Vapaus, May 12, 1955

              fue on Canadan suurit
nä nou-ti,
joka
' j a 6U0-
Pohjois­e
n kes-
1 löytä-cin
alu-ideksan
lydettiin
;i teilaan
si öljy-mailin
saatta-i
n lisää
ä n alu­een
öJJyvarat arvio idaan nn noi^,«
mfljoonatel tynnyriksi eli r-if
miltsi kuin ovat LeducLn. Vfoo^T.
j a Bedwaterin yhteiset öljy^S^
Jotkut asiantuntijar an-elevat
tästä' alueesta kehittyj- pi^a tä2
mantereen rikkain öljyalue. voS
n m . I t ä -Texa s in kuuluisan-ö•l•j yalu^
Maalisk. leppuun mennessä o i i p^
binan alueella saatettu tuotantob-toon
kaikkiaan 260 öljykaivosta Z
den päivittäinen tuotantokjb
32,000 tynnyriä. Kaikki kaivoi»
kahta lukuunottamatta .tvöntävät a
j y ä maan pinnalle oman painegte
voimalla. 'r««ca
ON NYT IlMESTYNn
V Vetypommin vaara
Pakomatkalla
Shveik ajetaan . hullujenhtio-neesta
• .
Pohjola elää taas, runo
K a t a l a teko
Puutarhuri ja kauppiaat
Suomalainen pastori Neuvosto-
V liiton uskonnollisista oloista
Mariposan vaalit
. Muistojen päivänä
™ A . Tuomien kukkiessa
• - • Yler elää kevätT^ruho
Kuoleman keinu
Jättiläisäyriäisten saari "
Kuolema 10 sivulla
Kevät saapuu
Efesolainen leski
Missä taide on vapaa?
Se oli suvinen lauantai-ilta
> Sauna kautta aikojen
: Kaksi ukkoa matkalla
Ajan virrassa
Chaplin ja Dickens rauhan
; • asiasta •• •
Kuoleman laakson uhmaajat ^
fiatukuningas H. C. Andersen
Sähköaivojen sotatiedot
. Huumoria
Puoskareiia, itsepetosta...
(Jatkoa 2. sivulta) ^ HiinmJer katsoi olevanpa "kohtalon •
Goringxa/ sai. Gcsuelsan vapise- valitsema" av.eA Saksan antautumisen ?
ir-aar. ja herätti pelkoa Himmleris- Järjestamiseksj liutolais^-aUoille. paet- [
Bormannin vaikutusvaltamen tuaan Berhinii«:a hän tarjosikin huh- •
£fii.T.2 johtui sntä, e t u hän pys\-tteli tik, 23 r - 24 p ä m e a välisenä yönä '
3litu:.'esu Hitlerin läheisyydessä, Saksan antautumista länsivalloille.;
^ y r . ä e n taitavasti ja viekkaasti hy- : Tarjou-s hylättiin, ja hylkääminen-
Täiseen lata etuoikeuttaan valtaäse- ''Järkytti:' Himmleriä siinä m ä ä r i n '
n^ojisa lujittamiseksi. . ; että hänen Gestapo-ystävänsä Schel- •
Kiin Oöring i i ^ ^ - 23 pnä ehdotti lenbergin oli kutsuttava Hampurista i
Hitlerille nimittämistään, valtaiun-,'..asti muuan natsipiireissä tunnettu aa- j
»unkanslenksi, teki Bomjann kaik- ; trolog: rauhoittamaan entistä mahta-ienäi
lietsoakseen Hitlerin raivoa ja . vaa Crestapon päällikköä. K u n Dönllz
saädalcseen Göringin ammutuksi. Hitlerin itsemurhan jälkeen muodosti j
Göring säilyikin teloitukselta pelkän • ••hallituksensa* Flensburgissa. lähti '
52ttu.Tiän ansiosta. Bormarui näet i myös Himmler sinne perastaaki^n
:avoi::€li itse Hitlerin vkruununperi- ; uuden "reformoi^iun" natfi'puolueen ja
jän" asemaa. K u n h a n Hitlerin itse- i uudet '•reformoiduf S3-järjestysvoi-niurhah
jälkeen lähetti sanoman uu- ' mat tullakseen.Donitzin valtakunnan-delle
"presidentille", suuramiraali i .kansleri.'is: sekä aloittaakseen täydel-
Döniizille ei h ä n maininnut tälle mi- ' iä tod-lla rauhanneuvottelut lähinnä i
taan itsemurhasita. vaan ilmoitti ly-jkenraah Montgomei-yn ,kans.sa! Hirn- '
hyesti Hitlerin testamentin "astuneen .'.mler kirjaimellisesti potkaistiin ulos
voimaan". Tällä sanomalla hän ha- ; Dönitzin esikunnasta "lantastina ja
utopistina". Hän harhaili jonldn ai­kaa
Flensbui^in: ympäristössä, pyrki
erään entisen, alaiserLsä. SS-kenraalin
•puheille, joka ei-ottanut Himmlmä
USA:n arvovalta on
romahtanut Aasiassa
Aasian maat katsovat Kiinaa suurena
esikuvanaan, kirjoittaa Ciiester Bowles
.. W Vork. (DLP) — Vbdysral-
(aio entinen Intian suurlährtliläs
CbesterKton Ies, Joka Jokin aika
si(t«n palasi kotlniaaban.<ia .iaei-
•aan lekemiiitään matkalta, on
N>w Vork Timesissa Julkaistnsui:
kirjoituksessaan tehn> t huomldt»
lierättäviä tunnustuksia V l i d ^ -v
valtain Aasian politiikan | i > h -
Torstaina, louTcoljuun 12 p. — TJjursday. May J2,1953
I Liittoliallitukselle
! yhdeksän miljoonan
talo Torontoon
I pidättänyt neljä
"Voitteko Te avata, ;solmaja?
neuvotteluesit>-k$een." '
Mr. DuUes on antanut vastaaksia Kiinan
lusi varmistaa itselleen mahdollisim­man
suuren -vallan myös "^tulevaLsuu-dessa"
py&tjTnättä lainkaan käalttä-mään.
että natsivaltakunta ja. sen
johtajat j a oli peruuttamatta tuomittu j t ä m ä n ällistykseksi vastaan, kirjoitti
kuolemaan. . Natsivaltakunnan pa- ' ' " '
himman gangsterin j a , kiipi j ä n Bor-mannin
elämänlangan katkaisi tou-kok.
