Vapaus, June 28, 1956

              mmm
Intian uusi 5-v. siiunnitisima
ia k a b f^
EU Ja faaakMk,
n. .leipoiaagSn'
ON» UM.ce
romii&injgji
Ave. W.
^ ONT.
toimit»
1-1 tp.
i i n WA.14B1
faaiori
Dma
ifo, Ontatb
ymmenea
TARIO
1-1793
Intia ooi>tHw!l!»«naiirftraä»
BBteeo ctapsilB. Sen CoJna vii.
gyiMiitissimOTltflma
kBbtifcnnn L ^ v a s t ä 195e ma»
lisknon 3L päivään 1961. Sniin^^
gitelma astoo lopullisesti v o i '
naan pariamentin vabristettna
sen, matta Jo nyt;Jnlfcisnnfeoi
sateita Inounps, antaa tietyn,lurt
stfksen siitä ohjelmasta. Jota
Intian liallitas aikoo^ noadattaä
taloudellisessa toiminnassaan V lä-liiounäii
viiden vuoden-aikansu
Tässä ohjelmassa^ sanotaan
5ntinnitfeimalaonnoltsen Johdan­nossa,
on asetetta ^ päätehtäviksi
maan kansallistnlon kohottami-nen>
teollisanden; kehittäminen (
pääpainon kohdistuessa rasluui-seen
teollisnnteen seka työttö­myyden
vähentäminen.
Elämä itse on asettanut nämä
ehtavät Siirtomaahallinnon jaitä-oä
raskas perintö e i tule häviämään
ielä pitkiin aikoiliin. Vuosibdo
ta I(ohti on 280 rupiaa ja sel­laisenaan
jatkuvasti eräs maailman
ikkein alimmista.' Tehdas-ja kö
lajateöllisuudenr osuus kansantu­losta
on n; 7%. Sen päähaara nyt,
ten aikaisemminkin^ on tekstiili-eollisuus.
fÖTTÖMYYS P Y S YY
IPEANÄ O N G E L M A NA
i 'Mitä työttömyyteen tulee, on tä-uän
kysymyksen kipeys ilmeinen,
(uten viisivuotissuunnitelman luonr
oksessa osoitetaan,- kohoaa kau-ungeissa
asuvien työttömien: luku
miljoonan j a maaseudulla heitä
n. 3 miljoonaa. Sitäpaitsi käs-kraa,
aikakauslehti Economic He-
^ew'n mukaan, tarjonta työvoima-rkkinoilla
luonnollisen väestön­lisäyksen
seurauksena vuosittain n^
1,8 miljoonalla työläisellä; A ?
Näiden lukujen valossa käy sel­väksi*
mikä merkitys on toisen viisi-uotissuunnitelman
. n ! meäniillä
ätehtävyiä- . '
Valtion harjoittaman pääömain-oinnin
koko määrästä, joka nom
48 miljardiin rupiaan, menee
uimnilleen 9 miljardia e l i n. viides^:
teollisuuden kehittämiseen,
yhdytään toimenpiteisiin rauta- j a
lerästeoUisuudott keluttämlseksi se-luomaan
pohjaa omalle koncen-kennusteollisuudelle.
Viisivuotis-uunmtelman
puitteissa on tarköir
rakentaa kolme terästehda'.täi
fDET
puvat
Jat -
nan Iaub{tt
:uoro
ikakuoro-ro-
Tyt« . ^
ytöt ..M
lytat
••m
joista jokaisen kapasiteetti on nul-
Joona tonnia terästä vuodessa. no\-
men: j o olemassaolevan terästeh­taan
tuotantoa nostetaan 1,7 miljoo^
nalla tonnilla vuotta kohtL Vuoteol
1951 meimessS tulee Intian ferSs^,
tehtaiden tuotantoteho olemaan 6
miljoonaa tcnnia terästä vuodessa
(nykyisin Intia tuottaa W milj.
tonnia). Suumutleilla on myös yh­den
tai kahden alumiinitehtaan ra-k<;
ntami£en. Kuten suunmtelcia-luonnoksessa
mainitaan, tuUaah
'omistamaan mitä surinta huomiota
raskaan teollisuuden sekä tuotanto­välineitä
tuottavan teollisuuden ke
hittäniiseen" Tuotantovälineidsh
kokonsibtuotaato Tiousce ensimntäi^
seen viisivuotissuunnitelmaan ver­rattuna
130%.
Teollisuuden, maatalouden ja
muiden elinkeinoelämän haarojen
kehityksen tuloksena tulee Intian
kansallistulo kasvamaan 108 mil­jardista
ruplasta v. 1958 134,8 mil­jardiin
rupiaan v. 1961, mikä mer­kitsee
n. 25% lisäystä. Tämä joh­taa
vuositulojen kasvuun asukas^
ta kohti — huomioonotettuna Väes­tönlisäys
-— 330 rupiaan e l i 18 pro­sentilla
nykyiseen tasoon verattu-na.
