Vapaus, June 3, 1952

              :-Sivu2^ Tiistaina; kesäkuun 3 p . — Tuesday, June 3,1952
I I J B E B T S Q A ^ - - IlulQKiuIeot Labor
Osgmoi nmolab caoadlans. Es-
^^AMs&ed Noir. e/1917; iUitborized
C l eeamd 4^fl88 mall by the Post
'OtCleeDepa^tmenV'' Ottava. PUIH
lys c s d fiata^jn lor vaitaas
lUsblsg cotnpany LhL, at 100^102
6LW^^aabarr, Ont, Canada.
Telephones: BiiaIn«E8 Office 4-4284.
EOitatlal Office 4-4265.^^ ESanager
E. 6u]iZL Edltor W. BUimd, MaiUss
eddrcsaf .Box m *SiidIniiy'> Ontario.
Advettisln? rates^ttpon; appUcatlos.
Translatton free of diaige.
TILAUBHINNAT;
Canadagsa; 1 vJc 0 Jdc 3.75
YbdysraDoIflsa: 1 vk. 8J00 6 k k . 4^0
Suomeissa: ' 1 vk. 8A)4»kk. 4.75
Qrniisa matkaan, ystävät!
Täna*'^lynipiavuonna vierailee tavallista enemmän täkäläisiä
-inaanmiebiäinme syntymämaassamnfe, "tervehtiäkseen vielä kerran
" sis eräs matkalle lähtevä ystävämme huo-
V--iflauttii IM[ojieti»äistä huvimatkalle lähtevistä ovat vuosikausia "sääs-
..,'taneet" täiä matkaa varten; kieltäytyneet tuosta ja tästä mukayuu-
" d e s t a , jotta voisivat'lunastaa kalliin matkalipun, hankkia vähän
^ ^kotiin ttdläisiaV ja mahdollisesti matkustellakin vähän siinä armaassa
£ ^ jota taloudellisten vaikeuksien vuoksi ei ole paljoa
/ J^tikontujf^ kauemmaksi nähty. Ja kun Suomessa on vielä olympia-
^'t^^is^tkin, jtjlin ei ole ihme vaikka "luonnollisista syistä" säästeliäät
irtinaanmiehemme ovat nyt Joukkomi
^uomimatkan täksi kesäksi.
""-~rrr^rOäe kaikille Suomimatkailijoille "myötätuulta
purjeisiin"; rattoisaa ja virkistävää huvimatkaa. Meidän onnentoivo-tUlBpnime^
Jcohdistuvat tällä kertaa niille maanmi
j c n s i p e r j ^ a i n a lähtevät Vapa vuokraaman_
olympial^^koneeit matkustajina Suomeen, Me toivotamme Jieille
k a i k ^ sen "jälleennäkemisen ilon''^ toteutumista, mistä
ke ovat monessa tapauksessa vuosikymmeniä hiljaisina hetkinä unek­situt
Älff-toivomme ja uskomme, että he vievät meiltä "kotimie-
' hiksi">>jää^iltä henkilökohtaiset terveiset syntymämaahamme ja tuo­vat-
tullessaan meille suusanallisia tietoja siltä, miten Suomen mies
jal nainen rakentaa parempaa ja onnellisempaa Suomea - — m ikä on
^]^^4pUis!^ vain rauhan olosuhteissa.
/: Tässä mielessä me toivotamme onnellista ja rattoisaa huvimat-
^ kaa/enslvperjantaina Montrealista Suomeen lähteville ystävillemme
<' ja 'sam^ kaikille muille täkäläisille maanmiehillemme, jotka
tänä olympiavuonna vierailevat isiemme maassa.
aa
P;e]!k^|piR[i?kö me jo omaa
£ varjoamme
rf« ! ^ hysteria ja
.»rarsinaine» valmistelu kolmatta maailmansotaa varten on vienyt
•Canadankin siihen pisteeseen missä me kansakuntana pelkäämme jo
" uuiaa vai]Samme.'
Meljaanesvuosisata sitten ja vielä sen jälkeenkin tässä maassa
naurettiin kirjojen polttajille ja sanottiin, että "sellainen ei ole mah-
- dlQ^ista' ^ l l ä ' > ' K me joskus keskustelimme esim. lapualaisvilli-tyksen
aikana siitä, että punaiset huivit ja punaiset vaatteet yleensä
hv^ usein huonosti: pal-vkattuja-
imttä silti aina I^orkea-arvoisia virkamiehiä', niin muut cana-dalaiiet
laottivat olkapäitään, levittivät käsiään, puistivat päätään
j^^^^ sellaista suvaitsemattomuutta, löivät oinahyväisinä
ritttqihin^ja selittivät meille, että tässä maassa saa lukea mitä ha-^
rliiÖ^aa, jär«tfstää kokouksia ja puhua sydämensä kyllyydestä sekä pitää
nUmnus^ kuin punaisiakin viiateriekaleita syntisen ruhonsa verhona.
^ ' ' Ä S e silloinkin liioittelua, mutta yleispiirtein puhuen
5 ^ * t ] ^ ^ i ^ a ja toteutettiin melk^) laajalle ulottuvaa detfI5kraattista
suvaitsevfffeuutta. Juuri tämä demokratian käytännössä toteMttaminen
^o§*|ii|tan\^Ganadalle hyvän nimen ja maineen maailman markkinoilla.
Mutta ne ajat ovat toistaiseksi olleet ja menneet. Yhdysvaltain
sotsd^
pDa:^5]idärjoitti,Ottawan hallitus on laatinut senaattori,
ajWgterPJcQntrollilakia matkivan lakiehdotuksen Bill H-8: n,' kjel- ,
tänyt^esistierkiksi Stalinin joidenkin kirjojen iähän maahan tuonnin '
-r^siten iäväisten canadalaisten arvostelukykyä — mustamaalannut
j a juhkaiQUt niitä, jotka puhuvat kansainvälisen rauhan puolesta jne.
