Vapaus, December 30, 1967

              •^<^.•
VAIN KOLME SARJAA
VIEFÖdLLE MOSKOVASSA
Moskova''fU'lennät vewät kahr
defcsan voittoa Moslkovan kansain­välisissä
mynkkeiljikilpailuissa. A i -
noait '"ulkopuioiliset" voittajait olivat
V MeksiltaMi Ricaaxlo Delgado (51 kg)
I®jSaikisan Peter Rieger (63.5) ja
HOdlaiimin Rudi Luebbers (yli 81).
yllätti hyvällä nyrkikei-
; lyllään Me^^icon esilkisojenvöittaian
neuvostoliittolaisen Viktor Barran-nilkovin,
jota Icäytti lattiassakin en­simmäisessä
«iässä. Muut korkea-tösoisimmat
ottelut nähtiin sarjoissa
57 j a 60 ikg. Vasta 20-vuotias, sar­jaansa
lybyt Boris Kuznetsov käsit-
SlbioblJikiova jo
Jiiofvassa vedosäa
Tsheljabinsk. — Kuuteen olym­piamitaliin
yltänyt Lidia Skoblikova
28, on valmentautunut Grenoblea
varten eiinomaisesti. Siitä ikerto-vat
hänen tuloksensa Taheljabins-fcissa
ailkaneissa Jaikov Melnikovin
n^uistokisoissa.
Skoblikova saavutti 1500 metrillä
erinoanaisen aijan 2.29.6 voittaen seu
raavaksi sijoittunutta Valentina
Steninaa y l i kolme sekuindia. Skob-likovan
tuloksen arvoa nostaa se,
öitä kilpailun aikana vallitsi puus­kittainen
tuuli,, j a jää o l i l i i an ko-
VKt Pakkasta oli 10 astetta.
500 metrillä löi Innsbinckin
pronsisityttö Tatjana Sidoi-ova toi­seksi
luistelleet Skoblikovan ja
Ludimila Titovan puolella' sekun-
'nilla.. • • .•• •' ;
Vihistimut Debbie
/onn^ huumassa
' X • • ' • •' • ' • ' ' • •>"• ••' ' • •
MOSKOVA. — Tämä oli niin miellyt­tävä
yllätys, että sitä on jOpa vaikea
uskoa, sanoi 15-vuotias kalifornialai­nen
uimarityttö Debbie Meyer uutis--^
> toimisto UPI:n kirjeenvaihtajalle tä­män
ilmoittaessa; että%Iayer on va­littu
TASSin kansainvälisessä kyselys­sä
maailman parhaaksi urheilijatytök-si.
Tieto tästä tuli Sacramenton kau­punkiin
Kaliforniaan Debbien maates­sa
vilustuneena vuoteessa.
Mayer saavutti maailman pörhaam
•urheilijatytön arvon viime heinäkuus­sa
saavuttämTensa tulosten ansiosta.
Hän teki silloin viikon kuluessä^kolme-uutta
maailmanennätystä vapaauinnis^
sa 400 metrin, 800 metrin j a 1,500 met­rin
matkalla.
teli- miteit itaihtoi • pitkää vastusta­jaansa
Aintonio Rolilahdia. Kolman-nesisa
erässä tämä esikisavoittaja oli
tyrmäyfcsen partaalla, säiä aa ylem­pänä
Boris Miniikajev nyrkkeili erit­täin
taitavasti. Tuomain katsoi p a i -
hraaksi k e a k ^ ä ä ottelun. Oleg Gu-rinavin
käytyä toisessa erässä lat­tiassa.
Mukana oli seitsemän Suomen
pai^baimmisitoon lukeutuvaa nyrk­keilijää,
joiden taival katkesi jö
ennen loppuotteluiltaa.
: Neuvostoliiton asiantuntijapiireis­sä
kilpailuja, luonnehdittiin lupaa­vien
uusien kykyjen ponnahduslau­daksi.
Legra uusin EM^mies
Madrid^ — E ^ a n j a n Jose Legia
valtasi Madridissa nimiinsä ammat-tinyilkkeilyn
höyhensarjan avoime­na
olleen EM-arvom.
Legra voitti vastustajansa rans­kalaisen
Yves Desmaralsin kehä-tuomarin
keskeytyksellä kolmannes­sa
erässä. EM-ottelun o l i määrä kes­tää
15 erää.