Suunnittelukomissio päätyi sii­hen
lopputulokseen, että toisella
viisivuotissuimnitelnialla ei tule
olemaan mitään oleellista vaikutus­ta
työttömyyteen, joka periytyy
edelliseltä kaudelta. Seurauksena
suunnitelman 'läpiviennistä tulisi
työssä olevien kokonaismäärä l i -
sääntyraäänll miljoonalla, mikä ei
kuitenkaan ratkaise kysymystä tj öt-tömyyden
poistamisesta.
Pääomasijoitukset valtiontalouien
sektorissa
1. j a 2. viisivuotissuunmteUnan
kuluessa
- (milj. rapioita)
1.S-VS 2 > v .
Teollisuus IJ81 fc910
Vesira^nnus j a
voimalailokset 6.168 aS80
Liikenne j a tie.-
yhteys 5,359 13.840
afaatalous 3,737 5 650
Sosiaaliset tarpeet ...4,894 • 9,460
Kaikkea
Irautakaupparaläan
kuuluvaa favaraa
ILANGILA
HABOWARE LTD.
P U H E U N 4-3508
10 Ctvnberland St. N .
Pori Arthur, Ontario
Saatavana pikaista
lähetystä varten
• Inlerior Trim
• Insul-Bric Siding
• Pl7wood
• Maronlte
• Asphalt Shlngles
• Fibre i Glass Insulallon' .
M[i!on Francis
Lumber Co. Ltd.
Puheliii^DIal 5-7394
99 S. Ctunberland St.
jPort Arthur Ontario
f^äiden päätehtävien ohessa edel­lyttää
suuunitelmaluonnos laajoja
toimenpiteitä maatalouden piirissä.
Jonka tuotannon olisi noustava vuo­teen
1961 mennessä 18 prosentilla
nykyiseen tasoon verrattuna. Suun­n
i t t e i l la on myös laajoja töitä voi­malaitosten
rakentamiseksi^ liiken­neyhteyksien
j a tiedoituslaitokscn
kehittämiseksi j a kansallisen kult­tuurin
sekä terveydenhoitolaitoksen
parantamiseksi.
Intian käydessä toteuttamaan
toista viisivuotissuunnitelmaansa se
nojautuu tiettyihin edistysaskelei-hin,
joita se saavutti ensimmäisen
viisivuotissuunnitelman aikana itse-näiseiL
taloudellisen kehityksen
alalla.* Ensimmäisen viisivuotis­suunnitelman:
päätehtävä o l i kohot­taa
maataloustuotteiden tuotantoa?'
Tällä alalla saavutettiin seuraavia
tuloksia: leipäviljasato vuonna 1934
>^55 o l i 55,3 miljoonaatonnia ver­rattuna
vuoden 1950-^1 .42,7 m i l j ;
tonniin; puuvillasato oli 765 tuhat­ta
tonnia (528,6 tuhatta tonnia.)
Teollisuustuotannon indeksi nousi
viimeisten yhdeksän kuukauden ai-;
kana v. 1955 lukuun 159 (1946-^
100). Suuria valtiollistettuja yri-tykisiä
pantiin käyntiin: "Hindustan
Tooriii" ' köneenrakftnnustehdasi
lannoitteita valmistava kemianteh­das
;Sindrissä,veturitehtaat Cliitta-ranjanissa
vaunurakennustehtaat
Peramburissa, ensimmäinen voima-koneisto
j a kanavajärjestelmä Bba
kra^Nangalin voimalaitoskomplek
sissa ym. yrityksiä.
VÄITTELYÄ TALOUSELÄMÄN
K E H I T Y K S E N SUUNTAUKSESTA
Toinen v i i s ivuotissuunnitelma
edeUyttää merkittävää askelta
eteenpäin, taloudellisen kehityksen
tieUä.
Lääkeniääräy1(Sia
valmiste­taan
minimi-hinnoitta
JESSOE»'S
DRUG S-rORE
D M L »«934
545 Simpson at Ogdm St.
Fort William. Oaiuio
m & Cmnberbnd st.
VENDOME HOUSE tori Axtimr, ;Oiiteffo v
, T Y Y N E BUBSTaCMf
T U L K A A M E I L L E — HUONETTA VUOKRATAAN H A L V A I iA
HYVÄ PAL,VELUS
Sivumypäiän tioitaja halutaan
Sivumyymälän Blkkeeidioitaja hlahitaan yleiseen kauppaan. Jo-'
k a s«aitsce paikkakunnalla missä on suomalainen a«atU8-Kau­pan
rviiosittainen liQcevalbto ' tSSjOOO^^^^^^
paiakennnksen yhteydässä, '^vaden Ja puolen päivän työviikko.
