Vapaus, January 30, 1951

              CIUIOTKfMe<aA
SAAPUNUT SUOMESTA
• • •
Suomen kansan suurin kirjailija
A L E K S I S KIVI
. yALETUT TEOKSET
(Kolmas painos);'
valitut teokset Ja elämäkerta. Sisältää teokset: Nummisuutarit Kihlaus
Runoelmia, Y ö j a päivä, LBSL Ja Seitsemän veljestä. Kuvitettu. ' ^ -' i
SSOävoä - Htaita sid. $340
SuuBen humoristin valitut teokset ' . i
M A U C LASSILA
VALERIT TEOKSET
Kaksi osaa - 761 sivua - Molenunat osat s l ^ . $5.50
"Maiju Lassila on -kansanelämän kuvaa jana: luova nero.v v ^ n bn todistus
työväenliikkeen pyrkimykEestä tuoda kulttuuri _lähelle kansaa, .kuvata
kansaa j a lähteä kansasta. Sitten Aleksis Kiväi el suomalainen huunuui
ole hersynyt n i i n vaivattomasti ja hyväntuulisena kuin Maiju' Lassilaa^
välittämällä;-Kirjalainen kansai nuo M a i ju Lassilan
vat maailmaa ikäänkuin lapsen näkälnilmasta-H^
herkimmän huumorinsa avulla. Hän on totinen j a paljastava, mutta
ei loukkaava; Kuvatessaan yksinkertaisuutta hän itse ä tee sitä painäak^^^
seen vaan nostaakseen.; J a hänen/näennäisesti kepeä huumorinsa - k o u ­raisee
syvältä alkulähteitä, siinä on jotakin pysyvää. Maiju Lassilan •
ihmiset näkevät niaaihnan kahden silinämpän välistä, he e i v ä t ^ i^
tekojensa seurauksia. Oman yksilinjaisen elämäntiensä yläpuolella heillä
on vain määräyksiään antava virkavalta, jota ei käsitetä; mutta jota
kuitenkin pelätään.
Ailca säilyttää' Maiju Lassilan suomalaisena kansankertojana, totuuddli-sena
ja vääjäämätt(taänä.'v>— (Hilkka Ahmala Vapaassa Sanassa).
SATEET TULIVAT
K I R J . LOUIS BROMFIELD
Kaksi osaa - 71g sivua - Molemmat osat sid. $6£0
Sabset tulivat on malneiktoan amerikkalaisen kirjailijan Louis Brom-fieldln;
pääteos. : SenatapahtumapaUdcana on Ranchlpurih valtakunta
Intia^^a j a ;:päähenkilönä-maahan muuttanut, länsimaihin kyllästynyt
englantilainen kapteeni Tom Ransome, j o k a ikäänku'n syrjästäkatsojana
seuraa kirjavan .intialaisen yhdyskunnan elämää. Tapahtumat lilldaivat
milloin maharadzan hovissa, millain sairaalassa, jonka johdossa önEu-:
. roopaasa opinkäynsrt intialainen lääkäri, milloin eurooppalaisten lähetys­saarnaajien
j a koulunopettajien, intialaisten virkamiesten la alempien :
kastlluokkien p a r l E s a , Heti ensi sivulta alkaa juoni kehittyä jännittävänä,
- tunnelma kiristyy hetki hetkeltä .kunnes Intian mahtava luonto kiaikkine
- väkivaltalslnevoimineen puuttuu ratkaisevasti j a musertavasti ihmisten
; kohtaloihin: sateet t u l i v a t . . . Ja tällä kertaa tuhoavan hlTmumyrsl?yn:
• muodossa. :Onnettomuuden vaikutuksen alaisena kirjan henkilöt paijas-
• tavat sisimpänsä,:toisista tulee pelkkiä eläima, toiset koohavat ennen
; aavistamattomaan suuruuteen, ja kun myrskyn tauottua elämää alietaan f
' t a a s rakentaa, on koko yhdyskunnassa j a ihmisten keskeisissä suhteissa
* tapahtunut syvällekäypä puhdistus, J a seestyminen.
;. Bromfieldin kynä on leimokas, kerronnan rytmi etelämaalai£en temppe-
; ramenttlnen j a lukijan mielenkiinto py.syy vireänä alusta loppuun saakka.
JOKI TULVII
K I R J . LOUIS BROMFIELD
: 374 sivua - Hinta sid $3.50
i . Romaanin tapahtumat keskittyvät Pohjois-Amerikan sisällissotien aikai­seen
New Orleansiin, Etelävaltioiden ylpeyteen, joka ivml oli joutunut:
s; Pohjoisvaltioiden armeijan haltuun;
> Tämä-i^omaani on k u i n Etelän kuumassa^ tuoksuvassa yössä eletty Jännl-t
tysnäytelmä. Sen päähenkilöitä ovat mm. jenkkimajuri Tom Bedloe —-
il- suuri sydäntenmurskaaja j a .vastustamaton mies — Icaksi nuorukaista.~
I haaveileva runoilija j a jalo aristokraatti — sekä kolme täysin erilaista
j ;naista, joille jokaiselle rakkaus käy kohtalokkaaksi. ;.