2 päivän vastaisena yönä neuvos­tolaisten-
panssarikiväärien tuli Pried-riciistraa-.
ella hänen yrittäessään pu­jahtaa
Berliinistä. .
HEVIMLER — T.«ITIINUSKOJ.4
Montgomerylle" jolta hän ei saanut
vastausta. Kun hän sitten' lähinnä
sattumalta joutui englantilaisten var-tiomiesten
.käsiin, avautuivat. hänen
i silmänsä vihdoinkin armottomalle to-
I dellisuudelle, ja hän puri rikki suu-
I hunsa kätkemansä ayankaliumkapr
i selin. .Ehkäpä hänen omatunton.sa ei
! sittenkään ollut aivan puhdas.
! on nyt huomattavan paljon kotm-ita.
Siinä on Marjatan, Iriksen, Alina
n, A, Käkösen ja Setä Paiikkusen
> Päiviön ja Ester Kaustisen runot.
rvokas ja ajankohtainen.
V arvokas kuvitus, ollen kaikki kuyat
edustavia, suurimmalta osalta näyt-minnan
alalta.
Itsepetoksen taidon oU kenittanyt ^^^^^^^^^ ^ todellisuudelle vieraat,
huippuunsa epäilemättä Himmler, j^ieijjairaat ja vastuuttomat rikolliset
Gestapon pelkurLmamen ja JUlma , j^^jj.^^^.^,^^ jj.^^^.^ ..^^^j^^^,^^.
paaterrcristi. joka tay.^in tunteetto- ^ ^ ^ j . ^ . pe„,stamaa' kolmatta valtakun-
L-nana lähetti miljoonia ihmisiä kaa- ^.^^^ ^.^^^^^^ ^^^^^ ^^^^.^^^
s.aka:Tunioihin ja tästä huolimatta ei . ^^^^ ^.^^^^ g^,^,^^ kaameimpaan
k-yennyt käsittämään, miksi h ä n teki j,^.^3,,oDfiin koko kansakunnan his-kaikkiin
niin luotaantyöntävän vai- , ^^.^^ ^^^.^,13
Ikutuksen. H ä n e n moraalisesta heikko- ; ^ j j , . ^.^.^^ Hitler-Saksan to-
ImieUsj-ydestään antaa hyvän kuvan ^ ^ ^ j . ^ ^ ^ perikadon jälkeen ovat samat
seuraava ote-puheesta, jonka hän ai- ^.^^^^^^ ^^-^^^^^ nousemassa valtaan
koihaan piti SS-kenraaleiUe:. . :-Jos^^ Läniji-Sakr^issa :välmisteliäkseen Sak-tlO,
OÖO venäläistä naista kaatuu inaa- 133^^ uutta katastrbofia, johon verrat-
;han .väsymyksestä kuolleina;.; kun : he.; ^^^^ jj^^j^^.Saksan luhistiuniri^h oli
jkaivavat panssariesteitä, kiinnostaa;.!-«na-,!».^aa.• «»ivta•& loctoUuiirnk
Itämä minua vain sikäliv e t t ä panssa-;j
|riestdtten. on • valmistuttava Öäksaii;i
turvaksi. : Me saksalaiset olemme -ai- K ; '. ; - ' ; \ : .,;'./. "
noa kansa maailmassa, jotka siihtau- i — Markka; ei ole rahaa eikä .kän-flummesäädyllisesti
eläimiin." .i^nikka l e i p ä ä .— Kitee. ••.:'[':
Suomalaisen vaikutelmia
tämän päivän Romaniasta
Kirj, Matti Peltonen
UUDET NÄKÖALAT
Mitä tavallinen suomalainen
j raaka-ainelähteenä. Vieras .pääoma
! on omistanut Romanian öljyn, hiilen
I j a miiut maan aarteet. Kansallista-tie-
j mmen antoi ne Romanian omiin kä-tää
Romaniasta? Aika paljon. Hän j sUn. ja kansa rakentaa nyt laajaa
t i e t ä ä suunnilleen sen sijainnin, tie-! teollisuutta, jonka se Itse omistaa,
tää, että ssn asukkaat puhuvat kiel-.i
t&, joka. on sukua./patinalle, tietää. AIKAISIA .AlAATU-OUS-e
t t ä sen kansa sodan jälkeen heitti i KONEITA :,
yltään fasishiin ikeen ja vielä enem-j Romania vön kuitenkin myös;erit-mähkin.
astui kansandemokratian ! t ä in merkityksellinen matalousmaa ja
; epäilemättä, pelkkää lastenleikkiä.
— I. H . Orras.
-ana kaikilta lehtemme asiamiehiltä, jos ]
'asiam'iestä,-< n i i n lähettäkää tilaukseQQe:^;
IBLISHINGCO. LTD.
SUDBURY. ONTARIO
• W A L T E i B : ' S C O T T : . • . ;
LänMnermööi^^ m^t^^^zjis
Walter Scottin mestariromaani "Lammermoorin; moi-siän", tuskien
suloinen kukka, nuoren .lemmen ikuinen ylistyslaulu, lienee kirjaili-;;;,
•jan historiallisista romaaneista kaikkein, suosituin..
