1952-05-24-06 |
Previous | 6 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lauantaina, toukok. 24 p. ~ Saturday, May 24, 1952
TmrOAN PÖtAISEEN MYYNTIIN
Holstein maitolehmiä: Kysykää:
Eino :Vuorenxnaai McFarlane Lake.
Puhelin S-ifm, (20-22-24)
RYMMENEN^PIAN POIKIVAA lyp-
> Sylehmää Hereford-rotuinen ja
; Hblsteto-rotuinai härkä. Kysykää,:
Ojalan faiflfUta, Kelly Lake, Ont.
? r\ ' ' rcpa (22-24)
HEVONEN, NÖTIOKONB J A PIE^-
, tä kotoa separaattori myytävänä.
^LähenunimnOscar Kulmala, Waters
j Townsbip,'?Ä, B . 1, Copper Cliff,
: Ont- ' (23-27)
HYVÄKUNTOISET TY ö KÄRRYT
.halvalla.,.Ifersykää: Wflliam Oja,
' NaughtonI |int.
VUOKRATTAVANA
KAHDEN miPNEEN APARTMENT-
*• tl vuokratilana lapsettomalle per-
"^heelle. KellUÖssä on kaikki muka-
IJSiudet.' o Vuokraaja on pallealla i^aanantalha ja tiistaina. Puhelin
^^»7080, 73^rimth St., Sudbury.
— missä on HILMA tai HILDA
tKARPPlNETt edesmenneen 08-
^CAR K i ^ P I S E N vaimo. Oscar
£iKarppinenlnibll toukokuun 9 pnä
Z952. K:
n^vitya
>|kaa
.'(edla:
lyksessä '.perintöpesän
joku tietää hänestä,
ja; Ilmoittakaa osoit-
E,8ILVERTON
Oranvllle St. v
>uver, B. C.
SUl^tJRY CLINIC
Uiäkärit^klrurglt
' DR. S. S. POL4CK ;
DR,Jfl. M. T H O M S ON
DR!5. W. DAVIDSON
D R . U . M . T A I N SH
D % P. R . P Y FB
Hammaslääkärit
; DR. 1. G . P O L A CK
" I ^ l * . N. H O B B S '
Sfemalalnen tulkki
130 Elm St E., puh. 3-7181, Sodbary
MUISTILISTA
SDdbtuyn naisten kerho kokoontuu
tiistaina klo'1 ip. haalilla. Suomeen
matkustaviei) läksiäistilaisuus.
SJrnSndboryn osaston kokous sunnuntaina
klo 7.30 ip. haalilla.
Naisten labjavoittotanssit tänäilta-na
(perjantaina) Finnish-haalilla.
Tydn Poiston komitean kokous
maanantaina klo 7;30 haalilla.
VIctorlapälvän Johdosta on Vapauden
liike suljettu lauantaina.
Saonakomitean kokous perjantaina
Ido 7 ip. Työn Puistossa.
Talkoolaisia tarvitaan Työn Puistossa
joka ilta tulevalla viikolla.
"Seitsemän veljestä" mellastaa
Ty<>n Puistossa tlistaMltana kello
7.30 lähtien. Myös Taula-Matin oltava
ala<>sa paikalla. Toukolalsten
tulisi olla «aafpuvllla kello 8.30 ip.
Tulkaahan taas (kalkki hyvissä ajoissa-
. .
Korvausjuttu sovittu
Mrs. Marie Beauparlant esitti viime
talvena $398 korvausvaatimuksen
kaupungille sen johdosta, että hän oli
Lisgar St. kaatunut erään veden täyttämän
kuopan takia ja oll;;^en' seurauksena
13 päivää sairaalassa. Hän
väitti, että sellainen vaarallinen paikka
olisi .pitänyt merkitä tavalla tai
toisella. Juttu on nyt sovittu kaupungin
i ja mrs. B:n: lakimiesten toimesta.
Elektrooniteknikot
Sudburyssa' perustettiin tiistaina
Ontario radlo-elektrooniteknikkojen
yhdistyksen paikallinen osasto. Jonka
seuraavassa kokouksessa Jaetaan todistukset
niille radioteknikoille, Jotka
katsotaan kelvolisiksl alalleen. Kaikkiaan
IG sudburylaista saa sellais'en
todistuksen, niiden Joukossa mm. Tom
Koski.'
fiiiiiiiiiiiyiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiimiii
Puhelimet:
Ufl
W. Haddad
JA KIRURGI
Konttori 4-4303
Kotiin 3-1232
HuonovflOl — 67 Elm St. E.
g^t Theatre Bnildtoff
lilllllllillllilllillllllllllillllllllll
•un
^^Tarkteiuttakaa sllmahho
Pra^ R. Block R.O.
^- OptometristUlft
» KO^IhjULLISET MAKSUT
HUON4i4I0 •
P U a 4-^40)4
Mackey rakennus
DUBBAMN.
Saunarahastoon
Työn Puiston isäntä ilmoitti eilen,
että mrs. Selma • Naul on lahjoittanut
viisi dollaria uuden saunan rakennusrahastoon.
Kiitos lahjoituksesta..
SUOMALAINEN PUUSEPPÄ
LIIKE
Teemme ikkunoita, ovia, keittiö-kaappeja
Ja kaikkia puutyötä.
HILLSIDE WOOD CRAFT
79 Regent s t N. Puh. 7-7438
Sudbury, Ontario
SUDBURY CAB
24-TUNNIN PALVELUS
Soittakaa: 4-4311 tai 8-8877
Kaikki matkustajat vakuutettu ;
98 Elm St. AVest ' Sudbury, Ont
KOKEILKAA
2.WAY
JU^^MAA
• ••. *
. Hyvää yksin tat seurassa
THE
SUPERIOR BEVERAGE
CO.
PUHELIN 4-4313
305 Albinson St. Sudbury
JÄNES H. DAVEY
KOKSIA . KOLIA • PUITA
Parhaimpaa öljyttyä
slrokerl-kolia
PUHELIN 5-5647
177 Kathleen St W. Sudbury
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA
LEADER l^kAKTOREITA
MCK'S AUTO SERVICE
63i"jiOme St. Sudbury
Kaupunbia syydetään
työehtosopimuksen
rikkomisesta
Sudbutyn kunnantyöläisten unio on
lähettänyt valtuustolle kirjeen, jossa
sanotaan kaupungin rikkoneen voimassa
olevaa työehtosopimusta kun
valtuusto on päättänjrt antaa kaupungin
; rakennusten talonmiesten
työt urakalla suoritettavaksi, jonka
johdosta kaksi union jäsentä menettää
työpaikkansa. Unio vaatii päätöstä
peruutettavaksi muussa tapauksessa
on pakoitettu alistamaan
asian : sovintotuomiokäslttelyn alaiseksi,
kuten työehtosopimuksessa
määritellään riita-asioihin nähden.
Kirjeessä todetaan myöskin, että
kysymyksessä olevat työläiset on
määritelty kaupungin vakinaisiksi
palvelijoiksi, jonka takia he eivät ole
työttömyysvakuutuksen alaiset. Valtuusto
oli antanut talonmiehen työt
suoritettavaksi lu-akalla <6,800 hinnas-.
ta kesäk, 1 p. lähtien. Viime vuoden
kustannukset tästä työstä olivat;yli
Hautausmäakokous
on Beaver Lakella
toukokuun 30 pnä
^Beaver Lake. — Täällä MaJavajär-vellä
on ollut ijo pitemmän aikaa
hanldceissa hautausmaan saanti paik-kaikunnalie.
-Asiaa edistävällä komi* •
tealla on ollut vaikeuksia siihen; sopivan
maan löytämisessä. Jotkut
maat ovat olleet liian kaukana, toiset
huonojen teiden : vatrella, jne.
Komitealla oli >jo luvassa b>ivä maa.
inutta viime tingassa sen kauppa pe-ruutettUn
kirjee]lises'ti. Nyt on vihdoinkin
onnistuttu saamaan lupaus
maan mj-ynnlstä Victor Hiyvärlseltä,
joka myy kaksi eeJflkeriä täMn tar-koituk.
seen ISO dollarilla. • Paikka on
hiekkaperälstä maata kauniilla kimi-mulla
Ja hyvällä paikalla, aivan valtatien
varrella. Maanmittafl on jo
mitannut alueen Ja kaa*tat ovat saapuneet-.
Hautausmaan kartta on nyt
lähetettävä terveysministerille, joka
lähettää sitten paikalle tailkastajan.
Jos paikka 'h}nväiksytään.v kuten - on
syytät olettaa, on asia sitä myöten
valmis.
