Vapaus, December 24, 1925

              Si|r||2
K
I
•sf
i f
hl
-
M-n
Sobatovilaistroden esiiotymiaea
Kärjistynyt taloadellinen taistelu,
joka muuttui työväen poliittiseksi
nousuksi yksinvaltaa vastaan, herät­ti
eräissä poliisipiireissä ajatuksen
luoda laillisia työväenjärjestöjä vaa^
rallisen sosialidemokratian vastus­tamiseksi'
<so3.-dem. 'senaikuisessa
• merkityksessä). Tällaisia vallanku­mouksen
vastamyrkkyjä on porva^
Tisto yrittänyt keksiä kaikissa mais­sa.
Vasta tulossa olevan luokkÄtais-telukehityksen
estämiseksihän tehtai­lija
von (Wrightkiii aikoinaan rupesi
Suomessa perustamaan työväenyh­distyksiä
ja ammattiosastoja.
Moskovassa antautuivat tällaisen
vallankumouksen ehkäisykeinon ra­kentamiseen
kaupungin ylin poliisi­mestari
Trepov ja Moskovan oh­ranan
^päällikkö Subatov. Eräässä
selostuksessaan toteaa Trepov, että,
"taistelussa saavutetut voitot kas­vattavat
työväestössä luottamusta
omiin voimiinsa, opettavat sille käy­tännöllisiä
taistelutapoja, kakatta­vat
ja antavat sille kykeneviä toi­mitsijoita,
luovat työväestöön va­kaumuksen
kollektiivisten otteiden
mahdollisuudesta ja tarpeellisuudes­ta,
tekevät, selväksi luokkataistelun
välttämättömyyden, j.n.e., ja pitää
. välttämättömänä vastamyrkyn anta­mista
sosialidemokratian poliittiiselle
vaikutukselle." ""Moskovassa muodos­tun
ohranan välittömän johdon ja
suojeluksen alaisena .konerakennus-työläisten
yhdistys. Samoin perus­taa
santarmipäällikkö Vasiljev. Mins­kiin
ja Schajevltsch Odessaan halli­tukselle
uskollisen järjestön. ' i
Ohranamiesten koko toiminta
suiintautui työväestön harrastuksen
kiinnittämiseen rkeskinäiseen ' avus­tustoimintaan
ja heidän vierottami-seensa
? poliittisista kysymyksistä;
Mutta tässä yrityksessään joutuivat
he kokemaati perin epämleinisia yl­lätyksiä:
niin kauäi), kun heidän te­keleensä-
olivat'pieniä suljettuja yh-distykedä,'
eivät - i;ie tuottaneet mi-
' tään harmia^ mutta niin ipian, /kun
suuret työväen joukot virtasivat nii-liin,
tuU niistä työväen, taloudeUi-
'sen taistelun tukikohtia. Tämän
> Venäjän työväenliikkeen poliidepi-
.soodin; kirjottaja, professori 'dserov^
toteaa, että niin'' pian, kun esim.
kutoma^työlaiset olivat ohranamies­ten
alotteesta pehistaneet avustus­kassan,'
lähetUvät he lähetystiön vjm-timäan:'.
tehtaaii/vhallinnolta pallean-korotusta.
Odessassa perustettu yh-
' distys ryhtyi .suureen lakkoon, jo­hon
otti osaa kymmeniätuhansia työ--
Iäisiä. Öhränsrn yritykset tukea
" työväen taloudellisia järjestöjä ai­heuttivatkin
; vastalauseita työnantar
jien taholta, jotka näkivät tässä
maa-aatelihallituksen halun nostat­taa
työläiset porvaristoa. vastaÄ»»;
Moskovasta tuiriakkaamatta'valituk­sia
Pietariin, iinanssiihinisteri aset-.
tui loukkaantuneiden teoUisuusher-rojen
puolelle , j a ; ohranapäällikkö
Subatov karkotettiin Vologdaan.
Taloudellinen tilanne vuoden 1905
vallan^montuen edello •
Vuosien 190p--1902 talouspulan
vaikutuksia j a . seurauksia ei oltu
vielä saatu poistetuksi, kun jo alkoi
uuden f pulan aiheuttaja, vens|läis-jäpanilainen
sota, vuoden 1904 alus­sa.