I , , ' .MAKSIM GORKI
r A MAAILMALLA
381 sivua - ,Hinta,s|d.'$3.00 .^.j
1 Maksim G o r k i bn venäläisen kirjallisuuden tuimetuimpla j a huomatulm-.
Itj pia:');)a^m6ja:.-'Han omaksui kansalta tavattoman kielen rikkauden Ja
väflk^^den,'tutustui kansan näköaloihin «ja kokosi mxiistiinsa suunnat­toman
joukoil mitä-anoninaisimpia tyyppejä,
i : . Nuoruutensa vaellusvuosien elämykset Gorki on- tallettanut teoksiinsa
I ;;']tÄPSUtitenl",'?Nuoruuteni/Yliopistot" ja "MaaUmalla", jotka kuuluvat
klassillisiin omaelämäkerrallisiin teoksiin Euroopan kirjallisuudessa.
''-VTläissäv^hän ef kavahda synkkien elämänkuvien esittämistä, mutta esim. :
• v^^kuvatessaan lapsuuttaan Ja nuoruuttaan-teoksessa ''Maailmalla" hän 1^
7^ vittää: kaiken ylle kaimeuden hunnun luopuen-tavallisesta alastomasta
.naturalismistaan. ^Tässä niinkuin kaikissa muissakin teoksissaan Gorki
on toteuttanut vaatimustaan, että kirjallisuuden on samoinkuin muidenkin
taiteiden palveltava yhteiskuntaa viedäkseen sitä parempaa tulevaisuutta
, kohti,
YHDEKSÄN MIEHEN SAAPPAAT
173 sivua - Hinta sid. $1.25 •
Pentti Haanpään.uusi teos on rakenteeltaan, sisällöltään ja tyyliltään
< virkistävän "tuoretta j a persoonallista kertomataidetta. Tässä kirjassa
' kuvataan erästä saapasparia, joka, joutuu käyttöön pohjoisen rintama-
« osan varusvarlkclta, sUrtyy mieheltä toiselle, kokee kantajainsa mukana
• monet vaiheet viime sodassa j a päätyy viimeisen haltijansa mukana
; rauhan töihin."Yhdeksän miehen saappaat", on uusi todistus Pentti
Haanpään myötäsyntyisestä, luomisvoimaisesta lahjakkuudesta.
H I L J A VALTONEN:
NUOREN OPETTAJATTAREN VARAVENTTIILI
- 247 sivua - Yhdeksäs painos - Hinta sid. $2.00
Tämä on H i l j a Valtosen. esikoisromaani, jonka painosten määrä toteaa
sen valtavan menekin. Valtonen kauhistuy pitkäveteisyyttä. Hän lentää,
valaisee j a räiskyy yhtäaikaa. Tässä teoksessa on suolaa, pippuria ja
raketteja Ja lukija pysyy pirteänä alusta loppuun saakka.
KILROY TEKI SEN
180 sivua ' - Hinto sid. $2.25
Tässä teoksessa Hilja Valtonen on parhaassa vauhdissaan. Tapahtumat
vyöryvät elokuvavauhtia, seikkailu j a kommellus seuraa toistaan. Yllä­tykset
ovat n i i n moninaiset, että niistä selvitäkseen on v a in paras todeta:
"Kilroy oli täällä."
E R K K I V A L A : ,
LEIJONAJUHLA
242 sivua - Hinta n l d . $1.00
Tässä t e o k ^ a a n Erkki Vala lausuu ajatuksensa peittelemättä Ilman
ajatuksenvapauden rajoittamista. Hän kuvaa voimakkaasti ihmisen aja­tuksen
vapautta. Todella mainio teos.
HUMISEVA HARJU
Maailman suurromaaneja - 385 sivua - Hinta sid. $2.25
KIrJ. B . KipUniT
MEREN URHOJA
Kertomus suurilta, meriltä.
258 sivua Hinta sid. $L50
KUOLLEET SIELUT
K i r j . Nik<Hal Gogol - 280 sivua - Hinta sid. $1.50
Tämä Nikolai Gogolin loistava romaani on Venäjän realismin perustava
teos ja maailmankirjallisuuden etevimpiä kertomatuotteita. Se p n J » i k -
Uen aikojen terävimpiäyhteiskimnaliisia satiireja. Jonka lahtöcMitana
kuitenkin on lämmin rakkaus kuvattavaa — Venäjää kansaa,--kohtaan.