/^^^^^^^ seurauksena tästä sotahysteriasta saatiin muu-suorastaan
ällöttävä tieto, että Canadan yleisrailio
^ ( C a n a d l ^ Broadcasting Corporation — CBC) oli kieltänyt touko­kuun
21 pnä esitettäväksi aiotun/maailmankuulun kirj^ Nikolai
iGopolin fgvellin pohjalla kirjoitetun, noin 2 tuntia kestävän "May
Q^BP^ran esityksen. «
: " Nik^Vassilievitch Gogol (1809-18S2) on suomalaisillekin erit-
•täin hyvigitunnettu kirjailija, sillä hänen novelliinsa pohjautuva mai-
>nio näyt^mänsä "^Reviisori" on esitetty satoja kertoja eri puolilla
;Suomea.XMutta nyt on tämä yhdeksännentoista vuosisadan kuuluisa
;lorjailijai^massa pannassa kuin oli ennen Maxim Gorki Suomessa!
;Se"on j o i k i n verrattavissa siihen jos Eino Leino julistettaisiin myös
3paiipaanrK*fNiin tyrmistyttävä oli C B C : n pannajulistus, että Toronto
;Globe ar^Mail-lehtikin kirjoitti toimituspalstallaan:
r , ''Hiifi voi, niin on sanottu, peloittaa elefantin. Siinä voi olla
^•^än p^np, sillä rikas ja voimakas Canadian Broadcasting Corpo-
.rätibn onipelästynyt puolikuolleeksi Canadan pienen kommunistipuo-
Ilueoi jolj^sta.
; ;.yä.f'CBO^oli
ikisellä - ^ 7 tuntia kestävän Nikolai Rimski^Korsakaviri kirjoittaman
jl^ikolai Gogolin novelliin perustuvan oopperan '«May Night'. Se ei
.^ätoyti^ään pahaa siinä, että nämä kaksi Nikolaita olivat venäläi-fsiä.'^
Vieläpä -senaattori Joseph "McGarthykin hyväksyisi 'patriotismin
•puitteisiiij;^eltuvaksi heidän novelliensa lukemisen ja musiikkinsa
•kuunteleidisen. .'
* /2'^*'M}i^ yhfäkkiä-r-juuri kaksi viikkoa ennen esitystä^ C B C -
Imuinmo Ijj^aitsi että v. 1952 tuli kuluneeksi iVX) vuotta Gogolin kuo­pimasta;
«jja että kommunistit käyttivät h)rväkseen tilaisuutta esitel­miään
hSfiet;veriäläis-ukrainalaisen ystävyyden edustajaksi. ^ Tällöin
;injuhmo ^ B C ) liirkaisi, hyppäsi tuolille ja tiedoitti, että 'May
^^t' ocjj^eran esitys on peruutettu, ettei C B C joudu tilanteeseen
, «inissä se näyttäisi ottavan 'kannan poliittisessa kiistassa Canadan
Jväestön osan keskuudessa'... Se sai paniikkikohtauksen ja peruut­it!
koko esityksen . . . "
1 todella tyrmistyttävää kun yleisradiomme kieltää jonkin oop-
Jperaji e s i t j j ^ ^ sillä perusteella, että sen aiheen kirjoittajan muisto
Jed^^utta^venäläis-ukrainalaista ystävyyttä — eikä toraa — ja kun
"feeS-OoppesM esitys olisi voinut aiheuttaa "poliittista väittelyä" jonkun
•vaestöosairteskuudessa, kuten sitä aiheuttaisi esimerkiksi sellainenkin
•ohjelma, mikä edistää ranskan- ja englanninkielisen ,Canadan ystä-
<vyyttä. On todella aikoihin eletty kun jonkun maailmankuulun kir­jailijan
luomuksen pohjalla tehtyä oopperaa ei voida tässä maassa
Jesitii^ senmioksi kun kommunistitkin kunnioittavat hänen työtään!
5 ilCanadan slaavilaisten komitean puheenjohtaja John Boyd oli
' jnk^ässa viitatessaan siihen, että jos me tällä perusteella lähdemme
" iprikkal^en sodantekijäin ajatusten kontrollia toteuttamaan, riiiri
ihta me Mune uskalla viettää Beethoveninkaan jiihlia,'emmekä esitV
hanen\i5?vellyksiään. Jos tämä tuntuu jostakin vielä liioittelulta,
aliin meidän sopii muistaa, että Yhdysvaltain sotainen hallitus pelkää
Mitä muut sanovat
" H E D E L U I S T i M N FVV
Asiallisesti tunnustaen, että taantu«
mukseliinen varustautumisohjelma
kefaiUää yleistä mädännäisyyttä v a l ­tion
laitolcsissa, torontolalnen Globe
and Mäil kirjoitti toukok. 31 pnä toi­mituspalstallaan
:
T^Tmlstyttävä seikka Camp Borde-nln
varlcausten suhteen on se, että
asialliseni kukaan ei ole niistä tyr­mistynyt.
Canadan Icansa pitää nyt
miltei itseistääu selvänä aulana, että
niissä on harjoitusleiri, siellä On var^^
kautta: Ja mahdollisesti l>yvä tulipalo
sen peittämiseksi. Canadalalset r u ­peavat
pitämään puolustusdepart-menttia
jonkinlaisena ottopaikkana,
missä kaikki huolehtivat omista e-du]
staan,'ja piru veronmaksajista , . ,
AIKA ^PYHAHTYA,
KATSEU,A J A KUUNNELLA"
;.Lontoo. • —^ Opposition puhemiehet
arvostelivat eilen alahuoneen istun­nossa
Korean sotavankileirien h a l l i n ­taa.'.,
Dr.berg,., sanoi: "Tämä on
suurin ja vakavin virlie sen Jälkeen
kun . kiinala set ensimmäinen kerta
provosoitiin Koreaan kenraali iMac-
Arfchurin tuhoisan strategian perus­teella
.:., '.'NeV/ York Times Servicen
k;rjeen"välhtnja Raymond Daniel.
araalidniim; p^|i,Tälissä Vrj^-
svayn päakaopnnsfssa' Hpnteri-deossa
p a e t t i in Ameiifcan mante-ireen
vaaiiii^ raiibanpnoli^^in
kpiigressf, jos» oli 300 Muijiisi»
Amerikan maatereen. kaikista
maixta. l^la^Jain . joulussa .oU
Bolivian yUbptston pjröfessoiJ; en­tinen
kongressin J»scn Kipardo
Anaija ja. portorieolainen , kirjai­lija
Jose fhiesta, Brasilian armei­jan
eversti Salvador Corrca: do
•8i<-e-Benevides ja veoezaelalainen
ammatUIiikkeen tydntekij» Carlos
Pardo sekä paljon nmita. :
ROTUVAINON X ^ K KA
Kapkanpunki.: — Orotte Schuur
sah-aalan'puhemiehet myönsivät tä­nään,
että O$rvuotias värillinen mies,
joka sairastaa tuberkuloosia, oli otet­tu
pots sairaalasta ja Jätetty Cape-vuofen
rinteelle tiistaina. (Eteläafrik­kalaisessa
^ käytössä väriUis-sanalla
.tarkoitetaan sekarotuisia ihmisiä. -
> Sairaalan johtava puhemies, joka
kielsi nimensä julkaisemisen, sanot
antaneensa rnääräyksen siitä, että
B i l l i e -Jacobs häädetään ja jätetään
taivasalle..'.