Vielä havaittiin teollisuudessa
lamaannusta, ja jotta se olisi saatu
nostettua 'levostaan", olisi tarvittu
pääomia. >
Mutta j i u r i silloin mobilisoi hal­litus
kaikki rahavarat, mitä vain irti^
sai ulkomaisina ja kotimaisina lai-nonia,
sotatarkotuksiin. Vuosina
1904—1906 keräsi hallitus tällä ta­voin
yli ,2,800 miljoonaa ruplaa. Tä­mä
saattoi kaupan ja teoHisuuö^en
uudelleen pulatilanteeseen. Ei aut­tanut
: hyvä satokaan, eikä sekaan,
että mobilisointi esti työttömyyden
nousemaika kovin suureksi. Maata­louden
ja käsiteollisuuden alalla taas
mobilisoinnin vaikutukset oscttautui-vat
pian hyvin tuhoisiksi. Moni ta­lous
Jäi ilman työläisiä, rappeutui,
ja menetti ostokykynsä. Teollisuu­den
ala toisensa jälkeen sai sen tun­tea
ja pian oli metalli- ja hiiliteolli-suudenldn
tila aivan heikko. Siitä
huolimatta tuhottiin sotarintamalla
jatkuvasti taloudellisia arvoja.
Kauppa- ja teoUisuuspula, joka
vaikutti tuhoisasti -työväen taloudel­liseen
tilaan ja aikaan sai yhä laa­jenevaa
työttömyyttä, nostatti työ­väestön'
liikehtimään sotaa vastaan
ja .vei lopulta vallankumoukseen.
Gapoailaisnadesta looUcatletoisaa»
doB tolkenenuseen
TeoUisuusherrat olivat siis aikaan­saaneet
subatovilaisen liikkeen' 1o-
- pettämisen. ; Mutta, kun työväen­liike,
• 'vastastulreesta huolimatta, yhä.
kaavaa^- tapaamme hallituksen^ vuo­den
r 1904 lopulla uudelleen etsimas*
sä tulcea tjAVäen keskuudesta. S i ^
asiainministeri Plehven ja metropo­liitta
Antoniuksen suojeluksessa syn­tyi
"Pietarin kaupungin venäläisten
tehdastyöläisten yhdistys", jonka
tehtävänä oli, kuten eräs sääntö­jen
pykälä kuului, "herättää ja vah­vistaa
venäläistä kannsallista itsetie­toisuutta."
Tämän yhdistyksen joh­toon
asettui pappi Crapon; hän pe-rusti
kaikkiaan 11 osastoa, joista
järjestäjäinsä poliisillisesta alkupe­rästä
huolimatta tuU ^ Pietarin työ­väenliikkeen
keskus. Se alkoi jou­kon
mielenosotuksia ja lakkoja, jot­ka'päättyivät
vuoden 1905 tammi»
kuun 9 päivän veriseen teurastuk­seen.
,
On syytä katsoa,, miten kehitys
tähän pisteeseen kuikL
Kaikki objektiiviset seikat olivat
omiaan jo tällöin tekemään Pietaris­ta
vallankumouksellisen liikkeen kes­kuksen:
suuret ja koneellisessa tek­niikassa
korkealle kehittyneet, juuri
pääkaupunkiin keskittyneet metalli-tehtaat
olivat valmistaneet huomat­tavan
suuria joukkoja perinnöllisiä
palkkatyöläisiä, joita yhdisti toisiin*
sa vain tehdas; laaja tekniikan käyt­tö^
muunkin tuotannon alalla oli omi­aan
vetämään maaseudulta verraten
suuria työläisjoukkoja kaupunkiin;
suurten työläisjoukkojen keräänty­minen
yhteen kaupunkiin, jossa sa­malla
oli joukko suuria mitä keski-tetyimpiä
tuotantolaitoksia: siinä pe-rustekijäti
Jotka asettivat Pietarin
proletariaatin vallankumouksen kes­keisimmäksi
voimallesi. '
Voimakas kuohuminen alkoi jo
vuoden 1904 lopulla. Kipinäii liik­keen
syttymiseen ^ antoi neljän työ­läisen
erottaminen PutilOvin teh­taalta
sen vuoksi, että hekuuliiiyat
Gaponin. yhdistykseen. \ ' Työläiset
vaativat erotettujen takaisin otta­mista
ja lisäksi erään mestarin erot­tamista.