Henkilö Joka hakee tätä tointa; tulee cmdta kcricemosta ylei­sen
kauppaliikkeen toiminnasta, Hrik^ftnulorfffia mainittava en­tinen
kokemus; paDckavaathnns, 11^ Ja aviosuhde.
K a i k k i bakemoksei käiriffTlägn luottamuksella.
Hakemukset e^Uettävä kiijeeOisesti, osoitteella:
msmNATSömSj co*op STORES UMIIED
Hfi AUSOau ST. ai V '" POBT AlttBCR, ONT.
w M M ' ' " " ' ' • " • • "
Toisen viisivuotissuunnitelman
!aatinunen vaati aikaa miltei puolir
toista vuotta. Bterraskuuhun v. 19ä5i;
mennessä o l i saatu;valmiiksivkolmtt
^ u o s itusluontoista suunnitelmaa;
Intian tilastollisen instituutin Jobi-tajan,
professori P. S: Mahalano-
3ls-in suunnitelma, ? valtiovarainmi-aisterjön
j a sounnittelukomissuqn
taloudellisten - jaostojen laatima
suunnitelma sekä muistio, jonka o l i
valmistanut Intian johtavista kan-
.-iantalousmiebistä kokoonpantu neU"
voa-antava komitea. Kun nämä
asiakirjat oli kiäsiteltysanomalelv^
distössä j a myös tieteellisissä, yfai-teiskunnallisissa
j a poliittisissa p i i
reissä, muokkasi suunnittelukomis-'
sio tältä pohjalta viisivuotissuun­nitelman
luonnoksen.
Intia hyväksyi yleisesti luonnok*
sen kokonaisuudessaan. < Luonnosta
eivät asettuneet tukemaan ainoas;^
taan. hallituspuoluetta, Intian koiir
gressipuoluetta lähellä olevat leh-i
det, vaan opposition lehdet Saman­aikaisesti
aiheuttivat muutamat sii­nä
esitetyistä teeseistä vilkasta mie­lipiteenvaihtoa.
Jyrkimmin törmä:
sivät mielipiteet vastakkain sellai^^
sissa kysymyksissä kuin valtion ja
yksityistaloudellisen sektorin väli­sestä
suhteesta elinkeinoeldmässä^
suunnitelman rahoittamisesta, työt>
(ömyydestä, maauudistuksista ja:
siitä nopeudesta, millä raskasta
teollisuutta oli kehitettävä.
Suunnitelmaluonnos herätti vas­tustusta
niissä piireissä, jotka ovat
läheisesti kytkeytyneet ulkomaisiin
monopoleihin eivätkä halua millään
ehdolla' luopua - etuoikeuksistaan;
Ne ponnistelevat suunnitelman mi­tätöimiseksi,
moittivat - sitä tosiasi­oiden
vastaisesti ^"epärealistiseksi",
"epädemokraattiseksi^ jne; j a tur­vautuivat
toisinaan tietoisiin vääris^'
teiyihin. Niitä toimenpiteitä, j o i l la
p y r i t t i in kehittämään valtiontalou­den
sektoria elinkeinoelämässä, n i -
m i t e t t i i h ' esim. tietyillä: tahoilla lä-'
h e a " y l e i s e k s i kansallistamiseb.si''.
Tämäntapaisilla tempuilla y r i t e l t i in
aikaansaada paniikkia yrittäjäpii­reissä.
Todellisuudessa suunnitelma edel­lyttää;
että yksityisen pääoman on
laajamittaisesti osallistuttava talour
dellisen kehittämissuunnitelman to­teuttamiseen.
Edessäolevana viisi-vpötiskautena
tulee suhde valtion
ja yksityisten pääomainvestointien
Välillä olemaan suunnilleen 62:38,
kun se ensimmäisen viisivuotissuun­nitelman
aikana oli vastaavasti
60:40, Absoluuttisesti tulevat yksi­tyiset
pääomainvestoinnit vieläpj
kasvamaan 64 ; prosentilla. Tästä
käy selvästi ilmi, että yksity;sen
pääoman toiminta-alue nyt kuten
aikaisemminkin tulee olemaan var­sin
laaja
A P U U L K O M A I L T A T A B P E EN
Valtion pääomainvestoinnit tul­laan
suuntaamaan raskaan teollisuu
denavainhaaroihin.* Intian johta-vatmiehet
ovat täydellä syyllä siti
mieltä, että vain kehittynyt raskas
teollisuus — teräs- j a metalliteolli
suus, raskas koneenrakennusteolliT
suus j a temianteollisujis — kyke^
nee muodostamaan kestävän pohjan
kansalliselle - riippumattomuudelle
Viime vuoden lokakuun 16 päivänä
selitti Nehru: "Suurien koneiden
tuottaminen on tärkeintä" — ja
"niin kauan, k u i n emme tähän pys­ty,
emme voi sanoa olevamme riipj-pumattomia;
vaikka me sitä poliit­tisessa
suhteessa olemmekin".