^ambulanssin ajuri, joka sanoi jät-t^
neeiisä Jacobsin pensaan viereen
vuoren 'rinteelle talvisella säällä ker­toi
kyyneleet silmissä tämän tapauk­sen
''^anomalehtiraporttereille. Siän
8anoi"'Jacbbsin olleen niin heikon, et­tei
hän voinut kävellä, vaan m e n i r y i j -
mien pensaikkoon. (Eräs huoltotyön-tekijä
löysi Jacobsin seuraavana päi­vänä
ja järjesti hänelle paikan K a p ­kaupungin
yksiityiskotiin.'
Grotte Schuur on maakunnan suu­rin
sairaala. Se ei normaalisesti ota
lainkaan vastaan värillisiä potilaita.
— A P : n uutistieto toukok. 29 pnä 1^52.
Miksi sellainen
kiire i)llawan
lidkiehdotus B i l l H-8. joka veisi ca-nadalalsilta
monet sellaiset demok­raattiset
vapaudet, joita pidetään pe­rinnöllisinä
oikeuksina; on jo käsitel­ty
kahdessa lukemisessa alahuoneen
istunnossa ja senaatti keskustelee nyt
sUtä. ' \
Erikoinen valiokunta työskenteli
vuo^kaupalla harkitessaan sitä mitä
muutoksia pitäisi tehdä rikoslakiin;
Mutta hallituksella näyttää nyt ole­van
kiire ajaa muutosehdotukset lä­pi.
(Mistä johtuu sellainen kiire?
Onko tarkoitus estää kansa saa­masta
tietoja mitä näihin muutoksiin:
todeUa sisältyy? ;
'Asia voi olla näin. sillä:
S i l l i H - a ei vain toisi takaisin rikos-;
lain 98:nnen lakipykälän olemusta,:
mikä poistettiin yhdessä '^Rautakorko
Bennettin" kanssa v. 1935, vaan lisäi­sikin
vielä siihen. '
. <Nyt tulisi maanpetokseksi' (mistä
voidaan antaa kuolemantuomio) se
Jos arvostellaan hallituksen ulkopoli­tiikkaa
minkä perusteella'silmänteke-vät
voivat sen selittää vihollisen jouk­kojen
avustamiseksi jos Canadan ase­voimat
taistelevat niitä vastaan vaik­k
a Canada ei olisikaan sodassa k.o.
maata vastaan^
Lakot voitaisiin miltei summassa
Julistaa sabotaasiksi, v
Jotkut parlamentin jäsenet antavat
ymmärtää, että nämä muutos^do-tukset
on tehty Yhdysvaltain h a l l i ­tuksen
painostuksesta, mutta Cana­dan
hallitulcsella ei ole, todellista a i ­komusta
niitä käyttää.
-Mutta miten voidaan luottaa m i ­hinkään
sellaiseen hallitukseen joka
toimii .vieraan maan ^hallituksen
määräysten perusteella?
' V i i s a a m p a a olisi, että tutkittaisiin
ja harkittaisiin B i l l Hr8 olemusta en-nenkuin
se salakuljetetaan Canadan
laiksi.
äUi ja kaksi lasta
paloivat kuoliaaksi
Nictaux Falls. N.S. > - Mrs. Helena
Parker ja hänen kaksi lastaan paloi­vat
kuoliaaksi täällä viime torstaina
kun tulipalo tuhosi asuinrakennuksen.
Naapurit huomasivat tulipalon ja
.^kutsuivat paikalle palokunnan, mutta
tuli oli saanut niin suuren vallan ettei
sitä -voitu enää sammuttaa.
Mikä saattoi näanä eri kansolli-suäcsihv
kuuluvat' 'sekä poliittiselta
niii:cÖIcannaltaan. iältään j a ammatil­taan
erilaiset ihaqlset' kokoontumaan
Montevideooh, :mikä paatti heidät
Icokooiitu.Tiaan tuohon kongressiin?
p e kokoontuivat 'sinne lujittaakseen
niitä veyessiteitär jotka yhdistävät
toisiinsa Amerikan mantereen eri
maiden raubanipuoltajia. he kdkoon-tuivat
sinne hijittaaikseen rauhan
puolesta käytävän taistelun rinta-'
xnaa.
'«Maittemme kansat, samoin kuin
koko maailman kansat", sanoi tässä
kongressissa Brasilian valtuuskunnan
johtaja, Rio Grande do Sul valtion
korkeinmian tuomioistuimen Jäsen,
"torjuvat sot4i{p61itiikan 'pitäen sitä
murhayrityksenä (kansoja vastaan,
vuosisatoja luotua kulttuurja^sekä a i ­neellisia
j a henkisiä arvoja ivastaan,
kaiklkea sitä vastaan, mikä on kal­lista
sivistykselle j a Ihmiskunnalle."
Ff-lustajat keotoivat villistä aseistau-tumlskiihkosta,
jota to<ifutetaan. hei-däri
maissaan "Snidysvaltojen (käskys­tä,
sotamenojen iherkeämättömästä
kasvusta kansanetujen uhraamisen
kustannuksella. He tähdensivät sitä.
millainen välitön yhteys on aseistau­tumisen
j a hrflatlon. hintojen h i l l i t ­tömän
(kasvun 'Ja työtätekevien ase­man
hucfnonemlsen välillä. Edusta­jat
ilmaisivat kansojensa karskin
vastalauseen sen johdosta, että Y h ­dysvaltojen
hallitsevat pih-it aikpvat
käyttää Etelä- Ja Keski-Amerikan
ma^en nuorisoa tykinruokana uu­dessa
maailmansodassa, jota ne:;;Val-mistavät
hillittömästi, vastustivat
Etelä- j a Keski-Amerikan maiden
sotajoukkojen' lähettämistä IKareaan.