Kun hallinto, ei määrät­tyyn
hetkeen mennessä suvainnut
antaa vastaustaan, seisahtui koko
tehdas. , Samalla työläiset esittivät
joukon vaatimuksia, kuten: työpäi-,
lyä S-tunntiseksi, ylityöt poistettava,
työläisilie oikeus; Valita tehdaskpmi-teo,
alin hyväksytty työpalkka seka­työläisille,,
parempi iä^kärinayun
saanti, ei ketään erotettava lakon
vuoksi, j.n.e.
Tammijcuun 4 p:nä pysähtyi Ransv
kalais-venäläihen tehdas, viidehten^
•Nevan laivaveistämö ja 7:ntienä
kaikki Pietarin tehtaat.
' Työläisten keskuudessa alkoi val­lita
puute ja kurjuus. Gaponin pää­hän
pisti "etsiä oikeutta?' iceisariUa.
Työväenjoukot hyväksyivät tiiuman,
sillä väMa he näkivätkin, että hei­dän
italpudelliseen taisteluunsa liit­tyy
aina poliittinen taistelu, i)iin|us-'
koivat he,' että tsaari ;on poiitiikan
ulkopuolella, että hän autta^ heitä,
jos hän itse saa tietää asioiden sur­kean
tilan työväen " keskuudessa.
Juhlamielen Ivallässa mentiin Talvi­palatsin
edustalle... laukausryöpyt
pamahtivat, verta, ruumiita. ^. Mut­ta
vallankumouksellinen tietoisuus
nousi veriuhrien kirkastamana, vuo­sisatainen
usko ja harhausko tsaariin
oli hajotettu näillä laukauksilla, ja
työväenluokka asettui-vallankumöulc-sen
johtoon — itsevaltiutta ja ka­pitalismia
vastaan !
VaHanlnimottkaellinen noutu ja ensi-!
maiset ammattiyhdistykset
Tammikuun 9 päivän tapahtumil­la
oli suunnaton vaikutus kaikkiin
kansankerroksiin, ennen kaikkea ne
olivat valtavan vallankumoukselli­sen
kuohunnan lähtökohtana. Vuo>-
den 1905 lakkoliikkeen voimaa voim­me
paremmin arvioida verratessam­me
sitä \*uoden 1903 lakkoihin. Sil­loin
oli lakossa 550 liikettä (3,21%
kaikista) ja 86,832 työläistä (eli 511
% kaikista työläisibtä), mutta vuo­den
1905 kulufessa oli lakkojen luku
18,995 (eli 93.29^' kaikista liikkeis­tä),
lakossa .'olleiden työläisten luku­määrä
oli 2,863,172 (s.o. 163.8%
koko työläisten lukumäärästä, toisin
sanoen; useat työläiset olivat lakos­sa
useampia kertoja). Lakkoja puh­kesi
milloin siellä, milloin täällä.
Poliittiset lakot liittyivät taloudelli­siin;
edellisten määrä on laskettu
48% :ksi,^jälkimäisten 52desi. "Kuo­hunta
oli niin voimakas, että,tsaari-hallituksen
piti ummistaa silmäni
näille "laittomiUe" työläisesiintymi-sille.
Tammikuun tapahtumain aikaan­saamaa
voimakasta iakkoliiketta ja
sen luomaa tilannetta käyttivät työ-
Iäiset hyväkseen, luodakseen amma­tillisia
järjestöjään. Nyt eivät ol­leet
hereillä ainoastaan teollisuus-työläiset,^
vaan sellaistenkin, palk­katyöläisten
ryhmät, jotka eivät si­t
ä ennen olleet ottaneet ^ osaa työ­väenliikkeeseen.
Nämä olivat' palve-^
Iijoiden y j a r loisityöläisten r ryhhiSt.
Ensimäisenä muodostuu - Pietarissa
kirjaltajain yhdistys. ^Sen jälteen
toimistoapulaisten - ja Idrjanplj^ain
yhdistys. 'Sauppa-apulaiset -tö^iirat
aluksi salaisissa piireissään, mutta
sitten ryhtyivät julkisesti järjestä­mään
liittoaan. Julkiseen toimin­taansa
mennessä se oli jo koonnut
riveihinsä 2,000 jäsentä. Salaisesi
sa kokouksessa syntyivät alkukesestä
kelloseppien, räätälien, ajurien ja
Suutarien ammattiyhdistykset. Nii­den
oli vaikea toimia, kun vasta­rinnassa
olivat sekä heidän isäntän­sä
että poliisit.