Sitä' ennen on kuitenkin valittava
hautausmaalaikien edellyttäsnät luottamusmiehet
(trustilsit). Hautaus-maahanketta
edistänyt komitea kutsuu
täten kaikki -Beaver Laken ja.
lähiympäristön: asukkaat osallistu-.
maan hautauämaakokoukseen, 'joka.
pidetään touikok.: 30 pnä,' alkaen klo
8 illalla C9J :n: Beaver. Laiken osaston.
haalilla.
Asia on varsin täifkeä ja siitä siyys-.
tä kaiikkia kehoitetaan osallistumaan
taihan kokoukseen, 'jossa otetaan
myöskin yrityOcsen- rahallinen puoli
haomioon. Mitään yleish(^ödyllistä el
saada aikaan ilman -joukikojen yhteistoimintaa.'
Komitean puolesta: M. J. ' , /
Englantilaisen rmrentieth C^entuzy"
aikakaosläiden viime vuoden joulukuun
numerossa di julkaistu Wemer
datfln laaja2iko kii;|ottus "Euroopan
maatalotidellinen ybtyminen'^; Toimitus
esittelee ClatfinEuroojum'maatalouden
(ja väestöä huoltamisen by-väksi
tuiitidaksL Minä, Joka olen
monta vuotta'lu&eillut ja kehittänyt
uusia viljalajeja Ja olen sen vuoksi
Joutunut ttttikhman maailman oiaa^
talouden -Ulaa^ luin tämän kirjoituksen
suurella mielenkiinnolla.^ Kirjoituksessa
on. oikein saAo^ttu, että
toinen maailmansota aiheutti Euroo^r
pan, samoin kuin monien ^niidenkin
maanosien maataloudelle suuren va-bingon.
Wemer Clatt toteaa; että^^rkeim-pleh
viljalajien fcylvSala Ja niUen sato^
on vielä pienempi-kuin ennen
sotaa . . . Ja vaikka idrjoittaja Jcoet-taa
todistella, että '^Ehiroopan maatalouden
puhdas tuotanto" on;Jonkhj
ihmeen tavalla noussut, niin koko
Werner Clatfin iväite saattaa ehkä
vastoin hänen aikomustaan >Johtaa
lukijan sellaiseen päätelmään, että
Euroopan Ja sen kanssa koko maailman
talous kärsii eräissä piireissä
vakavia valkeuksia, jotka antavat vielä
enemmän tuntea itsensä tavallisten
taloudellisten yhteyksien katiceami-sen
johdosta Lännen ja Idän välillä.
Ja asia on tosiaankin niin. Monilla'
havainnoitsijoilla samota vkuin
spesialisteillakin on rUttävästl aineistoa
osoittaakseen sen, että sadolla Ja
satoisuudella on nykyään maailmassa
tuiki tärkeä merkitys, josta minäkin
tahtoisin lausua tässä ajatukseni.
' Olen htoloogi. Nuoruudestani asti
olen ollut kitatynyt kasvimaailmaan.
Joka on' niin väririkas laatujen ja
muotojensa monipuolisuudella. -Mutta
mieltäni ovat erikoisesti kltanosta-neet
leipäviljat, joiden kutsumuksena
on elättää ihmiskuntaa, ja niistä
erikoisesti rouva Vehnä. Vehnä on
ollut ihmiselle tunnettu Jo monta
tuhatta vuotta. Monen vuosisadan
ajan ihmiset ovat parantaneet Ja
täydeUistäneet vehnää, muuttaen sen
aikalisemmat laihat Jyvät paljon suur
remmiksi Ja llhavimmiksl. Luoden
yhä otollisemmat ehdot vehnän kasvamiselle
ihmhien on kohottanut sen
satoisuutta.
'Mutta monhruosisatalsesta -suuresf
ta työstä huolimatta el vielä ole kuitenkaan
onnistuttu - kasvattamaan
Akat. Nikolai Tsitsin
taikka vagristaa jyviä maalian sen
täSikistä .„
i Tieteen käsissä on voimakkaita
toeiju^i eikä ote kaukana se aika.
jolloin sadan sentnerinv^Jasato beb-iaarilta
ei ole mikäänr harvinainen.
Se merkitsee aitS, että maamme. Joka
nykyään kykenee rutickimaan - yBin-kyllin
kahta' kesrtaa smnremmanih-misjoukcm;
voi lähitulevaisuudessa
iuottaa niin paljon' vUJaa* ja muita
tuotteita^'ettelkansolUa tule olemaan
huolta j<äcapäiväisestä teiv^siä.
SVINKA JXBJETTOaUSn
K^vrprxxs FLiunserxAAHHE
Tieteen' kehittyni^^
listCTi taljtideTliken^^^^)^
fcaansaamtnen maailman kaikkien
osi^n Ja kansojen kesken 'voivat ko-ihottaa
buomaiCtavasti Ihmisten elintasoa
monissa maissa . ..
Me elämme suurten tieteellisten
iceiksintöilen kautta. Joiden on tultava
kehityksen mahtaviksi voimavinmUcsL
Ja kuinka xajoitetusti loiltenUn käytetään
maapallollamme IcaBVimaail-
SUPMEEN L E N T Ä M Ä L LÄ
e Järjestämme erikoisia tiuistilehtomatko-ja
Montrealista Ja New Yorkista 'Suomeen
Olympiakisoihin alkoville; joka matkalle
meidän järjestämä johtaja mukaan. Edestakaisin
Montrealista $657.00. New Yorkista
$666.00. Paluumatka milloiti haluaa.;
e Palkkatllauksia otetaan NYT vastaan seuraaviin turistimatkoihin;
Matkanne voimme järjestää lähimmältä lentoasemalta: :
Kesäk; 13 p., Montrealista KLM DC-6B, O. E. Walli, johtaja
; Hetaäk. 13 p-, New Yorkista PAA DC-6B, A. R. M. Ritari, johtaja
• Välitiksenne pettjonykscltä varatkaa palkkanne NYT Olympiakisoihin;
ainoastaan Hpputilauksen yhteydessä Järjestetään majoitus.',
riiatkaa^ kisaliput meiltä I
< o Järje^ämmematkat sukulaisillenne Suomesta tänne. Joko laivalla
tai lentoteitse.
JgmjÖlirrAKAA, SÄHKÖTTÄKÄÄ tai S O I T T A K A A VIIPYMÄTTÄ
" iJTARI TRAVEL AGENCY
49 CED^tt STREET SVDBUBY. ONT:^ PUHELIN 5-5685
Edustamme laivalinjoja, lentolinjoja, hotelleja ja huvbnatkoja.
Sudburyn $235,1
kaivantoveroista
vielä saamatta
Ennenkuin Sudburi^ kaupunki saa.
väitetyn $235.000 . osuuden maakunnan
kaivantoveroista on kaupu]%in!
alistettava valtuuston . ja kaikkien
kaupungin lautakuntien menoarviot
maakunnan kimnalhsasiahi ministeriölle
tutkitta vaksi, todettiin valtuuston
kakouksessa tiistaina.
Maakunnan perimiä kaivantove-rolstn.
kunnille jnaicsettavaa osuutta
koskeva uusi lainsäädäntö edellyttää
sellaista menettelyä, todettiin valtuustolle
luetussa kirjeessä. Osuuden
suiu-uus riippuu uuden lain mukaan
siitä miten paljon kaivostyöläisiä
asuu kunkin kiuman alueella.
Maakunnan tilastojen makaan a-suu
Sudburyssa kaikkiaan 9.389 sellaista
henkilöä. Jotka ovat kaivosyhtiöiden
palvelukseensa kaiipungm ulkopuolella.
Jokaista tällaista henkilöä
kohden pitäisi kaupungta saada
25 dollaria kaivantoveroista eli yhteensä
$234.725.-
.Edellamainittujen lisäksi on 18 sellaista
kaivantoyhtiöiden palveluksessa
olevaa ihenkiKJä. jotka asuvat Ja
työskentelevä t kaupungissa. Heidän
kohdaltaan/pitälsl kaupungin saada
$1,100 näistä varoista kutakin henkilöä
kohden, taiksoltiiksen mukaan
määriteltynä.
Udelhsten lisäksi on vielä kolmaskin
kategoria mikä käsittää kaupim
gissa työskentelevät mutta kaupun-gm
ulkopuolella asuvat henkilöt, jotka
ovat kaivantoyhtiölden palveluksessa..