Ruith halUtsi
DDR:n jääratoja
Itä-Berliini.— Ruth Schleierma-eher
saavutti kolme matkavoittoa
naisten lajeissa Itä-Saksan,pikaluis-telumestaruuskilpailuissa.
500 ja
1,500 metrin lisäksi hän oli toisena
päivänä nopein 1000 metrillä ajalla
1.47.4. Inge Lieckfeldt voitti 3,000
metriä ajalla 5.57,0.
Karl Pumpurin
"pumppasi" ME:n
Jerevan. 26-vuolias riikalainen
Karl Pumpurin punnei-si uuden
maailmanennätyksen sarjassa 90
kiloa Jerevanissa painonnoston
Neuvostoliiton joukkuemestaruus,
kilpailuissa. Latvialaisen tulos —
170.5 kiloa — ylittää 1.5 k i l o l la toi­selle
neuvostoliittolaiselle, Mihail
Shabajeville kuuluneen ennätyksen.
^Uuden-JMeuv-OStQliiton'ennätyksen
148,5 kg tempaisi sarjassa 82.5 kiloa
moskovalainen opiskelija Amerbi
Kipov. .
SUOMEN UUTISIA
Suomi-Seuran Uuden Vuoden
tervehdys
Suomen itsenäisyyden 50. juhla­vuosi
o n päättymässä. Suomalaiset
siirtolaiset' eri maissa ovat monin
tavoin osallistuneet juhlavuoden
viettoon, joka huipentuu joulukuun
alussa järjestettyihin lukuisiin it­senäisyysjuhliin.
Vuoden kuluessa
on ennätysmäärä suomalaisia siir­tolaisia
käynyt vierailulla vanhassa
kotimaassa ja osallistunut juhlavuo­den
eri tilaisuuksiin myös täällä
Kaikkien ulkosuomalaisten yhtei­senä
itsenäisyysjuhlavuoden laulu­tervehdyksenä
voimme pitää viime­kesäistä
Länsirannikon Amerikan­suomalaisen
Sekakuoron onnistu­mitta
konserttimatkaa eri puolille
Suomea ja myös juhlaivuoden pää-tilaisuuteen,
suuriin laulu- ja soit­tojuhliin
Tampereella. Yhtenä osoi­tuksena
siirtolaistemme-vanhaa maa
ta kohtaan tunteman kiinnostuksen
ja raikkauden 'jatkuvasta kasvusta on
.myöskin se, että ulkokansa/laisjär-jestömme
Suomi-Seuran jäsenmää­rä
on vuoden kuluesisa.jälleen valta­vasti
kasvanut.
Kaikesta juhlavuoden 1967 aika­na
tekeniästänne työstä lausumme
'koko Suomen j a erityisesti Suomi-
NYT ON ILMESTYNYT
TASKUKALENTEI»
1968
Hankkikaa itsellenne tämä
pieni' tasikitkokoinen
* tietojen kirja
, Hinta 75c
(Ynnä.4c myyntiveroa,
ainoastaan Ontariossa)
Vapaus Publishing
Company Litnited
P. o. Box 69, SudburYi, Onl.
Seura r.y:n kauneimmat kiitokset.
Juhlavuoden päätyttyä palaamme
jälleen arkiseen aheiTuikseeen, jos­sa
toivotamme kaikille suomalaisil­le
siirtolaisille ja heidän yhteispy-rinnöilleen
parhainta menestystä
Uutena vuotena 1968.
Helsingissä joulukuun 22 p 1967.
Suomi-Seura r.y.
Rainer von Fieandt Tauri Aaltio
Kirjeopistoissa yli 50,000
opiskelijaa
Sivistysjänjestöjen hallinnassa
toimivissa kirjeopistoissa opiskelee
tällä hetkellä y l i 50,000 ihmistä
kerrottiin Kansanvalistusseuran kir­jeopiston
taholta. Tämän lisäksi
opiskelee suuri joukko liikeperiaat­teella
toimivissa kirjeopisitoissa.
Opistoissa on mahdollisuus osallis­tua
noin 500 erilaiselle oppikui-ssil-le.
E r i sivistysseurojen ylläpitämiä
kirjeopistoga on maassamme neijä.
Kansanvalistusseuran kii-jeopisto.
Työväen sivistysliiton kirjeopisto.