"Kuolleet sielut" kertoo armottoman totuudellisesta Venäjän^maaorjui^en
ajasta, keinottelusta Ja byrokratiasta, mutta myös ruhtlnaaUisen leveällä
humoorilla on sijansa viiltävän ivan riimalla.
- AUTOKUNINGAS
K l r J . ^inelair Lewis - 487 sivua - HlnU nld. »1.50
Tässä romaanissaan'Sinclair Iiewis esittää loistavan aivloinnlnyanhan j a
uuden maalhnan kulttuureista. Autokuningas Sam Dodsworth^Ja hänen
vaimonsa saabuvat Eurooppaan väärentämättämän. sataprosenttisen ame-
.«kkalalsuuden apostoleina. Mutta koko dodsworthIlatoen maaflmantaya
Joutuu täänä täydellisen sekasorron tilaan, k u n :DodswortIi matkalla kokee
suuren rakkaiispcttymykfiensä Ja on vähällä menettää; vaimonsa.
Saosiitclemme nällä kirjoja osastojen kirjastoille^
^' ' Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS fUBLiSHING COMPANY LTD,
B 0 X « 9 ^ . . : - SUPiBUHy: ONT.
Bmumnmm
- - . xv^-.——' .«3W««'i*M'7C. '
;ÄiSiilii8illi
Lontoo. — KarkuJaisuus on lisään­tynyt
Brlt^|,nnian armeijasta. Piiolus-tusmlnlstcft.
Eojanuel s i i l n t ^ Ilmoita
ti lauantaina^ että annehan kaiku-laisten
lukuxn&firä on 7,000~«;000 vft-liUä.
, , '
Nainen kuollut
auto-onnettomuudessa
\>ynn6sor. —; iMrs. Jessie Imeson
kuoli kaksi mailia' iBssexIstä; kun ke­vyt
jbroki .suistui tieltä Ja törmäsi puur
ta «vasten. • - : , ' • . 1 > ^
r TTrokia ajoi hänen mIeiiensS Geor­ge!
Itneson. onnettomuiuien syyksi
Umoltätaan'Jäinen fle. < > '
: Tässä l l ^ k m o k s e a ^ rakennuksessa on''sisä^
erittäin populäärineu;:pieten talojen ^rakentajain keskuudessa;' - Miellyttävä ulkoseinä on valmistettu "clapboard"
laudasta;pystysuora:;^ndötns.'paädys^^'^^^^^^^l^ asunto: kclmen tai neljän hengfen perheelle Ja sen
rakennus tulee halväksf.' ^Suunnitelmaan kuulun myös kellari., ^ << - ^^
^ Avarat j a käytännölliset huoneet on mielenkiintoisessa lattiajärjestykses^.] Rakennulisen etupuolella olevan
oleskeluhnoneen^eressä.jDn rndiaUualne j a kdttlö. Oleskeluhuoneen
j a ilmava keittiö (ir^x.8.47>!on;käytä^ tilaä; kaapeille. Alalattialla on
myös täysikokoinen;byIpylinone.uRakennuksen takapuolel^ on pieni porstua, . i ; • \ i, :
: ^: Toinen lattia cÄ fota^stettu 'kokonaisuudessaan kahdelle avaralle makuuhuoneelle. Niissä molemmissa on vaate­kaapit.
Etuporstnassaon^m^ostllaa vaatekaapille. - Hinta-arvio vartoi lattian -pinta-ala kokonaisuudessaan
on 1,028 ne1Uöjalka^,t|a; rakimnakseri .Ifuntlotila. M kuuticjalkaa. Varsinaiset rakennuspiirustukset on saatava­na
pikkuhlnnasta inistä tahansa Central 'Mortgage and Housing Corporation virastosta.
Soarsin kökeSut
ymppäyksellä
T r i Edward Soars nimli}en tiede
mibs on tehnyt mahdolliseksi kasvat­taa
monia eri hedelmälajia pienellä
maapalalla. (Kokeiltuaan ymppää-misellä
on.hän onnistunut kasvatta­maan
viittätoista eri omenalajia y h ­dessä
puussa.
. P a r e m p i lienee
sanaa puursanan
astaan köynnös . o n se,. Jolla tohtori
toimitti temppunsa. Hän sanoo, että
samaa menetelmää on menestyk^elU^
sesti seurattu. Euroopassa.