Valtion sektorin laajentaminen
raskaan teollisuudet piirissä on luo­tettavin
tie vahvistaa kansallisen
r i i p p u m a t t o m u u d e n taloudellista
pohjaa. Mutta tällaiset näköalat
eivät ole Ulkomaalaisten monopo­l
i en makuun. K e haluaisivat nähdä
Intian vastaisuudessakin takapajui­sena,
riippuvaisuussubteessa oleva
na maana. Tämä selittää monopo-iistien:
etuja ajavan sanomalehdis­tön
hyökkäjitset toisen viisivuotis­suunnitelman
luonnosta vastaan.
Sutmnitelmaluonnoksessa; edelly
tetään monia tointenpiteitä, joiden
tai^ittiksenaGon ^^i^ytää jJcotimaisia
lähteitä suunniteltnjenrtöid^
hoittamiselcsL TSsHä yhteydessä
ansaitsee mietenkiintoa valtionva­rainministeri
A
lehdissä. Julkaistu selostus. Jossa
tiän toteaa^ että 'Ylimääräisiä tu­l
l a a toisen viisivuotissuunnitelma
rahoittamiseksi voidaan saada vain
verottamalla suurista tuloista Ja
asettamalla liikeyrityksille erikois-vero^::
suurentamalla: epätavallisen
kodDeista^voiUrista .perittävää veroa
sekä ottamalla läytSntSöa omsA-suusverofni^.
% T^mä selostus berStUT tyytymSt-tdmyyttä
n i i d en keskoudessa, j o t ka
eivät tunne Intian kansallisia etuja
omikseen. '^taieannan*'-niminen
l e h t i esitti toivomuksen, että JuOU
tnksen dlisi n l i k a i s t a v a ulkomaista
J a aikakaualehU ^"Com-sanomalriifimifsteii
oma aikalcaiidditt
jPraluu,— Prahassa ilmestyi hil­jattain
niiden aikakauslehden en<
simmainen numero. Tässä uudessa
aikakauslehdessä tullaan käsittele­mään
sanomalehtialan kysymyksiS.
Lehden nimeksi on annettu ^"Sano*
malehtitaidon kysymyksiä" Ja se t i i
lee ilmestymään 4 kertaa vuodessa.
Lehteä julkaisee Prahan lehtityö-instituutti.
Lehden tarkoituksena
on edistää sanomalehtimiesten am;
mattitaidon kohottamista j a Tshekr
fcoslovakian sanomalehdistölle ase­tettujen
tehtävien ratkaisemista.
Rautateiden
sähköistäminen
Puolassa
: Vareova»—^ Puolassa laajenee säh^
köistettyjen rautateiden verkosto.
Varsovan - rautatiesolmu on- viime
vuosina sähköistetty melkein koko­naan.
Nykyisin kulkevat sähköju­nat
Varsovasta k a i k k i i n esikaupun­keihin.
Varsovan-^Lodzln, Gdans-:
l&in—Gdynian rautatiet:, j a monet
muutkin radat on sähköistetty.
Parhaillaan sähköistetään maan
tärkeimpää valti^rataa;:joka kulkee
Varsovasta Sleesiaan. UUsi säh­köistetty
rautatie on y l i 300 kilo­metriä
pitkä. Tämän radan ^kaikil­l
a : jaksoilla rakennetaan muuntaja'^'
asemia, uusia matkustaja-asemiaj ja
muita laitoksia.
: Viisivuotissuunnitelma edellyttää
sähköistettyjen rautateiden:;verkos­ton
huomattavan •' laajentamisen
Puolassa. : Varsovan^-Sleesian ra­dan
sähköistämisen, jälkeen aloite­taan
Stalinogrudin^Wroclawin
haararadan sähköistäminen. Sähkö­junat
tulevat kulkemaan myös Star
linogrudista kaikkiin sleesialaisiin
Icaupunkeihin j a tcollisuuspiircihin.
Aikomuksena on sähköistää muita­k
i n rautateitä.
Vahinko että
emme ole hiiriä
Marietta, Ohio. — Täkäläisen
korkeakoulun fysiikan professori
selitti täällä v i i k o n vaihtaessa, et­tä
atomipoihmihyökkäyksen sat^
tuessa ovat Iiiiret paremmassa
asemassa kuin ihmiset.
T r i Winston Love selitti tiedv-
: mieshluhin kokouksessa^' että hii­ren
ruumis (tarkoitamme elävää
ruumista — Vapaus) kestää pa*
reminln "radiosäteilyä'kuin i h m i -'
set.
merce" vaati, että o l i luotava "suo­tuisa
ilmanala" ulkomaalaisille pää-omansijoittajille.
so.länslmonopo-ieille
Intiassa.