Svenska brevinstituten sekä Kan-sainvivistystyön
liitto. Suurimmat
ovat Kansanvalistusseuran opisto,
jossa opisikelee noin 3,000 ihmistä
ja Työväen siviJtysliiton opisto, jon­k
a opiskelijamäärä on noin 15,000.
Opintotoiminta jakautuu yksityi­seen
kirjeopiskeluun ja opintoker­hotyöhön.
Suosituimpia kursseja
ovat oppikoulukurssit sekä kaupalli­set
ja tekniset ammattikoulutuk­seen
liittyvät kurssit; (HS)
Hirvenmetsästyskausi nieni
ilman ihmisuhreja
Päättynyt . hirvenmetsästysikausi
sujui koko maassa värein hyvin.
Alustavien tietojen mukaan kaadet­tiin
kaikkiaan noin 8,500 hirveä,
kun kaatolupien määrä oli noin
10,500. Tarkat tiedot saadaan vasta
helmikuussa. Pahempia onnetto­muuksia
sattui vain yksi, joka se­kään
ei'vaatinut ihmishenkiä.: Kaa­tojen
määrä jäi tänä vuonna hie­man
viimevuotisesta yli 9,000 hir­ven
ennUtyshikua pienemmäksi.
Hirvikannan suuruutta säännös­tellään
kaatolupien määrässä. Se
on viime vuosina yleensä hieman
lisääntynyt, mutta tänä vuonna jäi
lupien määrä viimevuotista jonkin
verran pionemmöiksi.
Uudenvuoden
tervehdys
Fifliandia^kHordta
TorontOi — Ensiksi lausuvat k\jo-rolaiset
sydämeiliset kiitoksensa
yleisölle; joka. on antanut, kiiteittäf
vän kannatuksen kuoixxlaiston en*.'
laisille tilaisuuksille; On kuin saisi
arvaamattoman 1^'an kun esirippu:
aulkeaa j a näfceo' salissa kiitollisen
yleisön esityksiä vastaanottamassa.
Haluamme myös lausua lämpi­mät
kiitokset kaikille yksityisille
sekä eri lyhmille, joftka ovat r i ­kastuttaneet
ohtjelanlstoamme eri
tUaisuuksissa.
Toivomme, että vuosi 1968 toisi
uusia laulaijia joukkoomme, sillä
paljon, meillä on työtä j a toimin­taa,
on kevätkonsertti, pikkuiaulu-juihlat
ja suuriuhlait' ensi kesänä
Sudbui"yssa. Toivokaamme, että sel­viämme
.liehuvin lipuin niistä kai­kista
yhteistyön harrastuksista;
Uuden vuoden ensimmäinen oh­jelmallinen
seurustelutilaisuus on
kuorolaisilla tammikuun 21 päivänä.
Toinen ja palijon odotettu on laa-tikkopäivällinen
helmikuun 4 pnä.
Mielihyvin otamme vastaan lahjoi­tuksia.
Finlandia kuoron puolesta lähe­tän
kevättei-vehdyksen kaikille
kuorolaisille kautta Canadan In­noittakoon
meitä kaikkia toiminta­tarmo
ja yhteistyö vuonna 1968.
— H.T.
M M
Mmm
Port Arthur. — Mrs. Wilma Wil­son
kuioli tapatuirmaisessa yhteen-aijQssa,
viime sunnuntaina. Auto* jos-sa
hän o^, ajoi, yhteen, kauipun^
gin ambulansisin kansisa Red River
Boadin j a Wldjermere Aveneun kul­massa.
Ambulanssi- x>li noutamassa
sgndänkohtauksent saanutta. Taliles&a
UateÄi^hr~tä«!ipäsi auto siihen. Pai-
•IfMa olevat täpaUnrmain mäkijät lau-isuivat
ikuul>leensa ry^iihdiyka^sn. A m .
builanssi ei' voinut- jatkaa' matkaa.
Toisen ambulanssinttäytyi:tulia nou­tamaan;
sydänkxxhtauksen saaneen ja
aiuitosaa. louflBkaantunut m m . wjj-soaii
joka osoittautui; kuolleeksi sai-
•Taalaan saapuessa. Hänen 6-vuotias
poikansa loukkaantiui myö5> sekä
joutui sairaallaan. —
ATH.