T r i Soars - Istuttaa «vain yhden puun
Ja kehittää sen kasvamaan pitkin
rautalanka-aitaa aivan samoin kuin
köynnöskasvin. .Täten hän säästää
tilaav.sillä köynnös tarvitsee valli k a ­pean
kaistaleen maata. Säleaitaa voi­daan
käyttää yhtähyvin kuin rauta­lanka-
aitaakin, sanoo hän. -
. ,
BdsltdU. — Vuoden 1849 kadon joh-dosta
valtioneuvoston asettama kato-kojnltea
toteaa selostuksessaan, 'että
suoritettjjeh tutkimusten mukaan a i ­heutti
halla kaikkiaan 455 kunnassa
Ja ,105^0 viljelmällä, j o ^ a käsittivät
kai|Mciaan-S87.052 peltohehtaaria, yh­teensä
2.926^700 markan vahingol
Katoavuslus^a maksettiin varsiaal-
-sellai katoalueella 99,708 er|Lssa:88303
vHjfdmälle 957^769,794 markkaa.Ja ka-toalueejn
ulkopuolella oleville 3^70
maanhankintalain alaiselle viljelmäl­le
28^70,230' markkaa tehden enslksl-malnltuUle
vlljennaa kohti U.097
markkaa Ja JälkimmälsUle 7 ^ 7 mark­kaa.
Tämän lisäksi käytettUn edus­kunnan
myöntämästä 1 miljftrdin
markan määrärahasta pienempiä eriä
ulkomailta.ostetun siemenen hinttiin
alentamiseen, komitean kustannuksiin'
ym'. taenolhin. Katolainoja myönntt-t
i in kaikkiaan 19,545 kpl., yhteisarvol-taan
303,S61M5 jnk. JBaJUii. M^YM
toteat.'jotka, ksikki' ovait
valtiöneuvoi^tt .^lainpUie- ^
-Katok<5^:cin ^ Ä ' ^ V ^ '^'^
Jasen^tySkiihSWtotti
n kertaa;'Kaiken*'3
hbiteHtrt^g»wiä^
Lopuksi komitea vuttaa aiilKii. «t4
seuraavat sen ehdotukset ^ « d o ^ ^
vielä ratkaisuaan: D^EbUalcpeaä^äo
penistamtaen ««elsbn-yioivAÄkiU^mi
eelle S ä i A s n i t e l n i n t a i u i r » ' ^ ^ ^ ^^
pien halläkuntien tukeralnen/^äf j i ^
ruskuivatuksen totfeuttamten-pahSili-iM'
mUla hallanalueilla .vaiuon kifitaii'-'//^
nuksella, 4> toimenpiteet pahin|>än 'V?
haUa-alueiden nmatal(m8tuotiStf«»Ä;'t^^
ohjaamiseksi taloudeiiisesti kasnatia^^,.^?'.^
vaan suuntaan Ja slvuknslbideo!vlt^-' f C '
minen väestöUe sekä S) t f i r k e i m ^ n ' ^
halla-alufeldenvllJelyfiiMsVIen tuotaÄi"tv^'
non sekä karjatalou8tuotannon^«lt^'.7*^"r;
tävä tukeminen.^...
lentokonerikoissa,, Ml S
nen amerikkalainen onnelaan Itnäfi '^X/
kone syöksyi, iauantalniar tä9Jt& lUit .
t e ^ hedelmätathauan Ja kaHdkt l & i
totonecss^ oU«tMisi,3imkl]0&'kiai« l^t
Lentokone oli matkalla Sdbrid| 8 H | , -
lentokentältä Detroitilii k i i n - o i ^ i '
tomuus tapahtui. • ' - ~ '^yi.
Anacondäii työläiset' 3(i
tehneet sopimuksen tl ,
Toronto, — United Autoöitiifc^^'
Workersin kansainvälinen eduslaj»
i i
käyttää köynnös-1"; ~ :—
sijasta, siuä oii^ce- Kolme kansamvalista
Farmarien
Patva1!)alsta
-rrrr
TfEElE
TIIJLLtE^TÄJKiiLyAI^FU
•Veden lösrtämlnen puunihaaruikan liis.tä, J9tka väittävät; ettei jvettä vöi^
Ait TV VTL"-_?/,f:i:j-':^tj - . J C l
avulla on ollut kau&jj keskustelun j a
ta veslsuonl .yoidaan|lö^^jpajunqip-'
san avulla; bn saxxma ''^uln ' J i ^ u '«vält­täisi
voivansa torJua^Te^mfltifimin .1^-
tämällä i^bbklnäa taskussaui.' Tie-demiediet
.«yleensä suhtautuvat :vesi-suonen
pajunoksalla löytämiseen s a ­malla
pilkallisella ylenkatseella, Jolla
sivistys katselee - alk}:|asuk|caiden nol-tamiesten
lääkintätemppuja.
Tästä kysymyksessä, on; (kirjoitettu
useita kö-jojakin. Yksi sellainen ori
taas äskettäin Ilmestyrjyt.ja kannat­taa
sen sisältöön tutustua. siksi kos­ka
pajunoksan taikavoimaan tavalli­nen
kansa uskoo lujasti-1- omien ko­kemustensa
perusteella. .