•
Koirappliisi halutaan
: Valtuusmies Monaghan esitti valtuuston
kokoukselle tällä viikolla ehdotuksen,
että jokainen kaupungin
asukas voisi toimia kolrapollisina ja
saisi kohne dollaria jokaisesta koiratarhaan
tuodusta h-tolaiSkoi^rasta,
josta koiran omistajan pitäisi maksaa
viisi dollaria saadakseen otuksen
haltuunsa. Hän sanoi: sellaisen menettelyn
olevan käytännössä WIndi
sorissa. Valtuusto hylkäsi kuitenkta
ehdotuksen Ja määräsi poliisipäällikön
ilmoittamaan, että koirapolilsln
virka on haettavana. .
„T4 L ii T K A.A -JLA e . t
sellaista thannevehnää^ Joka~ vastai-r
si täydellisesti nykyajan Ihmiskunnan
taipeita Ja vaatimuksia. Ihmisen
lukemattomien luomistyön hedelmien
keskellä ei vielä maapallollamme ole
toistaisekisi sellaista vehnää. Joka samaan
aikaan antaisi, runsaan^. E l t on
ja k'estäisi kylmyyttä ja kuumuutta
sekä kuivuutta -ja kosteutta ja DVOISI
vastustaa tehokkaasti tautien ja tuhohyönteisten
vaikutusta, . -
~: Nykyajan tieteelle on vojmahjmu-kaistt^
kasvattaa sellainen vehnä ja
saada kaksi satoa siellä, niissä maanviljelijät
ovat aikaisemmin saaneet.
väUl yhden sadon, da kohottaa satoa
keäkhnääiin käksta-kolminkertaisesti,
Maaitaloustlede voi kiistattomasti saavuttaa
Ja ylittääkin maataloustuotannon
sodanedelUsen tason, jonka
johdosta aittaa kirjoituksessaan hä-täkelloa
Wemer XJlatt.
Neuvostoliitossa oppineiden ja käy-tännönmiesten
suuri armeija tekee
uupumatta työtä tähän suuntaan. En
unohda koskaan toveri Stalinin rohkaisevia
sanoja, jotka hän lausui
minulle vuonna 1935:
— Kokeilkaa rohkeammin, me tu-uusia
teitä rohkeasti.
Ratkaisten runsauden probleemia^
joka on, kuten tunnettua, eräs tarketa
tehtävä maassamme. Neuvosto-;
Uiton'opptaeet kokeilevat ja etsivät
uusia teolta rohkeasti. - ^ ;
Mtaä olen teihnyt monta vuotta
työtä saadakseni kasvatetuksi maa-
Ilmassa tähän asti timtemattoman
monivuotisen vehnän. Voiko oppineelle
ölla mitään muuta viehättä-vämpää
kuta saada kasvatetuksi sellainen
vehnä, joka antaisi ihmiselle
monta vuotta mmsaan sadon nndes-taan
kylvämättä. OUsihan kiintoisaa
l^lvää 'jyvät maahan ja korjata sa-.
toa monta vuotta Tämä vapauttaisi
miljoonia maanviljelijöitä ra^aasta
välttämättömyydestä tuhlata Joka
VUOSI varoja ja voimaa peltojen kylvämiseen
ja muokkaamiseen. :
Suuri luonnonuudlstaja Ivan. Mlt-shurta
antoi mtaulle avaimen tällaiseen
tuticimust^r^öhön. Koepellollani
Moskovan lähellä kasvaa vehnää, jo-^
ka kerran kylvettynä maahan kasvaa
kaksi-kolme' vuotta peräkkäta Ja antaa
aina sadon. Pitkien kokeilujen
tuloksena meidän on ristisiitoksen a-vulla
onnistunut saada sellaista jksW
vuotista vehnää.. -joka on jo mennyt
laboratoriokokeiluista « • talonpoikdta
paoille ja antaa 30—40 sentnerta sa^
don hehtaarilta Ja vielä enenunäi^dn.
Nämä vehnälajit eivät anna vata hyvää
satoa-, vaan vieläpä ne eivät pelkää
kasvitautojakaan. Tuulen > on
vaikea lyödä lakoon sellaista vehnää
maalMaapallolIamnie tunnetaan satoja
tuhansia erilaisia hyödyllisiä
kasvilajeja. (Mutta ilmitaen on v^
Jannut niitä luonnolta vain hyvin
(Vähän. Itseasiassa ihminen vasta alkaa
käyttää maapallon kasvullisuutta,
johon kätkeytyy paljon vielä käyttämättömiä
luonnonrikkauksia; johon
kätkeyit^y rajoittamattomasti ravta-toalneita.
rasvoja, vitamiineja, lälUc-keitä,
kautstddcia Ja kuitua, parkki-javäriataeita.
Tutustukaamme maar-ilman
maatalouskarttaan, nita saamme
näbdä, kuinka köyhä on vielä
vUjelyskasvien laJUuettelo: kaikkiaan
että YSuSysvattoJen p^IoOta Ja laitn*
miltä buobtoifäiu ioS» maei vähta-multaa,
iJOka;: afsSttSa väbintaaa 40
miljoonaa toonia fosfotis, kalisooloja
Ja tyivibappoQ^? Sateet ja kevätvedet
bauhtdevst ;?!utysvfJ(oJmaiai5ta ra»
<trintoaine^ta'gmoiUtoista kertaa enemmän
kuta bdcacnaailman kemiallinen
teollisuus taottaa nijltä-Jannottdden
muodossai Ja 81 tot^ enenanSn kuin
niitä kukittavat ttsatalouskasviti
Vnmma 1989 kntduisa am^rildcaial-tun
inaapevlttutldJ» tohtori Bennet
tiedolta mtdbrsv^tojen koosressta
valiokunnalle^ että fvaltionune lybscn
olemassa*^ aOcana me oleoime oi?.;
beastaan" :tA»nneeft : 280 miljoonaa
eekkeriä ka^ntfimaats Ja laitumia;
BuiAt<mtumiiusk. uhkaa' vläi 715
ml^jöoxiaa edkeriä. Kota 100 mll-
Ijoonaa edckeriä kjnxtfima&tä/ enimmäkseen
sKubaimpla naitamme, on
menetetä- kokonaan: anaonvilJ^^Scsel-tämme.
Me «mme kykenfe enää t»-
lauttamaan bedrtmftllisyyttä tälle
il&—20 kulttutnikasvia — vehnä, riisi,
ruis. Ohra, kama. sokeriijuurikas. puu.
villa, pellava, peruna Ja muutamiin
muit^ kaaveja, ijotka ovatr saaneet
vankan Jalansijan miaanvUJelyksessä.
Mutta kutaka Jäqjettömästl käytetään
hyv^^si maapallomme aluetta!
(Ainoastaan pienellä osalla onadlpallo-amme
harjoitetaan kulttuurista
maanrviljelystä Ja suurin osa maapallostamme
on melketa käyttämät-:
tä. Yli 36 mUjoonaa neUökilometrlä
maapallomme ptata-alasta kärsii veden
puutteesta Ja on aavikoiden, aror
jen Ja kuivien seutujen vankina. At^
Jantto valtamereltä Nlllta* laaksoon
asti leviää Saharan erämaa. Jonka
(jatkona ovat Nutolan, Araibian; iranin;
KeskitAasian, i&foneollan Ja iKiinan
äärettömät arot.
Entä millaisessa tilassa on nuuBn--
viljelys Englannissa? Jo viime vuo?»
sisadan puolivälissä* kuuluisa venä^^
lätaen iUosofi, sosioloogi Ja kirjailija
(Nikolai Tshemysh^vski .sanoi, että
jjois Etaglannin maataloudessa- käyfetr
talsita thedelmävuoroviUelyst^, xMln se
voisi neljännesvuosisadan kuluessa
kohottaa onaataloutensa tuotannon
kertaisesti, eiitä lähtien maan-viljelystiede
on ottanut ison 'askeleen
eteenpäta. Mutta Englatmin
maanviljelys on' vielä - alkuasteellaan'
<ja viljelysala on siellä toisen maailmansodan
jälkeen supistunut lakkaamatta.
^
I M u ^ kuinka suuria luoxmonrik-kaukslä
piilee A£rikassa. Etelä-Amerikassa
ja Intiassa. Näiden maiden'
maaperä ja ilmasto ovat sangen o-tollisia
maatalouden monenlaisten
tatenslivlsten alojen kukoistulnelle.
Mutta sen sijaan yksistään vuöstaa
.187&-I1900 on Intiassa ollut 18 kertaa
ankara lÄlkä, »joka on vienyt 26 mll-
^ijoonan ihmisen hengen. On kuiten-maalle*.