» Samoin -kuin Pietarissa, alkoi Mos­kovassakin
ensimäisenä toimintansa
ki^jalitajain yhdistys. Salaisena jär­jestönä
oli äe toiminut jo vuodesta
1903, jolloin Moskovan kirjaltajilla
oli ollut lakko. Jo ennen vuotta
1906 oli se liittynyt sos.-dem. työ­väenpuolueen
osastoksi. Bolshevi-kien
alotteesta saadaan keväällä
1905 aikaan leipurien puolueosasto,
Joka ryhtyy johtamaan tämän laa­jan
ammattialan ' järjestötoimintaa.'
Vuoden 1905 loppuun mennessä
oli Moskovassa ammatillisia, järjestö­jä
50, Pietarissa 44. Myöskin maa­seudulla
alkoi ammatillinen KUce jär­jestyä
jo ennen lokakuun suurlak­koa.
Mutta koko maata käsittäväs­sä
mittakaavassa ja kaikilla tuotan­non
aloilla muodostuivat ammatilli­set
järjestöt yleensä vasta lokakuun
jälkeeft, Pyrkimys järjestäytymi­seen
oli niin voimakas kaiMcien
palkkatyöläisten keskuudessa, että
tufskin oli sitä alaa, jolla ei piisi puu­hattu
järjest&ä. Näin jatkui Mos­kovan
työläisten joulukuun kapinan
kukisturoiieen asti, Jolloin taantu­mus'
otti alptteen käsiinsä ja ryhtyi
hyökkäykseen työväen ammatillisia­kin
järjestöjä vastaan. Mutta tap­pioista
huolimatta kasvoi työväen"
antmatillinen järjestäytyminen, ja
vasta keväällä 1906 hyvin useat
suurtebllisuusalah ammatilliset jär-,
jestöt syntyivätkin.
Niillä' liitoiUa, jotka olivat. muo-dostiineet
ennen syksyn tajiahtumia,
oli suurlakon aikana tärkeä organ^-
satoorinen tehtävä.; Liike alkoi Mos­kovan
kirjapainotyöläisten keskuu­dessa,
jotka julistivat yleisen kirja-painplakdiä.
Lakon johtoa varten va­littiin
soä-dem. kJrjaltdjain yhdis-tykspn
johdolla kirjapaih
Jedustajain' heiivosto. Lakosta joh­tui
katumielenosotuksia ja iaseellisia
yht(&6nottoja poliisien kanssa. Kir-japafnotyöläisten
^ jälkeen rupesivat
takköW erään suuren leipomon työ4
Iäiset. Poliisin ja sotaväen, kutsu-niineri
lakkolaisia vastaan kiihdytti
Moskoviah -työläiiää ja oli omiaan
laajentamaan Iakkoliiketta. Loka­kuun
7 p :nä syntyi lakko Moskovan
-^JCasanfn rautatiellä. Moskovasta,
lakkoliike siirtyi Pietariin, jossa cn-dmäisekei
kirjaltajat alkoivat myö-tätuntoisuuslakoh
moskovalaisten to­veriensa
puolesta. •
Täjnä valtava lakkoliike^ joka alukr
si oli poliittinen/ valmisti lokakuun
yleistä poliittista Suurlakkoa, jonka
tuloksena qli 17 päivän manifesti
perustu^laillisuustupauksiheen. Liik­keen
VäikutiiksestÄ jätjestyi Pieta­rin
työläisten edustajain neuvosto,
"neuvostojen isä", kuten sitä on ni­mitetty.,
., -,,.^':-;V ' >
Muutamat ammatilliset järjestöt
muodostuivat välittömästi taloudel­listen
lakkojen • jälkieeri, toiset taas
niiden toimeenpanoa varten. Mainit­simme
jo edellä, että järjestäjänä oli
joissakin tapauksissa puolue, useim­min
kuitenkin v työläisten aloteryh-mätj
edustajain neuvostot; tehdas-;
komiteat ja ammatillisten järjestö­jen
keskustöim|stot. Niinpä esimer­kiksi
Pietarin työläisten edustajain
neuvosto edisti puutyöntekijöiden,
tupakkätyöläisten, satamatyöläisten,
kutpmatyöläisten, metallityöläisten,
suutarien ja räätälien liittojen muo­dostamista.