Uudessa kirjassa, Jpnka kirjoittaja
on Kenneth iRoberts,. sanoo tekijä:
" K u i n k a tyhmiä ovatkaan tiede­miehet.
Ihminen, jokar*tekee pilk­kaa
pajunoksasta ;tänään, olisi 50
vuotta sitten ivannut ; ^ d i o t a , näkö­radiota
j a jet-lentokonetta".
K u n pajunoksan maihtavuufcsla t u l ­laan
selvemmin ymmärtämään ja
käyttämään Ihyväksi,;,saatetaan ne
hyvin "asettaa sähkön j a .atomlvoir-man
rinnalle", sanoo (kirjoittaja..
Teoksessa käsitellään Mainessa a -
suvari vesisuoncn etsijän kokemuk­sia.
• Hän'on Henry^OrosSi .55-:VUotI-as
valtion metsänvartija,-j oka on pa-r
junoksan avulla Kfetänyt verratto­mia
vesisuonia sadoilla farmeilla ja
maa-alueilla Uuden Englannin poh­joisosissa.
V ....
"Hänen toimintansa e l ole milloin­kaan
jepäonnlstunut;: paitsi Jos hänen
antamiaan neuvoja ei^ole 'otettu huo­mioon",
sanoo k i r j an kirjoittaja.
Harvat kalvonetsijät/ovat selvillä
tehtävästään ja helidäh pajunoksansa
saattaa kääntyä mlnefäalien'ja maan
plntöveden puoleen lyhtä hyvin k u in
maanalaisiin Tesls2ili5Bifn'Ja veslsuo-niln.
Henry Gross'<m'erlkolsspesia-listl.
Ennen f a n n i l l a -käyntiään hä­nen
pajimoksansa Jo; sanoo hänelle
missä (kohdassa Ja niissä
vesfvuonl on Ja kuinka paljon siinä
on vettä. '
Newbuiyportin lälMllä' asuva i a r -
marl JoQm P. iMarquand ^oU käyttä-jiyt
tuhansia dollareita vesiputken
lyömiseen saamattaV^dnkaan vettä.
Gxoss IfiTsi hänelle veslsuonen mäef-ta;
jossa ekspertit Täittlvät d löyty­vän
ve^tä. Samaa^jtapahtul Robert
Choaten ..yjinnllla D^veyslssa, Miass.
aomla nnilta tapauksia
Vesi löytyi siltä aym«Iestä J a s en y -
ISsnousu oli n i i n suurta k u i n Gro»
oU ezmustanut. Erääl^ farmilta. Jos­t
a veslsuonta' el olttt; Jöy^iktty <3ros8
löysi kaksi yeslsaontaa Jalan syvyy­destä.,
• yi v , "'
K i r j a n idrjolttaja el jfXlt&kSän s?-'
lastaa mistä Gnosslntalto jo9ituu, hän
vaintyytgry tdcemäin p i l a a tlMemie-'
,da Jöytää, taik^varvojn . a y u l ^ . ; Teo­ria,
jonka mukaan Grossin-tä.itp^joSi-'
tuu : tui^temattomasta. lifiastopninnas-
^,:^eW^tö'.ä^tiäa:j4-,maavesipä^
kato ja'ikai^^dem runsaudessa
sa.jEnglannl§5a,-tuU/pahasti,.t9rj^i?kn
si. Bermjjidan saareUa... k u t e n ...tiede-:
tään Bermudasta ei ole löydetty atoo-atakaan
lähdettä eikär muuta suola­tonta
vettä varaavaa-palkkaa. ;
. SyksyUä 1949 Henry Gross löysi t a i -
kavaupimsa avulla Robertsin farmilr
ta Kennebunkportlssa kolme lähdet­tä
— suolatonta vettä Bermudan saa­rella.
Ja tämän ihmeen suoritti
Gros taikavarvullaan kartan avulla
800 mailin päässä. Farmilla o n nyt
suolatonta vettä n i i n runsaasti, että
Roberts ei voi löytää sanoja kylliksi
ylistääkseen Grossia ja ihänen taika-varpuaani
Kalvot porattiin täsmäl­leen
siihen pallokaan, jonka Gross
kartasta osoitti Ja «vettä tulee iniistä
tuhansia gallonia päivässä.'' K a i k en
lopuksi.Gross vieraili Bermudassa ja
sieltä taas kartan avulla osoitti vesi-
(;^äin^ökkeeti
Jkyiyajaa ,
to?Wtetaän
' Erilals&sa',muoä'cl^a olevien' lan-;
noituiäineide?!! • "käytön lisääntyminen
täsiä' maäläsa on ^heuttanut sen, että
laiinöitusaineita; käsltielevät välineet;
ovättuiieet yleisimmiksi kalkista far-,
xnikaneista. Kysyntä niille on- suu-:
rempaa kuin muilla farmlkonellla, se­losti
maatalousdepartmentin edustaja
Glenn A. Cummings maatalouslnsi
nöörien kokoukselle Chicagossa.'