Amerikkalainen taloustieteilijä Mic->
Williams -Urjaesaanmtää kärsivä
maa" kii:}oitt^. että Oklahoman Ja
Texasta valtiossa ttbkaa fauuhtoutuml
mtaen yli 75 firosenttia ka&lsta maista:
'mistään iOktehomanr Aricansa-
Bta ja Texastarvaltioissaon buuhtou-;
touneita maita' 195 mUjoonaa eekkeriä.
'
Minä;en o}e sosioloogi e z ^ talous-tleteimä.
eikä .mtaun taikoittdtsenl
ole selvittää imaaperännota tiumlol-lisen
~ tuhoutttmls^ ybteisfcunnalUsla
Ja taloudeslllsia syitä . . . Mutta amer
rikkalaisista mteistft päätellen maaperän
tuhoutuminen Ja' laibtumtneD
lifiäjtatyy paäasIaUisesU siksi, että
amerikkalaiset iifaitnarlt erikoistuvat
tavallisesUtJonkta y ^ e n kastia: puuvillan,
malasinr-^vehnän, tupakan ym.
viljelemiseen; y
Mutta ei vathttailatnen monoviljelya
'johda maan / l a ^ Ja maaperän
rakenteen hajoamiseen. On
(ylhijentävfisU todistettu^ kuinka suurta
vabinkoä ^tuottaa «uanviUelykselle
myOskta metsien säännötön bakkaa-mtaen.
iJtoWkoUwaalateenI — tie-detyöntdtljäit
.'Kostyt^ev,' Ot^tsha-
Jev, VUJams ym. ovat tutkknustöilliän
todistaneet, et^' maa. Jolta on ha-
SOO omjoanaan benkeen. ISSSaSsst
cbdotidcset ovat inhoittavia. I7iissä
ei ole mfn1rannTalst<f^ tleteeiUIstä pe-rSStia
se JobtBvat tsvaSisesti b a 3^
naisista pcdUttisista. laskeknisfta.
OSaänviUelystleteen eräät edusta^
Jat lausuvat sellaisiakin edattiksla.
Joiden pitäisi puolustella luozmon-rikkauksien
ht^ienemista muka maiden
luonnoni'iella kulumisella Ja maan
väbe^&a, hedelmällisyyden lailla.
Mutta sellaista lakia ei maailmassa
ole. mikä on Jo aikoja sitten todistettu
tieteellä Ja käytännöllä. Pnntafn
kykenee tietoiisesti säämHSstelemään,
<dijaamaanJa 'muuttamaan laimnon
fctiUtysprosesseJa omaksi hyviUcseen.
Ottakaamme siinä suhteessa esimerkiksi
eräiden maiden^ ;muunmuassa
NeuvostoUiton^kokemus.' f
BfUUTTABXlNEN -
On tunnettua, että Neuvostoliitossa
kasvaa syntyvälQ^ Ja samalla n^ös-kta
väkilu^ alituisesti (ja lakkaamatta,
kun kuolevaisuus; sen sijaan
vSbenfie. (Neuvostoliiton väkiluku,
alituisesti *}a lakkaamatta, kun kuolevaisuus
sen sijaan vähog^.' Neur
vostolliton väkiluku kasvaa~vuosittata
kin tunnettua, ettei siitä läbtlen tilanne
ole yhtään muuttunut. Nälkä
on tiseta Intian vieraana Jätatlar
laisten ikä on keskimäärta. alle 27
vuoden Ja 40 prosenttia lapsista kuolee
vuotta nuoreanpana.^^- ..: -
Ja Vihdota sellaisissa maissa kuta
KaOe Sirenin.
MUISTOLLE
Knoli toukokaan 25 p:nä 1949
Lepää rauhassa iktuntasi. :
* Rakkaudella muistelemtpe-
: sinua isa, < r
POIKASI EINO JA ESTEB.
BrasUlassa Ja Austraaliassa on vii
ijelysmaata vata pieni prosentti nii-^
den alueesta;' Voidaan sanoa itaian
mitään epäilystä,'ettei vata taloiäiel-lisesti
korkealle kehittyneissä maissa,
vaan vieläpä niinsanotuissa: heikosti
kehittyneissäkta maissa on riittävästi
vapaata viljelyskelpoista maata. Mutta
nlissäkta viljellään vata nota kolmas
osa vUjelyskelpoiste maata.
Jos ihmisten ajatuksia eivät askarruttaisi
sodat, nita aculnka paljon
muuttuisikaan autioita aroja vilja-vtksi
vainioiksi . . . Ranskalataen
phiut Joliot-Cturie sanoi kerran. _ että
JOS se voima, joka kulutettita yhdessä
mabnviljelykseen, nita Sabaran erämaa
olisi voitu muuttaa kastduvU-Jelykseksl!
Yhdysvallat on vielä biljattäta kuu^
luisa laajoilla bedehnällisillä maillaan.
'-(Kun eurooppalaiset - menivät,
ensi kerran tähän neitseelliseen maanhan,
nta' m^eta puolet sen alueesta
Elivät vielä vlioslsataisten metsien'
peitossa Ja niistä länteen levisivät
hodehx^liset arot. Jotka azitoivat.
ihmeteltä/V^ vehnä- Ja maissisatoja.
Amerikkalaiset; farmarit viUelivät
näitä' maita tavattomalla ahkeruudella
ja rakkaudella. Maailman kaikilta
mantereilta he hankkivat sinne
pasbataipla kasvilajeja Ja viljelivät
troopillsia, sUbtroopilisia ja lauhkean
vyöhykkeen kasveja.
MUtta kuinka katkeran kuvan un-taa
Ybdysvaltojen maanviljelys meidän
aikanamme! Entisten hedelmällisten
maiden suunnattomia alueita
vaivaa huubtoutumtaen Ja kuivmni-nen.
joka uhkaa hävittää maailman
viljavinamat maanviljelysseudut.
MAAT. JOTKA BlENETTÄVAT
HEDELMÄÄUSYYTENSX
(Agronoomlna Ja bloloogina olen
katkeruudella saanut keran tietää.
kattu poiS" metsä;Ja Joka on menettänyt
• tiBiveipeltteensä;v' menettää ka-tasttofimaisestl,
ravtatoaineensa - .Ja
avaa - tien tuulille^ - buubtoutumisel-le.
kuivuu4eUe:JanäläUe.
taakseni V >Ybid^rGyaUoi&s% , hakataan
metsiä ndtjä^ kertaa nopeaii^^
ne • kasvavat;^%iraUisten funeril^
laisten tietojen mukaan vuosina 1908-
0938 siellä tu!tilittita;40.pros6nttia sU-lota
vielä säilyneissä met6!stä.'^~^
On luonnollista/'että kaikki tämä
Johtaa kyhään, supistumiseen v ja
sadon afeiiem{sgen,-.-;TSUUkte^
vottomuulM 'snieiUd^aisissä oppi-neissav^
ina^: 1^
satoIi5Uudest8,'<'~' .,
On luoimolIl&tä,'^-^6t^ faiUd. tämä
johtaa .kylvöaliin;supistumiseen. :J
sadon alehemlseeit-. Tällaiset tapaukset
synncr^täyät ^oikeudenmukaista
levottomuutta a^^
neissa maan tulevaisuudesta Ja sen
satoisuud^ta.'.
Ranska :oli;äikanaan suuressa mair
neessal^yistä^ Vehnä-, sokerijuurikas-,
vUniiypäfe- Jä oUivipuumarJa-sadostaan."^:
(Historia on säilyttänyt
muistissa, millaisella sankaruudella
ranskalaisei' 'talöiipojat loivat työllään
maaiSman kulttuurisen maanviljelyksen
kesktdcsen. Mutta nyiq^-
äänslemsupistuu kylvöala Ja alenee
sato. Vieläv;nota:-50; vuotta, sitten;
iRanskassä. oli viljelysten, viinirypä-leviVely5ten;;,
r .bedelmäpulstojen Ja
kasvitarhojen^ bailussa .^53 prosenttia
koko Ranskan 'ptata-älaste. mutta
vuonna 1949, oli 38 prosenttia. VUo-staa
1034-^1938 oUvlUaa kylvetty
10,6 mUJqonäa|taebtatfia. mutta vuo*
sina 1947-fi»tt' vain 6,3 miljoonaa
hehtaariä: Tänä - aikana supistui
vehnän' ivUJdysala -inlljoönalla - hehtaarilla.
p^Ranäca, Joka alkaisemmta
vei viljaa u&omaUlekin; ei nykyään
ky(kene nudckimaan'- oman maansa
väestöäkään;:' 8e on kohottanut vU-
•jan tuontia muista maista 8 miljoonalla
sentnerillä.