Tapahtunutta kehitystä^t^^^^^^
'samme nousee vielä kysymys. Ky­symys
on se, että miksi eräät pierir
tuotannon ryhmät olivat eriliien, suur­teollisuuden
työläisiä iuohiassä am­matillisia
järjestöjään. Veriäj|in am­matillisen,
liikkeen histöroitsija ^D/
Antpschkin vastaa tähän, että nä­mä
ensimäiseksi järjestyneet ryh­mät
olivat tähän asti olleet kaikkein,
sorretuimmaäsa ja riistetyimmäa^ä
asemassa. He työskentelivät pie­ninä
hajanaisina tyhihinä eivätkä
voineet ajatellakaan mehestyksellistä
työtaistelua. Suurteollisuustyöläisiä
sensijaan yhcKsti jo itse tehdas, ja
siellä oli monia spesiälialoja, joiden
käjmtiinsaattamisesta ei voinut olla
puhettakaan rikkurivöimina. Kun
nämä työläisryhmät panivat lakon
toimeen^ niin tehdas seisoi kerta
kaikkiaan.ja tuotti suunnattomia
tappioita/Kapitalistin oli syytä edes
vähän kuulla työläistensä vaatimuk­sia,
tahtoipa l ^ n sitten t ^ eii Mut­ta
pientttotannon työläiset olivat elä-taeet-
isäntiensä, t ä y d e t a n mielival­lan
alaisuudessa. ^ Vasta nyt, kun
työväen~tue^ckataistduJäilfTtH ko­ko
kapitalististav yHteisknntaa, Us­kalsivat
nämäkin joukot lahteä liik­keelle
ja tekivät sen niin kiireesti
kuin voivat.
Uuäen, pelkästään jäsenöksi O-mottautumisen
pohjalla syntyneiden,
ammatillisten järjestöjen rakenne oli
hyvin erilainen ja tarve yiteisen
keskusjä^estön aikaansaamiseksi
niin voimakas, että jo kesällä 1905
kokoontunut Harkdvin paikallisten
ammattiyhdistysten konferenssi päät­ti
kutsua koolle yleisvenäläisen am-mattiyhdistyskonferenssin.
Niin saa­tiinkin
syyskuun ja lokakuun vaih­teessa
tämä kokous koolle. Koko­uksessa
oli edustettuna 36 yhdistys­tä.
Tärkein kysymys oli ammatil­listen
järjestöjen ' yleisvenäläisen
edustajakokouksen koolle kutsumi­nen.—
Älote ammatilliseen järjes­täytymiseen
koko maata käsittävässä
mittakaavassa oli siis tehty ja kai­kesta
vainosta ja vastarinnasta huo­limatta
kehittyi ammatillinen liike'
niin, että toiseen neuvottelukokouk­seen
mennessä, helmikuulla 1906,
oli ammatillisesti järjestyneitten
työläisten/ lukumäärä 200,000.
Tämä oli laajaan Venäjään näb»
den tosin hyvin pieni määrä; vaan
työväestön kaikkein etomaisimmat,
tietolammat kerrokset olivat järjes­tyneitä.
• Mutta siitä huolimatta am­mattiyhdistykset
olivat, kuten M.
TomsM sanoo kirjassaan "Piirteitä
Venäjän ammattiyhdistysliikkeestä",
järjestöllisiä keskuksia, joiden toi­mintaa
järjestymätön työTOestö
valppaasti seurasi. Niiden ympärille
kerääntyivät järjestymättömät työ­läiset
varsinldn taloudellisten taiste­luiden
aikana. Hyökkäävä taantu­mus
asetti uudet kysymykset päivä­järjestykseen:
yuodeii 1905 talou­dellisten
saavutusten ja itse järjes­töjen
olemassaolon puolustamiseen.
Mistään suunnitelmallisesta järjestö­jen
kehityksestä ja niiden koneiston
laajentamisesta ei poliisin puristuk­sessa
ja vainon alaisuudesta tietysti
voinut olla puhettakaan.
Taistellen on Venäjän ammattiyh­distysliike
raivannut ^tiensä, taistel­len
se on kasvanut, kasvanut ter­veeksi,
voimakkaaksi Neuvostovallan
työntekijäksi. •
K. V. S.
mm
"Trudin" toimittaja sosdemien -val-hekamppailua
vastaan
Eri maiden sosialidemokraattisis^
68 lehdissä on äskettäin julkastu
artikkeli, joka aluksi näki päivän­valon
noskelaisten "Vönvärtsissä"
ja josssa koetetaan osottaa Venäjän
ammatillisen liikkeen kehnoutta.'