'•••WALTER SCOTT: •
IVANHOE Hinta sid. $2.50
"•yhä vielä viheriöivät vihreät.inetsät, ja kuninkaan täplikäs hirvi
juoksentelee siellä, ja reimiat rosvot kaatavat uroshirven, j a me
laskemme rukousnauhamme helmiä ja särjemme viinipullon Cop-manhtu^
tin pyhän papin seurassa. Sumuisten vuosien takaa kuma-jäa
yhä vielä Mustan ritarin kirveehisku tammipuuta ja rautaa
vastenryhä edelleenkin meitä vavahduttaa, niin kuin-kauan sitten,
kun yksinäinen torvi soittaa Jä Perinnötön ritari ratsastaa Ashby
. de la Zouche'n kentälle •
.Näin kirjoitti englantilainen kriitikko Andrew. Lang kaikille niille
vanhoille, sappitautLsille jä. melankolisile, jotka rohkenivat sanoa, .
että Walter Scottin keskiajasta lukijoilleen antama kuva on vir-
:heellinen. : "Ivaniioe" on.kuulunut myös isuomalaisen lukijakunnan
suosikkeihin; •:
512 sivua .
Hinta isid. 52.40
lAINTA ONNEA
toivottavat allamainitut
Lvät ja toverit:
Ahna ja Oimi Saine
Mary Perälä
• Martta ja Väinö Linden
' Tekla Vuori
Mr. ja mrs. Jussi Hauvonen
Mary-Anne, Lydia ja
(Lauri Mäkelä
: • Tuija ja Ake Hunnakko .
Verna, Helvi ja Sulho Perala.
Saima j a Reino Taipalus
Emppu ' •
K a t r i ja Paavo Mäkinen ;;
Seidi j a Eino Erkkilä
Impi ja. Väinö Tulonen
Aura ja Väinö Koivula
Mary j a Tom Korhonen
Hilkka ja Tom Jokinen
Senja ja Leo Sampola
Eric, A l l i j a Vilho Hiltunen
Sylvia ja Jussi Niemelä
Olga ja Kassu Jaskari
, Leila. Martta Ja Jack TuomO
John Nissinen
A i l i j a Ensio Eneberg
Irma j a Dale
: Eva ja Kalle Kämäräinen
Lyydia ja Alex Anderson
Olga Jokinen -
Kalervo Ketola
Maire ja Jussi Jokela
H i l j a j a Kassu Salonen
Martha j a Frank laakso
Ida Järvi
Martha Mackie
tytöt
lU
nelius
VJCTÖR HUGO:
Pariisin Notre-Dame
"Pariisin Notre-bamen" päähenkilö on oikeastaan keski-aikainen
Pariisi,. jonka aaltoilevasta ihmismerestä kohoaa kaiipunkikuvaa
hallitsevana Notre-Damen katedraali goottilalsine holveineeri ja
tasakattoisia käkisoistomeja reunustavine mielikuvituksellisine paho-laisveistoksineen.
Vuoroin kaameana, pöyristyttävänä, vuoroin taas
ylevänä, mUtta aina värikylläisenä soluu tässä romaanissa tapahtu­main
Ja ihmistyyppien kirjava virta lukijan silmien ohi.vertaansa•
vailla olevan kertojanilon väi"ittämänä.
; : : M i K A " W A L t A R i ;
Yksinäis
Lähdin Istahbiiliin uintolS^ $3^5
Tässä teoksessa julkaistaan nyt yhteisniteenä kaksi Mika Waltarin
•Tiatkaromaänia. • • '
"Yksinäisen miehen juna" on kertomus elämyksiä tavoittelevan
nuoren miehen matkasta Berliinistä Sofiaan ja Konstantinopoliin
sekä sieltä Romaan j a Pariisiin. .
"Lälidin Istanbuliin" oh kuvaus vuoden 1947 lopulla tehdystä mat­kasta
Turkkiin, missä tekijä kävi etsimässä aineksia historiaUlsUn
rpmaaneihinsa, lähinnä Johannes Angelokseen". Saman tien hän
käväisi myös Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa, '
ELI.S.\BETIf T.4YLOR:
Nukkuva kaunotar HtoÄ> 2^
Kukkuvakaurtotar—-sadun Prinsessa Ruusunen — on auto-onnetto­muudessa
kauneutensa menettänyt Emily, jolle kirurgi ori lahjoit­tanut
uudet kasvot. Mutta iloinen ja elämänhaluinen nuori nainen
on muuttunut apeaksi ja tahdottomaksi .elämänuskonsa menettä­neeksi
invaliidtksi, joka vastaari sanomatta palvelee tyrannimaiseksi •
käynyttä sisartaan Ja tämän vajaaälyistä lasta. ^•
tielle kulkemaan kohti sosialismia.
Useat tietävät vielä, että Romania
on ollut takapajuinen maatalousmaa
j a että siellä lukutaidottomuus
ollut yleistä.
tulee myös pysymään sellaisena. Öik­si
suuri osa Romanian vasta rakenne­tusta
koneteollisuudesta työskentelee-on
1 k in paitsi tuottaakseen kaivostyössä
{ tarvittavia koneita, myös tuottaak-
Ja kuitenkin kaikki tämä tieto on l^een maataloudelle sen tarvitsemia
surkean .vähän. Suomalaiselle festi-' koneita. Ilman teollisuuden kehitystä
vaalikunnalle on Romaniassa auen­nut
uusi maailma. Sen jäsenet ovat
nähneet romanialaisen ihmisen, joka'
ei maatalouskaan voi päästä ratkaise­vasti
eteenpäin. Bukarestin Stalin-puistoon
pystytetyssä Romanian kan-tosin
ulkonäöltään on hieman eri- i santalousnäyttelyssä näimmekin erit-lainen
kuin he; muUajonkasydämes-j t ä i n runsaasti Romaniassa valmistet-sä:
asuu sämä rauhan tahto, sama l.tujä; maatalouskoneita.. Hyvin tunte-pyrkim^
ys kansojen .veljeyteen kuin j.miemme traktorien: ja puimakoneit-'
heidän pohjoismaisilla ystävillään- [ ten sekä .erilaisten .kombainien ohel-kin.