EI OLE SEUAISIA
LUONNONLAKEJA!
.oaaiainen on pääpiirteissään maar
iknan maatalouden tila. . K a r t t aa
todella tieteellistä analyysia eräät
opptaeet^fco^tavat Selittää xiämä tuhoisat
pnKessiteräBnlaisilla^^^^'^^^
nollisillä sjrillä? vieläpä pitäen nUtä
''luonnon^^ lakipakta". JohtopSät^-
mifisään: ^JB. ncdauUtvat tavallisesti
yli 3 miljoonalla hengellä. Kuolevaisuus
on maassamme vuoteen 0940 ver.
raten vähentynyt kaksinkertaisesti Ja
lasten kuolevaisutis' on vähentyi^
vielä «nefflmän.v Nämä; on yleisesti
tumettuija tosiasioita. Yleisesti tunnettua
on myöskta se. että väkiluvun
kasvu Johtuu Ihmisten elintason kas-,
vusta.
Maamme väkiluku.lisääntyy, mutta
siitä ei ole mitään ^^ttaa. vaan
pätavastota se edistää kylvöalan laa-ijenemista,
satoisuuden kasvua sekä
ravtatoaineid^ Ja teollisuuden raa-ka^
aänelden lisääntymistä. Sodan-
Jälkeisenä vUslvuoti^autena viljan
kylvöala kasvoi Neuvostoliitossa miltei
20 prosentilla ja teollisuuskasvien
kylvöala 59 prosentilla. Viljan kokonaissato
on Neuvostoliitossa vuosit^
tata yli 7 miljardia puutaa. . Neuvos-tolUtto
tuotUia nykyään, puuvillaa e-nemmän
kuta vanhat "puuvillamaat"
— Intia, Pakistan ja Egypti yhteensä.
On tuimetua, että Yhdysvalloissa
on paljon maatalouskoneita ^ ja maa-taloxiskalustoa;
mutta kahdella ;kol-masosalla
amerikkalaisista farmareista
ei ole omia traktoreita (ja 60 pa»^
senttiä kaikista maataloustöistä teii-dään
mlesvolmta. (Neuvostoliitossa
tehdään meiketa kalkki kyntötj^
aconevoimalla. Vuonna il950 tehtlta
kotmex neljäsosaa ka&ista kylvöistä
traktorikylväjlllä Ja yli 60 prosenttia
kaikista viljoista koijattlta leikkuu-,
puimureilla.
: Tärkeimpänä tekijänä iNeuvostoUl-ton
maatalouden kehityksessä on e-distynyt
maanvUJelystiede, Joka klta-teässä
yhteydessä käytännön kanssa
inafipnl?cifla TOto CD mniaBn»» k-,:
taazia. NNeiomvo«st>oIcUtt«os«cua _mi ra^a^m ~
Volgalle, Dneprllle, boailinr*
Daxjajle naaihnan sSSt^ voknalaltokset. joidm ^
daan kasteSa Ja vesittää maata S
28 mUjoonaa hehtaaria. «uis«I
«nttla ki&o maailman kastSiS^
ta.- Jartamä tapahtuu 5 - 7 ^
kuhittua. '"^a
Kastehialueet eivät vala tnnn».
laajojen lakeuksien maantiedeS?
mastoa Ja maaperääTva^^i"
sallivat varustaa ,u lOo miuS
suuruisen llsäväestöa
vaatteilla Ja asunnoilla. •ftiMOoht
tulevat saamaan näillä aluenKn!
nonoikulsta riippumattomaa nt^S
sadon. Joka tulee olemaan 2-<a^
taa suurempi mykyistä kesöafartS
ta satoa. Kastelumaiden laajentaau
nen antaa realisen mahd^ii^
tuottaa vuosittato 3 amjoonaTtm.
nla Usäpuuvillaa. mika on entnaS
kuta kolmasosa Yhdysvaltojm^
tulsesta puuvaiantuotannosta. rmi
•Uudistetuilla mailla ihmiset vS
saada Joka vuosi yu 500 aiHjoQn«
-puutaa vehnää. 30 mUJoonaa «naZ
riisiä Ja 6 miljoonaa tonnia
Juurikasta.
XuMmon uudistaminen pyyhuipjijj
maamme kartalta arot ja aa'%i^
(Kaikki tämä kiunoaa täyddUsesa
nitasanotun "vähenevän hedetaanf.
syyden Iata".
S^tä todistaa, monien muidajia
maiden kokemus. Romaniassa j ^ .
nets^än parhaillaan Tonavalta iftj.
taanmereen suurta kanavaa, joka ti»
rättää benkita Dobrudzchan kairj
W>t-: •pnkarissa kastellaan HKtobu
gyn nälkäaro. Puolassa muutetai
Sczulavan suot viljaviksi vataS
takaa satoisuuden kasvun,.peltojen
hedelmällisyyden kohoamisen Ja nur-mlvuorovlljelyksen
käytäntöönottami-
Neuvostoliiton euroopanpu<^eisen o-san
laajoina aro- Ja metsäseuduilla
istutetaan suimattoman suuria suoja-mets&
vyöhykkeltä, joiden tehtävänä
9n suojella kuivuudelta, kuivilta tuulilta
ja buuhtoutumiselta yli 120 miljoonaa
hehtaaria parhaimpia vilje-lysnmita;
Suojametsiä Istutetaan
nita paljon,, että. niiden 30 metrta
levyistä nauhaa riittäisi 50 kertaa
ympäri maapallon päiväntasaaijan
koheta. Koko ihmtskunnan historiassa
on.-vkastelumaita ollut koko
OBulgariassa kalvetaan kastehiauavji
iBelenyn alangolle. Koliiis.«iiiaa
länsiosaan Istutetaan 1700 kilomrtria
pltutaen suojametsäkalsta ... Kaäa
nämä tosiasiat osoittavat selvästi eiti,
että ihminen voi hallita lixnnobb.
keja. Ne antavat vastauksen kjsj*
fliykseen, tuottaako maa niin paijoa
viljaa, että voi ruokkia kalkki aaja
päällä elävät. Ja'voidaanko saaaaiii
aikaan keskey^mätön tavaianvalht»
tia noxmaalinen kansainvälinen ksoii
pankäynti taata kukoistus ja 1^
votati kaikille kansoille. Olen kirJoiU
tanut tämän kirjoituksen toivossa^ et<
tä. herättämäni kysymys joutuu jos.
sata' muodossa Icasittelyn alaisehi
kansainvälisessä taloudellisessa liea*
vottelukokouksessa eiäänä kaikktia
tärkeimpänä maaliman talouden
symyksenä ja eräänä kaikkein tir«
kebnpänä kysymyksenä kansojen elia.
tason- kohtalolle. Onhan maaflaua
kauppataseessa viljalla, ruokatanik*
keillä eräs kaikketa tärkein sijana
'Minä näen' näköpiirissäni kansoja
hedelmällisen rauhanomaisen ]Atels<
tolmtanaa taistelussa katkUen inu*
terelden' luonnonuudistamisen puo«
Iestä/ kaikkien' maiden luonnoniik-kaukslen
käyttämisen ja kehittämisa
puolesta.'koko maapallon mw.xa^\i'
lyksen s kukoistuksen puolesta, sadoa
rajoittamattoman kohottamisen pt»i
lestaikoko ihmiskunnan elämän ]!•
täkylläisyyden puolesta.
KING TAXI
5-5621
UqOTBTTAVA PALVELUS
JOUSIPÄLVELUS
Korjaanun» huolella kaUddaaulojeo.^
kuorma-autojen Ja bussien jousia.
NOPEA PALVELUS --KOHTUUIXISET HINNAT
NICKEL CITY Spring Service
— MACHINE SHOP —
Monlr
rahaa Que
se'VkirJoii
15 pnä leh
^ ameri
enää meid'
aniaiQBsn
pauiemme
Flamandm
kauppa ja
Beaulieun la
toukokuun S
oma antaa <
keintä taloui
.Ilmassa", jyr
Seuraavass
tlkkelin, joka
Amencan sn
Mr. Paul E
Utuksen kauf
ri. paljasti U
set tarkoitul
kun lian puh
rin kokoukse
viime toukok
Hän sanoi
auktoriteetilli
taali antaa n
tä taloudellis
Meille on hai
dän maamnK
toisten rahall
Pääoman ]
on pääoman
Valtiosi
tiedä il
mitä 01
Wasiungtoii
eonm kielloisi
paljastunut, (
täcsen valtio
äskettäisessä
kuuttatoista i
mia-Koreassa
toimet voivat
Valtiodepari
litettiin,..että
oli vaarassa £
viikkona sai
ettei tällaista
Ottawa.
mies ilmoitti,
oh osallistuni
suuteen, mikä
roitukseksi soc
dolllsuuksista,
suudesta oli lä
Mutta tätä
fiimkäan palj
odotettuna an
teestä.