Mainittu lehti on pohjannut arvos­telunsa
m.m. "Trudista" tehtyihin
lainauksilla ja koettaa täten saada
sille uskottavuuden ulkonäön. "Tru­din"
toimittaja jiaglpm on saksalai­sessa
"Rote Fahnessa" ottanut lä­hemmin
kosketeliakseen näitä "Vör-wärtsin"
jä muiden sos.-dem. leh­tien..
(Spsialidemolcraatti niihin lu­ettuina)
laihfiusmetodejat Hän ospt-
^ a , että ."Vörwärts" lainaa Kom-miiiiistipuolueen
k^sl^uskomitean
päätöslauselmaa ammattiyhdistys-kysymyksessä;
mutta valinnut laina-tessaan
vainVkohdan, joilla on kiel­teinen
merkityksensä. Näiden il-meisteti
väärennysten nojalla väit­tää
**Vorwärts" sitten, että Saksan
äosialidemoki^atian esitykset Venä­jän
ammatillisesta liikkeestä, ovat
saaneet y&hvislukseh venäläisten it-'
sensä taholta.
On ilmeistä, jatkaa kirjottaja,
että' tätä {luihua metodia käytetään
määrätyn tarkotuksen hyväksi, min­kä
Siuhteen ei voida erehtyä. So-sialidemjokratia
näet > koettaa kaikin
tavoin tebdä Venäjän ammatillisen
liikkeen kyseenalaiseksi, jotta sen
kautta estäisi ' kansainvälisen am­matillisen
eheyden toteuttamisen.
Mitä sosialii^embkraattiset lehdet
• . • ; ' eivät''/Umota '•.
Mainittu päätöslauselma, jota on
väärennellen lainattu, on kuitenkin
pääasiasisa positiivista luonnetta.
Siiriä ilmotetaan m.m.,: että Venä­jän
-ammatillinen liike .ön kolmen
viime vuoden aikana entisestään
kehittynyt ja lujittunet. On ilmes­tynyt
uusia toiminta-aloja kuten
työyäenkerhojen, apukässojeri, ur-beilQisieurain,
• y,m. muodostaminen.
Jäsenluku, on kasvanut, aktiivisuus
on • kohonnut ja kosketus jäsenten
ja ammattiyhdistyselinten välillä, ori
käynyt 'kiinteämmäksi. Jäsenluku
jokaista palkkaa nauttiyaa virkaili­jaa
kohti on kasvanut. Hallinta-koneiston
ktlstahnukset^ osottavat;
suhteellista, laskua j.n.e.
" ' . . . . ., • '..
Ainmattijrhdistyksissä melkein .7
/miljoonaa jäsentäI ,
i ' •.» ', ^ -
\Osottaakseen Venäjän ammatilli­sen
liikkeen ' kebitystl^ esittää Jag-lorii
eräitä ririmerpja. Ammattiyh­distysten
jäsönmäärä kasvoi 1 p :stä
huhtik, 1924 samaan -päivään 1925
5,822,682:sta ' 6,950;484 :ääÄ, joten
yhden ainoan- vuoden jäseulisäys
tekee yli mUjoonari. Tästä Usäyk-i
sestä tulee yli puoli miljoonaa teol­lisuuden
osaild, Tämä, jos mikään,
osottaa,^ että työläiset luottavat am­mattiyhdistyksiin.
Vain , 10 pros.
Venäjän työläisistä, on. järjestymät-.
tömiä. Mikä maa voi osottaa vas­taavia
numeroja?
Venäjän ammattiyhdistykset ei­vät
saa rahallista tukea valtiolta,
vaan ^ pohjaavat niiden raha-asiat
jäsenmaksuihin^
Vuoden 1924 ensimäisenä puolis­kona
saivat kaikld keskuakonaiteat
yhteensä^ QmmattiyHdistyksiltä 2,-
698,1]^8 ruplaa, toisena puolivuote­na
kohosivat jäsenmaksut 4,302,-
392 ruplaan ja tämän vuoden ensi
puoliskona 4^492,396 ruplaan.
