Vapaus, July 22, 1969

              m i
••kkm^ m m ' mm» v^^^m»mmm
.ibt/lJ^!J^..Go»cfti ^yatyi ed^l-t::
tllyim& olleen viikonlo-jp^-
j^H^, jajonniätui' kansallis-
" ' ' ^ ]|itiaÄ auucilmnat pank
IttbaaiilE
l(älJ^UäSi'^^rakavimtn^ poliittisen
i^^fflÄfeaa ser "jälkeen kuri
jSfiOgnaäiiaiä^^
Vöi#iä0|>t)t9 yrittiihät heittää hä
n^t; pp!'%l(lUtti8piiMlta.
'liuttä^^lä^ 'Gandhi ei ole kui-i^^
sajff^^^Ääyt kaijdsta polilt-
>^yk^ääri antae^-
1^ kontrollin In-f
inanssiasioissa
^e4isti mahdollisesti
1'^ol^tn i l m e i ^ köi^^
^^16L^,jiikaanlb|miis^ ja
. B^^lhuissa Intian n^^^
liiäaMaa.
';> l)atlan enaimmäJBen pääminis-töH
Jawäliaiaiä Nehnin tytär
ttir|.~ Gandhi saa huomattavaa tu-
$e{| >|[qj;g|in$iQistiselta ja muilta
y>^P<llUfife>piffltta puolueilta, kos
KaJilB|vi[^ä^j,y»rapäämimsterinä
jfi i i l U ^ l j ^^
t^njij»frfti<t|jrpfi^,fl.Tit^kR^Ti hallltuk
aäUe finanssilai-
Muutaman minuutin kuluttua
seni jfllkeefr^fctm hän oli vastaan-ottii^
iitVatti/fBesain "eroanomuk-seii"?
a j i ^ ''Ctendhi kutsui lauan­tailta-
koolteNhallituksen kokouk­sen
mitta ^jfiiilitinaan 14:sta suu-limmftii^
piUUMlaitoksen kansallis
^«kai^UJteh. r
V Urs. Gandhin sanotaan poistu-xie
«n hymyilevänä tästä historial-lts<
8tf£-^hallituksen kokouksesta
nö^teii^''-"'Ulkoministeri Dinesh
S i i Q ^ I^varteen. Ulkoministe­r
i -kiiräiti Wa8hingtonista New
I)äl!hl|n antaakseen tukensa mrs.
Gaiidhille.
' 'Antaessaan odottamattoman is-kim
yksityisten omistamille pank-kiltdttoksille
mrs. Gandhi julisti
ra^osanomassaan tämän - toimen-pdte^
olleen^vlUttämättöm&asaa-yuttaa-
kongressi-puolueen van­noma
"sdsialisointiohjelma'' maas
Mrs. Gandhi piinoati kalkkien
niiden pankkien kansalliatuttift-^
raista, lioilla oU vähintään $75
miljoonan vastaavat säästöt.
Pankkien kansalli^tujttaminen
ei tule kuitenkaan hetikohltaisesti
vaikuttamaan Intiassa oleviin vle-raidenymaiden
pankkoihini
— Toisen^ maailmansodan aikana
vaurioitiui yU 70 prosenttia Budapest
tin asuinraikennuksistai ja 2rtuhOiK
tui täydallLsesti, Vahi^ot on kor­jattu
jo aiJooiia sitten. Viimekai ku­luneidesi
20 vimden aiScaea on ra^
kenmettu tai ale^itur^entaa 29 uut­ta
asumalähiötä.
Kuva Canadan aiav mistä tuotetaan t ä n ä f^ajayutptk^:^ t n ^ 4 f } } 3 U f ^i
ylä miljardi' busbelia viljaa, tjodle Camadan 'halli'tus ei näytä löytävän maric^iniöiitai
antr esittää bakteeriaseiden kieltoa
^^iKalrt:':^ Yhdistynyt arabitasa­valta.
äUeikiiiio^ äskettäin erään
rtmä^dähiKbtoisen yhtymän kans­sa;
00 titfljfMinan punaan sopimuksen
däö idmaripitutsen öljyjohdon raken-
«äeaaleäai Siaeäa lähdettä VäUine-reBe.-
-
V nit^iBSSB k u ^ yhtiötä, Jois.