E i ole epäilystäkään siitän etteikö
Intia tarvitsisi ulkomaalaista apua.
Mutta toisen viisivuotissuunnitel­man
luonnoksessa edellytetään sel­laista
apua. Mutta halutaan sel­laista
apua. johon ei l i i t y minkään­laisia
poliittisia ehtoja tai ulko­maille
suotuja etuoikeuksia. Län;
nen monopolistiset p i i r i t : kohtaavat
tästä syystä vaikeuksia yrittäessään
käyttää hyväkseen Intialle anta­maansa
apua välikappaleena vahvisr
taakseen asemiaan tässä maassa.:
Intiassa nähdään, miten Neuvos­toliiton
j a Aasian maiden välinen
taloudellinen yhteistyö kehittyy. Se
on samanarvoisten osapuolien yh-teistyötäi
siihen e i l i i t y : mitään r a ­joituksia
kenenkään riippumatto­muuden
suhteen. Tämänlaatuisella
yhteistyöllä on eräs toinen painava
etu, josta "Indian Express" kirjoit­taa:
: " V ö n ä Iäinen ; yhtcistyöehdotus
tähtää enemmänkin Aasian maiden
teollistamiseen kuin .pelkkään kau­pankäynnin
laajentamiseen. Tässä
jsuhteessa^^Neuvostoliiton asennoitua
minen j a p o l i t i i k k a eroavat Länsi
Euroopan maista."
Monet Intian toisen viisivuotis­suunnitelman
rakennustyöt B h i -
l a in terästehtaat Bombayn lähis
töUe rakennettava teknillinen insti­tuutti,
öljyn Ja muiden luonnon­rikkauksien
hyväksikäytön laajen­taminen
tulevat toteutumaan
yhtebtyössä' Neuvostoliiton'kanssa
ja Intialle edullisin ehdoin.
K u n Intia nyt ryhtyy viemään
läpi uutta taloudellista suunnitel­maansa;
on se menestyksellisesti
kukistanut niiden ^ulkomaalaisten
monopolistipiirien vastarinnan, f ot-ka
yrittävät käännyttää maan pois
etenemisen tieltä. Vuosille 1956—
61 laaditun taloudellisen ohjelman
toteuttamisella tulee olemaan suuri
merkitys maalle.
G. Kolyshalova
VV i^sUiksen'seurassa läiBiciunal'
fUomaUa läytörelkelli: hikkojen
Maallmaaneuvosto henkien talste-
1m tuoksinassa. — Evanstonitf ta^
l o a : 1. 4.
Canadan suomalaisille syvällisesti
ilahduttavan uutisen julkaisemme
tässä välissä: " P i i s p a G u l i n Kana'
daan. — Tampereen hiippakunnan
piispa E. G. Gulin matkustaa ensi^
syys-lokakuussa Kanadaan. Hänen
matkansa tarkoituksena on käydä
sielunhoitolehtävissä tervehtimässä
sikäläisiä suomalaisia sekä osallis­tua
Kanadan suomalaisten seura­kuntien
konferenssiin. ; Piispa Gu­l
i n , jonka matka Kanadassa kestää
32-päivää. käy kaikkiaan 20 paikka­kunnalla.
Laajennettu piispainkor
kot^ myönsi toukok, 17 pnä matkaa
varten määrärahan.?' (Kotimaa.)
Olihan piispa Gulin Suomen edus^
täjiston johtajana Kirkkojen Maail­manneuvoston.
k o n f e r c n s sissa
Evanstonissa, osaaottaen i: huomatta-f:
vaäU myös valiokunnan työhön juu­ri
tässä käsiteltävänämme olevassa
sarjassa: ("Evanstonin satoa: I ja
II.") Toivomme, että hän samalla
tuo'tervehdyksen myös Kirkkojen
.Maailmanneuvoston konferenssista,
sen työhön osallistuneena. Kesä­lomamme
aikana tutkistelkaamme
myös suomalaisen tboksen:."Kristus;
—'maailman t o i v o " , * l u k u ' I j a II,
joiden laatimiseen Gulin osallistui.
K i r k kojen Maailmanneuvoston
presidentit ovat jälleen pcrinteclU-
;$eeh tapaan lähettäneet joku puo^
l e l lp maailmaa oleville 162 jäsen­kirkolleen
tervehdyksen helluntaik­s
i vuonna 1956. Tervehdys kuuluu
seuraavasti:
''^'Kirkkojen M a a ilmanneuVoston
iresldcntteinä tervehdimme vel­iämme
helluntaina kaikissa jäsen-drkoissa.
