
maailmaan J a se maailma oh blevahuoipisenniaailma, rauhan-ja
3oäläliäMn maailma."
Tämä mies on kenraali AUng San, Burman vapauttaja, sdn vapaus-armcjijan
komentaja. Kahta vudtta myöhemmin oli Aung San jo kuollut,
mutta hänen maansa kulke nyt tietä,; jota hän hahmotteli.
Sanoo vakoilleensa
myös Canadassa
Tukholma. — Eräs ruotsalainen
eversti, joka on tunnustuksensa pe­rusteella
toiminut Neuvostoliiton
vakoilijana, sanotaan keränneen
"hyvin mielenkiintoista" ainehistoa
Ganadasta j a välittäneen sen Neu­vostoliitolle.
Tällainen väitös tehdään 600 ark­kia
käsittävässä, perusteellisesti
sensuroidussa, oikeuskuulustelun
edellä valmistetussa syytekirjelmäs­sä,
jossa käsitellään Ruotsin ilma­voimien
everstin Stig Wennerströ-min
vakoilujuttua.
Tämän asiakirjan väitösten mu­kaan
57-vuotias Wennerström sa­noo
käyttäneensä tietojen keräämi­sen
hyväksi sitä asemaa, mikä hä­nellä
oli Ruotsin ilmavoimien osta-javiranomaisena
toimiessaan. Hä­nen
kerrotaan vierailleen neljä tai
viisi kertaa Canadassa.
Ranska peruuttaa
Tunisian raha-avim
P a r i i s i . — Ranska oo^peruutta-nut
rahallisen apunsa Tunisialle ti­lanteen
jännityttyä Tunisian ilmoi­tettua
' ranskal^aisten omistuksessa
olevan maan kansallistamisesta, sa­nottiin
hallitusta lähellä olevissa
lähteistä.
Tunisian. kansalliskokous hyväk­syi
viime viikon maanantaina lain.
jonka nojalla 271,300 ha ranskalais­ten
ja 30,400 ha italialaisten ja
maltalaisten omistamaa maata jou­tuu
valtiolle.
siioille, silloin on etualalla mainit­tava
edesmennyt Jawaharlal Nehru.
Maailma menetti Nehrun kuole­massa
suuren ja lahjakkaan valtio­miehen,
mutta on kuitenkin paljon
rikkaampi myönteisistä kokemuksis­ta
ja tuloksista juuri siksi, kun
Nehru oli se, mikä hän oli vakau­muksellinen
patriootti ja edistyksen
lipunkantaja omissa olosuhteissaan.
Burma, joka sijaitsee Kaakkois-
Aasiassa Bengalin lahden .itäisellä
rannalla, käsittää alueen, joka on
suurempi kuin koko Saksa :ja Puola
yhteensä. Sen asukasltiku on 24 mil­joonaa.
Lännessä se :'-rajoittuuItä^
Pakistaniin ja Intiaan, pohjoisessa
Kiinaan Ja Laosiin. Sen itäiset maa­kunnat
hipovat kapeana kaistaleena
Thaimaata ja ulottuvat pitkälle, M a -
laijln niemimaahan.
Englantilaiset valloittivat maan
kolmessa verisessä sodassa burmalai­silta
kunlnkaUta. Vuonna 1885 tuli
Burmasta sih-tomaa Ja sen olemassa­olo
päättyi toistaiseksi, sillä maa lii­tettiin
hallinnon yksinkertaistamisen
tarkoituksessa Intiaan Ja siitä tuli
brittiläisen Intian maakunta aina
vuoteen 1937 asti, jollom se Jälleen
sai kunnian olla Ison-Britannian hal­litsijan
omana siirtomaana. Englan­tilaiset
pitivät Burmaa vain rilshnaa-na
— se on nuiaUman viidenneksi
sutuin riisintuottaja. Sen kehittämi­seksi
ei tehty mitään. Arvokkaat
raaka-aineet — kulta, lyijy, kupari,
sinkki, tina, kumi ja Jade — saivat
olla aloillaan.
BURMA LUNASTI VAPAUTENSA
Toinen maailmansota veti Burman
maailmantapahtumien . keskipistee­seen.
Japanilaiset valloittivat maan
ja tuhosivat siten ikiajoiksi kuvitelr
man valkoisren miehen voittamatto-muudesta.
Assamin raja-alue oU ai­noa
rintama, jolla oh taisteluja ko­ko
japanilaisvastaisen sodan ajan.
Henkeäsalpaavan kauniista — ja
vaarallisesta! — Burman tiestä tuli
liittolaisten ainoa huoltotie.
Japanilaisia vastaan käydyn sodan
aikan tapahtunut kansallistunnon
voimakas kasvu Johti- sodan loppu­vaiheessa
faaismlnvastaisen vapaus-llUckeen
Ja kenraali Aung Sahhi
johtaman vapausarmeijan' muodosta­miseen.
I^män vapausarmeijan on­nistui
vapauttaa suurin osa maasta
jo ennen kuin brittiläiset joukot tu­livat
palkalle. Nihi voimakas oli tä­mä
liike, että Englannin oli pakko
antaa Burmalle itsenäisyys välittö­mästi
sodan Jälkeen — ensimmäise­nä
siirtomaakahleista vapautuneena
maana sitten USA:n muodostumi­sen!
Erotukseksi Intiasta Burma ero­si
myös brittiläisestä kansainyhtei­söstä.