Päätöslauselmissaan kongressi ke-höittaä
Etelä- ja Keskl-Amerlkan
maiden kansoja taistelemaan asels-
'täriisumlsen Ja atomiaseen kieltämi­sen-
puölestaituomltsetnaatf-sotaiJ^^
tlikah, taistelemaan militarisotoJista
ja f odan valmistamista vastaan; .'te­hostamaan
kampanjaa allekirjoitus­ten
keräämise&sl vaatimukseen rau­hanliiton
solmimisesta.
Etelä- j a Keski-Amerikan maiden
raiihänpuolustu^ongressl * ;oll suuri
tapahtuma näiden onalden kansojen
elämässä. Sen työtä seurasivat suu­rella
mielenkiinnolla Etelä- j a Keski-
Amerikan maiden -miljoonat tavEtlli-;
set:; ihmiset; Nämä anlljoonat ta Val­itset
:ih>miset — Kuuban plantaacien,
Brasilian tehtaiden j a Chilen kaivos­ten'
tyimiehet ovat tehneet Jo paljon
rauhan ^puolustulcselksL - H e ovat ke­ränneet
tuhansia ' allekirjoitu&sla
Maailman Rauhanneuvoston ju'lis-tukseen
viiden suurvallan raidianlii-ton
solmimisesta. Miljoonat ovat
paimeet''nimensä tähän Julistukseen
ja tuoneet siten ibnl tahtonsa tais­tella
rauhan puolesta. Se onkin
täysin ynunäir^ttäväa, silla rauhan­liitto
on laiipeen kaikille. Sen teh-täivänä
on flppettaa.Yhdysvaltojen
hallitsevien piirien lietsoma sotahysr
teriä, telida loppu aseistautumlskiiih-ka?
ta ja saattaa siten verojen Ja
hintojen' alenemiseen. Se auttaisi
rauhanomaisen teollisuuden kehitty­mistä:
sotateollisuuden supistamisen
kustannuksella Ja parantaisi siten
työtätekevien aineellista asemaa. Sen
kutsumuksena on lieventää jannitty-neLssyyttä
:kansaLnvälisissä suhteissa
ja lujittaa rauhaa.
Etelä- j a KesUiAmerlkan maissa
on jo kerätty historialliseen julistuk­seen
rauhanliiton solmin^isesta y l i lO
miljoonaa allekirjoitusta, joista y l i 3
mUJoonaa Argentiinassa, 3,2 miljoo­naa
Brasiliassa. 900 tiihatta Kuubas­sa,
510 tuhatta Chilessä j a sio tuhatta
Uruguayssa. Näihin numeroihin "sl-:
sältyy rauhantaistflijo^n uhrautu­va
työ, ijotka-eivät ipelkää poliisivai­noa,
«vai^llaa j a kidutuksia. -
Allekirjoitusten keräyksen kulussa,
ovat tiivistyneet vielä enemmän r a u -
hanpuoltajain voimat - Ja liike sotaa
vastaan on saanut vielä suuremman
laajuuden. On' perustettu uusia
rauhanpuolustuskomiteoita, tuhannet
Ihmiset ovat tutustuneet rauhanpuo-?:
lustuslillckeen ohjelmaan j a tuhansia
ihmisiä on astunut {^tiivisestl sotaa
vastaan taistelevien riveihin.
Rauhanrintama jBtelä- ja K e ^ -
Amerlkan maissa on jo monta kerfioa
osoittanut, että se'kykenee taistele^
Imperialistien suunnitelmia vastaan.:
Monet muistavat, että kohta Korean
sodan alkamisen jälkeen useiden
Etelä- j a Keski-Amerikan maiden
hallitsevat piirit lupasivat auttaa
aseellisilla, voimillaan tätä agressiota.
Mutta haUituspiirit tekivät päätökr
sensä iknan isäntiä,— kansojen tie­tämättä.
Etelä- j a Keski Amerikan
maissa nousi kansan suuttumus nuo­rukaisten
lähettämisen johdosta. kUOr
lemaan Yhdysvaltojen monopolien
etujen vuoksi, .pidettim vastalause-kokouksia
ja - m i e l e n o s o i t u k s i a:
/''Kuuhan nuorison «veri saa; vuotaa",
sanoi Kuuban kansallinen rauhan-puolustuskomitea
Julkilausumassaan,
"vain siinä tapauksessa,'jos on tarvis
puolustaa kansailista ruppumatto-muutta
ulkomaiselta j hyökkäykseltä."
Brasilian n a i s e t estivät: sotilaskomp-panian
salaisen ^lähettämiseni:
reaan. Argentiinan työtätekevät ei-^
vät antaneet lähettää argentiinalai-:
sia nuorultaisla Koreaan. Kansojen
suuri suuttumus paicotti -hallitukseti
perääntymään: Argentina. Brasilia,,
Kuuba, Uruguay. Ohile j a Bolivia ei­vät
ole lähettäneet sotilaitaan Ko­reaan,.
.
Ainoastaan kaitsi maata — Colum­bia
Ja Porto Rico — osallistuu Y h ­dysvaltojen
agressioon • Koreassa.
Mutta näissäkin maissa kasvaa J(y<:a
päivä liike Yhdysvaltojen asressiota
vastaan Koreassa, sotajoukkojen ko­timaahansa
palauttamisen puole.sta.
Ilmaisten koko Porto Ricon kansan
tahtoa edistysmielinen "El>Paoblo''
lehti h i l j a t t a i n ' kirjoitti: "Pol-to R i ­costa
laivat vievät nuoria sotilaita
maailman toiselle puolelle Koreaan,
Joka sijaitsee yli-13,000 mailin päassa
Porto Ricosta. Ja sinne lähetetään
portoricölaisia'sotilaita.; Mikä odot­taa
heitä vieraassa, maassa? — kuo­lema
. . : Korea on joutunet xmiperia-listisen
agression ruhrlksl.: Älkäämme
ottako osaa tuohon rikokseen, teh­käämme
loppu tuosta kaupankäyn­nistä
Ihmisten verellä."