He ovat nähneet romanialaisen i la siellä pii ' myös eras . aivan outo
ihmisen ! isänmaanrakkauden, ihmi- I .kone. Se oli keskeltä traktori, mutta
sen; joka on pääss>-t: oman maansa | mitä oU.sivuilla, sitä emme heti ym-isännäksi,
« e ovat - nähneet;; .miten |niärtäneet.;Neolira^^ siivet, kum-romanialaineri
on ylpeä maastaan, i p i k l n 15 metriä pitkät, putkesta ra-ylpeä
senkauniista luonnosta ja y i - | kennetut laitokset. Se oli. kone. jolla
peä • siitä, mitä h ä n ön itse saanut tehdään sadetta, kuten myöhemmin
omassa maassaan aikaan.' He ovat kuulimme. Traktori imee vettä ka­dosta..
"Etelä-Aasiassa — Bonrles kir­joittaa
— näin useita levotto­muutta
herättäviä ilmiöitä. Jokai­sessa
ajattelevassa ihmisessä on
iierättävä huolestusta se lohduton
tilanne. Johon Yhdysvallat on
joutunut Kiinan kasvavan voi-tnan
M arvovallan johdosta. A.se-mien
menetykscmme toinen syy.,
on Amerikan ja muiden ei-kom-munististen
maiden näkemyksien
välisen eron suuruudessa. Välitei­tä
\'asti— Bouics lau-suu — minun
on pitänyt vetää se Johtopäiitös,
että asemamme Aasiassa tulee
edelleenkin huonontumaan, el­lemme
muuta perinpohjin muu­tamia
näkemyksiämme, joista nyt
pidämme lujasti kiinni. Ellemme
tätä tee, voimien tasapaino Aa- '
siassa ja lopulta koko maailmassa V
tulee icääntymään armottoma.sti
meitä vastaan, lisäksi vielä ly­hyen
ajan sisällä."
BowIes luettelee kohta kohdalta te­kijät,
jotka ovat aiheuttaneet USA:n
Aasian politukan kriisin. Hän koros­taa
seuraavaa: "Kommunistisen K i i ­nan
arvovalta j a ^vaikutus kasvaa jat­kuvasti
koko Aasiassa, niidenkin kes-ikuudessa,
jotka ideologialtaan ovat
kommunismin vastustajia. Aasialai­siin
vaikuttaa suuresti koinmunistlsen
Kiinan kasvava taloudellinen ja soti-
Iftalhnen voima, poliittinen yhteiuii- j
syys, ideologinen kurinalaisuus ja I
isänmaallinen moraali. Me aliar-!
vioimme vaaralliasstl kommunistisen
Kiinan vaikutusta, sillä emme ole ym­märtäneet,
millainen (vetovoima on
PexingiUä ei-^kommunlstiseen Aasiaan
nähden.. . Aasian Kansat pitävät K i ir
naa sellaisena kansakuntana, joka on
ottanut o.saa lännen valtaa vastaan
käytyyn yhteiseen taisteluun ja jolla
on aivnn sanuit perusongelmat, kuin
i muillakl.v Aasian kflnsakunnilla: köy-.
' kirjoitustaldottomuus ja teolli-
' nen takapajuisuus. ; Koko Aaslas.sa
ihmetellääniltä x-oimoitääta innostus­ta.':
jollrt koKnmunlstJnen KlJna on
iTlityiiyt nfilden' ongelmien ratkaise­miseen."
' ' - ^
"Intia, yhtÄ Jiyvin kuin muutkin
ei-kommunistlset' Aasian maat. oh
PNrtyttänytiystivälllselifcaiteet K i i ­naan
— jatJcaa. Boolesi A^i^rikallc
epfianlelulsten.: tekijöiden luettelemls-i
ta. ~ Intia ja Amerikka sensijaan
f etSantyvät toisistaan. Kolmen vll-
! kon aikana kävin useita luottamuk­sellisia
keskusteluja Intian poliittis-^
I ten, taloudellisten ja uskonnollinen
j johtajien kanssa ja nitmä (keskustelut
j .<:aivat minut vnJcuuttunectail sUtii. ct-
Ha psj-kologlsessa j a filosofisessa mic-j
lesyti on kahdn maan välillä jo vaa-irallisen
syvä kuilu. Se to-slasla, että
! Neuvostoliitto antaa taloudellista
j apua ei-kommunistisllle Aasian mall-i
le. tekee tilanteen entistä monlmut-l
kaiscmmaksi. Neuvostolaiset asian­tuntijat
.Tiatkustavat Intiaan, moncs-
.'•i tapauksessa välittömästi .senjhl-kcen,
kun Englanti ja Yhdysvallat
ovat hyljänneet Intian pikaisen avun­pyynnön
täytfämLsen."
Amerikanva-staisella mielialalla;
Aasiassa on vielä eräs syy. "Mo­ni
ci-kommuni»tinen aasialainen
on traarilliscUa tavalla päätynyt
siihen vakaumukseen, että me
olemme militaristeja, sillä meitä
• koskevista uutisista on ratkaiseva
enemmistö luonteeltaan sotilaal­lista.