Kirkon historian enfiin-mUisessä
kokouksessa kaksitoista
apostolia puhuivat 'täynnä Pynäh
Hehkeä kaikkien kansojen edusta-i
l l e Jumalan'ihmeellisistä teoista
kertoen heille Jeesuksesta' jfCristuk-
.ccstia ja kuinka: Jumala herätti hä­net
kuolleista sen jälkeen kun hä­net
oli ristiinnaulittu. Ja kun nä­mä
ihmiset saivat piston sydämiin­sä,
he kysyivät apostolilta: "Mitä
meidän on tekeminen?"- Vaslnus,
joUka he saivat o l i selvä: "Tehkää
parannus j a : ottakoon kukin teistä'
kasteen Jeesuksen Kristuksen n i ­meen
syntienne anteeksiantamisek­si,
niin te saatte Pyhän* Hengen
lahjan." (Apt. 2^8).
Tänä ensimmäisen helluntain
muistopäivänä kyselevät uskovat ja
ei-uskovat kaikkialla samalla taval­la:
"jMitä meidän on tekeminen?"
Kansakunnat ovat Jakaantuneet toi­silleen!
vihamielisiin leireihin. E i
ole mitään ylimmäistä arvovaltaa,
jonka k a i k k i hyväksyisivät ja joka
olisi korkeampi yksityisen valtion
etuja.: Pidetään ulkoministerien ja
valtioiden päämiesten välisiä konfe-renss(^
ja, mutta, sovintoon tarvittava
luottamus puuttuu. Ydinaseiden
terrorin r kasvaessa ihmisten mieli­puolisuus
on- n i in suuri, ;että ajoit­tain
näytämme olevaU maailman
itsemurhan partaalla. Ei ole mi­kään
ibnie jos vanhat menettävät
toivonsa eivätkä nuoret i a a -mitään
ohjaavaa näkyä tulevaisuuteen.
Erityisesti nyt on aika. jolloin
kirkkojen tulee Pyhän Hengen
avulla i:'puhua. kansakunnille.::Me
pyydämme teitä, veljiämme Kirkko­jen
Maailmanneuvostossa^ rukoile­maan
Pyhän Heilgen apua j a käyt­tämään
niitä neuvon j a vaikutuksen
mahdollisuuksia, jotka Jumala voi
teille antaa omissa maissanne.
Ennen kaikkea me ukkomme,
että kirkkojen, Jotka tunnustavat
kristittyjen itsensä parannuksen
tarpeen, tulisi sanoa kansoille: i
"Tehkää parannus. ^Teidän risU'
riitanne on ratkaistava Järjellä
eikä väkivallalla. Väkivalta on
nyt saavuttanut sellaisen asteen^'
että kaikki kansat tuhoutuvat,
jos se päästetään irti inhimilli­sestä'
valvonnasta Ja ellei sotia
voida lopettaa."
Toiseksi uskomme, että kirkko^
jen tulisi sanoa kansoille, ettei so
vitteltija voida saada ailcaan vihan
sanoilla eikä omista oikeuksista
kiinni pitämällä. Ne saadaan levit­tämällä;:-'
oikeudenmukaisuutta, so
vittautumalla toisen tarpeiden mu­ltaan
^ j a luottamalla i^iihen, \ että
meidän.^pelastuksemme riippuu J u ­malan
armosta.
Kolmanneksi Ja viimeiseksi us-:
komme,. eUi kirkkojen on vöI-makkaaninUn
kuin koskaan aikai­semmin,
muistutettava kansakun­nille.
;ifct(3 koko maailma huuta­malla
vaatii rauhaa, että kaikki
kansat: ovat yhden perheen
niä Ja etta meidän Herramme
i:ii««BiMi^:j^^
ta «a luikkien Isi.
Olissa hensdssS py>>diiiiiine Jiisfui-kirkkojemme
veUiS luomaan Jmofk-iälle
rukouk^nsa sekä todistamaan
P y h i n Hengen voimasta j a omasta
jSrkkymittömästa , yhteydestämme
Kristukseu ruumiissa, -r- Tul» P y b l
H c n k i J "
Kirkkojen M a a i 1 manneuvoston
pt:e^denUt, JoUca ovat .allekirjoitta­neet
yliaolevah helluntaitervehdyk
sen: piispa Henry Knox Sherrill,
metropoliitta Juhanon H a r Thomas
arkkipiispa Michael,, piispa Otto
Dibelius, piispa Sahti» Uberto Bac^
bicri, professori John Balille Ja
piispa G. K . A . B e l l . " (Kotimaa,
toukok. 18 p. 1056.) - r A . I, T .