U NUN KAUSI
Burman menettämisen Jälkeen
yrittivät entiset siirtomaaomistajat
Järjestää kapinoita Ja salaliittoja esr
taakseen niiden avulla uuden valtton
lujittumisen. Hemakuussa 1947 mur-
Hankkikaa omanne nyt
Omena-, luumu-, pähkinä-,
kirsikka- Ja varjopuita. Kar- :
viaismarjoja, punaisia. Ja mus­tia
viinimarjoja, punaisia Ja~
mustia vadelmia, mansikoita,
raparperia, havupuita, pensai­ta
ja jokavuotisia ruusuja, k i i -
peileviä köynnöksiä, piooneja,
kultalakkoja, jättUälsdaalioIta,
pensasaitaa, kiinalaisia Jalavia
ja kuusameja.
HÄNSEN'S
MVERSIDE DRIVELLA
Puhelin DI 5-7415
Port Arthur Ontario
(21—28-4—11)
hattihi Aung Sun ja m i l t e i koko hal-~
Utus erään halUtuksen istunnon a i ­kana.
Vuonna 1949 teki karen-heimo
kaptaan, jonka yhteydessä amerik--
Alaisen . baptlstilähetyksen jäsehet
esittivät Johtavaa osaa. Aung Sunin ;
huomattavimmaksi seuraajaksi ;tuli ;
U Nu, Joka johti maata vuodesta •
1950 vuoteen 1958 ja uudelleen VUOT ,
desta 1960 vuoteen 1962.
U Nu, Joka on harras budhalainen
ja samanaikaisesti tuntee sympatiöi-'
ta myös marxilaisuutta kohtaan,
yritti j o h t ^ maataan :ei-kapitalisti-seen
suuntaan. Hänen uskonnollinen
intonsa ja peräänantavuutensa feo­daalisille
ja imperialistisille voimille
johtivat kuitenkin taloudelliseen ja
poliittiseen kaaokseen sekä taantu­muksen
voimistumiseen. Samalla va-'
pausliike.hajosi kahtia. v-......
Vuonna 1958 otti nykyään, 52rVUo-tias
kenraaU Ne wm hallituksen toi­vomuksesta
johdon käsiinsä ja ;ha-nen
oimistulkln upseeriensa avulla
suhteellisen lyhyenä aikana aikaan­saada
huomattavia edistysaskelelta.'
Vuonna, 1960 luovutti Ne Wm uudel-.
leen vallanohjat U Nun käsiin — ^ r , .,
mä oli sitä ennen luvannut noudat­taa
aikaisempaa Johdonmukalsem-^
paa politiikkaa. Mutta jo plertfcB
ajan kuluttua palasivat vanhat olo­suhteet
takaishi.
NE WININ VALLANOTTO
Tässä tilanteessa tapahtui vuoden
1962 maaliskuun 1 ja 2 päivän väli­senä
yönä uusi muutos. Armeljayk- •
siköt miehittivät pääkaupimgm Ran-goonin
strategiset kohteet, parla­mentti
hajotettun ja Ne Winm Joh­tama
17 upseerin muodostama val­lankumousneuvosto
otti vallan kä­siinsä.
Ne Win perusteli tätä otetta
sUlä, että U Nun hallitus oh osoit­tautunut
kykenemättömäksi käy-^
mään : jEäsik^/. polttaviin ongelmiin^•--
Budhalalsuuden Julistaminen: vai-:
tlonuskonnoksi oli johtanut toisus­koisten
syrjimiseen. Alvan erikoisen
vaarallista oli, että vuoristohelmojen
taantumuk)Si3ll3sst ieodaaliomistajat
olivat pamostuksellaan pakottaneet
hallituksen • hyväksymään laajalle
ulottuvan Itsehallmnon; joka impe­rialististen
voimien ansiosta oli joh­tamassa
maan pirstoutumiseen.
BURMAN TIE SOSIALISMIIN
Maaliskuun 2 pnä 1962 alkoi uusi
ajanjakso Burman historiassa. Ne
Wm ja vallankumousneuvosto julisti-
(Jatkuu sivulla 4)
LEO'S B/A SERVICE
Konnostetaan kaikenmallisla an­toja.
B/A aatorenkaita ja välineitä
Puhelin DI 4-8231
Cumberland Ja Muiuro kat. kulm.
Port Arthur Ontario
RAKENNUSKAUSI
ALKANUT!
Heiltä saatte kalkenlstola
rakennnsfarpelta.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(PORT WiLUAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaan"
Puh. 3-7469
.'S16 Simpmn St. Fort Vmilan
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
176 S. Algoma StvMt PoM Arthur. Ontario
Irvokkaan hauska
MARK TWAIN'm KIRJAUUTUUS
«MATKAKKJEITÄ MAASTA''
NYT SAATAVANA
215 sivua Hinta sid. $3.70
Knikkl DcVoton kokoama aineisto on sellaista, mitä Twata ei
eläessään julkni.ssut. Monissa kirjoitelmissaan hän näet haikaile­matta
pilkkaa ihmLsten tekopyhyyttä, hauskan irvokkaastl tosin,
mutta myös vilHävästi maaliin osuen.
Teoksen toi.<r?nn hallitsevana plhteenä on mielikuvituksen raisu
leikki: ajatus s->moaa pitkin ja poikin luomakuntaa muhiaisaiko-jen
jättUäisliskoLsta mikroskooppiseen atomiin, joka "huvikseen
vaelteli vesipi.<ui-an mahtavien taivaanrantojen väliä".
"Matkakirjeitä maasta" sisältää suurimman osan Bernard De^^-.i.i
Voton toimittamasta Twain-valikolmasta "Letters from the Earth",
joka ilmestyi Amerika.ssa vasta v. 1962 kustantajan saatua k i r j a i l i -'
Jan tyttären suostumuksen. -
Tilatkaa jo tänään osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
P.O BOX 69, SUDBURT. ONTAtltb