Hiljattain tarkkailtiin kuu­kauden
aikana intialaisessa l l y -
derabadin valtiossa sanomalehtiä
Ja ilmeni, että yhden ainoan kuu­kauden
aikana Amerikkaa koske­vista
tiedonannoista Ja artikke­leista
82 prosenttia koski sotilasa-laa.
Suuren, osan uutisaineistosta
muodostivat Amerikan sotilas-,
hallitusr Ja kongressijohtajien
Kotaintoiset puheet", kirjoittaa
• Bowlcs..
i Otlawa. VJeLsten földcn minlBle-j
n Robert Wlntcrs on ilmoittanut, et-ta
Torontoon rakennetaan lllttoi'al-
1 lon. hallitukselle uusi noin yhdekisän
j miljoonan dollarin hintainen vlras-jtorakennus.
josta suurimman . tUan
siia postilaitos. Rakennukseen itljol'
tciuan m.vö:i'cln tulovcrovirasto ynnä
muita hallituksen virastoja. Uusi ra-kcnnu.
s tulee Adelalde; Victoria ja
Lombard-katujei» varrelle. PJlrustuk-
&oi ra'Kcnnusta ^varten laatii toronto-
Ittlnen arkkitehtlllikke Shore and
Moffat^ Ja rakennuttomistarjoukset
julistetaan tehtäväk-sl ennen tämiln
vuoden loppua. •
ruotsalaista alusta
Tokbolm». — Ruotiin ulira
ilmoitti xnaanantalna. ettA lei
koa kadoksissa olleet ntotsali
lailtaja-olukset on pidätetty
toltaliituksen toimesta.,
TäälUL olevaata neuvosta
tdstä Ilmoitettiin maanantai
ruotsalaiset kalastajat on pai
teeseen Jcalastamisesta i^euvi
aluevesillä.
— Canadan leipurit k&ytth
na 1953 kaksi ja puoU kei
paljon omenapiirakan täyte
kalkkien muitten pilrakkav
den täytettä yhteensä.
$58,000 sakkoina
hintakilpailun
ehkäisemisestä koi parhaat ja kypsimmät tertut. Jo.s
jossakin kadunkulmauksessa kysvy, Vancouver. _ Kymmenen paperin-tiela
jonnekin, kerääntyy paikalle ] myyntiliikettä tuomittiin täällä tk. G
hVti suuri joukko ihmisia - sangen ' Pnu kaikkiaan 58.000 dollarin .sakkoi-kJelitaitolsla.
muuten — tarjoamaan
apuaan parhaansa mukaan. Halusim­me
kerran ostaa romanialaisia maLsc-niapostikortteja,
ja .sitä: varten me­nimme
erääseen kauppaan. Tässä
kaupassa ei kuitenkaan myyty niitä,
tulleen vakuuttuneiksi siitä, että Rö- f navasta; ja p u ^ sen putkistoon,
manian kansa tulee varmasti pitä- j Jöstä se hienona sateena leviää pel-mään
kiinni omiin käsiinsä' ^valtaa-JlaHe traktorin kulkutiellä. Maassa on
niastaan maasta ja saavuttamastaan': laajoja, alueita, joilla maanviljelys
vapaudesta, • että: romanialaiset .eivät i-.ei yleensä menesty ilman keinokas-.
tule iuovuttamaan tehtaitaari,', mäi-1 telua, ja vanha tapa.levittää vesipel-taan.
kaivoksiaan ja luonnönrikkauk-] lolle sellaisenaan, on myös sikäli epä-siäan
enää koskaan. ulkomaiden: sen 1 edullinen, että jälleen.; kuiväessään
paremmin kuin kotimaankaan kapi-1 maa kuoreutuu.njikä; haittaa kaivua,
talisteille. • Uudella, menetelmällä tämäkin, hait-ta'"
vältetään/ :••
ROMANIALAINEN ELAA HYVIN
• -Rornanialainen • . . . . ..
vin.. Ruoka.. variinkmvLhanneks^^^^^^^ elää kapitalisti.se.sa / " " « a ei-asmyy^^^ suuruuden mukaan,
hedelmät ovat' uskomattomän^h^^^^^^ ainakin la pitäen opastamaan pann .kadun-' . . - , „ ."
nedeimat. ovat usKomauoman nai , • . J H . ^ Vulmnn' nää^ii olevaan kauooa-in I Tuom ota JuLsta&s.saan. sanoi maa-poja.
Kangas- ja nahkatavara näyt-• Joskas lukemaan myös ^.'"P^'"^-"^™'" !'"^^^ J^^f ^^^^^ kunnan Korkeimman oikeuden tuo-tää
virallisen, kurssin mukaan laskien ! palvelukseen.; antautuneita sanoma- . • ' ' « ^ " ^ ^ ^ '"y^>'- ; ^ ^^^^
olevan suunnilleen.samoissa hinnois- lehtiä.:. N lukea kansan-; Kaunis p.>rre romanialaisessa | ^^^^^^^^ ^^^^^^^^ 17 vuoden ajan Ja
Sakuin meilläkin, ehkä hieman kai-• demokratian maissa tapahtuvasta ' kansanluonteessa on edelleen lapsi-• ^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^^^^^^ ^^^^^^ ^^^^^
liimpiakin; mutta: on otettava huö-"skonnonvai^^^^ valnoami-j Jakkau.s. Erääseen täpötäyteen leat-,,^^|^^ joutunut viranomaisten huo-isesta
-jne: Vaikka demclcraattineni terisaliin; tulla tupsahti pari p o i k a - , . . . • : . . • • , . • , ; , . . . • . , . . . • . . _ , ••
hin sen johdo5ta,,eJttä ne oliyat pyr­kineet
vähentämään hintakilpailua
karkean paperin - valmistamisen ja
myynnin alalla. Sakot vaihtelevat
kolmesta 'kahdeksaan tuhanteen dol­lariin,
jonka lisäksi tuomitut joutu­vat
maiksamaan oikcuskulut suhteelli-lehdistö
A-akuuttaakin^ päinvastaista! viikaria pioneeriliina kaula.sla..Kaik-!