PARHAAT ONNITTELXIMMB CSJ:N
LAULU- JA SOITTOJUHLALLE
TORONTOSSA, ONTARIOSSA
toivottaa
V.r JA U.-SEURA STARIN
SEKAKUORO
ST. C A T H A B I N E S ONTARIO
Täten korjaamme virheenune Julkaisemalla 6tarin sekakuoron
Umoituksen uudestaan. Josta meiltä oli Jäänyt pois sana ISaka-kuonr.
k u n se Julkatstito Laulu-Ja SotttojBHlantimemato tk. 21 p:nä.
voi olla viiafäi-linen-
Eden
.Warwick, Eng. — Pääministeri
Eden sanoi lauantaina täällä pit8<
mässään, puheessa, että "kylmä sota
on:voinut loppua"» mutta vähentyi
nyt jännitystila voi oiheuttaa kaup-^^
pakilpailua ''haalean rauhan" aika'
na. , ,
Eden sanoi konservatiivien jär-
Jestämässä kokouksessa; että osaksi
siksi kun' Neuvostoliiton Kommu­nistipuolueen
pääsihteeri ^Khrush-chev
j » pUUministeri Bulganin vie­railivat
Britanriiassa on kylmä so­ta
vähentynyt. Hän vakuutti, cttii
Britannia edelleenkin yrittää vä-henUib
Jännit3^stllaa.'
"Aseistuksen vHhentähiinen ny­kyään
johtaa taloudelliseen Jaajen-tumiseen".
öattoi Eden.
"Me työskentelemme tätä varten.
Meidän päämäärämme on' rauho.
mutta on olemassa Joitain asioita,
joissa md emme voi perääntySl '
" : M c emme luoyu velvollitiuuk^
sistamme emmekä eroa ystävistäm­me.
'On to^a, että Jännitystilaa on
vähemmän . . . .
"Mutta me huomaamme, että nyt
alkaa kauppaklFpailu Jollaista ei
koskaan aikaisemmin ole nähty."
Canadan kenkätudStanto
laski vuonna 1954
Ottawa. -> Canadan kenkätehtais­sa
tuotettiin v.' 1054 nahkakenkiä
$123,244,402 arvosta eli noin 6 pro­senttia
vähemmän kuin edeUIsenä
vuonna"' JfyÖs teradenlultumäärä
laski samanaikaisesti S5.'een 60:8tä.
m mmm
Ki imois mmi:
BaunHmmat kutokset teUl« kaikille. Jotka tulitte xm^immiim^^^
ah» kotiini «yOmUIen, Juomisien. Icttkkahl iu Uvii^ 4ieialli^
suurimmat kiitokset Salmille^ Itfarttalle Ja Ketslte. Jotka timiflrVui
muistorikkaan lUan JftrJesUvfit 6«mohi kUtos teillä Jottoöti^ ciiil!^'^'
^;i|hjaw;:^^
, T&mft hettt säilyy muistolen khrjaasa elämäni loppuiat «Hl.' '^"'^
22 S l r c h 6t. N., TImmhis, Ontario ; / ' Kettkumtipt^j^^-t
»'S:>Iv ' ^
T I L A T K A A V A P A U S f
Parhainta onnea Ja menestystä:teiU^\
Kerttu ja Jack Vinfler^^j^
uudessa talossanne toivottavat allamaihiftit
naapurit ja ,ystai^t:
•'mu
Mandi JaNlUo Kangas
Ester Ja Oskar Y l i j o ki
^Alli Ja Ehto Klvhnäkl
Hilja Oja Ja Alpo ^
fiva ia Kalle Korhonen
Mr. Ja^mrs. W..'tv&l8änen
Heimo, Lemiii j a George
AUl Ja Paavo Mäki' ^' '
K. Ja A . Luoma
H i l j a Ja M a t t i Aho
7da Ja Jalmor Lfaidroos
Mr. Ja mrs. N. Jopila
Mr, J . Oinas -
Mr. j a mm. T . Laine - ;
Mr. Ja mrs. O. Niemi ,
Mr. Ja mrs. M . LautaoJa
Mory j a H . Heteka '
Tsitni Ja iUatoVUtala
Helga Ja Afotti Mäki. ^
'K&isa Ja Nick S a a r i '
Alina MäenpäSt
T ^ l Kangas
Mr. Ja mr». A . V. Woll8ten
Hilja j a K . Santala '
Hilja Aaltonen <
Aino ja Yrjö Sundström
T, Vuorinen
S i i r i Ja Svante Warttila
H. ja A . Jaskari'
Mr. Ja mrs. M . Niskanen
Heino. Helvi ja John Saari
Ida Ja Ivar Ihoksi
':•*!.r:tj^?x?^%'?:
I
jMKpijÄ MiSi*!ÖäPiLiP«^oJa>ä?^^
'5«elerfi^iNmetti^'^i^
••^ayh«m4|YUJO^
Mr:jamw.aeo.Bhank»' ^
•v;';;;:väS»;SS;;S:sfö?^^
^ SydämelliBet kiitokset teille/noapurit^Ja ystävät, k u n niini nuuasf,,
lukulshm, ohm Vai d V r i a t a asti saavuitte yllättäen vieraaksemme ^
Juhannusaattoiltana tupaantuUaisten merkeissä; tuoden tulleaitotfio
hyvät käytännölliset tobjot sekä vielä rohatehjan; f /i \ -h'
Kaunis kiitos i l l an touhukkaille emännille icaunlishi' kahvipOydAK'
tft anthnhieen. Parhain kiitos telUe. JoUca vaivojanne sääatttmfttttt ^
tämän hauskan i l l an Järjestitte. <' j .,
^ Kiitos myöskin hiellle Jotka olivat ottaneet osod, vaan eivät olleet
tilaisuudessa. Kiitos soittajalle tansshnU^Uklsta. /
K E R T T U J A I S A C K VmTTÄR ZA^^VOsM ^ '
TABS(WELL, ONTABIO, XESAKmm 23 P . 1958^ "
i i '
•fiSS:s:?:3pf!'l.