23 Dufferta St. Vapauden takana
PUHEUN 3.2993
SndbOT
valetieteelllse«$n teoriaan '''maapallon
liika-asuttamläBst4(^^ et^ hiräito muka
tuHt^a. »"frn""*»ft" »n»»nmiiri eläviä
oliolta-kubl JtdcsaanUtä ruokUa
TSllätam vtieteelltaen perustelu" voi
olla uusien sotien Ja miljoonien ihmisr
Ien tuhoamisen .'^^eteelHsenä" puolus-itidcsena.^:
eenxvu(^ se on vaaralli-nen-
Ja, vahingollinen. 6ii& käyttävät
byvaksMn'^iM^^plJirit,- Jotka lietsovat
sotl^ Ja ^gt^ngfflfcvätselkkftnksia kansojen
keskenJ Juuri tältil näkökulmalta
on ifl^rvostettava sitä kirj^^
liaiutta ja] nuUoiQ>ineita.dotka saarnaavat
ibmisaif voimattomuutta taistella
luoimmiTofmia vastsian. Tällaiset
teoreetikot' ehdottavat taistelu-kinoksi
j^ilklä jastaan väestön kas-
.yun ^ raj^yibp^jyfn.i. ^Niinpä esimerkiksi
icornätyi^V
Branlt^ili^^cs^^llk^F^^ jBarper kebOlt-
,tavat vghfTpMftpBltn maapallon väes-
V&^Tfii katadettä Ihutjardlsta hengestä
LAATU IPOLTTOAINEITA
. v-kuuiiiisaa ^••
CJ.L. maalia ja vernissaa
' Pulu 6-6433
E M P I R E C O A L
& LUMBER CO. LIMITED
54 Elm W. Sudburr
MM Ui
VOITTE AINA LÖYTÄÄ
MONI PUOUSEN VARASTON
LAATUHUONEKALUJA
KAUPASTAMME.
EINO AHONEN SUOBIALA^N MY^Mflfl
MEEIilHyVÄLLX PALVELEE TETTÄ
Durham st. s. Puh.4-424a Sudbuiy
CCF soi
"uudeil
ielyn" 1
[ Ottava c
Tosto esitti vii]
uaaisen prot
suunnitlelemas
PWen uudelle
[^«taiasta Sai&2
itobassa.
Vaahalueider
«ukkaiden lu
* ^ kymmen
siOTitettavan :
'^rt on Ottaw£
tys, että &sis\
«»ttaisUn Jcol
vaalipiiri
r vaalip
*än luonnollii
Närjestyksassä.
johtokuni
pulien, ettei su
r^na Mta kun
P^Uussa olwaa
poistettavaksi •
.riistää nei
''•ä' ja tory-puo
Joilja men
«un kuula
pään läpi '
^«terboroDgh
•^surmansa
^iisser kun
^kuntapoli
»^nsa saanut
l^eitten toisten
«aassa kun h
salon
l^^^knient
^'^ keiTottuu
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 24, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1952-05-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus520524 |
Description
| Title | 1952-05-24-06 |
| OCR text |
lauantaina, toukok. 24 p. ~ Saturday, May 24, 1952
TmrOAN PÖtAISEEN MYYNTIIN
Holstein maitolehmiä: Kysykää:
Eino :Vuorenxnaai McFarlane Lake.
Puhelin S-ifm, (20-22-24)
RYMMENEN^PIAN POIKIVAA lyp-
> Sylehmää Hereford-rotuinen ja
; Hblsteto-rotuinai härkä. Kysykää,:
Ojalan faiflfUta, Kelly Lake, Ont.
? r\ ' ' rcpa (22-24)
HEVONEN, NÖTIOKONB J A PIE^-
, tä kotoa separaattori myytävänä.
^LähenunimnOscar Kulmala, Waters
j Townsbip,'?Ä, B . 1, Copper Cliff,
: Ont- ' (23-27)
HYVÄKUNTOISET TY ö KÄRRYT
.halvalla.,.Ifersykää: Wflliam Oja,
' NaughtonI |int.
VUOKRATTAVANA
KAHDEN miPNEEN APARTMENT-
*• tl vuokratilana lapsettomalle per-
"^heelle. KellUÖssä on kaikki muka-
IJSiudet.' o Vuokraaja on pallealla i^aanantalha ja tiistaina. Puhelin
^^»7080, 73^rimth St., Sudbury.
— missä on HILMA tai HILDA
tKARPPlNETt edesmenneen 08-
^CAR K i ^ P I S E N vaimo. Oscar
£iKarppinenlnibll toukokuun 9 pnä
Z952. K:
n^vitya
>|kaa
.'(edla:
lyksessä '.perintöpesän
joku tietää hänestä,
ja; Ilmoittakaa osoit-
E,8ILVERTON
Oranvllle St. v
>uver, B. C.
SUl^tJRY CLINIC
Uiäkärit^klrurglt
' DR. S. S. POL4CK ;
DR,Jfl. M. T H O M S ON
DR!5. W. DAVIDSON
D R . U . M . T A I N SH
D % P. R . P Y FB
Hammaslääkärit
; DR. 1. G . P O L A CK
" I ^ l * . N. H O B B S '
Sfemalalnen tulkki
130 Elm St E., puh. 3-7181, Sodbary
MUISTILISTA
SDdbtuyn naisten kerho kokoontuu
tiistaina klo'1 ip. haalilla. Suomeen
matkustaviei) läksiäistilaisuus.
SJrnSndboryn osaston kokous sunnuntaina
klo 7.30 ip. haalilla.
Naisten labjavoittotanssit tänäilta-na
(perjantaina) Finnish-haalilla.
Tydn Poiston komitean kokous
maanantaina klo 7;30 haalilla.
VIctorlapälvän Johdosta on Vapauden
liike suljettu lauantaina.
Saonakomitean kokous perjantaina
Ido 7 ip. Työn Puistossa.
Talkoolaisia tarvitaan Työn Puistossa
joka ilta tulevalla viikolla.
"Seitsemän veljestä" mellastaa
Ty<>n Puistossa tlistaMltana kello
7.30 lähtien. Myös Taula-Matin oltava
ala<>sa paikalla. Toukolalsten
tulisi olla «aafpuvllla kello 8.30 ip.
Tulkaahan taas (kalkki hyvissä ajoissa-
. .
Korvausjuttu sovittu
Mrs. Marie Beauparlant esitti viime
talvena $398 korvausvaatimuksen
kaupungille sen johdosta, että hän oli
Lisgar St. kaatunut erään veden täyttämän
kuopan takia ja oll;;^en' seurauksena
13 päivää sairaalassa. Hän
väitti, että sellainen vaarallinen paikka
olisi .pitänyt merkitä tavalla tai
toisella. Juttu on nyt sovittu kaupungin
i ja mrs. B:n: lakimiesten toimesta.
Elektrooniteknikot
Sudburyssa' perustettiin tiistaina
Ontario radlo-elektrooniteknikkojen
yhdistyksen paikallinen osasto. Jonka
seuraavassa kokouksessa Jaetaan todistukset
niille radioteknikoille, Jotka
katsotaan kelvolisiksl alalleen. Kaikkiaan
IG sudburylaista saa sellais'en
todistuksen, niiden Joukossa mm. Tom
Koski.'
fiiiiiiiiiiiyiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiimiii
Puhelimet:
Ufl
W. Haddad
JA KIRURGI
Konttori 4-4303
Kotiin 3-1232
HuonovflOl — 67 Elm St. E.
g^t Theatre Bnildtoff
lilllllllillllilllillllllllllillllllllll
•un
^^Tarkteiuttakaa sllmahho
Pra^ R. Block R.O.
^- OptometristUlft
» KO^IhjULLISET MAKSUT
HUON4i4I0 •
P U a 4-^40)4
Mackey rakennus
DUBBAMN.
Saunarahastoon
Työn Puiston isäntä ilmoitti eilen,
että mrs. Selma • Naul on lahjoittanut
viisi dollaria uuden saunan rakennusrahastoon.
Kiitos lahjoituksesta..
SUOMALAINEN PUUSEPPÄ
LIIKE
Teemme ikkunoita, ovia, keittiö-kaappeja
Ja kaikkia puutyötä.
HILLSIDE WOOD CRAFT
79 Regent s t N. Puh. 7-7438
Sudbury, Ontario
SUDBURY CAB
24-TUNNIN PALVELUS
Soittakaa: 4-4311 tai 8-8877
Kaikki matkustajat vakuutettu ;
98 Elm St. AVest ' Sudbury, Ont
KOKEILKAA
2.WAY
JU^^MAA
• ••. *
. Hyvää yksin tat seurassa
THE
SUPERIOR BEVERAGE
CO.
PUHELIN 4-4313
305 Albinson St. Sudbury
JÄNES H. DAVEY
KOKSIA . KOLIA • PUITA
Parhaimpaa öljyttyä
slrokerl-kolia
PUHELIN 5-5647
177 Kathleen St W. Sudbury
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA
LEADER l^kAKTOREITA
MCK'S AUTO SERVICE
63i"jiOme St. Sudbury
Kaupunbia syydetään
työehtosopimuksen
rikkomisesta
Sudbutyn kunnantyöläisten unio on
lähettänyt valtuustolle kirjeen, jossa
sanotaan kaupungin rikkoneen voimassa
olevaa työehtosopimusta kun
valtuusto on päättänjrt antaa kaupungin
; rakennusten talonmiesten
työt urakalla suoritettavaksi, jonka
johdosta kaksi union jäsentä menettää
työpaikkansa. Unio vaatii päätöstä
peruutettavaksi muussa tapauksessa
on pakoitettu alistamaan
asian : sovintotuomiokäslttelyn alaiseksi,
kuten työehtosopimuksessa
määritellään riita-asioihin nähden.
Kirjeessä todetaan myöskin, että
kysymyksessä olevat työläiset on
määritelty kaupungin vakinaisiksi
palvelijoiksi, jonka takia he eivät ole
työttömyysvakuutuksen alaiset. Valtuusto
oli antanut talonmiehen työt
suoritettavaksi lu-akalla <6,800 hinnas-.
ta kesäk, 1 p. lähtien. Viime vuoden
kustannukset tästä työstä olivat;yli
Hautausmäakokous
on Beaver Lakella
toukokuun 30 pnä
^Beaver Lake. — Täällä MaJavajär-vellä
on ollut ijo pitemmän aikaa
hanldceissa hautausmaan saanti paik-kaikunnalie.
-Asiaa edistävällä komi* •
tealla on ollut vaikeuksia siihen; sopivan
maan löytämisessä. Jotkut
maat ovat olleet liian kaukana, toiset
huonojen teiden : vatrella, jne.
Komitealla oli >jo luvassa b>ivä maa.
inutta viime tingassa sen kauppa pe-ruutettUn
kirjee]lises'ti. Nyt on vihdoinkin
onnistuttu saamaan lupaus
maan mj-ynnlstä Victor Hiyvärlseltä,
joka myy kaksi eeJflkeriä täMn tar-koituk.
seen ISO dollarilla. • Paikka on
hiekkaperälstä maata kauniilla kimi-mulla
Ja hyvällä paikalla, aivan valtatien
varrella. Maanmittafl on jo
mitannut alueen Ja kaa*tat ovat saapuneet-.
Hautausmaan kartta on nyt
lähetettävä terveysministerille, joka
lähettää sitten paikalle tailkastajan.
Jos paikka 'h}nväiksytään.v kuten - on
syytät olettaa, on asia sitä myöten
valmis.
Sitä' ennen on kuitenkin valittava
hautausmaalaikien edellyttäsnät luottamusmiehet
(trustilsit). Hautaus-maahanketta
edistänyt komitea kutsuu
täten kaikki -Beaver Laken ja.
lähiympäristön: asukkaat osallistu-.
maan hautauämaakokoukseen, 'joka.
pidetään touikok.: 30 pnä,' alkaen klo
8 illalla C9J :n: Beaver. Laiken osaston.
haalilla.
Asia on varsin täifkeä ja siitä siyys-.
tä kaiikkia kehoitetaan osallistumaan
taihan kokoukseen, 'jossa otetaan
myöskin yrityOcsen- rahallinen puoli
haomioon. Mitään yleish(^ödyllistä el
saada aikaan ilman -joukikojen yhteistoimintaa.'
Komitean puolesta: M. J. ' , /
Englantilaisen rmrentieth C^entuzy"
aikakaosläiden viime vuoden joulukuun
numerossa di julkaistu Wemer
datfln laaja2iko kii;|ottus "Euroopan
maatalotidellinen ybtyminen'^; Toimitus
esittelee ClatfinEuroojum'maatalouden
(ja väestöä huoltamisen by-väksi
tuiitidaksL Minä, Joka olen
monta vuotta'lu&eillut ja kehittänyt
uusia viljalajeja Ja olen sen vuoksi
Joutunut ttttikhman maailman oiaa^
talouden -Ulaa^ luin tämän kirjoituksen
suurella mielenkiinnolla.^ Kirjoituksessa
on. oikein saAo^ttu, että
toinen maailmansota aiheutti Euroo^r
pan, samoin kuin monien ^niidenkin
maanosien maataloudelle suuren va-bingon.
Wemer Clatt toteaa; että^^rkeim-pleh
viljalajien fcylvSala Ja niUen sato^
on vielä pienempi-kuin ennen
sotaa . . . Ja vaikka idrjoittaja Jcoet-taa
todistella, että '^Ehiroopan maatalouden
puhdas tuotanto" on;Jonkhj
ihmeen tavalla noussut, niin koko
Werner Clatfin iväite saattaa ehkä
vastoin hänen aikomustaan >Johtaa
lukijan sellaiseen päätelmään, että
Euroopan Ja sen kanssa koko maailman
talous kärsii eräissä piireissä
vakavia valkeuksia, jotka antavat vielä
enemmän tuntea itsensä tavallisten
taloudellisten yhteyksien katiceami-sen
johdosta Lännen ja Idän välillä.
Ja asia on tosiaankin niin. Monilla'
havainnoitsijoilla samota vkuin
spesialisteillakin on rUttävästl aineistoa
osoittaakseen sen, että sadolla Ja
satoisuudella on nykyään maailmassa
tuiki tärkeä merkitys, josta minäkin
tahtoisin lausua tässä ajatukseni.
' Olen htoloogi. Nuoruudestani asti
olen ollut kitatynyt kasvimaailmaan.
Joka on' niin väririkas laatujen ja
muotojensa monipuolisuudella. -Mutta
mieltäni ovat erikoisesti kltanosta-neet
leipäviljat, joiden kutsumuksena
on elättää ihmiskuntaa, ja niistä
erikoisesti rouva Vehnä. Vehnä on
ollut ihmiselle tunnettu Jo monta
tuhatta vuotta. Monen vuosisadan
ajan ihmiset ovat parantaneet Ja
täydeUistäneet vehnää, muuttaen sen
aikalisemmat laihat Jyvät paljon suur
remmiksi Ja llhavimmiksl. Luoden
yhä otollisemmat ehdot vehnän kasvamiselle
ihmhien on kohottanut sen
satoisuutta.
'Mutta monhruosisatalsesta -suuresf
ta työstä huolimatta el vielä ole kuitenkaan
onnistuttu - kasvattamaan
Akat. Nikolai Tsitsin
taikka vagristaa jyviä maalian sen
täSikistä .„
i Tieteen käsissä on voimakkaita
toeiju^i eikä ote kaukana se aika.
jolloin sadan sentnerinv^Jasato beb-iaarilta
ei ole mikäänr harvinainen.
Se merkitsee aitS, että maamme. Joka
nykyään kykenee rutickimaan - yBin-kyllin
kahta' kesrtaa smnremmanih-misjoukcm;
voi lähitulevaisuudessa
iuottaa niin paljon' vUJaa* ja muita
tuotteita^'ettelkansolUa tule olemaan
huolta j<äcapäiväisestä teiv^siä.
SVINKA JXBJETTOaUSn
K^vrprxxs FLiunserxAAHHE
Tieteen' kehittyni^^
listCTi taljtideTliken^^^^)^
fcaansaamtnen maailman kaikkien
osi^n Ja kansojen kesken 'voivat ko-ihottaa
buomaiCtavasti Ihmisten elintasoa
monissa maissa . ..