204 sivua
Hinta sid. S2JZ5
KIITOS
Iit kiitokset teille kaikuie yhteisesti siJÖ ]
onka J ä t i t t e kotlnune onneksL -
JA ERIC SJÖMAN ^ ,
TORONTO. ONTABIO ;
R I C H A R D G O R D O N :
Leivottiin lääkäri
"Leivottiin lääkäri", on tarina englantilaisen läaketieteeri bplskeU-Jan
Ja hänen tovereittensa vaiheista kllnikoUa. luenf&alelssa Ja
^.isimmäisillä sairaskäyTineillä. Hauj^a kirja.
• ; E . ' - B U L W E R L Y T T O N : ' : : . ; - ./
Pompeijin vimeiset^^^^^^p
Kuuluisa historiaillneh romaani
Jousi-sarjan neljäntenä teoksena Uniestyy nyt maallmankirjallisuu-oen
maineikkaimpiin — j a samalla jännittävimpiin — kuuluva W«-
U)rla:llinen romaani. Se on kertomus kahden,vuosituhannen takai­sesta
Pompeijlsta. Jonka hilpeä, loistava elämä päättyi hirvittävään
murhenäytelmään.
miopn, että sen lajin: tavaraa roma-niaiaiheri
lämpimässä Mlmastossaän . . , ,
tarvitsee huomattavasti vähemmän- ja vaikka asianomainen henkilö" olisi l ki paikat olivat täynnä ja i-nmLsiä oli j
kuin suomalainen, siten voidaankin i tutustunut Romanian kansantasaval-I jo seisomassakin. Kun Järjestysmies j
ymmärtää, että esim./romänialaisnai-jlan perustuslain .M;^ j meni poikien -luokse keskikäytävälle,
nen ön pukeutunut niin hyvin kuin'; muiden .kansandemokratian vastaa- j olimme varmoja silta,- että nyt pojat |
hän on. Ihmisten vaatteet o v a t . h ä r - j v i i n perustuslain kohtiin, joissa kan-j.saavat lähdön teatterista. Mutta ml-i
voin prariieilevia, mutta miltei « i n a ! salaisille: taataan uskonnonvapaus,.! ta vielä! Suureksi hammastykseksem- |
siistejä ja tyylikkäitä. Tämä kaikki 1 :Jää ktiitenkiri pienoinen epäilys k a i - i me. järjestysmies, kohteliaasti ohjasi j
hämmästyttää, kun tiedämme,.mitenivamaäii;mieltä:; mitenkähän^a^^^^ | pojat salin sivulle. Josta heillä pH hy- l
ksiat olivat aikaisemmin, tilanherro-j kein 'todellisuudessa; ovat? Tämän j'.-a näköala. ]
jen ja suiirkapitalistien Romaniassa. I Itirjoittaja, useat muut- Romanialainen miliisi on kansan­kin
lestivaalivaltuuskuntammejäse- miliisi, jonka kaytos täy.sin poikkeaa
iiet, on nähnyt pappien kaavuissaan [.meikäläisten poliisien käytöksestä,
arvokkaina kulkevan Bukarestin, ka- 1 Kun Bukarestin miljoonainen väestö I
imion kohteeksi aikaisemmin.
Vesijohtotyöt
SUOMALAISILLE
: suoritetaan edullisemmin
SOITTAKAA HU. 9-2651
Toronto Ontario
(21-28-5-12)
Kun tiedämme, e t t ä l t o m a n i a s s a air.
kaisemmin ' 5bo,000:sta vuosittain
syntyneestä lapsesta lÖÖ.OOO kuoU en­nen
yhden vuoden ikää aliravitse­mukseen,
terveydelle vahingollisten
olojen ja sairauksien talkiav ei yoi olla
duilla, pn käynyt bukarestilaisessa
kirkossa, jonne Ihmisiä saapuu vähä
i väliä päivän mittaan tehdäkseen ris-ihmettelemättä
sitä, että kurjuudes­ta
ei näy merkkiäkään.
• Kapitalistien ja suurtilaliisten Ro­maniassa
'40% väestöstä oli täysin
j a 27% melkein luku-^ j a kirjoitustai­dottomia.
Vain y häviävän pieni osa |
tlhmerkkejä tai asettaakseen kyntti­län
Jorikin pyhäinkuvan eteen, on
saanut papilta tuöksiivan yrtin, jonka
^ siltä meistä ainakin näytti — ryn-j
nistl Vapaudenpuistossa olevalle jo
ennenstään täpötäydelle ulkoilma-1
näyttämölle nähdäkseen, edes vilauk­selta
neuvostoliittolaisen t>alctin esi­tyksiä,
ei milllsiketju käyttänyt edes
Romanian työtätekevien lapsista f kaikki tapahtuu, ilman pelkoa. M i -
saattoi päästä oppikouluun tai kor-j tään uskpnnönvainoa el voi olla.
i;keakouluihin. Böimerklksi kouluvuon-;j ^ .. ROSIANIAI AI«FSTA
nal943--44 oli yhoppilaitten kokoniJ^AV^^^^
naismäärä 20.742. ja heistä oli vain .KANSANLUONTEESTA
58 peräisin työtätekevien parista.; ts.j ^^"^nialamen kansanluonne poik-merkitystä
hän on ihmetellyt, on jnilnkäänlaista väkivallan uhkaa, j
nähnyt bukare.3tilaisen sormeilevan ! vaikka meikäläisestä se olisi jo näyt-)
rukousnauhaa aivan julkisesti Itänyt tarpeelliselta. Ketju vain. a a l -|
toili sinne tänne ihmisten rynnnis- i
vähemmän kuin 3 tuhannesosaa. T ä i - 1 keaa melko tavalla
Romanialaiset ovat
suomalaisesta:
etelämaalaisia.