Cummings'selosti uutta suuntaa,
joka on kehittymässä lannoltusatoei-ta
k3^1vävien koneiden alalla; Konei­ta
muokataan sellaisiksi, että ne voi­daan
helposti yhdistää erilaisiin far-mikoneisiin.
mutta lannokekylväjä
muodostuu peruskoneeksi, Jofka voi­daan
muuttaa palvelemaan muitakin
tarkoituksia, kuten kylvökoneen ja
kultlvaattorin teht-iviä.
Miljoonakolhoosi
''Uuselu" Eestissä
.Tallinna. — Eestin tasavallan m i l -
Joonakolhoosla "Uueelua" kävi äsken
katsomassa suuri Koseskin p i i r in k o l -
hoosilaisryhmä tutustuakseen tarkoin
tämän arttelln työmenetelmiin: Sen
saavutukset ovatkin erinomaiset. K a h ­den
vuoden kuluessa sikakanta on kas­vanut
iGO-kertaiseksi, lammaskanta
40-kcrtaiseksi *yja suuren sarvlkarJari
kanta i5>>kertalEiek8i.i Lypsykarjan tuo-tannollisuusr
on lisääntynyt y l i -puoll-toistakertalseksii^'
JEoIhoosIssa on . p3<i
ntstettu' viisi. karjafarmia, yksi rsilpl4
karjatarmli Järjestetty «villankarstatis4
laitos,- (meijeri; myllyoja; muita laltok-?
s l a r p n laitettusuuri kasvitarha ja h e^
helmäpuutpilia:! K a i k e n . tämän jai4
keen' kolhoosi tasavallan :ensimmälse-|
•nä-on-, saanut /miljoonan ruplan' tulot'
vuodessa. •
Kolhoosi "Uiiselu" on tuUut'todeUi-j
seksi käytännön yliopistoksi Itniheehj
ollessa:> korkeatasoisesta maanvUjelyk-;
sestäja^ karjanhoidosta j a yleensä koi-'
hoositalduden • Järjestämisestä • Ja
'suunnittelusta: 'Siellä käytettyjä me-^
«netelmiä'sovelletaan n y i sadoissa t a ­savallan
muissa kolhooseissa.
järjestöä .pannaan
Ranskassa
ParilsL' — Ranskan hallitus Julisti
perjantaina kolme kansainvälistä Jär­jestöä
pannaan. Ne ovat Ammatti­järjestöjen
Maailmanliitto. Maailman
Demokraattisen Nuorison Liitto Ja De­mokraattisten
Naisten Kansainvälinen
Liitto.
K a l k i l l a näillä Jäj-JestöUlä on ollut
päämajansa Pariisissa.
suonen • Saxton River nimisellä- palk-kakimnallaJVermontlssa
asuvalle far­mille,
Brooks ShepardiUe. Veslsuoni
löytyi tuuman päälle siitä kohdasta,
jonka Gross osoitti.
Hedelmille ja marjoille löytyy
paikkansa kotipuutarhoissakin
Marjapensaita Ja hedelmäpuita t u ­lee
pitää osana -vuosia eteenpäin suun­nitellusta
kotipuutarhasta. Hjrvin pie­leen
täytyy olla sen puutarhan, joka
kasvimaan ohella ei voi "elättää"
myöskin muutamia maasikkakasveja
j a tuhansissa muissa pienissäkin puu­tarhoissa
voidaan kasvattaa vuosittain
marja- j a hedelmäsato.
Mansikat, vadelmat, mustikat, y.m.
marjalajit soveltuvat l^yvln mihin taj-hansa
pieneenkin puutarhaan.^/- LUr
kuunottamatta mustikkaa; j o ka tarvit;-
see happoisen, "puisen'.' maan; kalldd
muut marjat.,taryits<5vat auringoisen
j a hedelmällisen. maan. Orgaaninen
aine mustanmullan jnuo^pssa, hyvin
mädäntynyt elälnlanta tai^ kaupoi^a
myytävä humui parantavat'vhiää ta
kaikiUe näille* ihatjalaj(einei lAusttkälf
lekln. Mikään niistä e l menesty huor
notsl. k u i v a t u s ^ maassa tai..maassa,
Joka on liiaksi alkaalista.