^ suuri» osa on rainslkzäaisia ja it»-
, Rafcentiäaiar%ooii^^ pää
0Bem'^'V^£iäÄett 19TD loppuun men-
AissäJdfifo tulee ikulkemaan: Sue-
^ k^epUing^ eteläpuolelta Niilin
•pofidtriieriaseen kdbteeseen Alek-sapdrt^
fif»'iäinteea Sitä myöten voi.
dajan vabsittsin johdattaa 50 miljoor
oäa toiiiifi^äl^ mutta Supasitaet.
«ia mtS^m^äafaia. 70 miljoo-naaa
tjöaaöMPA n , -M
'4HiiaMj||^iiiiiiuuu
-*. »
«nmiiuiuBiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
K B s n i t ^ ^ Nevana
GMevCi — E n g l g n t l e s i t t i vU-me
viikoUa Geneven aseidenrär
s u n t a k o n i e r e n s s i s s a e h d o t u k s en
sa bakteerisodankäynnin kieltä­m
i s e k s i . K y m m e n k o h t a i s e n e h ­d
o t u k s e n jätti 19 m a a n k o n i e -
t e n s s i H e E n g l a n n i n . u l k o m i n i s t e ­riön
v a l t i o s i h t e e r i F r e d MuUeyi
E h d o t u k s e n m u k a a n o l i s i b a k -
t e e r i a s e i d e n h a l l u s s a p i t o Ja v a l ­m
i s t u s kiellettävä. E d e l l e e n t u -
J i s i j o k a i s e n m a a n , j o k a k a t s o i ­si,
j o u t u n e e n s a b a k t e e r i s o d a n ­käynnin
u h r i k s i , v o i d a v a l i t t aa
a s i a s t a Y K n pääsihteerille t u t ­k
i m u k s i e n a l o i t t a m i s e k s i.
Ehdotus ei koske kemiallisia
aseita, sillä useiden kemikaalien
rauhanomainen käyttö tekisi kiel­lon
valvonnan erittäin vaikeaksi,
kertovat asiantuntijat. Kuitenkin
konferenssin osanottajat voisivat
ryhtyä; neuvotteluihin^ jotta saa­taisiin
aikaan tehokkaampia ker
miallisen sodankäynnin rajoituk­sia.
Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto suh
tautuvat tähän Englannin ehdo-tukseen^
Neuvostoliitto on jatku­vasti
ollut sitä mieltä, että olisi
pyrittävä laajentamaan vuodelta
1925 olevaa protokollaa, joka kiel
tää. taistelukaasujen ja bakteeri-aseidenkäytön.
Yhdysvallat ei ole
lainkaan ratifioinut tätä proto­kollaa,
kun taas Ranska ja Kiina,
jotka eivätole osallistuneet viime
aikoina. •aseidenriisuntaneuvotte-luihin,
ovat sen tehneet.
Englannin ehdotuksessa sano­t
a t , että jokainen sopimuksen
osapuoli sitoutuu olemaan mis-
TYÖVÄEN TAISTELU TUIEE
JATKUMAAN JA KIIHTYMÄÄN
HelginU2l^^uomen keihäskak-
Bikko^Jdnfäl^^SIilnunen ja Pauli
Nev^M'^^ m t a k s a i a yleisurheilu-kauden'stful^
pkhtumassa, Euroo-
I>an ja^^AiAKHli^ yäliseesä maaot-i^
iaisä^'^ 30. ja 31.
"KtinlUtuiita.
V MMitftdaafajolan edustajia Eu-r9O0an
joukkueessa ovat ruotsa-
Ms^:'$elKM&'t.uQdmark ja Ric-
1 ^ • pWdfe *^ tlindma osallistuu
y&döjssä Miksen Erminio Az-
«arift-miösa''-Vkorkeu
BhitK/.öS^^^Äiinltetty kiekonheit-tcU.^^^^
feVksi.'
:;-l@«h«^^ :on vahvasti
däj(i^|ätöiiiläx-. Mulca^ on näet
.^slfefe^^stajaa^tä-ja Lansi-
SlkaastaJi Neuvostoliitto loistaa
li^lttabldHhanV sillä Neuvostoliitto
ok IlMbittänut, ettäJieidän lir-h^
ililjoillaari ei ole tilaisuutta osal-
I l i t i i a t ^ än joukkueeseen. -
(Jatdcoa 2 sivuUa)
saavutettu nyt siitäkin huolhnatta,
että hallitus j a yleensä valtiovalta
an antanut julkista, että salaista
tukea stutrpääomaiUe. Se on merkki
luokkataistelun jatkumisesta ja kiih­tymisestä.