i*S'ÄÄ':
V:-
? ^
* <
SYDÄMELLISET ONNITTELUMME TEILLE
AVIOLIITTONNE JOHDOSTA TOIVOTTAVAT
ALLAMAINITUT SUKULAISET JA YSTÄVÄT:
ALINA JA AXEL
JVAKULA
WALTEB HQFTON
Rita. Siiri Ja Paul Tyni
Lauri Setälä
Amy ja K a r i '
Olga Ja Tatu Aho ja E d i th
Elina Ja V i l i Kumpu
Aino Ja VUi Koposen
Helmi Ja K a l l e Shnola
Ahlgrenin perhe •
Olga Ja fKannes Peltola
Sandra Ja Kusti Varjonen
W. Romo '
Saima, Martti Ja Oiva
P. Sauvola
Heikki Patomälcl /
El?» ja hlatU Mäkynen
Aino Ja Arthur Wlita Ja Oaty
Voitto Lehti
Tyyne ja Kaairlo Harju
Sally Ja Taisto PelUnen
Ja perhe
Bebio Pihlaja Ja L i l la
Saima Ja KaUe Majaniemi
Inga Ja J a l l u Alatalo
(Hilia Ja Jack L a i t i la
Donny. Terttu Ja tSzritl Watoe
Olavi, Kaarina Ja Pentti
Viitamäki
(Mr. Ja m n . Jack Rantanen
Maija Ja Yrjö A l r i la
Albert Long
Piina ja Otto l a m p i
Helmi Ja Uuno Kuuteri
Malja Ja Yrjö Ylltab>
Aino Ja Axel Reipas ,
S i i r i J3 Emil Sauvola
Ida Romo
WANUP, QNTARIO
Mrs. Ja M a t t i Kosola
Marged Mäkynen
Sally Ja AdlelRautlaincn
Reino YUnen
Arlene Ja Mauno -
Nimi Ja M a t t i K a n k a a n }^
Mr. ja mrs, T . Korpela
H i l j a Ja S am L a i s i
Eino E. Mäki ,
iValter. L l l l Ja Jack Renko
Ellen, Arne, Toini Ja P a u l H i ll
Ethel Ja Oiva Kaukolhi
Aino Ja Veikko Valjakka
Maija Ja AbeLVaulikapen ^
Anita Ja Vilho
Lempi Ja Wm. Kangassalo
M . Ja K , * ,
(Mr. Ja mrs. Oeorge Laakso
E i l a , Einari Ja EUner
R, Ja A . Aito
«V.Salo
l i a l l a Ja £ugene Tammi
Meeri, Viljo, Matti Ja l & l i s
Viljo Romo' ' /
^^;Sannl Ja Mattl^Bonne •- :
Ella Ja^BUr . . -
Vahua i a Tauno Kabkolin.
Annikki Ja Johu^HakomSki
;^ Ja tytöt:
Mr. j
Miss
saitiiat
' Täten kiitämme teitä kaikkia, sukuläiseijifiiiäiv^^
»mregta yllätyksestä Jonka Järjestittöfl^nupin^ h a i U J D i ^ ^
Sakuun 23 p : n iltana ^..^.^^.--^
Kiitos rahalahjasta
Juomisista, ,. ,
Erikoisef.kdtoiKet illan emännille^lfkeriiäJiUe^^äyiM^
sen alkuunpanijolllfc Ä:XÄ5aiÄI
Sydämelliset kiitokset vielä teille kaikille; JotkitaviiriilC^
.toisella avustitte yllätyksen onnirtumi*tai-M^;mJ5S:;vÄ-]^
VTAHVP H B L L A ; J A F R A N K I Ä Ä I S M S ^ * *
s' <
•'^<:M\S*f
'4^