K a i k k i nämä marjat voidaan istut- saat kasvavat tänä vuonna, kasvatta-kesällä
marjoja tuottavat mansikat
ovat sellaisia. Joiden ei tulisi antaa
tuottaa marjoja ensimmäisenä kesänä,
vaan kitkeä kukannuput pois sitä m u ­kaa
kuin niitä ilmestyy, sillä muussa
tapauksessa ei voida odottaa hyvää Ja
.suurta satoa toisena vuotena, Nyppir
kaä kukannuput pois aina kesäkuun
loppuun saakka Icasvattaessanne n.s.
everbearing eli jatkuvasti tuottavia
mansikoita. Vasta sen'Jälkeen anta­kaa
kukkien muodostuatnarjoiksl. S i ­ten
menettelernällä saatte Jcohttiullisen
mansikkasadon elokuun alusia aina
myöhään ^ k s y y n saakka, ' "
. Vadelmat ovat ripeästi kasvayla
marjoja hyvien käsvusuhteiden v a l l i ­tessa^
n i i n että ^liden voidaan, antaa
tuottaa^tnarjoja ensimmäisenäkin kas^
vuvuotena, vaikkakaan sato kokonai­suudessaan
ei jastaa toisen vuoden
satoau . , ' ,
Uudet varret, joita boysenbcrry-pen-taa
keväällä Ja voitte olla varmoja,
että vadelmista saatte pienen sadon
samana vuotena, samoin kuin aina
tuottavista mansikoista, mutta muiden
marjalajien sadosta tulisi pidättäytyä
ensimmäisen -vuoden aikana,.
Mansikat voidaan: hyvin istuttaa
:vuotui5ten t a i monlvuotulsten kukkien
r i v i n reunaan. Jos n i i d en ei anneta
muodostaa rönsyjä. ;,Tä|Iä tavalla vil.-
Jeltynä. rönsyt pidettynä poissa 'man­sikat
tuottavat; filenotnpia jasuuirenf-p
i a marjoja kuin slUoIn kun n e kas^
vavat yht^buä ''inattona'' kasvlmaas-
*»x^wMkk»y1g»a^
tulee' olähaaA: |iI£neni^L iTTkvalUsel
vat niitä varsia, Joista marjat tulevat
seuraavana -vuotena. Nämä varret
tulisi harventaa satovuoden. Jälkeen
n i in että parhaimmänlaatuisia mar­joja
saatatsiin seinaavana vuotena.
Piikitöntä lajia suositellaan sen vuok­si,
että sellaisten'käsittely o n vaivät-tomampaa;
••• '.^
Mitä'vadelmien kasvattamiseen pie­nissä
jpuUtarhoIssa tulee, n i i n tehtä­väksi
fd&hmeti leviämisen ehkftlseqti-!
nen.slllft He IcäsvaVat ripeSstl, K e
tävät^icovaa karsintaa j a harv^tamJa-.
ta, eivätkä tarvitse kovin paljon k ^
säästi örgaäälsia atneltaT ' ' '
Mustikoista ei.tulisi-ottaa satoa en­simmäisenä
Ja vaikkapa ei vielä toise­nakaan
' vuotena sen Jälkeen kun ne
on istutettu, jos aiotaan saada hyvä
sato myöhemmin. Mustikka on yksi
marjajalaji, joka sietää varjoisaa kas-
-vupaikkaa.
Mitä hedehnäpuihin tulee pienissä
puutarhoissa, niin tietenkin ensiksi
suositellaan kääpiöpuulajeja. Tavalli­nen
omehapuulaJI tarvitsee tilaa noin
30 aina 35 Jalkaa enemmän ylöspäin,
tarvitsee kasvutilaa noin IS Jalkaa.
Hapan kirsikkapuu, persikkapuu; nek­t
a r i i n i - Ja luumupuu kasvavat 15 aina
20 Jalan l a a p u ^ l l a alalla. Makea k i r ­sikkapuu
usein tarvitsee saman tilan
kuin omenapuu' Pienissä oloissa so­veltuu
paremmin kääpiöpuu. Joka
mahtuu pienempään tilaan.
Hyvän hedelmäpuun salaisuus le­pää
sUnä, miten järjestetään väli­matkat,
miten paljon puut saavat a u ­rinkoa,
kuinka maata hoidetaan, kuin-kaipuita
lannoitetaan Ja hairvennetaan
Ja kuinka.tehoisa on taut/en hyönteis­ten
kontrolli. Omena päärynä, luumu
j a makeat kirsikkapuut menestyvät
paremmin jos vähintäin kaksi yhteen­sopivaa
lajia Istutetaan takaamaan
ristisiitoksen.
7d2 kuolemaa
liikennetapaturmissa
Ontariossa
Toronto. —. TIemlnlsterI Doucett
Ilmoitti viime perjantaina, että v.
. 1950 kuoli' Ontariossa Iliikennetapa-turmissa
792 henkilöä. Liikenneta­paturmissa
menetetyn omaisuuden
arvo cn yli $10.000,000.