JECuoIemaiiitmamion .' _
jlailuiivjiitljQ»; \ f o i l ^^
Ottawa. — (Janadan; rikoslain,
juudistettu kohta, jqika lospettaä kuo-ilemantuomiot,
lt^|^lf|)9^p^|;t|i^ I}0^
Hiisin tai vanginvartijan-muiliasta
tuomituillfei astui voimaan perjan­taina
viideU' vuoden'k'oeajaksi; Tä­mä
koeaika' loppuu joulukuun 29,
päivänä 1972.
mHnUtotuomioita ei ole kuiten-ka<
an pantu täytäntöön Ganadassa
vuoden 1963 huhtikuun jälkeen. Ca­nadan
lilttohaHl*u'ksen penistami-sehi
jälkeen on 'kuolemantuomio
paint-u täytönjtöön 701 tapauksessa.
Viimeinen- kaksoishirttäminen ta­pahtui
Don-vankilassa joulukuun • 11
päivänä 1862. Toinen näistä miehis­tö
oli^ oikeudessa havaittu syylli­seksi
poliisin murhaan.
H A L V E N N U K S E L L A
— Joukko fai'mareita ja metsä­miehiä
istuskeli keskustellen maa*
laiskaupan penkillä. Eräs heistä
puheli ikolmesta tyttärestään.
"Tykkäisin nähdä heidät naimisis­sa),"
.sanoi hän. "Olen hankkihut
jortkunverran rahaa felätssäni j a he
tulevat saamaan myötäjäiset. Mary.
hän on 25:en, saa $5,000 kun häp
menee naimisiin. Sitten Ethel, joka
ei näe 35-ikävuotta uudestaan, saa
$10,000. Ja Maude — no niin, hän
on jo 40, hänelle annan $20,000.
Yksi nuorempi miehistä kurkoitli
eteenpäin ja kysyi, "Eikö teillä olisi
yhtä noin 50^uotiasta?'*
la KUOIil, BAI.QSSA y
AftGENTUNASSA ™^
Formosa, Angentiina. — Yhdeikr
säntoista ihmistä sai suirmansa ja 35
loukkaanil^ui tulipalossa ja sen ai­heuttamassa^
pakokauhussa Formo-san
kaupungin: suurimmassa tavara­talossa
Argentiinassa, jouluaattona.
Tulipalo puhkesi räjähdyksen tu­hottua
tavaratalon ainoan oven, i l ­moitti
poliisi maanantaina.
Surmansa saaneiden joukossa oli
viisikoista naista, kolme lasta j a yksi
mies. Viranomaiset pelkäävät kui­tenkin,
että lisää ruumiita löyde­tään
rakennuksen savuavista rau­nioista.
Kymmenen loukkaantuneen
tila on vakava.
50-VUOTIAALLE VAPAUDELLE
(Lainaamme tähän alkuun osan, edesmenneen, läm­minhenkisen
ja ansioituneen runoilijamme Aku Päi­viön
Vapauden 25-vuotisjuhlaan kirjoittamastaan
runosta.
LAINAUS:
" E t syntynyt kukkasin, et untuville,
et riemuun ja kylläisyyteen,
et iloksi maailman vauraan.
Vaati synnyit kuitenkin, vaikkapa vaivoin
j a maailma otti sinut vastaan. —
Se maailma, joka oli sinua odottanut,
köyhien maailma.
^ Sinä kerroit suurista maailmoista
kansoista muista j a niiden taisteluista
niiden voitoista, tappioistakin . . .
Sinä avarsit kansasi näköaloja, sinä,
työväen lehti, kansanlehti. Vapaus.
Lauantaii, jouluk, 30 p. — Sa;tu(rday, Dee, 30, 1967, Sjm.3t
KULTA.
NETFU
•
7 S
Sinä olit mukana kaikissa heidän elämän
hyörinnnissään,
työtaisteluista Iltojen iloihin,
pelloilta, metsistä, myllyistä, järjestötoiminnoihln,
urheilukentille, kesäleireille, näyttämöille,
laulu j a soittolavoille asti.
xMonin sekavin, myrskyisin ajoin
sinä olit kuin majakka yössä . . .
Sittenkään— sittenkään /
et työllesi tahtonut saada rauhaa,
pimeät voimat toimivat myös —
omat koiratkin purivat.
Kävi vastaasi vaino, valhe, parjaus, juonet.
Tiellesi aseteltiin aitaa,
ikkunaasikin uhattiin kivin.