Parkvvay Bakers
.Taimistoa mokA' ja kahvlldpU;
Leivoksia, nimipäivä- j a hä&kaafc-kuja,
korppuja yjn. lelpomoalao
tuotteita.
PUHELIN EM3-7«7«
28f Queen 8 t W. Toroato, Ont
ONNI TERVO
taessa sitkeästi ponnLstelevla miliisi- ! :liilllllilii||||iliiiiMi||||iiiiiiiiiiiiiiiiMif
miehiä va-staan, ja melu oli sanoin-*
kuvaamaton. !
Kuumasta temperamentistaan huo-i
limatta romanialainen rakastaa rau-!
haa j a haluaa kansojen veljeyttä. Ju-j
namatkalla Bukarestiin. Bukarcstls- 1
s:i, kaikkialla kuulimme aiino.maa.
DR. E. C. AHO - Hammaslääkäri
HUONE 640 PHYSICIANS' Jii SUROBONS' BUILDING
SOBIoor Street West / Toronto, Ontario
Puhtiin WA. 2-8237 —
Tilatkaa osoitteella:
laus Publishing Co.
P. o. BOX 69 SUDBURY, OMTAHIO
lä kertaa, niinmeille kerrottiin. 62,0001 . ,
ylioppilaasta on 95^1 työläis- ja ta-j Jc^^^n^näa^nin vaentungok.sessa
lonnoikaiskodeista • . «"«i l^auhea riita-, huidotaan käsillä, | huudettavan: ' Pace si prietenle.'" - ;
; / . * - . J keskustellaan,äänekkäästi ja n ä y t t ä ä i rauha ja ystävyys! Se ei ole vain j
j K A N S A N . O M A TEOLLISUUS . jplevan kehittymässä aikamoinen tap-1 f-hjä fraasi, sen ymmärtää hyvin;
Myö|Skin sellaiset, henkilöt, jotka , p e l u . K ö " n t a kuitenkin taas hymyilr j täällä, kun näkee; mitä Romaniani
vat, jo ylittäneet kouluiän, mutta j lään. asiat ovat .selvinneet. Ja on saavuttanut ja mitä sillä |
joilla ei aikanaan ole ollut t i l a i - : ovat y.=;täviä keskenään. Silloin täi- . orr puolustettavanaan sodan tuhoilta. 1
suutta käydä koulua,,voivat nyt opis-h Bukarestissa i Bukarestissa 14. 8. 1953.
keila kaikenasteisissa oppilaitoksissa.;.myös kansa^l^^^^ ovat .otta-^^ - ' . .• •-•:.. . ••- . ' .-. • .
j Heitä varten on perustettu erikois- j neet romanialaista Juumuviinaa,'?
1 kouluja, joissa he saavat oppikoulu- j tshulkkaa; pari ryyppyä liikaa. Mut-1
) sivistyksen normaalia •;lyhyemmässä ! ta miten eri lailla he käyttäytyvät--\
1 ajassa. kahde.ssa viiodessa. Sitäpaitsi,; icään kuin suomalaiset vastaavassa ;
i on olemassa monenlaisia iltakouluja] tilanteessa!' Romanialainen el haasta ;
.'niille, jotka eivät voi irroittautiia t y ö - j riitaa tässäkään, vaan hän keskus- j
paikoistaan.: J a näistä koiUuista on ' telee vain entistä avomlelisemmin,;
mahdollisuus päästä ylöspäin, äina i hymyileyämmin; Ja kulkee käsikouk-;
korkeakouluasteelle saakka; Erilaiset • kua toverinsa kanssa tai ehkä lau-,
' iltatiedekunnat" huolehtivat tuotan- | laa. 'Romanialainen "humalaluonto"'
noJBa työskentelevien öpetiiksesta, j a : on paljon miellyUävämpi kuin suo-!
lukuisat stahanovilaiset ja muut t y ö - j m a l a i n e n . Muutenkin täällä näkee;
Iäiset ovat mm. tätä tietä hankki- ! juopuneita suhteellisesti paljon vä- '
neet Itselleen Insinöörin sivistyksen, i hemmän k u i n suomessa.
^ Romania on rikas maa. Luonnon- j Ulkomaalaisia kohtaan romanlalai-'
I rikkauksiensa puolesta se on maail-> i^,}; o-/at erittäin ystävällisiä Ja avu-!
I man ensimmäisiä maita. Romanian \ Hajta. Käydessämme vihanneskau- '
j luonnonrikkaudet tarjoavat pohjan j passa ostamassa vllnlrypäleilä 'hln-
»mitä monipuolisimmalle : teolllsuu-j ta .Suomen rahassa 73 rok/k«) ro- |
f delle, mutta aikaisemmin Romania J.manialalset auliisti luovtittlvät vuo- j
' o n oUut pääasiassa muitten maUten j ronsa ulkomaalaisella Ja myyjä v a l l -'
DR. LESLIE SIMON, L . M . C .C
IHO- JA SUKUPUOLITAUTIEN
ERIKOISLÄÄKÄRI *
3 SPADINA ROAD
(Bloorln kulmasaa),
TORONTO, ONT.
Vifitaanotto Ctmnll:
t-4 lp. i » e-7 lp.
Pohelinut: Konttoriin WA. 1-6614
K o t i i n IVA. 2-8015
ERIC W. SJÖMAN
Doctcr oj Chiropraclic and Naturopathy
Tahdon Ilmoittaa, etta olemme alottaneet uuden, ajanmukaisen
K L I N I K A N TORONTOSSA, missä parempien ja uudenaikaisempien
välineiden avulla voimme mencstyksellisemmln hoitaa akuuttlsla
sekä kroonillisla sairauksia.