: 'Eikä Canada ole tässä präkkeus-asemansa.
Päinvastoin tilastotiedot
osoittavait, viimeksScuhmeen 4 vuo­den
ajalta,. että 'lakot ovat lisäänty­neet
suuressa määrässä 'kaikissa ka­pitalistisissa
maissa.
Vuonna 1965 oli 37 miljoonaa lak­kolaista;
V. 1966 oli 45 miljooaaa
lakkolaista, v. 1967 lähes 47 miljoo.
naa lakkolaista ja v. 1968 lähee: 57
mUjoona» lakkolaista. Kaikkein suu^
rin ja vaikuttavin lalkkolijke oli vii­me
vuonna Ranskassa r - ja iQt Ita.
liassa puhjenneen halKtuskriisln' yh­teydessä
puhutaan, että Italia on
saanut "Ranskan taudin". Ei ole
lainkaan ihme vaikka viimeaikDina
ei olekaan enää puhuttu "luokl^a-taistelun
kuolemisesta" tai sen "vap-hanaikaistumisesta".
Ainafcin suur-porvarit
sanovat nyt 'keslEUudessaan,
että "jumala varjeiköon meitä täl­laiselta
'luokkataistelun kuolemal'
ta'."
Mutta sanotaan, kuten eräs hen­kilö
sanoi minulle pari päivää sit­ten,
eikö nyt olisi viisasta "jäädyt­tää
sekä palkat että hinnat, jotta
voitaisiin inflaatiovyöry pysäyttää?
Kun esim. Toronton kirveamiehet
saavufct'ivat $6.00 tuntipalkan, niin
se ei voi muuta kuin korottaa hin
toja," sanoi <ko. henkilö.
• Täsnä, hyvät juhlavieraat, on por-värien
syöttämää pajUköyttä ja pa3&.
sua pajulkäyttä onkia Mmä toivoni
ettet kukaan meistä jätä vastaamatp
ta tällaisiin perättömiin väitöksiin
Tosiasia on, että työläisten padkat
eivät aiheuta inflaatiota. Hinnat ko«
hoafvat ama edellä- ja i>alkankoro-tuflcset
säädatan kovalla vaivalla
viasta jäjestäpain. Palkoista ja hln-noista
luhuttaessa tulee mieleen
akselinsa: ympäri h ä k i ^ juokseva
orava. Himlimatta siitä kuinka Ho*
vasti orava juoksee, se pysyy pai'
kailaaa Samoin on ilaita palkanko»
rotusten kanssa. Työläisten on nyt
juostava hemmetin-kovalla vauhdi I-la
palbkarintamalla pysyäkseen jo-
VAIVAAKO TEUÄ
Korkrä TerenpaijDO, ranma sairaudet, käsien jäykkyys,
trtflaalkalnba pUoaarky, un«tlomuu8? Kokeilkaa tie-t
e | ^ ^ i tutkittua MAGNEETTIRENGASTA. Se auttaa;
•^^iAäinsMede on suorittamit pehiateellisiä tutkimuksia JapanUsa,
EnetoirtlMa, AmerikaiBa, NcuvofitoJUtogsa Ja muissa maissa.'
' jw,7ip^|Ucaa Jo ft^yUUikSfiaU nraotoUtu, UetecVJsceU tutkittu
läBail vttrknen noBinnettl^ ja naisille -r
toimi/keskthoko ja euUnL ifflnta $10.09 kpl. Ontorlon Midikaat
S% myjmttvero — 00 senttUi.
mutkaa oeotbteella:
Vapaus'Publishing Company Ltd.
P. o. BOX 69 SUDBUHY. ONTARIO
ten kuten tasoissa hintojen jatku­van
nousun kanssa. Ja stmret mo*
no^mliyhtiöt nostavat mieliisnäärin
hintoga kahmiak^een yhä suurempia
ja sutn-empia <w>ittiova, kuten nii den
tiliselostulksista oiäkyy.
Hintojen konfroUia ja jäädytystä
tarvitaan ja kannatetaan. Mutta
palkkojen jäädytystä on päättävästi]
vastustettava loppuun asti.
Vaikka käytettävisisäni oleva ai­ka
rientää niin minun saillittaneen
kuKenkin esittää mielipiteemme
myös Apollo XI Kuu-lennosta.
Lyhyesti sarnoen, me toivotamme
näille urheille astronauteiUe onnea
vaaitivafssa toimessaan ja turvallista
tokaisin paluuta/ Kysymys ei ole
siitä, rniidcä maan miehet ovat mat^
kaila — vaan ihmisen ensimmäisesi
tä Kuu-matkasta. Sillä on tärkeä
historiallinen merkitys. Tämä sii­täkin
huolimatta vaikka huomatut
ameriikihalaisetikin (tiedemiehet ja aa-nconalehdet
ovat todenna, että tä.
män Kuawnatkan tieteellinen mer­kitys
on meOco suppea. Tieteellisel­tä
' kannalta 'katsoen on kysymys
"vain" Kuun pintamäytteiden maa­han
tuomisesta. Neuvostoliittolaiset
ovat aiemmin esittäneet käsityskan­nan,
että itoijsen vaarantamisen
asemesta tällaiset Kuun pintanäyt-teet
voidaan hankkia mekanisin kei.
noin automaattisesti tohnivien
avaruuslentojen avulla. Tämä riittää
köön Kuu^matkaan liittyvistä tle-teeltlisistä
seikoista.
Kuten edelläsanotusta ilmenee,
«yifcyaijan tapahtumien kehitys on
niyasikiyiiseo napeata ja usein pinnal­lisesti
katsoen hyvin monimuitikaistav
Näiden ta(pa!htumien seuraamisen
ja ymmärtämisen vuoksi ovat työ-väeideSidet
tuIiLeet entistä tärkeäm»
m^i.
TofeMalta on työväenlehtien ase­ma
ent^esläänkin vaikeutiumut tääl­lä
Catnadassa. Yiksistään postihinto-jan
koroitulksen vuoiksl Vapauden Iii-ke
jouiluu tänä vuonna maiksamaan
$6,000- pestimaiksuja entisen tuhaii-nen
dollarin asemesta.
Inflaatiovyöry uhkaa siis meitä
»a n a vapaudenkin mianetiylkBellä,
Oman sanomalehtemme, eli iodelli'
sea sanafvapauden säilyttämiiien vaa
tii sii» meiltä entistä enemmäfn työ­tä
ja toimhitaa selkä uihr^auksia.. Tä­män
peruBteella haluan vedota Tei­hin,
ja teidän kauttanne kaikkiin
sanavaq>auden ystäviin: Lahjoitta-ka*
Vapauden ja lietoin haastera-haötiooo.
Se on paras tae siitä, että
lelhtemme eivät itukeihdu, kuten ovat
Jo tukcflituneet ni in monet n*uut
työvSiemlehdet, ylivoinuiisen talou»-
taafkan olUle.
Kiitän teitä juhlavieratt kärsiväl-llsestä
1 ^ sa­malla
tflJivotan uudelleen Alert»—
V i ^ l e sekä CSJ:a Sudbur.yn osasi-ton
kuoroUe ja onkosterille »ekä
kaikille muille ohjeLman esittäjille
hyvää onnea ja menestystä Vöri
Anfihurln suurjuhlassa, Port Arthu­rissa,
Canadan suomalaisten suu-rinÄnassa
asutuj^eskuksessa tava­taan
elokuun 1—4 pnä.
sään olosuhteissa käyttämättä vi­hamielisiin
tarkoituksiin mikro­biologisia
tai muita biologisia ai­neita,
jotka saattavat aiheuttaa
vahinkoa (kuoleman tai sairau­den)
ihmisille, eläimille tai kas­veille,
Edelleen .Englannin ehdotus
edellyttää tällaisten aseiden hal­lussapidon
tai valmistuksen kiel­tämistä
sekä sitä, että jokainen
sopimuksen osapuoli sitoutuu hä^
vlttämään hallussaan olevat tä­hän
tarkoitukseen soveltuvat bak­teerit
tai muuttamaan ne rauhan­omaiseen
käyttöön soveltuviksi
kolmen kuukauden kuluessa sopi­muksen
voimaantulemisesta.
Jokainen maa, joka katsoo jou-
Ennustavat 150,000
kuolemaa
Genev^. Maaihnan terveys­järjestön
taholta sanottiin täällä vii­konlopulla,
että eri puolilla maail­maa
m aantieoraiettomttuksissa sur-mansa
saaneiden määrä tulee nou­semaan
150,000 uhriin vuodessa, el­lei
tätä määrää ole nyt jo ohitettu.
Canadalainen
syytteessä
vakoillusta
O t t a w a — Liittohallituksen kulr
kulaitosministeriön työläinen, 47-
vuotias Rudolph Paul Holata jou­tui
heinäkuun 21 päivänä Tshek­koslovakiassa
oikeuskuulusteluun
vakoilusyytöksestä. Tämän tiedon
antoi Canadan ulkoministeriö vii­me
torstaina.
Oikeus istuu Uste Nad Labenisr
sa, Prahan lähettyvillä ja oikeus-kuulustelun
uskotaan kestävän 2
päivää.
Holata on ollut pidätettynä tam
mik. 6. päivästä. Hän on Tshek­koslovakiassa
syntynyt, mutta. Ca
nadan kansalainen. Prahassa ole­van
Canadan suurlähetystön joku
jäsen tulee seuraamaan oikeus»
kuulustelua.
Holataa syytetään jonkun muun
maan kuin Canadan hyväksi suori­tetusta
vakoilusta ennen kuin hän
lähti Canadaanv. 1951.
t^neensa bakteerisodankäynnin
uhriksi on oikeutettu v^lit|;8m^Lan
asiasta :YK m pääsihteerille ja ^
timaan aslfntpukaisia tutkipiuk-sia.
Jos taas jokin : maa epäilee
jonkin toisen maan pitävän bal^
lussaan tai valmistava' biologisia
aneita, se on oikeutettu .v^littar
maan suoraan tupr^isuusneuvojs-toUe.
sanotaanEnglannin ehdo»
tuksesse.
täyd^lisesfti siasejä
Amman. — jQrdai^lai^et ja is­raelilaiset
tuUttivat viime viäcoil^
toi^i^i^ i^itomaattiaseilltä ja pans/
.sarivaunutylkeiuä Oum Aeisin alu-eeUa
jQr&n-vtrran pohjpi^uipleU^
idmottti Jordanian edustaja, joka
syytti israelilaisia tulituksen aloit­tamisesta.
Kaksi siviiliä vaSiingoit-tui
Jordanian puoleiUav hän jatkiriL
: Jordanian hallituksen edustaja
kumosi tiistaina valheeiliSHia tiedot,
että uusijnmat muutofkset Jordanian
kotlceimmassa sotilasjohdossa täh-tä^
ät Palestiinan sissien diminoi-miseen.
Hän totesi, että Jonlania
tukee täysin sissejä ja selitti, että
muutiokset ovat välttämättömiä tek­nisistä
syistä ja aimeijan saaman
uuden aseistuksen vuotei.
Stelco neuvottelee
metallia myynnistä
Neuvostoliittoon
Hamilton. — The Steel Co., of
Canada vahvisti viikonlopulla tiedot
siitä, että se neu^-ottelee parhaillaan
NL:n kanssa useita tuhansia tonoe-jn
käsittävästä metalltkaupasta NLn
autoteollisuuden kanssa. Jos nämä
neuvottelut saadaan önfteUisesti
päätökseen, nim tämä tulee plemaan
e ns im m äi nen tilaus, j onka, Neuvos­toliitto
tekee canadalalselta metalli-yhtiöltä.
Stelcon eräs puhemies sanoi, että
kaupan johdosta tulisi useita NL.n
kivoja HamiUonjn satamaan. Me­tallin,
laivaus on suunniteltu kulu­van
laivauskauden kotanen viimei-son
aukiolokuukauden ajnksL -
23. iKsifl) lähflctf • MinfiBaknuppigrf
pa.\on'vasraMn<>ii';:'tf)»i^
ia, kotka nikfaL tglp. oni lyii
hytikafaien. f. / ' " '\\
fibia pyd naiiMifcja kaalk»
piltit' saoidd. Dttäaeäito so^ii m
jiUeOä M M siiia kaavat ällt^T
yat keto9sä aMtelOl; ^ ;^ ^
Idällä. tavalM npmBOi^ I9L
pvat, lavalta U9^k««i;^»
f uuremplakb. ; . ' • <> '<
IMU v i M S k a i L . .
— KyUg .mätakoun/v^iQai^vNb^
3f^a Talfta. M | t i ^ "* "* *
Hjostea ilma. k^svatta^ balk^rf ja^
Liha ipädänt$y-hö^m«n^ hao-iettmnasti
hm^m käävät s^^fcti^at
t^uu' ei oi^ ' m ä i r ^ i ä t ä ^^Ihr^
kihud: Baftteeräta paitiaitett^^
vattava aijca^saaltaa tulia väikepä
syy^ussa.
Blkitarvikehygieeinikion tolUi. Nyys
sösm mielestfl' nykyaikaistan kylöfr-kaappien
ja^kylmltniyetiistea aika?
nia lihat' ja mafkdeairat 'Säilyi j^tä
liyvin teuib tammikuuBsi^ Tid)8tiihtt^
pilaantumisvaara G(ydän0tflsi|lS i:"*^
suurempi kuin muuiiain, nuitt» vfdi.
v.ontft on telhQkasta 30 tekniset lait.
teet erfuoanadaa.
ffSKS^VV ON
Mätäkuu on koiratähden- Siriuk­sen
kuu&aii!9w Keski«Suiippp9ss8 mä
takuuta sanotaankin ikoirafi'palvini
tai koirakuMlksL v,Tans!kassa. sadcsä^.
lainen kaqra/kuu sekoitettHii mäUt-kuuhun,
koska alasaiksa|»nen npd^
(koira) Mätmettiin ; ix)den,' n i i ki
Tanskan kieä^eiBämertdtsee; mätää.
Pohjoismaail^siet sit» viettävät njStäu
kuuta kun nuiu Ehuxx^a elää
koiraikuuBta:
Sana mätäkuu on kerännyt ympä­rilleen
m^täEi^emisuSiicomuksia .^^^
mmn kuinmuu^a EkiixMpassa kpi-rakuu
on kqlraai^ikiooqusten ai^aa: On
esimarkik9ji mt^öttu, ^ ikoir^ mä­täkuussa
tulevat huiluiksi, monin
paikoin on pi^nbi. toimeen erityisiä
kQiravainoija. Irrallaan juosseet koi­rat
suimattiin säälimättä. Tämä oli
jo muin^ste^^kiieikkadaisten j a roo­malaisten
tapa, nnitta vieaä'l7004ur
vuUa suorltettkn Saiksass^ön joka­vuotiset
kokien joukkoteurastukset
koirapäivinä.
ohutta-vaijpäntoat'Q}iHtai^ii$ vo-
.ravAseiilä mätaftuirtHip.,
; 'Aimeli U n Q M iQi # Vftt» n^'
— Jte'imilla e^: )o ou^ rieUSt^ koav
^vpi' ktnfinaut amdna vIkfajLTyjmiBto
m i i ^ ' ^ ^ ^ a t t ^ ! i ^^
mlkakmissa), eäeinMrpttÄvaS^^
' ^avi- 8a«olaittBil. SBhT '
— 'Ein oäikftaain^^mi^äiuiy
t ^ i y ^ Kyknaflä-xvcB^i fliä^,^^
tfiuäain Sorin» thmanaffla, r^"
ofK 'asy^Sl totoa iamasm
Yleensä minä en faiMmiaa koko m^
tä9nni|ta. . ^ • "
dllaria HäQstrttni. 78.
— vaan haaiva ij^kaik tik»»
sonns nim pai ärtyvä in9tiilcua&
i» p i i ^ jalBcpcA^ ja mnaä Sairase­sta^
kohnat viikSco. UiȊ eOe byvi
v^aitiv;0ae kaSötten «erävatben k^ips
mIMgkims. Ruiu^ nitakbo lika ja mai­to'
ja semsset vikkeläsjt pUaantuya-aineeft,
ova ain humioi mätäe,
kifid: Mutt maiinBQkä merikäiniiaissi
j a semssi nmäfi en usko. liitä mah­tava
<ai, merimiäste jutui. -T A-A..T
NL ehdottaa YK-joukkoja
Israelin ja arabien väliin
Y K , New Y o r k . - N e u v o s t o ­l
i i t t o e h d o t t a a uudessa lähi-itää
koskevassa suunnitelmassaan,
että Y h d i s t y n e i d e n k a n s a k u n ­t
i e n j o u k o t s i j o i t e t t a i s i i n I s r a e ­l
i n j a a r a b i v a l t i o i d e n välisille
r a j o i l l e v i i d e k s i v u o d e k s i , ker­t
o i v a t a s i a n t u n t e v a t lähteet^
New Y o r k i s s a v i i m e v i i k o l l a . l.
Suunnitelma on esitetty Yhdys»
valloille, Englannille ja RansKal»
le. Se on parhaillaan käsiteltävät
nä Moskovassa käytävissä neuvot»
leluissa, joihin osallistuu myös
Yhdysvaltain lähi-idän asiain apu
laisuljcpministeri Joseph Siaco,
mainitsivat lähteet.
Kahdentoista hohdan suunnitel»
massa lähdetään siitä, että Is»
raelin joukot vedetään takaisin
vuoden 1967 sodan aikana miehi­tetyiltä
arabialueilta. Vetäytymi»
nen tapahtuisi vaiheittain kahden
kuukauden aikana, ,1a sitä valvoi­sivat
Y K : n tarkkailijat. Se alkaisi
Israelin ja arabimaiden hyväksyt­tyä
yleisen suunnitelman ratkai­susta,
johon pyritään neuvottelu­tietä
YK: n sovittelijan Gunhar
larringin välityksellä.
< Osapuolet sitoutuisivat noudat-tfimaan
turvallisuuaneuvostolle o-soitettua
julistusta, jossa ne lu­paavat
noudattaa ratkaisua ja
kunnioittaa tiukasti aselepoa.YK-n
joukkoja sijoitettaisiin kaikki­alle
rajan kummallekin puolpUfe
sekä lisäksi Gazan "ja. Shamrt el
Shelkhin alueille.
'Israelin vetäytymisen jälkeen
Buunitelma edellyttää Israelin ja.
arabimaiden .välisen sotatilan lo­pettamista,
kaikkien alueella ole­vien
valtioiden molemminpuolista
tunnustamista sekä vapaata me­renkulkua
Tiraninsalmessa ja
Suezin kanavalla. Suunnitelma
niäärititelee "varmoiksi ja tunnus-tetulcsi".
rajoiksi, joista turvalli­suusneuvosto
puhuu 22. marras­kuuta
1967 hyväksymässään pää­töslauselmassa^
rajat, jotka olivat
voimassa ennen vuoden' 1967 so­taa.
Kaikkien f^oopan kansojen mä-til''
i(uu ja koirakuuHiskomuksdin liit^
tyy tatinoäta meiikäärmeistä ja
muista maitdijqjsta, lohikäärmekin
tuntui olevan yleinen mätäkn^issa:
Mro. on kieHetty inminen inätä
Kuussa, koska vesissä on siiloin^)!-
ria käärmeitä, 'jotka käyyätkliöni
ihmiseen. Tällaisjet uskomukset liit­tyvät
yleiseen kansainyaliseeii ku­vitteluun,
että kesän kuumin aika
on käärmeiden Ja kaikenlaisten syö­päläisten
shmattua aikaa.
Nykyään ei kukaan tunnu vaka­vissaan
usfcovan merikl^rmedsiih,
paitsi korkeintaan Loch Nessin hir­viöön
ja siihenkin uskovat lujimnyn
Skotlamiin matkailuviranomateet.
MAtAKUUTA
KEN PELKÄISI
Mätäkuumskomukselikin jakavat
.sukupolvet barrikadien eri puoUUe.
Nuoret ihmiset eivät pdkää pilaan­tumitta
lihaa tai m&ikiviä' haavoja
merikäänneistä pulnuna^itakaan,
Ljsähumnautuis.
SRtua^ghliein
Pahoittelemme t u n SCAULm
^ jpestärudskllpailnjen .kilpailu-kii,^
sta^ joka julkaistiin Va-
^ndfen Caiiäda-iÄiyän nume-
-i^ossä kesäkuun lopiilla, jäi mai-i^
itseinatta alle ;i6j-vuotiaiden
tytti^jen 4-ottelu jeif. • pokaali,
jon^^a ijn laHjpittiijut f yyli ja
J u ^ i Pärssinen; v Toivomme,
-että seurat j a tytöt ottavat tä-
^ ä n huomioon, siis 100 |il„ kuu-lar
korkeu^; ja pi|il!js.,L Näissä
^uin^ muissakin laj^is^ Urheili­jat
saavat kolme palkintoa ja
ensimmäinen on kultainen mes­taruusmitali.
Pokaalikilpaan
pääsceknn suorittaa kaikki nel­iä
lajia, — P.V.