Me elämme suurten tieteellisten
iceiksintöilen kautta. Joiden on tultava
kehityksen mahtaviksi voimavinmUcsL
Ja kuinka xajoitetusti loiltenUn käytetään
maapallollamme IcaBVimaail-
SUPMEEN L E N T Ä M Ä L LÄ
e Järjestämme erikoisia tiuistilehtomatko-ja
Montrealista Ja New Yorkista 'Suomeen
Olympiakisoihin alkoville; joka matkalle
meidän järjestämä johtaja mukaan. Edestakaisin
Montrealista $657.00. New Yorkista
$666.00. Paluumatka milloiti haluaa.;
e Palkkatllauksia otetaan NYT vastaan seuraaviin turistimatkoihin;
Matkanne voimme järjestää lähimmältä lentoasemalta: :
Kesäk; 13 p., Montrealista KLM DC-6B, O. E. Walli, johtaja
; Hetaäk. 13 p-, New Yorkista PAA DC-6B, A. R. M. Ritari, johtaja
• Välitiksenne pettjonykscltä varatkaa palkkanne NYT Olympiakisoihin;
ainoastaan Hpputilauksen yhteydessä Järjestetään majoitus.',
riiatkaa^ kisaliput meiltä I
< o Järje^ämmematkat sukulaisillenne Suomesta tänne. Joko laivalla
tai lentoteitse.
JgmjÖlirrAKAA, SÄHKÖTTÄKÄÄ tai S O I T T A K A A VIIPYMÄTTÄ
" iJTARI TRAVEL AGENCY
49 CED^tt STREET SVDBUBY. ONT:^ PUHELIN 5-5685
Edustamme laivalinjoja, lentolinjoja, hotelleja ja huvbnatkoja.
Sudburyn $235,1
kaivantoveroista
vielä saamatta
Ennenkuin Sudburi^ kaupunki saa.
väitetyn $235.000 . osuuden maakunnan
kaivantoveroista on kaupu]%in!
alistettava valtuuston . ja kaikkien
kaupungin lautakuntien menoarviot
maakunnan kimnalhsasiahi ministeriölle
tutkitta vaksi, todettiin valtuuston
kakouksessa tiistaina.
Maakunnan perimiä kaivantove-rolstn.
kunnille jnaicsettavaa osuutta
koskeva uusi lainsäädäntö edellyttää
sellaista menettelyä, todettiin valtuustolle
luetussa kirjeessä. Osuuden
suiu-uus riippuu uuden lain mukaan
siitä miten paljon kaivostyöläisiä
asuu kunkin kiuman alueella.
Maakunnan tilastojen makaan a-suu
Sudburyssa kaikkiaan 9.389 sellaista
henkilöä. Jotka ovat kaivosyhtiöiden
palvelukseensa kaiipungm ulkopuolella.
Jokaista tällaista henkilöä
kohden pitäisi kaupungta saada
25 dollaria kaivantoveroista eli yhteensä
$234.725.-
.Edellamainittujen lisäksi on 18 sellaista
kaivantoyhtiöiden palveluksessa
olevaa ihenkiKJä. jotka asuvat Ja
työskentelevä t kaupungissa. Heidän
kohdaltaan/pitälsl kaupungin saada
$1,100 näistä varoista kutakin henkilöä
kohden, taiksoltiiksen mukaan
määriteltynä.
Udelhsten lisäksi on vielä kolmaskin
kategoria mikä käsittää kaupim
gissa työskentelevät mutta kaupun-gm
ulkopuolella asuvat henkilöt, jotka
ovat kaivantoyhtiölden palveluksessa..
•
Koirappliisi halutaan
: Valtuusmies Monaghan esitti valtuuston
kokoukselle tällä viikolla ehdotuksen,
että jokainen kaupungin
asukas voisi toimia kolrapollisina ja
saisi kohne dollaria jokaisesta koiratarhaan
tuodusta h-tolaiSkoi^rasta,
josta koiran omistajan pitäisi maksaa
viisi dollaria saadakseen otuksen
haltuunsa. Hän sanoi: sellaisen menettelyn
olevan käytännössä WIndi
sorissa. Valtuusto hylkäsi kuitenkta
ehdotuksen Ja määräsi poliisipäällikön
ilmoittamaan, että koirapolilsln
virka on haettavana. .
„T4 L ii T K A.A -JLA e . t
sellaista thannevehnää^ Joka~ vastai-r
si täydellisesti nykyajan Ihmiskunnan
taipeita Ja vaatimuksia. Ihmisen
lukemattomien luomistyön hedelmien
keskellä ei vielä maapallollamme ole
toistaisekisi sellaista vehnää. Joka samaan
aikaan antaisi, runsaan^. E l t on
ja k'estäisi kylmyyttä ja kuumuutta
sekä kuivuutta -ja kosteutta ja DVOISI
vastustaa tehokkaasti tautien ja tuhohyönteisten
vaikutusta, . -
~: Nykyajan tieteelle on vojmahjmu-kaistt^
kasvattaa sellainen vehnä ja
saada kaksi satoa siellä, niissä maanviljelijät
ovat aikaisemmin saaneet.
väUl yhden sadon, da kohottaa satoa
keäkhnääiin käksta-kolminkertaisesti,
Maaitaloustlede voi kiistattomasti saavuttaa
Ja ylittääkin maataloustuotannon
sodanedelUsen tason, jonka
johdosta aittaa kirjoituksessaan hä-täkelloa
Wemer XJlatt.
Neuvostoliitossa oppineiden ja käy-tännönmiesten
suuri armeija tekee
uupumatta työtä tähän suuntaan. En
unohda koskaan toveri Stalinin rohkaisevia
sanoja, jotka hän lausui
minulle vuonna 1935:
— Kokeilkaa rohkeammin, me tu-uusia
teitä rohkeasti.
Ratkaisten runsauden probleemia^
joka on, kuten tunnettua, eräs tarketa
tehtävä maassamme. Neuvosto-;
Uiton'opptaeet kokeilevat ja etsivät
uusia teolta rohkeasti. - ^ ;
Mtaä olen teihnyt monta vuotta
työtä saadakseni kasvatetuksi maa-
Ilmassa tähän asti timtemattoman
monivuotisen vehnän. Voiko oppineelle
ölla mitään muuta viehättä-vämpää
kuta saada kasvatetuksi sellainen
vehnä, joka antaisi ihmiselle
monta vuotta mmsaan sadon nndes-taan
kylvämättä. OUsihan kiintoisaa
l^lvää 'jyvät maahan ja korjata sa-.
toa monta vuotta Tämä vapauttaisi
miljoonia maanviljelijöitä ra^aasta
välttämättömyydestä tuhlata Joka
VUOSI varoja ja voimaa peltojen kylvämiseen
ja muokkaamiseen. :
Suuri luonnonuudlstaja Ivan. Mlt-shurta
antoi mtaulle avaimen tällaiseen
tuticimust^r^öhön. Koepellollani
Moskovan lähellä kasvaa vehnää, jo-^
ka kerran kylvettynä maahan kasvaa
kaksi-kolme' vuotta peräkkäta Ja antaa
aina sadon. Pitkien kokeilujen
tuloksena meidän on ristisiitoksen a-vulla
onnistunut saada sellaista jksW
vuotista vehnää.. -joka on jo mennyt
laboratoriokokeiluista « • talonpoikdta
paoille ja antaa 30—40 sentnerta sa^
don hehtaarilta Ja vielä enenunäi^dn.
Nämä vehnälajit eivät anna vata hyvää
satoa-, vaan vieläpä ne eivät pelkää
kasvitautojakaan. Tuulen > on
vaikea lyödä lakoon sellaista vehnää
maalMaapallolIamnie tunnetaan satoja
tuhansia erilaisia hyödyllisiä
kasvilajeja. (Mutta ilmitaen on v^
Jannut niitä luonnolta vain hyvin
(Vähän. Itseasiassa ihminen vasta alkaa
käyttää maapallon kasvullisuutta,
johon kätkeytyy paljon vielä käyttämättömiä
luonnonrikkauksia; johon
kätkeyit^y rajoittamattomasti ravta-toalneita.
rasvoja, vitamiineja, lälUc-keitä,
kautstddcia Ja kuitua, parkki-javäriataeita.
Tutustukaamme maar-ilman
maatalouskarttaan, nita saamme
näbdä, kuinka köyhä on vielä
vUjelyskasvien laJUuettelo: kaikkiaan
että YSuSysvattoJen p^IoOta Ja laitn*
miltä buobtoifäiu ioS» maei vähta-multaa,
iJOka;: afsSttSa väbintaaa 40
miljoonaa toonia fosfotis, kalisooloja
Ja tyivibappoQ^? Sateet ja kevätvedet
bauhtdevst ;?!utysvfJ(oJmaiai5ta ra»
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-05-24-06