Kärsittyään taippion Etelä- Ja Kes­ki-
Amerikan maiden sotajoukkojen
lähettämisessä Koreaan Yhdysvalto­jen
ima)erialistlt etsivät uusia keinoja
Etelä- - j a Keski-Amarikan maiden
kansojen vetämiselksi sotaseikkailui-hinsa.:
V4me-aikoina he ovat .koet­taneet
saada solmituksi sotilaallisia
£op!mi&siä useiden naiden maiden
kanssa niinsanotun "keskinäisen tur­vallisuuden
talkaamisen" ohjelman
polijalla. Tällaiset sopimukset an t a i ­sivat
itseasiassa Yhdysvalloille oikeu­den
isännöit^ vapaasti .'Etelä^ • ja
Keski-Ameriliiäu (maiden alueella ja
käyttää mlden aseellisia voimia.
Mutta nämäkin yritykset ovat koh­danneet
Etelä- ja Keski-Amerikan
(naiden työtätekevien joukkojen j y r -
Ican vastarinnan.
Meksikon työtätekevät ovat pakot­taneet
hallituksensa luopumaan soti­laallisen
. sopimuksen .solmimisesta
Yhdysvaltojen kanssa. Oltuaan kak­si
viikkoa Meksikossa "Thdysvaltojen
valtuuskuiman..täytyi .palata tyhjin
kasin kotim2ia^ Kirjoittaen
tästä, tapaute^taMeöcsikon edistys-•
mielinen lehdistö sanoi sitä Yhdys­valtojen
sota4^1oimatian ehkä Icaik-;
kein rsuurlinmaksi tappioksi Meksi­kossa
j a koko.jEtelä- j a Keskl-Ame-rikassa,
, ,
Chiles9ä;'JQQka hallitus-seuraa t a ­vallisesti
nöyrästi Yhdysvaltain valtio
departmentin .-ohjeita, rauhantalste-lijat
alkoivat imin voimakkaan kam­panjan*
Chilen j a Yhdysvaltojen so­tilaallisen
sopimuksen allekirjoitta­mista
-vastaanr.iettei Videlan halbtus
-uskaltanut allekirjoittaa sitä. Vide­lan
oli -pakko-sanoa, ettei hän tahdo:
ottaa.- "uusia sotilaallisia sitoumuk­sia',
timan
ja Ke3kl-Ämf4"öcfin maiden työtäte­kevät
ovat,'vfl4tfistaneet sotilaaillisten
sopimusten solmimista Yhdysvalto­jen
kanssa-fj \ •
Nämä ' faflaUÄet osoittavat, etta
rau!lianaate'^!iae^ valtaansa Etelä;, ja
Keskl-Ame^ikan maiden yhä laajem­pia
kansanjoukkoja, jotka ovat täyn­nä
paattaivdisyylta tehdä tyhjilisi so­danlietsojien^
agressiiviset suunnitel­mat.
Liike rauhan puolesta lujittuu Ete­lä-
ja Keäki-Amei-ikan: maissa: lak­kaamatta.
"Rauhaa ei odoteta, vaan
se valloitetaan" —.näistä sanoista on
tullut : 'toimintaohjelma miljoonille
Etelä- ^ja Keskl-Amerlkan maiden
rauhanpuoltECjUle.
Kejioiffaa tukemaan
raiifian eh|#aifa
B.C:n va^els^
. Vanconver. —"Eräänä varmimpana
tienä'rauhaan Ja kansan hyvinvoin­tiin
kdibittiaa ISbor-fProgressive-puo-lue
lopettamaan yhdysvaltalaisten
herruuden-^-British Columbian talour
dellisiin^Ja poliittisiin asioihin nähden
j a avaamaan kauppasuhteet -kaikkien
niiden maiden kanssa, jotka ovat h a -
-lukkaat kaupankäyntiin Canadan
kanssa. Etmen kaikkea on 'B. C : n
avattava Jälleen kauppasuhteet B r i -
taimiaan ja: muihin puntamaihin.
Kansan-Kiinan, Euroopan kansande­mokratioiden
ja Neuvostoliiton ehty­mättömät
markkinat ovat : avoinna
British Columbialle. jos Yhdysvaltain
ehkäisevät rajoitukset poistetaan —
Ja jos ne liberaali- j a torypolitlkoltsl-jat.
jotka ovat avustaneet näiden r a ­joitusten
luomisessa, syöstään vallas-.
ta", sanotaan ZiPP: n täällä jullmise-massa
vaalijUlistuksessa kesäk. 12 pnä;
pidettäviämaakuntavaalejaf varten.
V "Rauhallinen: kaupankäynti kaik­kien
maiden kanssa merkitsee mark­kinoita
meidän tuotteillemme:ja työ-:
tä meidän- työläisillemme. ULiPP k e -
hoittaa kansaa tukemaan ntttä -eh­dokkaita,
jotka asettavat rauhan,
Icaupan ja työllisyyden välttämättö­miksi
edellytyksiksi (British Columbi­an
vauraudelle", sanotaan julistukses­sa
edelleen.
• iPuolue on nimittänyt tuleviin vaa­leihin
kaikkiaan viisi ehdokasta nel­jään
vahtsijapUrlln: Maurice Rush ja
Steve -Endicott ovat ehdolckaina V a n -
cau ver East. valitsi japilrissä. T om M c -
Ewen Vancouver North, Nigel (Mor­gan
Nanaimo-the Islands Ja'Alf Dew-hurst
'AIl}emin valltsijäpiirlssä.
46IAKKAAT VJUBxssk
•Nuori mies eai pottat
Alberta on saanut
9,5254100 dollaria
öljyoikeuksistaan
Edmonton. — Albertan maakunta
sai toukok: 23 pnä pidetyssä tämän
vuoden ensimmäisessä öljyoikeuksien
huutokaupassa 9,525,000 dollaria. K o r ­skein
tähän mennessä Albertassa mak­settu
hinta oli 3,110,000 dollaria 160
eekkerin laajuisen öljymaan viu)kra-olkeudesta,
jonka maksoi Texaco E x ­ploration
Co. Kysymyksessä oleva
palsta sijaitsee Bonnie Glen-alueella-
Wlzard Laken öljyalueen eteläpuolelr
la, noin 40 mallin lounaaseen täältä,
f Wizard Laken öljylöytö oli huomatuin
mitä Albertassa tehtiin viime vuonna.
MontreaL— Viime viikolla päätti­vät
teksthlilakkolaiset Montrealissa
Jatkaa taistelua Dominion Textile-yhtlöta
vastaan kunnes voitto on saa­vutettu.
Noin 1.000 lakkolaista osal­listui
St. Thomas Aquinas-haalilla p i -
dettyyn kokoukseen, missä -päättäväs­ti
hylättiin yhdysvaltalaisten umo-pomojen
yritys.asettaa jänkkien nöy-ränlskaiset
palvelijat r tekstiilityölais-ten
harteille.
Kokouksessa annettiin täysi. kanna­tus
R.Kent-RowIeylIe.'^Madeleine'Pa-rentille
ja 10 muulle union canadalai-selle
toimitsijalle, jotka eroitettlln
tekstillltyöläistenunion (UT.WA)
^nsalnvallsen sihteeri-rahastonhpi-tajan
jLloyd Klenertm'toimesta, heti
kunhan saapui Montrealiin edelhsella
viikolla. Kokous hyväksyi yksimieli­sesti
ehdotuksen, etta perustetaan i t ­senäinen
canadalainen tekstiilityo-läisten
unio. Tästä kysymyksestä tul­laan
keskustelemaan, kun Canadan
tekstillicouncil {UTWA:n canadalai-slsta
toimitsijoista kokoonpantu) ko­koontuu,
talla jKUkoUa.
• Rovvley syytti, rettä Roger Provost,
jonka Klenert nimitti tekstiilityölais-ten
canadalaiseksi johtajaksi, on l u ­vannut
Dominion: Textile-yhtiölle hy­väksyä
sopimuksen, johon tulee yh*-
t.on esittämät ;ityönkiihdytyspykälät,
jotka Jäsenistö; on hylännyt. Rowley
sai runsaasti;.suosionosoituksia kun­han
sanoi jäsenille, että "uniollamme
on demokraattiset perinteet, joiden
mukaan virkailijat valitaan jäsenistön
toimesta ja ovat vastuunalaisia jäse­nistölle.
Me - emme koskaan allekir-joita
sopimusta-!jolla jäsenistö myy­dään,
kuten Provost on luvannut Do­minion
Tektile-yhtiölle Valleyfieldls-sa."
Rowley edelleen selitti, että lak­ko
jatkuu sataprosenttisen lujana.
Valleyfieldissä-pldetyn kokouksen jäl­keen
voidaan sahoa, että työläiset j a t ­kavat
entistä päättävämmin lakkoa
parempien olosuhteiden puolesta.
Canadalairieri • piirisihtee»l-rahas-tonhöitajä
Madeleine Parent kehoitti
kokouksessa "vapautumaan amerikka-
Brantford, Ont. — Poliisituomari
R. J ; ' GUlen tuomitsi täällä 42-vuoti-aan
Cecil Havrleyn 50 päivälcsl van­keuteen
vaimonsa' pahoinpitelyn joh­dosta.
Sen lisäksi on tuomitulle a n ­nettava,
50 ruoskaniskua. Vaimon kas­voissa
oli pahoinpitelyn merlikejä kun
hän oli pollisioikeudessa. '
laisista hajoittajista, jotka tulevat
tänne vain kaappaamaan * rahamme;
päättämään meidän asioistamme ja
määräämään meille johitajat,->Jotka o-vat
valmiita myymään työläiset".
(Valtaajien yritys kaapata haltuun­sa
Valleyfieldlssa oleva union pääma­ja
estettiin työläisten toimesta. Viime
viikon maanantaina noin 50 miestä
Valleyfieldin poliisien kanssa saapui
union toimistoon. (He särkivät Ikku­noita
ja huonekaluja Ja hyökkäsivät
union järjestäjän Conrad Leblancen
kimppuun, joka yritti estää heitä r i k ­komasta
paikkoja. Poliisi vangitsi
silloin hetlLalilancen JaiMme Duran-ceaun,
jotka olivat ainoat silloin p a l ­kalla
olleet lakkolaiset. Myöhemmin
samana aamuna joukko lakkolaisia
Rowleyn johdolla saapui toimistoon,
poisti sieltä valtaajat ja palautti Jär­jestyksen.
iÄTÄ
kustajari^hommasta. tolfJE"^-
suhtautua kylliii hyvin a s i a SS
kuukautta myöhomTS
Uikkeenjohtaja hänet k a S ^ ' ^
8in univormussa ja lausahU-J^
. s l n ä o l e t l l i t t y n y t p o u u , , ^ :
" N i i n olen", vastasi nuorimies, '•h
nyt minulla on sellamen hommTtti
sa asiakas on aina väärässä."
Isä: -Oletko Jälleen ollut peL».
massa Jääkiekkoa? Jokin «riZ;
syy täytyy olla kun jatkuvasU m
pois koulusta. .Slistä se oikein Z
tuu?"
Poika: - E n oikein varmasti tiedi
Mahtaisikohan se olla sitä luokkavT
haa. Josta nihi paljon puhutaan?"
Legiona vastustaa
LPP:n laittomaksi
julistamiselidotusla
MontreaL _ Valkika Canadian 1^ ^
gionan neljästoista ivuosikokous min
kä viisipäiväiset istuialset päättyivät
viikon lopulla, omaksuikin sotahyst*
riasta sen flsatsantokannan, että kom'
munistJt pitäisi .poistaa kalkista sabo^
taasUle ivaaraJlislsta asemista — nu.
tä tahansa, sillä tarkoittaneenkin _
n i i n se kuitenkin hylkäsi 201 aaneliä
115. ääntä vastaan Ontarion Jaoston
ehdotuksen, että Legiona vaatisi LP
P : n lakkauttamista.
Toisena myönteisenä päätökseni
Legionan konventiom hyvääsjl päj.
töslausehnan. jossa haUitukselta vaa-ditaan
toimenpiteitä sen hyväksi,
etj;ä yksityisten diskriininolnti rodiin,
vann tai uskonnon perusteella tulisi
laissa määrätyksi rikc(kseksL ^
leen päätettiin suositella, ettei ke­nellekään
Canadassa asuvalle annet­taisi
eruoisvapautusfa asepalveluun
nähden rodun tai uskonnon perus­teella.
:• Kielteisenä puolena mainittakoon
sotahysteriaa lisäävä päätös "siviCi.
puolustuksen" tehostatniseiLsi Jä lial-lltukselle
esltettaft'ä vaatimus, että
se muodostaisi alahuoneen Jäsenistä
erikoisvaliokunnan 'ftansalUsen puo­lustusvalmiuden"
edistämiseks..
Työläiset taistelevat
Malamn dUctäattori»
komentoa vastaan
Johannesburg. — Toukokuun 24 pnä
oli noin-10,000 työläistä Johannesbur.
gin kaupimgintalolla kuulemassa E*
telä^Afrikan vaatetustyoläisten union
yleissihteerin Solomon Sachsin pu­hetta.
Sachs uhmasi puheessaan
Malanin hallitusta. Hänen unioma,,
jossa on noin. 20,000 jäsentä, julisti
päivän protestilakon sen johdosta,
kun Sachs-vangittiin kokouksessa. Ih­mis
joukko ryntäsi kaupungintalon ,tL
sälle Vangitsemisen tapahduttua, tar.
koituksella vapauttaa Sachs.
Aikaisenunin samalla viikolla Ma­lanin
halhtuseroitti parlamentin Jä­senen
Sam Kahnin, julisti pannaan
edistysmielisen Guardian lehden Ja
määräsi Sachsin ja yhdeksän muuta
uniojohtajaa luopumaan kaikenlaises­ta
työväentoiminnasta. Sachs kiel-<
täytyi noudattamasta määräystä Ja
koska hän on hyvin tunnettu joukko­jen
keskuudessa on liänen vastustuk­sensa
Jarksrttänyt Malanm fasistisia
hallitusta.
Tämä
fluttaan tii
-jniseen, JO]
kdija tode
opetettava
töön nähd
iiinkielistei
Sjhteessa.i
Oppii;
jaapäiväs
juonialaist
LAU
I cannot
ö)iik 'inglis
englantia.
I cannot
kinot riid i
lukea engia:
The worh
EngUsh an(
(dhevorkei
äpd meni o
set puhuvai
moma muiti
Shop-sani
I puotia, myy
I. ta Jne.
I Esimerkik
käyttötapojs
To go sho
i Mennä ostol
To,talk sh
tyQasloista.
1 Shopkeepe
ShopUfter
ras.
To shop (t
Metsot
koki
Suomalaj
näytetty
Kapnskasli
on sitten nah
että se oli k:
aiheensakin
asiassa oli.ki
ta ei tahtoni
huonon vaik
olevan täällä
tun filmin su
Kesäkuun :
taas Suomala
poikia kymn
siUom kuuler
nnn.
Lauri Väli
toukokuun: 21
leitä laskettiii
departmentin.
Tjen toimesta
tunut saattan
kalle. Vällmi
— Canadan väestöstä oli 1951 yli «5
vuoden ikäisiä 7.75 prosenttia.
Parhain
lassa kats
sestä ,se t>
: Kiitos k
Kiitos Yri
T0RONT<
PÄIVÄN PÄKMÄ
Leilittely syynä vanltien (capAoimiseen!
maan ; tehokikaasti amerikkalaisten
jo maailmankuulun taiteilijansa, Paul Robesonin lauluja. Tästä kai­kesta
et ote enää kuinkaan pitkää askelta Beethovenin ja Sibeliuksen
sävellysten pannajulistukseen — ja meidän suomalaisten tulee muis­taa
että Sibeliuksen sävellyksiä on esitetty ja esitetään edelleen kofn-munismia
rakentavassa'Neuvostoliitossa.
Meidän lehtemme Vapaus liittyy muihin patrioottisiin canadal£|i-«:
siin esittääkseen mahdollisimman voimakkaan protestin tällaista hys­teeristä
ajatusten kontrollia vastaan, mikä vie meidät siihen, että kanr.
-sakuntana pelkäänune.koJita omaa varjoamme. .>
Sanotaan mitä sanotaan, mutta
kyllä Kalle-Kustaa: sentään oli mes­tari
poropeukaloihin verrattuna, m i ­käli
vangUcsl saatujen. vastustajien
käsittely oli ja on kysymyksessä. : ,
Tällaiseen käsi:<kseen tulee var­maan
jokainen, joka lukee .viime tors­taina
ilmestyneen torontolaisen suo­menkielisen
sota-aviisin etusivulta j u ­tun
''Kuka oli syyllinen Kojen. skan-daallui?"
" '
.Tässä (ei mistään päivätyssä eikä
mlhhikään perustuvassa) Juutisessa"
äimettiln oikein "tyhjentävä" selostus
"kojen skandaalista ja sen syistä. Ja
syy, kuten rohkenimme epäillä Jo h e .
t i otsikon luettuamme, on ollut ame­rikkalaisissa
— heidän liiassa hem-peämielisyydessään.
juolahti' siinä mieleemme minkä­laista
oli aikoinaan Hennalassa, Täm.
misaaressa ja monilla muilla Suomen
vankileireUla v. 1918 sisällissodan Jäl­keen;'
Siellä ei turhia tuumailtu vangin
<^ hengiltä nitistämisessä.
Jos eslm^"'piikkilangalelpäpalaan-sa"
ja keltasilmälstä silakkaansa (jo­ka
pääasiassa muodosti päivän muo­nan)
jonottaessa ei laihdutuskuurin
läpi käynjrt syntinen ruumis pysynyt
rivissä; vaan horjahti sivuun, saattoi
heti -saada saksalaisen "leipäkortin':
pääkuoreensa. , ' '
JKnikki' riippui vartijan rallakkuu-desta.
Nämpä suunnilleen 100,000 punai­sesta
vangista, hyvin lyhyessä -ajassa
päästettimkinjnojn 30,000 — melkein
joka kolmaSj^ autuaitten metsästys­maille.
, ;
Loput laihjdute^tiin siihen kuntoon,
että olivat cvalmiita lähetettäviksi
saksan kolikalvoksiin viimeisteltäviksi
ja Jauhettaviksi tuomaskuonaksi. m i ­kä
olisi ollut etumaksuna Suomen
k-uninkaaksl. luvatusta "raihnaisesta
prinssistä', -Josta Pekkarinen aikoi­naan
l a u l e ^ v : 9
Hyvin osasiAatu-valnaakln van­kien:
kohtelun järjestää, mutta tus­kin
sentään voitti prosentuaalisesti
Kalle-Kustaan.. ,;^saavutusta. vaikka
kärvensi, r^ajteUzJ^^ raiskasi ksrmmem.
sen miljoonaa.yankia, sotilaita ja s i ­viilejä.
N.
Mutta sota-ayiisin "uutisen" mu­kaan
amerikkalaiset, .vaikka ovatkin
kaikessa muussa>paljon muista ihmi­sistä
etevämpiä, ovat melko tökeröl­tä
vankien kohjtajussa. Näin sanotaan
tuossa'"uutisessi^":
^IHemä (vangeilla — aUek.) oli siel­lä'
paljon sellaisia mukavuuksia^ j o i ­ta
useimmat ..kiinalaiset eivät olleet
koskaan exmen;nälmeetkään..."
filun''Kojen' saaifella on useita kym­meniätuhansia;
potavankeja Ja noin
100,000 Pobjois-»Koreasta kaapattua
siviili-ihmistä Ja- kun näistä vahi
noin -100 tapej^tfift Ja pari sataa haa­voitettiin
"^helmi-maaliskuun aikana,
n i i n Jopa se .g^i^taakin melkein a n -
teekslantanoatonta lempesrttä ja u u -
noutta vankien käsittelyssä.
Joten el ollut ihmekään, että var­sinkin
kiinalaiset, jotka eivät maini­tun
sota-avllsm uutisen mukaan o l ­leet
ennen sellaista "mukavuutta"
nähneetkään, ryhtyivät kapinoimaan.
Kaappasivat leirin komendantta ken­raali
Doddin j a -vaativat lisää r a v i n ­toa,
vaatetusta, lääkeaineita ja tohi-milllstä
kohtelua.
Samassa uutisessa osoitetaan ken­raali
Colsonin. Joka sitten neuvotteli
Doddin vapauttamisesta, syyllistyneen
samaan vankien lelllttelyyn, kun
myöntyi joUilnkm vankien vaatimuk­siin
saadakseen Doddin vapaaksi*
Lupaulcset on' sitten kyliä syöty.
Doddista ja Colsonista tehty everstit
ja vankien tappamista Jatkettu siinä
määrin, että esim. vUme lauantaina
tiedettiin radiossa kuuluttaa amakin
7 vangin saaneen surmansa.
Eikö olekin anteeksiantamatonta
"huolimattomuutta" vankien kohte­lussa?
"Oominkl olla pitää, sanoi Säämin­gin
lukkari kun kananpoikasla piiska­si",
on vanha suomalainen sananlas-
-ku ja sen mukaisen kannan kertoo
sota-aviisi Ilolla, isäntämaan suur-isäntienkin
ottaneen, sanoen: "...
sinne on nimitetty uudet miehet joh­toon
j a lEatsomaan -että vankien lei­littely
loppuu."
Nyt sitten saamme jäädä odotta­maan
tuleeko kuri paremmaksi, no-peistuuko
vankien tappaminen, vai
onko vielä muutettava uudet miehet
terim.
Asia ei kuitenkaan ole n im yksin­kertainen
kuin Toronton suomenkie­lisen'
sota-aviisin tappovimmainen
toimittaja kylmillään olevissa pää­koppansa
kamareissa on funteeran-nut.
Jos n i i n olisi, n i i n koko Xojen
saaren vangeista ei olisi enää kuut
•harmaa muisto jäljellä.
Ne Joista ei henki olisi lähtenyt nä­lällä^
piiskauksilla. konekival^lllä ja:
napaimpommellla. ohslvat saaneö.
maistaa bakteerisodan siunauÄa Ja'
kaikki vangit nyt "kieltäytyisivät'pa-'
laamisesta kotipaikkakunnilleen.
Maailmassa kmfenkin onolemassa
tohienkih vohna kuin sotaa- väkival­taa
ja vankien rikollista rääkkäämis­tä,
tappamista ja muuta epäinbinul-
Usta kohtelua Ihaileva. ,
Maaihnan; kansojen suuri eneouB*
tö, ratkaiseva enemmistö työtäteke»
vistä ihmisistä, edistysmielisin .1»
keskiluokasta ja sivistyneistöstä kap>
talistisessakin; maailmanosassa, tuo­mitsee
sodan ja raakalaisuuden J
vaatU kansainvälisten sopunustenj
asetusten noudattamista roso»":
vänkierivkdhtelussa. ^
Jä vaikka se kuinka Ukeästi kuin-
Iisi sodan j a raakalaisuuden ibaiin«t-sijain
munaskuita, ei satojen mUJ»-
nlen ihmisten mielipiteeUe voida soa
vähi huitaista kintaalla. ; i
Sodamrälmlstelut samom kuinW*
kl raakuudetkin on pyrittävä pe»*
mään valheverkolla ja yritettävä J
miset saada uskomaan, että s"**,^
Tustelu on rauhan turvaamista J»
epäinhimillisyys'liiallista
syyttä, kuten "Kuka on ByylUoef
jaarittelussa tehdään.
Vieläpä käy niinkin, että » « « ^
vaan iskuun valmis käsi on p f a t ^
taskumi ja Pidättäydyttävä a j ^
toistaiseksi kaikkein haikailen»»^
inimmästä toiminnasta.
• Mutta valheet, petokset Ja B a n ^
eivät tule' enää koskaan s a a i ^
maaUmanihnilsten suurta enenjg
töä sodan ja-raakaisuuden kannai^-
jikfli. — Kulkuri.
hänen
Einari
Saima
Eifa,J
Mary:
John :
Selma
Hilma
Elsa ji
Saul
TUda
Lempi
Annie
Vie. K
Mary
Helen,
McKe" irri
Sydän
saapune
haalilia.
Mitäi
le aimoi
vaan el\
Kiitos
nille Ja ]
neUe ka
kaunein
• Vielä 1
Jotka tai
McKerr*