Ottawalta vehnä-faTmardiHe
$250 milj.
etukäteismaiksuina
(Jatkoa sivulta 1)
ujsn matkallaan ^ n sijaan, että
(^isi voittanut liberaallpuolueelr
leen lisäkännatusta, kuten hän on­nistui
tekemään viime vuonna
vaalikampanjan aikana.
Suurimmalta; ossilta vierailunsa
aikana hän jätti huomioimatta
paikalliset uutisverkostot ja ne
muutamat ottawalaiset kansallis
set reportterit, joiden sallittiin
matkustaa hänen seurueensa mu­kana
^ joutuivat vuokraamaan
lentokoneita pystyäkseen seuraa­maan
'frudeaun perässä.
— Viisitoistavuotisea asuntotuo-tantx^
oiiieimsn etnmmäisen puoli»-
konr f^cäna —• vuoabia 1961—rl998
-^rakennettiin Budapestissa yh­teensä
83,000 uutta asuntoa, toisin
sanoen noin 300,000 teistä pääsi
muuttamaan uuteen koitiin.
I S R A E L E I K A N N A TA
J e r u s a l e m . — Israelin ulkomi­nisteri
Abba Eban väätl viime
viikolla Y k : n lähi-idän; neuvotte-,
lijaa Gunnar Tarringia- ottamaan
yhteyden Israelin ja arabimai­hin
neljän suurvallan välisten neu
vottelujen jouduttua umpikujaan,
ilmoitettiin virallisista' lähteistä
Jerusalemissa. E l ^ n esitti vaati­muksensa
Zurichisqä.
Jarring ei ole toistaiseksi anta-
'nut vastaustaan. Eban esitti jäl­leen
Israelin kannan o^m". ettei
rauhaa saataisi aikaan ilman Is­raelin
ja arabimaiden välisiä BUP-
:ria ia Vapaita neuvotteluja.
Israel ei ole suhtautunut suopeaa
ti Neuvostoliiton viimeiöimpään
iohdotukseen, ioijka m,uK^an' Israe­lin
.joukkojen olisi vetäydyttävä
onnen kesäkuin ^ittä 19!?7 vallin­neille
rajoille sekä sallittava YI^-
n joukkojen asettuminen rajoille.
Tarkkailijat ovat huomauttaneet,
että Neuvostoliittiö esittl^saman-mmntaisiji
ajatuksia: välittömästi
Ituuden päivän sodan jälkeen.
VAIVAAKO TEITÄ /
KCNRKEA VEKjEINPiUNE
REUMA l&AiBtAUPET
KASIEN MYKKYYS
PITKAAIKAiNEN Jf&immKY
UNETTOMUUS
ffokeillfaa (lD^«ellisestl- tuttfttna i^iacneeCtirencasta. Se uiUaa.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
LääketMe on - soMUtaiist''' pm
EnglannlOT---Am<irifc»sBar-fyewostjqfBt<ws» Ja moisaanuliBs^ ym­päri
maapallon. Pat<^nUdta 4i maaaEM. ^
Jokainen,'Joka kemut o» käyttfnj| macneetU lerveysren^asta ,on
täysin valraattannt. sen. tervdidyitÄvistt vaUratokscs^
Prof. Naka(awan tatkimqfcset VMftn' t1i(q)isto6sa osoittavat, ett&'
veren knlkieasa magneettikentän läpi se lonisoitnl Ja syntyi lieikko
electromötorlnen voima. .
lioidettaeesa korkeaa verenpaJpetta, t d reomasairaiiksia. onetto-mnatta,
pitUUikaista päänÄifcyi; peräU ^% koehenkilöistä to­dettiin
parantava vaikutus Jo 2 viikon Inilnes^
Tilatkaa Jo tänään. <yyl^ad^M| jnnotoilta. tleteeUlsesti tutkitta
Inkilän värinen macneetti renxAs. Se/maksaa vain $10J)5 kpl.
Ontarion asDkkaat lisätkfift S% myynUvero.
rUHELIN.^7Sl-2938 - .
Loikaitkaa irti-ja. lähettäkää o»^^ ^:
BAND SALE8
. Box 3, SoarlMroash, Onti^
ShekW M mak8U0«>ttU3 Söuraa tilaoata-^^ 7 ,
Tilaan .. kpl.' magneetM terveys rengasta
nalBeUe/midMito
pleni/keskikoko/auuri '
Nimi
aiodbe
m:
m
m
Wt