E t väistynyt, tieltä horjunut,
työtäsi jatkoit miehisin mitoin, .
väärän vääräksi, oikean oikeaksi näytit
ja aikoina vaikeimplnakin ne, ne tuhannet,
jotka olivat kanssasi kasvaneet,
olivat takanasi, olivat tukenasi.
Sinä kuuluit heille.
Eläköön Vapaus!
( L A I N A U K S E N LOPPU)
Muistoissamme mieluisempana
viihtyvät kaukaiset kuvat,
työt ja toimet, toverit, yksilöt, nuo,
niin monen monet, jo jäähtyneet povet,
jotka lämpimämmin sykkivät juuri joukkotyölle
järjestötyölle, Vapaudelle.
Kunnia teille, jotka vaienneina
uinutte hiljaisissa, rauhanne satamissa!
Teidän aivojenne j a ajatustenne ansiosta,
teidän aloitekykynne, sitkeän toimintanne
ja rohkean yritteliäisyytenne ansiosta
me, tänään saamme juhlia, vllslkymmenvuotlsta
syntymäpälvääi-
Vapauden kunniakasta Kulta-juhlaa!
Kuluneen puotivuosisadan ajan
on Vapaus ollut "kuin majakka yössä",
se on valaissut, vali.stanut, ohjannut, opastanut
tuhansien harhailevien harmaita, päämäärättömiä
polkuja. " -
Se on innoittanut epätoivoon joutuneita,
työttömiä, kodittomia kulkijoita.
Se on opastanut nuoria, opastanut meitä kalklka,
vaikeinakin aikoina löytämään oman palkkamme.
Löytämään jalansijan juuri sen maaii kamaralta,
jolle olimme valmiit uhraamaan voimamme,
taitomme, tarmomme — kaikkemme!
Oikeus työhön, kotiin, kunnolliseen elämään
on jokaisen syntyneen ihmisen perintö oikeus
Näin meille on opettanut "Vapaus".
Nykyhetken maailma— uusi maailma
— melkein vieras maailma meille monelle —
on vaativampi, on antoisampi, on tuhattakcrtaa
A vilsaban^pi, ' '
^teoissa, niin hyvissä, kuin pahoissakiu . . .
Melkein huomaamattamme olemme joutuneet
teräsaivoilla varustetun, maailmaa valtaavan,
kultaisen kotkan rautaisiin kouriin.
Tunnottoman, sotaisen kotkan,
joka tänäkin päivänä slivillään silpoo
sadoissa, tuhansissa, kaukaisen maan viatonta kansaa,
' l a p s i a - ^ n u o r t a ja vanhaa.
Kotikunnaillaan, sotakotkan mahtia vastaan
on noussut voimakas ääni —
rauhaa ja oikeutta rakastavan kansan,
kauaksi kantava kaiku.
Siihen ääneen yhtyy myös naapuristo, rajan .
tälläpuoUa '
Kymmenien eri maitten kansat siellä, täällä j a tuolla.
Sadat; tullannet yksilöt^ jotka, eivät, tahdo tappaa,,
eivätkä kuolla
vain siksi, että sotaisen kotkan siivet
yhä korkeammalle kantaisi-—
yhä laajemmille alueille myrkkykaasujaan kylväisi.
Täällä, nikkelikeskuksessa,
____mahtava|!jiikkeHiä^ kehdossa,
jossa "riihtätappävan härän'siiuonmiltei sidottu" —
on kuitenkin yksi
meidän kaikkien, rauhaapuoltavlen ihmisten,
yhteinen, kollektiivinen puhemies '-yJ
voimakkain, pelkäämättömin, kauemmaksi kantavin
; rahvaan ajatusten tulkki j a tuki.
Sellainen on "Vapaus"!
Vapaus on vaatinut ja vaalinut rauhaa —
ei ainoastaan suurvaltojen välistä rauhaa <
vaan meidän omlen^ maanmiestemme keskuudessa,
eri järjestöjen, seurojen, seurakunUen välistä
sopuisaa suhdetta.
Siirtolalskansamme kotimaisen kulttuurin
yhä korkeammalle kohottamiseksi,
koko Kalevalan kansan, muiston elvyttämiseksi.
Olemme nähneet jo yhteistoiminnan tarhassa
siemenen itävän.
Nähneet sen nousevan hentoiseen k u k k a a n . . .