Keskuskomiteoiden menot henki­lökunnilleen
• osottivat vähäistl^ nou­sua:
vuoden^ 1924 ensi vuosipnolis-konii
tekivät ne 800,209 ruplaa ja
toisena .875,474 ruplaa. '
Oisianisatiomtoimittnan •' menot
osottayat öleelHsta , nousua,-sim;
vuotta päälle. Sama on laita fxi-j
koisrahastojen — työttömyys- ja
sivistysrahastojen, jotka nousivat
246,288 ruplasta 756,572 ruplaan.
' Ammattiyhdistykset ovat suorit­taneet
suunnatonta valistus- ja
kasvatustyötä. ' Ammattiyhdistyksil­lä
oli tämän vuoden alussa 3,417
työväenkerhoa, - joissa 900,251 jä­sentä,
6,803 kirjastoa, joissa 8,414,-
000 kirjaa, 4,500 urheiluseuraa, joi­den
jäsenluku 350,000, j.n.e.
Venäjän työläisten palkat teki­vät
1924—1925 toimintavuoden
neljänneksenä 95 prosenttia sodan
edellisajan palkkatasosta. Kevyes­sä
teollisuudessa ja suurkaupunkien
teollisuudessa, . ylittivät ne sodan
idellisajan palkkatason.
'"Jaglom kysyy "Vorwärtsiltä"
missä muussa maassa työpalkat
jvat kohorineet niin nopeasti? Mi­ten
esim. on tässä suhteessa viime
viikoina ollut laita Saksassa?
.kommunistit « i ^ t kiellä virheitään
Tällä emme tahdo sanoa, jatkaa
Jaglom, ettei • meidän toiini^assam-me
: oii^i' joitakin ' puut|;f|eUisuuksia.
Mutta erp Venäjän ja Länsi-Euro­han
välillä ön, että Venäjällä puhu­jaan
avoiniesti virheistä, jotta saa-aisiin
niistä oppia. *.
Kuten Jaglomin selostuksesta nä-
^yy> ei Vfenäjän anunattiyhdistys-en
tarvitse hävetä vertailua länsi­maisten
amAtattiyhdistysten. kanssa.
. Suri sen sijaan joutuvat auttamat-omasti
häpeäpaaluun ne, jptka lui-humalsesti
käyttävät hyyäkseeri Ve­näjän
proletariaatin itsekritiikkiä,
voidakseen edelleen'hajottaa maail-
FiTariproletariaattia. /
CANADASTA SUOBIEEN
^S^^P^ OSLON TAI fCHÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen
reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mat-kavuoron
Halifaxista soor^uui Skandinaaviaan. ,
Parjehdnkset Halifiuusta, N., S.
S. S. I^ELLIG OLAV, Joatnkonn sV
ALElWETUt KOLMANNEN LUOKAN.
. ^estakaisten matbain hinnat
Säästäkää f45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa . luokassa. Hyttejä
,2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka.paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuiB iriahdollistaf, '
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var-ten
; Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Läiiempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirj pittalma yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN.AMERIGAN LINE
461 Main ^ St. Winnipeff.Can. 31 Upper Water St., Halifax, Can.
EUGEN W. ELFVENGREN,
No. 338 A. St. Jjames Street, Montreal, Que.
J.V. KANNASTO ERICH J. KORTE,
Box 69, Sodbury, Ont., Can. , Port > Arthur, Ont, Caa.
-r
TEHKÄÄ NYT SUOm-ÄIÄTKAlfflVE
Halifaxista Suomeen (Goteporin
Ih%P B. WILSON,
vt. D. S., D. D.:ä.
Kruunuja, siltoja ja tekohampai­ta.
— Hampaita vedetään ilman
kipua.
'MajrshallfEcclettqne Block,
>^läkerrasisa
Ttnunins. yläk^assa. Ontario
ruokailkaa työläisten kontroUee-raamassa
TARMOSSA.
— 26c ateria. —-
316 Bay St., Port Arthor, Ont.
I^ano Harmonikkoja
kaötte) 8—9 vaorbkaudefis.
YLI ATLANNIN JO POH.
J A l ^ MEREN
samassjEi laivaa ilman muut­toa.
Mritka alkaa ja loppuu
hyvissä Ruotsin American
Linjan laivoissa.
Ei passin leimausta eikä
tullitarkastusta, eikä min­käänlaisia
viivytyksiä mat­kalla
Ruotsin läpi.
Huom. I Erikoisia mukavuuk-
< sia Suomeen matkustajille
ERIKOISHINTOJA
8 :nnen, luokan matkustajilla.'