' Vaikka liikenne on, huomattavasti
lisääntynyt, niin sittenkin liikenne­tapaturmat
ovat vähentyneet. Vuon­na
1949 liikennetapaturmissa kuoli!
830 henkilöä.' - • " ' ' ' •"'
Suklaan, hinta ' ;
nousee . ..
'roronto.' ~ Pienet suklaalevyt nou­sevat'
sehtin kappaleelle,' ilmoitettiin
tliällä ^ lauantaina. Ne ovat tähän
saaldca, maksaneet' 6' senttiä, mutiia
nyt ' niiden hinta tulee olemaan 7
senttiä. ' ' ,
Suurempien suklaalevyjen hinta
pysyy entisellään.
Samoin uskotaan Jäätelön hihnan
nousevan,
— Meriankerias .voi kasvaa 'aina 3
metrin pituiseksi. - - -
lm
Paul Siren ilmoltU lauantaina, «tffi m,
Anacond» Amerikan Brass Co:n^ik'*^^^^
finion -välinen sopimus vahirlstel^j^'
Capitol teattereissa pMetyssä kä|((if>' "i
uksessa. Työläiset saivat y l e l s e ^ l^
sentin" palkankorotuksen,' Noin 4fiO - %
työläLitälakkoutuLiylUne vUkon^ani^^
sa samaäa^^työmaalla 'Ja^^akko^l^tttk^H
tyl sopimuksen. hjiväk^mlBen
Qulneasea• Mevtif ^ (Lamli%ton]|i,,
vuori'purkautui jälleen «10
o. .A. Taylor, Joka on asiantunti^
,tällä 'v'. a l a l l a . . tanooipuxlMMtuDalM^.^ ..
>johtuvan*kaa8Uist»-eliift iBl^än sui|k,;~H|
rempaa vaaraa ole" olemassa. Väesvr
on-sllrr^ty pj>is^tu;ivuojett?U^jMly]^/i^^
— No mistees se Puavo huhkii näen i
aikoscf!? '«t -
Kjdastampa tfctennlL \'\ ^^t^:}]
, — Tokhyvlnny. IhaolJtysä'taan<
nä,vlärentämätönta'Kallavettä.y
T
Olemme saaneet pienen määrän
SEVERI ALANTEEN! '
SUOMALAIS-ENGLANTILATSTA
S A N A K I R i Ä A
FINNISH-ENtGLiaH' :
D i C T I O N A R Y
1/.,
i
Tämä sanakirja käsittää 9$7'sivtia, ollen täydellisin ja l
monipuolisin Suomalais-Englantilainen sanakirja mitä, |
on saatavissa. * ' ' - M
Englanninkielen oppimiseen suomalaisille siirtolaisille i ;|
tässä maassa on se kieltämätön sanavälinä. Myös Cana« i
dassa syntyneille suomalaisille lapsille jotka harrastavat 4
ia haluavat säilyttää äidinkielen, on tämä sanakirja tär; ,
:eä olemassa. I
Hinta $9.50 .
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.O. BOX 69 SUDBURY.ONTABIO
m,
* NYT ON TILAISUUS SAADA UUSIA
ÄÄNI- ia SOITTOLEyyJÄ;;^
Hinta $1.25 kappale
Ostajan maksettava lähetyskulut
535
784
743
91»
B 2093
Tytiöänl matotcUessa -.—Valssi
Ritari Ja linnanneito — Ballaadi
Laulanut Teemu Grönberg
Sarallinen lom-»Slonr-fox
AnrentOnan knn — Tsnro
Laulanut Teppo Baikko:
TaoU dratf plentl — Valsci
RaJopUlI Sioir Fox
Laulanut Teppo Ralkko
Ehkä fä«f& tolee iskelmt — Fox (ro(
nta Sante Cradbsa — gloir Fox
Laulanut Olavi Virta
Ken Ilenethiln Vzago^
Mikä jä Snrtor fox
SL 101 Kesäyön vabsi
102 8ä lacvoltnelto
Soittokappale
> ^ V,
-M,
1'i
DY-ZSl Säveliä tuhansien Janien maMÖi '
Osa 3 Ja 4
Soittokappale
DY-122 Wlenllilsniakei8la — Vabd
Wienilälsfä verto — Vatad ,
Johann 6 t r a u s - i Bytml Pojat orkesteri
SD-5069 Unelmien linna - Fox trot, l a u l Olavi
Linna
Raosalnen hetki - Siowr l>x,
lauL K i r s t i Buzme
RaioiteUu, määrä.:. Lähettäkää tilauksenne heti:.
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
,BOX69 ,, sroBDBT, OHTABIO
1
l
•f.
'•m
.A
m
Ä
J
i
«
i>
mmm FiSf
•md m
y i wm
mm
••'4