Vaalikaamme sitä edelleenkin, lempein käsin,
käsin voimakkain, käsin hennoin ja pienin
Fuvaitsevin ajatuksin, vilpittömin mielin,
että se ystävyyden lämmöstä voimaa saisi
ja yhä kauniimpana k u k o i s t a i s i . . .
Vapautemme ensimmäinen, puolivuosisatainen taival
ci suinkaan ole ollut helppoa.
Syntymävuotensa sotaisat mainingit
ensiaskeleitansa ahdisti.
Monet oli esteet, joita tiellensä aseteltiin
, monenlaisin keinoin, nuorta elämäänsä vainottiin.
Mutta sinulla oli holhooja, voimakas ja vahva:
Suomesta siirtynyt nuori, tarmokas joukko,
joka teki kaikkensa elämäsi suojelemiseksi
omien oikeuksiensa, omien- tarpeittensa turvaamiseksi
Aivojaan j a aineellisia varojaan säästämättä
he pelastivat sinut niiltä monilta
juonittelijain s a l a - l s k u i l t a—
julkisten, arvovaltaisten, käräjätupien kiirastulilta.
Ei vankllä-uhkat, ci karkoituksct
saaneet elämäsi, oikeuksiesi puolesta k^nppallevia,
todellisia ystäviäsi taantumaan. — -
IIc tekivät kaikkensa, mitä tehdä voivat.
Ja .sinä elät! " _
Vielä tänäkin päivänä, ystäviesi joukko
on takanasi, on tukenasi —
vaikka osa, jo vanhentuneita ja ehkä heikentyneitä,
mutta henkiseltä ^tasoltaan ja tahdoltaan
yhtä reippaita, yhtä uhrautuvia,
yhäti aineellista apuansa tarjoavia
silloin, kun lehtemme taloudellinen tila '
joukkotukeamme, tarvitsee.
Koko sydänicmmo lämmöllä annittcleinnic
päivän sankariamme
niiden lukemattomien, toisten ohella
jotka ovat rinnallasi kasvaneet ohjeistasi,
neuvoistasi,
elämällensä arvoja ammentaneet.
Eläköön Vapaus!
Tämän kirjoittamansa runon Aino Lahti InusuI F i i i -
nish-haalllla Vapauden SO-vuotlsjuhlassa.
Neljäikymmentä vuotta sitten olin
työissä eräällä metsäkämpällä. Slelr
lä oli meitä Suomenniemen ^ i k ia
usealta eri paikkakunnalta. Kerran,
väittelime siitä mjUä seudulla pu­hutaan
mukamas oikeata suomeen-kieltä.
Eräs Kankaanpään; mies. tie*
si, keittoa, että oikeata suomenkiel­tä
puhutaan vain, "Kuruih. Karkuh,
Kankaanpäälh j a Ikalihih". Eräs.
Kurikiih poika fcy^^i; "että mihinä"?
j3 päästi oikein rehaikan naurun
päälle.
Ikaalisten pitäjän Häytyläm kyläs-sä^
näki päivänvalon poika,, joka
on. ollut heti alkuun rakentamassa
tältä maai]mankuulua Porcupinen
kulta-aluetta. Talonpojan poikaqa
syntynyt FRED NIEMI, joka täyt­ti
viime 'syyskuun 8 päivänäv 84
vuotta, läksi kotoaan 16 vuoden ikäi-
.senä, tänne Atlantin rapakon toi­selle
puolen.
Fred tunsi rinnassaan suurta
pettymystä sikäläisiä kotiolotja koh­taan
kopka isä luovutti talon van­himmalle
pojalle ja toiset jäivät
perintöön nähden puille paljaille.
Tä5tä Fredin nUori v e n vähän kuo­hahti
ja hän päätti matkustaa Ame­rikkaan.
Niinpä Allaij, l i n ja toikin
hänet vuonna 1902 New Y o r k i i n ,
josta hän s i i r t y i välittömästi M i ­chiganin
metsäkämpille.
Joitakin vuosia työskennellessään
tukinkaatajana, hänen koi-viinsa
kantautui huhuja Pohjois-Ontarios-ta
ia erikoisesti Cobaltin kuuluisas­ta
hopeakaivannoista.
Niinpä "bääksäkki" pykälään ja
kohden pohjoista, jos«a ihmisen pi­täisi
rikastua aivan käden kääntees­sä.
•
Mutta eivät hopean paremmin
kuin kullankaivajatkaan ole rikas­tuneet
työnteolla. Ne ovat olleet
tykkänään toiset miehet^ jotka ovat
voineet puhua rikastu m isejta. Mut­ta
he eivät olekaan kaivaneet. noiUi
metalleja, vaan ovat olleet osakkeen
omistajia ja kuponkien leikkaajia.
Ja toisilla heistäkin on pitänyt olla
hyvä onni.
Sitten eräänä syksynä Fredi päät­ti
1 uveta "bisnesmieheksi". Tuon
aikaisessa Cobaltissa ei ollut vesi­johtoja,
ihmisten piti hankkia vesi
joko kantamalla tai kelkalla vetäen
jostakin määrätystä kaivosta.
Niinpä Fre;l hankki hevosen, reet
ja tynnyrit sekä ämpärit ja rupesi
ajamaan vettä tuon kaivoskylän
asukkaille jostakin kallion syrjässä
oleva-ta lähteestä; Fredin vesi oli­kin
hyvässä mainee-sa. Hän myi
sitä 5"scnlillä^ämpärillisen alaker­taan
ja 10:llä yläkertaan, mutta
vcliikuippinsa hankki siitäkin. Sit­ten
laittoivat niitä vesijohtoja ja
hänen liikemiesuransa "vesipoika-na"
päättyi kunniakkaasti.
Fredi on myöskin niitä miehiä,
jctka ovat heti alussa ottanut sen
ajatuksen; että matka-arkku ja akka
eivät sovi reissumiehelle. Ei edes-noilta
vedenajopäiviltä jäänyt mie­leen
ketään naistuttavaa, jonka
kanssa olisi voinut jakaa ilot ja
surut. Elämä on ollut yksinäisen
miehen vaellusta ja se näyttääkin
päättyvän pitkiin poikamiesvuosiin.
Pei heellisen miehen silmällä kat­sottuna
nykyiset Fredin kotiolot ko-
,vasti .kaipaisivaib. eJätnätatoAtfi^j'ja.
tai^l^enpitädää; nnttitia^ t 3 < ^ . f^
jvirtauiksessa j a : elämä» . ' i ^ ^
se:I'lai$^'a ej.oJ^sattstibitt-laMUie.:.:.
Vuonpa. 1999. Eredt, s a ^ o ^ U ^ - i ^ ^ .
jkultaalueelle, jossa'ju«d'<>Jv5lC^^n-\
Itptöiden avaus täydessä. me,tU>63a:
Suuren Porcuipinen njet^al^^yat-ijana
v. m \ hän. vietti, päiltlni fäU-tatien
varxÄlIa otjassa i^ä ipainettU-i|
a tuorfifisoeni sami^aleeseen. ^ji^lca-i|
a« joHbin> niini numeieti' nMD^ttyi-yät
savuuit; j a lle^t^ljin, # Ä jäi
kuiitenkin kuin ihiheen kaiui>aila
henkiin:
r seutukunnan viettäessä viislfeyipi».
menvuotisjuhliaan, Fredi. sait^^iii;!^
kln kunniamitalin paikkakuiman t i k
l{uperälsenä asukkaana jav vaikeuk­sia
pclkääimättömän^esiraivaajana.
Fred Niemen pitkä päivätyö on-ollut
moninainen. Hän on. o]]lut.kai-vosmies,
metsätyömies,' kirvesmies,
ja työsikennellyt rakennuksiHai Mutk
ta kei-ran hän sai kuumeen, ruvetj^
minei-aalien etsijäksi. Tässä toimes­sa
livahti aivan kolme kokonaista
vuotta ja tilapäistyönä tämä ammat­ti
jatkui aivan vuosikymmeniä.
Mutta mitään, erikoisen rikasta alu­etta
ei Fredi ole sattunut löytä-'
mään; Mineraalialueita on "steikat-tu",
mutta taloudellista hyötyä nUs-tä
ei o le ollut, suuremmat miehet
niillä ovat "kamppailleet."
Fredin ajatukset ovat. aina olleet
työväenluokan ja sorrettujen puo­lella
i a Vapaus-lehti on tullut hä*-
lielle sen syntymästä. saakka jatku­vasti.
Tämä rehti talönpojanpoika
on aina seisonut oikeuden puoles­ta
valheita vasitaan ja siksi työväen
sanomalehdet ja kirjallisuus ovat
olleet hänen pöydällään..
Fredi on ollut itsenäinen matka­mies,
joka on jo kuusikymmentä-viisi
vuotta ollut pois synnyinseu­dultaan.
Hän on aina omistanut
oman asunnon, jonka joskus ovat
tulipalclkin hävittäneet, mutta
tuihkasta se on jälleen noussut.
Nykyään hän katselee vaatimatto­man
majan-^a ikkunasta seitsemän:
miljoonan dollarin ai-voista uutta
mielisairaalan rskennträryhmää.
Mieleen kantautuu menneen ajan
virrasta monta tapaJitumaa ja tun­tuu-.
kai että hänen 84 ikävuottaan
ovat menneeet kuin siivillä . . .
Toivon sinulle tuttava parhairita
elon i l l an hämärtyessä. H.
Tuli poltti nuorenpaiali
kodin jouluyönä
Toronto. — Mickey Ja Gw6ndolyn.
Zmur ovat olleet naimisissa ainoas­taan
kolme-kuukautta, mutta höid&)>
on uudelleen alettava alusta.
Nuoripari — molemmat opis£:er
Iijoita — palasi hauskalta joulti-vierailulta
Mickeyn vasihentpien-
Iuota. St. Catharinesista todetakseen,
että tuli oli polttanut joidttyönät
suurimman osan heidän omaisuu*.
destaan heidän kotinsa palossa;
Nuorenparin on löydettävä uusi'
asunto ennen tammikuuin 2 päivää^
jolloin koulu alkaa. Tällä kertaa d i
tulevaisuus näytä oikein kirkkaal­la.
Romanttista jännitystä - suursuosittuja
tekijännimiä "luiukauden kirja''-
sarjan romaaneissa
D O U O T I I Y E D E N:
B E L L A
320 SIVUA HINTA SID. $4.60
E n n r n aviolnttonan Guyn, Ravenscroftin linnanherran kanssa kau­nis
B e l l a oli ilman omaa syytään tullut sekoitetuksi koko 1800-luvun
Lontoota järkyttänees-een skandaaliin ja joutunut sisarensa kaas.*
nuoria tyttöjä tunnottomasti hyväkseen käyttävän rikollisjoukon kä­s
i i n . Vain Guy uskoo Bellan kertomuksen ja ottaa sisarukset suoje­lukseensa.
"Juoskaa, älkää kävelkö, lähimpään kirjakauppaan. Takaamme että
vietätte henkeä salpaavan l u k u i l l a n — Ja viimeisen -sivun jälkeen
jännityk.senne laukeaa rentouttavasti ennen unen tuloa", kirjoittaa
Bo.stQn Globe tästä suursuosion saaneesta romaanista.
V I C T O R I A HOLT:
S E I T S E M Ä S NEITSYT
323 SIVUA - HINTA SID. $4.65
Kuului.san tekijän jännittävä romaani mökin tytö.stä, Joka raivaa
tieasä aatelislinnnn valtiattareksi. .
Lvgondnn mukaan kuusi luostarin noviisia j a y k s i nunna olivat hai­rahtuneet,
ja rangaistukseksi noviisit 'muuttuivat kiviksi ja nunna
m u u r a t t i i n elävänä luostarin seinään.
D A V I D B E A T Y : —^
SEIREENIN LAULU
243 SIVUA - HINTA SID. $4.65
Anne Corby tapaa miehensä, englantilaisen lentoyhtiön päälentäjän,
alaisilleen Järjestämillä cocktai'.-kut.suiIla nuoren lentokapteenin Phly«
l ip Mathesonin j a tuntee voimakasta vetoa häneen. J o harmaatttU^vra
aviomies tarkkailee mu.stasukkaisena nuorta säteilevää v a i m o i n,
T H E R E S A C H A R L E S : /
MHOA RAKKAAKI {
230 SIVUA . HINTA, SlD. $4.35
. Jännittävä j a lumoava tarina tytöstä. Joka uudenL-^isena nalseria,
uusin kasvoin lähti .etsimään menneisyyttään Ja rakascettuann.
Tilatkaa osoitteella: 1'
VAPAUS PUBUSHING CO. Lm
P. O. Box 69
Sudbury., 0tt^*
itfliiiiiilllii^