- SUOMEEN ja takaisin
AMERIKAAN
"GRIPSHOLM"
$186
Kulknvnorot: -
. " ', New York. HalifaX
^Stockholm 5 tammik. 7 tammik.
Gripshblm 20 tammik.
»Dröttriingholm 6 helmik. 8 helmik.
Gripsholm' 20 helmik.
^Stockholm 2 maalisk.. 4 maalisk.
"^Drottningholm 13 maalis. 15 maalis,
Gripsholm 26 maalisk.
«Stockholm 13 hxäkSk. 15 huhtilc
Kolmas luokka itäänkäsin $110.50 ja länteerikäsin ?122.00.
Enempiä tietoja antaa, lipputilauksia ottaa vastan sekä aut-,
taa asioiden järjestämisessä Linjan lähin asiamies tai
JSWEPISH. AMEEIGA^ LINE
470 MAIN STREET, WINNIPEG, MAN.
518 ST. CATHERINE S11(EET, WEST, MONTREAL, QUE.
71 Upper Street, H^ifax, N. S. f emple Bulldins, Detroit, Mich.
"STOCKHOLM"
"DROTTiONGHOLM"
Ca^bin hinta $167.50 ja toimen i
luokan $172.50 vähintäin ja
siitä ylöspäin kumpaankin
suuntaan.
J* V. KANNASTO,
Box '69 Sudbury» Olit., Can.
ERICK J. KORTS^
Port Artfaar, Ont.
SS»
366,891 ruplasta 582,109 ruplaan
Myös Suomalaisia
Fono{|rafi levyjä , myyirait
88' Dnrham $t., Sndbury, Ontario.
SeuraayaBIue'n kaupasta.
—TPhone 1694 —
LABEEGE LUMBMI
COMPANY :
Täydellinen varasto ra­kennustarpeita.
parasta sadtavtssa plovoa tyolS eeit-takoo
S. ^02 eU N .743.' .
THB 3RiLLIANT
Värjäys, fa pnhdisfiiBll&e.- ^
l^eolesäme bdnkilSt Vatvelemka^
ja hopea tie edes^^
V O S L O N <CHRIST1ANIAN) A J S T O C K H O L M I N K A U T TA
~New Yorkilta
, Lpkak. 24 p.
Marrask. 14 p.
Jouluk. 8 p.
Oslosta (Christianiasta)
Lokak. 6 -p.- fBERGENSPJORD"
L<)kak. 23 p. "STAVANGERFJORD"
Marirask. 13 p. "BERGPNSFJORD"
Jouluk. 4 p; '«STAVANGEatPJOI^"
Matkallaan NeTir Yorkiin poikkeavat laivat Halifaxissa. '
Kolmann^nluokah edestakainen piletti Suomeen $186.00.
Matlqustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko Yh­dysvaltoihin
taikka Canadaan Norjan Linjaa, joka tunnetaan eri­koisesta
miikavuudestaait,. hyvästä kohtelustaan, ja kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta. Mennessänne Suopieen teillä on tilaisuus
poistu^, laivasta Beiirgenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-niaan)
kuuluisilla näkoalajuniUa läpi Norjan, huimaavien vuoris­tojen
(ilman lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen,
pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen. "
TuUi taikka passien ta^rkasttksta ei ole enempää Norjassa kuin
Ruotsissakaan.. .
. Kolmannenluokan matbustajieni joilla on hallussaan maihin
pääsyinpä, ei tarvitse takaisintuUesaan kulkea EUis-saaren kautta.
Erikoistiet<>ja sekä hakemusblankkeja antavat meidän paikal­liset
akenttimme, taikka • ' • ;
^^^^^^^^ N ^ LINE
22 WhUehiUI Street; New V
StkSlc OLENKIN PUDOTTANUT PUKUJEN
!tNAT MAS!
minnlta. V Saatte ne .hupniättavastl kalyemmaUa kuin muualta.
. HUOM.! Ensiltiokan työ. Sopivaisqus taataan.
• • VlMöSAHL
281 Bay Street. 1— EiUiluokan raatalilUke. —, Port Arthur, Ont.
fuuklm oötaakAikki ruokatarpeet.
U^ome lähetetään, myös huolellisesti ja no(ieasti suoritetaan tt-iNimNAMOHAI.
G E C M ^
, ^Osdstajati E. Sepi^ ja S.^ Hotanen.
S92 Bay St. ^ Pokella, SOSBl. POaX ARTHUR. Öat