PUHELIN VVALNUT 1-6766
620 SPADINA AVENUE TORONTO, ONTARIO
• KOKO PERHEEN NAURUFILMI ir
USA :.ssa sum-mencstyksen saanut "Topiaksen" sotilasfarssi
" K A S A R M I N TYTÄR"
Pääasissn: Elina Pohjanpää. Helkki Heino, Tauno Palo,
• Kaarlo Halttunen., Reino ynlkama. Rauha Rentola yjn.;
Musiikki; Harry Bergström. Tuotanto: . S i P . -
Esitetään Ontariossa:
SOUTH rORCUKINE, Finnish H a l l . perjantaina, tookoki 13 p. M«
COCIIRANE. Pitkäsellä lauantaina, toakok. 14 p. klo 8 illalla.
TIMMINS, Ilarmony Hnll. Uiatalna, toukok. 17 p. klo 8 Ulalls.
KIRKLANO L.1KE, Ukrainian Hall, 54 McCamos Ave.. kiMkivlOdu
toukok. 18 p. kello 8 illalla.
COBALT, FiuniMh Ilail. torstaina, toukok. 19 p. klo 8 illalla.
SUDBURY, Suomlranta. perJanUina, toukok. 20 p. klo 8 Ulalla. .
S r i l U C E D A L E . CSJ :n haali. lauanUina. tonkok. 21 p. klo 8 1
Sisäänpääsy: $1.00 — Lapset ZSe
Suomalaisia itänilevyjämyj-dättn Jatkuvasti 81.25 kappale.
CANADIAN FINNISH MC
Suuri suomalaisten
alennusmyynti
Käsittäen kalkki FENNIA*
la LEIJONA-levyt
TavalUnen hinta Sl^S
NYT AINOASTAAN
Ostajan maksettava posti- tai expresallÄhetyBkuIut
Kiirehtikää tilaamaan nyt, kun saatte hyvii
äänilevyjä halvalla
• LEIJONA-LEVYJÄ:,
A 207 Vatae Lente. Oskari Merikanto
Ktsäillan Valail, Oskari Merikanto, Kuoro ja J^eljo)
konserttlorkest
T 5020 Jätkän Serenaadl, Valssi, Yrjö Haapanen
J ä t k ä n Lauantai, Jenkka, Yrjö Haapanen
T 5018 Kapakan pikkuinen tU>l. Jenkka, Klpparl-Kvartettl
Vanhan Merirosvon kapakassa, Tango
T 5049 Muurari, Valasi, Kippari-Kvartetti
Ilawaii-iaylli, Foxtrot, Tapio Rautavaara
T 5053 Unikuva, Tango Metro-tytöt
Vanha kotini. Tango, Eero Väre
T 5002 Dellla, Aavikon «ytftr. foxtrot, Katariina ja nalsktioro
Apashl-Tango, Alpo Nuoli
T 5003 "Stadin K u n d r , foxtrot, Georg MataMten
Luokseln käy, annabain, valssi Oeorg Malaurten
r5079 Ilarmlo, Tango, Veikko Tuomi
Sydän harharetkell», valMl, Veikko Tuomi
T 5083 Onnen tie, tango. Veikko Tuomi
Oli ktto. Bequin Foxl. Veikko Tuomi
T 5085 Sulle laulan mä hiljaa, tango, Olavi Virta
Tuulikannel, tango, Olavi Virta
T M88 Hanuri kertoo Argentllnaata, tangO
Margaret, valssi (Lasse Plhlajatnas, harmonlkkft Ja
yhtj
T 6090 Krokyynel, Ungo, laul. Veikko Tuomi
L i i a n monta muistoa, begoln, laul. Hertt*
T 5092 Sinulle. Beguin
Me tanssime taaa, tango-beguln (Laul. Veikko Tuomi)
T 5094 Se Julmetun suuri laiva, Jenkka, Pentti Kaartinen
j a "Kulkurit
Ne ajat, 81ow-Pox. Pentti Kaartinen Ja "Kulkurit"
T 5095 Unta Ja totta, 'valsai, Eugen Malmsten
Töölön Tuula, Slow-Fox, Eugen Malmsten •
T 5097 Mufltaa rakkaatta, Fox-trot, Eugen Malmsten
Sata laulua raklcaodesta, Eugen Malmsten
T 5098 Varuskunta rakkaotto. valssi. Veikko Lavi
Hämeen Helmi, Jenkka, Veikko Lavi
• FENNIA-LEVYJEN valikoima
F 101 Varisevat lehdet, valMl,säv, Paul Norrback
Koomikkojen tanssi, s i r . Smetana
F lOt Unkarilainen tanssi No. 5, säv. Brahms, sov, Norrback
.Rentola jenkka, sär. Paul Norrback
F 106 Figaron häät, overtuuri; säv. Mozart, sov. Norrback
HausVat hetket, säv. Paul Norrback
F 107 Kesäillan vahnl, säv. Merikanto, SOT. Pani Norrback
Ilon siivin. Jenkka, siiv. Paul Norrback
F 108 Lumoava hetki, tango, säv. Paul Norrback
Kulkurin valssi, sov. Paul Norrback
F 109 Itämainen tunnelma, säv. Paul Nortback-
Polkka sikermä No, 1, sov. Fani Norrback
F 110 Bloor Street Rhumba, säv. Paul Norrback
K o i i a mutotellessa, valssi, säv. Paul .Norrback
TILATKAA OSOITTEELLAi
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
LEIJONA, FENNIA JA BBAVER LEVYJEN
VÄHITTÄIS- JA TUKKUMYYJÄT
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIi