Vapaus, April 13, 1957

              Ilmestyy tiistaina, torstaina ia lauantaina ^ Pernstettn vuonna 1917 Canadan imomalalstan itsenäinen tyovienlehtf
No. 44 — Voi. X L vuosikerta SUDBURY. ONTARIO Lauantaina, iiuhtik. 13, p. — Saturday, April 43,^ 1957
Yhdysvaltain senaatin alivaliökiäman toimenpi­teet
ovat nostattaneet tyytymättömyyttä ja
vieläpä katkeruuttakin Canadässä - Pearson
Ottawa. ^ Ulkoministeri Pear­son
tiedoitti alahuoneelle kestd-viikkona,
että Canadan hallitus vn
lähettänyt Yhdysvaltain valtio-departmentnie
nootin, Jossa syy^
Uttiin IJSA:n senaatin ;alivalid-kuntaa
Canadan sisäisiin asioihin
selcaantumiseista kun se Julltaisi
uudelleen todtstamattomia syy­töksiä
Kairossa toiminutta Cana­dan
lähettilästä E. Herbert Nor­mania
vastaan.
Nämä syytökset johtivat siihen,
että Norman teki epätoivoisessa t i ­lassa
itsemurhan.
Samalla Pearson teki julkiseksi
Yhdysvaltain valtiodepartmentille
keskiviikkona annetun nootin, jokz^
voi johtaa siihen, että USA:n hal­litus
käyttää painostusta kongressin
turvallisuusasiain tutkijoita kohtaan
saadakseen heidät pitämään käten
sä irti Canadan asioista.
Ellei aniieta takeita siitä, että Yh­dysvaltain
hallitulcselle toimitettuja
turvallisuutta koskevia tietoja ei an­neta
sellaisille komiteoille taikka
järjestöille/ joihin hallituksella ei
ole kontrollia, niin Canadan hallitus
kieltäytyy toimittamasta tietoja sil­loin
kun canadalaisista on kysymjfs,
sanottiin nootissa.
Yhdysvaltain hallitus ei ole heti
vastanliut noottiin. Täällä toimiva
Yhdysvaltain läliettiläs''Livingston
T. Merchant matkusti keskiviikkoaa­muna
Washlhgtohiin esittämään
valtiodepartmentille 'Canadan' otta­masta
kannasta' Normanin traagitli-seeri
kuolemaan nähden:
telun ulkoministeri Pearsonin kans­sa
ennen ijnatkaansa ja sikäli k u in
tiedetään.Yhdysvaltain lähettiläälle
tiedoitettiin mitä mr. Pearson sanoi
asiasta alahuoneessa^ keskiviikkona.
Canadan Ulkoministeri^liki Yh­dysvaltain
.valtiosihteerin apulaisen
Christian A. Heterin nootin, jossa
sanotaan ettei hallituksella ole val­tuuksia
sekaantua kongressin ko­miteoiden
toimintaan. Nootissa m;
m. sanotaan:
"Minun hallitukseni rehellinen
pyrkimys on ylläpitää mitä ystäväl-lisemmät
suhteet Canadan hallituk­sen
kanssa ja se valittaa kaikkia
tapahtumia, olivatpa ne lähtöisin jo­ko
Yhdysvalloista taikka Canadasta,
jotka voisivat vaikuttaa huononta­vasti
näihin suhteisiin."
Tämä.oli vastaus siihen pirotesti-noottiin
jonka Pearson lähetti maa­liskuun
18 pnä jolloin syytökset jul­kaistiin
Normania vastaan ja kaksi
viikkoa ennen canadalaisen lähetti­lään
kuolemaa.
Pearson sanoi, viitatessaan tähän
protestiin, että hallitus on jö. tehnyt
Yhdysvaltain hallitukselle tietyksi,
ainoaa mahdollista tietä, mielipi­teensä
senaatin turvallisuutta tutki­van
alivaliokunnan toimenpiteitä
kohtaan. "S& julkaisi jälleen —
vuosia ensimmäisen julkaisemisen
jälkeen — herjaavia viittauksia Ca­nadan
korkeaa virkailijaa kohtaan
ja aiheutti sen johdosta traagilliset
seuraukset, jotka ovat hämmästyttä­neet
meidät ja saattaneet surua".
Ulkoministeri sanoi^'että ystävyys
näiden kahden maan välillä on erit­täin
tärkeä edessämmeolevina koet­telemusten
ja vaaraj»' päivinä. .
Ulkoministeri huomautti, että se­naatin'
alivaliokunnan toimenpiteet
ovat nostattaneet tyytymättömyyttä
ja vieläj^ä katkeruutta Canadassa,
MF:WrÄrpltrpSkän fte«~ raöffä-fdtvbi km^eiitcä.''etlTs^voi
täisiin pitää Sellaisissa rajoissa, et­tei
seilaillen aiheuttaisi mitään.kah-den-
niaan suhteissa:
Mr. Pearson sanoi saaneensa Yh­dysvalloista
kirjeitä, joissa tuomi­taan
senaatin alivaliokunnan toimin­ta.
Hän huomautti ettei canadalais-
)en keskuudessa noussutta kätke*
ruutta pitäisi kohdistaa Amerikan
kansaa vastaan^
"Samalla kun hallituksemme
luonnollisesti ei voi eikä halua kont­rolloida
minkään toisen maan halli­tuksen
elimien toimintatapaa, niin
meillä on velvollisuus pidättyä kai­kesta
toiminnasta, jotka voisivat
auttaa tai helpoittaa sellaista toi­mintaa
joka saattaisi vahinkoa omil­le
kansalaisillemme", sanoi Pearson.
Tästä syystä me olemme tarkista
neet menettelytapojamme turvalli­suutta
koskevien tietojen vaihtami­sesta
Yhdysvaltain kanssa, sanoi
hän.
"Tämä kokemus on antanut aihet­ta
siihen, että meidän täytyy ottaa
sellaisia askeleita, jotta mitä hyvän­sä
tietoja saadaan meiltä näistä asi­oista,
ei niitä voitaisi käyttää vää
rässä tarkoituksessa canadalaisia
vastaan tulevaisuudessa", sanoi hän.
PäSmiiiisferi ei tiedä
eikä baluakaaB tietää
Mir. Kn*owles halusi saada tietää miten
vaialiaTiistiislahjoitullGset^
' I n arvostele ketään", sanoi
Eisenhower miistamaalaajista
WäsIiington. Presidentti sanoi
keskiviikkona tiedbitustilaisuudes-sa,
että hän ei tiedä olisiko kukaan
kongressissa tahallisesti yrittänyt
huonontaa Yhdysvaltain ja Canadan
suhteita yrittäessään syyttää Nor­mania
koniihunistiksi ja "kuten ta­vallista,
minä en arvostele ketään".
Yhdysvaltain senaatin alivalio-kunta
oli valmis antamaan senaat­tori
James O. Eastmanin ja alivalio­kunnan
päälakimiehen'. Morrisih
valmistaman lausunnon Normanin
asiasta, mutta peruutti äkkiä suun­nitelmansa:
Eisenhower sanoi kuinka hartaas­ti
hän toivoo, että canadalaiset kä­sittäisivät
kuinka koko hänen halli­tuksensa
haluaa kimnioittaa Cana-daa
ja ylläpitää hyvät ja ystävälli­set
suhteet sen kanssa.'
Hän sanoi, että on hyvin valitet­tavaa
kun tällaista tapahtuu ja va­kuutti
olevansa varma, että nykyi­siin
vaikeuksiin on osaltaan syynä
sattuma.
Eisenhowerilta tiedusteltiin mi­tä
oikeuksia alivaliokunnalla o l i
tehdä julkinen syytös Normania
vastaan, johon presidentti ei vastan­nut
Presidentin vastaukset sänoma-lehtimiehille
olivat hyvin välttele­viä.
Lopuksi hän m o i :
^'Minusta tuntuu, että kaikkien
meidän tulee tehdä parhaamme pa­lauttaa
niin pian kuin mahdollista
'hyvät ja lujat suhteemunae 'Canadan
kanssa."
Ranskalla vastaväitteitä
aseistuksen vähennyksessä
Yhdysvaltain ja Neuvosrttoliiton sanotaan
olevan
Lontop. YK:n aseistaiiisumis- että niiden kummankin palveluk-valioktmnan
alaisen -viiden vallan
—• , Yhdysvaltain, Neuvostoliiton,
Britannian, Kanskan ja Canadan —
muodostaman aseitariisumiskomi
tean kokoukset jatkuvat täällä, mut­ta
torstaina tiedoitettiin, että länsi
valtojen keskuuteen on kehittynyt
jossakin määrin erimielisyyttä siitä
missä ja miten / vähennetään n.s.
tavallista aseistusta. .
Ranskan edustajan, Jules Mochin
kerrotaan arvosteUeen sitä kun
Yhdysvaltain edustaja ' Stassen
suosittelee suoraa ^ prOsenttivähen-nystä
tavallisen aseistuksen suh­teen.
•
Yhdysvaltain kerrotaan olevan
peruskysymj^ffiissä. jrksimielisen
%uvostomton kanssa siitä, että
suurvaltojen pitäisi samanaikaises­ti
vähentää ensiksi aseistustaan. Tä­män
käsityskannan mukaan-Neu­vostoliitto;
Kiinan Kansantatovalta
ja Yhdysvallat vähentäisivät asevoi­miaan
siinä määrin, ettS kunkin
Puolustnsvoimiin Jiälsi 2J500JO(IO
miestä. Britannia j a Banska vähen­täisivät
asevoinuaan siinä, määrin.
seen jäisi 750,000 miestä.
Ranskan ja YhdysvalMn erimieli­syyksien
sanotaan nousseen siitä, et­tä
missämäärin vähennetään aseis­tusta
suhteessa miesvoiman vähen­nykseen.
Mr. 'Stassen ehdottaa tässä yh­teydessä
sopimusta. Jonka mu­kaan
vähennettäisiin aseistusta
ensimmäisen sopimusvuoden ai­kana
kymmenellä prosentifla Jo
toisena vuonna 15 prosentilla,
t
Mr. Moch arvosteli tätä esitystä
selittämällä, että jollakin maalla
saattaa nyt olla enemmän aseistus­ta
mitS se tarvitsee. Prosenttivä-hennys
jättäisi täUaiselle maalle
edelleen enemmän aseistusta mitä
se todellisuudessa tarvitsee, selitti
nu-.Modi.
Mr. Moch suositteli, että kansain­välisessä
sopimuksessa- määriteltäi-sun
kuinka paljon miehiä ja aseis­tusta
eri maat tarvitsevat—-ja s i^
ten sopimusmaat vähentäisivät ase­voimiaan
ja aseistustaan isStäavas-
Havaittiin syylli­seksi
senaatin
lialvelaimiseen
Washington. — Keskiviikkona ha­vaittiin,
sanomalehtimies Alden
Whitman syylliseksi äenaatin hal­veksimiseen
koska hän kieltäytyi
antamasta valtion turvallisuutta tut­kivalle
senaatin alivaliokunnalle
kommunistien -nimiä
,rrrMVhitman:"iesiintyi-todistajana ali?
valiokunnan edessä tammikuun 6
päivänä 1955. Hän tunnusti olleen­sa
kommunistipuolueen jäsenenä
v:sta 1935 v:een 1948 asti. mutta
hän kieltäytyi sanomasta mitä mui­ta
komtpunistcja hän^ tunsit
Whitmän oli neljäs henkilö viime
kuukausien aikana, joka on havaittu
syyllistyneen senaatin halveksimi­seen.
Korkein rangaistus tästä oh'
vuosi vankeutta ja '$1,000 sakkoa.
Tuomari Edward Curran sanoi,
että hän ahtaa Whitmanin olla va­paalla
jalalla takausta vastaan siksi
kunnes tuomio annetaan. Hän sa­noi
ettei hän anna tuomiota ennen­kuin
ylioikeus antaa pä4töksensä
työväenjohtaja John T. Watkinsin
asiassa.
Watkins tuomittiin alenunassa oi­keudessa
. syylliseksi senaatin hal-velcsimiseen..
.
Norandän lytäisille
palkankorofus
Noranda. — Noranda Mines Ltd.n
ja United Steeluorkers of Ameri­can
osasto 2758 keskesn allekirjoi­tettiin
torstaina kaksi vuotta kestä­vä
työehtosopimus.
Kaivos- ja sulattotyöläiset viime
sunnuntaina hjrväicsylvät yhtiön te­kemän
tarjouksen.
Alunperin unio vaati kahden vuo
den työehtosopimusta ja takeet sii­tä,
että se tunnustetttaisiiil edusta­jaksi
niille 1,000 työläiselle, jotka
nykyään ovat - lakossa Mtvdochvil-lessa
olevassa Noranda Mines Ltd:n
omistamassa GaspeCopper Minessa.
Yhtiö hylkäsi tämän vaatinmksen.
Nyt allekirjoitetun sopimuksen
mukaan työläisten palkkoja korote­taan
3 prosentilla ensimmäisen vuo­den
aikana ja 2 prosentilla toisen
vuoden aikana ja myönnetään '40
timnin työviikko sekS parannuksia
lomissa.
Ottawav~ Pääministeri S t Lau­rent
"ei tiedä», kuka auttaa rahsl-l.
sesti l.lieraalipuoluetta vaalitais
telujensa voittamisessa ^~elkä^^
"haluakaan» sitä tietää.
Pääministerimme ilmaisi tämän
katsantokannan vastatessaan tors­taina
alahuoneen istunnossa Stanley
H. Knowlesin (CCF, Winnipeg
North Centre) kysymykseen.
Mr. Kiionles on esittänyt viime-pSivinä
useita fcysytayksiä Saml-assa
sijaitsevan hallituksen omis*
. taman Polymeckor^oration presi­dentin
J . D. BarrI>agtottin siveelli-syyskäsitteistä^
viimeksimainitun
liityttyä Mcrntyi^Poreupihe Gold
Mines Ltd:n Johtokuntaan. .
Mr. Knowles käytti nyt byväk
seen erään torontolaisen lehden uu
tistietoa, että yhdessä hallituksen u
rakolta saaneen leAtokoneliikkeen^
A. V. Roe Canada Ltd:n kanssa Mc
mtyre-Porcupine aikoo ostaa i AlgO:
ma Steel Corporation.
Merkityksellisenä seikkana : p i - ;
«lettiin tässä ybfeydessii sitä, että
teollisuus Ja katip^dmihtsUeri 3
Hovie,' joka c>n parlamentille vas­tuussa
Polymer yfitlöätä^ ahtaa;
hallituksen lentokonetilauksid A .
V. Roe yhtiölle Ja on myös Algo*
.,ma Steet^rjrhtiötä kohtrMUnee»
.sirJainies 'Dunn'ln kuolinpesän
hoitajana. .
Mr: KnowIes oli tietenkin' siinä
onnellisessa asemassa, että hän voi
{puhua työväenpuolueen nimissä,' jo-ikä
ei saa juuri lainkaan rahallista
v'aaliapua sellaisilta yhtiöiltä- kuin
Mclntyre Porcupine yhtiö;
vHän sanoi, että pääministeri St.
Laurent tuntuu tietävän perin vä­hän
siitä mitä tapahtuu mr. Howcn
alaisuudessa sillä viimeksimainittu
näyttää Ruostuneen jos hän ei
ole esityksen tekijä — että mr.Bar-rington
nimitetään Mclntyren joh­tokuntaan.
Tällöin mr. Knowles
kysyi:
; "Minä en tiedä mitään lahjoi-
: tftksista vaallrahastoon" vastasi
mr. St. Laurent hyvin mlellyttä-västt.
"Minä en ole koskaan yrit-
; tänyt ottaa selvää niistä asioista.
Mmä en usko että se olisi minulle
yhtään parempi menettelymuoto.
Jos yrittäisin ottaa selvän näistä
lahjoituksista."
"Yleisöä kiinnostaa" intti mr.
Knowies tiedot siitä, että antavat­ko
tai eivätkö anna hallituspuolueel­le
lahjojtuksia vaalirahastoon liik­keet
jotka saavat avustusta tai hyö
tyä liittohallitukselta?" *
"Se saattaa olla -hyvinkin mielen­kiintoinen
seikka kunnioitettavalle
jäsenelle' . . . " aloitti mr. St. Lau­rent.
"Ja Canadan väestölle" keskeytti
mr. Knowles.
"Ja ehkä myös Canadan kansal­le"
Jatkoi pääministeri, "mutta
minä en tiedä yhtään tapausta et­tä
poliittiselle puolueelle annettu
lahjoitus olisi mitenkään vaikut-taiiiut
yleisten asiain käsittelyyn
Canadassa." *
Vaikka ppministeri St. Laurent
sulki tässä ilmeisesti silmänsä sille
tosiasialle, että pääministeri sir
John A. Macdonald pyysi Ja vastaan
^ t i ^ henkilökohtaisesti :CPIl:n lah­jotuksia
torypuolueeiJ "vaalirahas­toon
- r - kiiten hän unhoitti Be-auharnois
Power yhtiönkin histo-rial
isen tapauksen — hänen-"tietä-mätlömyytensä''
vAalirahaston suh-teeri
edustaa kuitenkin Canadan
pääjrtinisterin perinteellistä "tietä­mättömyyttä"
puoluerahojen alkU'
periistä.
Suomelle oii sen suhteet
N-liittoon elintärkeä äsia ,
Sanoi pääministeri Fagerholm puhuessaan Suoinen
ja Neuvostoliiton välisen ystävyys-» yhteistoi­minnan
ja keskinäisen avunsumon 9. vuosijuhlassa
Maanjäristys
vapisutti Roomaa
Rooma. Maanjäristys vapisutti
Koomaa tonstaina illalla. Yliopis­ton
seismc*ra{i osoitti; että: maan­järistyksen
keskipiste oli 40 mailia
Roomasta. Maan vavahtelu oli kui­tenkin
niin lievä, etta se heUuUi
vain kahvikuppeja: sekä helistell ik­kunoita.
'
N-iiHon rähety^ö-falbri
avajaisissa
1,200 vieraäa
'Ottawa. — TäSllS sijaitsevan
Neuvostoliiton uudeä läfietystötalon
avajaistilaisuudesta viime tiistaina
muodostui suurempi tilaisuus kuin
osattiin etukäteen odottaa sillä noin
1,200 Vierasta oli saapuvilla vaikka
600 lähetettiin kutsukortit. Tilai­suuden
boikottamisestä, kuten
eräissä piireissä odot^tiin, ei nä­kynyt
jälkeäkään.
Hallitusta edusti kauppaministeri
C. D. Howe j a saapuvilla oli useita
apulaisministereitä.
Neuvostoliiton lähettiläs Dmitri
Chuvahin otti aulassa vastaan kaik­ki
vieraat.
Ruokaa Ja Juomia oli ylenpaltti­sesti
tarjottavaia. Tilaisuudessa
esiintyi myöslun 24 henkilöä käsit­tävä
kuoro, kuusi kansallispukuista
tanssijaa ja orkesteri.
Tammikuussa -1956 paloi vanha
läbetystötalo.. Pian tämän Jälkeen
ryhdyttiin rakentamaan u t i t ^ lähe-tystötaloa.
Uusi lähetystötalo on
fcolroikeiroksinen' ja tuli maksa­maan
$400.000.
Vatfiosiliteeri
Pinard jää pois
toimestaan
Ottawa. — Täällä saatiin tietää
keskiviikkona, että valtiosihteeri
Iloch Pinard ei rupea parlamentti
ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa Ja
eroaa hallituksesta. Hänen sivuun
jäämisen poliittisesta elämästä sa
notaan johtuvan terveyssyistä ja
koska hän haluaa palata takaisin
yksityiseksi lakimieheksi.
Hän on toinen hallituksen Jäsen,
joka siirtyy sivuun poliittisesta toi
minnasta. Aikaisemmin ilmoitti
kaivosministeri George Prudham et^
tei hän osallistu vaaleihin ja siirtyy
yksityiselämään;
H e l s i n k i . ( K . U.) — Suomen
ja -Neuvostoliiton välisen ystävyys-,
yhteistyö- ja keskinäisen avunanto­sopimuksen
9. vuosipäivän johdosta
oli Siiomi—Neuvostoliitto-Seura
järjestänyt viime sunnuntaina klo
^ lp. juhlan Helsingin yliopistoon.
Tilaisuudessa nähtiin mm. tasaval­lan
presidentti Urho Kekkonen se­kä
pääministeri K.-A. Fagerholm,
ulkoministeri R Törngren. Neuvos­toliiton
Helsingin suuriähettilää V .
Z. Lebedev sekä vuosipäivän mer­keissä
maahamme saapunut Neuvos­toliiton
valtuuskunta, varakulttuu-riministeri
Danilovin johjoUa ja
runsaasti diplomaattikunnan ja
kulttuurielämän edustajia. Pää­ministeri
Fagerholm ja varakulttuu-riministeri
Danilov puhuivat Juh­lassa.
Juhlan alussa esiintyi Helsingin
kaupunginorkesteri Tauno Hanni­kaisen
johtamana ja sellotaiteilija
Seppo Laamanen soitti suomalaisia
ja neuvostoliittolaisia kansanlaulu-ia.
. .
Yhdeksän vuotta ei ole historian
mittapuulla mitattuna mikään pit­kä
aika. Mutta näihin muutamiin
vuosiin on mahtunut kehityskulku,
jolla, jos millään, on historiallista
merkitystä Ja kantavuutta meille
suomalaisille, lausui' pääministeri
Fagerholm puheessaan. Tarkoitan
Suomen ja Neuvostoliiton naapu­ruussuhteiden
kehitystä, joka niin
syvälle käyvällä tavalla on vaikutr
tanut maamme elämään, ja johon
me voimme olla erinomaisen tyyty­väisiä.
Suomelle ovat sen suhteet suur-valtanaapuriinsa
Neuvostoliittoon e-lintärkeä
asia; niin vakavassa asias­sa
on pyrittävä koristelemattomaan,
kaiken arvostellen kestävään totuu­teen.
Tämä totuus on hyvin seiväs^
ti lausuttavissa, sillä olemme tyyty­väisiä,
hyvin tyytyväisiä tapahtu­neeseen
kehitykseen. Olemme kii­tollisia
niiden kummankin maan
valtiomiehille, jotka niin ansiok­kaasti
ja kaukonäköisesti panivat
tämän kehityksen alulle ja ohjasivat
sen olkeisiinruomiln. ? ' •
Suomen j a : Neuvostoliiton välillä
vallitsevat moiemminpuoliseeh'kun''
nioitukseen, luottamukseeni' >ym
, , ^ 'AM—
märtämykseen perustuvat hyvät j a
vilpittömät naapuruussuhteet. En­nustamisen
lahjaa ei olo ihmiselle
annettu emmekä voi tietää, mi^ä
kaikkea tulevaisuus meille tuo. Mut­ta
täysin varmana voimme pitää si­tä,
että tapahtui tai teimme mitä
tahansa, meidän suomalaisten vkaaa
tarkoitus meidän järkkymätön pyr­kimyksemme
vastakin on oleva näi­den
ystävällisten naapuruussuhtei­den
jatkuva ylläpitäminen ja vaali­minen.
Tiedän tämän sanoessanl|
tulkitsevani vakaan kansallisen mie-;
lipiteen. joka on aivah yleinen'
maamme kaikissa kansalaispiircis-1
sö. '\ ' '
Pyrkimyksemme pysyä suurvalto­jen
välisten eturistiriitojen uiko-'
puolella on maailmansa tunnettu Jä
tunnustettu. Olemme hyvällä'^äfil^'
nestykseliä i toteuttaneet tämän vuo<;
den 1948 sopimuksessa > i l m ^ u n i
pyrkimyksemme, tja meidän'taikoi-:
luksenamme on luonnöUisestli^n
jatkaa edelleen' samalla tavalla:.
Noudattamamme rauhantahlö^neit
Ja puolueeton ulkopolitiikka samoin
kuin kaikkien maiden kanssq^^US"
pitämämme ystävälliset suhtejefvja
halumme saada osaksemme miitdeil
kansakuntien Juottamus ovat tosiasi-oita.
Käydessäni kaksi kuukautta
sitten ystävyysvierailulla Neuvoäto^-
liitossa näiden ulkopoliitUsten p'ä'ä^
perittatteittemme todettiin Neuvos*
toliiton taholta myötävaikuttavan
tJstkuu 8. iivbUs) , .
H y v ä t naapuruussuhteet
talcaavät Suomelle rauhan
Moskova. Moskovassa järjeste-tysiiä
Suomen ja Neuvostoliiton sol­miman
ystävyys- ja* avunantosopi­muksen
9. vuosijuhlassa Suomen
eduskunnan puhemies V. J . Sukse­lainen
piti puheen, Jossa hän esitti
seuraavaa:
Suomen kansu'on.vuosien varfol­la
huolestuneena seurannut mar>il-man
taipumusta Jakaantua kahtoen
toisiaan vieroksuvaan leiriin. Se on
tuiitenut voimakosta halua pysyt
täytyä tämän jaon ulkopuolella ja
käyttää vähäiset voimansa kankuin-välisen
yhteisymmärryksen pa< un
tamlscksi. Sopimuskumppanimme
on^täysin ymmärtänyt tämän mci
dSn pyrkimyksemme.' Siinä sopi­muksessa,
jonka yhdeksättä vuosi­päivää
tänään vietämme. Neuvosto­liitto
on tunnustanut Suomen pyr­kimyksen
pysyä suurvaltojen välis­ten
eturistiriitojen ulkopuolella; Me
suomalaiset toivomme, että tämä
maamme erikoisasema';' kaikkialla
tulisi ryhä'yleisemmimtunnetuk'8l'ia
tunnustetuksi, niin cttä-mevoisim'
me entistä tehokkaammin rakentaa
siiui^valiojen eturistiriidoista rlip-
Britannian Labour-puolue
luvannut lopettaa
atomipommikodceyut
Lontoo. — Japanin pääministerin
erikoislähettiläs, Masatoshi Matsus
hita, joka on Britanniassa esittänyt
erikoisen vetoomuksen atomipommi
kokeilujen lopettamiseksi, kertoi
torstaina radiolaajalluksessa, että
eräs Britannian Labor-puolueen
parlamentti jäsen oli sanonut hä
nelle. Jotta Labour-puolue lopettaa
kokeilut, jos se saa enemmistön
parlamentissa.
Matsushita on nyt vierailemassa
Hollannissa/ missä hän koettaa he­rättää
vastustusta Britannian fuun
niteltuja kokeiluja vastaan, Jotka on
ilmoitettu pidettäväksi pian Tyynet
lä merellä.
Paljon muuseja
Länsi-Ontariossa •
Fort Franees. — Maa- ja metsä-departmentti
UmoitU keskivUkko-na,
että turkismetsastäjiltä saadut
r ^ r t i t osoittavat^ että Unsi-Onta-iossa
on muusikanta;flisääntynyt^
Eräillä aineilla on niitä havaittava­na
paljon enemmän kuin;; aikaisem-
V I I M E T I E D OT
Ottawa..— PiämlnisfcH-81, loarent nnirf lorrtalna, etiä jo» parli'
mentin istiuifo p i ä t ^ knlmrsia vflkoh aikana, niin parlamentti liai<rfte-t
a » lictt i» IflitoiraltAma vdaltt iolmitetaan' kesäkson 10 päivänä.
Vaatatessaan opfMitftfcvnobKen JohtaJsOe John DiefenbakeriUe, pää-mfnfoteH
aanol irtvovattJia, vcCIft parlamentin hajofttamlnen tapabtolsi
peijäntaina.
iHUm.y-~Ta&m^1^ Indo-Kllna«Ba toimi-vfssa^
katttalttviilKHä aselepovalvontajoakoina palvellot- eaoadalalnen
Albert EdvardXnefen Can^n on norhatto. Tiedonannossa sanotaan, että
hänet oli tapcitn pmkottanKrfla.
Anaaan,^^i)fa9it, Tailiä UedolteUUä.periantaias, eitä konlnsas '
laäläi «pveliauuv «tO^iJtnincas/pyytäS'.häntä-^inoodofffamaao ooden
AalBfakam.
Toronton yliopisto liorottaa
opöttajiensa vuosipalkkoja
Tairkoltulksena on saada Jc^lcenieviä voimia
opetitamaan Canadan nuorisoa — Sydney Smith
Toronto. TorOnton yliopiston
presidentti Sidney Smith ilmoitti
keskiviikkona, että yliopiston opet­tajien
vuosipalkkoja korotetaan.
Ilmoittaessaan vuosipalkkojen ko­rotuksesta*
jotka korotukset vaihte­levat
$2,000:sta HOOO.ccn vuonna
1959, tri Smith sanoi, että yliopis­ton
tulee pitää nykyisen opettaja­kunnan
ja kiinnittää mukaan: huo­mattava
määrä opettajia, joilla
on hyvä menneisyys, ymmärtämys''
tä Ja kykyä opettaa maamme nuori
soa.
"Kylmä ja kova totuus on, että
ennemmin tai myöhemmin täytyy
ottaa huomioon tuotannon ja kysyn­nän
lain ja maksaa kilpailukykyi­nen
vuosipalkka kykenevälle opet­tajakunnalle'/,
sanoi Smith, "Parem­pi
mitä pikemmin sillä myöhemmin
voi olla liian myöhäistä."
I'alkankorotus toteutetaan koI>
messa vuosittaisessa erässä niin et­tä
se on täydellisesti voimassa hei'
nakuun 1 pnä 1959.
Ottaen huomioon kolme palkan
korotusta, niin palkat tulevat heinä­kuun
1 päivänä 1959 olemaan seu­raavat
(sulkumerkeissä nykyiset
vuosipalkat):
Luennoitsijat $5,500—$7,000 ^ ($3,
500--$5,000); apulaisprofessorit $7,-
000—$8,500 ($5,000—$6,500); yli­määräiset
professorit $9.000-^$11.-
SOO ($6,500—$8,000); professorit
$12,000 ja yli ($8,000—$10,000).
Ensi heinäkuun 1 päivänä koro­tetaan
luennoitsijoiden palkat $4/
300 — $5,800; apulaisprofessoreille
$5,800—$7,300; ylimääräisille pro^
fessoreiilc $7,500—$9,400 Ja profes­soreille
$9.600 ja yli.
' Toinen, palkankorotus astuu voi­maan
V. ig.'}8 heinäkuun 1 päivänä.
Palkat tulevat silloin olemaan luen­noitsijoille
$5,100—$6,600; apulais-profcBSoreille
$6,600—$8,100; yli­määräisille
professoreille $8,500—
$10,800 ja professoreille $11,200 jä
yli.
pumatonta kansainvälisen sovun ja
yhteisymmärryksen piiriä Euroo>
pan pohjoiselle kolkalle. — ' ;
Me suomalaiset tunnemme tällä
hetkellä olevamme , naapure^liiii
nähden onnellisemmassa asemassa ^
kuin moni muu kansa. Meillä ou
idässä mahtava sopimuskumppa*
nimme! Neuvostoliitto, joka ratkai<
see itäisen rajamme turvallisuuden.
.Lännessä ovat Skandinavian\maat, |
Joihin liitymme monien kulttuuri- .
siteiden perusteella ja joiden kans­sa
me muodostamme rauhaa rakas­tavien
kansojen ryhmän, joka vaka- ^
vienkaan erimielisyyksien sattuessa
ci voisi kuvitellh niiden ratkaisussa ^>
muita kuin rauhanomaisia keiiiöjä. ., l
Suoihulaisesta,näkökulmasta asioita' J
tarkastellen Voisi siis' saQoarristtä . ^;
kohtolo on meiUe suopea opettees-- ' '
saan meidät löytämään sen Ueii, ^
jonka' vlrstanmerkkiä tänlik ' jdh-
Pyydön kuitenkin vakuuttaa t^il- . ;v
le, hyvät ystävät, että mo t ä y s i n ^ ' '|
juamm^r^mitön' ffläaihhaitraulia^^dtt - 1
yksi ja jakimaton, jo ettei se lilko. *
poliittinen idylli mitä Suomen.^ni^t
-voi kätsöii^editstavah,-ole'tuudlitä*'^
nut moitä siiheh-uskoon; että maail­ma
jo tältä kobdölta olläl Valmis: Me ' '
•tojliamme:-että fyd rauhan ja'kän* i
sainvällsen •yhteisymmärryksen' hy' ' '
vaksi dn jatkuv«.sti tärjceä. r -
' \ i' • -1 I ' • •' ' j . ^, :^'-v-
;)foskova.-— Suomen Moskovan- '
suurlähettiläs Eero A. Wuori piti
Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys-ja
avunantosopimuksen O vuotispäi­vän
johdosta puheen Moskovan ra>
diossa. Suuriähettiläs Wuori totesi
puheessaan, että Suomen ja Neuvos- .
toliiton suhteet ovat yhdeksän viime
vuoden aikana perustuneet yhä^ka^
vavaan keskinäiseen kunnioitukseen
ja perustuvat vastaisessa kehliyk-scssäänkin
normaaliin, rauhanomai­seen
Ja hyvään naapuruuteen, t
Suuriähettiläs Wuori tähdensi pu­heessaan
yhteistyön merkitystämai-r
den välillä, taloudellisella, tieteelli­sellä
ja sivstjrkselliscllä alalla.. ;
Suonien kansa otti-viime vuonna
ilolla vastaan presidenttrVoroi$hi<^
lovin, samalla tavalla kuin Moskova
toivotti pääministeri Fagerholmin
tervetulleeksi viime tammikuuss^.'
Pääministeri Bulganinin Ja puolue^;
sihteeri llrushtshevin lähestyvä vie­railu
ansaitsee mitä siiurlmmaii
huomion, lähettiläs Wuorl lausui.
Molemminpuolisten virallisten'vie­railujen
aikana: on kansojemnfe Vä>-
lillä vallitseva luja ystävyys Ja ke*-
kinäinen kunnioitus entisestäänkin
vahvistuva, hän lausui. . '
imi
TYHJILLE TUOLEILLE PUHUMINEN
MAKSOI VERONMAKSAJILLE $5,000
i i
Ottawa. -—'Veronmaksajat mak­savat
alahuoneen kullekin (2S5)
jäsenelle $10,090 vuodessa. Pitä­en
lähtökohtana sitä, että alahuo­nepa
normaalinen työpäivä on
5>/z tuntinen J a työviikko V/i
pätväineo sekä vuotuinen istunto-aika
26 viikkoa, alahuoneen lokai-j
e n Jäsenen palkka on noin
$16.00 tunnilta.
Alahuoneen istuntoihin osallistu­minen
on h e i k k o a . . . Ottakaamme
esimerkiksi äskettäisen pet^/antai-päivän
iltapäiväistunto kello 4 ip.—
kello 5 ip. välillä. Viimeiset junat
olivat lähteneet Torontoon ja Mont­realiin.
Niin olivat alahuoneen jä­senetkin
lähteneet Ottawa8ta viikon
loppua viettämään.
Alahuoneen istunnossa keskustel­tiin
silloin veronmaksajain rahojen
käytöstä. Tarkemmin sanoen So­cial
Creditin edustaja F. D. Shaur
pyysi puheessaan . . . että halhtus
käyttäisi huolella varojamme.
"Minä olen odottanut Joitakin
huomautuksia budjettimme shurim-masta
menoerästä, mikä vaatii 35
senttiä jokaisesta verodollaristam-me
hän sanoi
Konservatiivipuolueen Joh^ja
John Dicfenbaker ja hänen puolus-tusa.
siajn spesialistinsa, kenraali
Ci^eorge Pearkes olivat kuuntelemas­sa
mr. Shaurn sanoja. Vancouveri
la':nen CCF:n edustaja Eriiart Rc
gier oli myös kuulemassa tätä pu
hetta> Samoin valtiovarainmfniste-ri
Harris ja Elmore Philpott Van­couverista
Ja mr. Shawn kolme sos-cred
kollegioa . . .*Ja tässä oli koko
se kuulijakunta jonka veronmaksa­jat
saivat viidettä tuhatta dollaria
maksaneesta tunnin puheesta.
Alahuoneen kahdeksan Jäsenen
lisäksi. Jotka kuuntelivat puhetta,
oli paikalla vielä 14 muuta ala­huoneen
Jäsentä mukaanlukien
kaksi kabinetin Jäsentä. Mutta he
kaikin olivat joko lukemassa sa­nomalehteä,
kirjoittamassa kirjet­tä,
keskustelemassa keskenään,
tai yhdessä tapauksessa, lukemas­sa
kirjaa.
' Seiostettuaan että sos. creditryh:
mä icannattaa riittävää-maanpuoliisr
tusta mr, Shaw esitti puheessaan
erältä esimerkkejä siitä, miten
maanpuolustuksen nimissä haaska­taan
veronmaksajain rahoja. Hän
kiinnitti huomiota siihen miten £ik
sevoimien ajoneuvoja käytetään e i
sotilaallisiin tarkoituksiin. Se ral-vosti^
ttaisi veronmaksajia erikoisesi
ti niitä, jotka'eivät voi taloussyistä
ostaa omaa autoa, jos he•nääsiv8t~
puolustusdepartmentin autoja^ jois-sa
on ainakin $2.50 tuntipalkalla toi-mivat
virkapukuiset autonkuljettä- ^
jat, seisomassa kirjaimeIU8e8ti}tuqr ?:
timääriä eri puolilla pääkaupunkia. \
Nämä autot seisovat koneet käy- -
den ja gasoliinia kuluttaen hallitqsr
virastojen edustalla; nO tuoyat,kor-:
kelta upseereita toimistoonsa'ja vie- ^
vät heidät pois; ne seisovat tunt^'
kaupalla kenraali "Jonkun" Ja<aini-^.-^,
raali " E i kukaan" yksityisasunhöa'''
edustalla. . ,,
Kukaan yksityiskansalainenei vo| "f<
jättää tuntikaupalla autoaan fytijSii. "^l
vuoksi käyrnään ' autoilikä!jettaJai(''v'^
Iukies8a!.kir|ää).'vijÄ;^
Mutta tätä puhetta oU ktiulemaä^^^l
alahuoneen 265;sto jäMnes^$)<yalJa\V.
kahdeksan jäsentä. ' \, > i
'm
mii msm. m- « HM im